16-vuotias Anni lamaantui täysin, kun hän istui lukion ensimmäisessä pitkän matematiikan kokeessa. Peruskoulussa matematiikka oli ollut lempiaine. Ysejä ja kymppejä tuli vaivatta muistakin aineista.
Nyt hän oli piipussa. Aivot eivät toimineet. Väsymys purkautui paniikkina ja lopulta pääsi itku.
– Olen aina ollut matikassa hyvä, mutta se ensimmäinen pitkän matikan kurssi meni minulta ihan ohi. Koe oli supervaikea. Mä itkin siinä kokeessa, kun ajattelin, etten osaa.
Anni haluaa lääkäriksi. Kun hän parin vuoden kuluttua hakee yliopistoon, jatko-opintoihin pääsy on nykyistä enemmän kiinni ylioppilastutkinnon arvosanoista.
Siksi hän on valinnut opintoihinsa paljon vaativia lukuaineita, joista saa yliopistoon hakiessa paljon pisteitä.
Ensimmäiseen itse laatimaansa lukujärjestykseen viime syksynä Anni ahmi opiskeltavaa jopa liian tiukkaan. Lukiossa vaadittava itsenäinen ajan hallinta on tuottanut vaikeuksia.
Anni kertoo oppineensa kalenterin käyttöä jo paremmin, mutta väsymys on silti kova. Koulussa menee joka päivä kahdeksasta neljään ja siihen vielä muut koulutyöt päälle.
Liikunnan harrastaminen on jäänyt vähiin. Viulutunneilla Anni käy vielä kerran viikossa, mutta lähinnä viuluopettajan ja äidin takia. Itse hän ei ole nauttinut viulutunneista enää pitkään aikaan.
Lukiossa vaaditaan paljon itseopiskelua, joka on Annin mukaan monelle – myös hänelle – vaativaa ja vaikeaa. Aika ei tunnu riittävän millään kaikkeen ja monesti koulupäiväkin sujuu kuin automaattiohjauksella. Tunneista ei jää välttämättä mitään muistikuvaa.
Koulun jälkeen hän vain usein romahtaa eteisen lattialle lepäämään hetkeksi.
Tässä jutussa Anni esiintyy toisella nimellään, koska ei halua tulla tunnistetuksi. Omasta väsymyksestä ei ole helppo avautua. Vaikka lukiokavereiden kesken paineista puhutaankin, pärjäämisen tarve on voimakas.
Yksin Anni ei väsymyksensä kanssa kuitenkaan ole. Lukiolaisten stressin ja uupumuksen määrä on viime vuosina kasvanut, se näkyy tutkimuksissa.
Viimeisimpään kouluterveyskyselyyn vastanneista lukiolaisista 13 prosenttia kärsi koulu-uupumuksesta, tytöistä lähes joka viides.
Tässä jutussa kerrotaan, millaisissa lukioissa on uuvuttu eniten, miksi tytöt uupuvat enemmän kuin pojat ja miksi lukiolaisten kokemasta koulu-uupumuksesta pitää olla huolissaan.
Stressi ja sen sietäminen toki myös kuuluvat opiskeluun, ilman haasteita ei opi uusia asioita. Lukioiässä paineen sietäminen myös vielä kehittyy.
Liiallinen stressi voi kuitenkin lamauttaa ja uuvuttaa. Jutun lopussa olevalla testillä voit kokeilla, onko oma tilanteesi hallinnassa vai oletko vaarassa uupua koulutöiden vuoksi.
Millaisissa lukioissa uuvutaan?
Anni on muuttanut Helsinkiin pikkukaupungista, jossa kävi peruskoulun. Hän opiskelee lukiossa, jonne on vaikea päästä. Peruskoulun keskiarvon piti olla reilusti yli yhdeksän.
Lukioon Anni halusi kaltaistensa joukkoon. Kotikaupungin peruskoulussa muiden oppilaiden taso oli aina harmittanut.
– Haluan olla vaan parempi. Siksi halusin paikkaan, jossa kaikki panostavat kouluun, jotta itsekin kehityn, Anni sanoo.
Erityisesti erikoislukioissa paineet voivat olla kovat ja esimerkiksi moni urheilulukiolainen uupuu jo opintojen alkuvaiheessa.
Usein arvellaankin, että uupumuksesta ja väsymyksestä kärsitään eniten juuri niissä lukioissa, joissa taso on kova ja kilpailua ehkä tavallista enemmän.
Näin ei kuitenkaan aina ole.
Yle pyysi Kouluterveyskyselyn lukiokohtaiset tulokset koulu-uupumuksesta. Tuoreimmat ovat kahden vuoden takaa. Vastanneita lukioita oli 363 ja vastaukset saatiin 35 000 lukiolaiselta.
Sähköisten vastausten tallentumisessa oli tuolloin paikoin ongelmia. Kattavuus jäikin aiempia kyselyjä pienemmäksi, mutta oli kuitenkin reilusti yli 50 prosenttia.
Tulokset eivät siis kerro koko totuutta tai tarkkaa tämän hetkistä tilannetta. Suuntaa antavina niitä voi kuitenkin pitää, kun halutaan selvittää, millaisia eroja lukioiden välillä on tai millaisissa lukioissa koulu-uupumusta on esiintynyt eniten.
Lukioiden välillä on suuria eroja. Joissakin lukioissa kyselyyn vastanneista jopa lähes 40 prosenttia kärsi koulu-uupumuksesta, kun pienimmillään uupumusta joissain lukiossa koki vain muutama prosentti oppilaista.
Koulu-uupumus ei ole ongelma vain niin sanotuissa huippulukioissa. Uupumusta näyttää esiintyvän yhtä lailla – jopa hieman enemmän – lukioissa, jonne pääsee tyydyttävällä tai jopa kohtalaisella keskiarvolla.
Seuraavissa lukioissa Kouluterveyskyselyyn (2017) vastanneista ensimmäisen ja toisen luokan opiskelijoista vähintään 20 prosenttia kärsi koulu-uupumuksesta. Lukiot ovat aakkosjärjestyksessä:
- Apollon yhteiskoulu, lukio
- Hangö gymnasium
- Hatanpään lukio
- Helsingin eurooppalainen koulu, lukio
- Helsingin luonnontiedelukio
- Helsingin saksalainen koulu, lukio
- Helsingin Uusi yhteiskoulu, lukio
- Kalajoen lukio
- Kallion lukio
- Kannaksen lukio
- Kannuksen lukio
- Kittilän lukio
- Kärsämäen lukio
- Laitilan lukio
- Lauttasaaren yhteiskoulu, lukio
- Linnankosken lukio
- Merikarvian lukio
- Myllyharjun lukio
- Oulun steinerkoulu, lukio
- Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio
- Pudasjärven lukio
- Punkalaitumen lukio
- Pyhäselän lukio
- Ressun lukio
- Ristiinan lukio
- Ruoveden lukio
- Suomussalmen lukio
- Tammerkosken lukio
- Tampereen steinerkoulun lukio
- Tohmajärven lukio
- Turun normaalikoulu, lukio
- Vaasan lyseon lukio
Listasta näkee, että keskimääräistä enemmän koulu-uupuneita saattoi siis olla niin isoissa kaupunkilukioissa kuin pienissä maaseutulukioissakin.
Joihinkin lukioihin pääsyyn vaaditaan kiitettävä keskiarvo peruskoulusta. Isompaan osaan on päässyt kuitenkin päästötodistuksella, jonka keskiarvo on kuusi tai seitsemän.
Tästä aineistosta ei siis löydy yhtä ja yksittäistä koulun sijaintiin tai tasoon liittyvää selittäjää siihen, miksi joissakin kouluissa uuvutaan enemmän kuin toisissa.
Mikä rehtoreiden mielestä selittää tulosta?
Kysyimme listassa olevien lukioiden rehtoreilta, mikä heidän mielestään on ollut syy koulu-uupumuksen suureen määrään. Yli puolet vastasi.
Moni mainitsi nykyisen opetussuunnitelman vaativuuden. Ero peruskoulun tahtiin on lukiossa selvä, ja vaativuus yllättää monet. Kestää aikansa ennen kuin tahtiin tottuu.
Monille myös peruskoulusta saadun lähtötason ja lukion vaatimustason välinen ero voi aiheuttaa stressiä, varsinkin jos lukioon on päässyt kehnolla peruskoulun keskiarvolla.
Vuosiluokkien välillä voi olla suuriakin eroja. Moni pienemmän lukion rehtori kertoo, että koulu-uupuneiden määrä vaihtelee vuosittain. Kun oppilasmäärä on pieni, yksittäisen oppilaan vaikutus tuloksen jakaumaan voi olla suuri.
Jotkut epäilivät myös tulosten edustavuutta ja vetosivat pieneen vastaajamäärään kyselyssä.
Yksi selittävä tekijä voisi olla myös se, miten helposti lukiolainen löytää stressaavissa tilanteissa tukea ja apua.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on kerännyt koulukohtaista tietoa siitä, miten hyvin lukioissa pääsee esimerkiksi lääkärin, kuraattorin tai psykologin pakeille.
Parantamisen varaa on ollut monin paikoin, myös tässä listassa olevissa lukioissa.
Lähes kaikki kyselyymme vastanneet rehtorit kertovat, että heidän koulussaan ongelmaan on Kouluterveyskyselyn jälkeen tartuttu ja palveluja pyritty tarjoamaan enemmän.
Miksi lukiolaisten uupumuksesta pitää olla huolissaan?
Kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro on tutkinut koululaisten ja lukiolaisten jaksamista ja koulu-uupumusta. Hän arvioi, että lukiolaisten kokema paine on viime vuosina vain lisääntynyt.
Lukioissa on oltu jatkuvien muutosten keskellä. Uutta opetussuunnitelmaa on ajettu sisään. Ja juuri kun tilanne on nyt tasaantunut, on pitänyt alkaa valmistella uutta opetussuunnitelmaa.
Salmela-Aron mukaan opettajien kokema stressi heijastuu myös opiskelijoihin.
Myös korkeakouluhakua on uudistettu monen mielestä liiankin nopealla tahdilla. Vuosi sitten osa lukiolaisista teki syventävien oppiaineiden valintoja tietämättä, millaisilla hakukriteereillä he lukion jälkeen hakevat jatko-opintoihin. Sekin on voinut luoda paineita.
Salmela-Aron tutkimusryhmä selvittää parhaillaan, miten koulutuspoliittiset uudistukset vaikuttavat nykylukiolaisten jaksamiseen. Uudet tämänvuotisen kouluterveyskyselyn tulokset puolestaan saadaan syksyllä.
– Voi sanoa, että nämä nuoret ovat kyllä olleet näiden uudistusten eräänlaisia koekaniineja. Voi toki olla, että kun muutos myöhemmin on arkipäivää, tilanne tasapainottuu. Mutta nyt se oletettavasti lisää stressiä.
Salmela-Aron mielestä keskustelu lukiolaisten paineista ei saisi johtaa siihen, että stressiä aletaan pelätä. Stressi ja paine myös kuuluvat opiskeluun, eikä se automaattisesti johda koulu-uupumiseen.
Varsinaisesta koulu-uupumuksesta puhutaan silloin, kun nuoren arjessa on nähtävissä useita koulutyöhön liittyviä arjen ja jaksamisen ongelmia. Näitä tekijöitä voit tarkastella tämän jutun lopussa löytyvästä koulu-uupumustestistä.
Jos koulu-uupuneiden määrä uusissa tutkimuksissa edelleen kasvaa, hälytyskellojen on syytä soida. Koulu-uupumus voi esimerkiksi johtaa vakavampaan masennukseen.
Koulu-uupumuksen lisääntymisellä voi olla vaikutusta yhteiskuntaan myös laajemmin. Se voi esimerkiksi vesittää monia niitä tavoitteita, joihin viimeaikaisilla koulutuksen uudistuksilla on pyritty.
Tutkimusten perusteella esimerkiksi tiedetään, että uupumus lukiossa venyttää siirtymistä jatko-opintoihin ja lisää välivuosia.
Lisäksi erityisesti tyttöjen kokema uupumus voi vaikuttaa heidän uravalintoihinsa.
On havaittu, että tytöt eivät halua suunnata ponnistelua vaativille matemaattis-luonnontieteellisille aloille, vaikka pärjäisivät niissä hyvin. Fysiikka ja matematiikka ovat eniten uupumusta ja stressiä aiheuttavia kouluaineita lukiossa.
Uupuvatko tytöt helpommin kuin pojat?
Lähes kaikissa lukioissa tytöt näyttävätkin uupuvan enemmän kuin pojat.
Viimeisimmän Kouluterveyskyselyn lukiokohtaisissa tuloksissa on vain kaksitoista lukiota, joissa kyselyyn vastanneita uupuneita poikia oli suhteessa enemmän kuin tyttöjä.
Seuraavissa lukioissa Kouluterveyskyselyyn (2017) vastanneista tytöistä vähintään 25 prosenttia – siis vähintään joka neljäs – kärsi koulu-uupumuksesta. Lukiot ovat aakkosjärjestyksessä:
- Apollon yhteiskoulu, lukio
- Helsingin luonnontiedelukio
- Helsingin medialukio
- Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, lukio
- Helsingin saksalainen koulu, lukio
- Helsingin yhteislyseo, lukio
- Jakobstads gymnasium
- Kallion lukio
- Kannaksen lukio
- Karkkilan lukio
- Kaustisen musiikkilukio
- Keminmaan lukio
- Kiimingin lukio
- Kittilän lukio
- Kyrkslätts gymnasium
- Laitilan lukio
- Lauttasaaren yhteiskoulu, lukio
- Merikarvian lukio
- Oriveden lukio
- Oulaisten lukio
- Pyhäselän lukio
- Ressun lukio
- Ristiinan lukio
- Sipoon lukio
- Suomussalmen lukio
- Tammerkosken lukio
- Vihdin lukio
Tyttöjen ja poikien välinen ero uupumuksessa on paikoin todella iso. Listassa on lukioita, joissa tyttövastaajista jopa yli 30 prosenttia kärsi koulu-uupumuksesta, kun samassa lukiossa pojilla uupumusta oli vain muutamalla prosentilla.
Näyttää myös siltä, että niissä lukioissa, jonne pääsyyn tarvitaan korkea keskiarvo, tytöt uupuvat poikia enemmän. Tämän tunnistaa myös Anni omassa lukiossaan.
– Olen huomannut, että usein pojat osaavat ottaa aika paljon rennommin. Samaan aikaan tytöt ovat ihan paniikissa.
Miksi tytöt uupuvat?
Tutkimusten mukaan tyttöjen kuormittumiseen niin sanotuissa huippulukioissa voi vaikuttaa se, että heillä on taipumusta aliarvioida omia kykyjään, kun kilpailu on kovaa.
On myös huomattu, että jotkut oppilaat loistavat peruskoulussa, kun muut ovat selvästi heitä huonompia. Kun muidenkin taso lukiossa on hyvä, usko omiin kykyihin heikkenee.
Salmela-Aro muistuttaa, että koulu-uupumusta esiintyy kyllä pojillakin, mutta se on usein erilaista kuin tytöillä. Hän jakaa koulu-uupumuksen kolmeen ryhmään: stressiin, kyynisyyteen ja riittämättömyyden tunteeseen.
Tytöt yleensä stressaantuvat ja kokevat riittämättömyyttä. Pojille tyypillisempää on kyynistyminen, jolloin koululla ja opinnoilla ei koeta olevan merkitystä. Sen seuraus pahimmillaan on, että koulu jää kesken – kyynistyneen riski tähän on nelinkertainen.
– Tytöt tavallaan kääntyvät sisäänpäin ja etsivät syytä itsestään. Pojat eivät niinkään syytä itseään vaan näkevät ongelman enemmänkin itse koulussa. Ja kielteinen suhtautuminen kouluun näyttää heijastuvan myöhemmin myös muuhun yhteiskuntaan, Salmela-Aro sanoo.
Tutkimuksissa on myös huomattu, että hyvin koulussa menestyneillä, uupuneilla tytöillä on taipumusta löytää ystävikseen kaltaisiaan ja ikään kuin lietsoa toisiaan suorituspaineisiin.
He keskittyvät enemmän suorittamiseen ja arvosanoihin kuin oman osaamisen kehittämiseen. Arvosanoja vertaillaan ja kilpaillaan keskenään.
– Olemme tunnistaneet lukiolaistytöissä ryhmän, jolla on samaan aikaan sekä kova stressi, mutta myös into. Uupumus ja innostus eivät siis välttämättä ole toistensa vastakohtia. Jonkin aikaa tämä voi toimiakin, mutta pidemmällä ajalla tuottaa varmasti vaikeuksia, Salmela-Aro muistuttaa.
Yhteiskunnan paineet ahdistavat nuoria
Lukion ensimmäistä luokkaa käyvä Anni ei niele purematta ajatusta, että tytöt lietsoisivat toisiaan kilpailuun ja uupumukseen. Hänen kokemuksensa mukaan hyvin menestyvät tytöt myös tukevat toisiaan.
Sen hän kuitenkin myöntää, että itsekin tuijottaa liikaa arvosanoja ja vertailee niitä muiden arvosanoihin. Siitä hän yrittää kovasti päästä eroon.
– Jos ennen sain kokeesta kasin, olin tosi pettynyt. Se on kyllä helpottanut. Olen paremmin ymmärtänyt, ettei sillä numerolla ole niin väliä. Sillä on enemmän väliä, että oikeasti ymmärrän ja opin ne asiat, Anni pohtii.
Omaan uupumukseensa Anni on hakenut apua myös koulupsykologilta. Näin hän teki jo yläkoulussa, joten avun hakeminen on tuntunut luontevalta myös lukiossa.
Kaikille avun hakeminen ei kuitenkaan ole yhtä helppoa. Annin mielestä olisi tärkeää, että kynnys päästä koulupsykologin ja kuraattoreiden puheille olisi hyvin matala.
Hän toivoo, että myös opettajat muistaisivat välillä kysyä, mitä oppilaalle kuuluu. Lisäksi opinto-ohjausta ja opiskelutapojen opettamisesta pitäisi olla koulussa aiemmin ja enemmän.
Annin syyttävä sormi kohdistuu kuitenkin koulua enemmän yhteiskunnalliseen keskusteluun. Se aiheuttaa hänen mukaansa nuorille paineita.
Häntä itseään ahdistavat päättäjien puheet huoltosuhteesta, syntyvyyden laskusta, nopeasta ammattiin valmistumisesta ja siitä, että pitäisi kiireellä mennä töihin ja tienaamaan.
– Lopettakaa se hoilottaminen, että äkkiä opiskelemaan sieltä ja sitten töihin ja lapsia saamaan. Varmaan pitäisi opiskella kaksi ammattiakin. En mä ehdi kaikkea!
Kärsitkö koulu-uupumuksesta? Testaa riskisi vastaamalla alla oleviin kysymyksiin.
Testistä näet, millaiset asiat vaikuttavat koulussa uupumiseen ja millaisiin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota.
Muista, että tulos on suuntaa antava ja yleisluonteinen. Juuri sinun tilannettasi koskevan ymmärryksen saat keskustelemalla kasvotusten ammattiauttajan – esimerkiksi koulupsykologin – kanssa.
Testi on tehty yhteistyössä professori Katariina Salmela-Aron kanssa ja perustuu hänen julkaisemaansa menetelmään, jota hyödynnetään lyhennettynä myös Kouluterveyskyselyssä. (Copyright: Helsingin yliopisto/Katariina Salmela-Aro)
Testituloksessa olevien ohjeiden laatimiseen on osallistunut Salmela-Aron lisäksi YTHS:n yhteisöterveyden psykologi ja neuvontapsykologi Marja Valtari.
Tuntuuko siltä, ettet saa tai osaa hakea apua? Voit myös soittaa MLL:n Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) tai kirjoittaa Lasten ja nuorten puhelimen kirjepalveluun tai chattiin.
Tietoa ja tukea löytyy myös näiltä nettisivuilta:
Työkaluja mielen hyvinvointiin (Mielenterveystalo)
Onko lukio liiankin vaativa? Miten lukiolaisten jaksamista voitaisiin parantaa? Voit keskustella aiheesta sunnuntaina kello 22 asti.