Sota tuli haminalaiseen Pousin puutarhaan helmikuun lopussa. Venäjän hyökkäyksen myötä arki jatkui samaan aikaan sekä samanlaisena että täysin erilaisena.
– Tilanne tuntuu hirveän pahalta, vähän kuin olisi itsekin mukana sodassa, sanoo Pousin puutarha oy:n toimitusjohtaja Jarmo Pousi.
Haminassa toimiva Pousin puutarha on jo pitkään työllistänyt ukrainalaisia työntekijöitä. Yrityksen salaattiviljelmillä työskentelee 15 ukrainalaista, jotka ovat asuneet Suomessa jo vuosia. Se on puolet koko firman työntekijöistä.
Nyt heitä on kuitenkin vähemmän, sillä kuusi on lähtenyt rintamalle.
– Neljä meidän miestä on Ukrainassa pyssyt kädessä. Lisäksi kaksi naista on kotirintamalla auttamassa muonituksessa ja muussa, Pousi kertoo.
Ukrainan keskiosista kotoisin oleva Iryna Stepanova sanoo, että hänen on erittäin vaikea tehdä työtä. Huoli painaa etenkin aamuisin herätessä, sillä silloin ei ole vielä tietoa siitä, mitä yöllä on tapahtunut.
– Jos en saa pariin kolmeen tuntiin tekstiviestiä läheisiltäni, alan huolestua. Alan heti viestitellä ja kysyn, että mitä tapahtuu, Stepanova kertoo.
"Sydämet auki"
Pousin puutarhalla Ukrainan sota on otettu koko työyhteisön asiaksi. Jarmo Pousin mukaan puutarhan työntekijöistä ja heidän läheisistään pidetään huolta.
– Sydämet ovat auki. Olemme luvanneet auttaa, Pousi sanoo.
Hän on valmistautunut siihen, että Suomeen saapuvia työntekijöiden läheisiä autetaan. Heille tarjotaan majoitus ja huolenpito, kunnes he ovat saaneet asiansa järjestettyä.
Iryna Stepanovan tytär saapui Suomeen vähän aikaa sitten.
– Johtajamme Jarmo ja Ensio auttoivat meitä saamaan hänet tänne. Oloni on nyt parempi, mutta poikani ja vanhempani ovat yhä Ukrainassa, Stepanova sanoo.
Tytär ei halua jättää poikaystäväänsä
Pousilla on tiedo kahdesta tai kolmesta perheestä, joiden äidit ovat tuomassa lapsia turvaan Suomeen. Matkanteko on kuitenkin hidasta eikä ole varmuutta, pääsevätkö he Haminaan asti.
– Olemme valmiina ottamaan heidät vastaan, jos he pääsevät tänne saakka.
Pousin mukaan ihmiset eivät herkästi lähde pois Ukrainasta. Esimerkiksi puutarhan työntekijöiden vanhemmat eivät ole olleet halukkaita tulemaan Suomeen.
Hän kertoo, että yhden hänen työntekijänsä tytär on pommitetussa kaupungissa.
– Äiti pelkää jatkuvasti. Tytär on kaupungissa eikä halua lähteä Suomeen. Hänen poikaystävänsä on rintamalla ja hän haluaa olla tämän lähellä, Pousi kertoo.
T-paidat ovat tuen osoitus
Tunnelma Pousin puutarhalla muuttui käytännössä yhdessä yössä, torstaina 24. helmikuuta Venäjän hyökkäyksen alettua.
– Yleensä ukrainalaiset ovat tosi iloisia ja hymyileväisiä, mutta nyt kaikki menivät hiljaisiksi, Pousi kertoo.
Voimattomuuden keskellä yhdeksi tuen osoittamisen tavaksi ovat tulleet työvaatteet. Nyt kaikilla puutarhan työntekijöillä on yhdessä suunnitellut, uudet tummansiniset t-paidat.
Ukrainalaisten työntekijöiden paidan rintamukseen on Ukrainan sinikeltainen lippu ja teksti I’m proud that I’m Ukrainian. Muiden työntekijöiden paidassa lukee englanniksi Ukraina sydämessämme.
– Työntekijämme ovat onnellisia ja ylpeitä, kun saavat pitää paitaa, Pousi sanoo.
Epävarmuus tulevasta rasittaa
Toimitusjohtaja Jarmo Pousilla riittää huolehdittavaa, sillä työntekijöiden lisäksi sodan tuoma epävarmuus tulee muutenkin lähelle. Energian, kuljetuskustannusten ja lannoitteiden hinnat ovat nousseet rajusti.
– Täytyy yrittää pitää bisnes pyörimässä, jotta saamme pidettyä työpaikat pystyssä, Pousi sanoo.
Hän ei tiedä, kuinka paljon salaatin kasvattamiseen tarvittavien raaka-aineiden hinta tai saatavuus muuttuu. Jo nyt esimerkiksi lannoitteita ei saa sellaisia määriä, kuin Pousi haluaisi.
Pahinta on kuitenkin epävarmuus tulevasta.
– Yöni ovat olleet unettomia. Sitä kun joutuu kaiken aikaa luovimaan, ja tietää ihmisten tuskan… se tulee lähelle sydäntä.
Pousi uskoo, että vasta ensi syksy näyttää, millaiseksi tilanne muodostuu esimerkiksi raaka-ainepulan ja Venäjän pakotteiden seurauksena.
– Yritetään selvitä ja tehdä parhaamme. Enempään ei pysty.
Lue lisää: