Pariisista on tulossa ihmiskunnan kohtaloa ratkova kaupunki.
Pariisissa vuonna 2015 solmitun ilmastosopimuksen jäljiltä kansainvälinen ilmastonmuutospaneeli julkaisi viime vuoden lopulla maailman pysäyttäneen raportin ilmastonmuutoksen tilanteesta.
Nyt samassa kaupungissa on julkaistu ensimmäinen kattava maailmanlaajuinen arvio siitä, kuinka luonnon köyhtyminen johtaa hoitamattomana samaan mihin ilmastonmuutos: rajuihin muutoksiin nykyisen kaltaisella maapallolla.
Ongelmat liittyvät vahvasti toisiinsa, joten Pariisissa koolla olleet 130 valtion edustajat laativat tiedemiesten tekemän luonnontilan arvion lisäksi myös eloonjäämisohjeita maailman maille.
Toisin kuin Pariisin sopimuksen allekirjoittaneet suurin osa maailman maista, nyt laaditut ohjeet eivät vielä sido mihinkään, mutta niihin ladataan paljon toiveita.
– Asiat, jotka nyt nostetaan esille luonnon heikosta tilasta ja sen uhasta ihmisille eivät ole uusia. Nämä tulevat nyt historiallisen raportin muodossa selvästi painokkaammin esille, arvioi Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja, professori Janne Kotiaho Pariisin lopputuloksia.
Uhka on todellinen kasveille, eläimille ja myös ihmiselle
Eloonjäämisohjeiden lisäksi lähes 500 tutkijaa kokosi tähän asti laajimman raportin luonnon ja lajiston tilasta. Tiedemiesten yhteenveto on, että maailman luonnon tila heikentyy ennennäkemätöntä vauhtia. Kyse ei ole uhasta vain kasveille, vaan uhasta kaikille lajeille, kuten ihmiselle.
Arvion mukaan joka kahdeksas tunnetuista 8 miljoonasta lajista on uhanalainen. Satojen tuhansien lajien häviämisvauhti jatkuu, jos muutosta ei saada hidastettua tai pysäytettyä. Tutkijoiden arvioiden mukaan vähintään yli kolmannes maapallon luonnosta on tuhoutunut vuoteen 2050 mennessä.
Pariisissa YK:n alaisessa kokouksessa koottiin yhteen laajasta tutkimusaineistosta luonnon tila koko maailmassa. Alla näkyy siitä osa.
Tutkijoiden mukaan luonnon tuhoon on tähän mennessä vaikuttanut eniten ruoantuotanto niin maalla kuin merellä. Myös metsätalous, teiden ja muiden väylien rakentaminen sekä kaupungistuminen ovat tuhonneet elintilaa kasveilta ja eläimiltä. Ihminen on vallannut ja muuttanut omaan käyttöönsä kolme neljännestä maa-alasta ja lähes yhtä paljon meristä luonnolle kohtalokkain seurauksin.
Esimerkiksi kolmannes maa-alasta on maatalouden käytössä. Esiteolliseen aikaan nähden noin 68 prosenttia metsäpinta-alasta on jäljellä.
Yhtenä esimerkkinä ihmisen tunkeutumisesta maapallon eri kolkkiin on etäisen Tyynen valtameren Galapagos-saaret ja sen yhden jättikilpikonnakannan häviäminen. Lajin viimeinen edustaja kuoli vuonna 2012. Kilpikonnaa käytettiin kauan ennen tuhoutumista merimiesten ravintona. Kilpikonnan kaltaisista selkärankaisista lajeista lähes 600 on kuollut sukupuuttoon ihmisen takia viimeisen 500 vuoden aikana, viimeisimpinä Pintasaaren jättikilpikonna.
Pariisin kokoontuneiden tiedemiesten ja eri maiden edustajien IPBES-luontopaneelin arvioiden mukaan ilmastonmuutos tulee lisäämään haasteita muuttaa jo nyt pitkälle edenneitä muutoksia luonnossa ja lajien katoamista.
Suomen ryhmässä mukana ollut, Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho pitää laji- ja kasvituhon kehityksen kääntämistä vielä vaikeampana kuin ilmastonmuutokseen puuttumista. Nyt uhanalaisten lajien alta löytyy eri kokoisia lajien populaatioita, joiden koko voi vaihdella miljoonista satoihin miljooniin.
Mutta sekä lajituhoon että ilmastonmuutokseen pitää silti puuttua.
– Lukuisten yksityiskohtien takia luonnon monimuotoisuus on hankalampi asia hallita ja hoitaa kuin ilmastonmuutos, joskaan ei ilmastonmuutoksen hoitaminen helppoa ole, Kotiaho vertaa.
Kokouksessa tehtiin arviot siitä, miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa kasvi- ja eläinkuntaan. Pariisin sopimuksen mukainen alle kahden asteen lämpeneminen lisää sukupuuton uhkaa ja muutoksia luontoon 5 prosentilla, mikä voisi tarkoittaa useiden satojen tuhansien uusien lajien katoamista maapallolta.
Jos nykyisiä päästömääriä ei vähennetä, muutos on selvästi suurempi. Tällä hetkellä vielä todennäköinen noin neljän asteen keskimääräinen lämpötilan nousu lisää monimuotoisuuksien tuhoja 16 prosentilla nykyisestä arviosta.
Isoja muutoksia tuotteiden valmistuksen ja kulutukseen
Pariisissa tehtiin myös arvioita siitä, mitä uusia keinoja ja tapoja tarvitaan, jotta lajikatoon voidaan vaikuttaa. Arviossa päädyttiin siihen, että nykyiset keinot, kuten erilaiset suojeluohjelmat ja kestävän kehityksen sitoumukset eivät riitä.
Professori Kotiahon mukaan kokouksessa käytiin läpi eri malleja siitä, miten muutos saadaan aikaan, ja muutos vaati aina isoja poliittisia ja taloudellisia linjamuutoksia siinä miten ja millä tavalla tavaroita ja tuotteita tehdään ja miten niitä kulutetaan.
– Ympäristölle haitalliset tuet pitää poistaa ja kulutuksen puolella tuotteet, jotka ovat haitallisia ympäristölle tulevat kalliimmaksi, jotta niiden kulutus pikkuhiljaa vähenee, Kotiaho kertoo kokouksessa esille nousseista ehdotuksista.
Länsimaiden talousjärjestö OECD on arvioinut, että järjestön jäsenmaissa tuettiin vuonna 2015 noin 100 miljardilla eurolla maataloutta, joka todennäköisesti on ympäristön kannalta vahingollista.
Suomen tilanne ei paljon parempi
Arvio maailman luonnon tilasta vastaa joiltakin osin lopputalvesta julkistettua uutta arviota Suomen lajien tilasta. Professori Kotiahon mukaan muutos maailmalla huonompaan on kuitenkin monin paikoin nopeampaa. Suomessa suojelu- ja muut monimuotoisuutta edistävät toimet ovat osin toimineet ja Kotiahon mukaan luonnon tila on Suomessa monia muita parempi, vaikka ei hyvä.
Kotiahon mukaan Suomi on tuonnin varassa, ja suomalaiset liikkuvat paljon ulkomailla, siksi suomalaisilla on iso vastuu maailman luonnon tilasta.
– Me suomalaiset olemme ihan kärjessä koko maapallon tuhoamisessa. Meidän kulutuksemme, elämäntapamme ja valintamme aiheuttavat hirvittävän paljon haittaa ympäri maailmaa. Me olemme ulkoistaneet haitan muualle ja asumme sitten täällä lintukodossa.
Myös IPBES-paneeli näkee yhtenä ratkaisuna ongelmiin isoja muutoksia myös elämäntavoissa.
Lue myös:
klo 16.13 6.5.2019 Juttuun on tarkennettu Galapagos-saarten jättikilpikonnan häviämistä. Kyse on yhdestä jättikilpikonnalajista, Pintasaaren jättikilpikonnasta.