Suomen ainoassa lypsykarjaa hoitavassa vankilassa eletään kohtalon hetkiä.
Rikosseuraamuslaitos on laittamassa kiinni Pelson vankilan ja aikoo siirtää sen Vaalan kirkonkylälle.
Näin katoaisi kartalta Suomen viimeinen maatalousvankila.
Pahin mahdollinen skenaario lähes kolmekymmentä vuotta Pelsolla määrätietoisesti jalostetun ja ylläpidetyn elävän geenipankin kannalta on se, että se lähdettäisiin jakamaan useampaan paikkaan.
– Pahimmassa tapauksessa edessä on sukupuuttoon kuoleminen, sanoo Suomen alkuperäiskarja ry:n puheenjohtaja Jussi Kuukasjärvi.
Soiden keskellä sijaitseva Pelson korpivankila pelasti sukupuuton partaalta pohjoissuomenkarjan eli lapinlehmän alkuperäisrodun kolmisenkymmentä vuotta sitten.
Geeniperimän suojelun lisäksi vanhoja maatiaisrotuja suojellaan niiden tieteellisen ja kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi. Lapinlehmän geenipankkia ei ole muualla.
Pelso ei sovi Rikosseuraamuslaitoksen muottiin
Vuonna 1982 oikeusministeriö ja vankeinhoitolaitos lähtivät säilyttämään, suojelemaan ja jalostamaan suomalaista alkuperäiskarjaa. Pelso sai vastatakseen pohjoissuomenkarjan.
Nyt Pelson vankila on roikkunut löysässä hirressä jo toistakymmentä vuotta, koska se ei istu Rikosseuraamuslaitoksen formaattiin. Piina on jatkunut senkin jälkeen, kun hallitus päätti säilyttää Pelson vankilan Vaalassa. Virasto esitti sen jälkeen vankilan siirtoa kunnan sisällä, jotta karjasta päästäisiin eroon.
– Tämä löysässä hirressä roikuttaminen on kovemman luokan työpaikkakiusaamista. Keskusvirasto ei pysty tekemään päätöstä. Koko ajan vanutetaan ja venytetään. Tehdään lisäselvityksen lisäselvitystä, sanoo itsekin Pelsonsuolla työskentelevä Kuukasjärvi.
Rikosseuraamuslaitoksen nykyjohdon on vaikea ymmärtää, miksi suljetussa vankilassa on toimintaa myös muurien ulkopuolella.
– Sapluuna on annettu, että tämä on hyvä ja tässä pitää olla. Jos olet erilainen, se ei ole hyväksyttävää, Kuukasjärvi sanoo.
Hän näkee asian kokonaan toisin, ja kysyy miksi erilaisuutta ei voitaisi sallia.
– Tämä on erilainen suljettu vankila, jossa vangeilla on mahdollisuus karjanhoitoon liittyvään oleskeluun myös muurien ulkopuolella.
Oikeusministeriön alaisen Rikosseuraamuslaitoksen näkemys asiasta on kristallinkirkas. Se esittää geenipankin siirtämistä jonkin toisen, paremmin siihen soveltuvan tahon hoidettavaksi.
– Pelson nykyinen malli ei sovi Suomessa käytössä olevaan vankilalaitosformaattiin. Se ei ole Rikosseuraamuslaitoksen ydintoimintaa, Rikosseuraamuslaitoksen kehitysjohtaja Pauli Nieminen kertoo.
Lehmät ja lampaat eivät mahdu palvelukarttaan
Pelson vankilatila on ollut tärkeä pohjoissuomenkarjan geenipankki, jonne on koottu uhanalaisen pohjoissuomenkarjan eri suvut. Siellä on myös alkuperäisen suomenlampaan ja uhanalaisen kainuunharmaslampaan säilytyskatras.
Käytössä olevassa vankilakonseptissa on neljän eri valvontatason laitoksia. Suljettuja laitoksia että avolaitoksia on formaatissa kahta tasoa. Pelson tasoksi on määritelty S1-taso eli niin sanotusti kevyesti suljettu laitos.
Uuden vankilan suunnittelu lähtee Niemisen mukaan siitä, että siellä on seitsemän erilaista työskentelyaluetta ja sinne haetaan kaikkein vaikuttavampia toimintoja, joihin karjanhoito ei kuulu.
– Lampaiden ja lehmien hoito ei ole siinä palvelukartassa mukana, Nieminen sanoo.
Rikosseuraamuslaitoksen tehtävä on Niemisen mukaan järjestää sellaista vankeinhoitoa, että vangit pystyisivät integroitumaan yhteiskuntaan. Siihen ei karjanhoito istu.
Kuukasjärvi taas on suorastaan skeptinen tehokkuuden nimissä suunniteltuihin uusiin toimintamalleihin.
Hänen mukaansa työtoimintaa ollaan ajamassa alas.
– Tilalle tulee puuhakerhoja ja -piirejä. Varmaan siellä tehdään arvokasta ja hyvää työtä. Mutta jo olemassa olevaa toimintaa säilyttämällä voitaisiin pitää kiinni sellaisesta, jota ei voitaisi muuten koskaan saada uudestaan rakennettua, sanoo Kuukasjärvi.
Eläimet eivät mahdu myöskään toimintakonseptiin
Rikosseuraamuslaitokselle kysymys on periaatteellinen. Aikaisemminkin Pelsoa on yritetty lakkauttaa, mutta poliitikot ovat torpanneet Rikosseuraamuslaitoksen pyrkimykset. Tällä kertaa edetään toista kautta.
Vankiloiden toiminnallinen konsepti määrittelee, minkälaisia palveluita ja toimintaa laitoksessa on.
– S1-tason laitokseen eivät kuulu karjanhoito ja lampaiden pitäminen 2700 hehtaarin metsä- ja peltoalueiden varassa. Se ei vain ole sitä toimintaa, jota vankiloissa pidetään kaikkein vaikuttavimpana, Rikosseuraamuslaitoksen kehitysjohtaja Pauli Nieminen sanoo.
Hän ei kiistä etteikö Pelsolla olisi tehty hyvää työtä, mutta tulevaisuuden haasteet ovat viraston visioissa hyvin erilaiset.
– Uusiin vankiloihin on ihan mahdotonta lähteä suunnittelemaan lampoloita, navettoja ja kaikkea sitä sellaisen toiminnan vaatimaa infraa. Se on taloudellisesti mahdoton ajatus. Meidän mielestä kannattaisi panostaa koulutukseen eikä karjanhoitoon, Nieminen sanoo.
Uudistustyötä ohjaa raha, jota on aina vähemmän. Uusien vankilatilojen on oltava selvästi pienemmät kuin tähän saakka.
– Pelkästään nykyaikaisen robotiikan järjestäminen tällaiseen laitokseen kuulostaa niin kalliilta ratkaisulta, että sen takia ei tulevaisuuden suunnitelmiin ole otettu karjanhoitonäkökulmaa mukaan.
Rikosseuraamuslaitoksen näkemys on se, että geenipankki sopii paremmin maatalousoppilaitoksen tai säätiön yhteyteen.
– On riskitilanne, että vankila huolehtii kansallisesta perimästä.
Luonnovarakeskus eri linjoilla
Kun lapinlehmä 1970-luvun lopulla pelastettiin sukupuutolta, siitä oli enää rippeet jäljellä. Sen aikaisesta kolmestakymmenestä yksilöstä on noustu noin 850 lehmään koko maassa.
Pelson vankilan karjan merkitys on ollut Luonnonvarakeskuksen professori Juha Kantasen mukaan tavattoman suuri Pohjois-Suomen karjan säilytystyössä.
Hän ei pidä Pelson vankilan toiminnan siirtämistä Vaalan keskustaan ilman alkuperäiskarjoja hyvänä ratkaisuna.
– Eihän se heille viranomaistehtävänä kuulu, mutta toivon että Rikosseuraamuslaitos näkisi arvon myös vankeinhoidon kannalta, Kantanen sanoo.
Jos Rikosseuraamuslaitos saa tahtonsa läpi, potentiaalisia ottajia Pelson geenipankeille voisivat olla luonnonvara-alan alaisten oppilaitosten opetusmaatilat. Aikaisemmin Länsi-Suomen karjan ja Itä-Suomen karjan elävät geenipankit on siirretty Kainuun ammattiopistolle ja Ahlmannin ammattiopistolle Tampereelle.
Geeniperimän monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta ainakaan lapinlehmän geenipankkipopulaation koko ei voi Kantasen mukaan olla juuri pienempi kuin Pelsolla nyt.
– Pallo on tällä hetkellä Helsingin päässä. Toivottavasti sieltä löytyy kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu, Kantanen sanoo.
Maa- ja metsätalousministeriö on päässyt helpolla
Maa- ja metsätalousministeriö vastaa Suomessa geenivaroista. Pelson tapauksessa se on kyennyt hoitamaan asiaa omasta näkökulmastaan hyvin kustannustehokkaasti.
Maa- metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Tuula Pehun mukaan Pelson karja on rodun monimuotoisuuden suojelun kannalta hyvin arvokas.
Vastuuministeriö on Pelsolla päässyt helpolla. Vangit ja henkilökunta ovat hoitaneet geenivarantoa lähes kokonaan oikeusministeriön piikkiin.
Pelson karjan ylläpidon rahoitus tulee kokonaan oikeusministeriöltä. Pelson vankila samoin kuin muista Suomen alkuperäiskarjoista huolehtivat Seppälän ja Ahlmanin koulutilat saavat alkuperäiskarjatukea. Sen määrä on 530 euroa eläintä kohden kaikilla naudan alkuperäisroduilla. Muilta osin Pelson karjan ylläpidon rahoitus on tullut oikeusministeriöltä.
– Luonnonvarakeskus on huolehtinut karjan perimän monimuotoisuuden säilymisestä sekä karjaan perustuvan sperma- ja alkiogeenipankin kokoamisesta, Pehu kertoo.
Sperma- ja alkiopankit tukevat karjan perimän monimuotoisuuden säilyttämistä tilanteissa, joissa sitä menetetään elävästä geenipankkikarjasta.
Neuvotteluja käydään
Ministeriö lähtee siitä, että Pelson alkuperäiskarja säilytetään myös siinä tilanteessa, että karjan ylläpito ei Pelsolla ole enää mahdollista.
– Ministeriö selvittää Pelson karjan tulevan ylläpidon vaihtoehtoja ja rahoitusta yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tavoitteenaan karjan säilyttäminen, Pehu sanoo.
Myös oikeusministeriön kanssa käydään neuvotteluja Pelson karjan kohtalosta.
– Ministeriöt pitävät toisensa tilanteen tasalla omista ratkaisuistaan ja neuvottelevat asiasta aina, kun siihen on tarvetta.
Tässä tilanteessa ministeriön tavoitteena on löytää eläimille uudet sijoituspaikat, joissa geenipankkikarjan ylläpitoa voidaan jatkaa.
– Me uskomme, että Pelson alkuperäiskarjan säilyttämiseksi löytyy vielä hyvä ratkaisu.
Pehun mielestä on vielä liian aikaista vastata kysymykseen onko löydettävissä Pelson mallia kokonaisedullisempaa ratkaisua lapinlehmän, suomenlampaan ja kainuunharmaslampaan geenipankkien ylläpitämiseen.
– Kustannuksiin ei tässä vaiheessa voida vielä ottaa kantaa, Pehu sanoo.
Lue lisää:
Pelson vankilaa ei lakkautetakaan – tilalle rakennetaan uusi
Rikosseuraamuslaitos ehdottaa Pelson uuttavankilaa Vaalan kirkonkylälle
Vaalan kuntajohto haluaasäilyttää vankilan Pelson kylässä
Pelso muistetaan verisestä vankilapaosta – kirja ja karja auttavat vankeja eteenpäin