Yliopistot ilmoittivat vastikään perusteista, joilla opiskelijoita valitaan pelkän ylioppilastodistuksen perusteella vuodesta 2020 alkaen. Arvosanojen pisteytys on herättänyt keskustelua etenkin aloilla, joissa kilpailu opiskelupaikoista on kovaa.
Monista muista aloista poiketen oikeustieteen todistusvalinnassa pisteet määräytyvät viiden todistusarvosanan perusteella tavallisen pistetaulukon mukaisesti, eikä mitään erityisiä aineita painoteta.
Eniten pisteitä saa pitkästä matematiikasta ja äidinkielestä, joka huomioidaan kaikilta hakijoilta. Ylioppilastutkinnon arvosanoista annettavat pisteet näkyvät jutun lopussa olevassa taulukossa.
Moni odotti, että yhteiskuntaopin arvosanaa olisi painotettu, jolloin siitä olisi saanut korotetut pisteet. Ylen aiempaan suosittujen opiskelualojen todistusten pisteytyksestä kertovaan juttuun tulikin palautetta.
"Kyllähän yhteiskuntaopin ja psykologian osaamisesta luulisi olevan oikeustieteilijälle huomattavasti enemmän hyötyä."
"Ihmettelen kyllä vahvasti noita oikiksen painotuksia."
"Oikis vaarassa"
"Oikeus- ja kauppatieteiden pisteytys on täysi fiasko yhteiskuntaopin kannalta."
"Koska korkeakouluilla on mahdollisuus halutessaan painottaa tiettyjä reaaliaineita hakutilanteessa, niin tästä voi päätellä, että kauppatieteissä ja oikeustieteissä ei arvosteta millään tavalla yhteiskuntaopin opetusta lukiossa."
Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen johtaja Tapio Määttä toppuuttelee arvostelijoita. Oikeustieteelliset tiedekunnat olivat sidottuja jo aiemmin hyväksyttyihin pistetaulukoihin.
Määtän mukaan yhteiskuntaopin painottamisesta käytiin keskustelua. Yhteiskuntaopin painoarvo olisi tällöin noussut äidinkieltä suuremmaksi. Tämä ei saanut kannatusta.
– Halusimme tietoisesti jättää erilaisilla taustoilla tuleville lukiolaisille portteja auki. Emme halunneet lähteä luomaan sellaista valmista muottia, että opiskele nämä, olet hyvä juristi.
Emme halunneet lähteä luomaan muottia, että opiskele nämä, olet hyvä juristi. Professori Tapio Määttä
– Meistä se olisi ollut väärä viesti. Haluamme viestittää nimenomaan sitä, että lukiossa ei tarvitse vielä päättää lopullisesti, mitä haluaa isona olla
Määttä korostaa, että malli, jossa ei ole painotettuja oppiaineita antaa mahdollisuuden siihen, että esimerkiksi paljon kieliä opiskelleet voivat hyötyä vaikkapa neljän kielen arvosanojen tuottamista pisteitä.
– Tai sitten voi olla yhteiskuntaoppia, historiaa, filosofiaa- yhdistelmä. Tämä ei sulje pois luonnontiedepainotteisemmin, matematiikkapainotteisemmin opiskelleita. Jos he haluavat oikikseen, niin tervetuloa. Tämä on se meidän ideologia.
Lukiossa ei tarvitse päättää lopullisesti, mitä haluaa isona olla. Professori Tapio Määttä
Määttä ei usko, että oikeustieteelliseen eivät jatkossa pääse todistusvalinnalla vähemmän pisteitä tuottavia yhteiskunnallisia aineita kirjoittaneet.
– Tämä on yleinen spekulaatio tällä hetkellä. Luulen, että nyt on turhia pelkoja siitä, että pitää olla viisi laudaturia. Minun oma käsitykseni on se, että oikiksiin tullaan pääsemään niin, että ei tarvitse viittä laudaturia.

Tapio Määttä arvioi, että kauppakorkeakoulujen tämän vuoden laajennettu todistusvalinta näyttää suuntaa muillekin suosituille aloille siitä, että opiskelupaikan saamiseksi ei välttämättä tarvitse yhtään laudaturia.
Hän myös muistuttaa, että todistusten perusteella opiskelupaikan oikeustieteellisessä saa vuodesta 2020 lähtien vain noin 40 prosenttia hyväksytyistä ja valtaosa valitaan pääsykokeella. Lisäksi mahdollisuuksia päästä opiskelijaksi avoimessa yliopistossa suoritettujen kurssien perusteella lisätään.
Määtän mukaan painetta todistusvalinnalla valittavien osuuden kasvattamiseksi jo päätettyä suuremmaksi ei ole.
Haluamme kauppatieteelliselle alalle monipuolisen taustan omaavia, erityyppisiä ihmisiä. Professori Matti Turtiainen
Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan varadekaani professori Matti Turtiainen kertoo että yhteiskuntaopista keskusteltiin myös kauppatieteiden todistusvalintakriteerien yhteydessä. Suomen kauppakorkeakoulujen yhteistyöelin ei kuitenkaan pitänyt painotusta perusteltuna.
– Haluamme kauppatieteelliselle alalle monipuolisen taustan omaavia, erityyppisiä ihmisiä.
Todistusvalinta päätettiin kauppatieteissä rajata niihin hakijoihin, jotka ovat kirjoittaneet matematiikan.
– Kun mietitään sen kynnysarvon merkitystä niin riittää, että matematiikka on kirjoitettu. Eli approbaturkin riittää, ei sillä niin suurta merkitystä ole. Ehkä se on paremminkin viesti siitä, että jossain määrin tarvitaan matematiikan osaamista.
Ehkä se on viesti siitä, että jossain määrin tarvitaan matematiikan osaamista. Professori Matti Turtiainen
Kaupatieteteellisiin opintoihin todistusvalinnassa pyrkivältä huomioidaan äidinkieli ja parhaat pisteet tuottava kieli. Turtiaisen mukaan kielitaidon merkityksestä oltiin yksimielisiä.
Oikeustieteellisestä ja kauppatieteellisestä alasta poiketen monilla muilla aloilla määritellään yksi tai kaksi painotettua ainetta, joilla todistuksesta kertyvien pisteiden määrää saa kasvatettua. Esimerkiksi historiaa opiskelemaan hakevat saavat historian arvosanasta korotetut pisteet ja psykologian opintoihin pyrkivät psykologiasta.

Lue myös: