Syyttäjän mukaan Postin Liedon lajittelukeskuksessa työskennellyt henkilö varasti usean kuukauden ajan Postin kautta kulkeneita puhelimia, kertoo Turun Sanomat.

Lehti kertoo että turkulaiselle naiselle ja miehelle luettiin syytteet Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa torstaina. Syyttäjän mukaan Postilla töissä ollut nainen otti sivuun hänen kauttaan kulkeneita paketteja ja mies myi niitä netin kautta eteenpäin.

Syyttäjä vaatii kummallekin vankeutta. Molemmat syytetyt kiistävät kaikki rikokset.

Ensimmäinen teko tapahtui 2017 joulukuussa, minkä jälkeen puhelimia varastettiin järjestelmällisesti kaikkiaan yhdeksän kappaletta.

Poliisitutkinnassa selvisi lajittelukeskuksesta hävinneiden puhelimien kadonneen aina syytetyn naisen työpisteelle päädyttyään.

Poliisin kotietsinnässä naisen asunnosta löytyi viimeisenä kadonnut puhelin paketissaan.

Kiistely kilpailukykysopimuksessa aikoinaan sovitusta 24 lisätyötunnista ilman korvausta jatkuu yhä työmarkkinapöydissä.

Sen sijaan Kiky-ratkaisuun kuuluvasta työnantajien sosiaaliturvavakuutusmaksuosuuden pienentämisestä ja palkansaajien osuuden kasvattamisesta on puhuttu vähän.

– Se on ollut vuositasolla parin miljardin euron tulonsiirto palkansaajilta työnantajille. Onhan se merkiitävä osuus kilpailukyvyn parantamisessa, napauttaa toimihenkilöitä edustavan STTK:n puheejohtaja Antti Palola.

Kyse on työttömyysvakuutusmaksusta, työeläkemaksusta ja sosiaaliturvamaksusta, joita kaikilta yrityksiltä ja palkansaajilta veroluontoisesti palkanmaksun yhteydessä peritään.

Kikyn yhteydessä vuonna 2016 sovittiin, että näistä sosiaaliturvavakuutusmaksuista aiempaa suuremman siivun maksavat palkansaajat.

Palkansaajille olisi jäänyt palkasta aiempaa vähemmän käteen, joten valtio kompensoi muutoksen keventämällä vuosina 2017–2019 tuloverotusta. Se etu päättyi, joten tänä vuonna Veronmaksajain keskusliiton laskelmien mukaan verotus kiristyy.

Lue aiheesta tarkemmin:

Vasta kahden prosentin palkankorotus kampeaa keskituloisen suomalaisen ostovoiman plussalle – katso miten sinun palkallesi kävisi

Työnantajia niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella palkkojen sivukulujen alentuminen on hyödyttänyt miljardeilla.

STTK:n viime marraskuun tarkistetun laskelman mukaan hyöty nousee vuosien 2017–2020 aikana yhteensä 5,8 miljardiin euroon.

Työantajien maksuprosentteja sosiaalivakuutusmaksuissa pienennettiin ja palkansaajien nostettiin vaiheittain niin, että kokonaisuutena työnantajien osuus on pienentynyt, eli siis palkkakustannukset ovat halventuneet, yhteensä runsaat 2,6 prosenttiyksikköä.

Palkansaajien maksuosuuden kasvattaminen on ollut työajan pidentämistä merkittävämpää

– Mielestäni sosiaalivakuutusmaksujen uudelleen kohdentamisella on huomattavasti suurempi merkitys kilpailukyvylle kuin 24 tunnin työajan pidennyksellä, sanoo STTK:n Palola.

Työnantajien puolella asia nähdään samalla tavalla.

– Tämä oli tehokas toimi ja sitähän sillä haettiinkin. Kilpailukykysopimuksen tuottamasta hyödystä sosiaalivakuutusmaksujen uudelleen kohdentaminen on yli puolet, sanoo myös EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari.

Näin siksi, että sosiaalivakuutusmaksujen uudelleen kohdentaminen koski kaikkia työnantajia ja yrityksiä, siis niitäkin jotka jäivät kiky-sopimuksen ulkopuolelle. Kikystä ulos jääneitä aloja olivat muun muassa rakennus- ja kuljetusalat. Vastaavasti palkansaajapuolella kaikkien maksuosuus nousi.

– Työntekijöistä kaikki tuntevat sen omassa tilipussissaan, Palola yksinkertaistaa.

Kiistellyn 24 tunnin vuosityöajan lisäyksen vaikuttavuutta himmentää sekin, että työajan lisäys otettiin hyvin vaihtelevasti käyttöön. Tavoitteesta eli 1,4 prosentin tai noin miljjardin euron vuosittaisesta hyödystä yritysten palkkakustannuksissa jäätiin vajaaksi.

– Kiky-sopimuksessa haluttiin pysyvää yksikkötyökustannusten alentumista viidellä prosentilla. Siihen ei ihan päästy, mutta tehtiin merkittäviä muutoksia, jotka johtivat siihen, että kilpailukyky ja työllisyys paranivat, Rantahalvari vakuuttaa.

Työmarkkinaneuvotteluissa palkansaajien maksurasituksen kasvu ei ole esillä

Työmarkkinapöydissä sosiaalivakuutusmaksujen maksurasituksen uudelleen kohdentamisesta ei kuitenkaan tällä hetkellä elämöidä lisätuntien tavoin.

– Tästä on voimassa pysyvä lainsäädäntö eli tässä ei ole mitään epäselvää. Työnantajien maksurasitusta kevennettiin pysyvästi 2,63 prosenttiyksiköllä, EK:n Rantahalvari perustelee.

– Ihmiset varmaan kokevat sosiaaliturvamaksut veroluonteisina maksuina, joten niiden symboliikka ei ole niin iso. Vastikkeeton työajan pidennys on symbolisesti merkittävämpi ja niille, joita se koskee, myös kipeämpi, Palola arvelee.

Sosiaalivakuutusmaksuja peritään kikyssä sovittuun tapaan myös jatkossa eli palkansaajien suurempi maksuosuus säilyy ja hyödyttää omalta osaltaan yrityksiä keveämpinä palkkakuluina.

– Kun ne säädettiin pysyväksi, niin idea oli että näillä mennään. Meillä on edelleen kilpailukykyeroa yksikkötyökustannuksissa kilpailijamaihin nähden eli kurottavaa riittää, EK:n Rantahalvari toteaa.

Kikystä jää lopulta jäljelle vain sosiaalivakuutusmaksujen siirto

Juha Sipilän hallituksella oli kiky-sopimusta sorvatessaan tavoitteena loikka, jossa tavoiteltiin 15 prosentin parannusta kilpailukykyyn.

Viisi prosenttia piti saavuttaa sosiaalivakuutusmaksujen uudelleen kohdentamisella ja 24 tunnin työajan pidennyksellä. Lisäksi julkisten alojen lomarahoja leikattiin, mutta se päättyi viime vuoteen.

Seuraavat viisi prosenttia piti saavuttaa maltillisilla palkkaratkaisuilla ja loput viisi prosenttia yritysten omin tuottavuutta ja tehokkuutta parantavin toimin.

STTK:ssa katsotaan, että työntekijäpuoli hoiti osuutensa, mutta työnantajat eivät niinkään.

– Kyllä meille on jäänyt sellainen näkemys, että kolmiloikka jäi vapaaksi. Kaksi ensimmäistä loikkaa hoidettiin eli tehtiin sisäinen devalvaatio alentamalla suomalaisen työn hintaa ja tekemällä maltillisia sopimuksia. Kolmas loikka jäi toteutumatta ja ne olivat elinkeinoelämän omat toimenpiteet tuottavuuden parantamiseksi ja työpaikkojen lisäämiseksi, Palola sanoo.

Mitä sitten jää tämän työmarkkinakierroksen jälkeen käteen eurooppalaisittainkin ihmettelyn kohteena olleesta sisäisestä devalvaatiosta, jossa viennin kilpailukykyä haluttiin parantaa työn hintaa alentamalla?

Näinhän päätettiin tehdä, koska euroaikana ei enää ollut markkaa, jonka arvoa olisi voitu ulkomaisiin valuuttoihin nähden heikentää viennin kilpailukyvyn parantamiseksi.

– Työmarkkinalogiikka menee niin, että kun ne kiky-tunnit lähti osalta niin lähtee ne muiltakin tai sitten niistä maksetaan hintaa eli se mikä kikystä jää pysyväksi niin se on tämä palkansaajien sosiaalivakuutusmaksuosuuden korottaminen, STTK:n Palola sanoo.

Lue lisää:

Kaivoksiin syntyi kikytön työehtosopimus

Asiantuntija: "Nyt on kovat piipussa – Keskusjärjestöjen pitää istua kiky-pöytään ja edes yrittää pelastaa tilanne"

Työmarkkinoilla etsitään sopua monella rintamalla

BERLIINI Saksan ympäristöliike on vetämässä Suomea osapuoleksi uudelleen leimahtaneeseen konfliktiin, joka koskee Saksan tavoitetta luopua hiilivoimasta.

Saksan hallitus linjasi viime viikolla ensimmäiset konkreettiset keinot siihen, miten hiilivoimasta luovutaan 2038 mennessä. Osana pakettia päätettiin sallia uuden Datteln 4 -kivihiilivoimalan liittäminen verkkoon tulevana kesänä.

Ympäristöjärjestöt ja ympäristötieteilijät arvostelevat kovin sanoin sitä, että osana hiilivoimasta luopumista sallitaan nyt uuden voimalan avaaminen.

Datteln 4 -voimalan omistaa energiayhtiö Uniper. Suomalainen Fortum omistaa yhtiöstä 49,9 prosenttia ja on kasvattamassa omistusosuuttaan 70 prosenttiin. Suomen valtio puolestaan omistaa hieman yli puolet Fortumista.

Vastineeksi suljetaan vanhoja voimaloita. Silti Saksan kokonaispäästöjen arvioidaan lisääntyvän Datteln 4:n käyttöönoton myötä.

Ilmastoasioihin erikoistunut taloustieteilijä Felix Matthes tutkimuslaitos Öko-instituutista arvioi lisäpäästöjen olevan 2030 mennessä eli vuosikymmenen aikana noin 10–15 miljoonaa hiilidioksiditonnia.

– Tämä on paljon myös Saksan mittakaavassa. Esimerkiksi koko Baijerin teollisuuden päästöt ovat noin 10 miljoonaa tonnia vuodessa, Matthes sanoo Ylen haastattelussa.

Uusi voimala nousi ilmastotaistelun symboliksi

Saksan vaikutusvaltainen ympäristöliike on nostanut Datteln 4:n symboliseksi kohteeksi ilmastonvastaisessa taistelussa ja keskittänyt energiansa sitä vastaan taistelemiseen.

Ympäristöliikkeet Fridays for Future, Greenpeace ja muut ovat kutsuneet suurmielenosoituksen Datteln 4:n voimalan luo perjantaiksi. Voimala sijaitsee Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa lähellä Dortmundia.

Paikalle odotetaan muutamia tuhansia ihmisiä.

Uniper-johtaja Andreas Schierenbeck arvosteli saksalaislehti Handelsblattissa ympäristöliikkeen vastarintajulistusta.

– Symbolipolitiikka on tunnusomaista tälle ajalle – etenkin Saksassa. Mutta symbolipolitiikka ei auta meitä eteenpäin, Schierenbeck sanoo.

Hänen mukaansa uuden voimalan avaaminen on osa Uniperin suunnitelmia vähentää päästöjä.

"Konflikti revitään taas auki"

Saksan hallituksen päätös sallia Datteln 4:n liittäminen verkkoon ei ole raivostuttanut vain ympäristöjärjestöjä.

Alkuviikosta joukko Saksan niin kutsutun hiilikomission kahdeksan entistä jäsentä julkaisivat kannanoton, jonka mukaan uuden kivihiilivoimalan avaaminen rikkoo vuosi sitten saavutettua laajaa yhteiskunnallista kompromissiehdotusta hiilestä luopumiseksi. Kirje toimitettiin myös liittokansleri Angela Merkelille.

Hiilikomissio oli eri alojen edustajista koottu ryhmä, joka neuvotteli yhteiskunnallisesti ja ympäristön kannalta kestävän tavan luopua asteittain hiilivoiman käytöstä. Komission suositus oli, ettei Datteln 4 -hiilivoimalaa avata.

Hiilestä luopumisella on laajoja sosiaalisia vaikutuksia etenkin itäisessä Saksassa. Siellä hallituksen huolena on ollut nationalistisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen eli AfD:n nousu.

Matthesin mukaan vuosi sitten löydetty kompromissi oli ympäristöliikkeelle jo vaikea, mutta se hyväksyttiin yhteiskunnallisesti kestävän ratkaisun löytämiseksi.

– Nyt tämä konflikti revitään taas auki, vaikka Saksan pitäisi jo keskittyä pohtimaan ratkaisuja autoteollisuuden uudistamiseksi, Matthes sanoo viitaten jatkuvasti nousseisiin liikenteen päästöihin.

Matthes on yksi hiilikomission entisistä jäsenistä ja kirjeen allekirjoittajista.

Ilmastoliike vetoaa Suomeen

Datteln 4:stä uhkaa muodostua ongelma myös Suomen maineelle Saksassa.

Matthesin mukaan ei ole kovin johdonmukaista, että Suomen hallitus profiloituu kunnianhimoisen ilmastopolitiikan edelläkävijänä ja samaan aikaan suomalaisyhtiö Fortum ostaa Saksasta saastuttavia toimialoja.

– Datteln 4:n aiheuttamiin lisäpäästöihin liitetään nyt Suomen lippu.

Tavallinen saksalainen tuskin tietää Fortumin Uniper-kaupoista, mutta Saksan ympäristöliike on nostamassa Suomea Datteln 4:ää vastustavan kampanjan osapuoleksi.

Maanantaina julkaistussa haastattelussa Greenpeacen saksalaisjohtaja Martin Kaiser sanoi heidän vetoavan nyt suoraan myös Suomeen.

– Fortum tuskin katsoo toimettomana, kun sen maine edistyksellisenä yhtiönä tuhotaan Dattelnissa, Kaiser sanoi Rheinische Post -lehden haastattelussa

Ympäristöjärjestöt vetosivat Suomen hallitukseen kirjeitse jo loppuvuodesta.

Vattenfall ja Ruotsi esimerkkeinä?

Hiilikomission entinen puheenjohtaja, kansantalous- ja ympäristötieteilijä Barbara Praetorius toivoo Ylen haastattelussa Fortumin ottavan mallia ruotsalaisesta Vattenfallista.

Vattenfall on kiristänyt tavoitettaan pyrkiä hiilineutraaliksi, mikä on vaikuttanut sen hiilivoimasijoituksiin myös Saksassa. Vattenfallin tavoitteiden taustalla on vaikuttanut puolestaan Ruotsin hallituksen linjaukset. Vattenfall on Ruotsin valtion omistama.

Suomen hallitus ja Fortum ovat molemmat julkaisseet kunnianhimoiset ilmastotavoitteet.

– Uskon, että samanlainen tilanne tulee vaikuttamaan myös Uniperin toimintaan, Praetorius sanoo.

Tällä hetkellä Fortumilla ei ole määräysvaltaa Uniperistä.

Aiheesta voi keskustella lauantaihin kello 23.00:een saakka.

Lue lisää: Analyysi: Fortum puristuu puun ja kuoren väliin – Uusi hiilivoimala nosti Saksassa myrskyn, jota suomalaisfirma ei osannut täysin ennakoida

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä Eksotessa on kuohunut rajusti viime kesästä saakka. Viime viikonloppuna poliisi ilmoitti, ettei se aloita asiassa esitutkintaa, mutta myrsky ei suinkaan ole ohi.

Kaikki alkoi, kun Eksoten hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen kertoi käskeneensä muuttamaan Etelä-Karjalan keskussairaalan työpaikkailmoitusta, jossa uusia lääkäreitä haettiin räväkällä kuvalla.

– Puutuin operatiiviseen toimintaan ja ihan määräsin, että nyt se kuva sieltä veke, kertoi Vesterinen kesällä Ylen haastattelussa.

Hallituksen puheenjohtaja ei kuitenkaan saa puuttua päivittäiseen toimintaan, eikä hän yksittäisenä henkilönä tai puheenjohtajana voi määrätä virkamiehiä toimimaan haluamallaan tavalla.

Omasta mielestään Vesterinen ei ole tehnyt mitään väärää.

Kuitenkin juuri kuvanpoistotapauksesta alkoi vyyhti, joka lopulta johti selvityspyynnön tekemiseen poliisille. Sairaanhoitopiirin luottamushenkilöt ja työntekijät alkoivat kertoa, että olisi muitakin tapauksia, joissa Vesterinen olisi ylittänyt toimivaltansa.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin tarkastuslautakunta päätti tehdä poliisille tutkintapyynnön, jossa se pyysi poliisia selvittämään, onko Vesterinen syyllistynyt rikokseen tai rikoksiin kuten virkavelvollisuuden rikkomiseen tai virka-aseman väärinkäyttöön.

Poliisi selvitti asiaa, mutta päätti, ettei jatka tutkintaa. Sen mielestä Eksoten puheenjohtajan toimenkuvaa ei ole niin tarkasti määritelty, että se olisi voinut havaita Vesterisen toimissa rikosta.

Eksoten tarkastuslautakunta yksilöi 14 tapausta, joissa sen mukaan olisi voinut tapahtunut rikos.

Tutkintapyynnöstä tuli julkinen, kun poliisi päätti olla jatkamatta tutkintaa.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri käyttää suurta julkista valtaa. Sen vuosibudjetti on noin 470 miljoonaa euroa.

Siksi Yle julkaisee nyt tapaukset, joissa Eksoten tarkastuslautakunta epäili Vesterisen syyllistyneen rikokseen. Tutkintapyynnössä olleet henkilöiden nimet on korvattu kirjainyhdistelmillä.

38-sivuinen tutkintapyyntö pitää sisällään 14 kohtaa. Niiden mukaan Vesterinen olisi muun muassa pyytänyt lääkäriaikoja tuttavilleen, yrittänyt vaikuttaa päällikkönimityksiin, tytötellyt Eksoten työntekijää, pyytänyt puolueensa SDP:n tilaisuuteen Eksoten liikkuvaa terveysyksikköä Mallu-autoa ja saanut sukulaisensa mukaan työnhakuprosessiin, vaikka hakuaika oli jo umpeutunut.

Osa tapahtumista on sattunut jo useita vuosia sitten.

Sähköpostia potilailta

Kesäkuussa 2014 Vesterinen oli saanut sähköpostiviestin, jossa ihminen valittaa ettei ollut saanut lääkäriaikaa terveyskeskuksesta.

– Pelkään, että divertikkelit puhkeavat, oli henkilö kirjoittanut Vesteriselle.

Divertikkelit ovat paksusuolen seinämään syntyneitä pullistumia, jotka liittyvät suolen umpipussitautiin eli divertikuloosiin.

Vesterinen oli lähettänyt viestin Eksoten avoterveydenhuollon palvelupäällikölle saatesanoin: "Voitko huolehtia, että AAA:lle soitetaan välittömästi ja annetaan aika?"

Syksyllä 2016 Vesteristä puolestaan lähestyi sähköpostitse ihminen, jolle Eksote oli antanut luvan ottaa Marevan-näyte puolisolta. Hän ei kuitenkaan ollut pyynnöistään huolimatta saanut Eksotelta kyynärvarren puhdistamiseen tarvittavia taitoksia.

Vesterinen välitti viestin Eksoten terveys- ja vanhustenpalvelujohtajalle. Tämä välitti viestin avoterveydenhuollon palvelupäällikölle, joka vastasi: "Soitin Marevan-asiasta asiakkaalle ja ymmärsin, että kaikki oli selvää. Jätin viestin AAA:lle ja pyysin olemaan minuun yhteydessä, jos asia on vielä epäselvä".

Tutkintapyynnön mukaan Marevan-viestin olisi lähettänyt Vesteriselle lappeenrantalainen kaupunginvaltuutettu.

Maaliskuussa 2019 Marja-Liisa Vesterisen tuttu puolestaan kaipasi lääkäriaikaa. Tutkintapyynnön mukaan Vesterinen oli ollut yhteydessä suoraan Eksoten avoterveydenhuollon esimieheen. Tämä vastasi Vesteriselle: "Sairaanhoitaja XXX soitti asiakkaalle ja antoi ajan lääkäriin tälle viikolle."

"Velvollisuus tuoda esiin"

Marja-Liisa Vesterinen kiistää vaatineensa lääkäriaikaa tuttavilleen. Vesterinen on mielestään lähettänyt palvelupäällikölle pyynnön, jotta tämä voisi huolehtia asiakkaalle soittamisesta ja ajan varaamisesta.

– Jokaisen luottamushenkilön velvollisuus on tuoda esiin epäkohtia tai se, että on tapahtunut virhe, sanoo Vesterinen.

Marevan-näytteenottoa koskevassa tapauksessa Vesterinen kertoo välittäneensä vain viestin, jonka oli itse saanut.

– Saan tällaisia viestejä paljon. Olemme sopineet terveys- ja vanhustenpalvelujohtajan kanssa, että jos tällaisia viestejä minulle tulee, käännän ne hänelle. Eihän asioita voi jättää hoitamatta.

Rekrytointiin puuttumista

Joitakin vuosia sitten Eksotessa oli avoinna työpaikka. Tutkintapyynnön mukaan yksi hakijoista olisi ollut Marja-Liisa Vesterisen sukulainen tai tuttava. Tämän hakemus kuitenkin olisi tullut vasta työpaikan hakuajan umpeuduttua.

Eksoten tietohallintojohtaja sai määräyksen ottaa myös myöhästyneen hakemuksen lähettänyt mukaan työpaikkahaastatteluun.

Henkilö haastateltiin, mutta häntä ei valittu. Tietohallintojohtaja ei tutkintapyynnössä kerro, keneltä tuli määräys ottaa myös myöhästyneen hakemuksen lähettänyt henkilö mukaan työpaikkahaastatteluun.

Marja-Liisa Vesterinen ei mielestään ole suosinut sukulaistaan työnhaussa. Hänen mukaansa sukulainen saa hakea mitä tahansa virkaa. Lisäksi sukulaisen hakemus ei Vesterisen mukaan ollut tullut myöhässä. Virka oli hänen mukaansa avoinna netissä Kuntarekryssä, joka ei vastaanota työpaikkahakemusta enää hakuajan päättymisen jälkeen.

– Miten hän olisi työpaikkaa voinut myöhässä hakea, koska sitä ei hakuajan päättymisen jälkeen enää voinut hakea, kysyy Vesterinen.

Toukokuussa 2019 Vesterinen oli tutkintapyynnön mukaan saanut puoluetoveriltaan viestin, jossa ihmeteltiin, miksei Lappeenrannan Sammonlahden terveysasemalla saa lääkärintodistusta esimerkiksi silloin, kun lapsi on sairaana. Vesterinen välitti viestin Eksoten ylilääkärille ja palvelupäällikölle.

Ylilääkäri ei tehnyt mitään asian edistämiseksi.

Myöhemmin Vesterinen olisi käskenyt Eksoten terveys- ja vanhustenpalvelujohtajaa siirtämään ylilääkäri muihin tehtäviin.

"Päätöstä en tehnyt minä"

Vesterinen kiistää vaatineensa, että ylilääkäri siirrettäisiin muihin tehtäviin. Hänen mukaansa Eksoten johto oli pohtinut ylilääkärin siirtoa muihin tehtäviin jo paljon aiemmin.

Vuonna 2016 Eksote oli valitsemassa uutta teknistä päällikköä. Eksoten toimitusjohtaja ja hallintojohtaja olivat poliisille toimitetun tutkintapyynnön perusteella halunneet palkata päälliköksi Eksotessa jo työskentelevän naisen.

Poliisille toimitetun tutkintapyynnön mukaan tämä ei kuitenkaan ollut sopinut Marja-Liisa Vesteriselle.

Sen jälkeen virka laitettiin julkiseen hakuun, ja virkaan valittiin työtä hakenut mies. Kahden vuoden kuluttua miehen määräaikaista työsopimusta ei kuitenkaan enää jatkettu, minkä jälkeen virkaa alkoi hoitaa aiemmin hyllytetty nainen.

Myös tähän valintaan Vesterinen on tutkintapyynnön mukaan puuttunut.

Hän itse kiistää vaikuttaneensa henkilökohtaisesti teknisen päällikön valintaan. Vesterisen mukaan Eksoten luottamushenkilöistä koostuva strategia- ja tulevaisuusjaosto oli yksimielisesti päättänyt, että heidän mielestään virka pitäisi laittaa julkiseen hakuun.

– Päätöstä en siis tehnyt minä, vaan luottamushenkilöiden toimielin, sanoo Vesterinen.

Puheluita sairaalan johdolle

Syksyllä 2017 Eksote oli valitsemassa palvelussuhdepäällikköä. Tehtävään oltiin jo valitsemassa erästä naista. Silloinen Eksoten henkilöstöjohtaja kertoo tutkintapyynnössä, että Marja-Liisa Vesteriseltä olisi tullut tiukka käsky, ettei kyseistä naista saa valita virkaan.

– Vesterinen oli myös soittanut silloiselle henkilöstöjohtaja BBB:lle ja ymmärtääkseni yrittänyt voimakkaasti vaikuttaa rekrytointipäätökseen, kertoo henkilöstöjohtaja.

Vesterinen oli ollut yhteydessä myös Eksoten toimitusjohtajaan ja hallintojohtajaan. Heille Vesterinen oli kertonut, että palvelussuhdepäälliköksi hakeneella naisella olisi nykyisessä työpaikassaan työsuojeluun liittyvä epäselvyys.

– Raportissa ei ilmennyt mitään sellaista tietoa, minkä vuoksi hänet pitäisi olla valitsematta, kertoo Eksoten silloinen henkilöstöjohtaja tutkintapyynnössä.

Eksoten toimitusjohtaja vaati edelleen, että päätös valita kyseinen nainen virkaan pitää kumota. Lopulta toimitusjohtaja oli ilmoittanut itse käyttävänsä otto-oikeutta ja esittävänsä päätöksen kumoamista.

– Meistä tilanne näytti siltä, että Vesterinen oli aloittanut hakijaa kohtaan jahdin, joka oli todella epäasiallista eikä millään tavalla pätevyyteen tai työsuoritukseen perustuvaa, kertoo henkilöstöjohtaja.

Kyseinen nainen veti lopulta hakemuksensa itse pois.

"Vanhemmat naiset käyttävät toisistaan tyttö-nimitystä"

Vuonna 2019 Eksoteen oltiin valitsemassa uutta toimitusjohtajaa. Silloinen henkilöstöpäällikkö kertoo poliisille toimitetussa tutkintapyynnössä, miten Marja-Liisa Vesterinen olisi tytötellyt häntä ja käyttäytynyt epäasiallisesti.

Vesterinen olisi muun muassa käyttäytynyt alistavasti ja tytötellyt useaan kertaan sanomalla esimerkiksi: "Nyt sinä tyttö olet kyllä tehnyt elämäsi virheen."

Vesterinen myöntää käyttäneensä tyttö-sanaa. Vesterisen mukaan hän halusi antaa kyseiselle työntekijälle palautetta tämän käyttäytymisestä rekrytointitilanteessa, koska Vesterisen mielestä varsinaisen viranhaltijan sijaisena kokouksessa ollut nainen oli kokouksen sihteeri ja käytti virkamies-sihteerirooliinsa sopimattoman puheenvuoron.

– Käytin tyttö-sanaa vain kerran. Olen myöhemmin pyytänyt sitä anteeksi. Nainen itse kuittasi sen sanomalla, että se on vanhanaikainen sana.

Vesterinen vetoaa omaan ikäänsä, ja sanoo vanhempien naisten yleensä käyttävän toisistaan tyttö-nimitystä.

Mallu-autosta vetonaula puolueen tilaisuuteen

Maaliskuussa 2016 Marja-Liisa Vesterinen pyysi Eksoten liikkuvaa sairaanhoitaja-autoa eli Mallu-autoa mukaan Vesterisen puolueen SDP:n järjestämään tilaisuuteen.

– Me demarit järjestämme 28.4.16 kaupungintalon edustatorilla terveys-, liikunta ja hyvinvointitapahtuman…. ….. Olisiko mahdollista saada Mallu-auto paikalle tuolloin klo 16–17 väliseksi ajaksi, jotta sen palveluita voitaisiin tarjota ihmisille ja kenties samalla tehdä verenpainemittauksia tms. tai antaa terveysneuvontaa ihmisille myös sen kautta?

Viestin sai terveys- ja vanhustenpalveluiden johtaja, joka järjesti Mallu-auton tapahtumaan.

Marja-Liisa Vesterinen ei mielestään hankkinut Mallu-autoa vetonaulaksi puolueensa liikuntatapahtumaan. Hän kertoo kysyneensä, olisiko sitä mahdollista saada.

– Olisihan se ihan voitu olla antamatta, Vesterinen sanoo.

Toukokuussa 2019 Eksote myi omistamansa Etelä-Karjalan työkunnon Terveystalo Oy:lle. Myöhemmin Marja-Liisa Vesterinen on yhdessä Eksoten hallintojohtajan kanssa sopinut, että työkunnon toimitusjohtaja otetaan töihin Eksotelle. Tutkintapyynnön mukaan Eksotella ei tiettävästi ollut paikkaa avoinna, eikä asiasta ole Eksoten hallituksessa sovittu.

Vesterinen kiistää, että olisi ollut sopimassa Etelä-Karjalan työkunnon toimitusjohtajan palkkaamisesta Eksotelle. Vesterisen mukaan Eksoten hallintojohtaja oli jo päättänyt asian, mutta oli halunnut siitä kertoa myös Vesteriselle.

Hallintojohtaja kirjoittaa Vesteriselle lähettämässään sähköpostissa: "Käyttämällä ilmaisua “asia on sovittu” tarkoitin sitä, että Vesterinen on tietoinen ja samaa mieltä henkilön rekrytoinnista Eksoten palvelukseen."

Tuli kesä 2019 ja työpaikkamainos, joka oli Eksoten luottamushenkilöille viimeinen niitti.

Kuplan puhkaissut kuva

Eksote julkaisi työpaikkamainoksen, jolla houkuteltiin lääkäreitä töihin. Menestyvän näköinen mieslääkäri nojaa kuvassa avoautoon, jonka kyydissä on kaksi muuta rahakkaan näköistä lääkäriä. Ilmoitusteksti lupasi lääkäreille huippupalkkaa, räätälöidyn työajan ja loistavia työkavereita.

Eksoten terveys- ja vanhustenpalvelujohtaja on tutkintapyynnön mukaan lähettänyt viestintäyksikköön sähköpostin, jossa hän kertoo Eksoten hallituksen puheenjohtajan määränneen mainoksessa olevat lääkäreitä halventavat kuvat poistettavaksi.

Tutkintapyynnössä on liitteenä Marja-Liisa Vesterisen lähettämä sähköposti, jossa muun muassa sanotaan näin: "Ei somekampanjaa ole syytä jättää toteuttamatta, kuva vain hoidetaan."

Lisäksi poliisille toimitetussa tutkintapyynnössä pyydettiin selvittämään, oliko rikosta tapahtunut, kun Vesterinen ehdotti Saimaan tukipalvelut Oy:n työntekijöiden pääsemistä maksusitoumuksella lääkäriin Eksoten hyvinvointiasemalle tai kun Vesterinen oli soittanut Eksoten tarkastuslautakunnan arviointipäällikölle.

Vesterinen ei näe tässä ongelmaa. Hän kertoo tuolloin toimineensa Saimaan tukipalveluiden ja Etelä-Karjalan työkunnon hallituksen puheenjohtajan roolissa.

Mitä tapahtuu nyt?

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen on siis saanut poliisilta puhtaat paperit. Rikosta ei ole tapahtunut.

Vesterinen itse on useista esitetyistä väitteistä sitä mieltä, että ne ovat väärinkäsityksiä, jotka olisi voitu häneltä tarkistaa.

Lääkäreiden työpaikkamainoksessa olleita kuvia Vesterinen ei ole mielestään käskenyt ottaa pois. Hän sanoo kertoneensa mielipiteenään, että kuvat pitää vaihtaa, mutta kampanja saa jatkua. Päätöksen kuvien poistosta teki Eksoten terveys- ja vanhustenpalvelujohtaja.

– Hän on sanonut minulle, että hänhän käski ne kuvat käski ottaa pois. Että miksi he minua haukkuvat? kysyy Vesterinen.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valtuusto päätti viime marraskuussa perustaa tilapäisen valiokunnan selvittämään, nauttiiko Marja-Liisa Vesterinen luottamusta.

Valiokunta antaa aikanaan oman esityksensä. Sen jälkeen Eksoten valtuusto voi äänestää, nauttiiko puheenjohtajisto luottamusta vai ei. Mikäli ei nauti, menee koko puheenjohtajisto vaihtoon.

Marja-Liisa Vesterinen itse toivoisi äänestystä.

• Ivalossa epäillään kahden kiinalaisen turistin kantavan koronavirusta.
• Kaksi Wuhanista saapunutta kiinalaista on hakeutunut viime yönä Ivalon terveyskeskukseen influenssaoireiden vuoksi.
• Lapin keskussairaalan infektiolääkäri Markku Broas kertoi Ylelle, että potilaista otettiin näytteet perjantaiaamuna. Ne lähetetään Helsinkiin analysoitavaksi.
• THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salmisen mukaan alustavia tuloksia on odotettavissa iltapäivällä tai alkuillasta.
• Viruksen uskotaan lähteneen leviämään Kiinasta Wuhanin kaupungissa sijaitsevalta torilta, jossa myydään eläviä mereneläviä.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin klo 23 asti.

Lue myös:

Tutkijat: Kiinan koronavirus saattaa olla peräisin myrkyllisistä käärmeistä

Kiina vahvisti ensimmäisen viruksen aiheuttaman kuolemantapauksen Hubein maakunnan ulkopuolella – jo 10 kaupunkia rajoittaa arkea viruksen vuoksi

Kiina rajoittaa elämää jo kolmessa miljoonakaupungissa virusuhan vuoksi – Katso videolta, miltä arki näyttää nyt Wuhanissa

Etelä-Karjalassa on viime kuukaudet käsitelty tapausta, jossa paikallisen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen (sd.) olisi määrännyt muutettavaksi sairaalan mainoksessa olleen kuvan.

Lisäksi on ilmennyt tapauksia, joissa Vesterinen poliittisena luottamushenkilönä olisi pyrkinyt vaikuttamaan virkamiesten toimintaan. Hän muun muassa puheenjohtajana olisi halunnut varmistaa, että tuttu saa lääkäriajan tai että tiettyä ihmistä ei valita sairaanhoitopiirin virkaan.

Tapaus ei ole Suomen mittakaavassa suinkaan ainoa. Joillakin poliittisilla luottamushenkilöillä on ollut kiusaus määrätä, käskeä tai ohjata kunnan viranhaltijoita.

– Ei ole luottamushenkilön asia käskeä virkamiehiä. Luottamushenkilö voi ottaa asian esille luottamuselimessä, joka sitten voi päättää, ottaako se edes asian käsittelyyn, sanoo Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen.

Kuntien luottamushenkilöiden tulee professori Tomi Voutilaisen mukaan muistaa asianmukainen käyttäytyminen. Aina se ei kuitenkaan toteudu.

– Minullekin tulee varsin usein viranhaltijoilta yhteydenottoja, joissa viranhaltijat ovat yksittäisten luottamushenkilöiden paineessa. Luottamushenkilöt painostavat viranhaltijoita toimimaan tietyllä tavalla.

Voutilaisen mukaan luottamushenkilöt muun muassa yrittävät vaikuttaa virkamiesten tekemiin päätöksiin. Niissä esimerkiksi luottamushenkilö on voinut vaatia virkamiehen tekemän päätöksen kumoamista tai muuttamista.

Kunnassa poliittinen päätöksenteko etenee eri toimielimissä, kuten lautakunnissa, kunnanvaltuustossa ja kunnanhallituksissa. Lisäksi poliittista päätösvaltaa on maakuntavaltuustoissa, kunnan omistamissa osakeyhtiöissä sekä kuntien yhdessä omistamissa kuntayhtymissä, kuten sairaanhoitopiirissä tai koulutuskuntayhtymissä. Niissäkin poliitikot määräävät yhdessä linjan, jota virkamiehet toteuttavat.

Esimerkiksi sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja ei voi yksin määrätä, mitä virkamiehen on tehtävä. Sama pätee kunnanhallituksen puheenjohtajaan.

– Jos puheenjohtaja on jotain mieltä, sen pitää perustua siihen, mitä toimielin on asiasta päättänyt, ellei asia kuulu hallintosäännön perusteella puheenjohtajalle. Luottamushenkilö voi yleisesti esittää näkemyksiään, mutta ne eivät velvoita virkamiehiä, sanoo Voutilainen.

Saako määrätä ruohonleikkuuseen?

Otetaan esimerkki. Jos kunnanhallituksen puheenjohtaja huomaa, että läheisen puiston nurmikko on huonossa kunnossa, saako kunnanhallituksen puheenjohtaja soittaa teknisen toimen päällikölle ja sanoa, että laittakaa se nurmikko kuntoon?

– Siihen numeroon voi soittaa kuka tahansa. Mutta jos kunnanhallituksen puheenjohtaja soittaa, niin hänen pitää ottaa yhteyttä kunnan asukkaana, eikä luottamushenkilönä. Jos hän soittaa tekniselle johtajalle ruohonleikkuuasiassa, hän ei voi sanoa, että kunnanhallituksen puheenjohtajana nyt määrää tästä ruohonleikkuusta, kertoo Voutilainen.

Professori Tomi Voutilainen muistuttaa, että luottamushenkilöllä ei ole mitään erityisiä toimivaltuuksia, vaan hän toimii toimielimen yhtenä jäsenenä. Voutilaisen mukaan poliittisissa kysymyksissä luottamushenkilö hoitaa luottamustehtävää. Sen sijaan jos kyse on kunnan operatiivisesta toiminnasta, kuten palveluiden tuottamisesta, tulee asia käsitellä luottamuselimessä, esimerkiksi lautakunnassa.

– Harvoin toimielimet kuitenkaan ottavat operatiiviseen toimintaan kantaa. Korkeintaan joissain kanteluasioissa.

Mielipidevalta

Suomessa on sananvapaus, jonka nojalla kuka tahansa saa olla yhteydessä virkamieheen. Tunnetusti on kuitenkin eri asia, jos virkamiehelle soittaa kunnanhallituksen puheenjohtaja tai sitten kuka tahansa Kaija Kuntalainen. Voiko luottamushenkilö käyttää mielipidevaltaa?

– Kuka tahansa voi käyttää sananvapauttaan, mutta pitää muistaa missä roolissa sananvapautta käytetään. Poliittista mandaattia ei tietenkään pidä käyttää sellaisessa asiassa, joka ei liity poliittisen tehtävän hoitamiseen.

Jos luottamushenkilö yrittää käskeä virkamiestä, on virkamiehellä velvollisuus olla ottamatta käskyä huomioon.

– Virkamiehiltä vaaditaan tietynlaista kylmähermoisuutta. Ei pidä lähteä tekemään sen mukaan, mitä yksittäinen luottamushenkilö sanoo. Jos yksittäinen luottamusmies yrittää painostaa tai ohjata viranhaltijaa, tulee viranhaltijan ottaa yhteys esimieheensä.

Jos luottamushenkilö ei rauhoitu, vaan jatkaa painostusta, voi kyseessä olla jopa häirintä.

– Sitten johdon on ryhdyttävä pohtimaan asiaa myös työsuojelun kannalta. Jos luottamusmies toimii niin, että se haittaa viranhaltijan mahdollisuutta toimia työtehtävissään, kunnan johdon on puututtava siihen.

Voi olla moitittavaa

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä oli viime kesänä tapaus, jossa hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen käski poistamaan mielestään paheksuttavan kuvan sairaalan työpaikkailmoituksesta. Eksoten terveys- ja vanhustenpalveluiden johtaja Tuula Karhula on kertonut poistattaneensa kuvan, koska Vesterinen niin halusi.

Onko virkamies toiminut virheellisesti?

– Jos on ryhdytty lainvastaisiin toimiin, niin sitten on toiminut virheellisesti. Mutta jos lainvastaisuutta ei ole tapahtunut, ei kyse ole rikosoikeudellisesta tapauksesta, sanoo Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen.

Voutilaisen mukaan virkamiehen toiminta voi olla moitittavaa, mutta ei siinä mitään rikosta ole tapahtunut.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri teki Vesterisen toimista tutkintapyynnön poliisille. Yhtenä kohtana Ekstosen tarkastuslautakunta kertoi, että Vesterinen oli yrittänyt saada tutulleen lääkäriajan. Lääkäriaika järjestyi ja sairaanhoitaja oli ollut Vesterisen tuttuun yhteydessä.

– Lääkäriajan saaminen perustuu siihen, miten viranhaltija on sitä arvioinut. Hoidontarpeen arviointi tehdään terveyshoitolain perusteella eikä niin, että luottamusmies tekee hoidontarpeen arvioinnin. Terveyskeskukseenhan voi soittaa omainenkin, ja silloinkin terveydenhuollon ammattilainen tekee hoitoarvion, sanoo Voutilainen.

Jos virkamies olisi päästänyt yksittäisen potilaan jonon ohi, teko olisi ollut niin vähäinen, ettei se professori Tomi Voutilaisen mielestä täytä rikoslain tunnusmerkistöä.

Jos esimerkiksi Etelä-Karjalan keskussairaalassa yksittäinen virkamies toimii väärin, on hänen esimiehensä puututtava asiaan ja arvioitava, onko toimittu annettujen ohjeiden mukaisesti.

Poliittinen luottamus

Parhaillaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä tilapäinen valiokunta pohtii, onko hallituksen puheenjohtaja toiminut hyvän hallintotavan tai asianmukaisuuden mukaisesti. Sen perusteella kuntayhtymän valtuusto päättää keväällä, nauttiiko hallituksen puheenjohtajisto luottamusta.

– Kuntayhtymän hallituksen puheenjohtajan tehtävä on poliittinen tehtävä ja sidottu poliittiseen yhteystyön johtamiseen kuntayhtymän hallituksessa. Perinteisesti poliittista luottamusta joko on tai sitä ei ole, sanoo Voutilainen.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksosen hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen on itse todennut, että luottamusäänestys olisi paikallaan.

Hän itse on kiistänyt häntä kohtaan esitetyt väitteet. Poliisi perehtyi sille annettuun tutkintapyyntöön, mutta ei jatka asian tutkimista. Poliisin mukaan rikosta ei ole tapahtunut.

Lue seuraavaksi: "Nyt sinä tyttö olet kyllä tehnyt elämäsi virheen" – Yle tutki paperit, joissa kerrotaan ison keskussairaalan puheenjohtajan vallankäytöstä

Mustaan nahkatakkiin pukeutunut, partasuinen mies astelee pitkin Lappeenrannan mukulakivikatuja. Henkilöstä on vaikea erehtyä.

Lappeenrantalaislähtöinen muusikko Jouni Hynynen käy vapaa-ajalla paikallisella kuntosalilla ja kuuntelee cd- ja vinyylilevyjä.

Kotiteollisuus-bändistään tunnetun Hynysen työt ovat nykyään jakautuneet moniin eri suuntiin. Pelkällä musiikinteolla ei hänen mukaansa enää pärjää, ellei tee koko ajan keikkoja.

– Jos taas tekee näin pienessä maassa koko ajan keikkoja, yleisömäärät pienenevät. Jos keikkailet kolme kertaa vuodessa Nivalassa, ei siellä kolmannella kerralla ole paljon yleisöä.

Spotify-boikotti loppui pakon edessä

Muusikon tilipussi muodostuu nykyään keikkojen lisäksi fanituotteiden ja levyjen myynnistä sekä kappaleiden tekijänoikeuspalkkioista.

Hynynen uskoo edelleen cd- ja vinyylilevyihin, vaikka niiden myynti onkin hänestä nappikauppaa.

– En tiedä ostaako kukaan muu enää cd-levyjä. Ei varmaankaan, jos rojalteja katsoo.

Sen sijaan digitaalisessa muodossa olevien levyjen kuuntelemisesta saatuja palkkioita Hynynen pitää suorastaan huijauksena.

– Ei niistä saa mitään.

Spotifyn artistille maksama palkkio kertyy Spotifyin käyttäjien maksamista kuukausimaksuista.

Tällä hetkellä musiikin suoratoistopalvelut jakavat kuluttajilta keräämänsä rahat kolmeen osaan. Noin 30 prosenttia rahasta jää suoratoistopalvelulle. Loppu tilitetään teosten oikeudenomistajille ja äänitteiden oikeudenomistajille.

Suoratoistopalvelut käyttävät oikeudenomistajien osuutta tilittäessään pro rata -mallia. Siinä kuluttajien kuukausimaksut laitetaan samaan pottiin, josta rahat jaetaan kaikkien kuuntelukertojen mukaisessa suhteessa.

Malli suosii niitä artisteja, joiden kuuntelijat käyttävät palvelua erityisen aktiivisesti – vaikka kaikki käyttäjät maksavat palvelusta saman verran.

Kotiteollisuuden musiikkia ei pystynyt pitkään aikaan kuuntelemaan Spotifyista.

– Lopulta piti antaa periksi. Meidän oli pakko laittaa levyt sinne, muuten kukaan ei olisi kuullut niitä. Ja jos ihmiset eivät kuule artistin musiikkia, eivät he lähde keikoille sitä kuuntelemaan.

Siksi radiosoitto ja televisiossa oleminen olisivat Hynysen mielestä edelleen tärkeitä.

– Jos osaisi tehdä hittejä, ehkä ne biisit soisivat jossain, Hynynen nauraa.

Moni artisti on saanut uutta nostetta uralleen Nelosen Vain elämää -ohjelmasta. Hynystäkin pyydettiin mukaan ohjelmaan, mutta toisin kävi.

Vain elämäästä "ällö olo"

Viime joulukuussa sosiaalisessa mediassa spekuloitiin, onko Hynynen mukana uudella Vain elämää -ohjelman kaudella. Hynynen itse kumosi huhut heti kättelyssä. Hän kertoo kuitenkin harkinneensa asiaa hartaasti.

– Kävin kyllä neuvottelupöydässä, koska Vain elämää on ainut musiikkiohjelma television puolella, jossa saa omaa musiikkia läpi. Ohjelmalla on hirmuinen voima, Hynynen kertoo.

Kuukauden miettimisajan aikana Hynynen katsoi sarjan uusintoja.

– Minulle tuli ällö olo siitä. Ajattelin, että en pysty menemään tuonne. Myöskään se mukana ollut porukka ei tuntunut oikealta.

Yksi syy ohjelmasta kieltäytymiselle oli myös se, että ohjelman tekeminen veisi liikaa aikaa. Uusien versioiden tekeminen muiden artistien kappaleista on pitkä prosessi, puhumattakaan ohjelman nauhoituksista.

– Ei minulla ole tuollaiseen aikaa. Ilmeisesti näillä muilla on, eikä siinä mitään. Käyttäköön muut luppoaikansa miten lystäävät, mutta jos miulla on vapaata, olen silloin vapaalla.

Hynynen kuitenkin myöntää olleensa otettu siitä, että häntä pyydettiin ohjelmaan mukaan.

– Ihmiset saattaisivat kuunnella Kotiteollisuutta aivan eri korvalla. Se saattaisi johtaa siihen, että joku ostaisi levyjäkin, hän pohtii.

Kotiteollisuudella on Hynysen mukaan se etu, että he ovat soittaneet yhdessä jo lähes 30 vuotta.

– Me olemme tehneet niin pitkään tätä duunia, että keikoillamme käy todella hyvin porukkaa.

Sooloprojektiin mukaan myös naisääntä

Spotifyn lisäksi Jouni Hynynen on lähtenyt mukaan toiseenkin nykyajan ilmiöön, fiittaamiseen. Hynysen sooloprojektin, Maanalainen armeija -yhtyeen, uudella levyllä kuullaan Hynysen lisäksi laulaja Mira Luotia.

– Halusin levylle mukaan naisääntä, koska halusin tehdä hempeämpää materiaalia. Mietin sanoituksiakin sen mukaan, että siinä olisi naisääntä ja naisen näkökulmaa.

Hynysen mukaan Mira Luodin kanssa työskentely sujui niin hyvin, että tämän rooli levyllä kasvoi kokoa ajan. Lopputuloksena Luoti esiintyy levyn jokaisella kappaleella.

Kotiteollisuuden muut jäsenet suhtautuivat sooloprojektiin hyvillä mielin.

– Soitin demoja keikkabussissa ja sanoin, että me ei varmaan näitä soiteta, Hynynen naurahtaa.

Kuuntele Jouni Hynysen haastattelu:

Uuden musiikin tekeminen innostaa Jouni Hynystä - "Menkööt Vain Elämää -sarjaan he, joilla on luppoaikaa"

Lemmikkikarhuja ei tiettävästi ole matkustamoissa nähty.

Yhdysvaltalaisten lentoyhtiöiden lennoilla saatetaan jatkossa joutua turvautumaan joka tapauksessa yhä useammin pehmonalleen, sillä matkustamoon turvaksi tuotujen lemmikkieläinten ilmaista lentämistä saatetaan rajoittaa.

Matkustamoissa on nähty kalkkunaa, miniponia, haukkoja. Eläimiä on päästetty matkustamoon omistajan rauhoittamiseksi. Nyt matkustajan mielenrauhaa turvaavien lemmikkien ja varsinaisten palvelueläinten välillä halutaan tehdä selvä ero.

Sääntömuutoskaavailujen taustalla on se, että lemmikkejä on tuotu matkustamoon väärin perustein. Niiden on ilmoitettu olevan matkustajan tukena, vaikka todellisuudessa on ollut kyse lemmikin ilmaisesta lentolipusta. Muilta matkustajilta on tullut valituksia hajusta, allergiareaktioista, puremista ja ulostehaitoista.

Yhdysvalloissa lähtöselvitykseen on pyritty muun muassa riikinkukkojen, oravien ja kalkkunoiden kanssa. American Airlines-yhtiö kieltää BBC:n mukaan vuohien, siilien ja sammakoiden pääsyn matkustamoon, vaikka ne olisivatkin terapiaeläimiä.

Yhdysvaltalaisessa Delta-yhtiössä on havaittu, että istumapaikoille yritetään vaivihkaa tuoda muun muassa hämähäkkejä ja matelijoita.

Opaskoirien työ sallitaan

Esimerkiksi Britanniassa ilmailulainsäädäntö ei ota kantaa terapiaeläinten pitoon matkustamossa. Terapialemmikit on joissakin tapauksissa päästetty matkustamoon helpottamaan psyykkisistä ongelmista kärsivien matkantekoa.

Todellisen tarpeen lisäksi eläimiä on keploteltu matkustamoon säästösyistä tai yksinkertaisesti siksi, ettei rakasta eläintä haluta jättää ruumaan lennon ajaksi. Britanniassa matkustajilta edellytetään yleensä lääkärintodistusta eläimen tarpeellisuudesta.

Finnair kelpuuttaa matkustamoon terapiaeläimeksi luokiteltuja koiria. Myös suomalaisyhtiö edellyttää hoivatarpeesta lääkärintodistusta.

Lue myös:

"Luulin ensin, että se oli todella iso koira" – minihevonen rauhoittaa omistajansa lentopelon ja muistuttaa lääkkeistä

Nämäkin eläimet ovat reissanneet lentokoneen matkustamossa – Riikinkukon matka tyssäsi lähtöselvitykseen

DATTELN Dattelnin pikkukaupunki Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa on kovaa vauhtia nousemassa Saksan ympäristökeskustelun ykkösteemaksi.

Alueella odottaa avaamistaan omistajansa mukaan maailman nykyaikaisin kivihiilivoimala. Ongelma on siinä, että Saksa on sitoutunut luopumaan kokonaan kivihiilen käytöstä energiantuotannossa.

– Tämä ei ole hyväksyttävää. Vetoan Suomen pääministeri Mariniin, että hän estäisi tämän, ympäristöjärjestö Greenpeacen ilmastonmuutos- ja energiakampanjoinnista vastaava Lisa Göldner sanoo.

Suomi ja energiayhtiö Fortum liittyvät asiaan siksi, että Fortum on Uniper-yhtiön suuromistaja. Ja Uniper puolestaan omistaa kiistanalaisen Datteln 4 -kiviihilivoimalan.

Aiemmin ilmastoasioihin erikoistunut taloustieteilijä Felix Matthes tutkimuslaitos Öko-instituutista arvioi Ylen haastattelussa voimalan aiheuttamien lisäpäästöjen olevan vuosikymmenen aikana noin 10–15 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Se vastaa vaikkapa Baijerin koko teollisuuden vuotuisia päästöjä.

Voit lukea lisää voimalan herättämästä arvostelusta täältä.

Dattelnin keskustorille on perjantaina saapunut 200–300 ihmistä, jotka hurraavat Göldnerin puheelle. Seuraavaksi saattue on marssimassa pääkallonpaikalle, Datteln 4 -kivihiilivoimalan porteille.

Joukko on pieni mutta päättäväinen.

– Me emme halua lisää kivihiiltä saastuttamaan ilmastoamme, suomenkielistä kylttiä mukanaan kantava Susanne Triesch sanoo.

Triesch on opiskellut suomen kieltä Kölnin yliopistossa. Hän sanoo olevansa pettynyt energiayhtiö Fortumin toimintaan.

– Fortumin on pidettävä huolta siitä, että Datteln 4 -laitos pysyy suljettuna.

Keskustelu on avoinna lauantai-iltaan klo 23:00 asti. Mitä mieltä olette Saksan energiaratkaisuista?

Lue lisää näistä Ylen jutuista:

Fortum vastaa vihdoin Saksan hiilivoimalakohuun – Energiaprofessori: Saksan hallituksen päätös sallia uusi hiilivoimala on skandaali

Poliisiammattikorkeakoulun opettaja on saanut sakot kahdesta opiskelijan seksuaalisesta hyväksikäytöstä, virkavelvollisuuden rikkomisesta ja seksuaalisesta ahdistelusta.

Pirkanmaan käräjäoikeus määräsi opettajalle 80 päiväsakkoa, joista hänelle tulee maksettavaa 1 360 euroa. Lisäksi hänen pitää maksaa tuhat euroa korvauksia kärsimyksestä molemmille opiskelijoille.

Pirkanmaan käräjäoikeus antoi tuomion perjantaina.

Opettaja on ollut pidätettynä työstään noin vuoden. Vielä ei tiedetä, saako hän palata töihinsä vai erotetaanko hänet.

Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg ei tee päätöstä mediatietojen perusteella. Hän haluaa lukea itse ensin tuomion ja perustelut.

Himberg arvioi, että hän tekee ratkaisun noin kahden viikon kuluttua. Poliisiammattikorkeakoulu sijaitsee Tampereen Hervannassa.

Vyyhti purkautui vuosien jälkeen

Epäillyt rikokset tulivat ilmi viime helmikuussa. Opiskelijat eivät olleet uskaltaneet puhua epäasiallisesta kohtelusta.

Vyyhti alkoi purkautua vasta vuosien jälkeen, kun syytetyn opettajakollega joutui itse koskettelun uhriksi ja kuuli opiskelijoiden puhuvan vastaavasta kohtelusta. Koulu alkoi selvittää asiaa sen jälkeen.

Poliisiammattikorkeakoulu teki opettajasta rikosilmoituksen kevättalvella 2019. Opiskelijoiden mukaan opettaja oli käyttäytynyt epäasiallisesti sekä opetustilanteissa että vapaa-ajalla.

Voimankäyttöä opettanut ylikonstaapeli on työskennellyt Poliisiammattikorkeakoulussa vuosia.

Opettaja kiisti syytteet

Opettaja tuomittiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa tapauksesta, jossa hän oli voimakeinojen käytön oppitunnilla ottanut opiskelijaa kaksin käsin lantiosta kiinni ja samalla työntänyt vartalollaan pakaroista. Opettaja tuomittiin myös tapauksessa, jossa hän oli tarttunut opiskelijan rinnoista kiinni ja tunnustellut niitä joidenkin sekuntien ajan.

Kolmas tuomittu tapaus koski naiskollegan ahdistelua Pärnussa, Virossa. Opettaja oli tarttunut reidestä ja koskenut pakaroista.

Syyttäjän mukaan opettaja käytti asemaansa opettajana väärin.

Opettaja kiisti syytteet. Hän perusteli toimintaansa sillä, että hän opetti voimankäyttöä ja koskettaminen kuului opetustilanteeseen.

Neljä syytettä seksuaalisesta hyväksikäytöstä hylättiin.

Oikeus hylkäsi syytteen siitä, että opettaja oli läpsäissyt vapaa-ajalla opiskelijaa takapuolesta. Yksittäistä läpsäisyä ei voida oikeuden mukaan pitää intensiivisen koskettelun kohteeksi joutumisena.

Samalla perusteella hylättiin syyte, jonka mukaan opettaja olisi kehunut opiskelijan takapuolta. Myös kolmannessa hylätyssä tapauksessa oli kyse takapuolen kehumisesta. Neljäs tapaus koski koskemista ase- ja varustetarkastuksen yhteydessä ja tämä syyte hylättiin.

Tuomio ei ole lainvoimainen eli siitä voi valittaa hovioikeuteen.

Lue lisää:

Vyyhti alkoi purkautua vuosien jälkeen: Epäiltyjä uhreja 7, yksi ulkomailta – Poliisiammattikorkeakoulun opettajaa syytetään seksuaalirikoksista

Carnival Cruise Linesin tulevan lippulaivan Mardi Grasin vesillelaskutilaisuutta juhlittiin perjantaina Turussa.

Meyer Turun telakalla rakennettavasta aluksesta tulee Carnivalin laivaston suurin 180 000 bruttovetoisuustonnillaan. 344-metrisen risteilyaluksen matkustajamäärä on noin 5 200.

– Tämä laiva on suurimmasta päästä, mitä Turussa on koskaan rakennettu. Hyvin lähellä aikaisempia, kuten Allure of the Seas -alusta kokonsa puolesta, sanoo Meyer Turun viestintäpäällikkö Tapani Mylly.

Valmistuessaan laiva on Pohjois-Amerikan markkinoilla ensimmäinen nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä käyttävä risteilyalus. Kokemusta on saatu pääasiassa Välimerellä seilaavasta Costa Smeraldasta sekä parista aiemmin Turussa rakennetusta autolautasta.

LNG-osaaminen on Tapani Myllyn mukaan Turun telakalle tärkeä kilpailuvaltti.

– Toki kilpailijamme rakentavat jo samanlaisia ja ottavat kiinni teknologiassa sitä mukaa kuin eteenpäin mennään. Mutta olemme muutamia askelia edellä, ja se on meille tärkeä asia.

Toimitusjohtaja Jan Meyer kuvailee alusta kelluvaksi älykaupungiksi. Esimerkkeinä hän mainitsee kehittyneiden ympäristöjärjestelmien ohella muun muassa aluksen oman sairaalan ja IT-järjestelmät.

Risteilyaluksen erikoisuus maailman ensimmäinen laivaan rakennettu vuoristorata BOLT. Lisäksi laivaan tulee vesiliukumäkiä ja urheiluareena.

Aluksen keskusaukiota, Grand Central -atriumia kuvataan aivan uudenlaiseksi. Sen yksi seinä on kolme kantta korkea ikkuna, ja muut seinät muodostuvat liikkuvista LED-tauluista. Mardi Grasin kuusi teema-aluetta alkavat muotoutua vesillelaskun jälkeen.

Tilauskirjassa töitä vielä viideksi vuodeksi

Mardi Gras luovutetaan tilaajalle lokakuussa 2020. Carnival on ilmoittanut sen aloittavan toiminnan marraskuun 14. päivä Port Canaveralista Floridasta.

Meyer Turku ilmoitti viime vuoden lopulla Mardi Grasin luovutuksen viivästyvän alkuperäisestä kahdella kuukaudella tuotantoaikataulujen takia.

– Halusimme varmistaa onnistuneen luovutuksen ja toisaalta tasapainottaa tuotantomme tahtia. Ne ovat ne syyt, toteaa viestintäpäällikkö Tapani Mylly.

Mylly kiistää tiukasti huhut ammattitaidottoman työvoiman rekrytoimisesta. Koulutus ottaa aikansa.

– Toki meillä on paljon uusia ihmisiä, ja siinä menee hetki ennen kuin he pääsevät työhönsä käsiksi täydellä voimalla. Ihan kuin missä tahansa ammatissa.

Telakalla oli vastaavia viivästyksiä Costa Cruisesille rakennetun Costa Smeralda -risteilijän kanssa.

Tapani Mylly vakuuttaa, ettei viivästymisistä ole tulossa jatkuvaa ketjua. Hän ei myöskään pidä tilannetta häpeällisenä aiemmin täsmällisyydestään tunnetulle Turun telakalle.

– Tietenkin tähän täytyy kiinnittää huomiota ja keskustella asiakkaiden kanssa. Uskomme, että meillä on yhä asiakkaan luottamus.

Tilauskirjassa on tällä hetkellä töitä vuoteen 2025 asti. Seuraavan aluksen, Costa Toscanan rakennustyöt alkoivat viime kesänä.

Lue lisää:

Meyer Turun telakan rakennusviiveet jatkuvat – Mardi Gras -aluksen luovutus viivästyy kaksi kuukautta

Meriteollisuudessa paiskitaan nyt paljon töitä myös puhtaamman ympäristön eteen – vastuullinen toiminta on keskeinen kilpailuvaltti

Olin pari viikkoa Italiassa. Kun kerroin reissustani, kuulijoiden reaktio oli lähes poikkeuksetta sama.

Aaaah.

Ihaileva, haikaileva, hieman kateellinen.

Tuntui kuin kaikki ihmiset olisivat halunneet olla juuri siellä ihanassa Italiassa sen paikan asemasta, missä olivat tuon ajan olleet.

Oliko Italia niin ihana? No ei.

Tulin takaisin lopen uupuneena, ymmälläni ja pää sekaisin kaikesta kokemastani.

En osaa vieläkään yhdistää unelmiani ja odotuksiani kaikkeen kokemaani. Olen ollut Italiassa monta kertaa aikaisemminkin, mutta tämä kerta oli jollakin tavoin erilainen. Ehkä olin liian väsynyt? Ehkä Etelä-Italia ei ollut minun juttuni?

Oli miten oli, en voinut olla miettimättä, miten tuo maa ja kansa aikanaan saattoi hallita puolta maailmaa ja luoda taidetta, filosofiaa ja käytäntöjä, jotka edelleen elävät. Italia, joka aikanaan loi suurta insinööritaitoa vaativan vesijohtojärjestelmän akvedukteineen tai jonka luoman oikeusjärjestelmän vaikutusta edelleen pidetään yhtenä merkittävimmästä Euroopan yhtenäisyyttä edistävistä tekijöistä. Maa, joka hurmasi Goethen, Stendhalin, Byronin ja Twainin ja monet muut.

Laivasatamien valvomaton sekoilu, kaikkialla roikkuvat pelottavat sähköviritelmät, likaiset vessat, kaaos, roskaiset kadut ja tiet eivät istu kuvaan.

Olen ymmälläni.

Onneksi minulla oli matkalukemisena ansioituneen italialaistoimittajan Beppe Severgninin kirja La Bella Figura, opastettu kiertokäynti italialaisuuteen.

Kirjassa hän valottaa ”kadun lakia ja työpaikkojen anarkiaa, junamatkojen puheenpaljoutta ja hotellien teatraalisuutta, ravintolapöydän äärestä löytyvää elämänviisautta, kirkkojen tarjoamaa aistillista lohtua, televisioruudussa majailevaa eläintarhaa” ja paljon muuta.

Hetkittäin tuntui, että kirjasta oli paljon enemmän hyötyä kuin tavallisista matkaoppaista.

Suomessa Italialla on oma valtava faniklubinsa, joka suorastaan rakastaa italialaista ruokaa, pitkiä keskustelun täyttämiä aterioita, pinjoja, historiallisia raunioita, tyylikkäitä ihmisiä, viiniä, kaikenpuolista elämän kauneutta.

Mitä näitä luettelemaan. Kyllä me itse tiedämme joka ikisen Italiaan liittyvän unelmamme.

Yleensä niitä haudotaan mahdollisimman kaukana Italiasta.

Tilastokeskuksen mukaan Etelä-Eurooppa ja nimenomaan Italia on vain lisännyt suosiotaan vapaa-ajanmatkakohteena. Vanhat suosikit Espanja ja Kreikka ovat menettäneet matkailijoita Italialle.

Miten Italia on kyennyt moiseen taikatemppuun? Vai menemmekö me sinne valmiiksi ja halusta vaaleanpunaiset lasit silmillä, sivuilla ravihevosen silmälaput?

Ehkä me suorastaan tarvitsemme Italian kaltaisen unelman?

Teidän Italynne ei ole yhtä kuin meidän Italiamme, kirjoittaa Severgnini. Italy on mietoa huumetta, jota kaupataan tutussa paketissa. Italia puolestaan kiehtova, mutta mutkikas labyrintti.

Ehkä kaikkein vaikeinta on olla kaltaiseni kohtalaisen kokenut matkailija, joka häilyy jossain Italyn ja Italian välimaastossa? Se on kuin katolisen teologian limbus, välitila, jossa viettävät aikaansa kastamattomana kuolleet lapset ja Vanhan testamentin hurskaat.

Samalla tavalla kuin meillä on lohtuelokuvia, -ruokia tai vaatteita, Italia on meidän lohtumaamme. Luemme mielellämme ihmisistä, jotka ovat ostaneet talon Toscanasta ja jotka viettävät siellä la dolce vitaa viileää viiniä siemaillen katsellen kukkuloiden taakse vaipuvaa appelsiininkeltaista aurinkoa. He hakevat joka päivä tuoreet leivät pienestä leipäkaupasta ja tuntevat kaikki kyläläiset (joista jokainen on tietenkin elämää suurempi persoona), pohdiskelevat kinkkujen ja juustojen paremmuutta kuin elämän tarkoitusta.

Mutta onko aivan varmaa, että se ihana elämä on juuri siellä? Miksei la dolce vitaa voisi elää Suomessa, maailman onnellisimmassa maassa? Onhan meillä kaamosta ja kuraa ja juroa vaitonaisuutta, mutta myös tilaa hengittää ja kyllä, myös omat herkkumme meillä on.

Ja yleensä julkisiin vessoihin voi mennä ilman hengityssuojaa.

Miksi ruoste on Italiassa pittoreskia, kotona jonkinlainen peiteltävä häpeä?

Sitä paitsi, jos ihanaa elämää yrittäisi viettää kotona, arkena, joka päivä, sitä olisi paljon enemmän.

Kaikkea on kaikkialla, kommentoi eräs tuttavani viisaasti.

Italiassa sitä kaikkea on enemmän. Kaaoksen lisäksi on myös huimaavaa kauneutta ja upeaa taidetta, eräänlaista elämisen taitoa, joka tosin valitettavasti ei aina ota kanssaeläjiä huomioon. Oopperan kotimaassa teatraalisuus on jokaisen oikeus, jokainen laulaa omaa aariaansa, lipunmyyjistä valtionpäämiehiin.

Turistin näkökulmasta Italia on yhtälö ja mysteeri, joka ei oikein aukea.

Ehkä juuri siinä onkin sen viehätys? Olla maassa, jossa ihminen voi sadan metrin matkalla joutua sekä raivon että ekstaasin valtaan?

Mutta Beppe Severgninin mielestä matkamme meni juuri niin kuin pitikin.

”Ellette lähde Italiasta pää pyörällä, se tarkoittaa, että teitä on huijattu,” hän kirjoittaa.

Viikko kotiinpaluun jälkeen purimme miehen kanssa viimeisiä matkatavaroita. Hän kysyi, olisiko minulla jotain laatikkoa, johon voisimme laittaa Italian matkan kartat ja muut paperit.

Niillä voi olla käyttöä sitten kun menemme uudelleen, hän sanoi.

Regina Rask on Puoli seitsemän-ohjelman toimittaja, jonka seuraava matkakohde on kotimaassa.

Angolan entisen presidentin tytär Isabel dos Santos on myynyt osuuksiaan portugalilaisissa yrityksissä.

Merkittävä teknologia-alan yritys Efacec ilmoitti, että dos Santos myy omistamansa 70% osuuden yhtiön osakkeista.

Hän on ilmoittanut luopuvansa myös omistamistaan portugalilaispankki Eurobicin osakkeista.

Portugalin keskuspankki ja Lissabonin pörssin markkinoiden sääntelyelin aloittivat tutkimuksen dos Santosin raha-asioista sen jälkeen, kun tutkivien toimittajien kansainvälinen verkosto kiinnitti huomiota tämän väitettyihin väärinkäytöksiin.

Dos Santosin sanotaan koonneen noin kahden miljardin dollarin omaisuutensa kyseenalaisilla keinoilla.

Keinottelua köyhän Angolan rikkauksilla

Afrikassa väärinkäytöksistä raportoivien "ilmiantajien" järjestö hankkima satojen tuhansien dokumenttien aineisto liittää dos Santosin ja tämän aviomiehen Sindika Dokolon liiketoimet yli 400 yhtiöön eri puolilla maailmaa.

"Afrikan rikkaimmaksi naiseksi" kutsutun dos Santosin omaisuuksien taustalla nähdään hänen isänsä, Angolaa vuosikymmenet hallinneen ex-presidentti José Eduardo dos Santosin vaikutus.

Dos Santosin varallisuuden arvioidaan olevan peräisin keinottelusta öljy-yhtiöiden osakkeilla.

Pitkällinen sisällissota raunioitti maan ja köyhdytti väestön, vaikka Angolalla on huomattavat öljy- ja timanttivarat. .

Lue lisää: - Telekauppoja, timantteja ja öljydiilejä – näin Afrikan rikkain nainen Isabel dos Santos ryösti oman maansa

Metsäteollisuus koko laajuudessaan on vakavan työtaistelun kynnyksellä.

Jos lakko toteutuu, työtaistelutoimet alkavat jo sunnuntaina iltapäivällä sellu- ja massatehtailla. Maanantaiaamuna niin paperiteollisuuden kuin mekaanisen metsäteollisuudenkin työntekijät jäävät kotiin.

Tässä jutussa käydään läpi viisi oleellista näkökulmaa sunnuntaina ja maanantaina uhkaavaan metsäteollisuuden lakkoon.

1. Mitä kahden viikon lakko aiheuttaa?

Lakon alaisissa Metsäteollisuus ry:n yrityksissä on yhteensä yli 17 000 työntekijää. Kyseessä on yksi Suomen merkittävimmistä vientialoista.

Työtaistelu tarkoittaisi kymmenien paperi-, kartonki- ja sellutehtaiden vaikenemista sekä sahojen ja vaneriteollisuuden hiljenemistä maanantaiaamuun mennessä.

Käytännössä sellu- ja paperikoneet on ajettava alas jo viikonlopun aikana.

Työnantajajärjestö Metsäteollisuus ry on tiedottanut arvioitaan lähes miljardin euron tuotannonmenetyksistä. Vientituloja menetetään, ja verottajakin jää paitsi kymmenistä miljoonista.

Työntekijäpuolella miljardista puhumista pidetään liioitteluna, jolla halutaan mustamaalata oikeuksiaan puolustavia palkansaajia. Lakon tuntuvaa hintaa hekään eivät kiistä: Työtaistelun idea on, että siitä syntyy vahinkoa, joka lisää painetta sopia riita.

Suoria vaikutuksia muiden kuin lakossa olevien kansalaisten arkeen työtaisteluilla ei nopeasti ole. Paperitavara ei lopu kaupoista parissa viikossa.

2. Kuinka kauan työtaistelu voi kestää?

Ilmoitetut lakot kestävät kaksi viikkoa, tosin niiden todellinen pituus saattaa olla lopulta jotakin aivan muuta. Työehtoriitaan haetaan ratkaisua myös lakon aikana.

Työtaistelut päättyvät ennen aikojaan, jos Paperiliitto ja työnantajajärjestö Metsäteollisuus ry saavat riitansa sovittua. Tämä todennäköisesti laukaisisi padon sopimisen tieltä myös mekaanisen metsäteollisuuden pöydässä.

Paperiteollisuuden työehtosopimuksen syntyminen voisi laukaista dominoefektin, joka estäisi lakon myös kemianteollisuudessa, jossa maanantaiksi alun perin kaavailtua työtaistelua on siirretty.

Synkässä skenaariossa kaksi viikkoa on kuitenkin vasta alku. Paperiliitto varoittanee lakon pidentämisestä jo tänä viikonloppuna, jotta työtaistelua voidaan tarvittaessa jatkaa kahden viikon kuluttua.

Työnantajapuolen vastatoimet, kuten työsulku, ovat niin ikään mahdollisia. Kahden viikon kuluttua metsäteollisuuden rinnalla lakon aloittavat kemianteollisuuden työntekijät.

Työtaistelut jatkuvat niin kauan, kun kiista työaikamääräyksistä seuraavissa sopimuksissa on auki. Jatkuessaan ne laajentuvat ja leviävät.

3. Miksi työtaisteluun joudutaan?

Työtaistelutilanteeseen on jouduttu, koska työnantajien ja palkansaajien näkemykset kohtuullisista työehdoista eivät ole kohdanneet kymmenissä neuvotteluistunnoissa tai valtakunnansovittelijan luona.

Erimielisyyttä on monista asioista, mutta työtaistelun keskeisin syy kiertyy metsäteollisuudessakin työaikakysymyksen ympärille. Kilpailukykysopimuksen 24 lisätyötuntia on jotakin, mistä työnantaja on päättänyt pitää kiinni, tavalla tai toisella.

Perinteinen päänavaajasopimus Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuus ry:n välillä on jo olemassa, mutta se ei suoraan kelpaakaan yleiseksi malliksi työnantajalle, koska siinä kiky-tunneista jouduttiin luopumaan.

Jos kiky-tunneista niiden nykymuodossa luovuttaisiin muuallakin, työaikoihin pitäisi työnantajan mielestä luoda vastaavat pidennykset muilla tekstimuutoksilla. Vain silloin palkankorotus voisi olla teknologiateollisuuteen syntyneen sopimuksen mukaisesti reilut kolme prosenttia kahdessa vuodessa.

Palkansaajat menevät mieluummin pitkään lakkoon kuin suostuvat tähän.

4. Mistä osapuolten itsepäisyys johtuu?

Kumpi tahansa osapuoli voi halutessaan estää työtaistelujen alkamisen tai keskeyttää sen nopeasti: myöntymällä vastapuolen vaatimukseen työajasta.

Palkansaajaleirin kenttäväki ei pidä tätä vaihtoehtona. Hakaniemestä kuiskitaan, että Teollisuusliiton Riku Aalto ja Paperiliiton Petri Vanhala menevät vaihtoon, jos he tuovat omilleen hyväksyttäväksi paperin, jossa kiky-tunnit ovat mukana.

Palkansaajat katsovat uhranneensa kilpailukykysopimuksessa paljon. Palkankorotukset jäädytettiin tuolloin vuodeksi ja palkan sivukulujen maksuosuutta sälytettiin huomattavasti aiempaa enemmän työntekijöiden kontolle pysyvästi.

Työnantajaliitto Metsäteollisuus ry on omapäinen ja kova neuvottelukumppani sekin.

Metsäteollisuus ry erosi Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta kolme vuotta sitten. Se ajaa omia tavoitteitaan tarvittaessa vaikka harvinaisilla työsuluilla, jollainen nähtiin viime joulukuussa mekaanisessa metsäteollisuudessa.

Suurten metsäyhtiöiden johtajat, kuten UPM:n Jussi Pesonen valvovat haukan lailla yhtiöidensä etua käynnissä olevissa työehtoneuvotteluissa. Työajan pidennykset ja kaikenlaiset joustojen lisäykset ovat metsäteollisuuden pitkäaikainen tavoite.

5. Ratkeaako kiky-riita viimein tässä työtaistelussa?

Uupumukseen saakka riidellyn kiky-sopimuksen häntä näyttää pidemmältä kuin kukaan vuonna 2016 osasi ennakoida.

Jos ja kun metsäteollisuuden työtaistelut aikanaan päättyvät sopimukseen, kikyn lisätyötuntien kohtalo on vientiteollisuudessa jouduttu tavalla tai toisella ratkaisemaan.

Jos kiky-tunnit poistuvat, niiden jatkamista on erittäin vaikea sen jälkeen perustella muillekaan aloille. Tätä toki voidaan silti yrittää.

Jos taas kiky-tunnit tai niiden vaikutuksen korvaavat työajan pidennykset jäävät metsäteollisuuden sopimuksiin, työnantajat pitävät niistä tiukasti kiinni myös muissa pöydissä.

Parintuhannen asukkaan eteläpohjalainen Soinin kunta on ajautunut hankalaan tilanteeseen.

Kunnassa iloittiin viime vuonna, kun vuosia tyhjäkäynnillä olleeseen Vuorenmaan laskettelukeskukseen löytyi rinneyrittäjä. Laskettelukeskuksen lisäksi haluttiin myös laajempaa ympärivuotista toimintaa ja sellaista tuleva yrittäjä esitti. Suunnitelmat olivat suuret ja yrittäjä visioi miljoonainvestointeja ja aasialaisia turisteja Soiniin.

Jo puolen vuoden kuluttua yhteistyö näyttää epäonnistuvan.

Rinnetoiminta Vuorenmaalla alkoi joulukuun alkupuolella ja kauaa ei ehditty toimintaa pyörittää, kun ensimmäiset hankaluudet ilmaantuivat. Viime maanantaina kunnanhallitus käsitteli yrittäjän esittämiä vaatimuksia. Päätettiin, että niitä ei hyväksytä.

Yrittäjä vaatii – kunta kiistää

Yrittäjä Jorma Leppäniemi toimii Erämaan Elämyskeskus Oy:n nimissä. Hän on vaatinut kuntaa muun muassa alentamaan vuokraamansa asunnon hintaa 560:stä 150 euroon kuukaudessa. Lisäksi hän on vaatinut kuntaa ostamaan palveluja yritykseltä ja lähettänyt niistä 40 000 euron laskun. Hän on myös vaatinut kunnalta vahingonkorvausta 35 300 euroa päivistä, jolloin rinne ei ole ollut käytössä. Myös kunnan työntekijöiden käytöstä rinnekeskuksessa on erimielisyyttä.

Yrittäjä on sitä mieltä, että kunta ei ole tehnyt omaa osuuttaan. Tämä käy ilmi hänen kunnalle lähettämistä kirjelmistään.

Yrittäjä on myös lehtitietojen mukaan tehnyt poliisille tutkintapyynnön kunnan toimista.

Soinin kunnassa nähdään, että vaatimukset ovat aiheettomia. Kunnan mukaan esimerkiksi 40 000 euron ostopalvelusopimusta ei ole koskaan tehty. Kunta on nyt pyytänyt yrittäjältä asiakirjoja ja selvityksiä, sekä muun muassa valtakirjaa toimia Erämaan Elämyskeskus Oy:n nimissä. Yritys on Leppäniemen vaimon nimissä ja Leppäniemi itse edustaa sopimuksen mukaan AIDL Limited -sijoitusyhtiötä.

Petostuomioita ja erikoisia projekteja

Soinin kunta teki kymmenen vuoden sopimuksen henkilön kanssa, jonka taustoista löytyy useita oikeuskäsittelyjä ja petostuomioita.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Leppäniemen vuonna 2013 kahdeksaksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen petoksesta ja neljästä törkeästä petoksesta. Vuonna 2016 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi hänet uudelleen kuudeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen petoksesta ja petoksen yrityksistä. Tapaukset noudattivat samaa kaavaa. Kummassakin tapauksessa hovioikeus piti tuomiot ennallaan.

Tuomiot liittyvät perusteettomiin laskuihin ja asianomistajina oli useita yrityksiä. Tuomiopöytäkirjojen mukaan Leppäniemen omistama yritys oli kirjoittanut yrityksistä artikkelin kertomatta, että artikkeli oli maksullinen. Yritykset olivat yllättyneet saatuaan jopa yli 9000 euron laskun.

Myös Leppäniemen edellistä projektia käsiteltiin runsaasti julkisuudessa. Se oli Vantaalle suunniteltu Jurase Park, joka ei koskaan toteutunut.

Yle tavoitti Leppäniemen puhelimella ulkomailta, mutta hän ei halunnut kommentoida Soinin laskettelukeskukseen liittyvää keskeneräistä asiaa. Leppäniemen mukaan lakimiehet selvittävät asiaa.

Kunta tiesi riskeistä

Soinin kunta teki viime kesänä Erämaan Elämyskeskus Oy:n kanssa kymmenen vuoden sopimuksen. Silloinen kunnanjohtaja Juha Viitasaari totesi medialle, että riskeistä ollaan tietoisia.

Myös Soinin kunnanhallituksen puheenjohtaja Juha-Pekka Keisala (kesk.) myöntää, että yrittäjän taustoista tiedettiin.

– Riski tiedostettiin, mutta ei silti uskottu, että ne on näin isot. On sopimus, jota kunta on noudattanut ja yrittäjä, joka ei ymmärrä sopimusta, sanoo Keisala.

Keisalan mukaan tilanne on kärjistynyt ja edellinen tapaaminen yrittäjän kanssa keskeytyi riitaisasti ennen aikojaan.

Myös kunta selvittää sopimusasioita nyt lakimiehen kanssa. Sopimuksen purkamisesta Keisala ei vielä puhu, koska asia on kesken.

– Kuukauden sisällä asia varmasti ratkeaa.

Kunnanjohtajan ensimmäinen urakka

Vuoden vaihteessa aloittanut uusi kunnanjohtaja Johanna Rannanjärvi sai ryhtyä ensi töikseen selvittämään hankalaa tapausta.

– Olisihan tämä voinut helpomminkin alkaa, toteaa Rannanjärvi.

Rannanjärvi on varovainen sanoissaan. Hän vahvistaa, että yrittäjä on tehnyt kunnasta tutkintapyynnön, mutta ei vielä tiedä sen sisältöä. Yrittäjän kanssa ei myöskään ole nyt sovittu seuraavaa tapaamista, jolloin asioita ratkottaisiin.

Rannanjärvi kertoo, että kiistassa on kyse näkemyseroista.

– Asian ydin on se, että mitä on on sopimuksessa sovittu ja mitä ei, sanoo Rannanjärvi.

Keisala vakuuttaa, että kuntalaisten ei tarvitse olla huolissaan. Jos sopimus yrittäjän kanssa raukeaa, puitteet ovat valmiina seuraavalle yrittäjälle.

– Tästä ei tule isoja kustannuksia kunnalle, uskoo Keisala.

Lue lisää: IS: Soinin kunta kiistelee Vuorenmaan yrittäjän kanssa

Karjalanpiirakka ei ole voinut olla mikä tahansa piirakka. Karjalanpiirakalla on EU:n nimisuoja, jossa sen valmistusaineet ja -tapa on tarkasti määritelty. Nyt raaka-aineisiin tulee erityisesti pienleipomoiden toivoma väljennys.

EU:n komissio on nyt hyväksynyt, että karjalanpiirakka-niminen tuote saa nyt sisältää myös laktoositonta maitojuomaa. Sitä käytetään karjalanpiirakan sisältämän riisipuuron valmistuksessa.

Tähän mennessä karjalanpiirakka-nimistä tuotetta ei ole saanut myydä, jos sen valmistukseen on käytetty laktoositonta maitojuomaa. Niitä on kyllä voitu myydä esimerkiksi nimellä riisipiirakka

Ruokaviraston ylitarkastaja Mika Varjonen uskoo, että nyt tapahtunut muutos tulee todennäköisesti lisäämään merkittävästi karjalanpiirakan nimen käyttöä markkinoilla.

Oma vaatimus liian tiukka

Alun perin EU-nimisuojan karjalanpiirakalle haki vuonna 2003 Pohjois-Karjalan maaseutukeskuksen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus. Se oli laatinut karjalanpiirakan valmistamisesta tarkan määritelmän.

Tuolloin määriteltiin, että karjalanpiirakan täyte on pääsääntöisesti ohra- tai riisisuurimoista keitettyä puuroa, perunasosetta tai survottuja kasviksia. Mikäli täytteenä on riisipuuroa, täytyy se määritelmän mukaan valmistaa riisiryyneistä sekä vedestä tai maidosta. Paistetuttujen piirakoiden voiteluun saa käyttää vain voita, öljyä, vesi-maitoseosta tai kananmunaa.

Pikkuhiljaa ongelmaksi tuli riisipuurossa käytetty laktoositon maito. Se ei EU:n määritelmän mukaan ole maitoa, koska siitä puuttuu maidolle olennainen osa laktoosi. Kaupoissakaan ei nykyään enää myydä laktoositonta maitoa, vaan tuote on nimeltään maitojuoma.

Karjalanpiirakan tekemiseen sai määritelmän mukaan käyttää maitoa, joten maitojuoma ei voi olla sen raaka-aine.

Leipomo kihahti

Vuosi sitten tämän tarkan määritelmän sai kokea muun muassa Joensuun Uimaharjussa pienen Viipukan leipomon yrittäjä Merja Kinnunen. Leipomossa oli vuosikausia tehty karjalanpiirakoita hänen mielestään perinteisellä ja hyväksi havaitulla tavalla. Riisipuurossa oli kuitenkin käytetty laktoositonta maitojuomaa.

Yllättäen karjalanpiirakka-nimisen tuotteen myyminen loppui, kun viranomaiselta vuosi sitten tuli kirje.

Mikäli valmistamanne piirakat eivät täytä karjalanpiirakan nimisuojajärjestelmän mukaisia vaatimuksia, niitä ei saa markkinoida karjalanpiirakkana, vaan tuotteen valmistustapa on muutettava nimisuojan mukaiseksi tai tuote on markkinoitava muulla nimellä. Pohjois-Karjalan ympäristöterveyden kirje

Syynä oli Ruokaviraston eli entisen Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran vaatimus, jonka mukaan karjalanpiirakan valmistukseen sai käyttää vain niitä ainesosia, joita EU:n nimisuojajärjestelmässä on karjalanpiirakalle hyväksytty.

Yrittäjä ei alkanut pullikoida vastaan, vaan teki muutokset vielä samana päivänä. Karjalanpiirakka-nimet vaihtuivat riisipiirakaksi ja perunapiirakaksi.

Paikallisen toivoma

EU:n nimisuojan tarkoitus on suojella paikallisia perinneruokia. Karjalanpiirakka on EU:ssa määritelty niin sanotuksi aidoksi perinteiseksi tuotteeksi.

Määritelmän tarkoitus on suojata pieniä tuottajia, jotka tekevät tuotteitaan perinteisellä tavalla.

– Tällä yritetään nimenomaan tukea pieniä yrityksiä, jotka sijaitsevat kaukana kasvukeskuksista, ja joille on uhkana, että isot firmat voisivat massatuottaa heidän tuotteitaan ja viedä markkinat, kertoi Mika Varojen Ylen haastattelussa vuosi sitten.

EU:n aito perinteinen tuote -nimisuoja on suomalaisista tuotteista karjalanpiirakan lisäksi sahdilla ja kalakukolla. Tunnettuja ulkomaalaisia tuotteita, joilla on nimisuoja, ovat muun muassa feta- ja parmesan-juustot.

Ruokaviraston ylitarkastaja Mika Varjosen mukaan tilanne oli siinä mielessä erikoinen, että viranomainen ei ollut alkujaan määrännyt, mitä ainesosia karjalanpiirakassa saa käyttää tai miten se pitää valmistaa.

– Sen jälkeen kun nimisuoja on hakijan haluamalla tavalla EU:ssa hyväksytty, on viranomaisen tehtävä valvoa, että sitä myös noudatetaan ja toteutetaan, kertoo Varjonen.

Odotettu muutos tuli

Kun vuosi sitten kohu karjalanpiirakan ympärillä alkoi, päättivät ProAgria Pohjois-Karjala ry. ja Maa- ja kotitalousnaiset jättää Ruokavirastolle karjalanpiirakan nimisuojaa koskevan muutoshakemuksen.

Hakemuksessa pyydettiin tarkennusta karjalanpiirakan ainesosiin niin, että karjalanpiirakan hyväksyttyjen ainesosien joukossa voisivat olla myös laktoositon maitojuoma, maitojauhe sekä perunahiutaleet. Myös suolaa saisi käyttää karjalanpiirakan täytteessä.

Ruokavirasto ylitarkastaja Mika Varjosen mukaan laktoosittoman maitojuoman hyväksyminen tulee huomattavasti helpottamaan karjalanpiirakka-nimisen tuotteen valvontaa.

Pienten leipomoiden tarvitsee jatkossa tehdä vain yksi riisipuuro, jonka valmistamiseen voi käyttää laktoositonta maitojuomaa. Aiemmin piti tehdä karjalanpiirakalle oma puuro ja laktoosittomalle riisipiirakalle puuro.

Kauppojen hyllyillä olevat teollisesti valmistetut piirakat tuskin jatkossakaan tulevat olemaan karjalanpiirakoita, koska niiden valmistukseen on käytetty muita ainesosia kuin mitä karjalanpiirakka-määritelmä sallii.

Lue seuraavaksi: Laktoositon maito oli liikaa viranomaiselle – pienleipomon lopetettava vuosia jatkunut karjalanpiirakan myynti välittömästi

Yhdysvalloissa, Houstonissa Texasissa tapahtui varhain perjantaiaamuna paikallista aikaa suuri räjähdys. Poliisi vahvisti myöhemmin ainakin kahden ihmisen kuolleen räjähdyksessä. Lisäksi yksi ihminen on viety sairaalahoitoon. Tiettävästi yksi ihminen olisi vielä kateissa.

Räjähdys sattui teollisuusalueella konepajalla, jossa yksi rakennus sortui kokonaan räjähdyksen voimasta. Myös monet läheiset rakennukset ja kodit kauempanakin vaurioituivat pahoin.

Välitöntä syytä räjähdykseen ei tiedetty, mutta asiasta on aloitettu rikostutkinta. Tahallisuutta ei kuitenkaan tässä vaiheessa epäillä. Kyseessä on ollut ilmeisesti propeenikaasun räjähdys.

Osa alueen asukkaista heräsi varhain aamulla kovaan pamaukseen. Poliisi kehotti kaikkia ihmisiä pysymään poissa räjähdysalueelta ja sen läheisyydestä.

– Räjähdys pudotti meidät sängyistämme, niin kova se oli. Joka ainut ikkuna talossamme särkyi. Kaikkien autotallin ovet hajosivat. Ja mitä lähemmäs räjähdyspaikkaa mennään, sitä pahempia ovat tuhot. Kattoja ja seiniä on hajonnut. Täällä on kuin sotatantereella, kuvaili räjähdyspaikan lähellä asuva Mark Brady paikalliselle uutiskanavalle.

– Koko talomme on tuhoutunut. Katto putosi päällemme. Jäimme kaikki loukkuun, mutta sitten tänne tuli mukava perhe, joka auttoi meidät pois. Talomme on murskana. Täysin murskana, kuvaili toinen asukas, joka kertoi nimekseen Kim.

IVALO Ivalolaisten kahvipöytäkeskusteluja on perjantaiaamusta asti hallinnut koronavirusepäily.

Ivalon terveyskeskukseen hakeutui viime yönä influenssaoireiden vuoksi kaksi kiinalaismatkailijaa, joiden epäillään kantavan koronavirusta.

Mistään muusta Ivalossa ei olla sen jälkeen puhuttu, kertoo kauppaan kiiruhtava Jukka Rapo.

– Asiasta keskustellaan koko ajan. Olemme kuunnelleet tarkkaan uutisia ja seuranneet, mitä sieltä kerrotaan, kuvailee Rapo päivän kulkua.

Sirkka Tanhua on juuri saapunut jumpasta. Päättynyttä jumppatuntia hallitsi huoli.

– Kaikki puhuvat täällä, että nytkö se tänne saapuu ja uskaltaako kylällä enää edes liikkua. Minä sanoin, että kuunnellaan nyt ensin faktat ja sitten vasta mietitään, mitä tehdään, kertoo Tanhua.

Kumpaakaan ei pelota, mutta pientä varovaisuutta pienessä pohjoisen kylässä koronavirusepäily kieltämättä herättää.

– Täällä on niin paljon aasialaisia turisteja. Heidän kanssaan ei välttämättä uskalla enää oleilla samoissa tiloissa. Odotamme nyt iltaa ja tuloksia, sanoo Tanhua.

– Kyllähän se tietysti laittaa ajattelemaan. Kävin tänäänkin töissä eräässä mökissä, jossa asui kiinalaisia. Ei sinne viruspelon kanssa voinut mennä, jatkaa Rapo.

Rapo suhtautuu asiaan realistisesti.

– Kyseessä on yksittäistapaus. Jos sitä pelkää, niin sittenhän voi pelätä vaikka auton alle jäämistä.

Kiinalainen matkailija ei ollut tietoinen Ivalon koronavirusepäilystä

Ivalolaisen kaupan pihaan kaartaa bussilastillinen aasialaisia.

Monikaan heistä ei puhu englantia. Nuori mies kertoo olevansa kotoisin Kiinasta, mutta kaukaa Wuhanin kaupungista, josta nyt jylläävän koronaviruksen epäillään olevan lähtöisin.

Lawrence Wang kertoo seuranneensa Lapin lomansa aikana uutisia kotimaastaan ja siitä, että kyseinen Wuhanin kaupunki on eristetty.

– Tietenkin virus pelottaa, kertoo Wang lyhyesti. Kiinassa yritämme suojautua taudeilta hengityssuojaimin.

Wang ei ollut kuullut, että Ivalossa, jossa hän parhaillaan lomailee, epäillään koronavirustartuntaa.

“Harmittaa, miten tämä vaikuttaa Ivaloon”

Kaikki mediat ovat paukuttaneet aamusta lähtien Ivalon koronavirusepäilyä. Se harmittaa ivalolaista Mika Hindströmiä, koska kyseessä on todellakin vasta epäily.

– Onhan se harmillista Ivalon kannalta. Saa nähdä, miten tämä vaikuttaa matkailijoihin ja muihin. Pelätäänkö tässä turhaan? Rummutus on ollut valtavaa, vaikka kyseessä on vasta epäily. Se tuntuu hassulta, kuvailee Hindström tuntojaan.

Inarin alueen hotelleissa suhtaudutaan tautiepäilyyn vakavasti, mutta vältetään lietsomasta paniikkia.

Inarin kunnan johtava lääkäri Outi Liisanantti kertoi päivällä Ivalossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että kiinalaisista matkailijoista otetuista näytteistä odotetaan alustavia tuloksia tänään noin kello 18. Hän pitää tartuntaa epätodennäköisenä.

Ivalossa odotetaankin kuumeisesti tuloksia. Kaikilla kaupan pihalla jututetuilla paikallisilla on kuitenkin vahva usko suomalaiseen terveydenhoitojärjestelmään.

– Suomessa on hyvät valmiudet tällaisiin, sanoo Hindström.

– Nopeastihan tämäkin asia hoidettiin ja ihmiset eristettiin. Minä uskon suomalaiseen terveydenhoitojärjestelmään, sanoo Rapo.

Ivalon terveyskeskuksessa pidetään tällä hetkellä eristyksissä kiinalaista kolmehenkistä perhettä. Oireiden takia terveyskeskukseen hakeutuivat yöllä perheen isä ja poika. Äiti on hyvässä kunnossa. Kaikki kolme ovat sijoitettuna samaan huoneeseen, koska terveyskeskuksessa on vain yksi eristyshuone.

Johtava lääkäri Outi Liisanantti ei kerro tarkemmin perheestä, mutta kommentoi, että he ovat terveitä ja hyväkuntoisia nuoria ihmisiä.

Lue myös:

Kuinka vaarallinen uusi koronavirus on ja miten se leviää? Tämän tiedämme nyt maailmalla riehuvasta viruksesta

Inarin johtava lääkäri Outi Liisanantti: Normaalit terveen järjen varotoimet riittävät

Inarin hotellit reagoivat välittömästi koronavirusepäilyihin – käsidesitarjontaa lisätään ja siivousta tehostetaan

Infektiolääkäri rauhoittelee: Koronaviruksesta vasta epäily Ivalossa – turistit hyväkuntoisia flunssapotilaita

Kansanedustaja Juha Mäenpää (ps.) kieltäytyi poliisikuulustelussa kommentoimasta, keihin tai mihin hän viittasi vieraslaji-puheenvuorossaan eduskunnassa.

Mäenpää kiisti kuulustelussa, että olisi suunnitellut puheenvuoron pitämistä etukäteen mitenkään. Tämä selviää poliisin esitutkintapöytäkirjasta.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen pyysi torstaina eduskunnalta suostumusta saada asettaa Mäenpää syytteeseen hänen kesäkuisen puheenvuoronsa takia. Tapaus on eduskunnan historiassa harvinainen.

Mäenpää puhui eduskunnassa ensin maahanmuutosta ja heti tämän jälkeen vieraslajien torjunnasta tavalla, joka rinnasti turvapaikanhakijat vieraslajeihin.

– Täällä hallitusohjelmassa on yksi hyvä kirjaus. Täällä lukee: "Tehostetaan vieraslajien torjuntaa sekä lainsäädännöllä että torjuntatoimenpiteiden rahoitusta lisäämällä." Tämä valitettavasti lukee väärässä kohdassa. Kiitoksia, Mäenpää sanoi eduskunnassa.

Esitutkinnan jälkeen poliisi katsoi, että Mäenpään on syytä epäillä syyllistyneen menettelyllään kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.

Poliisikuulusteluissa syyskuussa Mäenpää jätti vastaamatta useisiin kysymyksiin aiheesta.

Poliisi viittasi kuulustelussa Mäenpään kesäkuiseen keskusteluun eduskunnan puhemiehistön kanssa, josta tehdyn muistion perusteella hän oli todennut tarkoittaneensa vieraslaji-termillä eri uskontoja, ei eri kansanryhmiä.

Mäenpää vastasi poliisille sanoneensa tilaisuudessa, että hän ei ole vastuussa siitä miten joku toinen hänen sanomisensa käsittää. Hän jätti vastaamatta kysymykseen, mihin eri uskontoihin hän viittasi vieraslajeina.

Mäenpää kiisti, että olisi syyllistynyt rikokseen. Hän sanoi, ettei tarkoituksena ollut halventaa tai uhata turvapaikanhakijoita.

Mäenpää kiisti myös olleensa tietoinen, että eduskuntapuheen kaltaisella julkisella puheenvuorolla on mahdollista syyllistyä rikokseen. Hänen mielestään kyse oli poliittisesta retoriikasta.

Poliisi kysyi Mäenpäältä myös, tulisiko turvapaikanhakijoihin hänen mielestään soveltaa samoja toimia kuin vieraslajien torjuntaan. Mäenpää ilmoitti, ettei kommentoi.

Hän ei kommentoinut myöskään sitä, mitä tarkoittaa vieraslaji tai miten niitä pitäisi torjua.

Valtakunnansyyttäjä Toiviainen kuvaili torstaina Mäenpään puheita epäasiallisiksi, mutta asiassa on hänen mielestään myös lieventäviä seikkoja.

– Ne ovat mielestäni epäasiallisia ja solvaavan tyyppisiä. Siinä mielessä on välttämätöntä käynnistää tämä prosessi. Mutta kun tuntee tämän esitutkintamateriaalin, teon moitittavuutta saattaa kyllä vähentää se, että puheen pitämisessä on spontaaneja ajattelemattomuuden piirteitä, valtakunnansyyttäjä sanoi.

Perustuslain mukaan kansanedustajan saa asettaa syytteeseen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden johdosta vain, jos viisi kuudesosaa eduskunnasta antaa sille suostumuksen.

Käytännössä perussuomalaisten eduskuntaryhmän äänet riittäisivät valtakunnansyyttäjän pyynnön torppaamisen. Puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi torstaina, että perussuomalaiset tulevat estämään syyteoikeuden antamisen.

Lue lisää:

Valtakunnansyyttäjä pyytää eduskunnalta lupaa asettaa perussuomalaisten Juha Mäenpää syytteeseen – Jussi Halla-aho: Tulemme estämään syyteoikeuden

Miksi kansanedustajat voivat kaataa kollegansa syytteen? Pykälä on ollut olemassa pitkään, mutta siihen on turvauduttu vain kolme kertaa

Suomalainen energiayhtiö Fortum on ajautunut Saksassa osapuoleksi kiistassa, joka koskee uuden hiilivoimalan käyttöönottoa.

Saksa aikoo luopua hiilivoimasta vuoteen 2038 mennessä, mutta osana mutkikasta pakettia hallitus päätti myös sallia uuden Datteln 4 -kivihiilivoimalan liittämisen sähköverkkoon tulevana kesänä.

Lue tästä tarkempi analyysi tilanteen taustoista:

Analyysi: Fortum puristuu puun ja kuoren väliin – Uusi hiilivoimala nosti Saksassa myrskyn, jota suomalaisfirma ei osannut täysin ennakoida

Datteln 4:n omistaa saksalainen Uniper. Saksan vahva ympäristöliike veti Fortumin mukaan konfliktiin, sillä Fortum on nykyään Uniperin suurin omistaja.

Asia on merkittävä myös Suomen valtion kannalta, sillä valtio omistaa Fortumista enemmistön. Saksan ympäristöliike osoittaa perjantaina mieltään Datteln 4 -hiilivoimalan käynnistämistä vastaan.

Yle on pyytänyt Fortumin toimitusjohtajalta Pekka Lundmarkilta haastattelua aiheesta tällä viikolla kahteen otteeseen tuloksetta. Tänään asiaa kommentoi Fortumin yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Esa Hyvärinen.

Miten Fortum kommentoi mielenosoituksia?

Me ymmärrämme hyvin, että ihmisillä on huoli ilmastonmuutoksesta ja että päästöjä pitää vähentää. Meidän tavoitteemme on täsmälleen samanlainen. Täytyy tietysti muistaa, että (Saksan) yhteiskunnan näkökulmasta asia ei ole yksiulotteinen.

Saksa on sulkemassa puolet sähköntuotannostaan, kun he luopuvat sekä hiilestä että ydinvoimasta. Saksa haluaa tehdä sen järjestelmällisesti niin, ettei tule pitkiä sähkökatkoja, eikä sähkön hinta kipua taivaisiin. Taustalla myös on aika paljon aluepoliittista huolta työllisyydestä.

Myös arvovaltaiset lehdet, kuten Der Spiegel, arvostelevat uuden hiilivoimalan käynnistämistä. Tuliko kova kritiiikki yllätyksenä?

En tiedä, tuliko se nyt valtavana yllätyksenä. Keskustelua on käyty pitkään. Saksassa (hiilikieltoa koskevaa) lakia valmisteli laajapohjainen hiilikomissio.

Ei ole tietysti mukava olla osana tällaista keskustelua. Täytyy kuitenkin muistaa, että tämä on iso yhteiskunnallinen muutos, joka Saksassa halutaan tehdä kontrolloidulla tavalla.

Kuinka iso mainehaitta Fortumille aiheutuu Datteln 4:stä?

Kyllä me olemme maineestamme huolissamme, niin kuin kaikki yritykset ovat. Haluan edelleen alleviivata sitä, että muutos Saksassa on iso, se täytyy tehdä kontrolloidusti.

Hiilestä halutaan päästä eroon mahdollisimman nopeasti. Mitä järkeä on käynnistää laitos?

Niin kauan kuin hiiltä poltetaan, meidän mielestä se on järkevää tehdä uusissa, moderneissa, tehokkaista laitoksissa, jotka ovat päästöjen kannalta alhaisempia kuin vanhat laitokset.

Miten tämä istuu Fortumin strategiaan, joka nojaa puhtaaseen energiantuotantoon?

Nykypäivänä jokaisella yrityksellä täytyy olla strategia siitä, miten siirrytään vähähiiliseen maailmaan. Me haluamme lähteä tästä keskustelemaan välittömästi Uniperin kanssa. Datteln on osa Uniperin strategiaa.

Fortum omistaa nyt noin puolet Uniperista. Jos Fortum saa keväällä tavoittelemansa määräysvallan Uniperista, mitä Fortum aikoo tehdä Datteln 4:n suhteen?

Jokaisella yrityksellä pitää olla strategia, miten mennään vähähiiliseen maailmaan. Se koskee myös Uniperia. Osa Uniperin strategiaa on Datteln. Me haluamme lähteä tekemään yhteistä strategiaa Uniperin kanssa mahdollisimman pian.

Näettekö mahdollisena vielä, että Datteln 4 voisi jäädä käynnistämättä?

Tätä en kommentoi, se on Uniperin asia.

Energiaprofessori: Saksan linja on huono signaali

Kiistan ytimessä oleva Datteln 4:n käynnistyminen ei lisäisi käytännössä EU:n päästöjä lainkaan. Tämä johtuu siitä, että EU:n päästökaupassa co2-päästöille on asetettu yhteinen, vuotuinen katto. Jos Saksassa käynnistetään uusi hiilivoimala, vastaava määrä päästöjä olisi pois muualta EU-maista.

Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund painottaa, että uuden hiilivoimalan käynnistäminen on ennen kaikkea periaatteellinen ja symbolinen.

– Saksa Euroopan rikkaimpana maana, ja ainoana Länsi-Euroopan maana, ottaa käyttöön uutta hiilivoimaa. Kyllä se on skandaali, Lund sanoo.

Maailman maat kokoontuvat loppuvuodesta huipputärkeään ilmastokokoukseen Glasgow'hun. Lundin mukaan Saksa lähettää huolestuttavan signaalin kehittyville talouksille, kuten Kiinalle ja Intialle.

– Tästä voi tulla signaali niille maille, että hiilen historiaa voidaan pitkittää, Lund sanoo.

Lue myös:

Saksassa nousi raivo, kun hiilestä luopuminen tarkoittikin uuden voimalan avaamista – “Lisäpäästöihin liitetään nyt Suomen lippu”

Analyysi: Fortum puristuu puun ja kuoren väliin – Uusi hiilivoimala nosti Saksassa myrskyn, jota suomalaisfirma ei osannut täysin ennakoida

Uniperin kesällä avattava hiilivoimala saastuttaa kerrottua enemmän – paine energiayhtiö Fortumia vastaan kasvaa Saksassa

Saksalaisjärjestöt peräävät Suomelta valtio-omistajan vastuuta: Fortumin ostama Uniper päästää enemmän hiilidioksidia kuin koko Suomi