Työ- ja elinkeinoministeriön harmaan talouden torjunnan ohjausryhmän yksi konkreettisimmasta toimista on rakennustyömailla käytössä olevan veronumerokäytännön laajentaminen telakoille.
– Telakoilla on myös paljon ulkomaisia alihankkijoita, se on suljettu työympäristö ja siinä on elementtejä, jotka ovat vähentäneet valvonnan mahdollisuutta. Veronumero on osoittautunut rakennusalalla hyväksi keinoksi estää alipalkkausta, harmaata taloutta ja se on myös tuottanut merkittäviä verotuloja, sanoo työministeri Tuula Haatainen (SDP).
Tehdyn vaikuttavuusselvityksen mukaan veronumero yhdessä muiden rakennusalan muutosten kanssa lisäsi ilmoitettuja palkkoja noin 300 miljoonaa euroa ja verotuloja noin 100 miljoonaa euroa vuositasolla.
Veronumero tarkoittaa sitä, että työmaalla työskentelevällä henkilöllä on ennen työskentelyn aloittamista oltava veronumero, joka on merkitty rakennusalan julkiseen veronumerorekisteriin. Veronumerorekisterin tarkoituksena on henkilöiden henkilötunnisteen oikeellisuuden valvonta sekä työnantajan ja työntekijän verotukseen liittyvien velvollisuuksien valvonta.
Veronumero voi olla käytössä telakoilla mahdollisesti jo ensi vuonna. Mutta voi veronumerokäytäntö laajentua pian muillekin aloille.
– Aiomme selvittää veronumeron käyttöönoton tarvetta ja edellytyksiä myös ravintola- ja majoitusalalla ja muissakin joissa on paljon ulkomaista työvoimaa kuten siivouksessa, sanoo Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen.
Veronumero on hyvä esimerkki keinoista, joilla ehkäistään harmaan talouden syntymistä jo ennalta.
Yritysten velvotteiden hoidon julkisuus kasvaa
Toinen keino on julkisuus. Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä eli YTJ.fi:ä aiotaan laajentaa.
Nyt YTJ.fi:stä yritys tai kuka vaan voi tarkistaa yrityksen rekisteröinnit kaupparekisteriin ja Verohallinnon rekistereihin, kuten esimerkiksi ALV-rekisteriin, ja ennakkoperintärekisteriin. Osakeyhtiöiden osalta voi julkisena tietona tarkistaa onko yritys verovelkarekisterissä.
– Sitä onko yrityksellä työeläkevakuuttaminen kunnossa tai rästissä eläkkeitä, onko se ulosotossa tai ovatko vastuuhenkilöt liiketoimintakiellossa siellä ei vielä näy, Marttinen sanoo.
Mutta parin vuoden kuluttua mahdollisesti jo näkyy. Eli jos on tarvetta selvittää vaikkapa ennen urakkasopimuksen kirjoittamista yrityksen tilaa niin YTJ.fi:n tietokannalla pääsee jo pitkälle.
– Ytj.fi - sivustolla on yli nyt noin 20 miljoonaa yrityskyselyä vuodessa ja jatkossa varmasti paljon enemmän. Tämän tavoitteena on lisätä yritystoiminnan läpinäkyvyyttä ja parantaa kilpailua, Marttinen tiivistää.
Myös viranomaisten välistä tietojenvaihtoa aiotaan entisestään lisätä. Sen myötä osumatarkkuus vaikkapa tarkastusten tai muun valvonnan kohdistamisessa paranee.
– Tarkoitus on purkaa viranomaisten välisen tietojenvaihdon katvealueita, joita on melko pitkä lista tiedossa. Tavoitteena on tehostaa viranomaisten välistä yhteistyötä ja lisätä viranomaistoiminnan vaikuttavuutta.
Lisäksi työuraa lähestyville ja maahanmuuttajille kohdistettavalla viestintäkampanjalla vaikutetaan puolestaan vastuullisen työntekijän ja työnantajan asenteisiin.
– Moniviranomaisyhteistyötä on tarkoitus hyödyntää muun muassa ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ja työperäisen ihmiskaupan ennalta ehkäisemiseen ja paljastamiseen, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) toteaa tiedotteessa.
Piilorikollisten yhä vaikeampi päästä seulan läpi
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategia ja toimenpideohjelma vuosille 2020-2023 sisältää yli 20 toimenpidettä ja hanketta, joita toteutetaan eri ministeriöiden, virastojen ja sidosryhmien yhteistyössä.
Toimenpiteiden toteuttamista valvoo työministeri Tuula Haataisen johtaman harmaan talouden torjunnan ohjausryhmä.
Hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen on varattu lisärahoitusta 20 miljoonaa euroa.
– Tämä ei vielä harmaata taloutta Suomessa lopeta, mutta vie asioita eteenpäin. Seula tihenee esimerkiksi laajentamalla veronumero myös telakoille ja myös lukuisten muiden eri toimenpiteiden avulla, sanoo työministeri Haatainen.
Hallituksen torstaina julkistamalla harmaan talouden ohjelmalla on siis tarkoitus kaventaa entisestään piilorikollisten toimintamahdollisuuksia ja lisätä kiinnijäämisen riskiä.
Uusi ohjelma, ja sitä edeltäneet toimenpideohjelmat ovat olleet voimassa lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 1996 lähtien.
– Harmaa talous on sellainen aihepiiri, että siinä pitää tehdä koko ajan töitä. Lainsäätäjän pitää olla valppaana koska toimintaympäristö muuttuu koko ajan, Haatainen sanoo.
Menetettyjä veroja on vaikea periä takaisin
Harmaan talouden torjuntatoimien tehoa onkin selvitelty vuosittain.
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntatilastot vuodelta 2019 julkistettiin huhtikuussa.
– Tilastot kertovat onnistumisista. Harmaan talouden torjunnan toimenpideohjelma on antanut uusia työkaluja ilmiöiden tunnistamiseen ja estämiseen, kertoo Marttinen Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksiköstä.
Jos mittarina olisivat pelkästään eurot, tulos näyttäisi vaatimattomalta.
Esimerkiksi harmaan talouden verotarkastuksissa maksamattamia veroja paljastettiin noin 55 miljoonaa euroa.
– Aina hyötyä ei ole enää kerättäväksi asti, koska rahat on ehditty hävittää, Marttinen sanoo.
Tämä on kuitenkin vain osa verottajan harmaan talouden torjuntaa.
Verohallinto antoi muille valvontaviranomaisille lähes 750 vihjettä omassa valvontatyössään esiin tulleista muista kuin verotukseen liittyvistä väärinkäytöksistä.
Myös vaikkapa kuittitehtailua ja pimeää palkanmaksua paljastettiin kymmenien miljoonien eurojen arvosta. Arvonlisäverotuksen valvontaryhmäkin oli ahkerana. Toista tuhatta tapausta johti valvonnallisiin toimenpiteisiin, esimerkiksi verotuspäätöksiin, rekisteröintimuutoksiin ja estoihin.
– Tulos oli kokonaisuutena hyvä. Toiminta oli näillä resursseilla tehokasta ja osuvaa, Marttinen sanoo.
Myös poliisilla on pitänyt kiirettä.
Poliisille tutkintaan tulleiden talousrikosilmoitusten lukumäärä kasvoi viime vuonna.
Vuonna 2019 poliisin tietoon tuli edellisvuotta enemmän muun muassa vero- ja velallisen rikoksia ja petoksia. Tutkittavana olleiden talousrikosasioiden määrä oli yhteensä 2 795.
Tutkituissa talousrikosasioissa rikosvahingot olivat todella suuret, yhteensä yli 320 miljoonaa euroa.
Rikoshyötynä kuitenkin saatiin viime vuoden aikana takaisin vain pieni osa noin 32 miljoonaa euroa.
Myös esimerkiksi Tulli, Kela ja aluehallintovirastot tekevät osansa harmaan talouden kitkemiseksi.
– Iso osa torjuntaa ovat ennalta estävät keinot, joiden ansiosta harmaan talouden vahinkoja jää syntymättä. Näitä rahoja ei tarvitse valvonnalla kerätä takaisin eivätkä ne näy valvontaviranomaisten tilastoissa, Marttinen sanoo.
Harmaa talous on laillista liike- ja yritystoimintaa, jossa laiminlyödään lakisääteisiä maksuja ja veroja. Tehostamistoimia tarvitaan hallituksen mukaan edelleen, sillä veroja ja veroluonteisia maksuja jää yhä saamatta vähintään satojen miljoonien eurojen arvosta vuosittain.
Lue lisää:
Työmaalle ei pääse jatkossa ilman veronumeroa
Klo 17.13: Lisätty ministeri Haataisen kommentit ja laajennettu myös toimenpidekuvausta, täsmennetty veronumeron ja muiden toimien tuomia verohyötyjä rakennusalalla.