Joutsenon Korvenkylässä on vuotanut jätevettä valtatie 6:n viereiseen tekolampeen. Lampi sijaitsee pellolla lähellä Lappeenrannan ja Imatran rajaa.
Puhdistamatonta jätevettä on viime syksystä lähtien valunut yhteensä 13 000 kuutiometriä.
– Puhdistamatonta jätevettä on valunut lampeen noin 50 kuution vuorokausitahdilla kahdeksan kuukauden ajan, vahvistaa Lappeenrannan Energiaverkkojen veden verkostopäällikkö Sami Väisänen.
Ylivuotoa alettiin epäillä lähellä sijaitsevan pumppaamon vuosihuollon yhteydessä. Asia tutkittiin maanantaina ja ylivuodon määrä vahvistettiin tänään perjantaina.
Ylivuodon on aiheuttanut viemäriverkoston tukkeuma, joka on korjattu.
– Tapahtuneen toistumisen ehkäisemiseksi ylivuotoputkeen asennetaan hälytin pikimmiten, sanoo Väisänen.
Vuodon haittoja aletaan selvittää
Korvenkylän vedenottamo sijaitsee noin puolen kilometrin päässä lammesta pohjavesialueella.
Vedenottamon ja lammen välissä on vettä läpäisemätön savikerros, joten vedenotolle ei arvioida aiheutuvan vaaraa.
Väisänen kertoo, että lammesta otetaan sedimenttinäytteitä kuun vaihteessa.
– Harkitsemattomalla näytteenotolla saatetaan aiheuttaa haittaa lammen purkuvesistölle, mikäli vuosien saatossa kapseloitunut pohjasedimentti häiriintyy ja veden virtaus vie sen mukanaan, sanoo Väisänen.
Tehtävien tutkimusten perusteella suunnitellaan tarvittavat kunnostustoimenpiteet. Lampeen päätyneen kiintoaineksen poistaminen on myös harkittava tarkoin samoista syistä.
Lappeenrannan Energiaverkkojen tiedotteen mukaan vuodosta ei ole aiheutunut vaaraa seudun vedenotolle. Vedenottamon vedenlaatua seurataan normaalisti.
Tekolampi ei kuulu kunnallistekniikkaan
Tekolampi on aikoinaan kaivettu Korvenkylän kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä 1960-luvun puolivälissä ja lampeen on ohjattu Korvenkylän asuinalueen jätevedet.
Kunnallisteknisestä käytöstä tekolampi on poistettu vuosia sitten.
Raivoisa painallus, mutta puolillaan oleva hiuslakkapullo ei pihahdakaan. Tavaraa pullossa on, mutta suutin on tukossa. Suuttimen huuhtelu veden alla tai muut vippaskonstit eivät tuota toivottua lopputulosta, joten ei auta muu, kuin hyväksyä väistämätön. Painepakkaus on roskiskamaa, lakkoineen kaikkineen.
Tavallisen kuivajätteen keskelle hiuslakkapullolla ei kuitenkaan ole mitään asiaa.
En tiedä miten hiuslakat yms. kosmetiikka pitäisi kierrättää, siksi joutuvat sekajätteeseen. Pyrin käyttämään tuotteet loppuun, mutta osa aina vanhenee ja menee sisältöineen roskiin. Kauneusvinkit-kanavan käyttäjä
– Kuivajätteet päätyvät nykyään poltettavaksi jätevoimaloihin ja siellä ne ovat ihan oikeasti aiheuttaneet räjähdys- ja tulipalovaaratilanteita. Väärin lajitellut aerosolit ovat painepakkauksia. Siellä on sisällä herkästi syttyvää ainetta, kertoo asiakaspalvelu- ja viestintäpäällikkö Mari Ilvonen Etelä-Karjalan Jätehuollosta.
Jos purkki on täysin tyhjä, voi pullon suuttimen irrottaa muovinkeräykseen ja itse purkin sijoittaa metallinkeräykseen. Hiuslakan lisäksi painepakkauksissa myydään muun muassa deodorantteja, muotovaahtoja ja muita hiustuotteita.
Pakkaus on varmuudella tyhjä, kun purkki ei päästä pihaustakaan painaessa ja hölskyteltäessä.
Miten kosmetiikka kuuluu kierättää?
Selvitimme, miten kosmetiikasta syntyvät jätteet tulee kierrättää. Kysyimme myös kosmetiikan käyttäjiltä, miten tunnollisia kierrättäjiä he ovat.
Metallinkeräys: Varmuudella tyhjät metalliset painepakkaukset, pinsetit ja ripsentaivuttimet.
Kynsilakka kuuluu vaarallisen jätteen keräykseen. Silva Laakso / Yle
Iholle, mutta ei roskikseen
Kylpyhuoneen kaapista löytyy lukuisia purkkeja, joiden sisältöä läträämme huoletta iholle, hiuksiin ja kynsiin. Moni purkki kuitenkin on käytöstä poiston jälkeen vaarallista jätettä.
Niistä tulee ongelma, josta ei pääse eroon oman taloyhtiön jätekatoksessa. Vaarallinen jäte luokitellaan ihmiselle ja ympäristölle haitalliseksi, ja sellaisia ovat esimerkiksi hiuslakat, partavaahdot, kynsilakat ja hajuvedet.
Aivan vaivatonta vaarallisen jätteen kierrättäminen ei ole, sillä keräyspisteet sijaitsevat useimmiten keskustojen ulkopuolella sijaitsevilla lajitteluasemilla.
Tiedän miten pitää kierrättää ja jos en ole varma, niin etsin tiedon. Pyrin täyttämään tuotteet loppuun ennen kuin osan uutta. Jos jokin tuote ei sovi, annan sen eteenpäin mieluummin kuin heitän pois. Kauneusvinkit-kanavan käyttäjä
Jotkut kosmetiikkamerkit ja kosmetiikkaa myyvät kaupat ottavat vastaan omien merkkiensä tyhjiä purkkeja, joita vastaan voi saada ilmaistuotteita tai alennusprosentteja. Ainakin Sokos kertoo verkkosivuillaan ottavansa vastaan myös vanhoja hajuvesiä ja kynsilakkoja.
Lajitteluasemalta vaarallinen jäte päätyy poltettavaksi.
― Meiltä ne lähtevät Riihimäelle Fortumille, jossa ne käsitellään erilaisissa käsittelyprosesseissa. Niistä saadaan hyödynnettyä lämpöenergiaa lämmöksi ja sähköksi, kertoo Mari Ilvonen.
Vaarallinen jäte: painepakkaukset, joissa tuotetta on jäljellä, kynsilakat, kynsilakan poistoaine, muotovaahto, hajuvedet.
Tyhjä hiuslakkapurkki kuuluu metallinkeräykseen, täysi vaaralliseen jätteeseen. Silva Laakso / Yle
Onko kierrättämisellä merkitystä?
Kierrättämisen tarkoitus on säästäää ympäristöä ja vähentää myös jätteiden hävittämisestä aiheutuvaa saastetta.
Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston jätehuoltojärjestelmien professori Mika Horttanainen on avannut kierrättämistä esimerkiksi Suomen kuvalehden Energiamurros-blogissa. Horttanainen havainnollistaa asiaa nelihenkisen esimerkkiperheen kautta. Hän kertoo, että suomalainen tuottaa vuodessa keskimäärin 12 kiloa metallijätettä ja 39 kiloa muovijätettä vuodessa.
Tiedän miten kierrätetään ja pyrin niin tekemään. Kaappeihin jää kaikenlaista, mutta yritän vähitellen käyttää loppuun. En ole kovin nuuka jonkun rasvan päiväyksistä. Mutta hirveästi on kosmetiikkaa. Kauneusvinkit-kanavan käyttäjä
Jos nelihenkinen perhe alkaisi kierrättää vuosittain metallijätteensä, säästäisi se kasvihuonepäästöjä saman verran kuin 1 000 kilometriä autolla ajoa. Se tarkoittaa lähes Helsingin ja Saariselän (1 063 kilometriä) välistä etäisyyttä.
― Jos taas sama keskimääräinen perhe saisi mahdollisuuden kierrättää muovijätteensä (noin 39 kiloa per henkilö) muovin valmistukseen, vähentyisivät kasvihuonekaasupäästöt vastaavasti 1 600 kilometrin vuosittaisen ajomatkan verran.
Muovinkeräys: tyhjät ja puhtaat muovipakkaukset, muoviset kannet ja suuttimet.
Vaarallisen jätteen kierätys vaatii vaivannäköä. Osa kaupoista on onneksi alkanut ottaa vanhoja tuotteita vastaan myös myymälöihin. Silva Laakso / Yle
Muovia, lasia ja muita aineksia
Päivittäiskosmetiikassa on paljon myös tuotteita, jotka hävitetään sekajätteen mukana. Oleellista on usein se, onko tuote tyhjä vai täysi. Tyhjän purkin voi huuhdella ja kierrättää oikeaoppisesti.
Muovinen rasvatuubi kuuluu muovinkeräykseen ja metallikorkki metallinkeräykseen. Puhtaus on tärkeää, sillä likainen tuote voi homehtua, mikä voi vaikuttaa uusiopakkauksen laatuun. Jos kosmetiikkapurkki on hankalasti puhdistettava, on se järkevin viedä kuivajätteeseen.
– Jos kovin paljon alkaa vedellä pesemään, niin se ympäristöhyöty kärsii siitä, sanoo laatu- ja ympäristöpäällikkö Heidi Oksman-Takalo Etelä-Karjalan Jätehuollosta.
Minulla on aina seuraava tuote valmiina, en jotenkin kestä sitä, että jokin tuote on loppu. Kauneusvinkit-kanavan käyttäjä
Kosmetiikkapakkauksissa käytettävä lasi on useimmiten käsiteltyä opaalilasia, joka ei kuulu normaaliin lasinkeräykseen, vaan kuivajätteeseen.
– Lasipurkeissa harvoin on mitään merkintöjä, mutta sellainen nyrkkisääntö on, että keräykseen kelpaavat elintarvikelasit, joissa on ollut syötävää tai juotavaa. Lasin värillä ei ole merkitystä, Ilvonen sanoo.
Kuivajäte: Ripsivärit, luomivärit, huulipunat ja muut meikit. Peilit, likaiset muovipakkaukset, opaalilasiset pakkaukset, vanupuikot.
Paljon kosmetiikkapakkauksia päätyy myös sekajätteeseen. Jos purkki ei ole puhdas, ei sen paikka ole muovinkierätyksessä, vaikka materiaansa puolesta se sinne sopisikin.Silva laakso / Yle
Arvokkaita raaka-aineita
Paljon kosmetiikkaa huuhdotaan myös viemäriin. Vaaralliseksi luokiteltavat nesteet, kuten hajuvedet, eivät viemäriin kuulu. Mutta viemäriin päätyy päivittäin saippuaa, meikkiä ja kuorintavoidetta.
Jätevetenä ne kulkevat jätevedenpuhdistamolle, jossa suurimmasta osasta moskasta hankkiudutaan eroon. Ei kuitenkaan kaikesta, sillä edistyneimmätkään tekniikat eivät pysty puhdistamaan kaikkea jätevettä.
Erityistä huolta luonnolle aiheuttavat haitalliset mikromuovit, joita on myös kosmetiikasta. Suomalaisessa kosmetiikassa mikromuovittomuudesta kertoo Joutsenmerkki.
Hiuslakan osalta selvää, muuten menee sekajätteeseen. Pitäisi perehtyä tähän. Käytän tuotteet loppuun. Kauneusvinkit-kanavan käyttäjä
Mikromuoveja sisältävää kosmetiikaa tullaan tulevaisuudessa myös rajoittamaan. Euroopan kemikaalivirasto ECHA on suunnitellut EU:n laajuista mikromuovien rajoittamista. Rajoitukset tulevat voimaan asteittain.
Kosmetiikan osuus mikromuovien päätymisestä vesistöön on noin prosentin luokkaa kaikesta mikromuovista. Kosmetiikan sisältämän muovin voi tarkistaa kosmetiikan tuoteselosteesta tai erityisten kännykkäsovellusten avulla.
Moni kosmetiikka sisältää ympäristölle haitallisia mikromuoveja. Niiden käyttöä tullaan tulevaisuudessa rajoittamaan.Silva Laakso / Yle
Alan asiantuntijoilla on selvä näkemys siitä, miksi jokaisen pitäisi kierrättää.
― Nykyään jätteet nähdään arvokkaana raaka-aineena. Kone ei koskaan pysty samaan lajittelutasoon kuin ihminen, muistuttaa asiakaspalvelu- ja viestintäpäällikkö Mari Ilvonen Etelä-Karjalan jätehuollosta.
Biojäte: Pumpuli. Huomioi kuitenkin, että esimerkiksi pumpuli, jolla on poistettu kynsilakkaa, kuuluu kuivajätteeseen.
Kaappeihin on kerääntynyt ylimääräistä jonkun verran, mutta olen ottanut projektiksi käyttää loppuun tuotteita, enkä osta uutta ennen kuin yksi on loppu. Kierrätys tuntuu vähän vaikealta. Hiuslakan tiedän, HSY:n sivuilla on hyvä haku onneksi. Kauneusvinkit-kanavan käyttäjä
Treenaa kierrättämistä Ylen testillä. Testaa, oletko sinä lajittelun supersankari.
Iranilla ei ole tietoa, että se olisi menettänyt miehittämättömän ilma-aluksen eli lennokin, sanovat sekä Iranin ulkoministeri Mohammad Javad Zarif että iranilainen uutistoimisto Tasnim.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin mukaan Yhdysvallat pudotti iranilaisen lennokin torstaina Hormuzinsalmessa Persianlahdella. Trump sanoi sen lentäneen 900 metrin päässä yhdysvaltalaisesta maihinnousualuksesta.
– Trumpin perusteettomista ja harhaisista väitteistä huolimatta kaikki Iranin lennokit ovat palanneet turvallisesti tukikohtiinsa, Iranin asevoimien edustaja Abolfazl Shekarchi kertoo Tasnimin mukaan.
Iranin varaulkoministeri Abbas Araghchi arveli, että Yhdysvallat on voinut vahingossa ampua alas oman lennokkinsa.
– Me emme ole menettäneet yhtään lennokkia Hormuzinsalmessa tai muualla, Araghchi tviittasi.
Trump sanoo lennokin tuhoutuneen
Presidentti Trump kertoi Valkoisessa talossa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa lennokin tulleen hyvin lähelle USS Boxer -alusta. Presidentin mukaan lennokki tuhoutui välittömästi. Hän sanoi sen uhanneen laivan ja sen miehistön turvallisuutta.
– Tämä on tuorein useista Iranin hyökkäävistä toimista, jotka kohdistuvat kansainvälisillä vesillä liikkuviin aluksiin, Trump sanoi.
Shekarchi sanoi kuitenkin Tasnimille, ettei mistään konfliktista USS Boxerin kanssa ole raportoitu.
Trump sanoo Yhdysvalloilla olevan oikeus suojella henkilöstöään, kalustoaan ja etujaan. Hän odottaa kansainvälisen yhteisön tuomitsevan Iranin toimet, jotka presidentin mukaan häiritsevät vapaata merenkulkua ja kauppaa.
Iran otti kiinni tankkerin
Jännitteet Iranin ja erityisesti Yhdysvaltojen välillä ovat kiristyneet huomattavasti viime kuukausina.
Torstaina Iranin vallankumouskaarti ilmoitti ottaneensa haltuunsa "ulkomaalaisen tankkerin". Iranin televisio kertoi, että Iran epäilee tankkeria öljyn salakuljetuksesta Persianlahdella. Tankkerilla oli Iranin television mukaan 12 hengen miehistö, ja alus otettiin haltuun viime sunnuntaina.
Kyseessä on alustavien tietojen mukaan sama tankkeri, joka katosi viime sunnuntaina Hormuzinsalmessa. MT Riah -nimisen aluksen kotisatama sijaitsee Arabiemiraateissa ja se purjehtii Panaman lipun alla.
Viime viikolla puolestaan Britannia ilmoitti, että kolme iranilaisalusta yritti estää brittiläisen öljytankkerin kulun Persianlahdella.
Viime lauantaina Britannian ulkoministeri Jeremy Hunt sanoi, että heinäkuun alussa Gibraltariin pysäytetty iranilainen supertankkeri Grace One voidaan päästää matkoihinsa, jos Iran takaa, ettei alus ole aikeissa loukata EU:n talouspakotteita suuntaamalla Syyriaan. Iran on tuominnut pysäyttämisen ja pitää sitä laittomana.
Kesäkuussa kaksi tankkeria joutui hyökkäysten kohteeksi Omaninlahdella. Samassa kuussa Iran tiputti yhdysvaltalaisen tiedustelulennokin, mikä sai Trumpin määräämään ilmaiskuja Irania vastaan. Presidentti kuitenkin perui käskyt viime hetkellä sanoen, että seuraukset olisivat olleet suhteettoman vakavat.
Toukokuussa Yhdysvaltain puolustusministeriö ilmoitti asemoivansa maihinnousualuksen ja ohjuspatteriston Iranin läheisille vesialueille vastineena "uskottavan uhan osoituksille".
Ovi neuvotteluihin silti auki
Viimeaikaiset tapahtumat ovat herättäneet huolta alueellisesta konfliktista Persianlahden alueella. Lähes kolmasosa maailman öljystä kulkee Persianlahden kautta.
Tilannetta ei helpota huteralla pohjalla seisova Iranin ydinsopimus, josta Yhdysvallat ilmoitti viime vuonna irtautuvansa. Lisäksi Yhdysvallat on määrännyt Iranille uusia pakotteita.
Aiemmin tässä kuussa Iran ilmoitti ryhtyvänsä rikastamaan uraania yli vuoden 2015 ydinsopimuksessa sovitun puhtaustason. Tavoitteena oli painostaa muita sopimusmaita, eli Ranskaa, Saksaa, Britanniaa, Kiinaa ja Venäjää, jotta ne huolehtisivat Iranille sopimuksessa tehtyjen lupausten toteutumisesta.
Zarifin mukaan laittomat sanktiot ovat suurin uhka kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiselle Iranissa ja sen naapurimaissa.
Kumpikin osapuoli on pitänyt neuvotteluiden mahdollisuutta avoimena. Guardian kertoi torstaina, että Zarif on tarjonnut Yhdysvalloille uudenlaista sopimusta, jos sanktiot poistetaan. Trump on korostanut haluavansa "vain reilun sopimuksen", koska aiempi oli hänen mielestään huono..
– He (Iran) eivät vetäydy, koska he rakastavat meitä. He vetäytyvät, koska heillä ei ole rahaa, Trump sanoi toimittajille.
Valtamerten pienet saaret on usein luettu ilmastonmuutoksen ja siitä johtuvan merenpinnan nousun ensimmäisiksi uhreiksi. Näitä ovat esimerkiksi Tyynessä valtameressä sijaitsevat atollisaaret Tuvalu, Tokelau ja Kiribati, jotka nousevat merestä enimmillään vain muutaman metrin.
Kansainvälinen tutkijaryhmä antaa saarten asukkaille uutta toivoa. Heidän tekemänsä tutkimuksen mukaan ainakin osalla saarista voi olla kyky sopeutua nousevaan merenpintaan. Tutkimuksen on julkaissut Geological Society of America -tiedejärjestö.
Kiribatin, Tokelaun ja Tuvalun sijainti Tyynessä valtameressä.Leena Luotio / Yle
Tutkijat selvittivät merenpinnan nousun vaikutusta esimerkkinään Tuvaluun kuuluva pieni Fatato-saari. Tutkijat rakensivat 860 metriä pitkästä ja 90 metriä leveästä saaresta pienoismallin.
Saaren ja sitä ympäröivän merenpohjan rakenne tunnetaan tarkasti aiemmin tehtyjen tutkimusten ansiosta.
1. Maa-aines kasautui korkeammaksi harjanteeksi
Saari-pienoismalli alistettiin olosuhteille, joiden oletetaan vallitsevan ilmaston lämmetessä. Oletusten mukaan vedenpinta nousee ja aallokko voimistuu.
Tutkijoiden hämmästykseksi saari ei painunutkaan pinnan alle. Aallot saivat aikaan ilmiön, joka kasasi saaren maa-ainesta – hiekkaa ja soraa – saarta ympäröiville harjanteille. Näin saaren korkeus nousi, eikä vesi päässyt peittämään sitä kokonaan.
Tutkimuksessa saaren korkein harjanne kasvoi 68 senttimetriä tilanteessa, jossa merenpinta oli noussut metrin. Ilmiö tosin tapahtui matalammalla sijaitsevien saarten osien kustannuksella.
Kaavakuva saaren muuttumisesta. Saaren ääriviiva muuttui katkoviivan mukaisesti, kun merenpinta nousi puoli metriä. Harmaa viiva kuvaa muutosta, kun vesi nousi metrin. Leena Luotio / Yle
2. Saaren muoto muuttui
Samalla kun saaren korkeus kasvoi, sen muoto muuttui vaakatasossa, sillä aallokko muovasi maa-ainesta saarta ympäröivien riuttojen mukaisesti.
Tutkijoiden mukaan tämä on mahdollista siksi, että saarten perustana ei ole peruskallio, vaan ne lepäävät riutalla ammoin eläneiden organismien jäänteiden päällä.
Pienoismallilla tehdyissä kokeissa saaren korkein kohta siirtyi noin 14 metriä.
3. Pätee useimpiin atollisaariin, joilla on luonnollinen rantaviiva
Tutkimuksen mukaan suurimmassa osassa niistä atollisaarista, joiden rantaviivaa ei ole jäykistetty paikalleen esimerkiksi laitureilla tai aallonmurtajilla, nousevan merenpinnan voimistama aallokko korottaa myös saarten maa-ainesta. Kaikkiin saariin tämä ei kuitenkaan päde.
– Saarten muuttuminen vaihtelee siten, että osa niistä muuttuu asumiskelvottomiksi, kun samaan aikaan toiset nousevat samaan tahtiin kuin ympäröivä merikin, sanoi yksi raportin kirjoittajista, Murray Ford Aucklandin yliopistosta uutistoimisto AFP:lle.
Tutkimustulos osoittaa tutkijoiden mielestä, että saaret kestävät merenpinnan nousua paremmin kuin tähän asti on uskottu.
– On hallitusten ja yhteisöjen asia tehdä päätöksiä, mutta mielestämme tämä tutkimus näyttää, että luonto tarjoaa perustan sopeutumiselle, jota saariyhteisöt tulevat tarvitsemaan, sanoi tutkija Ford.
Ilmatieteen laitoksen tutkija Milla Johansson sanoo Ylen haastattelussa pitävänsä tutkimuksessa havaittua ilmiötä mahdollisena.
– Aallokon tiedetään liikuttelevan soraa siellä [merenpohjassa], eli kyllä se vaikuttaa järkeenkäyvältä.
Johansson on erikoistunut merenpinnan nousun tutkimiseen, mutta ei ole tutkinut nyt puheenolevaa aihetta. Hän ei ole aiemmin kuullut havainnosta, että saarten muoto saattaisi muuttua vedenpinnan nousun myötä.
– Siitä puhutaan paljon, että saaret ovat jäämässä merenpinnan alle, mutta en ole kuullut, että saaret voisivat reagoida siihen tällä tavalla.
Johansson kuitenkin muistuttaa, että monet tekijät vaikuttavat siihen, miten saari reagoi. Olennaisia ovat saaren rakenne ja sitä ympäröivä kasvillisuus.
Kansanedustaja Hussein al-Taeen (sd.) sairausloma päättyy sunnuntaina. Reilun viikon päästä hän osallistuu paneelikeskusteluun Karjaan Faces-musiikkifestivaaleilla.
Al-Taee osallistuu poliittiseen paneelikeskusteluun sunnuntaina 28. päivä. Samalla lavalla ovat myös ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.
Al-Taeen Facebook-kirjoittelusta nousi kohu huhtikuussa, kun ilmeni, että hän oli aiemmin julkaissut muun muassa homoja, juutalaisia, somaleita ja sunnimuslimeja loukkaavia kirjoituksia.
Al-Taee pyysi kirjoituksiaan anteeksi ja sanoi, ettei enää ajattele samalla tavalla.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lidtman kertoi toukokuun alussa sairausloman liittyvän kirjoituksista aiheutuneeseen kohuun.
Al-Taee oli myös sairaalassa sairauslomansa aikana.
Hannu Luukisen puhelin on soinut tänä kesänä vilkkaasti. Ja kun puhelin soi, on soittajalla ollut usein suuri huoli.
Limingassa asuva Luukinen on mehiläistarhaaja ja Suomen Mehiläishoitajain Liiton hallituksen puheenjohtaja, mutta myös yksi monista tarhaajista, jotka ottavat kiinni karanneita mehiläisparvia.
Parvia on ollut tänä kesänä koko maassa liikkeellä poikkeuksellisen paljon, kertoo Suomen Mehiläishoitajain Liiton mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala, mutta muistuttaa samalla, että vuosittainen vaihtelu on suurta.
Syitä runsaalle parveilulle on monia.
Alkukesän suotuisa sää antoi vauhtia mehiläispesien nopealle kehitykselle ja parveiluinnolle. Lämmin kevät ja pajun hyvä kukinta saivat pesät vahvistumaan nopeasti, mutta sen jälkeen tullut kylmempi jakso pysäytti medenkeruun. Kun sää taas muuttui lämpimämmäksi, alkoi myös parveilu.
Hannu Luukisen autossa on paljon tavaraa. Suojapuku, tikkaat, parven kiinniottoastia ja pesätarpeet ovat eniten käytetyt varusteet.Hanna Juopperi / Yle
Sään lisäksi myös harrastuksen suosion kasvu on voinut vaikuttaa parvien määrään. Luukisen mukaan Suomessa on enemmän pesiä kuin koskaan, ja myytävästä pesäkalustosta on ollut hetkittäin pulaa. Uudet tarhurit eivät aina myöskään hallitse kaikkia konsteja parveilun ehkäisemiseksi.
– Parveilu on pari vuotta ollut vähäisempää, mutta kyllä tämä kesä on ollut kokeneellekin tarhurille työläs, Luukinen pohtii.
Mehiläishoidon neuvojan Maritta Martikkala korostaa mehiläishoitajan kokemuksen merkitystä. Pesää on osattava lukea, ja esimerkiksi lisätilan oikea-aikainen antaminen on tärkeää, sillä ahtaus on yksi tekijä, joka saa mehiläiset suunnittelemaan parveilua.
Pyydystys kannattaa jättää ammattilaiselle
Kun parvi ilmestyy pihamaalle, se on vaikuttava näky. 10 000–15 000 tuhannen mehiläisen parvi voi säikäyttää pahemman kerran.
Parveilu on mehiläisten luontainen tapa lisääntyä. Mehiläisyhteiskunta jakautuu kahtia, kun pesä tekee itselleen uuden emon ja vanha emo lähtee etsimään uutta pesää parven mukana.
Mehiläistarhauksessa ei kuitenkaan haluta mehiläisten parveilevan vapaasti, vaan tarhaaja pyrkii jakamaan pesät hallitusti etukäteen.
Jos parvi ilmestyy pihaan, on viisainta soittaa mehiläistarhaajalle, joka voi tulla hakemaan parven talteen. Lista parvia kiinniottavista tarhaajista löytyy Suomen Mehiläishoitajain liiton sivuilta.
Suojapuvulla varustettu tarhaaja voi parhaimmillaan napata parven talteen muutamassa minuutissa, Hannu Luukinen sanoo.
– Maallikon ei kannata yrittää myrkyttää, savustella eikä hätyytellä parvea. Tilanteesta selviää helpoimmin, kun pyytää ammattilaisen paikalle.
Mehiläistarhaajat eivät saa palkkiota parvien hakemisesta, mutta pelastetusta ja laatikkoon saadusta parvesta voi saada lisäpesän omaan tarhaan.
Siikajoen Paavolan kylästä tulleen hälytyksen perusteella parvi oli viihtynyt savupiipussa. Sen ympärillä pörräsi tiedustelumehiläisiä, mutta varsinaista parvea ei enää näkynyt. Mehiläistarhaaja Hannu Luukinen viritti paikalle houkutuspesän.Hanna Juopperi / Yle
Mehiläisparven kiinniottamisesta puhutaan myös laissa, ja laki mehiläisistä on lähes kolmesataa vuotta vanha. Hannu Luukisen mukaan se on peräisin Ruotsin vallan ajalta, vuodelta 1734. Parven kiinniottajalla on lain mukaan yllättävänkin suuria oikeuksia.
Esimerkiksi puun, johon parvi on asettunut, saa kaataa, jos se ei ole rauhoitettu tai hedelmäpuu. Tietoja siitä, onko lakia enää viime vuosien aikana sovellettu, ei esimerkiksi Maritta Martikkalan korviin ole kuulunut.
Oletko törmännyt isoihin mehiläisparviin kesällä? Osallistu keskusteluun kello 22.00 saakka.
Viranomaiset valvoivat tällä viikolla tehostetusti Itä-Suomen eli Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan marjatiloja. Valvontaiskuja tehtiin keskiviikkona ja torstaina.
Poliisin, aluehallintoviraston ja Verohallinnon yhteistyönä toteuttamissa valvontaiskuissa havaittiin paljon erilaisia epäkohtia.
Esimerkiksi yhdellä Pohjois-Karjalassa sijaitsevalla mansikkatilalla kaikki työntekijät oli palkattu töihin pimeästi.
– Työoloissa löytyi huomautettavaa muiltakin tiloilta. Työnantajilla ja -tekijöillä voi olla erilaisia käsityksiä esimerkiksi työsopimuksen sisällöstä, tehovalvonnan johtovastuussa toiminut rikoskomisario Minna Immonen Itä-Suomen poliisista sanoo.
Myös paloturvallisuudesta löytyi huomauttavaa – joka ikiseltä tilalta.
– Siellä on paljon esimerkiksi riskikohteita, kuten vanhoja navettoja, jotka on otettu säännölliseen asumiskäyttöön. Löysimme myös hengenvaarallisia sähkökytkentöjä sekä virheitä esimerkiksi nestekaasun säilytyksessä, Immonen luettelee.
Myös hätäpoistumisteissä oli parannettavaa. Palomestarit määräsivät korjaamaan havaitut puutteet määräaikojen puitteissa.
Palkkauksessa epäselvyyksiä
Aluehallintoviraston näkökulmasta selkeimmät puutteet tulivat esille työaikakirjanpidon pitämisessä sekä ulkomaisten työntekijöiden osalta ilmoitusvelvollisuudessa TE-toimistoille.
Verohallinto havaitsi työntekijöiden palkkaukseen liittyvissä asioissa sekä myynnin tuloutuksessa eriasteisia puutteita useimmillakin tiloilla.
Myös tulorekisteriin tehtäviin ilmoituksiin liittyi runsaasti epätietoisuutta. Verottaja tulee kohdistamaan osalle tiloista jatkotoimenpiteitä ja verovalvontaa nyt havaittuihin puutteisiin liittyen.
Työluvat kunnossa
Valvontatapahtumassa poliisi tarkasti marjatiloilla ulkomaalaisten työntekijöiden maassaolon edellytykset sekä työntekoon oikeuttavat luvat. Lähes kaikilla tiloilta tavatuilla poimijoilla oli oleskelulupa- sekä työlupa-asiat kunnossa.
Valvontakäynneillä tavattiin 359 ulkomaalaista marjanpoimijaa tai muuta työtä tiloilla tehnyttä henkilöä.
Immosen mukaan valvontakäynnit sujuivat pääasiassa hyvässä yhteisymmärryksessä tilanomistajien kanssa, vaikka ne toteutettiin keskellä kiireisintä sesonkia.
Erityisvalvontaviranomaiset tulevat esiin tulleiden puutteiden osalta tekemään poliisille mahdollisesti muutamia tutkintapyyntöjä, Immonen arvioi.
–Valvontojen tarpeellisuus tuli esille jo ensimmäisenä valvontapäivänä. Tulemme jatkamaan tilojen valvontaa, hän toteaa.
Hollannissa maan korkein oikeus on pitänyt voimassa Hollannin valtion aiemmin alemmassa oikeusasteessa saaman tuomion osasyyllisyydestä vuoden 1995 Srebrenican joukkomurhaan.
Tuomion mukaan Hollanti on osasyyllinen 350 bosnialaisen muslimimiehen kuolemaan.
Huhtikuussa 1993 YK julisti piiritetyn Srebrenican YK:n suojeluksessa olevaksi turva-alueeksi. Hollantilaisista rauhanturvaajista koostunut 400-henkinen YK-joukko luovutti suojissaan olleet bosnialaiset miehet ja pojat serbijoukoille.
Korkeimman oikeuden mukaan luovuttaminen oli laiton.
Bosnian serbijoukot surmasivat 11. heinäkuuta 1995 Srebrenicassa noin 8 000 muslimimiestä ja -poikaa. Srebrenican kansanmurhaa pidetään Euroopan pahimpana väkivallantekona toisen maailmansodan jälkeen.
Siviilikanteen Hollantia vastaan nostivat verilöylyn eloonjääneet ja uhrien omaiset. Korkein oikeus alensi uhrien omaisille maksettavia korvauksia.
Ruotsi ja Britannia ovat virallisesti ilmoittaneet aloittavansa yhteistyön uuden sukupolven hävittäjäkoneen kehittämiseksi.
– Yhteistyö voi merkitä nykyisten koneiden kehittämistä tai uutta konetyyppiä. Se merkitsee myös, että autamme toisiamme eri tavoin teknologisesti, sanoi Ruotsin puolustusministeri Peter HultqvistRuotsin televisiolle.
Sotilasalan julkaisut, esimerkiksi DefenceNews, kertoivat jo parisen viikkoa sitten, että yhteistyön pohjana on Britanniassa kehitteillä oleva Tempest-hävittäjä, joka on määrä saada lentokuntoon vuoteen 2035 mennessä.
Yhteistyön yksityiskohdista on määrä päättää ensi vuoden lopulla. Yhteistyösopimus on tehty kymmeneksi vuodeksi.
Tempestin rakentaja on BAE Systems, jonka mukaan uuden sukupolven hävittäjä aiotaan suunnitella siten, että sillä voi olla sekä sotilaallisia että siviilitehtäviä. Kone voisi toimia myös miehittämättömänä, kertoo Airforce-Technology-sivusto.
Tempestin on määrä korvata Britannian kuninkaallisten ilmavoimien nykyisin käyttämä Eurofighter Typhoon 2040-luvulla.
Ruotsi puolestaan pohtii JAS Gripen-projektinsa jatkoa. Maan puolustusministeriön mukaan Gripenit lentävät ainakin 2040-luvulle saakka.
Puolustusministeri Hultqvistin mukaan Britannian mahdollinen EU-ero ei vaikuta sotilasyhteistyöhön.
Suomi valitsee uudet hävittäjät vuonna 2021
Ruotsin ja Britannian kaavailut uuden sukupolven hävittäjäkoneen kehittämisestä eivät ehdi vaikuttaa Suomen ilmavoimien suunnitelmiin hankkia uusia monitoimihävittäjiä nykyisten Hornettien tilalle.
Puolustusvoimissa jo pitkään valmistellun hävittäjähankinnan on määrä ratketa vuonna 2021, kun hallitus lopullisesti päättää hankinnasta.
Viikonlopun lämpö ei karkaa alkuviikosta mihinkään, vaan päinvastoin leviää koko maahan. Maanantaiksi ja tiistaiksi ennustetaan Kittilään 25:tä astetta ja Inariinkin 24:ää.
– Hellelukemia mitataan alkuviikosta Lappia myöten, Ylen meteorologi Matti Huutonen ennustaa.
Idässäkin päästään 25 asteeseen, ja Lounais-Suomeen on luvassa 27 astetta.
Maanantaina lounaasta lähestyy sadealue, mutta se kuivahtanee ennen saapumistaan Manner-Suomeen. Saaristossa ja Saaristomerellä saattaa tosin sataa hieman.
Tiistain jälkeisestä ajasta Huutosen ei uskalla sanoa mitään täysin varmaa.
– Yksityiskohdissa on vaihtelua ja epävarmuutta. Keskiviikkona näyttää kuitenkin siltä, että Keski- ja Pohjois-Suomen yli pyyhkäisee saderintama.
Tuon rintaman jälkeen on todennäköisesti taas lämmintä, mutta vedenpitäviä ennusteita Huutonen ei rohkene antaa niin kauas.
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan, Ruokolahdella sijaitsevan jugendlinnan Rantalinnan aktiivinen myynti on lopetettu. Saimaan rannalla sijaitseva, vuonna 1912 valmistunut Rantalinna ehti olla myynnissä vuoden verran.
Hotelliliiketoiminta jugendlinnassa oli osoittautunut vaikeaksi ja linnan pietarilainen omistaja, liikemies Ramis Deberdejev kertoi, että hän haluaa Rantalinnan sijaan keskittyä muihin bisneksiinsä.
Yksi Rantalinnan aktiivisista vuokraajaryhmistä ovat venäläisperheet.Tommi Parkkinen / Yle
Rantalinnan ensimmäinen asukas oli myös venäläinen, prinssi Aleksander Oldenburg.
Jugendlinna alkoi kuitenkin kiinnostaa asiakkaita, sen jälkeen kun linna tuli taas julkisuuteen myynti-ilmoituksen yhteydessä vuosi sitten.
Rantalinnan hotellivastaava Aljona Kähar kertoo käyttöasteen parantuneen, sillä yritykset ovat aktivoituneet järjestämään Rantalinnassa tapahtumia. Kalenteria täyttävät myös yksityisten ihmisten hääjuhlavaraukset.
– Hääjuhlia järjestävät erityisesti suomalaiset, ja erityisesti eteläkarjalaiset parit. Hääjuhlia on myyty jo pitkälle eteenpäin, Kähar kertoo.
Myös venäläisperheet ovat innostuneet varaamaan huoneita aiempaa aktiivisemmin.
– Huoneen hinta on 1 500 euroa yöltä, eli toki se on hieman kallis. Mukaan kuuluu kuitenkin koko hotellin käyttö. Henkilökuntamme on myös paikalla. Saamme tällaisia huonevarauksia juuri erikoistilauksia eli esimerkiksi juhlia varten, Kähar sanoo.
Rantalinna kuuluu niiden arvokiinteistöjen joukkoon, joita varakkaat venäläiset alkoivat ostaa Suomesta kymmenen vuotta sitten. Odotukset olivat korkealla, mutta ruplan romahduksen jälkeen Rantalinna on monien muiden kiinteistöjen ohella kärsinyt vajaakäytöstä.
Rantalinna on remontoitu alkuperäistä tyyliä kunnioittaen.Tommi Parkkinen / Yle
Kylpylän menestymistä selvitetään
Museoviraston ohjeiden mukaisesti remontoidussa Rantalinnan päärakennuksessa on 13 hotellihuonetta, oleskelutilat ja alakerran ravintola.
Päärakennuksen lisäksi Rantalinnan tontilla sijaitsevat muun muassa entinen tohtorinhuvila, yksityinen kappeli, kaksi rantasaunaa, kesäpaviljonki ja uimalaiturit sekä historiallinen uimahuone.
Rantalinnaan on aiemmin suunniteltu kylpylää ja vanhaa suunnitelmaa ei ole täysin kuopattu. Rantalinnalla on runsaan yhdeksän hehtaarin tontille lupa kylpylälle, joka rakennettaisiin osittain maan alle.
– Päätös kylpylästä tehdään seuraavien parin vuoden kuluessa, kun Rantalinnan suosion jatko selviää, Kähar kertoo.
Rantalinnan omistaja liikemies Ramis Deberdejev osti Rantalinnan vuonna 2008. Deberdejev sanoi jo aiemmin, että jos ostajaa ei löydy, hän olisi valmis toteuttamaan kylpylän itse.
Hääsviitin käyttöaste on noussut, kun hääparit ovat löytäneet Rantalinnan.Yle
Rantalinnasta on pyydetty kuusi ja puoli miljoonaa euroa. Kulut eivät rajoitu rakennuksen hintaan, sillä esimerkiksi nykyiset öljy- ja sähköjärjestelmät syövät rahaa.
Rakennus ja tilukset ovat edelleen hiljaisessa myynnissä. Ostajaa tavoitellaan erityisesti Venäjältä, mutta myynnillä ei siis ole tässä vaiheessa kiire.
– Voi olla, että Rantalinna jääkin tämän hetkiselle omistajalleen. Haluamme vielä katsoa mahdollisuuksiamme, Rantalinnan hotellivastaava Aljona Kähar sanoo.
Oulun yliopiston Giellagas-instituutin opiskelija Máren-Elle Länsman on selvittänyt kandidaatintyössään veganismia ja on haastatellut työhönsä kolmea saamelaista vegaania. Vegaaniruokavalio perustuu kasvispohjaiseen ruokaan, joka ei sisällä eläinperäisiä ruokia.
– Tutkielmassani tuli ilmi, että sámevegaani tarkoittaa sellaista vegaania, joka on saamelainen ja syö vegaaniruokavalion mukaan. Vegaaniruoan lisäksi sámevegaani syö myös poronlihaa, riistaa tai muita eläinperäisiä tuotteita, mitkä tulevat Saamenmaalta tai lähistöltä, kertoo Máren-Elle Länsman.
Máren-Elle Länsmanin tutkielman mukaan sámeveganismi on tapa yhdistää saamelaisuus ja veganismi. Jokainen valitsee elintapansa ja tavan syödä, ja veganismia on mahdollista käsitellä omin tavoin.
– Keskeiset tulokset olivat ne, että sekä vegaanit että sámevegaanit aloittivat ruokavalionsa suurin piirtein samalla tavalla tai samoista syistä. Syyt olivat eettisiä, ekologisia ja terveydellisiä syitä, sanoo Länsman.
Máren-Elle Länsman on pohtinut jatkavansa tutkimusaiheella, mutta hän ei ole vielä varma jatkaako hän aiheen käsittelyä pro gradu -työssään.
Pohjoisessa voi olla haastavaa löytää tuoreita kasviksia ja vihanneksia. Toni Pitkänen / Yle
Syömme kasvisruokaa, mutta kuitenkin samalla syömme luonnon kaloja ja lihaa. Anne Olli
Saamelaisnuoret Sara Keränen ja Anne Olli kertovat, että sámevegaani-käsite on heille tuttu entuudestaan. Länsmanin tutkielman mukaan he ovat sámevegaaneja, kun he syövät vapaana luonnossa kasvanutta lihaa ja kalaa.
– Kyllä me olemme ystävien kanssa vähän vitsailleet, että on sámevegaani kun porohan on kuin sieni. Syömme kasvisruokaa, mutta kuitenkin samalla syömme luonnon kaloja ja lihaa, kertoo Anne Olli.
Sara Keräsen mukaan ei ole sama asia syödä lihaa, joka on kasvanut luonnossa vapaana kuin erikseen ruoaksi kasvatettua ja tuotettua lihaa. Anne Olli myös näkee, että luonnossa kasvanut liha on eri asia kuin ruuaksi tuotettu liha.
– Kyllähän se on eri asia kun kuitenkin tietää, että eläimellä on ollut hyvä elämä siellä metsässä ja se ei ole joutunut katsomaan vain seiniä koko elämäänsä, Olli pohtii.
Sara Keränen on taas puolestaan joutunut selittämään, minkä takia hän on valinnut vegaanisen ruokavalion. Hänen mukaansa pohjoisessa voi olla haastavaa syödä vegaaniruokavalion mukaisesti, koska tuoreita kasviksia ja vihanneksia ei ole niin paljoa saatavilla ja veganismi ei ole yhtä yleistä kuin kaupungeissa.
– Olen kyllä monta kertaa joutunut selittämään, että miksi olen vegaani ja minkä takia en syö tätä enkä tuota, selostaa Keränen.
Máren-Elle Länsmanin tutkielman voit lukea täältä.
Kansainvälinen lastenjärjestö Unicef vetoaa jäsenmaihinsa, että ne ottaisivat täyden vastuun Koillis-Syyriassa Al-Holin Isis-leirillä kammottavissa oloista kärsivistä lapsista.
Tuoreessa tiedotteessaan järjestö alleviivaa, että kyse ei ole rikollisista vaan huonosti kohdelluista ja hyväksikäytetyistä lapsista. Järjestön mukaan lapset pitää palauttaa turvallisesti kotimaihinsa ja heidän kotouttamisestaan on pidettävä huolta.
Lisäksi järjestö vetoaa kaikkia konfliktin osapuolia varmistamaan, että humanitaarisella avulla on esteetön pääsy leirille ja ylipäätään Syyriaan.
Ylen tietojen mukaan leirillä on 11 suomalaisäitiä ja 33 suomalaislasta. Naiset ja lapset ovat päätyneet Isis-leirille terroristijärjestön menetettyä maa-alueensa Syyriassa ja Irakissa.
Suomen hallitus ei ole vielä tehnyt päätöstä siitä, haetaanko perheitä takaisin kotiin.
Yhä enemmän ripulitapauksia
Unicefin mukaan humanitaarinen tilanne Al-Holin leirillä on edelleen hyvin kriittinen, vaikka väkivaltaisuudet Syyriassa ovat jo laantuneet ja vähemmän ihmisiä saapuu leirille.
Yli 40-asteinen helle vaikeuttaa oloja entisestään. Leirillä vastikään vieraillut Unicefin tiedottaja Salam Al-Janabi kertoo Ylelle sähköpostitse, että viimeisen kuukausi on aiheuttanut piikin raportoiduissa ripulitapauksissa.
– Korkeat kesälämpötilat ja yleiset asumisolosuhteet leirillä heikentävät lasten terveyttä entisestään, Al-Janabi kirjoittaa.
Al-Holin Isis-leirillä on yli 70 000 ihmistä. Heistä suuri osa on syyrialaisia. Delil Souleiman / AFP
Paahtavassa auringossa teltoista tulee kuin saunoja. Telttojen lisäksi leirissä ei juurikaan ole varjopaikkoja. Lisäksi kuumuus lisää juomaveden pilaantumisen riskiä.
Myös esimerkiksi avustusjärjestö Punainen Risti on vastikään kuvaillut leirin tilannetta "apokalyptiseksi", sillä siellä olevat ihmiset ovat nälkiintyneitä, sairaita ja traumatisoituneita.
Puhdas vesi houkuttelee leikkipaikalle
Järjestöt kuljettavat puhdasta juomavettä Al-Holiin päivittäin, ja lisäksi leirissä on lastenjärjestön tiedottajan mukaan vedenpuhdistuspiste.
– Leirillä jututtamani tyttö kertoi, etteivät aktiviteetit ole ainoa syy, miksi hän tulee mielellään Unicefin leikkipaikalle. Tyttö sanoi, että "täällä saan jääkylmää vettä", Al-Janabi kirjoittaa.
Al-Janab kertoo, että jo ennen leirille tuloaan lapset ovat eläneet vaikeissa olosuhteissa. Sen vuoksi heistä monelta puuttuu esimerkiksi perusrokotukset. Leirillä on nyt järjestetty rokostuskampanjoita, joilla rokotepeittoa on saatu kurottua hieman umpeen.
Unicefin tiedottajan mukaan kesän ripulitapaukset eivät ole tiettävästi johtaneet kuolemiin. Maailman terveysjärjestö WHOn mukaan alkuvuodesta lapsia kuoli leirillä muun muassa hypotermiaan.
Al-Holin leirillä on noin 70 000 henkilöä. Unicef arvioi, että heistä 90 prosenttia on naisia ja lapsia. Lapsia on noin 50 000, ja heistä suuri osa on alle 12-vuotiaita.
Yle uutisoi tänään aiemmin, että kahden ison festivaalin molemmat pääesintyjät ovat peruneet keikkansa. Tänä viikonloppuna Helsingin Suvilahdessa järjestettävä Weekend Festival kertoi viime yönä Instagram-tilillään, että pääesiintyjäksi kiinnitetty ruotsalainen house-musiikkia soittava Swedish House Mafia peruu esiintymisestä festivaalilla.
Korvaavaksi pääesiintyjäksi niin ikään ruotsalaisen house-musiikkia soittavan Alesson.
Samalla alueella elokuun toisena viikonloppuna järjestettävä Flow Festival ilmoitti tänä aamuna, että sen festivaalin pääesiintyjä räppäri Cardi B on perunut Euroopan-kiertueensa esiintymiset aikataulupäällekkäisyyksien vuoksi.
Myös hänet on saatu korvattua, kun pääesiintyjäksi on kiinnitetty pikavauhtia R&B-muusiikia esittävä Solange.
Festareilla tärkeintä fiilis ja kaverit
Ylen kävi haastattelemassa juuri alkaneiden Weekend Festivalille menijöitä. Savonlinnasta Helsinkiin tulleet ystävykset eivät pitäneet suruliputusta, vaikka pääesiintyjäksi buukattu Swedish House Mafia tekikin oharit.
– Hyvä asia, että saatiin korvaaja paikalle. Vaikka olen kuunnellutkin Swedish House Mafiaa, niin oli hyvä että saatiin tasokas korvaaja tilalle, sanoo kolmatta kertaa kyseisillä festarilla oleva Teemu Saikkonen.
– Itseäni ei liikuta oharit, koska en kuuntele kyseistä musiikkia, toteaa Sampsa Koneh
Hyvissä festaritunnelmissa ollut kaksikko kertoo kaiken a:n ja o:n olevan hyvä yhteisöllinen tunnelma festareilla.
Sen sijaan salolaiset Iina Somerpalo sekä Anna Jännäri olivat hieman harmissaan pääesiintyjän perumisesta, koska korvaava esiintyjä ei ole heidän mielestään aivan yhtä tunnettu.
– SHM ei ollut meidän ykkösbändi, jota tulimme kuuntelemaan, mutta tiesimme silti kyseiseltä porukalta enemmän biisejä kuin sen korvanneelta Alessolta.
Parivaljakko kertoo festareiden tärkeimmän asian olevan hyvä fiilis ja kaverit.
Kaikki jakavat kiitosta tapahtumajärjestäjälle, että paikkaaja löytyi näinkin nopealla aikataululla.
– Jokaisen artistin peruuntuminen on aina kolaus, mutta saimme onneksi nopeasti uuden hyvän artistin tilalle, kommentoi Weekend Festivalin tiedottaja Tomi Lindblom.
Swedish House Mafia ilmoitti omilla Facebook-sivuillaan Weekend Festival -esiintymisen perumisen syyksi tuotantopuolen ongelmat, joita ei pystyttäisi korjaamaan lyhyessä ajassa.
– Vika ei ole meidän tuotannossa, kyse on artistin sanamuodosta, jolla artisti on halunnut argumentoida peruuntumistaan, toteaa Lindblom kryptisesti.
Sosiaalinen media ei yhtä ymmärtäväisenä
Sosiaalisen median alustoilla artistien peruuntumista ei ole katsottu aivan yhtä ymmärtäväisesti. Esimerkiksi Twitterissä ollaa huomioitu oharit tehneiden suuri määrä Suomen eri festareilla.
Jotkut taas kokevat, että osa rahoista pitäisi palauttaa, kun oharit tehnyt festivaalien pääartisti korvataan niin sanotusti halvemmalla kiinnityksellä.
Turkulaisella Ilkka Kanervalla (kok.) tuli keskiviikkona täyteen 16 000 päivää kansanedustajana. Testasimme Porin SuomiAreenassa, kuinka paljon ihmisiä konkariverkostoituja tuntee.
Radio Suomen lounaissuomalaisessa iltapäivässä kuultiin torstaina, kun Kanerva asettui 100 metrin lähtöviivalle Porin kävelykadulle. Maaliviiva oli Eetunaukiolla.
– Minulla on sellainen tapa, että mieluummin tervehdin kuin käännän katsettani pois ihmisistä, Ilkka Kanerva sanoo.Johanna Manu / Yle
Toimittaja Welling pohjustaa lähtöä esittämällä laskelman, jonka mukaan Ilkka Kanervan pitäisi tuntea ainakin 16 000 ihmistä. Oletuksena on, että hän on tutustunut edes yhteen uuteen ihmiseen jokaisena päivä kansanedustajanurallaan.
– Tulipa yllättävää matematiikkaa. Ehkä ei joka päivä tutustu sellaiseen uuteen ihmiseen, joka jää muistivarantoon, Kanerva puntaroi.
– Se (tutustuminen uusiin ihmisiin) tulee vähän ryppäissä ja on sattumankauppaa. Luonnollisesti on paljon sellaisia, jotka jäävät vähän ohuemmalle tuntumalle. En ihan allekirjoita tuota sääntöä, että yksi per päivä.
Kanerva arvioi etukäteen, että sadan metrin matkalle osuu tusinan verran tuttuja.
Heinon pariskunta (kuvassa vasemmalla) on Kanervan hyvänpäiväntuttuja urheilupiireistä Raumalta. Johanna Manu / Yle
Ikethon starttaa. Tervehdyksiä ja nyökkäyksiä alkaa kertyä heti, mutta Kanervan pariskunta etenee pysähtymättä joitakin kymmeniä metrejä.
– Ensimmäiset jutusteltavat, kaksi pariskuntaa, toisella miehellä on punainen pipo. Nyt jutellaan ja naureskellaan, selostaja supattaa.
Mistä yhteydestä Raumalta tulleet Hannu Heino ja Hannele Osmonen-Heino tuntevat Ilkka Kanervan?
– Kyllä melkein täytyy sanoa, että kasvoista tunnetaan. Ilkka tuntee ihan kaikki. Eihän hänkään ole turkulainen vaan Lokalahdelta, sehän on melkein Rauman esikaupunki, Hannu Heino valaisee kohtaamisen jälkeen.
Aika moni tuttavuus on syntynyt urheilun ympäriltä.
Taas edetään moikkaillen, kunnes Kanerva puikahtaa telttaan, Minun kirkkoni -osastolle jutustelemaan. Sillä aikaa pohjatyönsä tehnyt radioselostaja pudottelee triviaa.
Kanervien toukokuussa solmittu avioliitto mainitaan, samoin ministerin arvonimi ja toisaalta myös valinta Suomen turhimmaksi julkkikseksi 25 vuotta sitten.
Salainen kädenpuristus? Puoluetoveri Matti Niiranen on Kanervan puheissa "äijänpätkä".Johanna Manu / YleKanerva kaappasi tutun naisen halaukseen. Johanna Manu / Yle
– Olen jo seonnut laskuissa ihan täysin, mutta tusina oli ihan paperia. Kyllä tässä on jo tullut pari–kolmekymmentä tervehdystä ja tusinan verran ollut juttusilla, selostaja Ari Welling ynnäilee.
Kanervat alkavat jo lähestyä Eetunaukiota. Pikkupoika kiipeilee lastenvaunuissaan. Kanerva käy juttusilla ja varoittelee putoamasta.
Hyväntuulisuus tarttuu monissa kohtaamisissa Kanervan kanssa. Mari Kaunistola on porilainen kokoomusaktiivi.Johanna Manu / YleLyhyenkin kävelymatkan aikana kaupungilla riittää käteltäviä kuin Linnan juhlissa. Johanna Manu / Yle
Taas on aika pistäytyä esittelijöiden pakeille, tällä kertaa Fingridin osastolle. Löytyykö kartalta Lokalahti?
– Siinä on valtakunnalliset voimakartat, katsoin kuinka tarkat ne ovat. Hyvät kartat tuntui pojilla olevan, ajantasaiset, Kanerva kehaisee.
Haastematka on lopuillaan. Kymmeniä tuttuja osui matkalle, mutta tarkkaa lukua ei valitettavasti saatu.
Kanerva kertoo rakastavansa ihmisten kohtaamista. Ajatus keskeytyy, sillä jälleen osuu juttusille tuttuja kasvoja. Nimiä ei äkkiä tule mieleen, asiayhteyksiä kylläkin.
– Muistan sen toisen kaverin urheilun kautta kyllä. Sen hyvin auringossa olleen kaverin persoonan muistan hyvinkin.
Ilkka Kanerva halaa, kättelee, taputtaa olalle ja lähestyy muutenkin ihmisiä välittömän lämpimästi.Johanna Manu / Yle
Kanervan mukaan SuomiAreenassa otetaan rennosti. Ihmisten tapaaminen on kesällä muutenkin aivan toista kuin muulloin, jolloin aikataulut on nakutettu tiukasti kalenteriin.
– SuomiAreenassa kun olet knaftin (vajaan) viikon verran, ei siitä mitään tule, jos olet pönötysasennossa.
Seuraavaksi Kanervan ohjelmassa on tapaaminen ulkoministeriön korkean virkamiehen kanssa. Perjantaina hän on jo lentänyt Ukrainaan johtamaan vaalitarkkailijoita.
– Täällähän tietysti tapaa näiden tapahtumien ulkopuolellakin... Moi, kato! Mitä äijänpätkä, Kanerva tervehtii taas ja ottaa vastaan onnitteluja.
Pitkän miehen nimi muistuu mieleen pienen kaivelun päätteeksi.
– Joo, hän on kokoomusaktiivi, jonka kesämökki on Pyhärannan Rihtniemessä ja hän on Suvi Rihtniemen aviopuoliso... Hän on Niiranen Matti nimeltään, helsinkiläiskaveri, hän on Helsingin kaupunginvaltuutettu muistaakseni.
Mitään erityistä muistitekniikkaa Kanerva ei käytä, mutta arvioi nimi- ja kasvomuistinsa melko hyviksi. Eikä tervehtiminen toisaalta mitään maksa.
– Olen vähän avomielinen ihminen, avoin luonne. Mieluummin tervehdin kuin jätän tervehtimättä. On huonompi tapa, jos joku kokee, että onpas se tullut koppavaksi kun ei edes morjensta.
Kanervan kaupunkikierros päättyy kahvilaan. Marja Tiura käy tervehtimässä. Johanna Manu / Yle
Ranskalainen tuomioistuin on hylännyt vaatimuksen vahingonkorvauksista Estonia-oikeudenkäynnissä.
Tuomioistuin päätti, ettei kahden yhtiön tarvitse maksaa miljoonakorvauksia Estonia-turmasta selviytyneille sekä turmassa menehtyneiden omaisille. Kanteen tekijät vaativat 40 miljoonan euron korvauksia psykologisista haitoista.
Kanne oli nostettu lautan rakentanutta saksalaistelakka Meyer Werftia ja Estonialle merikelpoisuusluokituksen myöntänyttä ranskalaista Bureau Veritas -luokituslaitosta vastaan.
Oikeuden mukaan kanteen tekijät eivät kyenneet esittämään todisteita siitä, että edellä mainitut yhtiöt olisivat osoittaneet vakavaa tai tahallista virhettä toiminnassaan.
Kanteen nostaneet 1 116 omaista ja selviytyjää katsoivat, että lautan suunnittelussa, erityisesti keulaportin avaamisjärjestelmässä, oli tehty vaarallisia virheitä. Heidän mukaansa keulaportin avaamisjärjestelmä oli suunniteltu ja rakennuttu niin, että ajoneuvot pystyvät liikkumaan lautalta pois nopeasti.
Omaisten edustajat nostivat kanteen vuonna 1996, mutta tapauksen ottamisessa oikeuslaitoksen käsiteltäväksi kesti yli 20 vuotta.
Tallinnasta Tukholmaan matkalla ollut Estonia upposi syyskuussa 1994. Turmassa kuoli 852 ihmistä. Aluksesta pelastui vain 137 ihmistä.
Estonian uppoamista tutkineen ryhmän loppuraportissa vuonna 1997 kerrottiin, että turman syynä oli lautan rikkoutunut keulaportti, joka ei kestänyt myrskyn rasituksia ja irtosi. Tämän vuoksi vesi pääsi virtaamaan autokannelle ja alus upposi.
Puolustusvoimien Viestikoekeskusta käsittelevä vuoto ei ole voinut olla vahinko. Huippusalaiset asiakirjat eivät ole voineet päätyä vääriin käsiin sattumalta, sillä niitä ei levitellä sähköisessä muodossa eivätkä ne ole kuin muutaman henkilön saatavilla.
Näin arvioi viestintäasiantuntija Markku Mantila Ylen haastattelussa. Muun muassa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen viestintäjohtajana työskennellyt Mantila puhuu vuototapauksesta, jossa Helsingin Sanomat sai käsiinsä erittäin salaiseksi luokiteltuja asiakirjoja ja teki niistä Puolustusvoimia järkyttäneen jutun joulukuussa 2017.
– En usko vahinkoon. Se, että näitä korkeimman turvaluokituksen eli ykkös- tai kakkosuojaustasoon luokiteltuja tietoja jaettaisiin sähköpostin kautta, on mahdotonta. Veikkaukseni on, että kyllä nämä asiakirjat on vuodettu ihan tahallaan ja tarkoituksella.
Esimerkiksi Suomen Kuvalehti on arvioinut aiemmin jutussaan yhtenä vaihtoehtona, että salaisten asiakirjojen vuoto saattaisi paljastua lopulta vahingoksi.
Keskusrikospoliisin tutkinnassa olevasta jutusta ei ole kerrottu, epäileekö poliisi tietovuodon olleen tahallinen vai tahaton.
Viikko sitten STT kertoi, että Puolustusvoimien entisen tiedustelujohtajan Georgij Alafuzoffin liittyvän epäilyihin vuototutkinnassa. Alafuzoff on johtanut myös EU:n sotilastiedustelua.
Poliisi ei ole kertonut Alafuzoffin roolista tietovuotoepäilyssä.
Georgij Alafuzoff työskenteli Puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä 2007–2013. Roni Rekomaa / Lehtikuva
Mantila sanoo, että hän tarkastelee vuototutkintaa ulkopuolelta.
Mantila arvioi vuodon olevan tahallinen, mutta on ymmällään motiivista. Hän ei halua lähteä arvelemaan, olisiko salaista tietoa liikkeellä ilmi tulleen lisäksi enemmän.
– En uskalla jossitella. Mutta tietenkin sen perusteella, että joku on vuotanut salaisia asiakirjoja, voisi arvioida, että muutakin on vielä liikkeellä. Korostan, että tämä on täyttä spekulointia.
Tämä tietovuoto on oikeastaan "vanhanaikainen", sillä nyt ei ole kyse kyberturvallisuudesta.
– Kun tiedostoja ei liikutella sähköisesti, vahingon mahdollisuus on pieni. Myös se väki, joka näitä käsittelee, on ammattilaisia. He ovat korkealla valtiokoneistossa. Jos tämän tiedon perusteella jotakin pitäisi päätellä, niin kyllä vuoto on hyvin tahallinen.
Salaisia asiakirjoja käytetään vain paperilla
Ykkösturvallisuusluokkaan kuuluvaa eli "erittäin salainen"-leimalla varustettua asiakirjaa Mantilakaan ei ole koskaan omien sanojensa mukaan nähnyt.
– Korkeimman turvaluokan asiakirjoja jaetaan vain pienelle porukalle. Olin toistakymmentä vuotta valtion virkamiehenä. Sinä aikana en nähnyt kertaakaan ykkösluokiteltua asiakirjaa. Tällä perusteella uskon, että poliisilla on aika hyvä käsitys siitä, kuka tai ketkä ovat vuotajia.
Salassapidon tarkoitus on turvata, ettei vahinkoa aiheudu esimerkiksi valtion turvallisuudelle, maanpuolustukselle tai kansainvälisille suhteille.Kerttu Kamula / Yle
Valtioneuvoston kanslian ryhmäpäällikkö Markku Kraft kertoo, että jokaiselle punaleimalle täytyy olla peruste eikä ylisuojaus ole sallittua.
– Turvaluokkia on neljä. Jako turvallisuusluokiteltuun tietoon on tehty salassapitoperusteen mukaan: erittäin salainen, salainen, luottamuksellinen ja suojaustaso, jossa käyttöä on rajoitettu.
Helsingin Sanomien artikkelin laadinnassa epäillään käytetyn kahteen ylimpään luokkaan kuuluvaa tietoa: erittäin salaista ja salaista.
Salaisten tietojen joutuminen vääriin käsiin voi aiheuttaa vahinkoa kansainvälisille suhteille, valtion turvallisuudelle, maanpuolustukselle tai vaikkapa turvajärjestelyille.
Kraft on itse saanut käsiinsä ykkösluokan paperin vain kerran. Se kertoo siitä, että kaksi ylintä tietojen suojaustasoa ovat hyvin harvinaisia.
– Näin suojellut tiedot ovat pienen piirin tiedossa. Kaikkein salaisimmissa papereissa pääsy tietoon voi olla jopa vain kahdella ihmisellä.
"Rajoitetun käytön" papereita voidaan jakaan sähköpostitse. "Luottamuksellisia" tietoja voidaan lähettää sähköisesti salattujen yhteyksien kautta. Kaksi ylintä suojaustasoa pysyvät paperiversioina ja niiden käyttöön oikeutetut pystytään nimeämään.
Salaiset kansiot
Puolustusvoimia vahingoittava tapaus lähti liikkeelle, kun Helsingin Sanomat julkaisi vuonna 2017 artikkelin "Salaisuus kallion uumenissa".
Jutussa kerrottiin Tikkakoskella sijaitsevan Puolustusvoimien Viestikoekeskuksen toiminnasta. Helsingin Sanomien artikkelin mukaan se on tiedusteluun erikoistunut yksikkö ja "käytännössä kohteena on Venäjä".
HS perusteli jutun julkaisua ja salaisten tietojen käyttöä sillä, että valmisteilla olleessa uudessa tiedustelulaissa Viestikoelaitokselle oltiin antamassa lisää valtuuksia, ja kansalaisilla on oikeus tietää, mitä se tekee. Laki on sittemmin hyväksytty.
Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi ei voi kertoa tutkinnassa olevasta jutusta. Petteri Paalasmaa / AOP
Vuototapauksen poliisitutkinta voidaan jakaa kahteen haaraan.
Helsingin Sanomia epäillään turvallisuussalaisuuden paljastamista, kun lehti julkaisi "salaisilla punaleimoilla" varustetun juttunsa. Korkeimpaan oikeuteen asti edenneessä, Helsingin Sanomien toimittajan tietokoneen takavarikkojutussa puidaan osaltaan myös toimittajajille tärkeää lähdesuojaa ja päätoimittajan vastuuta.
Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi ei kerro Ylelle, tiesikö hän ennen jutun julkaisua, mistä ja keneltä ykkösluokan salaiset tiedot olivat peräisin.
Päätoimittaja ei kommentoi sitäkään, oliko jutun sisältö ennen julkaisua hänen tiedossaan.
– En kommentoi tällä hetkellä mitään, koska asiasta on käynnissä poliisitutkinta.
Jutun toisessa, vieläpä tietojen julkaisua merkittävämmässä haarassa poliisitutkinta kohdistuu Puolustusvoimien sisälle. Etsitään tiedusteluun ja maanpuolustuksen ytimeen liittyvien salaisten tietojen vuotajaa.
Puolustusvoimien pääesikunta teki heti Helsingin Sanomien jutun ilmestyttyä keskusrikospoliisille tutkintapyynnön. Rikosnimikkeitä tuolloin olivat turvallisuussalaisuuden paljastaminen ja virkasalaisuuden rikkominen.
"Mittava vahinko"
Vuodon vakavuudesta kertoo tasavallan presidentti Sauli Niinistön ärähdys heti artikkelin julkaisun jälkeen presidentin kanslian tiedotteessa:
– Salaisia asiakirjoja on laittomasti luovutettu Helsingin Sanomien haltuun. Siltä osin on rikostutkinta käynnistetty. Korkeimman turvaluokituksen saaneiden asiakirjojen sisällön paljastuminen on turvallisuutemme kannalta kriittistä ja voi aiheuttaa vakavia vaurioita.
Pääesikunnan keskusrikospoliisille tekemän tutkintapyynnön mukaan artikkelin tiedot "aiheuttavat erityisen suurta vahinkoa Suomen maanpuolustukselle ja turvallisuudelle".
Puolustusvoimiin kohdistuva vuototutkinta on myös kansainvälisesti arka aihe. Tietovuodon on pahimmillaan pohdittu voivan aiheuttaa jopa kansainvälisen kriisin EU- ja Venäjä-kytkyineen.
Myös viestintäasiantuntija Markku Mantila arvioi, että Suomen suhteet tiedustelu- ja sotilasyhteistyössä ovat saattaneet saada siipeensä.
– Onhan tämä mittava vahinko. Asiakirjan vuotaminen antaa kuvaa siitä, että vuodot ovat mahdollisia. Ylipäätään korkeimman turvaluokan tietojen vuotaminen kertoo huolimattomuudesta ja tahallisuudesta. Ei tämä hyvääkään tee. Kansainvälinen yhteistyö perustuu luottamukseen. Se tarkoittaa luottamusta siihen, että kerrotut arkaluonteiset tiedot pysyvät tietojen saajalla.
Toisaalta Mantilalla on lohduttava viesti: Suomen hyvä maine auttaa.
– Suomella on melko hyvä maine maailmalla edelleen. Se vahinko, mikä tästä nyt syntyy, on kyllä varmasti korjattavissa.
Iranin vallankumouskaarti kertoo, että se on ottanut haltuunsa Britannian lipun alla purjehtivan tankkerin Hormuzinsalmessa, kertovat uutistoimistot.
Kyseessä on ruotsalaisen Stena Bulk -varustamon Stena Impero -alus. Stena Bulk vahvistaa verkkosivuillaan, että yhtiö ei ole saanut yhteyttä alukseen sen jälkeen, kun sitä oli lähestynyt joukko tuntemattomia pieniä aluksia ja helikopteri. Stena Bulkin mukaan tankkerilla oli 23 ihmistä. Tiettävästi kukaan ei ole loukkaantunut selkkauksessa.
Iranin valtion tv-kanava kertoo, että vallankumoskaarti on tuonut tankkerin rannikkoalueelle.
Tiina Jutila / Yle
Kaarti kertoo saaneensa merenkulkuviranomaisilta pyynnön ottaa tankkeri haltuunsa, koska se rikkoi kansainvälisiä merenkulun sääntöjä.
Britannian hallituksen kriisikomitea Cobra on kokoontunut hätäkokoukseen tapauksen vuoksi.
The Guardian kertoo, että brittiviranomaiset selvittävät kuumeisesti syytä, miksi brittitankkeri muutti kurssia kohti Iranin aluevesiä.
Laiva oli brittimedian mukaan matkalla Saudi-Arabiaan.
"Yhdysvallat seuraa tilannetta"
Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvosto kertoo seuraavansa tilanteen kehittymistä. Neuvoston tiedottaja kertoo Yhdysvaltain puolustavan liittolaisiaan Iranin "pahantahtoista käyttäytymistä" vastaan.
Selkkaus on viimeisin käänne Britannian ja Iranin välisissä kiristyneissä suhteissa. Aiemmin tänään Britannia ilmoitti jatkavansa iranilaistankkerin pysäyttämistä Gibraltarilla kuukaudella.
Panaman lipun alla seilaava Grace 1 -supertankkeri pysäytettiin Gibraltarilla heinäkuun alussa, koska sen arveltiin olleen matkalla Syyriaan lastinaan raakaöljyä. Lastin epäiltiin olevan Euroopan unionin asettaman öljyn kauppasaarron vastaista.
Reilu viikko sitten Iranin vallankumouskaartin aseistetut joukot yrittivät ottaa Persianlahdella haltuunsa britannialaisen öljytankkerin. Yritys kuitenkin epäonnistui, kun tankkeria saattanut Britannian laivaston fregatti ajoi öljytankkerin ja iranilaisveneiden väliin, suuntasi aseensa iranilaisveneitä kohti ja antoi suullisesti perääntymiskäskyn. Iranilaisveneet kääntyivät takaisin. Iran on kiistänyt, että koko tapausta olisi sattunut.
Kuopion keskustan lähistollä Puijon alueella nähdystä karhusta ei ole tehty uusia havaintoja, kertoo Itä-Suomen poliisi Twitterissä. Suurriistavirka-apu ei myöskään löytänyt alueelta karhun jälkiä.
Poliisin mukaan alueella liikkumista ei tarvitse enää varoa.
Alueelta löydettiin sen sijaan hirvi ja kaksi vasaa.
Puijon urheilu- ja luontoalueella tehtiin karhuhavainto perjantaina iltapäivällä. Ilmoituksen mukaan karhun oli nähty liikkuvan lenkkipolun lähistöllä Julkulassa lähiöravintolan tuntumassa.
Poliisi kehotti päivällä ihmisiä välttämään aluetta.
Venäjä helpottaa tuntuvasti ulkomaalaisten matkailua Pietariin ja sen ympäristöön.
Lokakuusta alusta lähtien Pietariin ja Leningradin alueelle voi matkustaa sähköisellä viisumilla, jonka voi hankkia internetissä ilman konsulimaksua. Leningradin alue kattaa muun muassa Viipurin ja Karjalankannaksen.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on allekirjoittanut torstaina asiaa koskevan asetuksen, kertoo uutistoimisto Tass.
Viisumeita aiotaan myöntää turisteille, liikematkalaisille sekä esimerkiksi urheilijoille, tutkijoille ja taiteilijoille. Niillä voi oleskella viisumissa määritellyllä Venäjän alueella kahdeksan päivän ajan.
Toistaiseksi ei tiedetä, koskeeko päätös myös suomalaisia. Venäjän hallituksen on määrä laatia ennen lokakuuta lista maista, joiden kansalaisille sähköisiä viisumeita myönnetään.
Halvempaa ja helpompaa
Matkailu Pietariin halpenee ja helpottuu huomattavasti, jos Venäjä alkaa myöntää myös suomalaisille sähköisiä viisumeita.
Tällä hetkellä matkatoimistot veloittavat turistin kertaviisumista noin 80 euroa. Käsittelyajat ovat yli viikon pituisia, ja passi on tuon ajan matkatoimistossa tai Venäjän konsulaatissa.
Sähköisen viisumin voi hakea itse ilman välikäsiä, eikä passista tarvitse luopua käsittelyn ajaksi.
Vastaava sähköinen viisumi on ollut käytössä jo noin vuoden ajan Vladivostokin alueella. Viisumeita on myönnetty 18 valtion kansalaisille.
Päätöksestä kertoi Suomessa ensimmäisenä Ilta-Sanomat. Lehden mukaan sähköisiä viisumeita myönnetään jo nyt Kaliningradissa vieraileville suomalaisille.
