Kiinan ja Suomen presidenttien kolmannella tapaamisella olisi riittänyt enemmän asiaa kuin aikaa. Se kävi nopeasti ilmi, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö saapui median eteen Pekingissä vietettyään iltapäivän Kiinan presidentin Xi Jinpingin seurassa.
Presidentti Niinistö listasi pitkän luettelon keskusteluissa esillä olleita asioita: ilmastonmuutos, EU:n tila, suurvaltapolitiikka, arktinen alue ja tietenkin Suomen ja Kiinan kahdenväliset suhteet.
Ennakkoon kiinnosti, ottaisiko Niinistö esiin Kiinan ihmisoikeuskysymykset ja etenkin Länsi-Kiinan uiguurivähemmistön tilanteen. YK:n mukaan jopa miljoona uiguurimuslimia on suljettu leireille, joita Kiina kutsuu koulutuskeskuksiksi.
Niinistön mukaan illallinen venyi juuri ihmisoikeuskeskustelun vuoksi.
– Eräästä ihmisoikeuskysymyksestä puhuttiin pitkäänkin, Niinistö sanoi.
Kanadan pääministeri otti yhteyttä
Presidentti Niinistö ei halunnut eritellä suoraan, mistä ihmisoikeuskysymyksistä hän Xin kanssa puhui. Niinistö valitsi sanansa tarkoin ja mainitsi lehdistötilaisuudessa muun muassa Suomen uiguurivähemmistön esiin ottamat ongelmat.
Xinjiangin leirejä koskevaan kysymykseen Niinistö vastasi ykskantaan:
– Ne puhuttiin kaikki kyllä.
Niinistö otti esiin myös Kanadan ja kertoi, että Kanadan pääministeri Justin Trudeau oli häneen yhteydessä ennen matkaa.
Kanadalla on ollut Kiinan kanssa diplomaattista kiistaa sen jälkeen, kun kiinalaisen teknologiayhtiön Huawein talousjohtaja Meng Wanzhou pidätettiin Vancouverissa joulukuussa. Kanadan mukaan useita sen kansalaisia on pidätetty Kiinassa tapauksen jälkeen.
"Ei kannata karttakepillä mennä osoittamaan"
Niinistön mukaan ihmisoikeusasioista puhuttiin pitkään, eikä keskustelu herättänyt harmistusta isännän taholta. Tosin hän antoi ymmärtää, ettei Kiina muuttanut omaa kantaansa.
– Kiinalla on omat käsityksensä tapahtumista ja he pitävät siitä tiukasti kiinni, Niinistö sanoi.
Niinistön mukaan Suomi voi parhaiten näyttää ihmisoikeusasioissa mallia omalla esimerkillään.
– Ei kannata karttakepillä mennä osoittamaan. Suomen vahvin sanoma tulee itse suomalaisen yhteiskunnan ja yhteisöjen kautta siitä, miten on rakennettu tällainen yhteiskunta. Ja jos niitä rakennuspalikoita lähtee hakemaan, sieltä löytyy kyllä aikamoinen arvovalikoima.
Esillä myös suurvaltasuhteet
Niinistö ja Xi tapasivat Pekingissä Taivaallisen rauhan aukion laidalla sijaitsevassa kansankongressipalatsissa. Kiinassa kun ollaan, juhlallisuudet olivat komeat: presidentit otti vastaan sotilassoittokunta ja Suomen lippuja innokkaasti liehuttavat lapset.
Presidentit tapasivat nyt virallisesti kolmatta kertaa. Viimeksi Xi oli vieraana Helsingissä huhtikuussa 2017.
Presidentti Niinistö on päässyt viime vuosina seuraamaan suurvaltasuhteiden kehitystä läheltä. Viime kesänä Niinistö isännöi Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaamista Helsingissä.
Luonnollisesti myös kolmen suurvallan Kiinan, Yhdysvaltain ja Venäjän suhteet olivat esillä Xin ja Niinistön keskusteluissa.
– Siitä sain kyllä aika selkeän kuvan, miten Kiinassa asioista ajatellaan. Kävimme myös Korean niemimaan läpi, jossa Kiinalla on roolinsa ja paljon tietoa, presidentti kertoi.
Yhteistä säveltä ilmastonmuutoksen torjunnassa
Niinistön mukaan Suomella ja Kiinalla on hyvin paljon samanlaisia ajatuksia erityisesti ilmastonmuutoksen torjunnasta.
– Vakaasti jäi se tunnelma, että Kiina on tosissaan näissä kysymyksissä. Kun tänään katseltiin ulos, niin ei mikään ihme.
Pekingin taivas oli maanantaina peittynyt harmaaseen savusumuun. Niinistön valtiovierailu jatkuu huomenna, jolloin hän osallistuu muun muassa Suomen ja Kiinan yhteisen talviurheiluvuoden avajaistapahtumaan.
Lue myös:
Presidentit Niinistö ja Xi kättelivät: "Vahva Kiinan ja Suomen suhde hyödyttää kumpaakin"
Ottaako Niinistö Kiinassa esiin koulutusleireille suljetut miljoona uiguuria? Jos presidentti avaa suunsa, Suomesta voi tulla uusi Ruotsi Pohjoismaat ovat havahtumassa Kiinan kasvavaan turvallisuusuhkaan