Uudenvuodenaattona kaksikymmentä vuotta sitten Yle valmistautui peräti kahden jättilähetyksen tekoon. Vuosituhannen vaihtumista seurattiin ympäri vuorokauden sekä kotimaan koko maailman näkökulmasta, sitä mukaa kun vuosi vaihtui aikavyöhykkeitä seuraten.
Muita mahdollisia uutistapahtumia odotettiin tulevaksi vain tietokoneiden ennustetun muistivirheen muodossa. Y2K-nimellä kutsuttu yllätys ei kuitenkaan koskaan toteutunut ja unohtui nopeasti.
Jeltsin yllätti vielä kerran
Mutta todellisen uutisen tarjosi Venäjän presidentti Boris Jeltsin, joka uudenvuodenpuheessaan ilmoitti eroavansa. Jeltsinin pääministeriksi nostama Vladimir Putin sai ohjat.
Katso videolta Ylen kello 20.30:n uutislähetys uudenvuodenaattona 1999, jossa vallanvaihdosta kerrottiin.
Vuosituhannen vaihtumista seurattiin näyttävästi, maailmalta tulvi kuvia ja millennium-studiossa vaihtuivat juontajaparit neljän tunnin välein. Jeltsinin ilmoitusta kommentoitiin pitkin lähetystä.
Muistan itse olleeni iloinen siitä, että kehäraakkina pidetty Kremlin isäntä pääsi vielä kerran yllättämään koko maailman. Jeltsin oli heikkouksistaan huolimatta johtaja, joka oli vienyt Venäjän uuteen aikaan.
Ylen uutistoiminta puolestaan tuotti Jeltsinin lähdöstä vankan paketin, jossa sekä hänen myrskyinen kautensa että perintöprinssin ominaisuudet arvioitiin – niin paljon kuin Putinista silloin tiedettiin.
Maailmalle tuntematon Putin oli aiemmin työskennellyt Neuvostoliiton turvallisuuspalvelu KGB:ssä ja Pietarin kaupungin hallinnossa. Jeltsinin takellellen esittämä eroilmoitus merkitsi Putinille suurta mahdollisuutta, ja raittiiksi tiedetty uusi johtaja varmisti helposti valtansa keväällä järjestetyissä vaaleissa.
Vuosituhannen vaihteen uutisstudiossa osattiin ennakoida Putinin vaalivoitto – muttei sentään yli kahden vuosikymmenen valtakautta.
Putin on laittanut Venäjän uusiksi
Neuvostoliiton romahtamista seuranneen kaoottisen 1990-luvun jälkeen moni venäläinen toivoi vakiintumista ja taloudellista turvaa. Tätä Putin pystyi järjestämään, mutta vakaudella oli hintansa.
Venäjä käänsi selkänsä yhteistyölle Länsi-Euroopan ja Yhdysvaltain kanssa. Yhteiskunnan ilmapiirin vapautuminen ja demokratianharjoittelu vaihtuivat tiukentuvaan kansallismielisyyteen. Kapinallinen Tšetšenia oli palautettu kuriin kahden sodan myötä.
Viimeinen neuvostojohtaja Mihail Gorbatšov oli tuonut glasnostiksi kutsutulla avoimmuuspolitiikalla maahan sananvapauden, mutta Putinin kaudella sekin sai vaihtua median yksiäänisyydeksi ja toimittajien vainoiksi. Lännen kanssa harjoitetun hapuilevan sotilasyhteistyön korvasi Naton laajenemisen kiivas vastustus.
"Venäjä ilman Putinia"
Vuonna 2007 Putin syytti Yhdysvaltoja maailman ylivallan tavoittelusta. Pian tiukan linjan omaksunut Venäjä antoi itselleen luvan jyrätä periaatteet Euroopan rajojen koskemattomuudesta – vaikka oli niihin jo Neuvostoliiton aikana juhlallisesti ETYK:ssä sitoutunut. Tämän sai kokea ensin Georgia ja sitten Ukraina. Myös Syyriassa Venäjä on pitänyt asevoimin kiinni asemastaan.
Taloudessa Putinin vallanpito saattoi tukeutua öljyn hinnan korkeasuhdanteeseen, mutta sen mentyä ohi on Venäjän talous jälleen koetuksella.
Etenkin suurissa kaupungeissa mielenosoitusliikehdintä kyseenalaistaa säännöllisesti Kremlin vallan – "Venäjä ilman Putinia" on usein kuultu iskulause. Mielenilmaukset tukahdutetaan yleensä kovin ottein, mutta toistuvat väärinkäytökset vaaleissa ja yhteiskunnan ilmapiirin käyminen ahtaammaksi saavat varsinkin nuoria kaduille.
Uuden protestiaallon on aiheuttanut jätekriisi, kun Venäjän suurten kaupunkien kasvavia roskavuoria koetetaan saada kätkeä pois silmistä kyseenalaisin menetelmin. Kaatopaikkoja vastustavat liikkeet muistuttavat Neuvostoliiton viimeisistä vuosista, jolloin ekologinen liikehdintä oli tärkeä osa keskusvaltaa vastaan esitettyä arvostelua.
Kuinka käy Kremliltä ilmastonmuutos?
Maailmanlaajuista huolta ilmastonmuutoksesta Putin ei ole jakanut. Vuosituhannen alussa hän jopa toivotti ilmaston lämpenemisen tervetulleeksi, se kun parantaisi hänen mukaansa viljasatoa ja vähentäisi talviturkkien tarvetta. Myös Venäjän valvottu media on välttänyt aiheesta puhumista, tai selittänyt ilmastonmuutoksen Yhdysvaltain salajuoneksi.
Siperian metsäpalot ja Moskovan lumettomat talvet ovat kuitenkin tuoneet ilmiön myös venäläisten arkeen. Valtaosa kansalaisista on huolissaan ilmastonmuutoksesta, ja moni pitää ihmisen toimintaa sen aiheuttajana.
Kenties tätä huolta seuraten myös presidentti Putin sanoi suuressa mediatapaamisessa ennen joulua, että Venäjä tekee kaikkensa, että ilmaston lämpenemistä voitaisiin hidastaa. Hän arvioi että Venäjällä ilmasto lämpenee nopeammin, kuin maailmassa keskimäärin, mutta muistutti myös ettei Venäjä kuulu maailman suurimpien saastuttajien joukkoon.
Syksyllä Venäjä ratifioi Pariisin ilmastosopimuksen. Maa ei siis tässä asiassa kulje samaa tahtia presidentti Donald Trumpin Yhdysvaltain kanssa.
Putin ja epävarmuuden aika
Mutta muuten asettui Putin lehdistötilaisuudessa tukemaan yhdysvaltalaista virkaveljeään, kutsuen tätä vastaan esitettyjä virkarikossyytteitä tekaistuiksi.
Maailma on näin käynyt monimutkaisemmaksi – etenkin verrattuna siihen kahtiajakoon, johon nuori KGB-upseeri Vladimir Putin kylmän sodan aikana kasvoi.
Nyt hänen johtamaansa Venäjää on syytetty vaalivaikuttamisesta ja muusta sekaantumisesta Yhdysvaltain asioihin. Populististen liikkeiden myötä ei Eurooppakaan ole entisensä, ja esimerkiksi Unkarin on nähty tukeutuvan jälleen Moskovaan.
Moni seikka on epävarma, kun Venäjää presidenttinä ja pääministerinä johtanut Putin aloittaa kolmannen vuosikymmenensä Kremlin isäntänä.
Nykyinen neljäs presidenttikausi päättyy vuonna 2024, ja Putin on ilmoittanut ettei sen jälkeen enää jatka. Ainakaan presidenttinä.