Puutalo Maarianhaminan keskustassa näyttää asumattomalta, sillä verhot on vedetty ikkunoiden eteen eikä valoja näy. Vain mustavalkoinen kissa katsoo uteliaana talon portailta.
Venäjän konsulaatti Maarianhaminan keskustassa valvoo vielä tänäkin päivänä Ahvenanmaan aseettomuutta. Tähän Suomi joutui suostumaan talvisodan jälkeen vuonna 1940.
Maaliskuisena iltana Venäjän konsulaatti vain näyttää hiljaiselta.
Rakennuksen eteen ajaa vartiointifirman vartija, joka kertoo konsulin pyytäneen hänet paikalle nähtyään kuvaajan portin ulkopuolella. Vartija lähtee pian pois, koska kuvaaminen julkisella paikalla on täysin sallittua.
Konsuli Aleksandr Rogov kieltäytyi aiemmin sähköpostitse Ylen haastattelusta.
"Täysi valmius puolustaa"
Ahvenanmaan demilitarisaatio eli aseettomuus on monille ahvenanmaalaisille ylpeyden aihe. Venäjän arvaamattomuus ja hyökkäys Ukrainaan ovat nostattaneet kuitenkin myös keskustelua siitä, voivatko ahvenanmaalaiset luottaa siihen, että Venäjä noudattaa sopimuksia.
Ahvenanmaa on itsehallinnollinen maakunta, joka on demilitarisoitu kansainvälisin sopimuksin. Maakunnassa ei saa olla sotilaallista toimintaa eikä sen saaria saa linnoittaa.
Maakunnan turvallisuuspoliittinen asema on puhuttanut Euroopan turvallisuustilanteen kiristyttyä.
Ahvenanmaasta paljon kirjoittanut valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka on kuvaillut maakunnan merkitystä sanomalla, että Ahvenanmaalla kartat levitetään esikuntien pöydälle aina, kun Pohjois-Euroopassa tapahtuu jotakin sotilaallista.
Ahvenanmaa on hänen mielestään Suomen puolustuksen eturintamaa. Itämerellä tiedetään, että se joka hallitsee Ahvenanmaata, hallitsee alueen merialueita ja pystyy pitämään otteessaan alueen kuljetusreittejä.
Ahvenanmaan saarien sijainti on tärkeä Tukholman ja Turun välisen merialueen ja Pohjanlahden hallinnan kannalta, mikä on nähty myös historiassa.
– Jos nyt syntyy Itämerellä sotilaallista jännitettä, joka uhkaa koskea Ahvenanmaata, on täysin selvää, että Suomen ilmavoimilla, laivastolla ja rannikkopuolustuksella on päällä täysi valmius puolustaa Ahvenanmaata ja se ilman muuta tulee näin tekemään, Tarkka arvioi puhelimitse Ylelle.
"Ihmiset ovat niin kilttejä..."
Merikapteeni Kyösti Kärkkäinen kulkee tuttua kävelyreittiään museolaiva Pommernin vierestä. Aurinko on lämmittänyt niin, että ensimmäiset kukat puskevat jo maasta.
81-vuotias komentaja evp on suora puheissaan. Hän toivoo, että Ahvenanmaan puolustusta voitaisiin valmistella kuten muillakin alueilla Suomessa ja että demilitarisaatiosta luovuttaisiin.
– Nyt on vain velvollisuus mutta ei ole oikeutta, Kärkkäinen sanoo. Hän viittaa Suomen velvollisuuteen huolehtia Ahvenanmaan demilitarisoidun aseman puolustamisesta.
Merivartioalueen päällikkönä 60–80-luvuilla työskennellyt Kärkkäinen tuli alun perin maakuntaan vaimonsa houkuttelemana. Hän sanoo lempeästi, että ahvenanmaalaiset ovat hyväuskoisia.
– Näitä demilitarisointisäädöksiä pidetään erikoispiirteenä, joka takaa kaiken hyvän siten, ettei mitään pahaa voi täällä tapahtua. Se on hyvin miellyttävää, kun ihmiset ovat näin kilttejä.
Mutta totuus ei ole se?
– Eihän se voi olla tässä maailmassa, Kärkkäinen vastaa.
"Aseettomuus on ylpeydenaihe"
Ahvenanmaan rauhaninstituutin johtaja Sia Spiliopoulou Åkermark rauhoittelee, ettei Ahvenanmaa välttämättä olisi Suomen alueista pahiten tulilinjalla mahdollisessa konfliktissa.
Juristina maakunnan asemaa tarkastelevan Spiliopoulou Åkermarkin mielestä suomalaiset voisivat olla paljon ylpeämpiäkin Ahvenanmaan ratkaisusta.
Ahvenanmaan asema on tuonut hänen mukaansa Suomelle hyvää mainetta. Rauhaninstituuttiin otetaan yhteyttä edelleen ympäri maailmaa, koska itsehallinnollisen ja demilitarisoidun maakunnan järjestely kiinnostaa laajasti esimerkkinä siitä, miten konfliktit voidaan ratkaista.
– Uskon, että on olemassa riski sille, että me ylireagoimme. Se, että olemme huolissamme, on inhimillistä ja meidän on vaikea muodostaa kokonaiskuvaa, Spiliopoulou Åkermark sanoo.
Maakunta pidetään perillä Natosta
Ahvenanmaalla ei ole käyty virallista keskustelua ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, koska se ei kuulu itsehallintoalueen toimivaltaan.
Järjestelmästä kiinni pitäminen on näinä aikoina erityisen tärkeää, sanoo maakunnan maaneuvos Veronica Thörnroos. Linjausta esimerkiksi Nato-jäsenyydestä ei häneltä sen takia saa.
Thörnroos oli valmistautumassa torstaina puheluun tasavallan presidentin Sauli Niinistön kanssa. Jälkeenpäin kerrottin, että keskustelua käytiin muun muassa turvallisuustilanteesta.
Ahvenanmaan maakuntahallinto käy Thörnroosin mukaan keskustelua turvallisuuspolitiikasta erityisesti ulkoministeriön kanssa. Natostakin on hänen mukaansa puhuttu.
Aseettomuus on hänen mielestään osa ahvenanmaalaisten perimää, ja siihen ollaan maakunnassa tyytyväisiä.
– Se, että Ahvenanmaa on demilitarisoitu ei tarkoita sitä, että olisimme valkoinen täplä maailman kartalla. Sopimuksissa on määritelty Suomen vastuu puolustaa Ahvenanmaata.
Ei este sotilaalliselle yhteistyölle
Ahvenanmaan asema on erityiskysymys, joka nousee todennäköisesti esiin, jos Suomi päättää hakea puolustusliitto Naton jäseneksi.
Suomessa katsotaan, että Ahvenanmaalla on vakiintunut asema, joka ei estä Suomen sotilaallisen yhteistyön tiivistämistä.
Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan Ahvenanmaa pidetään tietoisena harkintaprosessista, joka Suomessa on käynnissä turvallisuuspoliittisista valinnoista.
– Ahvenanmaan demilitarisaatio varmasti säilyy ja sitä sopimusta kunnioitetaan. Suomi kunnioittaa aina kansainvälisiä sopimuksia, Haavisto sanoi Ylelle viime viikolla.
Suomen kansainvälisenä velvoitteena on huolehtia Ahvenanmaan demilitarisaation ja neutraalin aseman puolustamisesta.
– Siihen Suomi on valmistautunut ja siitä tehtävästä kaikissa olosuhteissa huolehditaan.
"Näkymätön ja rauhallinen laitos"
Venäjän konsulaatin edessä aurinko on laskemassa.
Joukko ahvenanmaalaisia on tuonut tänäkin iltana paikalle kynttilöitä vastalauseena hyökkäykselle Ukrainaan.
Instagram-päivitysten perusteella konsulaatti on viime vuoden loppupuolelle asti verkottunut maakunnassa melko aktiivisesti. Päivityksistä piirtyy kuva yhteydenpidosta ahvenanmaalaisten järjestöjen ja ihmisten kanssa.
Ahvenanmaalta valitun kansanedustajan Mats Löfströmin (r.) mukaan konsulaatti toimii hiljaisella profiililla. Paljon aktiivisempaa toiminta oli hänen mukaansa kylmän sodan aikana.
Samaa muistelee merivartioalueen päällikkönä kolmella vuosikymmenellä työskennellyt Kyösti Kärkkäinen.
Eläkkeelle jäämisen jälkeen hän ei ole ollut tekemisissä konsulaatin kanssa. Työvuosilta mieleen on jäänyt kerran annettu palaute siitä, että valvonta olisi ollut riittämätöntä.
Paikallisen silmin on vaikuttanut siltä, että aiemmin konsulaatissa työskenteli huomattavasti enemmän ihmisiä kuin nyt.
– Kyllä se varsin näkymätön ja rauhallinen laitos tällä hetkellä on.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23:een saakka, jos sinulla on Yle-tunnukset.
Lue myös:
Neljä venäläishävittäjää loukkasi Ruotsin ilmatilaa Gotlannin itäpuolella keskiviikkona
Talvisodan jälkipelin outo jäänne: Venäjä valvoo yhä Ahvenanmaan aseettomuutta
Kamppailu saaresta – Sodanuhka nostaa Ahvenanmaan aina polttopisteeseen