Ambulanssi kiitää valot vilkkuen kohti sairaalaa. Ensihoitaja Sanna Virrankoski istuu auton takaosassa potilaan seurassa ja soittaa Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystykseen. Virrankoski antaa ennakkoilmoituksen tulevasta potilaasta.

– Noin puoli tunti sitten alkanut oikean käden halvaantumisoire. Puhe puuroa.

Ambulanssi kaartaa sairaalan päivystyksen oville. Erikoislääkäri Markku Grönroos tietää jo puhelun perusteella potilaasta ennakkotiedot ja hoitotiimi odottaa päivystyksen eteisessä potilasta, jolla epäillään mahdollisesti aivoinfarktia.

Mitä aikaisemmin hoito aloitetaan, sitä vähemmän voidaan ajatella jäävän oireita. Markku Grönroos

– Meillä on oma tavoite, että kaikki hoito alkaisi viidessätoista minuutissa tai alle siitä lähtien, kun tulee potilas tulee sairaalan ovesta sisään. Mahdollisimman nopeasti. Mitä aikaisemmin hoito aloitetaan, sitä vähemmän voidaan ajatella jäävän oireita, kertoo Grönroos.

Grönroos kysyy potilaalta muutamia kysymyksiä, pyytää nostamaan kättä ja jalkoja, tarkkailee reaktioita ja pisteyttää potilaan tämän vastausten ja toiminnan perusteella.

– Siinä kysytään hyvin yksinkertaisia kysymyksiä. Selvitetään tajunnan aikaa ja paikkaa eli mikä kuukausi on ja minkä ikäinen potilas on, valottaa Grönroos kansainvälisesti käytössä olevaa pisteytyskaaviota.

Ripeä hoitoonpääsy on ehdottoman tärkeää

Aivoverisuonitukos eli aivoinfarkti on sairaus, jossa äkillisesti tukkeutuneen valtimon alueella aivokudos jää ilman verenkiertoa. Seurauksena osa aivokudoksesta menee pysyvään kuolioon. Usein tukkeuma johtuu verihyytymästä ahtautuneessa valtimossa. Aivoliiton mukaan aivoinfarktin saa vuosittain noin 18 000 suomalaista.

Aivoinfarktissa ripeä hoitoonpääsy on ehdottoman tärkeää. Suomi onkin edelläkävijä aivoveritulppapotilaiden nopeassa hoitoon saamisessa.

Erikoislääkäri Markku Grönroos työskentelee miltei päivittäin erilaisten aivoverenkiertohäiriötapausten parissa.

– Akuutti tilanne saattaa tulla eteen lähes jokaisen työvuoron aikana.

Pioneerityö on tehty Helsingissä, mutta Kanta-Hämeen keskussairaala on kehittänyt systeemiä edelleen. Hämeenlinnan kehittämää aivoinfarktipotilaan hoitopolkua voidaankin pitää yhtenä koko maailman edistyneimmistä.

– Suomi on huippumaa tällä sektorilla. Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa tehtiin kaikkein ensimmäisenä maailmassa prosessi, jolla pystyttiin nopeuttamaan päivystyksen sisäistä viivettä hyvin merkittävästi, kertoo Suomen ainoa akuuttilääketieteen professori ja Kanta-Hämeen keskussairaalan tulosalueylilääkäri Ari Palomäki.

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan prosessi perustuu Palomäen mukaan neurologien toimintaan. Kanta-Hämeen keskussairaalassa vastuu on sen sijaan ensisijaisesti akuuttilääketieteen päivystäjällä. Hänellä on tukenaan ympärivuorokautisesti päivystävä radiologi sekä neurologi.

Alan ammattilaiset puhuvat door to needle -ajasta. Se tarkoittaa aikaa, joka alkaa siitä, kun potilas tulee sairaalan ovelle ja päättyy, kun hän alkaa saada liuotushoitoa. Kanta-Hämeen keskussairaalan tutkimus- ja kehitystyössä on viime vuosina saatu hyviä tuloksia: potilas saadaan ovelta liuotushoitoon jopa alle 20 minuutissa.

Työtavat tiukassa syynisssä

Aivoinfarktin liuotushoidon uudistustyössä sekä Kanta-Hämeen keskussairaalan ensihoidon että päivystyksen henkilökunta on pohtinut tarkkaan omia työtapojaan.

– Tehdään tarkasti, mutta rivakasti se, mitä ollaan tekemässä, kertoo Palomäki.

Sairaalaan tultaessa potilas tutkitaan heti ulko-oven edessä ambulanssin paareilla. Aikaa ei tuhlata hänen siirtämiseensä sairaalasänkyyn. Ammattilaiset ovat laskeneet muun muassa akuutin hoitotilanteen askeleita. Turhista siirtymisistä onkin päästy eroon. Niin ikään tietokonekuvauslaite sijaitsee mahdollisimman lähellä.

Jos potilas täytyy siirtää ambulanssilla saamaan jatkohoitoa, hänet kuljettaa sama ambulanssi, joka potilaan toi alun perin hoitoon.

Kehitystyö on tehty ilman lisärahaa

Hämeenlinnan uusi toimintatapa ei ole aiheuttanut lisäkustannuksia. Palomäen mukaan Kanta-Hämeen keskussairaala on onnistunut nopeuttamaan aivoinfarktipotilaiden hoitotyötä, mutta toisin kuin muissa sairaaloissa, rahaa on käytetty sama määrä kuin aikaisemminkin.

– Yhteistyö on yksi kulmakivi onnistumiselle, kehuu Palomäki ja kiittelee oman henkilökuntansa aktiivisuutta ja vastuunottokykyä.

Palomäki uskoo, että hämeenlinnalaiset ovat onnistuneet kehitystyössään, koska erikoisalat ja eri ammattiryhmät ovat tehneet hedelmällistä yhteistyötä. Hämeenlinnan akuuttilääkärivetoinen toiminta ja door to needle -aikojen raju lyheneminen onkin herättänyt runsaasti huomiota maailmalla.

– Luentokutsuja tulee ulkomaille kertomaan tästä systeemistä ja arvostetuissa tieteellisissä lehdissä julkaistaan näitä meidän tuloksia, myöntää Palomäki.

Hämeenlinnan ja koko Suomenkin eri toimijoiden pitkäjänteinen kehitystyö näkyy sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvoksen Timo Keistisen mukaan koko hoitopolussa. Potilasjärjestöt ovat aktiivisia, minkä ansiosta sairastuneen omaiset osaavat usein tunnistaa aivoinfarktin oireet. Ensihoitajat ovat entistä valistuneempia ja yhteispäivystysten asiantuntemus on lisääntynyt aivoinfarktin hoidossa. Hämeenlinnan onnistumiset kehitystyössä ovat tuttuja Keistiselle.

– Voi vain onnitella Kanta-Hämeen sairaalaa. Selkeät valtakunnalliset linjaukset ensihoidossa ja päivystyksessä ovat tässä kantaneet hedelmää.

Ei saa jäädä odottelemaan kotiin

Aivoinfarktin hoito on taistelua kelloa vastaan. Päivystyksen eteisestä potilas viedään tietokonekuvaukseen, jossa varmistetaan, annetaanko potilaalle liuotushoitoa vai jatkaako hän jatkohoitoon yliopistosairaalaan.

– On tärkeää, että liuotushoitoa ei anneta esimerkiksi aivoverenvuodossa. Tällöin seuraukset ovat kohtalokkaat. Potilaalle on siis ennen hoitoa tehtävä pään tietokonekuvaus, painottaa lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Ammattilaiset muistuttavat, että erityisen tärkeää on toimia nopeasti jo kotona. Liian moni odottaa huonon olon menevän ohi ennen kuin tilaa ambulanssin. Erikoislääkäri Markku Grönroos sanookin, että ei pidä jäädä odottelemaan.

- Ei missään tapauksessa ole odotettava mitään. Jos tämä ei puututa, seuraukset ovat vakavia, koska tällaisessa tilanteessa yleensä menetettäessä kaksi miljoonaa hermosolua per minuutti. Se peruuttamatonta. Soitto heti hätäkeskukseen, painottaa Grönroos.

Päivitetty 29.11.2018 klo 9.20: Kuvatekstissä magneettikuvaus korjattu tietokonekuvaukseksi.

Uusi tieliikennelaki tuo onnen päivät kaahareille – Poliisi: "Jopa 60 000 ylinopeusjuttua menee vuosittain poistolaariin"

Uusi laki estää poliisia lähettämästä sakkoa, jos valvontakameran kuva on huonolaatuinen. Poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja arvioi, että tulevaisuudessa vuosittain jopa 60 000 ylinopeutta ajanut selviää ilman sakkoja. Poliisi valmistautuu täyttä päätä muutaman vuoden kuluttua voimaan tulevaan uuteen tieliikennelakiin.

"Myötätuntoinen vanhemmuus on väkivallan ehkäisyä" – Tärkein keino myötätunnon lisäämiseen on opettaa lapselle hyviä tapoja

Suomalainen yhteiskunta ei anna lapsille kovin myötätuntoista mallia, sanoo asiantuntija, joka kirjoittaa parhaillaan opasta myötätuntoisesta vanhemmuudesta.

Myötätuntotaitoja olisi tärkeää kehittää juuri nyt, sillä ihmisiä on maailmassa enemmän kuin koskaan. Lasten myötätuntotaidoissa on valtavia eroja, eivätkä hyvät tavat ole enää itsestäänselvyys.

Yle sai haltuunsa selvityksen työttömyysturvan laajentamisesta – kolme keinoa, joilla ansiosidonnainen laajennettaisiin kaikille

Jo etukäteen kovaa vastustusta herättänyt selvitys ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentamisesta luovutetaan sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattillalle (sin.) perjantaina.

Yle kertoo, millä keinoilla ansiosidonnaista työttömyysturvaa ehdotetaan laajennettavaksi myös työttömyyskassan ulkopuolisille.

Etävanhempi Jyri Hellevuo väänsi 5 vuotta saadakseen elatusavun kohtuulliseksi – etenkin vuoroasumisessa lapsen elatusavun maksaminen koetaan usein epätasa-arvoiseksi

Ylen joukkoistukseen vastanneiden mielestä elatusavun määrä ei ole oikea. Kaksi kolmesta pitää elatusapua liian suurena tai liian pienenä. Jyri Hellevuon avioero viisi vuotta sitten oli vaikea.

Pitkien taistelujen jälkeen oikeus päätti lasten osoitteen sekä elatusavun määrän. Yhteishuoltajuudessa lasten äidistä tuli lähivanhempi ja Hellevuosta etävanhempi.

Aivoinfarktin liotushoitoa saa Suomessa ennätysnopeasti – potilas sairaalan ovelta neulan alle jopa 20 minuutissa

Kun aivoinfarkti iskee, hoitoon on päästävä mahdollisimman nopeasti. Kanta-Hämeen keskussairaalassa aivoveritulppapotilaiden hoito on onnistuttu viilaamaan yhdeksi maailman nopeimmista.

Sairaalaan tultaessa potilas tutkitaan heti ulko-oven edessä ambulanssin paareilla. Aikaa ei tuhlata hänen siirtämiseensä sairaalasänkyyn.

Pääministeri kertoi Washingtoniin suomalaisesta metsäosaamista ja biotaloudesta

Pääministeri Juha Sipilän kolmipäiväisellä Washingtonin vierailulla kyseltiin haravoinnista, joka nousi esiin Kalifornian maastopalojen yhteydessä.

Sipilä keskusteli yhdysvaltalaisten talousvaikuttajien sekä poliitikkojen kanssa vapaakaupasta sekä ilmastonmuutoksesta.

Tuuli yltyy merellä myrskyksi

Tuuli on tänään voimakasta, merellä jopa myrskyisää ja länsirannikolla puuskat voivat olla voimakkaita. Samalla lämpötila nousee plussan puolelle lännessä. Pohjoisessa saadaan lumisateita ja illalla myös länsirannikolla. Perämerellä sade tulee räntänä tai vetenä. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Vladimir Putinin Venäjä haluaa olla pelätty ja kunnioitettu suurvalta. Maan rapautuvilla rakenteilla Venäjä on Neuvostoliiton kaatumisen jälkeisessä maailmanjärjestyksessä kuitenkin heikko ja syrjässä. Siksi se yrittää nyt väkisin muuttaa toimillaan tätä maailmanjärjestystä.

Mustanmeren tapahtumat ovat tyypillinen Venäjän toimi tässä yhteydessä.

Ensinnäkin ajoitus on tarkkaan mietitty. EU on tiukasti kiinni Brexitissä. Muutenkin Venäjän suhteen ties miksi heikko Trump on kädet täynnä välivaalien tappiota ja Venäjä-tutkintaa. Ukrainassa puolestaan on tulossa keväällä vaalit ja se altistaa maan sisäpolitiikan erityisen paljon ulkopuoliselle häirinnälle.

Sota siis jatkuu, kunnes Ukrainassa valtaa pitävät Kremlille mieleiset, sen tahtoon alistuvat tahot.

Toinen tyypillinen piirre on, että tapahtumat ovat osa Kremlin tarkkaan säätelemää, pitkäkestoista konfliktia. Ukrainaa vastaan käytävään näännytyssotaan kuuluvat Krimin miehitys, hyökkäyssota Itä-Ukrainassa ja jatkuvat kyberhyökkäykset. Myös kaasukuljetuksia Ukrainasta pois siirtävä Nordstream2 -kaasuputki Itämerellä sekä monet muut keinot ovat käytössä Ukrainan ahdistamisessa. Sodan taustalla on vuoden 2014 kansannousu, jossa ukrainalaiset hylkäsivät presidentti Vladimir Putinin suurin toivein perustaman Euraasian unionin. Sota siis jatkuu, kunnes Ukrainassa valtaa pitävät Kremlille mieleiset, sen tahtoon alistuvat tahot.

Kokonaisten maiden epävakauttaminen on olennainen osa Venäjän toimintatapaa. Venäjää vierustavat lukuisat jäätyneet konfliktit, joiden avulla se pitää etupiirikseen katsomiaan alueita kykenemättöminä kehittymään tai suuntautumaan länteen. Muita esimerkkejä epävakauden lietsomisesta ovat epäonnistunut Montenegron vallankaappaushanke ja sotkeutuminen Yhdysvaltain presidentinvaaleihin.

Demokratiassa yleisen ilmapiirin hämmentäminen estää tai hidastaa päätöksentekoa. Tätä jähmeyttä Venäjä tarvitsee minimoidakseen lännen vastatoimia. Osa tätä minimointia on myös tilanteiden esittäminen aina niin, että lännen reaktiot Venäjän toimiin ovat vain perusteetonta venäläisvastaisuutta ja sodanlietsontaa.

Kolmas tyypillinen piirre Venäjän toiminnalle on tapahtumien ympärille kyhätyt laillisuuden kulissit. Nytkin Venäjä syyttää ukrainalaisia aluevesilleen tunkeutumisesta ja on jopa järjestänyt näytösoikeudenkäynnin. Venäjä vaatii sinällään aivan oikein länsimaita pitämään tiukasti kiinni oikeusvaltioperiaatteista, kun ne käsittelevät Venäjän toimia. Samaan aikaan se kuitenkin itse estää ja häiritsee parhaansa mukaan näitä prosesseja. Venäjä on esimerkiksi estänyt YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen perustamisen selvittämään malesialaiskoneen alasampumista. Se on myös yrittänyt hakkeroida eri tahoja, jotka ovat olleet selvittämässä muun muassa Syyrian hallituksen kaasuhyökkäyksiä tai Venäjän valtiollista doping-ohjelmaa.

Nytkin väitellään jo kiivaasti mitä merellä oikein tapahtui. Se taas ohjaa tehokkaasti keskustelua sivuun varsinaisesta aiheesta eli Venäjän aseellisesta hyökkäyksestä Ukrainaa vastaan.

Neljäntenä tällaisiin operaatioihin kuuluu aina vahva informaatioulottuvuus. Käytännössä tämä tarkoittaa valheiden kylvämistä epävarmuuden synnyttämiseksi. Nytkin väitellään jo kiivaasti mitä merellä oikein tapahtui. Se taas ohjaa tehokkaasti keskustelua sivuun varsinaisesta aiheesta eli Venäjän aseellisesta hyökkäyksestä Ukrainaa vastaan ja sen pyrkimyksestä sulkea Asovanmeri. Disinformaation tehtävänä on myös luoda epäselvyyttä, jonka aikana tilanne saadaan vakiinnutettua. Kiistely siitä, kenen joukot Krimillä toimivat jatkui, kunnes niemimaa oli saatu liitettyä tukevasti Venäjään.

Venäjän operaatioissa on aina myös otettu oppia aiemmista. Venäjän sosiaalisessa mediassa on viimeisen reilun viikon ajan ollut poikkeavuuksia nimenomaan sotilasasioiden näkymisessä. Se, millä kaikilla keinoilla tämä peittely ja sekavuus on saatu aikaiseksi, on toistaiseksi epäselvää, mutta muutos itsessään on asioita seuraavien mukaan selvä. Venäjä on jäänyt kiinni monenlaisista asioista juuri sosiaalisen median takia ja nyt sen käyttöä tiedustelun välineenä yritetään ainakin vaikeuttaa. Tällainen peittely voi viitata myös toiminnan jatkumiseen esimerkiksi maahyökkäyksenä.

Laajempaa sotaa tästä ei kukaan tosiaankaan halua, mutta sekin on mahdollinen. Kysymys on nyt loppujen lopuksi siitä, kumpi kestää kauemmin, Venäjän kyky ja halu kestää toimiensa seurauksia vai lännen yhtenäisyys, joka mahdollistaa yritykset pitää Venäjän aggressiot kurissa. Näin Venäjän naapurimaan asukkaana toivon, että lännen strateginen kärsivällisyys vetää pidemmän korren.

Janne "Rysky" Riiheläinen

Kirjoittaja on joensuulainen bloggari, joka on aktiivinen turvallisuuspolitiikan keskustelija. Riiheläinen on vapaa toimija, joka ei ole sidottu mihinkään asemaan, organisaatioon tai ajatussuuntaan.

Suomalaisten maanpuolustustahto on laskenut alimmalle tasolleen lähes 30 vuoteen, kertoo Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) torstaina julkistama haastattelututkimus.

Maanpuolustustahtoa mitataan kysymyksellä "Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?".

Kaksi kolmesta vastaajasta, 66 prosenttia, vastaa kysymykseen myöntävästi. Laskua viime vuodesta on 6 prosenttiyksikköä.

Edellisen kerran alle 70 prosentin tulos maanpuolustustahtoa mittavaan kysymykseen saatiin vuonna 1989.

Eniten maanpuolustustahto on hiipunut nuorimmilla, alle 25-vuotiailla vastaajilla.

Hyökkäyksen sattuessa henkilökohtainen valmius osallistua parhaansa mukaan maanpuolustukseen on edelleen korkea, vaikka pientä laskua on siinäkin: 84 prosenttia vastaa myöntävästi, kun viime vuonna osuus oli 87 prosenttia.

Nato-jäsenyyden kannatus laskenut neljä vuotta

Suomen Nato-jäsenyyden kannatus on vajonnut 20 prosenttiin, mutta epävarmuus kysymyksestä on kasvanut.

Viime vuonna Nato-jäsenyyttä kannatti 22 prosenttia kyselyn vastaajista. Muutos mahtuu virhemarginaaliin, mutta trendi jatkuu: Naton kannattaminen on MTS:n kyselyissä vajonnut neljänä peräkkäisenä vuotena.

Vuonna 2014 Nato-jäseneksi pyrkimistä kannatti 30 prosenttia suomalaisista. Tuona vuonna Venäjä miehitti Krimin niemimaan ja Itä-Ukrainan sota alkoi.

Toisaalta epävarmuus Nato-kannasta on tällä kertaa kasvanut: Sekä Nato-jäsenyyden kannattajien että torjujien osuus supistui ja entistä suurempi joukko, 21 prosenttia vastaajista, ei osannut kertoa kantaansa.

Entistä useampi vastaaja katsoo, että EU ja YK lisäävät Suomen turvallisuutta. Myös usko pohjoismaisen ja EU:n puolustusyhteistyön turvallisuutta lisäävään vaikutukseen on pysynyt vahvana.

Asevelvollisuusjärjestelmän kannatus heikentynyt

Nykyisenkaltaista, miesten yleistä asevelvollisuusjärjestelmää kannattaa kolme neljästä vastaajasta, 74 prosenttia. Viime vuoteen verrattuna tuki on laskenut seitsemän prosenttiyksikköä.

Eniten tuki on laskenut 15–34-vuotiaiden keskuudessa.

Entistä hieman useampi – 13 prosenttia vastaajista – siirtyisi nykymallia valikoivampaan järjestelmään, jossa vain osa ikäluokasta saisi sotilaallisen koulutuksen.

Selvä enemmistö pitää nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää silti parhaana vaihtoehtona. Vain 17 prosenttia laajentaisi asevelvollisuuden naisille ja 13 prosenttia tekisi siitä vapaaehtoisen molemmille sukupuolille. Ammattiarmeijan kannatus on pysynyt alle kymmenessä prosentissa.

Myös tuki puolustusmäärärahojen nostamiselle on notkahtanut kyselyn mukaan. Puolustusmäärärahojen korottamista tukee 40 prosenttia, kun vuonna 2017 korottamista tuki 47 prosenttia vastaajista.

Naisten luottamus ulko- ja puolustuspolitiikkaan laskenut

Valtaosa vastaajista, 75 prosenttia, pitää puolustuspolitiikkaa hyvin hoidettuna, mutta naisten luottamus siihen on laskenut peräti kahdeksan prosenttiyksikköä.

Myös luottamus ulkopolitiikan hoitoon on heikentynyt enemmän naisten keskuudessa. Kaikista vastaajista 70 prosenttia pitää ulkopolitiikkaa hyvin hoidettuna. Viime vuonna ulkopolitiikan hyvään hoitoon luotti 73 prosenttia vastaajista.

Miesten luottamus sekä ulko- että puolustuspolitiikkaan on säilynyt ennallaan.

MTS kysyi nyt ensimmäistä kertaa myös Suomen aseviennistä. Noin puolet, 49 prosentti vastaajista antoi tukensa sille, että puolustustarvikkeita viedään nykyisten sääntöjen mukaisesti. Lupaharkintaa tiukentaisi 31 prosenttia vastaajista.

Ilmastonmuutos noussut suurimmaksi huoleksi

MTS:n kyselystä selviää lisäksi, että yleinen turvattomuuden tunne on vähentynyt viime vuodesta.

Viime vuonna 60 prosenttia vastaajista uskoi suomalaisten elävän lähivuosina entistä turvattomammassa maailmassa. Nyt osuus on laskenut noin puoleen vastaajista.

Yksittäiset uhat huolestuttavat silti yhä useampaa ja kärkihuolenaiheeksi on ampaissut ilmastonmuutos.

Viime vuonna 75 prosenttia piti ilmastonmuutosta paljon tai jonkin verran huolta aiheuttavana asiana. Tänä vuonna ilmastonmuutos huolestuttaa yhdeksää kymmenestä vastaajasta.

Seuraavaksi eniten huolta aiheuttaa kansainvälinen terrorismi ja kolmanneksi maailman pakolaistilanne, joka aiempina vuosina on ollut huolenaiheiden ykkönen.

MTS kartoittaa vuosittain laajasti kansalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta.

MTS tilasi tutkimuksen Taloustutkimukselta, ja sitä varten haastateltiin 1 034 henkilöä.

Haastattelut tehtiin 21.9.–7.10.2018. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosentti- yksikköä suuntaansa.

Keski-Pohjanmaalla yritetään iskeä kiinni päihde- ja huumeongelmaan isolla yhteistyön kouralla. Yliannostukset ja myrkytykset ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti erityisesti Kokkolassa. Vuosi 2018 on jatkossa 0-vuosi, johon verrataan tulevaa kehitystä.

Soiten asiantuntijalääkäri, ylilääkäri Anne Linna katsoo, että maailmalla huumeiden vastainen sota on hävitty.

– Yksilötasolla on vielä mahdollisuus niden osalta, jotka eivät ole tehneet ensimmäistäkään kannabiskokeilua. Paljon on tehtävissä.

Jo heinäkuun loppuun mennessä keskussairaalassa Kokkolassa oli hoidettu viime vuoteen verrattuna kaksinkertainen määrä alle kolmikymppisten myrkytystapauksia. Myös teholle nuoria päätyi samana aikana kuusi, viime vuonna vain kaksi. Hoitohenkilöstö onkin erityisen huolissaan siitä, että nuorten osuus on kasvanut.

Poliisi epäilee, että yliannostukset ovat aiheuttaneet jopa pari, kolme kuolemantapausta, mikä on ennennäkemätöntä alueella.

Lääkäri näkee kannabiksen hitaana venäläisenä rulettina

Vaikka huumetilanteen kärjistyminen tuli yllätyksenä, asiantuntijalääkäri Anne Linna luonnehtii Kokkolan tilannetta melko samanlaiseksi kuin muualla maassa.

Huumeita käytetään laidasta laitaan. Kuolemantapaukset aiheutuvat yleensä aineista, joiden sisältö ei vastaa odotusta ja uhrit ovat pitkään käyttäneitä.

Kannabiksen käyttö aloitetaan keskimäärin 15-vuotiaana eli nuorempana kuin muualla Euroopassa ja suonensisäisten keskimäärin 18-vuotiaana.

Linna ei allekirjoita näkemystä kannabiksen vaarattomuudesta, vaan pitää aineen käyttöä hitaana venäläisenä rulettina. Osalle addiktio kehittyy nopeasti, vaikka kaikille se ei tule koskaan. Pahimmillaan kokeilu päättyy aikanaan paniikkireaktioihin ja psyykoosiin.

– Tulee ahdistuneisuutta tai väsyneisyyttä, ja sitten kokeillaan stimulantteja kuten amfetamiinia tai metamfetamiinia, kun kannabis ei enää riitä. Olen sen vuosien aikana monesti todennut

Kokkolassa jätevesitutkimuksissa painottuu amfetamiini enemmän kuin monessa muussa kaupungissa.

Kokemus käyttöön, vanhemmille vertaistukea

Kesän jälkeen alueella alkoi kokoontua moniammatillinen työryhmä, jonka oheen rakennetaan pienempi työrukkanen. Nyt työhön on saatu kolmeksi vuodeksi tukea Euroopan rakennerahastosta.

Raha on tarkoitettu nuorten, syrjäytyneiden päihteiden käyttäjien etsimiseen ja kuntouttamiseen. Kuntayhtymä Soite hallinnoi työtä, jossa on mukana myös muun muassa seurakuntia.

Tarkoituksena on palkata henkilökuntaa, joka voi työskennellä myös virka-ajan ulkopuolella iltaisin ja viikonloppuisin myös maakunnassa, missä päihdetyöntekijöitä on niukasti.

Samoin halutaan kouluttaa ja hyödyntää kokemusasiantuntijoita, sillä heidän uskotaan olevan käyttäjien parissa uskottavampia.

– Tavoite on, että löytäisimme enemmän ihmisiä. Varsinkin suonensisäisten huumeiden käyttäjät ovat arkoja tulemaan hoidon piiriin. Luottamus yhteiskuntaan on aika heikkoa, ja luottamuksen luomisessa auttaa ehkä paremmin ihminen, joka tuntee sen maailman, sanoo asiantuntijalääkäri Anne Linna.

Tähtäimessä on siis saada tarjottua palvelua heille, jotka eivät ole hoidon piirissä, mutta myös luoda kuntouttavaa toimintaa, jollaista ei vielä ole. Se tarkoittaa nykyisten tilojen käyttämistä esimerkiksi kahvilana tai kokoontumispaikkana, jossa voi kokata yhdessä tai viettää muuten vain aikaa.

Huumenuorten vanhemmille taas aiotaan luoda jonkinlainen vertaistukifoorumi.

Ukrainan presidentti Petro Porošenko toivoo saksalaisen Bild-lehden haastattelussa, että Saksa ja muut Nato-maat auttaisivat Ukrainaa ja lähettäisivät aluksia sen turvaksi.

Venäjä otti sunnuntaina haltuunsa kolme ukrainalaista alusta ja niiden 24 miehistön jäsentä Kertšinsalmessa Krimin niemimaan lähellä. Ukraina julisti maan Venäjää lähellä oleville alueille poikkeustilan.

– Saksa on yksi läheisimmistä kumppaneistamme, ja toivomme että Nato-maat ovat valmiita tuomaan aluksia Asovanmerelle avustamaan Ukrainaa, sanoi Porošenko saksalaislehden haastattelussa.

Ukraina ei ole Naton jäsen, mutta Nato on luvannut maalle täyden tukensa.

Bildin haastattelussa Porošenko syytti Putinia myös pyrkimyksistä vallata Asovanmeri.

– Emme voi hyväksyä Venäjän agressiivista toimintaa. Ensin Krim, sitten Itä-Ukraina, nyt hän haluaa Asovanmeren, sanoi Porošenko.

– Myös Saksan täytyy kysyä itseltään: mitä Putin tekee seuravaaksi, jos emme pysäytä häntä, sanoi presidentti Porošenko.

Lue lisää:

Kansainvälinen paine Venäjää kohtaan kasvaa: EU harkitsee uusia pakotteita

Krimiläinen oikeus jakoi tuomioita ukrainalaismerimiehille – Poroshenko varoitteli täysimittaisesta sodasta Venäjän kanssa

Konflikti Mustallamerellä syvenee – Ukraina vertasi Venäjän toimintaa Mainilan laukauksiin

Tuuli on parhaillaan voimistumassa. Yön aikana läntisillä merialueilla myrskyää. Merialueiden myrskyvaroitus jatkuu perjantaille asti, kertoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi.

Torstaina länsirannikolla varoitetaan voimakkaista tuulenpuuskista, joiden nopeus voi olla 20 metriä sekunnissa.

– Puuskat voivat aiheuttaa jotakin vahinkoa kapealla kaistaleella rannikolla. Routa maassa ehkä jo vähän edesauttaa sitä, että vahinkoja ei ehkä niin paljon aiheudu, Kotakorpi sanoo.

Lännessä lämpötila nousee torstaina plussan puolelle. Maan pohjois- ja itäosissa on vielä pakkasta. Pohjoisessa liikkuu lumi- ja räntäsateita.

Perjantaina leviää uusia sateita koko maan alueelle. Sateet tulevat alueesta riippuen vetenä, räntänä tai lumena. Idässä tulee jäätäviä sateita. Lämpötila on plussalla suuressa osassa maata.

– Torstai-illalle ja perjantaille on aika yleisesti kelivaroituksia. Varsinkin kovan tuulen kanssa lumisade on aika hankala.

Intian viranomaiset aikovat jättää amerikkalaisen lähetyssaarnaajan ruumiin eristyksissä olevalla Pohjois-Sentinelin saarelle.

26-vuotias lähetyssaarnaaja pyrki vajaat kaksi viikkoa sitten syrjäiselle saarelle käännyttääkseen alkuperäiskansan kristinuskoon. Saaren asukkaat surmasivat amerikkalaisen ilmeisesti jousin ja nuolin.

Ryhmä intialaisviranomaisia, antropologeja ja muita asiantuntijoita on pyrkinyt selvittämään mereltä käsin, minne ruumis on mahdollisesti haudattu.

Eräs ryhmään kuuluvuvista antropologeista kertoo Guardianille, että viranomaiset ovat tulleet siihen tulokseen, että ainakin toistaiseksi ruumiin hakuyrityksistä luovutaan.

– He ampuvat nuolia kaikkia tunkeutujia kohti. Se on heidän tapansa viestittää, ettemme ole tervetulleita saarelle, ja meidän on kunnioitettava sitä, kertoo antropologi, joka ei halua nimeään julkisuuteen.

Uusi bakteerikanta voisi tappaa koko heimoyhteisön

Etsintöjen jatkaminen etäältäkin saattaisi johtaa siihen, ettei heimo pysty jatkamaan päivittäisiä rutiinejaan, koska heidän aikansa ja energiansa kuluu saaren jatkuvaan puolustamiseen, korostaa antropologi.

Hän kertoo, että ruumiin hakuyrityksistä luopumisesta on ilmoitettu myös Yhdysvaltain Delhin-lähetystöön.

– He ymmärtävät tilanteen eivätkä yritä painostaa meitä.

Sentinelien heimon arvellaan asuneen eristyksissä saarella jopa 60 000 vuoden ajan. Heillä ei ole immuniteettisuojaa ulkomaailman tauteja vastaan. Ulkopuolisen ihmisen tuoma uusi bakteerikanta tai virus voisi tappaa koko heimoyhteisön.

Intian hallitus lopetti kaikki saarelle suuntautuneet tutkimusmatkayritykset vuonna 1996.

Intian laki kieltää kaikenlaisen yhteydenpidon Andamaanien saariryhmän alueelle asuviin alkuperäisheimoihin. Myös valokuvaaminen ja videointi on tiukasti kielletty.

Aiheesta lisää:

Suomalaistutkija ymmärtää alkuperäiskansaa, joka surmasi nuoren seikkailijan: "Heillä ei ole suojaa tauteja vastaan"

Aiheesta lisää muualla:

India has no plans to recover body of US missionary killed by tribe

India 'puts on hold' efforts to retrieve body

Seinäjokelainen yrittäjä Marika Varjamo kyllästyi katselemaan pimeässä liikkuvia, tummiin pukeutuneita ihmisiä yrityksensä ikkunasta.

Lemmikkieläintarvikkeita työkseen myyvä Varjamo totesi, että lemmikeille heijastimet ja valot kyllä puetaan, mutta ihmiset unohtavat itsensä.

– Koirille ostetaan heijastin ja vilkkuvalo, mutta ihmiset kulkevat pimeinä, Varjamo sanoo.

Muutama viikko sitten Varjamo pystytti yrityksensä edustalle heijastinpuun, josta kuka tahansa saa hakea itselleen heijastimen – tai tuoda niitä lahjoituksena muiden otettavaksi.

Ensimmäiset heijastimet Varjamo hankki puuhun lahjoituksina muun muassa yrittäjäystäviltään. Puuhun laitettiin 50 heijastinta, jotka löysivät uusille omistajilleen vielä saman päivän aikana.

Nyt heijastinpuuhun tuodaan heijastimia jo kauempaakin.

– Oikein lämmittää, kun näen miten tähän pihaan ajaa perheitä lasten kanssa katselemaan puuta. Myös postitse on tullut heijastimia ja joku lupasi, että jos on tarvetta, hän voi ostaa niitä lisää, Varjamo iloitsee.

Taskulampulla tarkastamaan

Heijastinpuita on jo monella paikkakunnalla pitkin Suomea, muun muassa Vaasassa, Oulussa, Lahdessa ja Kuopiossa.

Kuten muidenkin heijastimien, myös heijastinpuusta käyttöön otettavan heijastimen kunto kannattaa kuitenkin tarkastaa, muistuttaa Liikenneturvan Heli Lintamo.

Heijastimen heijastavuuden voi tarkistaa taskulampulla ihan kotioloissa.

– Nostaa taskulampun oman nenänpään kohdalle ja kohdistaa valon heijastavaan materiaaaliin. Jos se loistaa takaisin silmiisi, se on toimiva, Lintamo sanoo.

Tarkastus kannattaa tehdä kaikille heijastimille määräajoin, mutta erityisesti esimerkiksi heijastavasta langasta kudottujen tai askarreltujen heijastimien toimivuus on tärkeä varmistaa.

– Kannattaa tarkistaa, että heijastavaa pintaa on tarpeeksi, ettei vaan luule, että on pukenut ylleen heijastavan pipon tai hanskat.

Heli Lintamon mukaan suomalaisten heijastimien käyttö on yleistynyt viime vuosina. Nyt jo joka toinen suomalainen käyttää heijastinta.

– Hyvään suuntaan ollaan menossa, Lintamo sanoo.

Heijastinta hankkiessa kannattaa varmistaa, että se on CE-hyväksytty.

Turvallisuutta ja herkkiä hetkiä

Marika Varjamo seuraa päivittäin, miten heijastimet puussa tekevät kauppansa. Palaute heijastinvaihdosta on ollut pelkästään positiivista.

– Ihmiset tarvitsevat jotain positiivista ja kivoja uutisia. Ja ehkä tämä yhdistääkin meitä pimeässä kulkevia. Varmaan on muitakin, jotka päivittelevät, miten ihmiset eivät näy, Varjamo miettii.

Puun perustajaa ilahduttaa erityisesti se, kun lapset koulumatkallaan varustavat aamuhämärässä itsensä ja toisensa puusta löydetyin heijastimin. Se on juuri sitä turvallisuutta, mitä puulla tähän pimeään aikaan tavoiteltiinkin.

Ja onpa Varjamo todistanut yksiä ”heijastinkihlojakin”.

– Oli suloista, kun pariskunta tuli käsi kädessä ja ripusti heijastimia. Yhtäkkiä mies näki puussa punaisen sydämen ja ripusti sen naisen takinhelmaan. Kohta he palasivat takaisin puulle ja nainen ripusti myös heijastimen miehen takkiin, Varjamo kertoo.

Lasten myötätuntotaidoissa on valtavia eroja. Joissain perheissä jo 3-vuotiailla on myötätunnon perustaidot hallussa, kun joissain perheissä vielä 9-vuotiaillakaan ei ole minkäänlaisia tunnetaitoja.

Näin kertoo myötätunnosta kirjan kirjoittanut ja aiheesta paljon luentoja pitänyt Margit Sjöroos. Sjöroos puuhaa parhaillaan opasta myötätuntoisesta vanhemmuudesta.

Vanhemmuuteen on saatavilla paljon erilaisia neuvoja joka paikasta, mutta myötätuntoisesta vanhemmuudesta ei Sjöroosin mukaan puhuta tarpeeksi.

Myötätunto tarkoittaa muun muassa kykyä asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää toisen näkökulmia ja tunteita.

Myötätuntoinen vanhemmuus ei kuitenkaan ole pelkkää myötätuntoisuutta omaa lasta kohtaan. Sjöroosin mukaan se on myös vastuullisuutta, syvällistä tiedostamista ja yhteiskunnan ilmiöiden ymmärtämistä. Lisäksi se on johdonmukaisuutta omassa toiminnassa.

Myötätuntoinen vanhempi ei pura omaa stressiä lapseensa ja erottaa halun ja tarpeen toisistaan. Se, mitä aikuinen haluaa lapsen tekevän, ei välttämättä ole jotain, mitä lapsen tarvitsee tehdä, Sjöroos muistuttaa.

Myötätuntoa on tärkeää kehittää juuri nyt

Myötätunto on sosiaalisten taitojen ydin ja sosiaalisia taitoja olisi Sjöroosin mukaan juuri nyt tärkeää kehittää, sillä ihmisiä on maailmassa enemmän kuin koskaan.

– Myötätuntoinen vanhemmuus muuttaisi maailmaa positiivisempaan suuntaan. Myötätuntoinen vanhemmuus on väkivallan ehkäisyä. Mitä enemmän olisi myötätuntoa, sitä vähemmän olisi väkivaltaa. Väkivalta ja myötätuntohan ovat toistensa vastakohdat.

Sjöroosin mukaan suomalainen yhteiskunta ei anna lapsille kovin myötätuntoista mallia.

"Mitä enemmän olisi myötätuntoa sitä vähemmän olisi väkivaltaa." Margit Sjöroos

Pari vuotta sitten julkaistu amerikkalaistutkimus tukee Sjöroosin väitettä. Yli kuuttakymmentä maata vertailevassa tutkimuksessa empaattisuutta vaikutti olevan enemmän yhteisöllisyyttä kuin yksilöllisyyttä korostavissa maissa.

Tutkijoiden mukaan ero saattaa selittyä esimerkiksi lasten kasvatuksella. Itä-Aasian maissa vanhemmat opettavat lapsiaan pelkäämään yksinäisyyttä ja eristäytyneisyyttä, kun taas länsimaissa vanhemmat usein painottavat lapsilleen itsenäisyyden ja erottautumisen hyötyjä, tutkimuksessa sanotaan.

– Sosiaalisten taitojen ydinhän ei ole se, miten pidän puoliani vaan se, miten huomioin toisia. Puolensa pitäminen ja itsekeskeisyys ovat jollain tavalla korostuneet yhteiskunnassamme. Välillä hätkähdyttää, miten ihmiset voivat puhua toisilleen röyhkeästi mitä sattuu, Sjöroos sanoo.

Aikuisten tavat tarttuvat lapsille

Toisen tunteisiin samastuminen on vaikea taito. Sjöroosin mukaan myötätunto ei ole mikään synnynnäinen ominaisuus tai taito, jonka osaa kerran opittuaan, vaan sitä pitää harjoitella säännöllisesti, jopa päivittäin.

Sjöroosin mukaan paras ja konkreettisin keino lisätä lasten myötätuntoa on opettaa hyviä tapoja: kaikkia tervehditään, ollaan ystävällisiä, kiitetään, kuunnellaan ja puhutaan sivistyneesti.

Hyvät tavat eivät Sjöroosin mukaan ole enää mikään itsestäänselvyys. Aikuinen ei voi luottaa siihen, että vieraat lapset automaattisesti kunnioittavat häntä.

Hyvien tapojen ohella vanhempien tulisi opettaa lapsilleen rajatietoisuutta: missä kulkevat omat ja toisen henkiset sekä fyysiset rajat. Tärkeää on, että rajojen tiedostaminen on hallussa myös aikuisella itsellään, sillä muuten se ei siirry lapselle.

Vanhempien olisi hyvä myös kiinnittää huomiota omiin sanavalintoihin. Lapsiin saattaa huomaamattaan tartuttaa esimerkiksi puhetapaa, jossa painotetaan aina-sanaa: Aina tämä asia menee pieleen, aina joku toinen on myöhässä. Vaikka eiväthän asiat yleensä aina mene niin, Sjöroos muistuttaa.

Myös aikuisen tavat puhua toisista ihmisistä tarttuvat lapsiin.

– Lapset saattavat tietää hyvin tarkkaan millainen presidentti esimerkiksi Donald Trump on. Vaikka he eivät seuraisi kovin tarkkaan maailman politiikkaa, heillä voi silti olla hyvin isot mielipiteet, Sjöroos toteaa.

Sjöroos kehottaa suhtautumaan uteliaisuudella omaan lapseen. Aikuisen pitäisi ymmärtää, että lapsi kasvaa ja kehittyy jatkuvasti. Lapsi ei ole 9-vuotiaana samanlainen kuin 5-vuotiaana. Tämä voi mennä Sjöroosin mukaan ohi, jos ei ole läsnä lapsen arjessa.

Yksi tapa olla läsnä on heittäytyä mukaan lasten leikkeihin. Mukana leikkimisellä aikuinen osoittaa, että leikkiminen on tärkeää. Samalla pääsee sisälle lapsen ajatusmaailmaan ja kuulee lapsensa puhetapaa.

Tärkeänä Sjöroos pitää tunteiden sanoittamista. Lapselta voi kysyä, onko hän iloinen tai väsynyt ja miltä joku asia tuntuu. Myös omia tunteita on hyvä kuvailla lapselleen.

Väkivaltapelit heikentävät myötätuntoa

Sjöroos varoittaa viemästä lasta liian nopeasti seuraavaan vaiheeseen. Sjöroos neuvoo pitäytymään esimerkiksi pelien suositusikärajoissa, vaikka lapsi haluaisikin pelata jo seuraavan ikäryhmän pelejä.

Erityisen huolissaan Sjöroos on lasten väkivaltapelien pelaamisesta. Ne heikentävät hänen mukaansa myötätuntoa entisestään.

Sjöroosin mielestä olisi tärkeää, ettei teknologia pääsisi vanhemman ja lapsen väliin. Sosiaaliset taidot kasvavat esimerkiksi perheiden yhteisillä ruokapöytäkeskusteluilla, ei sillä, että jokainen räplää syödessään omaa puhelintaan.

– Sitäkin näkee, että perheet tulevat johonkin tapahtumaan, mutta lapset pelaavat koko ajan vain pelejä puhelimillaan. Jälkeenpäin lapset eivät muista koko tapahtumasta yhtään mitään: ei sitä, mitä siellä tapahtui, keitä siellä oli, millainen sää oli tai miltä siellä tuoksui. Jos tämä toistuu usein, koko lapsen historia pyyhkiytyy pois.

"Jos olet ymmärtävä ja osaat tukea muita, saat paremmin yhteyden toisiin ihmisiin" Margit Sjöroos

Sjöroosin mukaan suomalaiset ovat herkkiä valittamaan ja arvostelemaan ja ihmisten olisi hyvä oppia huomaamaan positiiviset asiat. Lapsen kanssa olisi hyvä harjoitella kiitollisuutta pohtimalla vaikka yhdessä sitä, mitä kivaa tänään tapahtui.

Myötätunnon avulla on helppo myös luoda kontakteja muihin ihmisiin.

– Jos olet ymmärtävä ja osaat tukea muita, saat paremmin yhteyden toisiin ihmisiin, jolloin saat helpommin myös kavereita ja ystäviä.

Lisää myötätuntoa lasten ja vanhusten välille

Tärkeää olisi myös kasvattaa ymmärrystä toisia ihmisiä kohtaan.

Tätä Sjöroos pyrkii itse toteuttamaan ihan käytännön tasolla. Hän ohjaa erilaisia lasten työpajoja Suomessa ja vetää Itä-Helsingissä iltapäiväkerhoa, jonka tavoitteena on lisätä ymmärryksen kautta myötätuntoa sukupolvien välillä.

Ykkös- ja kakkosluokkalaisille suunnatussa Mannerheimin lastensuojeluliiton Strömsinlahden paikallisyhdistyksen iltapäiväkerhossa syödään välipalaa, tehdään läksyjä, ulkoillaan ja ollaan kuten muissakin iltapäiväkerhoissa, mutta lisäksi siellä harjoitellaan sosiaalisia taitoja Sjöroosin myötätuntometodiikan keinoin.

Lapset opettelevat muun muassa joustavuutta, kiitollisuutta ja kannustavaa puhetta.

Sukupolvien välinen ymmärrys kasvaa arjen kohtaamisten kautta. Iltapäiväkerho käy viikoittain laulamassa ja leipomassa Palvelukoti Onnitalon vanhusten kanssa.

Lapset ja vanhukset pystyvät antamaan toisilleen paljon, Sjöroos kertoo.

– Vanhukset tuovat lapsille rauhallisuutta ja lapset vanhuksille ylitsepursuavaa energiaa. Lapset tykkäävät tarinoista ja vanhukset tykkäävät kertoa niitä. Samalla kasvaa lasten ymmärrys siitä, että kaikki eivät ole samannäköisiä tai yhtä terveitä.

"Vanhusten kanssa ei tarvitse riehua"

Tällä kertaa iltapäiväkerhon lapset ja ikäihmiset koristelevat yhdessä pipareita. Huonosti näkevä ja kuuleva 101-vuotias Lydia Haaksalo jättää koristelutyöt suosiolla lapsille, mutta istuu vieressä katselemassa.

– On oikein kiva katsoa, mitä he puuhailevat. Ihanaa, kun saa puhua jonkun kanssa. Olen kaivannut tällaisia pieniä otuksia, Haaksalo naurahtaa.

Lasten koristellessa pipareita Haaksalo kertoilee lapsille juttuja omasta lapsuudestaan yhdeksän sisaruksen kanssa. Kolme hänen veljistään kaatui sodassa ja yksi sisko oli lottana. Lapset kuuntelevat tarinoita silmät pyöreinä.

Hämmennystä herättää myös Haaksalon kuulemista edistävä laite, jonka kautta puhe ohjautuu kuulokkeisiin. Touhujen lomassa lapset kuitenkin tottuvat siihen.

Tilda ja Lilja kertovat, että on mukava tavata vanhuksia säännöllisesti.

– On kiva kuunnella heidän tarinoita, Tilda sanoo.

– Tää on kyllä ihan kivaa. Vanhukset on niin rauhallisia, ei tarvitse koko ajan riehua. Kotona pikkusisko tulee koko ajan päälle, ei saa hetkeäkään rauhaa, pohtii puolestaan Rasmus.

Samassa pöydässä istuva 88-vuotias Martta Kuuva kertoo työskennelleensä vuosikymmeniä luokanopettajana. Hänen omat oppilaansa olivat samanikäisiä, kuin pöydän ääressä olevat lapset. Myös hänen lapsenlapsensa ovat samaa ikäluokkaa.

Kuuvan mielestä lapset käyttäytyvät hyvin ja hänelle tulee hyvä mieli heidän läsnäolostaan.

– Lapset ovat aina samanlaisia, eivät ole paljon muuttuneet.

Lue myös:

Äiti räyhää ja isä piilottaa pelkonsa – monien vanhempien tunnetaidot ovat hukassa ja malli periytyy lapsille

Jyri Hellevuon avioero viisi vuotta sitten oli vaikea. Pitkien taistelujen jälkeen oikeus päätti lasten osoitteen sekä elatusavun määrän. Yhteishuoltajuudessa lasten äidistä tuli lähivanhempi ja Hellevuosta etävanhempi.

– Kuukauden nettotuloista meni 25 prosenttia entisen vaimon tilille, kertoo Hellevuo. Sen lisäksi ex-vaimo sai myös kolmen lapsen lapsilisät.

Ylen joukkoistus paljastaa, että etenkin vuoroasumisessa elatusavun maksaminen koetaan usein kohtuuttomaksi. Vaikka jälkikasvu asuisi puolet ajasta toisella vanhemmallaan ja puolet toisella, ja kaikki suuremmat kulut pantaisiin puoliksi, joutuu etävanhempi maksamaan kuukausittain pitkän pennin elatusapua.

"Vuoroasumisessa järki sanoisi ettei elatusta tarvitse maksaa, mutta silti suositusten mukaan "virallinen" laskelma voi näyttää satojen eurojen maksuja. Asumisen kuluja ei huomioida etävanhemmalle."

"Lähivanhemman mielestä etävanhempi on elatusvelvollinen koko tämän uudesta perheestä, kun heillä ei rahat riitä. Ja on typerää, että toinen joutuu maksamaan elatusapua, vaikka lapsi asuu puolet ajasta etävanhemmalla."

"Ex-mies ei ymmärrä, että lapsista huolehtiminen maksaa"

Laki lapsen elatuksesta takaa, että lapsella on oikeus riittävään elatukseen, josta vanhemmat vastaavat kykynsä mukaan.

Vuodelta 1975 peräisin olevan lain mukaan elatusapua maksetaan lapselle, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta tai jos lapsi ei pysyvästi asu vanhempansa luona. Kelan myöntämää elatustukea voi esimerkiksi saada silloin, jos lapsi ei saa elatusta elatusvelvolliselta tai jos elatusapu on pienempi kuin elatustuki.

Ainakaan toistaiseksi lapsi ei voi olla kirjoilla kahdessa osoitteessa, vaikka vanhemmilla olisi yhteishuoltajuus. Tähän voi lähivanhempi perustaa vaatimuksensa elatusavusta, vaikka kaikki mahdolliset kulut olisi jaettu puoliksi.

"Isä ei mieltänyt kustannusten nousevan siirryttäessä yhdestä taloudesta kahteen, vaan ajatteli elatuskustannusten vähenevän hänen osaltaan eron myötä."

"Saan liian vähän elatusapua, sillä lapsen isä ei suostunut maksamaan kuin minimin."

"Sopiminen elatusavusta oli helppoa, koska mies suostui maksamaan Kelan elatustuen verran 156 e/kk . Jos olisi menty lastenvalvojan kautta, niin hän joutuisi tulojensa puolesta maksamaan enemmän."

Lapsen elatuksesta voi tehdä oikeuskelpoisen sopimuksen kunnan lastenvalvojan luona. Mahdollisen elatusavun määrän voi laskea laskurilla (Sosiaalikollega) myös itse – tai neuvotella entisen puolison kanssa, kuten eräs joukkoistukseen vastanneista:

"Jos aikanaan olisimme exän kanssa alistuneet lastenvalvojan määräämään elatusapuun, niin minulle ei elatusavun maksajana olisi jäänyt edes leipää pöydälle. Sovimme keskenämme elatusmaksusta, jotta lapsellamme olisi molempien vanhempien luona taloudellisesti yhtä hyvät lähtökohdat."

Lakimuutos tulossa, mutta...

Elatusapulaskuri on siitä huono työkalu, että se ei ota huomioon vuoroasumista. Osa joukkoistukseen vastanneista elatusapua maksavista kertoo, että talous on todella kovilla. Pahimmillaan elatusmaksut ovat vieneet velkasaneeraukseen.

Jyri Hellevuon lapset asuvat hänen luonaan vuoroviikoin. Omasta pussista on kustannettava muun muassa lasten koulukuljetukset.

– Pahimmillaan kuskasin joka toinen viikko lapsia kolmeen eri kouluun yli 40 kilometrin päähän. Ei siinä paljon muuta hommaa silloin voinut tehdä, kertoo Hellevuo.

Lasten vuoroasuminen on kasvussa (THL), sillä se on monesti paras tapa molemmille vanhemmille huolehtia lapsistaan. Etävanhempana on useammin isä kuin äiti.

"Lapsilisät menevät lähivanhemmalle ja tämän lisäksi lähivanhempi saa lapsilisän yksinhuoltajakorotusta, vaikka kyseessä olisi yhteishuoltajuus. Laskurit eivätkä sossut huomioi tätä mitenkään. Toivottavasti tuleva laki lapsen huoltajuudesta korjaa isän asemaa erotilanteessa niin että voidaan tosiasiallisesti puhua yhteishuoltajuudesta."

Lainsäädäntöön lapsen vuoroasuminen on vasta tulossa. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä ja sen odotetaan astuvan voimaan vuoden 2019 aikana.

Lakimuutoksen tavoitteena on huomioida erotilanteissa entistä paremmin lapsen etu, mutta elatusavun laskemiseen vuoroasumisessa se ei ota kantaa, kertoo johtava sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja Mirja Laitinen Jyväskylän kaupungilta.

– Huoltolaki ja sen uudistukset eivät sinänsä riitä, vaan uudistusta tarvitaan myös palvelujärjestelmään ja sosiaaliturvajärjestelmään, huokaa Laitinen.

Vaikka laki tunnistaisi sopimuksen, missä todetaan lapsen asuminen molempien luona, mutta vain toisella vanhemmalla on mahdollisuus saada tukea koulukyyteihin, lapsilisää, elatustukea tai asumistukea, niin ei sopimuksella ole merkitystä.

Toistaiseksi vanhemmat eivät siis ole tasa-arvoisessa asemassa, vaikka lapsen vuoroasuminen kirjattaisiinkin lakiin.

Elatussopimuksen päivittäminen

Ylen joukkoistukseen vastanneista moni tuskaili myös sitä, että tehtyä elatussopimusta on vaikea lähteä muuttamaan myöhemmin.

"Oma taloudellinen tilanteeni on selvästi heikentynyt, kun taas ex-puolison tilanne on selvästi parantunut. Vaikka kaikki tekijät puoltavat elatusavun alentamista usealla sadalla eurolla, ex-puoliso ei ole siihen suostunut."

"Maksan tuloihini nähden liikaa. Erovaiheessa pakenin ahdistusta tekemällä paljon ylitöitä. Kun sovittiin lastenvalvojan kanssa maksuista, palkka kostautui."

Elatusavun rahamääriin tehdään indeksitarkistus (Oikeusministeriö) kalenterivuosittain. Maksettavan summan pitäisi nousta myös lapsen kasvun myötä, sillä teini-ikäisen kulutus on aivan toista luokkaa, kuin päiväkotilapsen.

"Yli kymmenen vuotta sitten lastenvalvoja ei neuvonut suuntaan eikä toiseen tulevaisuuden suhteen. Tuolloin 5-vuotiaasta sovittu 150 euron elatustuki ei riitä likimainkaan 16-vuotiaan lukiolaisen perustarpeisiin edes osittain."

Laitinen muistuttaa, että vanhemmat voivat käydä lastenvalvojan luona neuvottelemassa elatussopimuksesta, mutta sopimusta ei ole pakko tehdä – etenkään jos se tuntuu kohtuuttomalta.

Jyri Hellevuo on tällä hetkellä tyytyväinen tilanteeseensa. Missään vaiheessa hän ei ajatellut luovuttavansa lapsiaan kokonaan lasten äidille

– Ei tullut mieleenkään! Sen takia olen 5 vuotta vääntänyt, että nyt ollaan suurinpiirtein siinä, mistä alunperin keskenään sovittiin. Tarjosin silloin, että maksan kohtuullisen elatusmaksun, lapset asuvat vuoroviikoin minulla ja jatketaan elämää eteenpäin.

Hellevuo maksaa nyt noin 300 euroa kuukaudessa elatusapua.

Lastenvalvojat noudattavat elatuksen määrittelyssä oikeusministeriön ohjetta, jonka mukaan elatusavun laskemisen jälkeen on tehtävä vielä kohtuullisuusarviointi.

– Lapsen etu ei ole suurin mahdollinen elatusavun määrä, vaan että elatusapu on lapselle riittävä, mutta maksajalle kohtuullinen, sanoo johtava sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja Mirja Laitinen.

On myös etävanhempia, jotka maksavat elatusavut mukisematta.

"Olemme hyvissä väleissä lapsen isän kanssa ja molemmat ajattelee vain lapsen parasta."

"Miksi soimisen pitäisi olla vaikeata? Kysehän on omista lapsista ja heidän jokapäiväiseen elämään liittyvien asioiden sopimisesta taloudellisesti."

"Sovimme olevamme lasten huoltajia elämämme loppuun saakka. Vanhemmat ovat eronneet, eivät lapset."

Rasvan määrän lisäksi rasvan laatu voi vaikuttaa siihen, miten todennäköisesti lisäkiloja kertyy vuosien varrella. Yhdysvaltalaistutkimuksen perusteella pienet muutokset ruokavalion rasvoissa näkyvät vähittäisinä muutoksina painossa.

Tutkimus julkaistiin Journal of Nutrition -lehdessä, ja sen mukaan paino alkaa kertyä nopeammin, jos henkilö lisää tyydyttyneiden rasvojen tai transrasvahappojen osuutta energiansaannistaan. Kun niiden osuus päivittäisestä energiansaannista nousi 5 % ja 1 %, osallistujan paino nousi keskimäärin 600–700 grammaa neljän vuoden aikana. Monityydyttymättömiä rasvoja lisänneet puolestaan laihtuivat noin 500 grammaa.

Muutokset eivät ole suuren suuria, mutta vuosien varrella niistä voi kasaantua huomattava terveystaakka. Tyydyttyneet rasvat ja transrasvahapot kertovat myös ruokavalion huonosta laadusta ja epäterveellisyydestä, sillä niitä on runsaasti muun muassa pikaruoassa ja teollisissa lihatuotteissa, joiden tiedetään altistavan sydän- ja verisuonitaudeille.

Tutkimuksessa hyödynnettiin yli 120 000 yhdysvaltalaisnaisen ja -miehen terveys- ja ruokavaliotietoja. Osallistujia seurattiin ja tietoja kerättiin yli 20 vuoden ajan.

Yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan siirtyminen lisäisi työttömien välistä yhdenvertaisuutta ja yksinkertaistaisi nykyistä työttömyysturvajärjestelmää, arvioidaan sinisten tilaamassa selvityksessä työttömyysturvan muuttamisesta.

Perjantaina julkistettavan selvityksen on tehnyt Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki. Selvityksen käynnisti sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) viime keväänä.

Ylen haltuunsa saamassa selvityksessä tarkastellaan kolmea vaihtoehtoa, joilla kaikki työssäoloehdon täyttävät työttömät olisivat oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

Tällä hetkellä ainoastaan työttömyyskassojen jäsenet saavat ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Sinisten puheenjohtaja Sampo Terho pitää tätä räikeänä epäkohtana, sillä ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitus perustuu suurelta osin kaikkien palkansaajien maksamiin työttömyysvakuutusmaksuihin.

– Nythän meillä on se tilanne, että työttömien joukossa on väliinputoajia, jotka eivät saa lainkaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa, vaikka ovat joutuneet maksamaan siitä. Tämä pitää korjata, Terho sanoo.

Selvitys ei johda toimenpiteisiin tällä hallituskaudella

Sinisten selvityksestä ei ole sovittu hallituksessa, eikä tällä vaalikaudella ehditä enää aloittamaan työttömyysturvaremontin kaltaista laajaa uudistusta. Terho kuitenkin toivoo, että asia nousee selvityksen myötä pöydälle seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

Selvityksessä ehdotetaan eri vaihtoehtoina Kelan maksaman peruspäivärahan muuttamista ansiosidonnaiseksi etuudeksi, pakollista työttömyyskassan jäsenyyttä, tai työttömyyskassojen lakkauttamista ja koko työttömyysturvajärjestelmän hallinnoinnin siirtämistä Kelaan.

Ammattiyhdistysliike on vastustanut ansiosidonnaisen ulottamista kaikille, sillä työttömyyskassa on monelle merkittävä syy kuulua liittoon. Ehdotukset ansiosidonnaisen laajentamisesta on tulkittu ammattiyhdistysliikkeen puolelta peiteltynä hyökkäyksenä työntekijöiden järjestäytymistä vastaan.

Yle esittelee selvityksessä tarkasteltavat vaihtoehdot yksityiskohtaisemmin alla.

1. Peruspäiväraha ansiosidonnaiseksi

Ensimmäisessä vaihtoehdossa järjestelmä säilyisi pääosin ennallaan, mutta Kelan nykyäänkin maksama peruspäiväraha muutettaisiin ansiosidonnaiseksi.

Peruspäivärahan saaminen ei edellytä kuulumista työttömyyskassaan, joten muutos takaisi ansiosidonnaisen myös työttömyyskassaan kuulumattomille. Selvityksen mukaan ilman ansiosidonnaista jää vuodessa yli 70 000 työtöntä.

Ansiopäiväraha säilyisi ennallaan, ja työntekijät voisivat edelleen kuulua työttömyyskassoihin. Työttömyyskassan jäsenet saisivat jatkossakin rahoilleen vastinetta, sillä työttömyyskassan ulkopuolisille maksettava ansiosidonnainen peruspäiväraha olisi noin 5,5 prosenttia ansiopäivärahaa pienempi. Tämä on se osuus ansiopäivärahasta, josta työttömyyskassa keskimäärin vastaa.

Selvityksessä arvioidaan, että uudistus olisi kevyt ja suoraviivainen tapa saavuttaa yhdenvertaisempi työttömyysturvajärjestelmä. Julkisen sektorin menoja uudistus kasvattaisi 247 miljoonalla eurolla.

2. Työttömyyskassan jäsenyydestä pakollista

Toisessa vaihtoehdossa ansiosidonnainen työttömyysturva laajennettaisiin kaikille tekemällä työttömyyskassan jäsenyydestä pakollista. Selvityksessä pakollista kassajäsenyyttä verrataan liikennevakuutukseen tai yrittäjien eläkejärjestelmään, jossa yrittäjä velvoitetaan ottamaan vakuutus vakuutuslaitoksesta kuuden kuukauden kuluessa yrittäjätoiminnan alkamisesta.

Vuosittaisen tulorajan ylittävillä palkansaajilla olisi velvollisuus liittyä työttömyyskassaan rangaistuksen uhalla. Selvityksessä ei oteta kantaa siihen, millaisia olisivat sanktiot sen varalle, etteivät kaikki liity työttömyyskassaan vapaaehtoisesti.

Pakollisen jäsenyyden myötä työttömyyskassajärjestelmä laajenisi merkittävästi, ja samalla Kelan maksama peruspäiväraha lakkautettaisiin.

Selvityksessä arvioidaan, että uudistus olisi suhteellisen suoraviivaista toteuttaa, sillä se ei muuttaisi järjestelmän rakennetta merkittävästi

Pakollinen kassajäsenyys nostaisi työttömyysturvamenojen kokonaismäärää noin 300 miljoonalla eurolla.

3. Nykyjärjestelmän purkaminen

Kolmannessa uudistusvaihtoehdossa nykyinen kassajärjestelmä purettaisiin asteittain ja Kela ottaisi työttömyysturvan kokonaisuudessaan hoitaakseen.

Edessä olisi mittava remontti, sillä nykyjärjestelmässä ansiosidonnaista työttömyysturvaa hallinnoidaan 26 eri työttömyyskassan kautta. Samalla ajettaisiin alas myös Työttömyysvakuutusrahasto TVR:n työttömyysturvaan liittyvät osat ja TVR:n varallisuus siirtyisi Kelan hallintaan.

Työttömyysturvan hallinnoinnin keskittäminen Kelaan tuottaisi selvityksen mukaan säästöjä hallinnollisissa kustannuksissa.

Työntekijän kannalta suurin ero olisi työttömyyskassojen jäsenmaksujen keräämisen loppuminen ja palveluntarjoajan vaihtuminen Kelaan. Ansiosidonnaisen ehdot pysyisivät ennallaan.

Kassamaksujen poistuminen johtaisi siihen, että nykyisin kassojen rahoittama 5,5 prosentin osuus ansiosidonnaisen kustannuksista pitäisi rahoittaa muilla keinoin.

Kokonaisuudessaan uudistus heikentäisi julkista taloutta noin 140 miljoonalla eurolla.

Selvityksessä ehdotetaan, että lyhyellä aikavälillä otettaisiin käyttöön ensimmäisenä vaihtoehtona esitelty ansiosidonnainen peruspäiväraha.

Nykyistä työttömyyskassojen määrää olisi selvityksen suositusten mukaan pidemmällä aikavälillä vähennettävä nykyisestä 26:sta noin viiteen toimijaan. Mikäli näin ei kuitenkaan tapahtuisi, suositellaan selvityksessä kolmantena vaihtoehtona esitellyn Kelan hallinnoiman yleisen ansioturvan valmistelua.

Lue myös:

SAK ja STTK pitävät ansiosidonnaisen laajentamista kaikille sinisten kannatustemppuna

Sähkötekniikan professori Jarmo Partanen ehdottaa melkoista vallankumousta sähkönjakelun ikiaikaisiin periaatteisiin tuoreessa sähköselvityksessään, joka luovutettiin aamulla asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle (kesk.).

Sähkönsiirtohinnat ja toimitusvarmuus -selvityksesssään Partanen väläyttää mahdollisuutta antaa verkkoyhtiöille oikeus irtisanoa sähköliittymiä tilanteissa, joissa ei ole ollut sähkön käyttöä useaan vuoteen tai se on hyvin vähäistä.

Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi syrjäseutujen mummonmökkejä, jotka ovat vuosittain vähällä tai olemattomalla käytöllä, muun muassa kesähuviloina. Myös kesämökin sähkönkäyttö voi jäädä minimaaliseksi.

Tyhjän johdon riski

Nyt sähköliittymän irtisanomien on kuluttajan vallassa. Verkkoyhtiö ei voi irtisanoa liittymää, vaikka liittymässä ei olisi ollut sähkönkäyttöä vuosiin.

Partanen huomauttaa, että sähkönkäytöstä riippumatta verkkoyhtiön on huolehdittava verkon ylläpidosta ja käyttövarmuudesta. Tyhjänä käyvä johto vikaantumismahdollisuuksinen heikentää Partasen mukaan myös muiden sähkönkäyttäjien käyttövarmuutta.

– Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa irtisanotaan vapaaehtoisesti nykyisin noin 300 liittymää per vuosi. Jos/kun liittymien irtosanomistahti kasvaa, voidaan tämä nähdä uhkan sijasta myös mahdollisuutena, Partanen toteaa raportissa.

Partanen huomauttaa, että suurinta osaa irtisanottavista liittymistä "syöttää" vain niitä varten oleva haarajohto, jonka pituus on tyypillisesti muutama sata metriä. Partasen mukaan liittymien irtisanominen seuraavan 20 vuoden aikana voisi merkittävästi nostaa asiakasmäärää per johtokilometri ja alentaa verkon siirtomaksuja merkittävästi.

– Säädöksiä kehitettäessä olisi hyvä pohtia verkkoyhtiöiden mahdollisuutta irtisanoa sähköliittymiä tilanteissa, joissa ei ole ollut sähkön käyttöä useaan vuoteen.

Sähkönsiirto kallistuu

Sähkön siirtohintojen korotuksista on viime vuosina riittänyt jupinaa etenkin harvaan asutuilla alueilla, mutta myös kaupungeissa, muun muassa pääkaupunkiseudulla. Energiaviraston tilaston mukaan siirtohinnat ovatkin nousseet selvästi etenkin 2016 jälkeen. Hintakeskustelu olikin taustalla ministeri Tiilikaisen aloitteessa selvityksen tilaamisesta.

Partanen ei selvityksessään lupaa käännettä siirtohintoihin.

– Toimitusvarmuusvaatimusten täyttämiseen vaaditut ja vaadittavat investoinnit ja verkkojen ennakoiva kunnossapito ovat nostaneet ja edelleen nostavat verkkoyhtiöille sallittuja valvontamallin mukaisia liikevaihtoja. Tämä näkyy sähkönkäyttäjien siirtotariffien nousuna, Partanen toteaa raportissa.

– On ennakoitavissa, että verkkoyhtiöiden siirtotariffit tulevat edelleen nousemaan. Muutos 2016-2028 aikana tullee olemaan +10-40 prosenttia verkkoyhtiöiden alueellisista olosuhteista riippuen, Partanen ynnäilee.

Partanen kuitenkin huomauttaa, että edellä olevaan arvioon liittyy merkittävä epävarmuus, koska yleistä talouskehitystä on vaikea ennustaa.

Lue myös:

Sähkön korkeat siirtohinnat taas syynissä – hallitus selvityttää mahdollisuudet tehdä sähköverkot halvemmalla

Maahanmuuttovastaisen Soldiers of Odinin jäsenet kokoontuivat Puhoksen ostoskeskuksessa Itä-Helsingissä viime maanantaina. Puhos on etenkin maahanmuuttajien suosima kauppapaikka.

Ryhmän logoihin sonnustautunut joukko kerääntyi aluksi rinkiin, minkä jälkeen alkoi partiointi ympäri ostoskeskusta.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Yle News.

Maanantaina paikalla oli myös Helsingin kaupunginvaltuutettu Abdirahim "Husu" Hussein (sd.). Hussein kertoo, kuinka tunnelma Puhoksen ostoskeskuksessa muuttui välittömästi Soldiers of Odinin joukkojen saapuessa.

– Ilmiset alkoivat väistelemään ja ne, jotka olivat autossa tai kaupassa, eivät halunneet tulla ulos, Hussein kuvailee.

Husseinin mukaan ei ole ensimmäinen kerta, kun äärioikeisto löytää tiensä Itä-Helsinkiin ja nimenomaan Puhokseen. Paikalla on ollut muitakin ryhmiä kuin Soldiers of Odin.

Tällä kertaa ostoskeskuksessa nähty joukko oli kuitenkin aiempia suurempi. Myös toiminta oli erilaista.

– Yleensä he ovat tulleet ja seisoneet yhdessä paikassa, pitäneet puheenvuoroja ja lähteneet. Nyt he menivät ylä- ja alakertaan useita kertoja ja pyörivät kauppojen edessä, Hussein kertoo.

Hänen mukaansa äärioikeistoryhmien toiminta on viime aikoina muuttunut Itä-Helsingissä entistä näkyvämmäksi ja röyhkeämmäksi.

Soldiers of Odinin toiminnan Puhoksessa ikuisti somalitaustainen freelance-toimittaja. Video on julkaistu Facebookissa. Videolla näkyy, kuinka maahanmuuttovastaisen ryhmän jäseniä on paikalla toistakymmentä.

"Mitä tällä saavutetaan?"

Husseinin mukaan äärioikeistoryhmille tyypillistä on myös provosoiva käyttäytyminen maahanmuuttajataustaisia ohikulkijoita kohtaan.

– Ne ovat pieniä eleitä ja nimityksiä. He eivät pidä niin kovaa meteliä, että kaikki kuulisivat, mutta provosointia kuitenkin.

Hussein ei ymmärrä, mitä äärioikeistolaisryhmät oikein tavoittelevat partioinnillaan. Helsingin maahanmuuttajayhteisöissä toiminta herättää ennen kaikkea pelkoa.

– Mitä tällä saavutetaan? Minkä takia tullaan paikkaan, jossa on pieniä lapsia ja aikuisia menossa asioilleen?

Maanantai-iltana Soldiers of Odinin toimintaa oli seuraamassa myös poliisi. Mihinkään toimiin poliisi ei kuitenkaan ryhtynyt.

Helsingin poliisi on vahvistanut Yle Newsille, että he saivat kyseisenä iltana kaksi puhelua äärioikeistoryhmästä.

– Kun poliisi lähestyi heitä, he kertoivat olevansa vain kävelyllä ja katsomassa nähtävyyksiä, kertoo ylikomisario Patrik Karlsson.

Karlsson ei kuitenkaan usko, että äärioikeistoryhmistä poliisille tehdyt ilmoitukset olisivat lisääntyneet viime vuosina.

"Hirveää yrittäjille"

Puotinharjun Puhoksen hallituksen puheenjohtaja Maria von Flittner ei hyväksy Soldiers of Odinin kokoontumista ostoskeskuksessa.

Jos von Flittner olisi tiennyt ryhmän tulosta etukäteen, hän olisi pyrkinyt kieltämään sen.

Hän pitää tilannetta hyvin harmillisena ostoskeskuksen liiketoiminnan kannalta.

– Jos tällaista tapahtuu, se voi säikäyttää ihmisiä ja he alkavat välttelemään paikkaa. Tämä on hirveää yrittäjille, von Flittner toteaa.

Myös von Flittner on tietoinen siitä, että Puhoksen ostoskeskukselle on pyrkinyt aiemminkin maahanmuuttovastaisia ryhmiä.

Näistä von Flittner on saanut ilmoituksen, ja tällöin hän on voinut pyytää poliisia huolehtimaan siitä, ettei kokoontuminen tapahdu ainakaan ostoskeskuksen sisäpihalla.

– Se on suljettu ympäristö, jossa perheet käyvät ostoksilla. Esimerkiksi lapset voivat säikähtää tällaista toimintaa, siksi se on kielletty.

Von Flittnerin mukaan äärioikeistoryhmät todennäköisesti pyrkivät provosoimaan esimerkiksi ostoskeskuksen maahanmuuttajataustaisia yrittäjiä. Hän on monesti neuvonut yrittäjiä, etteivät nämä välittäisi provosointiyrityksistä.

Yle kertoi oikeustoimittaja Päivi Happosen blogissa viime perjantaina, että poliisi muutti muutama vuosi sitten sakotuskäytäntöään, kun se ei enää katso rikesakkoa lähettäessään valvontakameran kuvasta kuljettajan naamaa.

Muutaman vuoden kuluttua poliisin sakotuskäytäntö muuttuu jälleen hyvin merkittävästi.

Uusi tieliikennelaki vaatii, että poliisin valvontakameroiden täytyy ottaa niin hyvälaatuisia kuvia, että kuljettajan voi tunnistaa.

Poliisi valmistautuu uuteen lakiin täyttä päätä. Se uusii parhaillaan tietojärjestelmiään ja hankkii uusia nykyistä parempilaatuisia valvontakameroita.

Mutta esimerkiksi lumisateella kuljettajan kasvoista on vaikea saada valvontakameroilla riittävän selkeitä kuvia.

Poliisi arvioikin, että tulevaisuudessa jopa 60 000 ylinopeutta ajanutta selviää vuosittain ilman sakkoa.

– Arvio on, että noin 20 prosenttia valvontakameran kuvista menee poistolaariin, kun kuljettajaa ei voida tunnistaa kuvasta, sanoo Ylelle Poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja Dennis Pasterstein.

Poliisi ei aio kuitenkaan tiputtaa hanskoja käsistä lumisateella.

Poliisin partioautot liikkuvat joka säässä, ja Liikenneturvallisuuskeskus tekee omat temppunsa. Se kytkee lumisateella tai kovassa vesisateessa päälle ne kamerat, joiden lähistöllä sää on parempi.

– Silloin me laitamme useamman kameran ottamaan kuvia ja lisäämme valvontatunteja, lupaa Pasterstein.

Punaisia päin ajosta sakko kotiin

Uusi tieliikennelaki tuo poliisille nykyistä huomattavasti tehokkaammat tavat puuttua kännykän käyttöön ajaessa ja punaisia päin ajamiseen.

Näistä kuten turvavöiden käyttämättä jättämisestäkin lähtee tulevaisuudessa sakko auton omistajalle tai haltijalle, jos valvontakameran kuvassa oleva henkilö syyllistyy näihin liikennerikkomuksiin.

– Näiden valvonta lisääntyy dramaattisesti. Arvioisin, että se tulee tuplaantumaan tai jopa triplaantumaan, sanoo Pasterstein.

Sakkolappuun kuljettajan kuva

Muutaman vuoden kuluttua myös sakkolappu uudistuu.

Poliisin mukaan kotiin tulevan sakkolapun kulmaan tulee valvontakameran nappaama kuva auton kuljettajasta.

– Tulevaisuudessa sakkolapun kulmassa näkyy kuva henkilöstä, joka ylinopeutta oli ajanut, kertoo Poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtajaDennis Pasterstein.

Jos sakkolappuun tulostunut kuva ei ole sakon saajan mielestä riittävän selvä, hän pääsee katsomaan kuvaa poliisin palvelupisteessä tai sähköisessä asiointijärjestelmässä. Näin sakon saanut voi vastustaa sakkoa, jos hän itse ei ole valvontakameran kuvassa.

Uusi tieliikennelaki tulee voimaan 1.6.2020. Eduskunta hyväksyi sen kuluneena syksynä.

Lue myös:

Miksi poliisi ei katso valvontakameran kuljettajan kuvaa, kun se lähettää rikesakon? Mitä tapahtuu, jos vuodessa saa yli 90 huomautusta? Poliisi vastasi 20 sakkokysymykseen

Miksi poliisi ei katso valvontakameran kuvaa, kun se lähettää rikesakkoja? Mitä muuta haluat tietää sakoista? Kysy kello 10-13, me haemme vastaukset

Päivi Happonen: Voisitteko te poliisit vilkaista sitä valvontakameran kuvaa, ennen kuin lähetätte rikesakon?

Töölöön suunnitellun massiivisen Helsinki Garden elämysareenan rakentajaksi on valittu rakennusyhtiö YIT. Kymmenen vuotta kestäneen suunnittelun jälkeen hanke etenee seuraavaksi kaupunkiympäristölautakuntaan, josta se siirtyy edelleen kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen käsittelyyn.

– Garden Helsinki toteuttaa erinomaisesti visiotamme enemmän elämää kestävissä kaupungeissa. Se yhdistää tiivistyvässä urbaanissa ympäristössä useita erilaisia ja vetovoimaisia toimintoja vilkkaiden joukkoliikenneyhteyksien ääressä, sanoo YIT:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen tiedotteessa.

YIT rakentaan Helsingissä parhaillaan myös Pasilaan nousevaa Triplaa ja siihen liittyviä tornitaloja.

Tapahtuma-areenan lisäksi Helsinki Gardeniin on tulossa myös muun muassa hotelli, kuntoilukeskus ja ruokakauppa. Kokonaisuus on tarkoitus toteuttaa kokonaan yksityisellä rahoituksella ja se toimisi myös jääkiekkojoukkue Helsingin IFK:n uutena kotihallina.

Koripallojoukkue Helsinki Seagulls saa puolestaan kodin perinteisestä Nordiksen jäähallista, joka liitetään osaksi kokonaisuutta.

Elämyskeskuksen on määrä nousta Helsingin Töölöön Nordenskiöldinkadulle. Iso osa tiloista rakennetaan kuitenkin maan alle ja maan päällä nähdään pääasiassa toimi- ja majoitustiloja sekä asuntoja.

Hankkeen taustavoimat arvelevat Helsinki Gardenin työllistävän rakennusvaiheessa noin 3 500 henkilöä ja luovan Helsinkiin pysyvästi liki tuhat työpaikkaa.

Uusi areena tulee mukauttaa Töölön maisemaan

Helsinki Gardenista järjestetyn arkkitehtikilpailun voittajaksi valittiin viime vuonna helsinkiläisen arkkitehtuuritoimisto B&M:n ehdokastyö nimeltä Skrinnari. Sama toimisto on suunnitellut myös muun muassa Helsingin Jätkäsaaren Bunkkerin.

B&M Oy liittyi osaksi Garden Helsinki -hankkeen suunnittelutiimiä, johon kuulu myös PES-Arkkitehdit. Suunnittelusta vastaa toimistoissa PES Architectsin Tuomas Silvennoinen ja Arkkitehtuuritoimisto B&M:n Tuomas Seppänen.

Uuden rakennuksen tai rakennusten mittakaava ja korkeus pitää toteuttaa siten, että se sopii luontevasti Töölön nykyiseen maisemaan ja siellä jo olevien rakennusten korkeuteen.

Uusi areena ei muun muassa saa heikentää Olympiastadionin ja tornin hallitsevaa asemaa Helsingin maisemassa.

Helsinki Garden on toiminut mallina myös useille muille parhaillaan käynnissä oleville areenahankkeille Suomessa.

Helsinki Gardenin suunnittelu alkoi jo vuonna 2008

Mittavan elämysareenan suunnittelu Töölöön alkoi jo vuonna 2008, kun HIFK:n nykyinen jäähalli alkoi käydä liian pieneksi.

Nordenskiöldin­kadulla sijaitseva Helsingin jäähalli on rakennettu jo 60-luvun puolivälissä ja vuosien varrella hallista on korjattu niin katto, jäähdytysputket, seinät kuin katsomotkin.

Suunnitelmat uudesta mittavasta elämyskeskuksesta otettiin Helsingissä kuitenkin vastaan ristiriitaisin tuntein ja kesti vuosia ennen kuin Helsinki Garden sai jalansijaa kaupungilta. Esimerkiksi uuden areenan paikka on vuosien varrella vaihtunut Mäntymäen kentältä Nordenskjöldin kadulle.

Hanke on herättänyt huolta myös jalkapalloseura HJK:ssa, jonka juniorit joutuisivat väistymään Töölön harjoituskentiltä Gardenin rakennustöiden ajaksi.

Ukrainan presidentti Petro Porošenko ilmoitti jo torstaina, että Venäjän kansalaisiin tullaan kohdistamaan rajoituksia.

16–60-vuotiaita venäläismiehiä ei päästetä maahan Ukrainaan julistetun kuukauden poikkeustilan aikana.

Porošenko twiittasi perjantaina, että maahantulorajoitustan tarkoituksena on estää venäläisiä muodostamasta "yksityisarmeijoita" Ukrainan maaperälle.

Porošenkon mukaan venäläismiehet pääsevät Ukrainaan vain "humanitaarisista" syistä, kuten osallistuakseen hautajaisiin.

Uutistoimisto RIA Novostin mukaan Venäjä ei suunnittele maahantulokieltoa ukrainalaisille miehille.

Ukrainassa julistettiin aiemmin viikolla poikkeustila osaan maasta sunnuntaina Kertšinsalmessa tapahtuneen selkkauksen takia.

Venäjän alukset valtasivat kolme Ukrainan alusta ja pidättivät niiden miehistöt. 24 miehistön jäsentä on nyt tutkintavankeudessa.

Torstaina uutistoimisto AFP:n haastatteleman lakimiehen mukaan ainakin osa vangituista olisi siirretty Moskovaan.

Lisää aiheesta:

Yle seurasi: Ukrainan parlamentti hyväksyi poikkeustilalain, Naton pääsihteeri tuomitsi Venäjän toimet– katso Ylen erikoislähetys tästä

Miksi jännitteet Krimin edustalla kiristyivät? Kokosimme Venäjän ja Ukrainan uuden kiistan pääpiirteet

Katso video Venäjän ja Ukrainan alusten törmäyksestä – Sotilasprofessori: Kertšinsalmen selkkauksessa Ukraina on selkeä altavastaaja

Kun Minna Kunnasluodolle tarjottiin ensimmäisen kerran kuopiolaisen lelukaupan ostamista, hänen oli harmikseen kieltäydyttävä tarjouksesta. Vuosi oli 2010, perhe asui Oulussa ja tilanne sellainen, ettei muutto Kuopioon ollut mahdollinen.

– Olen yrittäjäsuvusta ja harmitti todella paljon, etten pystynyt lähtemään.

Kunnasluoto oli ollut tradenomiopintojensa yhteydessä töissä Partasen lelukaupassa, jota tuolloin pyörittivät poptähti Jenni Vartiaisen vanhemmat.

Kun Heikki Vartiainen soitti uudestaan vuotta myöhemmin ja teki saman tarjouksen, Kunnasluoto vastasi kyllä. Jo alkuvuodesta 2012 perhe oli muuttanut Kuopioon.

Alku oli vaikea: liike oli keskustassa, josta toriremontti ja moottoritien varteen juuri valmistunut Matkuksen kauppakeskus veivät asiakkaita. Myös talouden taantuma syveni. Näytti siltä, että lelukauppiaan ura voisi jäädä lyhyeksi.

Kaksi kuukautta aikaa tehdä tulos

Suomessa on jäljellä enää alle kymmenen itsenäistä lelukauppaa. Leluala on raadollinen myös isoille toimijoille. Viime keväänä yksi maailman suurimmista leluyhtiöistä yhdysvaltalainen Toys 'R' Us meni konkurssiin.

Suomessa arviolta 90 prosenttia leluista myydään päivittäistavarakaupoissa kuten Prismassa ja Citymarketissa. Prismassa myydään vuositasolla noin neljä miljoonaa lelua.

Ulkomaiset verkkokaupat myyvät tuotteitaan halvalla, mutta niiden laadusta ei ole takeita, kuten Tukesin testi osoitti.

Suomessakin lelukauppa siirtyy verkkoon kiihtyvällä tahdilla. Verkkokauppa.comin markkinointi- ja viestintäjohtaja Seppo Niemelän mukaan verkosta ostetaan etenkin kalliimpia sekä teknisiä leluja, esimerkiksi tekniikka-Legoja.

– Taustalla on se, että kalliimpien lelujen osalta kuluttaja tekee selkeästi enemmän taustatyötä ja vertailee hintoja, Niemelä selittää.

Toisin kuin vaikkapa ruokaa, leluja ei ole pakko ostaa säännöllisesti. Kunnasluodon mukaan lelubisneksessä onkin käytännössä vain yksi ainoa sesonki: joulu.

– Meillä on kaksi kuukautta aikaa tehdä tulos, marras- ja joulukuu. Loppuvuosi on tappiollista.

Alkutaipaleen vaikeuksien jälkeen Kunnasluodon kauppa alkoi kannattaa paremmin. Liikettä laajennettiin vastikään samaan aikaan, kun monet muut lelumyymälät laittavat lapun luukulle. Partanen muutti elokuussa Kuopiossa uusiin, isompiin tiloihin erityisesti verkkokaupan kasvun vuoksi.

En olisi ryhtynyt lelukauppiaaksi, jos olisi pitänyt aloittaa tyhjästä. Minna Kunnasluoto

Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna noin miljoona euroa ja tulos 16 000 euroa.

– Ei tästä mitään kultakaivosta saa. Mutta suunta on oikea.

Partasen verkkokauppa avattiin vuonna 2013. Nettikaupan myynti on kasvanut viime vuodesta lähes 40 prosenttia ja kivijalkakaupan kymmenisen prosenttia.

Suomen leluyhdistyksen puheenjohtaja Riia Sandströmin mukaan suoritus on hatun noston arvoinen, sillä alalla pienikin kasvu on ilon aihe.

Sandström arvioi, että Suomessa lelualan vuotuinen liikevaihto on noin 200 miljoonaa euroa. Hänen mukaansa leluala on vakaa, vaikka lapsia syntyy entistä vähemmän ja lapset lopettavat leikkimisen aiempaa aikaisemmin.

Lelubisnekseen lasketaan mukaan kaikki perinteiset lelut ja lautapelit, mutta ei mobiilipelejä.

– Vuositasolla muutos on miinus kahden ja plus kahden välillä eli tämä ei ole mikään mahtava kasvun ala.

Lapsetkin tunnistavat logon

Kunnasluoto palkittiin tänä vuonna Kuopion vuoden yrittäjänä. Hän itse sanoo, että selviytyminen vaikealla alalla on kiinni monesta tekijästä.

Kunnasluoto muun muassa järjestää kaupassa paljon tapahtumia, joilla ihmisiä pyritään houkuttelemaan paikalle myös joulusesongin ulkopuolella.

Hänen mukaansa lelukauppias ei vain myy leluja, vaan asiakkaille on tarjottava myös elämyksiä.

– Tarkoitus olisi, että pelkkä kauppaan tulo olisi elämys niin lapsille kuin aikuisillekin.

Merkitystä on myös Lelukauppa Partasen pitkällä historialla. Juhani ja Anna Partanen perustivat ensimmäisen myymälän Kuopioon vuonna 1966.

Kunnasluodon mukaan jopa lukutaidottomat pienet lapset tunnistavat Partasen logon ja tietävät, että kyse on lelukaupasta.

– Kun ostin Lelukauppa Partasen, ostin samalla myös 50 vuoden markkinointityön. En olisi ryhtynyt lelukauppiaaksi, jos olisi pitänyt aloittaa tyhjästä.

Ranska aloittaa uuden kampanjan lasten ruumiillisen kurittamisen kieltämiseksi. Suuri osa ranskalaisista kuitenkin edelleen kannattaa lasten fyysistä rankaisemista.

Aiempien hallitusten yritykset kieltää ruumiillinen kurittaminen ovat epäonnistuneet. Edellinen lakialoite kaatui vuonna 2016.

Vuonna 2015 julkaistun mielipidemittauksen mukaan jopa 70 prosenttia Ranskan kansalaisista vastustaa lasten fyysisen rankaisemisen kieltämistä.

Ranskan kansalliskokous eli maan parlamentin alahuone käsittelee lakialoitetta, jolla on Ranskan hallituksen tuki.

Lakialoitteen tavoitteena on varmistaa, että ranskalaisvanhemmat ylläpitäisivät auktoriteettiaan ilman fyysistä, sanallista ja psykologista väkivaltaa. Lakiehdotus ei kuitenkaan asettaisi rangaistuksia vanhemmille, jotka jatkavat lastensa fyysistä kurittamista.

YK ja Euroopan neuvosto ovat aiemmin vaatineet Ranskaa kieltämään kaikenlaisen lasten ruumiillisen kurittamisen.

Britanniasta käsin toimivan, lasten ruumiillista rankaisua vastustavan Global Initiative to End All Corporal Punishment of Children -järjestön mukaan viisi EU-maata sallii edelleen lasten fyysisen kurittamisen. Maat ovat Ranska, Britannia, Italia, Belgia ja Tšekki.