Kuriilien saarten kohtalo on kuulunut sekä Japanissa että Venäjällä niihin kiistoihin, joista on tavattu todeta, ettei ratkaisua löydy ainakaan puhujan elinaikana.
Nyt Japanissa kohdistetaan toiveet ensi kesään. Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Japanin pääministeri Shinzo Abe ovat nostaneet sovun saariketjun hallinnasta keskusteluun viimeksi tapaamisessaan marraskuussa, ja sovun hakemisen odotetaan jatkuvan kesällä.
Mistä Kuriilien kiista sai alkunsa?
Japani ja Venäjä ovat kiistelleet Kuriilien saariryhmän eteläisimmistä saarista toisesta maailmansodasta lähtien. Neuvostoliitto valtasi Kuriilit sodan loppuvaiheessa. Venäjä ja Japani eivät ole solmineet rauhansopimusta.
Maat kutsuvat Kuriileja eri nimillä. Venäjä nimittää saariryhmää Kuriileiksi, Japani Pohjoisterritorioksi. Eteläisin Habomai-ryhmän saari sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä Japanin pohjoisimman saaren Hokkaidon kärjestä.
Japanilaisia, kuten vähemmistöön kuuluvia ainuja, muutti saarille jo 1700- ja 1800-luvuilla. Toisen maailmansodan alkaessa niillä oli noin 17 000 japanilaista. Saaret vallannut Neuvostoliitto karkotti japanilaiset 1950-luvun loppuun mennessä.
Vuonna 1956 sovittiin diplomaattisuhteiden palauttamisesta. Venäjä ehdotti kahden Japanille lähimmän saaren palauttamista. Japani ei ehdotusta hyväksynyt. Kiista jatkuu ratkaisemattomana yhä.
Mitä käyttöä saarilla on?
Nykyisin saarilla asuu noin 30 000 venäläistä. Esimerkiksi Iturupin saarella on venäläistä sotilastoimintaa. Venäjä on 2000-luvun puolivälistä alkaen kehittänyt alueella voimakkaasti energia- ja liikennehankkeita, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.
Saarten satamat ovat tärkeitä merenkululle. Myös luonnonvarat, kuten kalavedet, kiinnostavat molempia valtioita. Kiistakumppaneiden lisäksi muun muassa Etelä-Korea on kiinnostunut juuri saarten rikkaista kalavesistä.
Kuriilien lähivesissä uskotaan olevan myös kaasu- ja öljyvaroja.
Japani ja Venäjä näkevät saarilla myös turismin kehittämisen mahdollisuuden. Matkailijoita kiehtovat uudet kohteet, ja tuliperäisten saarien luonto on rikas.
Miksi muutosta saattaa olla ilmassa juuri nyt?
Japani on vuosikymmenet vaatinut kaikkien neljän saaren palauttamista.
Pääministeri Abe ja Venäjän presidentti Putin keskustelivat saarten tilanteesta viimeksi G20-kokouksessa Buenos Airesissa pari kuukautta sitten viime vuoden lopulla. Maiden välisessä huippukokouksessa Singaporessa marraskuussa maat sopivat vauhdittavansa neuvotteluja vuoden 1956 sopimuksen pohjalta.
Sopimuksen pohjalta pidetään siis esillä vaihtoehtoa, jossa Venäjä palauttaisi Shikotanin ja Habomain saaret ja neuvotteluja jatkettaisiin kahdesta muusta. On myös esitetty, että kahden saaren palauttamisen lisäksi muista muodostettaisiin jonkinlainen vapaakauppa-alue.
64-vuotiaalle pääministeri Abelle on Kuriilien saarikiistassa on kyse poliittisen uran perinnöstä ja kotimaisiin paineisiin vastaamisesta. Hänen virkakautensa on päättymässä kolmen vuoden kuluttua. Rauhansopimuksen allekirjoittaminen olisi tien alku muiden saarten tulevaisuutta koskevien erimielisyyksien ratkaisemiseen.
Lue myös:
Syntyykö Japanin ja Venäjän välille vihdoin rauhansopimus? Putin matkustaa Japaniin kesäkuussa