Omikronin alavariantti BA.2 eli omikron 2, on muuttunut valtavirukseksi esimerkiksi Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Selvitimme, mitä viruksesta tiedetään ja miten se voi vaikuttaa epidemian pitkittymiseen.
Kysymyksiin vastasivat zoonoosivirologian Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta, virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta sekä diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (HUS).
Miten omikron alavariantti BA.2 eli omikron 2 etenee Suomessa ja maailmalla?
Olli Vapalahti: Virus etenee vähän eri tahtiin eri maissa. Omikronvariantilla on kaksi alavarianttia, 1 ja 2. Nämä erkaantuivat toisistaan jo vuosi sitten ja omikron 1 lähti kiertämään maailmaa.
Meillä Suomessa omikron 1 kääntyi joulukuussa 1–2 viikossa pääkaupunkiseudulla valtavirukseksi. Suomessa omikron 1:stä erkaantui alavariantti BA.1.1., joka alkoi ensin levitä ripeästi ja se on yksi syy siihen, miksi omikron 2 ei meillä levinnyt aluksi nopeasti. Tällä hetkellä omikron 2 on kuitenkin jo muodostunut valtalajiksi pääkaupunkiseudulla ja useissa Euroopan maissa.
Lasse Lehtonen: Uudellamaalla tilanne ei ole mennyt oleellisesti huonoon suuntaan, mutta ei myöskään parantunut. Meillä on vahva näkemys sairaalan puolella, että omikron BA.2 pitkittää aaltoa. Se on jonkun verran, noin 1,5 kertaa tartuttavampi kuin aikaisempi omikron 1.
Miten suurella osalla potilaista tätä alavarianttia esiintyy esimerkiksi pääkaupunkiseudulla?
Lasse Lehtonen: Katsomme testinäytteistä ikään kuin korvikemuuttujaa eli s-geeni-negatiivisuutta, mikä oli tälle BA.1-variantille tyypillinen geneettinen löydös. Sen määrä on laskenut tasaisesti ja viime viikolla enää vain kolmannes edusti tätä BA.1-varianttia. Tämä tarkoittaa, että kaksi kolmasosaa tartunnoista on BA.2-varianttia eli se on selkeästi valtavirus Uudenmaan alueella. Uskoisin, että kuukauden sisällä se on 90 prosenttia kaikista tartunnoista.
Miten variantti näkyy HUS-alueella sairaalahoitoon tulleissa potilaissa?
Lasse Lehtonen: 3–4 viikkoa on ollut aika tasainen jakso. Tehohoitoa vaativien potilaiden määrä on ollut aika vähäinen, kunnes se viimeisen viikon aikana on lähtenyt pieneen nousuun. Jos verrataan lukuja koko epidemian ajan lukuihin, olemme edelleen korkealla tasolla. Jos vertaamme tammikuuhun, olemme selkeästi paremmassa tilanteessa.
Sairaalahoidossa on keskimäärin noin puolet vähemmän potilaita kuin tammikuussa pahimpana aikana. Tehopotilaita on kolmannes siitä määrästä, mikä oli pahimmillaan tammikuussa. Mutta syksyyn verrattuna luvut ovat varsin korkeita.
Miten virusvariantti omikron 2 poikkeaa aikaisemmasta omikron 1:stä?
Ilkka Julkunen: Muutokset, jotka vaikuttavat immuunisuojaan, ovat pääosin viruksen pinnalla. BA.1:n ja BA.2:n välillä on melko pieni, vain muutaman aminohapon ero virusten pintarakenteissa.. Toistaiseksi meillä ei ole tietoa, miten se vaikuttaa immuunisuojaan.
Omikron 2-virus kasvaa laboratoriossa varsin huonosti, joten sen ominaisuuksia ei ole pystytty hyvin vertaamaan omikron 1:een. Wuhanin viruskantaan verrattuna omikron BA.1-viruksessa geenimuutoksia oli 35. Omikron BA.2:ssa on suurin piirtein saman verran muutoksia, mutta omikron 1:n ja omikron 2:n muutoksista noin parikymmentä on suurin piirtein samoja.
Mtä viruksen levinneisyydestä Suomessa on sekvensoinnilla saatu selville?
Olli Vapalahti: Sekvensoinneissa nähdään näkymä hieman peruutuspeilin kautta parin viikon päähän. Silloin pääkaupunkiseudulla oli neljännes tartunnoista omikronin kakkosvarianttia. Tietyillä PCR-testeillä voidaan tartuntoja ja variantteja seurata reaaliajassa ja niissä näyttää, että BA.2 on jo ohittanut BA.1:n pääkaupunkiseudulla ja kakkosvariantti on nousussa muuallakin. Eri alueet menevät pikkuisen eri tahtia.
Omikronista Suomessa on liikkeellä useita eri muunnoksia ja 1- ja 2-omikronien yhdistelmiä.
Miten pitkään viruksella on mahdollista levitä?
Olli Vapalahti: Perusongelma on sama kaikilla omikronvariantilla riippumatta siitä, mitä alatyyppiä ne ovat: aiemmat rokotteet tai sairastettu infektio muilla varianteilla eivät juuri suojaa omikroninfektiolta. Niinpä suuri osa väestöstä on alttiina saamaan infektion.
Kun potilasmäärät sairaaloissa ovat edelleen korkeana, on järkevää suosituksissakin seurata tätä tilannetta. Epidemian kulkua ei ole voitu, eikä voida ennustaa kovin pitkälle. Sen vuoksi on järkevää pitää yllä jonkinlaisia toimenpiteitä tartuntamäärien rajoittamisessa.
Mitä tiedetään omikron 2:n tartuttavuudesta?
Olli Vapalahti: Omikron 2:n ja omikron 1:n suurin supervoima on, että ne kiertävät immuniteetin. Huolimatta siitä, että suurin osa väestöstä on rokotteella kaksi, osin jopa kolme kertaa immunisoitu tai huolimatta edellisistä infektioista on omikron infektoinut ihmisiä eteenpäin. Kuinka kauan 1-omikronin suoja 2-omikronia vastaan kestää, on vielä epäselvää, mutta uusintainfektiot ovat olleet vielä harvinaisia poikkeuksia.
Esimerkiksi omikronpotilaiden nenästä ei ole löytynyt suurempaa virusmäärää kuin aiemmillakaan varianteilla. Ehkä toinen omikron 2:n supervoima on entistä lyhyempi itämisaika. Kun väestössä on aikaisempaa immuniteettia, oireet ovat taudissa olleet lieviä. Tämä on johtanut siihen, että suurin osa ihmisistä levittää virusta tietämättään ja huomaamattaan eteenpäin.
Miksi 2-omikron on vielä parempi leviämään kuin 1 ei ole aivan selvää, mutta tanskalaistutkimuksen mukaan rokottamattoman potilaan 2-omikron leviää perheessä 1-versiota selvästi paremmin
Ilkka Julkunen: Viruksessa olevien muutosten ei pitäisi immuunisuojan näkökulmasta olla mitenkään sen huolestuttavampi kuin omikron 1:kään.
Maailman terveysjärjestö WHO in määrittänyt sen huolestuttavaksi muun muassa siksi, että sen tartuttavuus on suurempi kuin aiempien viruskantojen ja se pystyy omikron 1:n tapaan väistämään immuunisuojaa tehokkaammin kuin aikaisemmat variantit.
Toistaiseksi ei ole tarkkaa tietoa siitä, kumpi omikron-varianteista on tartuttavampi, mutta selvää on, että kumpikin variantti leviää väestötasolla helposti ja on jossain määrin sattumanvaraista, kummasta viruksesta tulee valtavirus epidemian aikana.
Mitä hyötyä rokotteesta on tässä tilanteessa?
Olli Vapalahti: Rokotteet suojaavat vakavalta taudilta, kolme rokotetta parhaiten. Tämä näkyy sairaalahoidon tarpeessa erityisesti vanhempiin ikäluokkiin, joilla rokotesuoja on puutteellinen.
Ovatko omikron 2:n aiheuttamat oireet pahemmat kuin omikron 1:n?
Olli Vapalahti: Tutkimuksissa ei ole tullut esiin mitään merkittäviä eroja. Viruksena nämä ovat hieman erilaisia, mutta rokotteet suojaavat samalla tavalla vakavaa tautia vastaan. Kliinistä eroa ei ole nähty esimerkiksi Tanskassa, Britanniassa tai Etelä-Afrikassa tehdyissä tutkimuksissa.
Suomessa virusnäytteiden sekvensointia eli virustyyppien erottelua on kehitetty Helsingin yliopiston virologian osastolla professori Olli Vapalahden zoonosivirologian tutkimusyksikössä, jossa koronavirussekvensointia on tehty ensimmäisestä COVID-19-potilaasta alkaen. THL koordinoi sekvensointitutkimusta.
Miten pitkään sekvensointia tullaan tekemään ja miksi?
Olli Vapalahti: Aineistoa kerätään ja viedään geenipankkeihin Suomessa ja muualla maailmassa. Suomessa tuotetaan noin 800 virusgenomia viikossa ja näin on tarkoitus jatkaa. Covid-19-virus lähti yhdestä tai kadesta viruksesta Wuhanissa liikkeelle ja oli pitkään samanlainen. Nyt viruspuu kasvaa ja haarautuu, joitakin oksia kuolee pois. Rokotteiden tehoseurannan ja epidemian ymmärtämiseksi sekvensointia jatketaan.
Ei ole näköpiirissä, että sekvenssointia olisi syytä vähentää. Olisi tärkeää, että virusnäytteiden otos olisi mahdollisimman edustava ja uudet variantit pystyttäisiin havaitsemaan mahdollisimman nopeasti.
Kuinka pitkään koronavirusta on syytä pitää tartuntatautilain mukaan vaarallisena viruksena?
Olli Vapalahti: Juridisella asemalla ei ole suurta merkitystä. Meillä on mainittu kaikenlaisia patogeenejä tartuntatautilaissa. Tärkeintä on, että viranomaisilla on tarvittaessa mahdollisuus tehostaa seurantaa tai lisätä toimenpiteitä, mutta suunta on se, että viruksen merkitys vähenee yhteiskunnassa. Pitää ottaa huomioon kuitenkin, että viruksen evoluution hiipumiseen liittyy edelleen epävarmuustekijöitä.
Onko meillä siis immuniteettia vai eikö ole? Paraneeko immuniteetti vai hiipuuko se, kun kohtaamme virusta nyt enemmän?
Olli Vapalahti: Steriiliä immuniteettiä, joka estäisi uuden infektion, ei pidemmällä tähtäimellä ole mahdollista saavuttaa, jos rokotekehityksessä ei oteta hyppäyksiä.
Tähän vaikuttaa kaksi asiaa: toisaalta limakalvoimmuniteetti hiipuu rokotusten jälkeen vähitellen ja toisaalta virus muuttuu. Jos elimistöön tulee samantyyppistä viruksen pintarakennetta, vasta-aineet pystyvät pidempään myös torjumaan tämän infektion. Ajan mittaan siinäkin tapahtuu hiipumista.
Silloin kun nämä rakenteet ovat hieman erilaisia, vasta-aineet eivät estä virusta tarttumasta soluun ja saatetaan saada ainakin lieviä infektioita, mutta immuniteetti, joka estää vakavaa sairastumista, kestää pidempään. Tässä tilanteessa läpäisyinfektiot parantavat kuitenkin immuniteettia.
Aikaisemmat infektiot aikaisemmilla vartianteilla ja rokote eivät suojaa uudelta omikron 2 -infektiolta, mutta kolme annosta rokotetta on sellainen immuniteettitehoste, että taudin kuva jää lievimmäksi. Erityisesti iäkkäämmille kolmen rokotteen ottaminen olisi erityisen tärkeää. Immunivajavuuksista kärisiville ja joissain maissa kaikkein vanhimmille ikäluokille annetaan jo neljänsiä annoksia.
Miten sairastamiseen tulisi suhtautua tällä hetkellä?
Olli Vapalahti: Kolme kertaa rokotettuna infektion saamisella on kaikkein lievimmät seuraukset. Sen takia väestötasolla on järkevää hillitä viruksen leviämistä, ettei sairaalakapasiteetti ylikuormittuisi. Vaikka virus leviää runsaasti, ei voi lähteä suosittelemaan, että immuniteettia haettaisiin infektoitumisen kautta.
Omikronin lievemmistä taudinkuvasta suuri osa johtuu siitä, että väestössä on rokotteen tuomaa immuniteettia, ei niinkään siitä, että tämä variantti olisi tautina erityisen lievempi. Vaikka deltavarianttiin verrattuna rokottamattomankin tauti on selvästi lievempi.
Milloin virus laantuu?
Olli Vapalahti: Toistaiseksi ei ole uutta varianttia nurkan takana odottamassa. Jos ajatellaan, ettei sellaista ihan heti ole tulossakaan, kuten omikron teki, niin varmaankin kesään mennessä voi odottaa epidemian hiipuvan. Siihen vaikuttaa myös osin se, että koulut jäävät kesälomille.
Myös sää ja se, että ollaan enemmän ulkona, vaikuttaa. Tosin kontaktit ihmisten välillä kasvavat ja se tuo lisämahdollisuuksia virukselle levitä ja tehdä tartuntaketjuja pidemmälle.
Kuolleisuus on ollut Suomessa kasvussa. Mistä tämä kertoo?
Olli Vapalahti: Yhteiskunta on aikalailla auki. Olennaista on, että isoin kuolleisuus on vanhemmissa ikäluokissa ja hauraimmissa riskiryhmissä, jossa on tärkeää saada rokotussuojaa ylläpidettyä
Klassinen esimerkki tästä on Hongkong. Siellä on pärjätty ihan viime viikoihin asti hyvin, mutta nyt omikron leviää. Vanhukset ovat huonosti rokotettuja ja kuolleisuus on siksi suurta. Ihmiset on rokotettu paljon heikompaa suojaa antavalla kiinalaisella rokotteella, joka ei anna yhtä hyvää suojaa. Tämä korostaa sitä, että suojan nostaminen mahdollisimman lähelle sataa prosenttia tässä väestöryhmässä on tärkeimpiä toimia, millä pidetään kuolleisuutta alhaalla.
Mikä Ukrainassa on valtaviruksena?
Olli Vapalahti: Myös Ukrainassa on siirrytty joulun jälkeen deltasta kokonaan omikroniin, ja BA.2. on korvaamassa BA.1.:tä.
Missä vaiheessa potilasmäärät sairaaloissa kääntyvät laskusuuntaan?
Lasse Lehtonen: Näkisin, että pitkittyminen on enemmän viikkojen kuin kuukausien kysymys. Olen aika toiveikas, että huhtikuun jälkeen ollaan jo hyvin pienissä potilasmäärissä Uudellamaalla. Omikronaalto menee eri vauhtia eri puolilla Suomea. Muut alueet ovat 2–3 viikkoa jäljessä. Mutta korona on kovin monta kertaa meitä yllättänyt ja huonoimmassa tilanteessa tulee uusia variantteja.
Miten HUS:issa on varauduttu syksyyn koronan suhteen?
Lasse Lehtonen: Meillä ei ole erityistä suunnitelmaa. Olemme harjoitelleet kaksi vuotta ja pystymme reagoimaan tilanteisiin.
KORJAUS 18.3.2022 klo 16.59: Juttua muokattu kautta artikkelin julkaisun jälkeen.
Uutispodcast: Vierailimme Herttoniemen koronasairaalassa
Lue myös: