Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen johtaja Sixten Korkman sanoo, että suuret ikäluokat ovat osanneet hoitaa omat eläke-etunsa hyvin. Heitä eläkeiän mahdollinen korottaminen ei vielä tule koskemaan eivätkä eläkeleikkuritkaan pure heihin oikeastaan lainkaan.
-Olisihan eläkeleikkurit voitu päättää koskemaan myös suuria ikäluokkia, mutta nyt suuret ikäluokat välttyvät näiltä leikkauksilta, Korkman sanoo.
Nuoret eivät ole mukana päätöksenteossa
Nykyisin eläkkeelle pääsee 63-vuotiaana, mutta työelämässä voi jatkaa 68-vuotiaaksi. Käytännössä monet jäävät ennenaikaiselle eläkkeelle, ja keskimääräinen eläkkeellejäämisikä on tällä hetkellä noin 60 vuotta.
-Perimmäinen syy suurten ikäluokkien paremmille eduille on yksinkertainen. Ne sukupolvet, jotka maksavat suurten ikäluokkien eläkkeet, eivät ole juurikaan olleet mukana pöydissä, joissa päätöksiä tehdään, Korkman summaa.
Suurten ikäluokkien eläköityminen tuo suuret paineet nostaa eläkeikää ja heikentää nuorempien etuja. Niinsanottu huoltosuhde muuttuu heikommaksi, koska eläkkeellä on paljon enemmän ihmisiä kuin ennen ja eliniän odote kasvaa.
-Olisi ollut suotavaa, että minun ikäluokkani olisi maksanut enemmän tulevista eläkemenoista, sanoo 63 vuotta talvella täyttänyt Korkman.
Eläkkeiden säilyminen ennallaan epärealistinen lupaus
Siksten Korkman toivoo, että eläketaakan oikeudenmukaisesta jakautumisesta puhuttaisiin jo ennen vaaleja. Nyt eläkeasioissa joko edetään sammutetuin lyhdyin tai annetaan lupauksia, ettei mitään jouduta muuttamaan.
Oppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen on vakuuttanut, että eläkeikää ei hänen johtamassaan Suomessa nosteta eikä työeläkkeiden tasoa lasketa. Korkmanin mukaan tällaiset lupaukset eivät ole kovin realistisia. Jo nyt on voimassa eläkeleikkuri, joka käytännössä pienentää eläkkeitä.
-On selvä asia, että eläkkeellejäämisen ikää on kohotettava ja meidän on tehtävä päätöksiä. Mielestäni uuden hallituksen on tartuttava tähänkin asiaan. Valtiontaloudessamme on niin suuria kestävyysongelmia, että asiaan on otettava kantaa, ei tässä voida laittaa päätä pensaaseen.
Kun alimman eläkeiän korottamisesta puhuttiin viimeksi pari vuotta sitten, asiaa esittänyt tuolloinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) joutui pian vetämään esityksensä takaisin. Rukan lumilla syntynyt ajatus ei kelvannut ay-liikkeelle, eikä puolueilla ollut halua suututtaa äänestäjien enemmistöä.
Eläkemaksuja ja eläkeikää nostettava välittömästi?
SDP:n "nuorisosiipeä" edustava nelikymppinen Osku Pajamäki on jo vuosia yrittänyt puhua sukupolvien välisen tasa-arvon puolesta. Eduskuntaan asti Pajamäki ei näillä teemoilla ole kohonnut.
Uudessa kirjassaan Perintö vai perintä Pajamäki vaatii sukupolvien välistä sopimusta: Eläkeikää ja eläkemaksuja tulisi hänen mielestään nostaa välittömästi. Silloin vanhemmat ikäpolvet joutuisivat vielä osallistumaan eläkerahastojen kartuttamiseen eivätkä vääjäämättömästi edessä olevat korotukset rokottaisi vain nuorimpia ikäluokkia.
Myös Korkman on sitä mieltä, että päätöstenteon lykkääminen lisää ongelmia. Jos eläkeikää ei nosteta nyt, sitä joudutaan hänen mielestään kohottamaan myöhemmin ja silloin osa vanhemmista ikäluokista pääsee alta pois eläkkeelle. Hänen mielestään nyt ollaan jo myöhässä.
-Suurten ikäluokkien kohdalla voidaan sanoa, että juna meni jo. Heidän eläkkeidensä tasoon tai eläkeikäänsä on valitettavasti enää vaikea vaikuttaa.
"Ei sukupolvien sotaa"
Sixten Korkman uskoo, että suomalainen eläkejärjestelmä kestää kaikesta huolimatta. Nuoremmat ikäluokat voivat tuntea olonsa petetyiksi, mutta toisaalta nuoret ovat myös saaneet yhteiskunnalta hyvin paljon.
-Ei ole tulossa mitään ikäluokkien välistä sodanjulistusta. Meillä on kaikilla eri-ikäisiä perheenjäseniä ja me pidämme toisistamme huolta. Nuoremmat voivat myös halutessaan säätää myöhemmin meille vanhemmille ikäluokille uusia maksuja ja veroja, jos haluavat.
Nuorten ikäluokkien voi kuitenkin olla vaikea saada ääntään kuuluville vielä pitkään aikaan, sillä iäkkäimmät käyvät tällä hetkellä äänestämässä vaaleissa aktiivisimmin.
-Me eläkeikäiset tai lähellä sitä olevat taidamme jo näissä vaaleissa muodostaa äänestäjien enemmistön. Tämä tietysti vaikuttaa siihen, millaisia päätöksiä tehdään, Korkman sanoo.