Keski-Pohjanmaalla yritetään iskeä kiinni päihde- ja huumeongelmaan isolla yhteistyön kouralla. Yliannostukset ja myrkytykset ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti erityisesti Kokkolassa. Vuosi 2018 on jatkossa 0-vuosi, johon verrataan tulevaa kehitystä.
Soiten asiantuntijalääkäri, ylilääkäri Anne Linna katsoo, että maailmalla huumeiden vastainen sota on hävitty.
– Yksilötasolla on vielä mahdollisuus niden osalta, jotka eivät ole tehneet ensimmäistäkään kannabiskokeilua. Paljon on tehtävissä.
Jo heinäkuun loppuun mennessä keskussairaalassa Kokkolassa oli hoidettu viime vuoteen verrattuna kaksinkertainen määrä alle kolmikymppisten myrkytystapauksia. Myös teholle nuoria päätyi samana aikana kuusi, viime vuonna vain kaksi. Hoitohenkilöstö onkin erityisen huolissaan siitä, että nuorten osuus on kasvanut.
Poliisi epäilee, että yliannostukset ovat aiheuttaneet jopa pari, kolme kuolemantapausta, mikä on ennennäkemätöntä alueella.
Lääkäri näkee kannabiksen hitaana venäläisenä rulettina
Vaikka huumetilanteen kärjistyminen tuli yllätyksenä, asiantuntijalääkäri Anne Linna luonnehtii Kokkolan tilannetta melko samanlaiseksi kuin muualla maassa.
Huumeita käytetään laidasta laitaan. Kuolemantapaukset aiheutuvat yleensä aineista, joiden sisältö ei vastaa odotusta ja uhrit ovat pitkään käyttäneitä.
Kannabiksen käyttö aloitetaan keskimäärin 15-vuotiaana eli nuorempana kuin muualla Euroopassa ja suonensisäisten keskimäärin 18-vuotiaana.
Linna ei allekirjoita näkemystä kannabiksen vaarattomuudesta, vaan pitää aineen käyttöä hitaana venäläisenä rulettina. Osalle addiktio kehittyy nopeasti, vaikka kaikille se ei tule koskaan. Pahimmillaan kokeilu päättyy aikanaan paniikkireaktioihin ja psyykoosiin.
– Tulee ahdistuneisuutta tai väsyneisyyttä, ja sitten kokeillaan stimulantteja kuten amfetamiinia tai metamfetamiinia, kun kannabis ei enää riitä. Olen sen vuosien aikana monesti todennut
Kokkolassa jätevesitutkimuksissa painottuu amfetamiini enemmän kuin monessa muussa kaupungissa.
Kokemus käyttöön, vanhemmille vertaistukea
Kesän jälkeen alueella alkoi kokoontua moniammatillinen työryhmä, jonka oheen rakennetaan pienempi työrukkanen. Nyt työhön on saatu kolmeksi vuodeksi tukea Euroopan rakennerahastosta.
Raha on tarkoitettu nuorten, syrjäytyneiden päihteiden käyttäjien etsimiseen ja kuntouttamiseen. Kuntayhtymä Soite hallinnoi työtä, jossa on mukana myös muun muassa seurakuntia.
Tarkoituksena on palkata henkilökuntaa, joka voi työskennellä myös virka-ajan ulkopuolella iltaisin ja viikonloppuisin myös maakunnassa, missä päihdetyöntekijöitä on niukasti.
Samoin halutaan kouluttaa ja hyödyntää kokemusasiantuntijoita, sillä heidän uskotaan olevan käyttäjien parissa uskottavampia.
– Tavoite on, että löytäisimme enemmän ihmisiä. Varsinkin suonensisäisten huumeiden käyttäjät ovat arkoja tulemaan hoidon piiriin. Luottamus yhteiskuntaan on aika heikkoa, ja luottamuksen luomisessa auttaa ehkä paremmin ihminen, joka tuntee sen maailman, sanoo asiantuntijalääkäri Anne Linna.
Tähtäimessä on siis saada tarjottua palvelua heille, jotka eivät ole hoidon piirissä, mutta myös luoda kuntouttavaa toimintaa, jollaista ei vielä ole. Se tarkoittaa nykyisten tilojen käyttämistä esimerkiksi kahvilana tai kokoontumispaikkana, jossa voi kokata yhdessä tai viettää muuten vain aikaa.
Huumenuorten vanhemmille taas aiotaan luoda jonkinlainen vertaistukifoorumi.