Vapun jälkeen yhteydenotot työttömiin vilkastuvat ennennäkemättömällä tavalla.
Hallitus tuo työnvälitykseen uuden mallin, joka velvoittaa useimpia työttömiä viikottaiseen työnhakuun. Virkailijat myös haastattelevat työnhakijoita jatkossa jopa 2,3 miljoonaa kertaa vuodessa.
– Meillähän on tällä hetkellä valtava kohtaanto-ongelma ja työvoimapula, ja tämä pohjoismainen työvoimapalvelumalli jos mikä osuu nyt oikeaan kohtaan, kehui työministeri Tuula Haatainen (sd.) mallia eduskunnassa joulukuussa.
Työttömät ja avoimet työpaikat kohtaavat siis paremmin, jos uudistus onnistuu tavoitteessaan. MOT selvitti, ovatko malliin liitetyt lupaukset realistisia. Ovatko lisääntyvät kohtaamiset sitä, mitä työttömät työllistyäkseen eniten kaipaavat?
Leikkiautoista formulasarjaan
– Nyt lähdetään rytinällä eteenpäin, kuvailee muutosta omavalmentaja Jaana Korppi Porvoon työllisyyden kuntakokeilusta.
Poikkeuslain turvin asiakkaisiin on korona-aikana otettu yhteyttä harvemmin kuin kolmen kuukauden välein. Heitä on palveltu verkossa ja puhelimessa.
Uudet asiakkaat menevät Korpin mukaan ohituskaistalle, sillä heidät täytyy tavata nopeasti ja vähintään soittaa heille viiden päivän sisällä.
Hän uskoo, että tiivis yhteydenpito kasvokkain rakentaa luottamusta ja aktivoi työttömiä palveluihin. Mutta hän on huolissaan siitä, mihin kalenteri riittää.
Korpin asiakkaina on enimmäkseen vaikeasti työllistyviä. Uutta mallia hän pystyisi pyörittämään järkevästi, jos hänellä olisi asiakkaita enintään sata. Heitä on kuitenkin kohta 170.
– En voi kloonata itseäni kolmeksi, niin mun täytyy jonglöörata siellä sekä uudet asiakkaat että vanhat.
Hallitus haluaa, että uudistuksessa haastattelujen laatua parannetaan ja ne tapahtuvat useammin paikan päällä. Samalla niiden määrä tuplaantuu nykyisestä.
Tätä varten työllisyyspalveluihin palkataan 1 200 virkailijaa lisää. Siitä huolimatta virkailijoiden työmäärä uhkaa paisua entisestään.
Uudet työttömät etusijalle
Resurssit eivät riitä, oli vakava huolenaihe, kun hallituksen esitys oli lausuntokierroksella. Samoin arvostelua herätti se, että malli palvelee kaikkia uusia työttömiä samalla tavalla, riippumatta siitä kuinka paljon avuntarvetta heillä olisi.
Esimerkiksi kesäksi työttömäksi jäävä opettaja on määrä haastatella kahden viikon välein, vaikka hänellä olisi taas työ tiedossa syksyksi. Myös vastavalmistunut nuori, joka jää odottamaan opiskelupaikkaa haastateltaisiin kesän aikana seitsemän kertaa.
Sen sijaan vähemmälle huomiolle jäävät pidempään työttömänä olleet. Yli 100 000 suomalaista on ollut vailla työtä jo yli vuoden ja heistä joka toinen yli kaksi vuotta.
Erityisen pettyneitä uudistukseen ovat isot kaupungit, jotka vasta vuosi sitten aloittivat työllisyyden kuntakokeilut. Heidän asiakkainaan on paljon pitkäaikaistyöttömiä.
Esimerkiksi Kuopion kaupunki ihmetteli lausunnossaan marraskuussa, että hallitus ei esitä pitkäaikaistyöttömyyden hillitsemiseksi mitään varteenotettavia ratkaisuja.
”Painopisteen siirtäminen alkuvaiheen työttömyysjaksoihin esitetyllä resurssilisäyksellä on väkisinkin poissa jostakin muualta. Se on poissa pitkäaikaistyöttömien ja pitempikestoista tukea tarvitsevien osatyökykyisten henkilöiden palveluista.” - Kuopion kaupunki
Myös Porvoon kuntakokeilussa työskentelevää Jaana Korppi pitää riskinä, että pidempään työttömänä olleet asiakkaat jäävät jalkoihin, kun uusille asiakkaille on tarjottava palvelua tiiviillä rytmillä.
– Pitkäaikaistyöttömät eniten hyötyisivät siitä, että olisi luottohenkilö ja jatkuvuus oman virkailijan kanssa. Se vaatisi sen, että salkkukoko [virkailijan asiakasmäärä] olisi likempänä Tanskan tai Ruotsin mallia. Siellä puhutaan pikemminkin 40–50 henkilöstä per virkailija.
Työttömiltä kritiikkiä
”Työnhakijaa ei jätetä yksin” on uudistuksen toistettu motto. Työllistymisen uskotaan helpottuvan, kun työtöntä tuetaan ja kannustetaan alkuvaiheessa hakemaan töitä aktiivisesti.
Kysyimme tammikuussa työttömiltä työnhakijoilta, mikä heidän mielestään eniten vaikeuttaa työnsaantia.
Monetkaan kyselyyn vastanneista eivät pitäneet työllisyyspalvelujen nykyisiä haastatteluja kovin hyödyllisinä työllistymisen kannalta:
”He itsekin myöntävät, ettei heillä ole resursseja riittävästi. Ei mitään tarjottavaa.”
”Tuputetaan CV-kursseja, vaikka ongelma on vain CV:n sisältö. Ei tarpeeksi työkokemusta.”
”Huomaan usein TE-toimiston väenkin olevan hieman kädet pystyssä. Tahtoisivat auttaa, mutta eivät voi.”
Työllistymisen esteet näyttävät kyselyn perusteella piilevän muualla kuin te-toimiston vähäisissä palveluissa. Useimmiten kyselyyn vastanneet ilmoittivat, että kilpailu työpaikoista on yksinkertaisesti liian kovaa.
Vastauksissa korostui myös se, että tarjolla olevia töitä ei kannata ottaa vastaan: niistä maksetaan liian vähän ja työpätkät ovat liian lyhyitä. Kyselyyn vastasi 265 työnhakijaa.
Yksi vastaajista oli 59-vuotias Anne Pirkkalainen Orimattilasta. Myös hän on huomannut, että tarjolla on paljon huonosti palkattua työtä.
Sen jälkeen kun hänet muutama vuosi sitten yllättäen irtisanottiin yt-menettelyssä, työllistyminen on ollut hankalaa. Hän uskoo, että työnantajat pitävät häntä liian vanhana, kun kutsua ei tule edes haastatteluun.
Paljon puhutaan työvoimapulasta, mutta iso määrä avoimista työpaikoista on Pirkkalaisen havaintojen mukaan osa-aikaisia.
– Ne on näitä niin sanottuja matalapalkka-alan töitä, eikä sillä kahden tai neljän tunnin palkalla elä.
Pirkkalaisen ei kannata ottaa ajomatkan päästä vastaan parin tunnin töitä, joista maksetaan 9–10 euroa tunnissa. Vastineeksi hän joutuisi luopumaan työttömyyskorvauksesta.
Uusi työnhaun malli luo Pirkkalaiselle epävarmuutta. Koskeeko velvollisuus tehdä hakemus kerran viikossa myös häntä, siitä hänellä ei ole vielä tietoa.
Espoolaisen 39-vuotiaan Suvi Virtasen uusi malli saattaa pakottaa hakemaan töitä myös vaatealan ulkopuolelta. Nyt hän kaavoittaa ja ompelee lahjoituskankaista uusia vaatteita palkkatukityönä Kierrätyskeskuksessa.
– Kyllä se sitten mielikuvitusta vaatii, mitä paikkoja hakee jos ei niitä ole auki. Varmaan pitää laajentaa hakurepertuaaria, ei pelkästään niitä toivottuja työpaikkoja vaan myös muunlaisia.
Virtasella on neljä vaatetusalan tutkintoa. Alanvaihto tuntuisi nyt koulutuksen hukkaan heittämiseltä.
Lisääntyykö työllisyys?
Pohjoismaiseksi kutsutun työnvälitysmallin tavoite on lisätä työllisyyttä noin 10 000:lla vuoteen 2025 mennessä. Laskelma perustuu muissa pohjoismaissa tehtyihin tutkimuksiin. Niiden soveltaminen Suomeen tuottaa epävarmoja tuloksia.
Tanskassa työttömiä palvellaan tiiviisti työttömyyden alussa, mutta sen lisäksi myös työttömyyskorvaus putoaa nopeasti.
Suomessa työllisyyspalvelujen vaikuttavuudesta on vain vähän luotettavaa tutkimusnäyttöä, kertoo Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen. Julkiset palvelut eivät kuitenkaan näytä työntävän ihmisiä tehokkaasti avoimille työmarkkinoille.
Odotukset olivat korkealla esimerkiksi aiemmissa kuntakokeiluissa vuosina 2012–2015 ja 2017–2018. Karhusen mukaan tutkimuksessa ei lopulta havaittu merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Henkilöt lähinnä ohjautuivat aiempaa tehokkaammin palveluihin.
Samalla kun hallitus luottaa julkiseen työnvälitykseen, sen rooli näyttää työmarkkinoilla kutistuneen. Sen huomaa kyselyyn vastanneiden työttömien kommenteista.
”TE-keskuksella ei ole enää todellisia yhteyksiä työnantajiin, kun lähes kaikki alani työpaikat ovat siirtyneet vuokrayritysten taakse.”
”Tarjoavat surkeita orjatyöpaikkoja huonolla palkalla. Hyviä työpaikkoja ei ilmoiteta mol.fi-palveluun.”
”Työntarjoajat eivät kysele sieltä.”
”Alani työt päätyvät harvoin TE-toimiston sivuille asti, kun kontaktit määräävät.”
Työvoimapulaan Hannu Karhunen ei usko uudistuksen tuovan pikaista helpotusta, koska kyse on pitkälti osaajapulasta.
– Pidempään työttömänä olleita on vaikeampi työllistää. Sillä ei tätä kohtaanto-ongelmaa nopeasti ratkaista. Heidän kouluttamisensa toiselle alalle vie monta vuotta ja on epävarmaa onnistuuko.
Olennaisinta te-palveluiden parantamisessa olisi se, että niihin ohjattaisiin aidosti merkittävästi enemmän resursseja, Karhunen sanoo.
Nyt näyttää, että uudistukseen luvatut 70 miljoonaa vuodessa eivät kata työmäärän lisäystä työllisyyspalveluissa.
STTK:ssa on laskettu, että resurssit kasvavat 40 prosentilla, mutta samaan aikaan kontaktit lisääntyvät nykyisestä 150–210 prosentilla. Pohjoismainen taso edellyttäisi vielä lähes 200 miljoonan euron lisäpanostuksia, arvioi STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.
Karhunen olisi toivonut hallitukselta kunnon satsausta erityisesti pitkäaikaistyöttömien palveluihin ja hyvinvointiin.
Katso uusin MOT: Maailman paras työnvälitysmalli Yle Areenassa:
Mitä ajatuksia artikkeli herättää? Aiheesta voi keskustella tiistaihin 22.3.2022 klo 23 saakka.