Helmi Vuorelman elämäntyö alkoi Asemantaustasta. Hän syntyi Pennalassa, pääsi tomeran ja valveutuneen äitinsä ansiosta kouluun ja valmistui vuonna 1909 Hämeenlinnasta kudonnan opettajaksi. Opettajan paikkaa ei löytynyt, joten hän ryhti kutomaan Asemantaustassa sijaitsevan kotinsa keittiössä mattoja. Tuohon aikaan Asemantausta kuului vielä Hollolaan.
Aluksi Helmi työskenteli yksin, mutta melko pian mukaan tuli muitakin naisia. Näin hän pääsi soveltamaan opettajan taitojaan, sillä hän neuvoi toisia kutojia tekemään riittävän laadukkaita tuotteita. Helmi neuvoi kädestä pitäen esimerkiksi kansallispukujen valmistuksessa, joten hänen ja työntekijöiden suhteista tuli läheisiä.
Naisen asema ei ollut kaksinen
Työnsä ja äitinsä ansiosta Helmi tiedosti nopeasti naisen aseman suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomalainen nainen sai äänioikeuden jo vuonna 1905, mutta vasta 1922 hän sai luvan hallita omaa palkkaansa. Tätä ennen naisen ansiotuloista ja omaisuudesta päätti puoliso. Naisen tuli saada miehen suostumus, jos aikoi perustaa vaikka oman yrityksen. Yrittäjistä vain prosentti oli naisia.
Helmi Vuorelmalla oli selkeä visio. Hän otti tehtäväkseen auttaa naisia menestymään ja elämään tasavertaisina miesten rinnalla.
Korjaamosta tuli Vuorelman kulma
Vuosisadan alussa, 1920-30-lukujen vaihteessa Helmi Vuorelma siirsi yrityksensä Vesijärvenkadun ja Kirkkokadun kulmaan, jossa aiemmin toiminut auto- ja polkupyöräkorjaamo oli mennyt konkurssiin. Syntyi käsite Vuorelman kulma, jossa olivat muun muassa kutomo, värjäämö ja myymälä. Se oli myös Kristina Vuorelma-Ahon syntymäkoti ja myöhemmin työpaikka. Siellä perhe suunnitteli ruokapöydän ääressä yrityksen tulevaisuutta.
Helmi Vuorelma ajoi edelleen naisten asiaa. Hän oli perustamassa Keski-Lahden Martta-yhdistystä. Kun Vuorelman kulmaan rakennettiin kahvihuone, lupasi Helmi martoille, että nämä saavat kokoontua siellä niin kauan, kuin huone on käytössä.
Oli käsiä, muttei materiaalia
Sotavuosina oli työhön valmiita käsiä ja naisia tekemässä työtä. Työvälineitäkin oli, koska kodintekstiilit valmistettiin yhä kangaspuilla. Maassa ei kuitenkaan ollut materiaalia, josta olisi voitu valmistaa tekstiilejä. Kansallispukujen tuotanto seisoi puolen vuosikymmentä.
Materiaalipula oli lopulta syynä siihen, että naiset perustivat Suomen Kotiteollisuusliiton, joka alkoi jakaa tuotantokiintiöitä. Niiden avulla Vuorelmakin nousi jaloilleen.
Helmi Vuorelma oli osa suomalaisuutta
Helmi Vuorelmalla oli kokonaisnäkemys Suomen kehittämisestä: naisten tuli olla taloudellisesti riippumattomia ja ammatillista koulutusta tuli lisätä.
Helmi Vuorelma kuoli vuonna 1948, mutta Vuorelman nimestä kasvoi käsite, joka merkitsi sekä täkäläisille että turisteille suomalaisuutta. Esimerkiksi monet Amerikkaan muuttaneet suomalaiset kotona käydessään vierailivat Vuorelman Kulmassa. Kansallispuvuista, kodintekstiileistä ja kynttilöistä oli aistittava kotoinen, rakas suomalaisuus.