Pisararata parantaisi Helsingin seudun lähijunaliikenteen yhteyksiä vain hieman, käy ilmi Väyläviraston tekemästä selvityksestä.
Väyläviraston toimialajohtaja Mirja Noukka toteaa, että pääasiallinen syy on se, että Helsingin niemelle on jo erittäin hyvät joukkoliikenneyhteydet.
– Lähiliikenteen kannalta keskeistä on se, että Helsingin seudun joukkoliikenneyhteydet ovat jo varsin hyvät. Toki Pisara niitä edelleen parantaisi, kun avautuisi uudet asemat Töölöön ja Hakaniemeen, Noukka sanoo.
Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemassa tiedotteessa todetaan, että kehäradan ja Pisararadan muodostamalla ympyrälinjalla kaupunkijunaliikenteen häiriöherkkyys kasvaisi, koska reitillä ei olisi pääteasemaa, jolla aikataulut voitaisiin tasata.
– Tärkein johtopäätös on se, että yksin Pisararata-lenkki Pasilasta Helsingin keskustan kautta takaisin Pasilaan ei ole riittävä infratoimenpide, Noukka sanoo.
Pisara+ -selvityksen toteuttivat Väylävirasto ja Ramboll Finland Oy, ja sen tekemiseen osallistuivat liikenne- ja viestintäministeriön lisäksi HSL sekä Helsingin ja Vantaan kaupungit.
Pisararata vaatisi uudet varikot
Jotta ongelmat voitaisiin välttää, pitäisi Pisararadan lisäksi rakentaa kaksi uutta varikkoa lähijunaliikenteelle. Jos uusia varikoita ei tehtäisi, Ilmalasta tulevat junat joutuisivat ajamaan edelleen Helsingin päärautatieasemalle.
Varikot tulisi Noukan mukaan rakentaa esimerkiksi pääradan varteen Keravalle ja rantaradalle Kirkkonummen suuntaan. Näiltä varikoilta pystyttäisiin operoimaan kaupunkijunaliikennettä.
Selvityksen mukaan kaukojunaliikenteen kapasiteetin kasvattaminen on riippuvainen uusista varikoista. Pisararadan on tarkoitus lisätä tilaa Helsingin ratapihalla. Lisätilalle on tarvetta varsinkin, jos suunnitellut nopeat junayhteydet Helsinkiin toteutuvat.
– Jos suunnitteluvaiheessa olevan lentoradan ja nykyisen pääradan suunnasta tulee nykyistä huomattavasti enemmän kaukoliikennettä, tarvitaan myös lisää infraa Helsingin keskustan ja Pasilan välille, Noukka toteaa.
Liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteessa todetaan, että lisäksi Kehäradalle pitäisi rakentaa uusi aikataulujen tasausasema. Kokonaisuus vaatii myös Espoon kaupunkirataan investoimista.
Selvityksen mukaan ilman näitä toimenpiteitä Pisaran vaikutukset seudun joukkoliikenteelle olisivat negatiiviset. Pisararataa ei selvityksen mukaan voi myöskään rakentaa vaiheittain.
Lue myös:
Pisararadan suunnittelu jatkuu täyttä häkää, vaikka rahoituksesta ei ole tietoakaan
Hallitus purki Pisararadan rahoituksen – HSL: "Erittäin valitettavaa"