Missä kaikki ovat, kysyi Yle viime viikonloppuna fyysikko Enrico Fermin hengessä. Artikkelissa esiteltiin tuoreinta akateemista pohdiskelua siitä, miksi emme ole kuulleet avaruuden vieraasta älystä yhtikäs mitään.
Venäläisen fyysikon Aleksander Berezinin ajatukset kiinnostivat lukijoita niin paljon, että Yle sai paluupostissa koko joukon jatkokysymyksiä ja -väitteitä.
Pyysimme Helsingin yliopiston teoreettisen fysiikan professoria Kari Enqvistiä vastaamaan osaan niistä. Viimeinen kysymys on toimituksen oma.
1. Emmekö ole saaneet yhteyttä muihin älyllisiin olentoihin, koska olemme itse ensimmäinen sellainen?
On toki mahdollista, että olemme ensimmäinen älykäs sivilisaatio Linnunradassa. Elämä kehittyi maapallolla verraten nopeasti, mutta siltä kesti 3 miljardia vuotta kavuta kuivalle maalle. Senkin jälkeen kului satoja miljoonia vuosia ihmisen ilmaantumiseen, ja siihenkin tarvittiin sattumaa eli asteroiditörmäystä 66 miljoonaa vuotta sitten. Älyllisen elämän ilmaantuminen voi siis olla hyvin hidasta. Se voi olla myös äärimmäisen harvinaista.
2. Johtaako älyn kehittyminen sadan prosentin varmuudella sivilisaation itsetuhoon?
Miksi näin tapahtuisi? En näe mitään syytä sille. Voi olla, että itsetuho on yleistä. Mutta jos sivilisaatioita on miljoonittain, riittäisi, että edes yksi niistä säilyisi. Edes hyvällä säkällä.
3. Olemme vanha simulaatiokopio oikeasta maailmankaikkeudesta, jotta vain ihminen voitaisiin pelastaa. Eli muita ei ole kopioitu simulaatioon.
Tällä väitteellä ei nyt oikeastaan ole kuin huumoriarvo.
4. Teknologisesti kehittyneet jälkeläisemme estävät viestinnän ulkopuolisten kanssa, jotta heidän menneisyytensä ei muutu heille vanhingolliseksi.
Tällä kai yritetään viitata siihen, että tulevat jälkeläisemme pystyisivät vaikuttamaan omaan menneisyyteensä. En näe tässä mitään logiikkaa.
5. Tähtiä on pelkästään Linnunradassa satoja miljardeja. Kuinka montaa niistä on edes tutkittu?
On totta, että olemme tutkineet, ja silloinkin pintapuolisesti, vain lähiavaruutemme tähtiä. Mutta jos muilta tähdiltä löytyy sivilisaatioita, ja jos jotkut niistä ovat vanhempia kuin omamme, ne olisivat voineet levittäytyä Linnunrataan vain muutamissa kymmenissä miljoonissa vuosissa. Missä he siis ovat, kuten Fermin paradoksi kysyy.
6. Emme tule koskaan löytämään vierasta älyä, koska avaruus on äärettömän iso.
Avaruuden koolla ei ole merkitystä vaan ainoastaan sivilisaatioiden esiintymistiheydellä. Onko heitä yksi/galaksi vai miljoona/galaksi?
7. Vieraat sivilisaatiot ovat jo sillä tasolla, että niitä ei kiinnosta olla tekemisissä alkukantaisen Telluksen hallitsevan rodun kanssa. Telluksen väki haluaa vain hyötyä muista.
Vaikka he eivät haluaisi olla tekemisissä kanssamme, jos he olisivat levittäytyneet Linnunrataan, pystyisimme ehkä näkemään heidän jälkensä eli energian, joka vuotaa ulos heidän siirtokunnistaan. Mitään emme ole nähneet. Mutta miksipä emme kiinnostaisi heitä? Kiinnostaahan meitäkin kaikenlainen muurahaisista alkaen.
8. Miksi meillä on niin polttava tarve löytää samanlaista elämää maapallon ulkopuolelta?
Hyvä kysymys. Ehkä kyseessä on jonkinlainen uskonnollissävytteinen toive, kenties myös universumin suuruuden herättämä eksistentiaalinen pelko. Pimeässä on aina kivempaa, kun on joku kaveri.
9. Mitä mieltä olet Berezinin ajatuksista?
En kyllä osaa pitää niitä kovin ajateltuina, enkä edes kovin kiinnostavina. Ajatus siitä, että edistynyt sivilisaatio välttämättä tuhoaa vähemmän edistyneen on minusta perusteeton. Yrittäähän ihminenkin suojella sorsapoikueita rakentamalla niille tien alittavia tunneleita. Me teemme tielinjauksia liito-oravat mielessämme. Miksi meitä paljon edistyneempi sivilisaatio ei tekisi samaa, ja vielä taitavammin ja paremmin, mutta kosmisessa mittakaavassa?
Korjaus 9.6.2018 klo 21: Ensimmäisessä vastauksessa puhuttiin miljardeista, kun piti puhua miljoonista. Erhe johtui toimittajan virheellisestä kirjaamisesta.
Lue myös:
Miksi emme löydä elämää muualta avaruudesta? Venäläistutkija vastaa maailman isoimpaan kysymykseen
Näkökulma: Teorian mukaan elät myös toisessa paikassa ja toisessa ajassa