Tänään lauantaina Etiopian pääkaupungin Addis Abeban lentokentälle laskeutui vieras, jonka saapumiseen tuskin olisi vielä keväällä uskottu.
Juhlittu vieras oli Etiopian naapurimaan Eritrean presidentti Isaias Afwerki, joka saapui Etiopiaan ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen.
– Tämä on historiallinen päivä meille kaikille, Afwerki sanoi.
Afwerki saapui Etiopiaan vastavierailulle. Etiopian pääministeri Abiy Ahmed nimittäin vieraili Eritreassa jo viikko sitten. Hämmästeltävää riitti silloinkin, sillä tapaamisessa sovittiin maiden välillä pitkään jatkuneen sotatilan lopettamisesta.
Varsinaiset sotatoimet päättyi virallisesti jo kaksi vuosikymmentä sitten, mutta sen todellista loppua on saatu odottaa.
Kun Etiopian uusi, uudistumielinen pääministeri Abiy Ahmed ja Eritreaa pitkään johtanut Afwerki ilmoittivat maanantaina sodan maiden välillä päättyneen, vertasivat innokkaimmat tilannetta Berliinin muurin murtumiseen.
Maiden välinen konflikti on ollut yksi itäisen Afrikan vaikeimmista. Siksi Etiopian pääministerin ilmoitus halusta viimeistellä rauha ja ryhtyä parantamaan maiden välisiä taloussuhteita tuli kesäkuun alussa yllätyksenä.
Ei sotaa, ei rauhaa
Eritrea irtautui Etiopiasta vuonna 1993 taisteltuaan itsenäisyydestä kolmekymmentä vuotta.
Viitisen vuottan myöhemmin, toukokuussa 1998 maiden välille puhkesi sota. Tulitauko solmittiin kesäkuussa 2000.
Kaksi vuotta kestäneessä rajasodassa kuoli arvioiden mukaan ainakin 80 000, mahdollisesti jopa 100 000 ihmistä.
Etiopia ei hyväksynyt linjausta, jonka mukaan konfliktin väkivaltaisuuksien pesäke, rajakaupunki Badme kuuluu Eritreaan. Siispä maat jäivät eräänlaiseen välitilaan: ne eivät olleet sodassa, mutta lopullista rauhaakaan ei tehty.
Afrikan sarvessa sijaitsevien maiden välillä jatkui tulitauosta huolimatta ja kylmäksi sodaksi muuttuneesta kofliktista ehti tulla yksi Afrikan pisimpään kestäneistä.
Sopu voi näkyä Suomessa asti
Viimein solmitun rauhan merkitys voi ulottua Etiopiaa ja Eritreaa laajemmalle.
Eritrealaiset toisinajattelijat ovat syyttäneet hallitusta vihanpidon hyödyntämisestä. Pitkään tai jopa loputtomiin jatkuvan sotilaspalveluksen uhka on saanut nuoret eritrealaiset lähtemään kohti Eurooppaa.
YK:n pakolaisjärjestön UNCHR:n raportit Eritreasta ovat kylmää luettavaa. Maata on kutsuttu Afrikan Pohjois-Koreaksi ja YK on syyttänyt hallitusta teoista, jotka voivat olla "jopa rikoksia ihmisyyttä vastaan".
Maasta pakenee tuhansia ihmisiä joka kuukausi, iso osa nuoria. Kato on merkittävä, sillä UNCHR:n arvion mukaan jopa yli kymmenen prosenttia Eritrean väestöstä olisi hakenut turvapaikkaa Eritrean ulkopuolelta – joko muualta Afrikasta, Euroopasta, Lähi-idästä tai Yhdysvalloista.
Tämä on näkynyt Suomessakin.
Maahanmuuttoviraston (Migri) tilastojen mukaan yli 400 eritrealaista on hakenut Suomesta turvapaikkaa kuluneen vuoden sisällä. Osa heistä on tullut Suomeen EU:n sisäisinä siirtoina. Selvä enemmistö on myös saanut turvapaikan tai oleskeluluvan.
Presidentti Isaias on hallinnut maata sen itsenäistymisestä lähtien.
Uusi pääministeri käänsi suunnan
Suunnan käänsi keväällä Etiopian pääministeriksi noussut Abiy Ahmed, joka on ryhtynyt uudistamaan Etiopiaa urakalla.
Pääministeri on vapauttanut poliittisia vankeja, vapauttanut lehdistöä sekä kertonut uudistavansa taloutta.
Ahmed on entinen armeijan upseeri, jolla on tohtorin tutkinto konfliktien ratkaisusta. Häntä kuvaillaan karismaattiseksi ja dynaamiseksi, uuden ajan afrikkalaiseksi poliitikoksi.
Jos köyhien maiden välit todella saadaan vakaammiksi, hyötyvät siitä molemmat.
Vaikka Etiopian talous on jo viime vuosien aikana piristynyt ripeästi, on maa yhä köyhä. Suora reitti Punaisellemerelle vauhdittaisi kauppaa ja toisi talouteen yhä lisää kierroksia. Maataloudesta vähät tulonsa saava Eritrea puolestaan on riippuvainen muiden maiden antamasta taloudellisesta avusta.
Monet yhteydet ovat olleet kokonaan poikki.
Ripeästi kunnostettu Ertirean suurlähetystö Etiopian pääkaupungissa avataan uudelleen mahdollisimman pian.
Uutistoimistotietojen mukaan lentoyhteys Etiopian ja Eritrean pääkaupunkien välille avattaisiin jo ensi viikolla. Suora matkustaminen maiden välillä on viimeisen 20 vuoden ajan ollut liki mahdotonta.
Vihanpito on erottanut perheitä, joille rauhasta sopiminen tarkoittaa viimein mahdollisuutta yhteydenpitoon.
Vastikään avatut puhelinlinjat ovat tosin saaneet etiopialaiset soittelemaan jopa tyystin tuntemattomille eritrealaisille, vain tervehtiäkseen.
Lue myös:
Etiopialle uusi pääministeri – sovittaako ensimmäinen oromo-johtaja ristiriidat?
Muut lähteet: BBC, Guardian, The New York Times