Kuvitellaan arkinen tilanne. Kerrostalon portaikossa hortoilee iäkäs naapurin rouva Sirkka, joka ei tunnu enää löytävän omaa kotioveaan.
Kaupassa tulee vastaan samalla kadulla asuva Eino, joka käy kassaneidin mukaan useita kertoja päivässä ostoksilla ja hakee hyllyistä samat tavarat kerta toisensa jälkeen.
Olet huolissasi heistä, mutta et ole heidän omainen tai edes läheinen. Mitä voit tehdä?
Valtakunnallisesti huoli-ilmoitusten määrä netin kautta on koko ajan kasvanut. Eniten ilmoituksia tekevät omaiset, naapurit ja ystävät. Huoli-ilmoitusten tilastointi kuitenkin vaihtelee paikkakunnittain. Esimerkiksi Turussa ja Jyväskylässä ilmoitusten määrä kasvoi selvästi viime vuonna jo lähelle viittäsataa. Tämä on Suvanto oy:n (aiemmin Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry) toiminnanjohtajan Satu-Kirsikka Taiveahon mukaan ongelma.
– Näitä ei valitettavasti kerätä. THL seuraa vanhuspalvelulain toteutumista ja on luvannut ottaa seuraavassa kuntakyselyssä myös tämän kyselynsä osaksi, että saisimme edes jotain valtakunnallista dataa asiasta. Kuntaliiton kanssa asiasta myös keskusteltu.
Suvanto ry on valtakunnallisesti toimiva kansalais- ja asiantuntijajärjestö, jonka tarkoituksena on ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun, hyväksikäytön ja väkivallan ehkäiseminen sekä tietoisuuden lisääminen.
Lastensuojeluilmoitus tunnetaan, huoli-ilmoitusta ei
Jo seitsemän vuoden ajan on kuka tahansa yksityishenkilö voinut tehdä ilmoituksen iäkkään henkilön palvelutarpeesta.
Sittemmin vaikealta ja viralliselta kalskahtava termi on saanut paremmin puhekieleen sopivan nimen: huoli-ilmoitus.
Lastensuojeluilmoitus on jo suomalaisille tuttu, mutta huoli-ilmoitus on vielä outo.
Tosin viime vuonna julkisuuteen nousseet hoivakotiskandaalit ovat selvästi rohkaisseet ihmisten halukkuutta tehdä ilmoituksia vanhusten huonosta kohtelusta. Huoli-ilmoituksesta oli viime vuonna myös valtakunnallinen kampanja.
Ilmoituksen voi jättää nimettömänä
Huoli-ilmoituksen voi tehdä iäkkäästä henkilöstä, joka näyttää olevan kykenemätön huolehtimaan itsestään, omasta terveydestään tai turvallisuudestaan.
Ilmoituksia voi jättää puhelimitse, sähköpostilla ja yhä useammin netin kautta. Ilmoituksen voi halutessaan jättää jopa nimettömänä.
Esimerkiksi Kanta-Hämeessä, Hämeenlinnassa tehtiin huoli-ilmoituksia viime syksynä 10-20 per kuukausi. Eniten ilmoituksia tuli juuri netin kautta.
Päijät-Hämeen maakunnassa jätettiin viime vuonna yhteensä yli 300 huoli-ilmoitusta pelkästään netin kautta. Edellisvuoteen verrattuna kasvua oli noin 15 prosenttia. Kaksi kolmasosaa ilmoituksista näyttää tulevan Lahdesta.
Riihimäellä huoli-ilmoitusta ei verkosta edes löydy oikealla nimellä.
Palveluvastaava Riitta Uronen Riihimäen sosiaalipalveluista kuitenkin kertoo, että omaisten huoli ikäihmisten pärjäämisestä esimerkiksi palveluasumisessa näkyy sosiaalitoimeen tulevissa ilmoituksissa.
– Ikäihmisten määrä lisääntyy ja samalla tietoisuus näiden ilmoitusten tekemisestä. Ikäihmisillä on myös paljon mielenterveys- ja päihde- ynnä muita ongelmia, jotka myös lisäävät huolta, sanoo asiakasohjauspäällikkö Tanja Avelin Hämeenlinnan kaupungilta.
Huomioita voivat tehdä myös pankit ja kaupat
Eniten ilmoituksia tekevät omaiset, naapurit ja ystävät. Sosiaalipäivystys tekee puolestaan ilmoituksia ensihoidon kautta tulevista asiakkaista.
– Ihan julkiset palveluntuottajat voivat tehdä myös ilmoituksia. Huolestunut vihje voi tulla pankista tai kaupan kassalta, jos he tekevät huomioita asiakkaana olevan ikäihmisen toimintakyvyn heikkenemisestä, muistuttaa Hämeenlinnan kaupungin sosiaalityöntekijä Eija Vento-Jokinen.
Avelin ja Vento-Jokinen kertovat, että välillä samasta vanhuksesta voi tulla useitakin ilmoituksia. Sitä ei kuitenkaan voi ilmoittajille koskaan kertoa.
Kaikki ikäihmiset eivät halua apua
Huoli-ilmoitus pakottaa kunnan selvittämään ikäihmisen hoidon ja palvelutarpeen. Usein vanhus voi tarvita kauppa- tai ateriapalvelua tai vaikka turvapuhelinpalvelua pärjätäkseen arjessa.
Hämeenlinnassa on toistaiseksi pystytty apua tarjoamaan ja ilmoituksiin reagoimaan.
Aina vanhus ei kuitenkaan ole halukas ottamaan apua vastaan.
– Osa on pettyneitä, kun heistä on tehty ilmoitus, mutta on osa taas tyytyväisiä, kun joku reagoi, Tanja Avelin kertoo.
Eija Vento-Jokinen huomauttaa, että iäkkäillä ihmisillä on kaikesta huolimattahyvin korkea itsemääräämisoikeus, hän voi päättää omista edelleen omista asioistaan.
– Se oikeus rajoittaa meitä, meillä ei ole keinoja puuttua siihen. Aika usein vanhus ja hänen omaisensa ovat myös eri mieltä vanhuksen tilanteesta.
Sivullinen ilmoittaja ei saa tietää miten vanhukselle kävi
Entä portaikossa hortoillut Sirkka ja turhia kauppareissuja tekevä Eino? Saako huoli-ilmoituksen tehnyt huolestunut yksityishenkilö koskaan tietää, miten sosiaalitoimi tarttui näihin tapauksiin. Tuliko apua?
Sitä ei ilmoittaja todennnäköisesti saa koskaan tietää. Siitä pitää huolen sosiaaliviranomaisia sitova vaitiolovelvollisuus.
– Se on meillä todella tiukka, sanoo asiakasohjauspäällikkö Tanja Avelin.