Selvä enemmistö sukupuolen korjaushoitoon haluavista on kokenut ainakin joitakin hoitoihin liittyviä esteitä tai hidasteita, kertoo Setan kysely.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajavan Setan kyselyyn vastanneista lähes kaikki toivoivat sukupuolen korjaushoitoja, mutta heistä noin 40 prosenttia oli jäänyt ilman hoitoja, ainakin toistaiseksi. Enemmistö vastaajista toivoi ja puolet oli saanut hormonihoitoa.
Yleisimmät sukupuolen korjaushoitoihin liittyvät esteet olivat epäluottamus hoitohenkilökuntaan, elämäntilanteeseen tai tiedon puutteeseen liittyvät esteet ja taloudelliset esteet. Myös huoliin tai pelkoihin liittyviä esteitä koki reilu viidennes vastaajista.
Sukupuolen korjaushoitojen saaminen julkisesta terveydenhuollosta edellyttää tutkimuksen läpikäymistä joko Helsingissä tai Tampereella tutkimusta tarjoavassa yliopistosairaalassa.
Setan selvityksen aineistona toimi 544 vastauksen kyselyaineisto.
Selvityksen laatinut tutkija Samuel Salovaara sanoo, että monia esteitä voitaisiin ratkaista kehittämällä terveydenhuollon palvelujen sujuvuutta ja lisäämällä tietoisuutta sukupuolen moninaisuudesta sote-ammattilaisten keskuudessa.
"Moni lääkäri ei tiedä, mihin lähete pitäisi laittaa"
Noin 40 prosentilla Setan kyselyyn vastanneista tutkimusprosessi kesti yhdestä kahteen vuotta ja neljänneksellä puolesta vuodesta vuoteen.
Vain hyvin pieni osa raportoi tutkimusprosessin kestäneen alle puoli vuotta.
Jotkut kertoivat, että aikaa oli kulunut kymmenenkin vuotta.
Helsinkiläinen Kasper Kivistö aloitti sukupuolensa korjauksen naisesta mieheksi seitsemän vuotta sitten.
– Se on ensimmäinen ongelmakohta, että moni lääkäri ei tiedä, mihin lähete pitäisi laittaa. Moni lääkäri saattaa kieltäytyä lähetteen laittamisesta, ja siitä tulee ensimmäinen kompastuskivi, hän kuvaa.
Kasper Kivistö sanoo, että hänellä tutkimusvaihe eli aika ensimmäisestä käynnistä trans-poliklinikalla diagnoosiin saamiseen kesti vuoden.
Kaikkiaan aikaa kului kaksi ja puoli vuotta ensimmäisestä terveyskeskuskäynnistä siihen, että Kivistö sai henkilöllisyystodistukseensa miehen merkinnän.
– Reilut vuosi–puolitoista elin Kasper Kivistönä, jolla kasvaa jo parta, mutta jolla on naisen henkkarit, hän kuvaa.
Kivistö kertoo, että pisin aika kului lääkäripulan takia psykiatrin aikojen odottelussa. Kivistö toimii puheenjohtajana sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajavassa yhdistyksessä Trasekissa.
Esteiden kokeminen keskittyy erityisesti viime vuosiin
Setan kyselyn perusteella esteiden kokeminen keskittyy erityisesti viime vuosiin. Setan mukaan tämä kertoo osaltaan siitä, että vastaajien joukossa oli paljon nuoria aikuisia, jotka ovat hakeutuneet sukupuolen korjaushoitoihin viime vuosien aikana. Yli puolella vastaajista koetut esteet olivat toistuvia.
Kivistö sanoo, että jonot ovat kasvaneet vuoden 2015 jälkeen. Hän sanoo, että transsukupuolisuus ei ole enää tabu, ja nykyisin ihmiset uskaltavat helpommin hakeutua korjaushoitoihin.
– Aikanaan, kun prosessi 2000-luvun alkupuolella on Suomessa alkanut, moni sai diagnoosin puolessa vuodessa. Juridiset paperit oli kädessä jossain puolentoista vuoden kohdalla. Kun pääsin itse prosessiin, se oli jo vuodella venynyt.
– Herää epäilyksiä laitetaanko ihmisiä odottamaan sen takia, että resursseja ei haluta lisätä, hän kysyy.
Lue lisää: