Vielä maaliskuun alussa koronavirus oli Juha-Matti Rannalle asia, joka tapahtuu jossakin muualla. Se ei tuntunut asialta, joka koskettaisi Suomea tai ainakaan vajaan 20 000 asukkaan pohjoispohjalaiskuntaa Kempelettä, jossa Ranta asuu.

Vasta kun Suomessa päädyttiin kuun puolivälissä rajoittamaan ihmisten liikkumista taudin leviämisen pelossa, tilanteen vakavuus hahmottui.

Sen jälkeen koronakriisi on ehtinyt myllertää Rannan elämän jokaista osa-aluetta.

Se oli myös viedä häneltä vanhemmat.

Bisnes hiljentyy, pesäpallostadionilla on tyhjää

Terveys ei ollut ensimmäinen asia, josta Juha-Matti Ranta huolestui, vaan työ.

Rannan johtama yritys tekee bisnestä pääosin julkisen terveydenhuollon kanssa. Medanets myy mobiilisovellusta, jolla hoitajat pystyvät kirjaamaan potilastietoja aiempaa nopeammin ja tarkkailemaan niitä reaaliaikaisesti.

Nopeasti selvisi, että terveyskeskuksilla ja sairaaloilla ei ole tällä hetkellä aikaa tai rahaa investoida uusiin palveluihin, kun niiden kaikki voimavarat kuluvat koronan selättämiseen.

Yritys on saanut tänä keväänä yhden uuden asiakkaan Norjasta, jossa huomattiin, että sovelluksesta on apua koronan aiheuttaman kiireen keskellä.

– Muilta osin korona on hiljentänyt väliaikaisesti yritystoimintaa. Onneksi yrityksemme on pistänyt rahaa säästöön silloin, kun sitä on tienattu, joten kyllä tästä selvitään.

Samaan aikaan korona on langettanut varjoa Juha-Matti Rannan kotikunnan urheiluseuran Kempeleen Kirin toiminnan päälle. Ranta toimii seuran pesäpallojaoston puheenjohtajana.

Epidemia keskeytti esimerkiksi sponsorisopimusten solmimisen yritysten kanssa. Yhteistyökumppanit varsinkin edustusurheilussa ovat niin Kempeleen Kirille kuin muille seuroille elinehto.

Seuran toiminnassa mukana olevia ihmisiä jouduttiin tilanteen takia lomauttamaan ja palkkoja leikkaamaan.

Tavallisesti superpesis on tuonut Kempeleen kentälle keskimäärin tuhat katsojaa peliä kohden. Ainakaan tällaista ei nähdä tulevana kesänä, kun yli 500 ihmisen tapahtumat peruttiin elokuun alkuun asti.

Pesäpallo ja koko seuratoiminta ovat olleet Rannalle keskeinen osa hänen elämäänsä pikkupojasta saakka.

Ranta kertoo miettineensä kevään edetessä useasti sitä, mistä löytyy se polku, jonka kautta koronakriisin aiheuttamista vaikeuksista selvitään.

Sitä hän joutui pohtimaan vieläkin ankarammin, kun hänen isänsä ja äitinsä sairastuivat viruksen aiheuttamaan tautiin.

Kuolema tuli lähelle

Juha-Matti Rannan työikäiset vanhemmat kävivät maaliskuussa lomamatkalla Euroopassa. Reissu ajoittui aikaan, jolloin matkustaminen oli vielä sallittua. Suomeen palattuaan molemmat jäivät karanteeniin.

Meni viitisen päivää, kun Rannan isä alkoi oirehtia.

– Isälle nousi kuume, tuli horkkakohtauksia ja hän kärsi aivan poikkeuksellisen kovasta lihasväsymyksestä. Isä kertoi, että lihasväsymys oli rajumpaa kuin mitä hän oli koskaan aiemmin kokenut.

Rannan mukaan hänen isänsä olo meni koko ajan huonommaksi, ja sitten iskivät paljon puhutut hengenahdistusoireet. Lopulta hän joutui sairaalahoitoon.

Sairaalassa hänen olonsa alkoi kuitenkin melko nopeasti kääntyä parempaan, ja Juha-Matti Ranta sai huokaista, kun isä pystyttiin kotiuttamaan.

Pian helpotus kääntyi takaisin huoleen. Rannan äidin koronaoireet olivat alkaneet selvästi isän oireita myöhemmin, ja kun isä pääsi kotiin, äidin kunto romahti. Tällä kertaa tilanne meni hengenvaaralliseksi.

– Äidin auttamiseksi vaadittiin sairaalassa melkein kaikki temput, mitä erikoissairaanhoidossa voi tehdä. Äiti joutui kamppailemaan hengestään.

Ranta ei päässyt sairaalaan katsomaan äitiään, mutta kertoo hoitohenkilökunnan pitäneen kiitettävällä tavalla läheisiä puhelimitse ajan tasalla hänen voinnistaan. Samalla Ranta sai rauhaa siitä ajatuksesta, että hänen ja hänen äitinsä välit olivat lämpimät ja kunnossa.

– Olen koettanut elää ja huomioida läheisiäni niin, että mitään tärkeää ei jäisi sanomatta tai tekemättä, jos heidät joskus menettää.

Kun Rannan äiti oli selättänyt pahimman vaiheen ja viestittänyt perheen Whatsapp-ryhmään olevansa kunnossa, raskas paino putosi sydämeltä.

Pian mies päivitti Twitter-tililleen:

Tänään äiti pääsee kotiin. Suunnitelmissa on ainakin lasi kylmää valkoviiniä. Rannan perhe 2 – korona 0.

Juha-Matti Ranta on puhunut julkisesti vanhempiensa sairastumisesta ja etenkin paranemisesta, koska hänestä tuntuu, että ihmiset tarvitsevat nyt myös hyviä uutisia.

– Niitä ei ole tässä tilanteessa liikaa. On ollut henkilökohtaisesti huikeaa nähdä, että tällaisesta koettelemuksesta voi myös selvitä.

Sen myötä Rannalle on myös tullut tunne siitä, että asiat järjestyvät vielä jollakin tavalla.

– Nyt on vaan kaikkien vedettävä yhtä köyttä ja noudatettava niitä rajoituksia, joita meille asetetaan. Kun tämä on ohi, ehkä me ihmiset olemme taas pikkuisen vahvempia.

Voit keskustella aiheesta 30.4. kello 23:een saakka!

Venäjän puolustusministeriön mukaan suomalainen Hornet-hävittäjä on seurannut Venäjän kahta Tupolev-160-yliäänipommittajaa Itämerellä. Tämä käy ilmi venäläisministeriön varhain keskiviikkoaamuna julkaisemassa tiedotteessa.

Tiedotteen mukaan Venäjän pommikoneet lensivät Itämerellä neutraalissa ilmatilassa ja lento kesti yli 8 tuntia.

Venäjän puolustuministeriö kertoo lyhyessä tiedotteessaan, että suomalaishävittäjän lisäksi Tupolev-koneita saattoi niiden lennon aikana myös Tanskan, Puolan ja Ruotsin ilmavoimien hävittäjät. Tiedotteessa ei käy ilmi, oliko suomalaisia tai muiden maiden hävittäjiä ilmassa yksi vai useampi.

Eilen tiistaina Venäjän puolustuministeriö tiedotti, että norjalaishävittäjät saattoivat kahta Barentsin- ja Norjanmerellä lentänyttä venäläispommittajaa.

Pääesikunnan viestintäosastolta kerrottiin Ylelle, ettei se kommentoi Suomen ilmavoimien operatiivista toimintaa.

Tapahtuuko tämä kaikki todella meille?

Työvuorossa Kallionsydämen hoivakodissa Kiuruvedellä hoitajan päällimmäinen tunne on epätodellinen: miten voi olla mahdollista, että Kiinasta lähtee liikkeelle virus ja se päätyy juuri tänne, syrjäseudulle Pohjois-Savoon?

On huhtikuun alku. Lumipallo on lähtenyt liikkeelle, ja tapahtumat vyöryvät eteenpäin sellaisella voimalla, että niitä on vaikea ymmärtää.

– Se oli raadollista. Vanhuksia nukkuu pois ympärillä jatkuvasti. Hoitajana et voi tehdä ihmeitä, vaikka kuinka yrität parhaasi, sanoo Kallionsydämen hoivakodissa koronakriisin puhjetessa työskennellyt sairaanhoitaja.

Hän esiintyy tässä jutussa poikkeuksellisesti nimettömänä yksityisyyden suojaamiseksi.

Hoitaja ei enää ole töissä Kallionsydämessä. Hän jäi Attendon palvelukseen, kun hoivakoti siirrettiin Ylä-Savon sote-kuntayhtymän vastuulle pääsiäisen alla.

Yle sai hoitajaan yhteyden Attendon avustuksella.

Yle tavoitteli juttua varten myös muita Kallionsydämessä työskenteleviä. Kukaan heistä ei kuitenkaan halunnut antaa haastattelua. Ylen tietojen mukaan Ylä-Savon sote-kuntayhtymä on ohjeistanut henkilökuntaa, ettei haastatteluja saa antaa.

Kiuruveden hoivakodin henkilökunnan näkökulmaa ei ole nähty julkisuudessa tähän mennessä.

Myöskään Ylä-Savon sote-kuntayhtymän toimitusjohtaja Leila Pekkanen ei halunnut antaa Ylelle haastattelua tätä juttua varten. Ylä-Savon sote on jo aiemmin tiedottanut, ettei se enää anna haastatteluja Kallionsydämen tapahtumista.

Kiuruveden tapaus vakavin suomalaisissa hoivakodeissa

Kallionsydämen hoivakodin tapahtumat ovat toistaiseksi vakavin esimerkki koronaepidemian seurauksista hoivakodeissa Suomessa. Maaliskuun lopulla kiuruvetisessä hoivakodissa oli 26 asukasta. Nyt heistä tämänhetkisten tietojen mukaan 12, lähes puolet, on kuollut koronaviruksen aiheuttamaan tautiin.

Viranomaiset selvittävät parhaillaan, miksi näin kävi ja kenellä on vastuu.

Hoivakodin toiminnasta vastasi pääsiäiseen saakka Attendo, jolta Ylä-Savon sote-kuntayhtymä osti hoivakotipalvelut.

Hoivakoti siirtyi Attendolta Ylä-Savon sote-kuntayhtymän vastuulle pääsiäisen alla 9. huhtikuuta. Siinä vaiheessa yhdeksän asukasta oli kuollut Covid-19-tautiin. Siirto tehtiin, koska aluehallintoviraston ja Valviran mukaan asiakas- ja potilasturvallisuus hoivakodissa oli vaarantunut.

Kiuruveden lisäksi hoivakotikuolemista on uutisoitu esimerkiksi pääkaupunkiseudulla Kontulan seniorikeskuksessa, Mehiläisen hoivakodissa Espoossa, Diakonissalaitoksen Sanerva-kodissa sekä Töölön seniorikeskuksessa.

Ensimmäinen oire lämmönnousu

Ylen haastattelema sairaanhoitaja aloitti työt Kallionsydämen hoivakodissa lauantaiaamuna 28.3. Epidemia oli vielä alussa, tai siltä tilanne ainakin vaikutti. Hoivakodissa oli todettu kolme koronavirustartuntaa.

– Siinä vaiheessa hoivakoti oli jaettu niin sanotusti puhtaaseen ja likaiseen puoleen. Toisella puolella olivat sairastuneet ja altistuneet ja toisella oireettomat, hoitaja kertoo.

Hän aloitti työt oireettomien puolella. Hoitajan mukaan suojavarusteita oli saatavilla ja niitä käytettiin. Oireettomien puolella hoitajat pukivat ylleen hanskat, suojaessun, maskin ja hatun.

Hoitaja työskentelee kiertävänä sairaanhoitajana Attendon hoivakodeissa Ylä-Savon alueella. Kallionsydän on hänelle tuttu yksikkö noin viiden vuoden ajalta. Hän on työskennellyt siellä sekä lähihoitajan että sairaanhoitajan tehtävissä ja tuntee sanojensa mukaan hyvin työyhteisön ja hoivakodin asukkaat. Aloitettuaan työt Kallionsydämessä hoitaja ei enää kiertänyt muissa hoivakodeissa tartuntariskin vuoksi.

Hoitaja ehti olla töissä pari päivää, kun muutamalle “puhtaan” puolen vanhuksista nousi lämpöä. Hoitajan mukaan heidät eristettiin omiin huoneisiinsa.

Pian tartuntoja ilmeni lisää. Kävi selväksi, että virus oli ehtinyt levitä koko hoivakotiin. Alun perin se oli tullut taloon väliaikasen asukkaan mukana todennäköisesti jo maaliskuun puolivälissä.

“Katsoin, onko lippu puolitangossa”

Sairastuneet vanhukset kärsivät monenlaisista oireista.

– Osalta oli veto täysin pois. Monille tuli ruokahaluttomuutta, oksentelua, ripulia ja päänsärkyä, hoitaja kertoo.

Myös työntekijöitä alkoi sairastua ja jäi pois töistä. Attendon mukaan vakituisesta henkilökunnasta virustartunnan sai yli puolet. Kallionsydämessä työskenteli 18 vakituista hoitajaa ja 3 kiertävää sijaista. Ulkopuolisia sijaisia ei ollut helppo saada.

– Kaikki kynnelle kykenevät haalittiin töihin, hoitaja kuvailee.

Työpaine oli melkoinen.

– Ylitöitä tehtiin paljon, pitkää päivää. Osa teki sitä mielellään. Mutta kyllä tunnelmat kiristyivät välillä. Osa lähti itkien pois työvuorosta, hoitaja kertoo.

Tilanne paheni päivä päivältä. Noin viikon kuluttua asukkaita alkoi kuolla.

Hoitajan mukaan suurin osa heistä menehtyi hoivakodissa. Muutama siirrettiin sairaalaan. Lääkäriä konsultoitiin päivittäin. Myös ensihoito kävi hoivakodilla arvioimassa potilaiden vointia.

– Kun tulin töihin, katsoin aina ensimmäisenä pihalla, onko lippu puolitangossa. Että mikä on tilanne tänään, hoitaja sanoo.

Hoivakodeissa kuolemaan on totuttu, mutta tällainen määrä menehtymisiä muutamassa viikossa samaan tartuntatautiin on täysin poikkeuksellista.

– Tilanne tuntui aivan epätodelliselta, hoitaja kuvailee.

Hoivakotien asukkaat ovat keskimäärin hyvin iäkkäitä ja niin huonokuntoisia, etteivät pärjää enää kotona. Hoitajan mukaan suurimmalla osalla Kallionsydämen asukkaista oli hoitotahto ja elvytyskielto.

Hoitotahdolla ihminen voi esimerkiksi ilmaista kantansa, ettei hän halua järeää tehohoitoa tilanteessa, jossa paraneminen ei näytä todennäköiseltä.

Huone-eristystä oli vaikea toteuttaa

Koko hoivakodin arki mullistui muutamassa päivässä päälaelleen. Hoitajan mukaan lääkäri määräsi asukkaat eristettäväksi huoneisiinsa maaliskuun lopussa. Se ei ole yksinkertaista, kun joukossa on muistisairaita.

– Kun olen asukkaan luona rakennuksen toisessa siivessä, on mahdotonta valvoa, mitä toisessa siivessä tapahtuu. Ja sitten huone-eristykseen määrätty muistisairas mummo töröttää päiväaulassa tai toisen asukkaan huoneessa. Ei hän muista, että pitäisi pysyä huoneessa, hoitaja kuvailee.

Hoitajan mukaan lääkäri määräsi lopulta muutaman asukkaan oven lukittavaksi. Se tuntui inhimillisesti raskaalta.

Miksi teillä on tuommoiset suojavaatteet? Miksi pitää pysyä huoneissa? Mikä se korona on? Onko siihen joku kuollut?

Näihin kysymyksiin hoitajat vastasivat kerta toisensa perään. Asukkaiden oli vaikea ymmärtää tilannetta. Monen mielessä se pysyi vain muutaman minuutin kerrallaan ja kysymystulva oli jatkuva.

Kaikki normaalit toiminnot oli lopetettu: enää ei ulkoiltu, ruokailtu yhdessä tai laulettu yhteislauluja.

Hoitajia ohjeistettiin käymään asukkaiden luona vain, kun se on välttämätöntä, jotta tartunnat eivät leviäisi. Kaikkia hoivakodin asukkaita tuli hoitaa kuin he olisivat koronapotilaita.

– Päiväkahvitkin jaettiin lounaan yhteydessä, että saatiin vähennettyä käyntejä huoneissa, hoitaja kertoo.

Hänen mukaansa suojavarusteita oli saatavilla riittävästi. Hoitaja kertoo, että myös lääkkeitä saatiin, kun niitä tarvittiin. Apteekki toimitti hoivakotiin esimerkiksi vahvoja kipulääkkeitä.

Jatkuvasti muuttuva ohjeistus kuormitti

Viruksen torjunnassa ei kuitenkaan onnistuttu. Aluehallintovirasto aloitti Kallionsydämessä valvonnan perjantaina 3.4. Se aloitetaan, jos toiminnassa havaitaan puutteita. Viikkoa myöhemmin hoivakoti siirrettiin Ylä-Savon soten vastuulle, koska ongelmia ei ollut saatu korjattua ja avi totesi potilasturvallisuuden vaarantuneen.

Avin ja Valviran mukaan lääkehoitoa ja sairaanhoitoa ei pystytty toteuttamaan asianmukaisesti, henkilöstö ei ollut riittävä, eikä esimerkiksi siivouksesta ja hygieniasta pidetty riittävästi huolta.

Ylä-Savon soten toimitusjohtajan Leila Pekkasen mukaan johtaminen ja hygieniamääräysten noudattaminen eivät olleet Kallionsydämessä tilanteen vaatimalla tasolla. Helsingin Sanomien mukaan hoivakodin johtaja jäi sairauslomalle huhtikuun alussa.

Ylen haastattelema hoitaja kuvailee, että henkilöstöä kuormitti jatkuvasti muuttuva ohjeistus. Ohjeita tuli sekä Attendolta että Ylä-Savon sotelta.

– Jokainen työvuoro aloitettiin lukemalla uusin ohjeistus. Joskus syntyi konflikteja: taasko tehdään eri tavalla kuin eilen, hoitaja kuvailee

Hänen mukaansa ohjeita käytiin läpi yksin ja esimiehen kanssa. Osastokokouksia ei voitu pitää yhdessä. Ruokatauot pidettiin eri aikaan, ja pukeutumistiloissa sai olla vain tietty määrä hoitajia kerrallaan.

Kaikki oli aivan toisin kuin mihin oli totuttu.

Yleisin tunnetila hoitajien keskuudessa oli haastateltavan mukaan hämmennys: miten voi olla, että virus on löytänyt tiensä juuri tänne? Välillä ahdistus purkautui kiukkuna.

Hoitaja kuvailee kuitenkin Kallionsydämen hoivakodin työyhteisöä lämminhenkiseksi.

– Saimme purettua tuntoja toisillemme, hoitaja sanoo.

Kommenttipalstojen julmuus ahdisti

Kun uutiset hoivakodista levisivät julkisuuteen, moni pelkäsi leimautumista: olenko loppuikäni Kallionsydämen koronapesäkkeen hoitaja?

Osa seurasi uutisointia, mutta monet jättivät jutut lukematta ja televisiouutiset katsomatta.

– Pää ei olisi kestänyt etenkään uutisten kommenttipalstoja. Ne tulvivat käsittämättömiä törkeyksiä, hoitaja sanoo.

Ylä-Savon sote jakoi psyykkisen avun puhelinnumeroa henkilökunnalle ja omaisille. Myös Attendo tarjosi työntekijöille henkistä tukea. Koronaepidemia oli ja on pienessä pohjoissavolaisessa kunnassa kaikkien huulilla. Huhut kiertävät nopeasti.

Julkisuudessa on kritisoitu sitä, miten Kallionsydämessä hoidettiin omaisille tiedottaminen tilanteesta. Helsingin Sanomien mukaan tiedotus toimi huonosti, ja jotkut omaiset saivat hoivakodista yhteydenoton vasta 7. huhtikuuta, jolloin hoivakodissa oli jo kuollut 8 ihmistä ja tapausta oli käsitelty mediassa.

Attendon viestintäjohtaja Susanna Paloheimo myönsi Helsingin Sanomien haastattelussa ongelmat tiedonkulussa ja viestinnässä omaisille.

Ylen haastattelema hoitaja soitti itse useita puheluja omaisille. Hänen mukaansa omaisten reaktiot olivat vaihtelevia.

– Moni ymmärsi, että teemme täällä parhaamme. Joku oli vihainen Attendolle, mutta ei meille hoitajille. Joku taas oli vihainen siitä, että emme pystyneet tarjoamaan virikkeitä vanhuksille, jotka oli määrätty huone-eristykseen.

Hoitajan mukaan hoivakotiin tuli paljon kukkalähetyksiä omaisilta.

“Jos haluatte auttaa, tuokaa lisää hoitajia”

Pääsiäisviikolla hoivakotiin tehtiin aluehallintoviraston määräämiä tarkastuskäyntejä. Silloin tilanne alkoi olla kaoottinen ja henkilökunnasta oli pulaa.

– Silloinen esimies sanoi tarkastusta tekeville, että jos haluatte auttaa, niin tuokaa tänne lisää hoitajia.

Hoitajan mukaan hoivakodin siirtäminen kuntayhtymän vastuulle tuntui lopulta helpotukselta. Henkilöstö siirtyi kuntayhtymän palvelukseen Attendon vuokraamana. Virallinen yt-menettely käydään myöhemmin.

Ylen haastattelema hoitaja päätti jatkaa Attendon palveluksessa kiertävänä sairaanhoitajana eikä siirtynyt töihin kuntayhtymälle. Hän teki Kallionsydämessä pääsiäisen aikana vielä pari työvuoroa ja jäi sitten kahdeksi viikoksi karanteeniin kotiin. Töihin toiseen hoivakotiin hän palasi tällä viikolla.

Kallionsydämessä ei ole havaittu uusia tartuntoja sen jälkeen, kun kuntayhtymä otti talon hallintaansa. Menehtyneitä on tämänhetkisten tietojen mukaan 12, mutta oireilevia potilaita on edelleen.

Hoitajat ovat väsyneitä

Tragedian jälkipyykin peseminen on vasta alussa. Itä-Suomen poliisi on aloittanut tapauksesta esiselvityksen. Avi, Valvira ja Ylä-Savon sote-kuntayhtymä pohtivat tahoillaan tutkintapyynnön tekemistä.

Ylen haastattelussa oikeustieteen professori Matti Tolvanen sanoi, että rikostutkinta pitäisi aloittaa “yleisen edun nimissä”.

Hänen mukaansa mahdollisia syytenimikkeitä voivat olla vaaran aiheuttaminen sekä kuoleman- tai vammantuottamus. Yksityisen hoivakodin työntekijät eivät ole virkamiehiä, eivätkä he käytä julkista valtaa. Sen vuoksi heitä ei voi Tolvasen mukaan syyttää virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Silti mahdollinen rikostutkinta ja oikeuskäsittely pelottaa monia Kalliosydämen hoitajia, kertoo Ylen haastattelema hoitaja.

– Etenkin nuoremmat hoitajat ovat siitä huolissaan.

Viime päivinä Attendon johto on julkisuudessa korostanut tapauksen perinpohjaisen tutkimisen tärkeyttä. ”Jos tulee poliisitutkinta, se on hyvä”, Attendon viestintäjohtaja Susanna Paloheimo sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa.

Samaa viestiä välittää myös Ylen haastattelema hoitaja.

– On hyvä, että tutkitaan. Ymmärrän omaisten surun ja vihankin, hoitaja sanoo.

Hän ei osaa sanoa, mitä Kallionsydämessä olisi voitu tehdä toisin, jotta tragedia olisi vältetty.

– Se mietityttää, miksi kaikkia asukkaita ja henkilökuntaa ei testattu aiemmin, hoitaja sanoo.

Päätökset testaamisesta teki kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri. Koko henkilökunta ja asukkaat testattiin 7.4.

Hoitaja pitää edelleen yhteyttä entisiin työtovereihinsa Kallionsydämessä.

Hänen mukaansa monet hoitajista ovat väsyneitä. Korona-altistuksen vuoksi heidät on määrätty karanteenin kaltaisiin oloihin. Töistä on mentävä suoraan kotiin ja pysyttävä siellä. Ruokaupassakaan ei saa käydä. Yksinhuoltajan lapset eivät voi mennä toisen vanhempansa kotiin. Tilanne jatkuu todennäköisesti vielä viikkoja.

Arki ei palaa Kallionsydämeen vielä pitkään aikaan.

Joskus tulevaisuudessa, kun tilanne sallii, hoivakodissa aiotaan järjestää yhteinen muistotilaisuus.

Silloin pöydällä on pitkä rivi valokuvia.

Lue myös:

Itä-Suomen poliisi on aloittanut esiselvityksen Kiuruveden hoivakodin koronakuolemista

Hoivakodissa kuoli yli kolmannes vanhuksista – rikosoikeuden professori: "Tutkinta pitäisi aloittaa yleisen edun nimissä"

Hoitajat kertovat hoivakotien kaoottisesta korona-arjesta – “Juostaan kolmessa kerroksessa, ja sijaiset kiertävät ympäri kaupungin paikkoja”

Viime viikkoina koulut ovat olleet suljettuina Virossa koronavirusepidemian takia kuten Suomessakin.

Viime vuosien aikana virolaisoppilaat ovat pikkuhiljaa nousseet Pisa-testeissä Euroopan kärkeen, samalla kun Suomi on menettänyt mallimaan asemaansa.

Virossa on pärjätty hieman vanhakantaisena pidetyllä, Suomea opettajakeskeisemmällä lähestymistavalla, kertoo Ylen Viron-toimittaja Silja Massa.

– Se vaikuttaisi johtavan parempaan työrauhaan kuin Suomessa.

Virossa poikien ja tyttöjen välisiä tasoeroja on saatu kavennettua esimerkiksi pelillistämällä opetusta.

Viro, jossa oppivelvollisuus tuli voimaan muutama vuosikymmen ennen Suomea, on onnistunut oppilaiden tasa-arvoisessa opetuksessa erityisen hyvin.

– Meitä suomalaisia saattaa yllättää, että Viron koulujärjestelmä on itse asiassa Suomea tasa-arvoisempi. Täällä vanhempien sosioekonominen asema ei vaikuta oppimistuloksiin juuri lainkaan, Silja Massa kertoo.

Kuuntele Pekka Vahvasen toimittama Mistä maailma puhuu -podcast täältä:

Britannian pääministerin Boris Johnsonin kumppani Carrie Symonds on synnyttänyt poikalapsen lontoolaisessa sairaalassa.

Johnsonin edustajan mukaan lapsi ja äiti voivat hyvin.

Johnsonin edustaja sanoi, että Johnson ja Symonds haluavat kiittää synnytykseen osallistunutta hoitohenkilökuntaa.

Johnson, 55, ja Symonds, 32, ilmoittivat helmikuussa odottavansa lasta. Samalla he ilmoittivat kihlautuneensa.

Johnsonilla on neljä lasta entisestä avioliitostaan.

Boris Johnson palasi pääministerin työhön maanantaina sairastettuaan koronaviruksen. Johnson oli sairaalahoidossa viikon ajan.

Myös Symondsilla oli oireita ja hän vetäytyi eristyksiin.

Carrie Symonds on entinen konservatiivipuolueen viestintäpäällikkö. Sen jälkeen hän on työskennellyt valtamerten suojelua edistävässä järjestössä.

Hän on asunut Johsonin kanssa pääministerin Downing Streetin virka-asunnossa siitä lähtien, kun Johnson nousi valtaan.

He ovat BBC:n mukaan ensimmäinen Downing Streetillä asuva pääministeripari, joka ei ole avioliitossa.

29.4. klo 12.52: Korjaus Carrie Symonds on työskennellyt aikaisemmin konservatiivipuolueen viestintäpäällikkönä.

Kahdeksan saman perheen jäsentä on kuollut tulipalossa Viipurissa. Venäjän viranomaisten mukaan kaksi aikuista ja kuusi lasta kuoli yksikerroksisessa puutalossa syttyneessä tulipalossa.

Nuorin lapsista oli yhden kuukauden ikäinen ja vanhin kahdeksanvuotias, kertoo uutistoimisto Tass.

Palon syttymissyystä ei toistaiseksi ole tietoa.

Viranomaisten mukaan 120 neliön kokoinen asuintalo oli rakennettu vuonna 1940.

Perussuomalaiset katkaisivat maaliskuun alussa välit nuorisojärjestöönsä, mutta jälkipyykki PS-nuorten ympärillä voi jatkua vielä pitkään.

Auki on, lankeavatko kuopan reunalla horjuvalle yhdistykselle maksettavaksi kymmenien tuhansien eurojen takaisinperinnät viimevuotisen vaalitwiitin ja entisen varapuheenjohtajan Toni Jalosen helmikuisten fasistipuheiden takia.

PS-nuorten puheenjohtajan Asseri Kinnusen mukaan vanhan nuorisojärjestön toiminta on nyt tarkoitus ajaa alas, mutta koronatilanteen takia lakkauttaminen on jäissä.

Kinnusen mukaan PS-nuorten hallitus esittää yhdistyksen purkamista. Alasajosta päättävät PS-nuorten edustajisto ja yleiskokous, jotka eivät ole Kinnusen mukaan päässeet tekemään lopullista päätöstä, koska joukkokokoontumisia ei voi koronarajoitusten takia pitää.

Jos kuoppaamisesta päätetään, yhdistystä alkaa Kinnusen mukaan purkaa erillinen selvitysmies.

PS-nuoret olleet kapinassa emopuoluetta vastaan

PS-nuoret oli avoimessa kapinassa emopuoluetta vastaan hylätessään puolueen vaatiman sääntömuutoksen äänestyksessä kaksi kuukautta sitten. Sääntömuutoksen tarkoitus oli rajata nuorisojärjestön täysjäsenyys vain emopuolueen jäsenille.

Perussuomalaiset perustivat maaliskuun alussa uuden nuorisojärjestön, kun PS-nuoret olivat hylänneet sääntömuutoksen.

Vielä ei ole nähty, meneekö vanhan järjestön alasajo läpi kuten puolueeseen sitoutunut johto nyt esittää.

PS-nuorten lakkauttamista ajava Asseri Kinnunen on paitsi vanhan nuorisojärjestön puheenjohtaja, myös puolueen perustaman uuden Perussuomalainen nuoriso -järjestön varapuheenjohtaja.

On uumoiltu, että esimerkiksi Suomen kansa ensin -liike voisi havitella perussuomalaisia nuoria.

Perussuomalaiset kertoivat katkaisevansa yhteistyön PS-nuorten kanssa, koska nuorisojärjestössä ovat käyttäneet valtaa niin sanotut etnonationalistit, joista osa puhuu avoimesti rodusta ja määrittelee suomalaisuutta ihonvärin sekä sukujuurien kautta. Se ei sovi emopuolueen puheenjohtajalle Jussi Halla-aholle.

Viimeisin kiista syntyi, kun PS-nuorten varapuheenjohtajana toiminut Toni Jalonen julistautui helmikuussa fasistiksi.

Perussuomalaiset on kulkenut Ruotsin tietä, sillä naapurimaassa ruotsidemokraatit erottivat nuorisojärjestönsä puolueesta äärioikeistoyhteyksien takia viitisen vuotta sitten.

Ruotsissa erotetun nuorisojärjestön ympärille perustettiin ruotsidemokraatteja radikaalimpi Vaihtoehto Ruotsille -puolue, joka kuitenkin vaipui käytännössä täydelliseen merkityksettömyyteen.

PS-nuorten valtionavustuksista riita oikeudessa

Alasajon uhkaamaa yhdistystä voi odottaa vielä kymmenien tuhansien eurojen takaisinperintä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö perui jo viime vuonna järjestön 115 000 euron avustuksen nuorisolain rikkomisen takia, mutta ministeriö ei ole saanut perityksi takaisin puolta rahasta eli 57 500 euroa. Se ehdittiin maksaa PS-nuorille, jotka kuitenkin valittivat avustuksen perumisesta hallinto-oikeuteen.

Syynä avustusten perumiseen oli PS-nuorten Twitter-tilillä julkaistu kuva ja saateteksti. Tummaihoisesta perhettä esittävän kuvan saatteeksi oli kirjoitettu kehotus äänestää perussuomalaisia EU-vaaleissa, "jotta Suomen tulevaisuus ei näyttäisi tältä". Twiitin takana oli Toni Jalonen.

PS-nuoret perusteli valitustaan sillä, että suuren puolueen nuorisotoiminnalta viedään rahoituspohja yksittäisen Twitter-päivityksen takia. Hallinto-oikeuden tämänhetkinen arvio on, että lopullinen päätös annetaan syksyllä.

Opetusministeriö puolestaan selvittää parhaillaan, johtavatko myös Jalosen fasistipuheet tukien takaisinperintään. Jalonen kertoi helmikuussa sosiaalisessa mediassa levitetyssä videossa olevansa fasisti.

Ministeriön selvitys koskee sitä, voiko järjestössä olla mukana ihmisiä, jotka edistävät toiminnallaan etnonationalismia ja fasismia.

Nuorisojärjestön oli määrä saada tälle vuodelle valtionavustusta 91 000 euroa, josta sille on maksettu puolet.

Asseri Kinnunen ei kommentoi, onko PS-nuorilla rahaa maksaa kymmenien tuhansien eurojen takaisinperintä, jos oikeus ja ministeriö siihen päätyvät.

Hallinto-oikeus jäädytti viime vuoden avustuksen takaisinperinnän sillä ehdolla, että PS-nuoret asettaa ulosottomiehelle hyväksyttävän vakuuden 57 500 euron maksamisesta.

Professori: Puolueella olisi ollut paineita maksaa takaisinperintä

Yhdistysoikeutta tutkinut professori Heikki Halila sanoo, että perussuomalaisella puolueella olisi paineet maksaa mahdolliset takaisinperinnät, jos se olisi jatkanut perustamatta uutta nuorisojärjestöä.

– Siinä tilanteessa saattaisi olla niin, että perussuomalaiset, jolla on varoja, maksaisi suosiolla takaisinperinnän nuorisojärjestönsä puolesta. Siihen sillä ei olisi tietenkään oikeudellista velvollisuutta, koska jokainen järjestö vastaa itse velvoitteistaan, mutta poliittisesti tilanne olisi silloin toisenlainen, hän sanoo.

Kun perussuomalaiset nyt erkaantuivat aiemmasta nuorisojärjestöstään, Halila muistuttaa, että puolueella ei ole enää moraalista velvollisuutta olla mukana PS-nuorten asioissa.

Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos sanoo, että tukien takaisinperintä on nyt ministeriön ja PS-nuorten välinen, ei puolueen asia.

Gröönroos kiistää, että rahalla olisi ollut roolia vanhasta nuorisojärjestöstä erkanemisessa.

Puolueen perustama uusi nuorisojärjestö Perussuomalainen nuoriso ry ei voi saada opetusministeriöltä rahaa vielä tälle vuodelle. Grönroos sanoo, että puolue tukee rahallisesti nuorisotyön saamista uudelleen käyntiin.

Kinnunen ei sulje vahingonkorvauksien vaatimista pois

Jos yhdistys joutuu ja kykenee maksamaan saamansa valtionavustukset takaisin, se voisi professori Halilan mukaan vaatia vahingonkorvausta takaisinperinnän aiheuttaneelta henkilöltä.

Asseri Kinnunen sanoo, että ei mene vielä asioiden edelle, koska jutut ovat vielä kesken, mutta kaikenlaisesta on hänen mukaansa aina puhetta.

Halila sanoo, että yhdistyksen hallituksen jäsenet eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa tukien takaisinperinnästä.

Asseri Kinnunen toteaa vain, että yhdistyksen kokous myöntää lopulta vastuuvapauden, mutta viime vuoden osalta päätöstä ei vielä ole, koska koronan takia ei ole pystytty kokoustamaan.

PS-nuorten viimevuotista vaalitwiittiä on tutkinut myös poliisi, ja tapaus on vielä syyteharkinnassa.

Perussuomalaisten uuden nuorisosiiven toimintaa taas sekoittaa paitsi harvinainen nuorisojärjestön erottaminen, myös koronakriisi.

Asseri Kinnusen mukaan perussuomalaisten uuteen järjestöön on tullut jonkin verran jäsenhakemuksia, mutta koronatilanne on hidastanut toiminnan käynnistämistä.

Lue lisää:

Perussuomalaisissa nuorissa voi alkaa puhdistus, puolue saattaa erottaa nuorisojärjestönsä – "Harjaako" Halla-aho puolueesta vain arvostelijoitaan?

Neljä ihmistä haavoittui puukotusvälikohtauksessa Saksassa Hanaun kaupungissa tiistai-iltana. Poliisi on kertonut, että kaksi epäiltyä on pidätetty.

Kukaan uhreista ei tiettävästi ole hengenvaarassa. Pidätetyt ovat iältään 23- ja 29-vuotiaita.

Saksan mediassa olleiden tietojen mukaan suuruudeltaan 5–7 miehen ryhmä hyökkäsi ohikulkijoiden päälle Hanaussa, joka sijaitsee lähellä Frankfurtia.

Uutistoimisto Reutersin mukaan poliisin tiedottaja on kertonut, ettei puukkohyökkäyksen motiivi ole tiedossa.

Poliisin tiedottajan mukaan ei kuitenkaan ole havaittu merkkejä siitä, että välikohtaus liittyisi Hanaussa helmikuussa tehtyyn joukkosurmaan.

Tuolloin äärioikeistolaisia mielipiteitä omannut mies ampui yhdeksän ulkomaalaistaustaista ihmistä kahdessa kahvilassa. Sen jälkeen 43-vuotias tekijä surmasi äitinsä ja itsensä.

Bill ja Melinda Gatesin säätiö lahjoittaa miljoona dollaria eli 920 000 euroa Tampereen yliopiston tutkimukseen. Säätiö on aiemmin rahoittanut saman yliopiston tutkimusta Afrikassa yli 18 miljoonalla.

Gatesin säätiö rahoittaa Länsi-Afrikan Malissa alkavaa koronavirustutkimusta, jonka päätutkijoihin kuuluvat lastentautiopin professori Per Ashorn ja yliopistotutkija Ulla Ashorn Tampereen yliopistosta. Kansainvälisen tutkimuksen avulla pyritään ehkäisemään koronaviruksen aiheuttaman taudin leviämistä Malissa.

– Koronavirusepidemian pelätään aiheuttavan erityisen paljon sairastuvuutta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, missä hoito ja ennaltaehkäisy on monestakin syystä vaikeaa, Per Ashorn sanoo Tampereen yliopiston tiedotteessa.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten terveydenhuoltohenkilöstö on altistunut koronalle ja miten se vaikuttaa terveyspalveluihin. Tutkimuksessa kartoitetaan potilaita, joilla epäillään koronavirustartuntaa, joilla todennäköisesti on tartunta tai joiden on varmistettu sairastuneen. Lisäksi arvioidaan taudin leviämisen yleisyyttä ja riskejä sairastuneiden lähipiirissä ja alle viisivuotiailla lapsilla.

– Tutkimuksemme avulla pyrimme selvittämään asioita, jotka voisivat helpottaa epidemian hillitsemistä afrikkalaisissa olosuhteissa. Teemme läheistä yhteistyötä Malin hallituksen kanssa ja vahvistamme hankkeessa myös maan terveysjärjestelmää.

Nyt saatu rahoitus käytetään Tampereen yliopiston mukaan pääasiassa diagnostisten virustestien, digitaalisten kuumemittarien, hapetusmittauslaitteiden ja muun välineistön hankintaan sekä malilaisen henkilöstön palkkaukseen.

Gatesin säätiö rahoittaa jo 20 miljoonalla dollarilla eli 18,4 miljoonalla eurolla Tampereen yliopiston koordinoimaa toista tutkimusta. Laajan, nelivuotisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää, voidaanko alle vuoden ikäisten lasten korkeaa kuolleisuutta vähentää tarjoamalla oireettomille lapsille atsitromysiini-nimistä antibioottia.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella hyvin harvalla on muodostunut vasta-aineita uudelle koronavirukselle, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, joka on julkaissut ensimmäisiä tuloksia väestötutkimuksestaan.

Tutkimuksessa on tutkittu nyt 516 näytettä. Positiivisiksi on todettu 11 näytettä seulontatestissä. Yhdeksän näistä on tutkittu neutralisaatiotestillä ja näistä vain yksi on ollut positiivinen.

THL tutki vasta-aineiden esiintymistä kahdella eri testillä. Ensimmäisessä mitattiin, onko näytteessä koronaviruksen tunnistavia vasta-aineita. Positiiviset tulokset varmennettiin testillä, joka mittaa vasta-aineiden kykyä neutraloida virusta.

– Neutralisaatiotesti mittaa luotettavasti toiminnallisten vasta-aineiden esiintymistä. Ne myös todennäköisimmin kertovat ainakin lyhytaikaisen suojaavan immuniteetin muodostumisesta, kertoo THL:n erikoistutkija Merit Melin tiedotteessa.

THL:stä korostetaan, että väärien positiivisten seulontatestin tulosten mahdollisuus on merkittävä, kun vasta-aineiden esiintyvyys väestössä on vielä hyvin pieni.

Tutkimus jatkuu kaikkien yliopistosairaaloiden alueella

Suomessa koronavirusepidemia alkoi myöhemmin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Epidemian etenemistä on hidastettu Suomessa tehokkaasti rajoituksilla.

Satunnaisotoksen näytteenotto alkoi Husin alueella 9. huhtikuuta. Otannassa on mukana 18–69-vuotiaita naisia ja miehiä.

Satunnaisotanta on luotettavin tutkimusasetelma selvittää vasta-aineiden esiintymistä. Tutkimus jatkuu viikoittaisena otoksena kaikkien yliopistosairaaloiden alueella. Epidemian etenemistä arvioidaan tarkemmin, kunhan tutkimusaineistoa kertyy.

– Olisi nyt ensisijaisen tärkeää, että kutsun saaneet osallistuisivat kattavasti tutkimukseen, jotta saisimme parhaan mahdollisen arvion koronavirusepidemian leviämisestä asiantuntijoidemme ja päättäjiemme käytettäväksi, kuvailee tutkimuspäällikkö Arto Palmu THL:stä.

Professori: Voimme onnitella itseämme

Näiden ensimmäisten tulosten perusteella harva suomalainen on kohdannut uuden koronaviruksen. Olemmeko liian hyvässä suojassa?

– Näkemykseni on, että terveydenhuollon tehtävä on pyrkiä välttämään sairastavuutta, olipa tauti mikä tahansa, kommentoi virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta.

Julkusen näkemyksen mukaan tautia kannattaa aina välttää.

– Ei ole väistämätöntä, että kaikki sairastuvat jossain vaiheessa koronavirusinfektioon, hän sanoo.

Viruksen torjuntatoimet ovat osoittautuneet Suomessa tehokkaiksi. Ihmiset ovat huolehtineet käsi- ja yskimishygieniasta ja on pidetty turvaväliä muihin ihmisiin. Julkusen mukaan toimilla on päästy siihen, mihin on pyritty: Tauti ei leviä suurena epidemiana ympäri Suomea.

– Voimme onnitella itseämme siitä, että torjuntatoimet ovat onnistuneet paremmin kuin alun perin ehkä ajateltiinkaan, Julkunen huomauttaa.

Hän muistuttaa, että tavoitteet estää taudin leviämistä ja samaan aikaan vähitellen avata yhteiskunnan toimintoja eivät ole vastakkaisia.

Lue myös:

Uusi avaus: THL alkaa tutkia koronaviruksen leviämistä vasta-ainetesteillä – sadat saavat kutsun jo tässä kuussa

Porin prikaatissa palvellut alikersantti on tuomittu sotilaan sopimattomasta käytöksestä sakkorangaistukseen. Tuomion taustalla on miehen estoton tapa esitellä ja käsitellä sukuelimiään vuonna 2018 palveluksensa aikana.

Syytteen mukaan mies oli vapaa-aikana tuvassaan muiden varusmiesten läsnäollessa esiintynyt toistuvasti alastomana ja esitellyt sukuelintään "heilutellen heppiään" aiheuttaen pahennusta muille tuvassa oleskelleille.

Mies oli myös ampumaharjoituksen harjoitusalueella masturboinut majoitusteltan naamioverkon alla toisen varusmiehen kuvatessa suorituksen videotallenteelle.

Alikersantti myönsi toimineensa syytteessä kuvatulla tavalla. Hänet tuomittiin maksamaan 25 päiväsakkoa. Maksettavaa kertyi 150 euroa.

Tuomio ei vielä ole lainvoimainen eli siitä voi valittaa.

Ensimmäisten läntisillä valkokankailla läpilyöneiden intialaisnäyttelijöiden joukkoon kuulunut Irrfan Khan on kuollut. 53-vuotias näyttelijä tunnettiin muun muassa elokuvista Jurassic World, The Amazing Spider-Man, Slummien miljonääri, Piin elämä ja Lounasrasia.

Kuolinsyynä oli syöpä. Khanilla diagnosoitiin vuonna 2018 harvinainen neuroendrokiininen kasvain.

Intian pääministeri Narendra Modi julkaisi surunvalittelunsa Twitter-viestissä. Modin mukaan Khanin kuolema on menetys elokuva- ja teatterimaailmalle.

Intian Jaipurissa syntyneen Khanin perheellä ei ollut mitään yhteyksiä elokuvamaailmaan, eikä Khan sisaruksineen saanut lapsena edes katsoa elokuvia. Taide-elokuvasta 1980-luvulla innostunut Khan muutti Delhiin opiskelemaan teatteria.

Yritykset lyödä läpi Bollywoodina tunnetussa Intian elokuvateollisuudessa eivät kuitenkaan 1990-luvulla tuoneet menestystä. Khan hankki elantonsa televisiorooleilla ja harkitsi jo näyttelemisestä luopumista, kun päärooli The Warrior -brittielokuvassa viimein avasi tien menestykseen.

Elokuva palkittiin Britannian parhaan elokuvan Bafta-palkinnolla ja samalla Khanille avautui tie Hollywood-elokuviin.

Khan vetäytyi julkisuudesta syöpädiagnoosinsa jälkeen. Khanin tiedottajan mukaan tämä kuoli perheensä ympäröimänä.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) antaa eduskunnalle pääministerin ilmoituksen keskiviikkona muun muassa suojavarusteiden hankinnasta ja koronakriisin johtamisesta.

• Yle näyttää pääministerin ilmoituksen suorana Yle Areenassa ja Yle TV1:ssä osana koronakriisin erikoislähestystä kello 13.55 alkaen. Voit seurata lähetystä klikkaamalla tämän jutun pääkuvaa.
• Seuraamme eduskuntakeskustelun kulkua myös tässä jutussa.

Marin sanoi heti eduskuntakeskustelun aluksi, että vielä alkuvuodesta ei osattu aavistaa miten syvä kriisistä tulisi.

– Epidemian vaikutukset ovat yllättäneet meidät, Marin myönsi.

Marin sanoi, ettei Suomessa voida vielä huokaista helpotuksesta, koska on vielä paljon sellaista mitä koronaviruksesta ei tiedetä. Hän korosti, että tilanne on vakava eikä vaara ole ohi, ja rajoituksia pitää purkaa hallitusti.

Marinin mukaan tavoitteena on yhä hillitä viruksen leviämistä, turvata terveydenhoidon kantokyky ja suojella riskiryhmiin kuuluvia. Hän sanoi, että hallitus neuvottelee sunnuntaina muun muassa taudin etenemisen toiseen vaiheeseen siirtymisestä.

– Vaikka onnistuisimme tukahduttamaan taudin Suomesta, on mahdollista, että se palaa myöhemmin takaisin, Marin varoitti.

– On selvää, ettemme selviä kriisistä vaurioitta. Pyrimme toiminaan niin, että vauriot olisivat mahdollisimman pienet, mutta ne jättävät väistämättä jälkensä.

Oppositiopuolue kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo myönsi, että Suomessa on onnistuttu isossa kuvassa.

– Aivan yhtä selvää on se, että kriisin operatiivisessa hoitamisessa on tehty virheitä, Orpo aloitti puheenvuoronsa.

Orpo halusi tietää, miksi koronatestejä ei tehdä niin paljon kuin voitaisiin. Hän vaati hallitusta ottamaan yksityiset yritykset enemmän avuksi, mitä halusi myös kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.

Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) ihmetteli, miksi eduskuntasalissa elää käsitys, että testausta tehtäisiin vain julkisin voimin.

Halla-aho: Kriisi nostanut haavoittuvuudet esiin

Suurimman oppositiopuolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) sanoi, että kriisi on nostanut esiin monia haavoittuvuuksia, kuten pitkät hankintaketjut monilla teollisuuden aloilla ja maatalouden riippuvuuden ulkomaisesta työvoimasta. Hän halusi tietää, haluaako hallitus palata koronaa edeltäneeseen lähtötilanteeseen.

– Ratkaisu on yksinkertainen: tuotetaan mahdollisimman suuri osa tarvitsemistamme tuotteista kotimaassa, Halla-aho sanoi.

Asiasta kysyi myös Riikka Purra (ps.). Marin sanoi olevansa samaa mieltä, että huoltovarmuuden tasoa pitää nostaa.

Halla-aho halusi myös tietää mikä on hallituksen tavoite ja strategia koronakriisin voittamiseksi. Myös kansanedustaja Antti Häkkänen (kok.) toivoi, että hallituksen suunnitelmat olisivat kirjallisesti nähtävissä.

Marin kysyi, miten hallituksen ja kokoomuksen strategiat eroavat toisistaan ja muistutti, että opposition kanssa on tehty yhteistyötä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoi, että ydinasia on se, mihin ollaan menossa. Hän viittasi julkisiin asiantuntijapuheenvuoroihin, joissa on puhuttu taudin hallitusta leviämisestä. Mykkäsen mukaan kokoomus on halunnut taltuttaa taudin tasolle, jossa tartuntoja voidaan jäljittää.

Kokoomuksen Arto Satonen oli toisaalta huolissaan koronarajoitusten talousvaikutuksista. Hän pohti ollaanko lähempänä sitä, että inhimillinen hinta rajoituksille on kovempi kuin niistä luopumiselle.

Marin korosti myös sitä, että kun Suomessa siirrytään pois rajoitustilanteesta, ihmisille tarvitaan selkeämpää ohjeistusta.

– Olemme sääntöuskovaista kansaa, Marin sanoi.

Marin kertoi myös, että suojavarusteiden saatavuuden parantamiseksi tehdään kovasti töitä. Hän sanoi, että varustetason pitäisi olla paljon korkeampi, eikä koronan vaatimaan suojavarusteiden tarpeeseen osattu etukäteen varautua.

– Kannan suojavarustetilanteesta kovaa huolta, Marin sanoi.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) myönsi, että virheitä on tehty, mutta hänen mukaansa niistä on myös opittu. Pekonen lupaili, että kotimainen suojavarustetuotanto on pääsemässä vauhtiin.

Marin: Hallitus on tehnyt virheitä

Marin myönsi heti avauspuheessaan, että hallitus on tehnyt myös virheitä. Hän viittasi muun muassa maahantulijoiden ohjaamiseen Helsinki-Vantaan lentokentällä.

Orpo kiitti, että virheet myönnetään. Marin vakuutti Orpolle, että hallitus on etsinyt ongelmiin ratkaisua.

– Tuotantolinja ei lennä muualta maailmasta maahan vaikka niistä puhuttaisiin täällä joka päivä, Marin arvosteli.

Marin sanoi, että hallitus palaa ensi viikolla ongelmiin saada maatalouden kausityöntekijöitä Suomeen.

– Tässä on yksi iso riski, joka pitää pystyä ratkaisemaan, jotta Suomessa on ruuan tuotantoa myös silloin kun satoa korjataan, Marin painotti.

Orpo arvosteli myös sitä, että ei ole vielä sellaisia yritystukia, jotka osuisivat konkurssiuhan alla olevien yritysten kassaan.

Perussuomalaisten Veikko Vallin arvosteli, että tukea on myönnetty yrityksille, jotka osaavat parhaiten runoilla perusteluja. Hän peräsi elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) vastuuta.

Lintilä vastasi, että eduskuntasalissa kukaan ei ole tehnyt mitään muuta esitystä tukien jakotavoista, jotka on tehty yksimielisesti. Lintilä sanoi, että hänellä on valmius tuoda saliin asetus tukia jakavasta Business Finlandista, jos sellaiseen päädytään.

Kansanedustaja Jussi Saramon (vas.) mielestä koronakriisissä on tehty vain yksi poliittinen virhe, ja se koski yritystukien myöntämistä. Hän jatkoi, että oppositio oli virheessä mukana.

Marin: Hallitus selvittää myös alueellista rajoituksista luopumista

Kansanedustaja Terhi Koulumies (kok.) kysyi, luovuttaisiinko rajoituksista eri alueilla eri tahdissa, koska tautitilannekin vaihtelee eri puolilla maata.

– Hallitus käy tätäkin läpi, mutta haasteena on, ettemme aina tiedä miten tauti käyttäytyy. Se on arvaamaton, Marin vastasi.

Marin tarjosi esimerkiksi, että ravintoloiden kohdalla kysyttiin, miksei niitä laiteta kiinni vain pääkaupunkiseudulla. Hän jatkoi, että pian sen jälkeen tilanne muuttui esimerkiksi Kainuussa, jossa todettiin tautitapauksia.

Perussuomalaisten Tom Packalén väläytti ravintoloiden terassien avaamista ensi kuussa. Marin vastasi, että myös ravintoloiden suhteen tavoitteena on siirtyä normaaliin, mutta hallitus kuuntelee asiantuntijoita.

Perussuomalaisten Minna Reijonen taas halusi tietää, voitaisiinko kaikille suomalaisille tehdä vasta-ainetesti.

Kansanedustaja Paula Risikko (kok.) puolestaan pyysi, että hallitus ei päättäisi vielä koulujen avaamisesta.

Marin korosti avauspuheessaan, että laaja yhteistyö on vaikeina aikoina tärkeää ja kiitti myös oppositiota. Marin sanoi myös, että poikkeusoloihin tarkoitettu valmiuslainsäädäntö on uudistettava yhteistyössä eduskuntapuolueiden kesken.

Hallituspuolue keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen väitti, että Suomi on ollut yksi parhaiten koronan kanssa pärjänneistä kansakunnista. Myös vasemmistoliiton ryhmäjohtaja Paavo Arhinmäki sanoi, että Suomi on onnistunut paremmin kuin monet muut maat.

Marin sen sijaan sanoi, ettei halua itse vertailla eri maiden onnistumista keskenään. Hän sanoi vertailua hedelmättömäksi.

Kokoomus ei halunnut välikysymystä

Orpo oli pyytänyt pääministerin ilmoitusta koronakriisin hoidosta sekä sosiaali- ja terveysministeriön poliittisessa johtamisessa tehdyistä virheistä.

Orpo sanoi eduskunnassa viime viikolla, ettei kokoomus halua esittää välikysymystä, sillä Suomi tarvitsee toimintakykyisen hallituksen. Hänen mukaansa on kuitenkin saatava selvyys asioiden hoidon tilaan erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön osalta.

Eduskuntakeskusteluun on varattu aikaa korkeintaan kaksi tuntia. Marinin kymmenminuuttisen puheenvuoron jälkeen eduskunnan puhemies myöntää vastauspuheenvuoroja.

Eduskuntakeskustelun jälkeen jatkuvassa Ylen koronaerikoislähetyksessä lapset ja nuoret kertovat, mitä mieltä he ovat koulujen avautumisesta.

Studiossa keskustellaan myös siitä, miten Suomi alkaa avata yhteiskuntaansa ja esimerkiksi ravintoloita.

Lue lisää:

Kokoomus vaatii pääministerin ilmoitusta koronakriisin hoidosta ja STM:n poliittisessa johtamisessa tehdyistä virheistä – Hallitus palaa menoihin syksyn budjettiriihessä

Pääministeri Marin: Suomi siirtyy koronan torjunnassa hybridistrategiaan – "testaa, jäljitä, eristä ja hoida"

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Ylen tietojen mukaan hallitukselle esitetään, että koulut avataan hallitusti 14. toukokuuta lähtien.

Hallitus kokoontuu neuvottelemaan kouluihin paluusta tänään iltapäivällä klo 16.30. Koulut ovat olleet valmiuslain nojalla pääsääntöisesti kiinni 18. maaliskuuta alkaen. Aiemman päätöksen mukaan ne ovat kiinni 13:nteen toukokuuta. Päätös yritetään tehdä tänään.

Koulujen avaamista varten on laadittu esitys opetusministeriössä, ja sitä varten on kuultu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asiantuntijoita.

Ylen lähteet kertovat, että avaaminen koskisi tässä vaiheessa peruskouluja. Koululaisten aloitus porrastettaisiin niin, että kaikki peruskoululaiset eivät aloita koulua yhtä aikaa. Toisen asteen koulut pysyisivät tällä tietoa vielä kiinni.

Opetusministeri Li Anderson (vas.) kertoi eilen, että koulut tarvitsevat avaamista varten parin viikon järjestelyajan, jolloin avaaminen voisi tapahtua aikaisintaan 13. toukokuuta jälkeen.

Esitykseen on vaikuttanut esimerkiksi se, että THL:n mukaan kansainvälinen tautidata kertoo, että lapset eivät juuri saa tartuntoja ja sairastavat taudin usein hyvin lievin oirein.

– Vaikka koronavirustartunnan voi saada myös oireettomalta viruksen kantajalta, oireiset ovat selvästi tartuttavampia kuin oireettomat tai lieväoireiset henkilöt. Sen vuoksi virus ei kierrä yhtä aktiivisesti lasten keskuudessa, sanoo THL:n lasten infektiolääkäri Otto Helve THL:n tänään julkaisemassa tiedotteessa.

Suomessa tilanne on THL:n mukaan hyvin samankaltainen. Yksikään lapsi ei ole tarvinnut vakavien oireiden takia sairaalahoitoa Suomessa. Kiinassa tartunnoista prosentti on alle 20-vuotiailla, Yhdysvalloissa alle 18-vuotiaiden osuus on 1,7 prosenttia.

Suomessa todetuista 4 900 tartunnasta hieman yli 200 on ollut alle 16-vuotiailla ja näistä valtaosa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella.

Valmiuslain nojalla tehty koulujen sulkemispäätös ei voi olla voimassa, jos koulujen kiinni pitäminen ei ole välttämätöntä tautitilanteen takia. Jotta tauti ei alkaisi levitä nopeasti, kaikki eivät esityksen mukaan kuitenkaan voi palata kouluun samaan aikaan.

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Opettajien OAJ pitäisi koulut kiinni – opetusministeri Li Andersson: "Lukukauden kaksi viimeistä viikkoa eivät ole hyödyttömiä"

OAJ vastustaa koulujen avaamista, lastenlääkärit puoltavat – nämä 3 kysymystä ratkaisevat, avataanko koulut toukokuussa

Keskustelu on auki vappuaattoon kello 23.00:een asti.

Poliisi epäilee 15-vuotiaan nuoren pudottaneen tai heittäneen alakouluikäisen lapsen alas kalliolta Jyväskylän Tikkakoskella maanantai-iltana, kerrotaan Sisä-Suomen poliisista STT:lle.

Noin 10-vuotias lapsi selvisi arviolta 14 metrin pudotuksesta poliisin tietojen mukaan lievin vammoin.

Tutkinnanjohtajan, rikoskomisario Ari Rutasen mukaan asiassa on ollut mukana valtavasti hyvää onnea. Hänen tietojensa mukaan kalliolta pudonnut lapsi pääsi eilen pois sairaalasta.

– Jos henkilö putoaa tai pudotetaan tuollaiselta korkeudelta, niin lopputulos voisi olla äärimmäisen traaginen, menehtyminen, Rutanen sanoo.

Hän pitää tapausta poikkeuksellisena osallisten nuoren iän takia.

– Onhan tämä harvinainen tilanne, että asianomistaja on noin 10-vuotias ja epäilty, joka on pidätettynä, on 15-vuotias. Rutanen ei muista, että hänellä tai hänen kollegoillaan olisi aiemmin tullut eteen vastaavaa tapausta.

Poliisin mukaan kalliolle mentiin vapaaehtoisesti

Tapaus tuli poliisin tietoon sen jälkeen, kun 15-vuotias oli viestinyt asiasta läheisilleen. Läheiset puolestaan ottivat asiasta yhteyttä viranomaisiin.

Molempia lapsia on jo kuulusteltu, ja poliisilla on Rutasen mukaan suhteellisen hyvä käsitys tapahtumien kulusta.

Tiedossa on, että lasten välillä on ollut aiemmin kaunaa tai riitaisuutta. Lasten nuoren iän vuoksi tutkinnanjohtaja ei kommentoi kuulustelujen sisältöä yksityiskohtaisesti.

Rutanen kuitenkin kertoo, että ketään ei ole raahattu kalliolle.

– Oman tahdon mukaisesti ja vapaaehtoisesti sinne tapahtumapaikalle on menty, ja siellä tilanne on sitten ajautunut näin valitettavaan rikosepäilyyn.

Rutasen mukaan lapset eivät ole samaa perhettä tai muutenkaan sukua toisilleen.

Epäilty pidätettiin eilen.

Suomen johtaviin valtiosääntötutkijoihin kuulunut emeritusprofessori Antero Jyränki kuoli keskiviikkona Helsingissä.

Vuonna 1933 syntynyt Jyränki oli vakituinen asiantuntija eduskunnan perustuslakivaliokunnassa, ja hän kirjoitti useita kirjoja perustuslaista.

Jyränki oli oikeustieteen tohtori. Hän toimi Turun yliopistossa valtiosääntö- ja kansainvälisen oikeuden professorina 1980–1998.

Hän toimi myös tasavallan presidentin kansliapäällikkönä 1970–1973.

Hän oli alun perin sosiaalidemokraatti. Jyränki liittyi myöhemmin SKDL:ään ja siitä edelleen Vasemmistoliittoon.

Jyränki kuoli Helsingin Suursuon sairaalassa pitkäaikaisen sairauden jälkeen. Hänen kuolemansa vahvistettiin Ylelle perhepiiristä.

29.4. kello 15.55 Lisätty tieto, että Jyränki liittyi SKDL:ään ja siitä edelleen Vasemmistoliittoon.

Tanskalainen suosikkidraamasarja Borgen eli Vallan linnake jatkuu uusin jaksoin. Tanskan yleisradioyhtiö DR ilmoittaa tilanneensa sarjasta uuden neljännen kauden, joka on määrä julkaista vuonna 2022.

Sarja alkoi vuonna 2010 ja se lopetettiin kolmanteen kauteen vuonna 2013. Kuvitteellisesta Tanskan pääministeristä Birgitte Nyborgista ja eri puolueita edustavien poliitikkojen toiminnasta kertonut sarja ampaisi maailmanlaajuiseen suosioon.

Kansainvälinen menestys yllätti DR:n, sillä sarjan ei etukäteen uskottu kiinnostavan juuri ketään Skandinavian ulkopuolella. Sarja on esitetty myös Ylen kanavilla.

DR:n mukaan pääosaa esittänyt Sidse Babett Knudsen palaa rooliinsa neloskaudelle. Myös toinen keskeinen hahmo, Birgitte Hjort Sørensenin näyttelemä toimittaja Katrine Fønsmark on mukana neloskaudella. Hän on uusissa jaksoissa tv-kanavan uutispäällikkö.

DR paljastaa, että uusissa jaksoissa Birgitte Nyborg on juuri noussut ulkoministeriksi oltuaan pitkään oppositiossa. Uudella neloskaudella on kahdeksan jaksoa, joissa ennakkotietojen mukaan niin Nyborgin asema hallituksessa kuin Tanskan suhde läheisiin liittolaisiinsakin joutuvat haastetuiksi.

Sidse Babett Knudsen sanoo DR:n julkaisemassa uutisessa kaivanneensa roolihahmoaan.

Uusi tuotantokausi on DR:n ja suoratoistopalvelu Netflixin yhteistyötä. Jaksot esitetään ensin Tanskan televisiossa ja ne julkaistaan sen jälkeen Netflixissä.

Lue myös:

Tanskalaisohjaaja: Kukaan ei ensin uskonut Vallan linnakkeeseen

Ihailijakirje pääministeri Birgitte Nyborgille - Vallan linnake ei ole menettänyt lumovoimaansa

Vallan linnakkeesta tuli jytky

Koronavirustilanne vaikuttaa useisiin vapunajan palveluihin. Poikkeustilanne näkyy niin ikään vapuntienoon liikenteessä. Tähän juttuun on koottu kansan tärkeiden palveluiden tietoja vapun aukioloista ja joukkoliikenteestä.

• Ruokakauppojen aukioloaikoja ei nykyisin enää rajata lainsäädännöllä, kauppiaat saavat päättää aukioloista itse.
• Alkot ovat auki vappuaattona torstaina iltakuuteen. Vapunpäivänä perjantaina Alkot ovat suljettuina.
• Pankkikonttorit ovat vappuaaton eli torstain jälkeen auki vasta maanantaina, rahansiirrot eivät myöskään liiku perjantaina.
• VR on lisännyt vappupäivän aamulle ylimääräisiä vuoroja kaukojunaliikenteeseen. Aattona ajetaan perjantain vuorot ja vappupäivänä sunnuntaivuorot.
• Matkahuolto ajaa vappupäivänä pyhäaikataulun mukaisesti.
• Postin omat pisteet ovat aattona auki kello kuuteen, vappupäivänä suljettuna.

Kaupat ja Alkot

Koronalta suojautuminen, turvavälit ja käsihygienia tulisi muistaa myös vappua ilakoidessa.

– Monet liikkeet ovat auki pitkään päivittäin, mikä on näin korona-aikaan hyvä asia ruuhkien välttämiseksi, sanoo Päivittäistavarakaupan toimitusjohtaja Kari Luoto STT:lle.

Vappuaattona Alkon asiakasmäärät ovat perinteisesti kolminkertaiset normaaliin torstaihin verrattuna ja ruuhkaa on etenkin aattona kello 15–18. Koronasuojautumisen ja siihen liittyvän ruuhkariskin vuoksi Alko saattaa rajoittaa aattona myymälöissä kerrallaan asioivien määrää.

Postit ja pankit

Postin omat myymälät ovat auki vapunaattona normaalisti kello kuuteen ja kiinni vappupäivänä. Useat postit toimivat Postin kumppaniyrityksissä, kuten kaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla, ja ovat auki valtaosin kyseisten yritysten aukioloaikojen mukaisesti.

Vaikka pankkikonttorit ovat torstain jälkeen auki vasta maanantaina, ovat kaikkien pankkien sulkupalvelunumerot vappunakin avoinna ympäri vuorokauden. Rahansiirrot eivät liiku perjantaina.

Junat ja bussit

VR on supistanut junaliikennettään, sillä koronaepidemian aikana matkamäärät ovat VR:n kaukoliikenteessä pudonneet 90 prosenttia kaikilla reiteillä.

– Vapun kaukojunaliikenteessä ajetaan aattona torstaina perjantaivuorojen aikatauluilla. Vapunpäivänä puolestaan ovat käytössä sunnuntaiaikataulut. Perjantaina aamulla ja aamupäivällä ajetaan joitakin ylimääräisiä junavuoroja, kertoi STT:lle keskiviikkona Julia Stolp VR:n viestinnästä.

Voit tarkistaa junayhteytesi netistä sivulta vr.fi.

Matkahuolto liikennöi vapunaattona torstain arkiaikataulujen mukaisesti – joitakin vuoroja tosin on jo koronan vuoksi karsittu aiemmin keväällä. Vapunpäivänä ajetaan pyhäpäivän aikatauluilla. Matkahuolto suosittaa varmistamaan aikataulut osoitteesta matkahuolto.fi.

Valtaosa koronakaranteenin takia korvauksia hakenut on jäänyt nuolemaan näppejään. Kela on hylännyt 80 prosenttia hakemuksista, joilla on anottu tartuntatautipäivärahaa eli korvausta ansionmenetyksestä karanteenin aikana.

Hylkäyksen syynä on useimmiten ollut se, ettei hakemuksessa ole ollut mukana tartuntatautilääkärin kirjoittamaa todistusta.

Jotta päivärahaa heruu, hakemuksen liitteenä täytyy olla tartuntatautilääkärin määräys karanteenista, eristämisestä tai poissaolosta työstä. Muiden lääkäreiden kirjoittama todistus ei lain mukaan kelpaa.

Jokaisella kunnalla ja sairaanhoitopiirillä on oma tartuntatautilääkärinsä. Hän ei kirjoita määräystä eristämisestä, karanteenista tai työpoissaolosta pelkkänä varotoimena, vaan syynä täytyy aina olla sairastuminen koronavirukseen tai altistuminen tai perusteltu epäily altistumisesta sille.

Poikkeuksen tekee tilanne, jossa alle 16-vuotias lapsi on määrätty olemaan karanteenissa eikä huoltaja voi siksi mennä töihin. Jos vaikka koko koululuokka on määrätty karanteeniin, huoltaja voi saada tartuntapäivärahaa ansionmenetyksestä.

Epidemiatuki auttaa ulkomailta tulleita

Joskus karanteeniin jäädään työnantajan suosituksesta. Kelan etuuspäällikkö Milla Kaitolan mukaan siinäkään ei ole kyse sellaisesta tartuntatautilain mukaisesta tilanteesta, joka oikeuttaisi päivärahaan.

– Jotkut ovat hakemuksensa liitteeksi toimittaneet työterveyslääkärin määräyksen. Sekään ei ole riittävä, koska laki määrittää sen, kenellä on oikeus määrätä rajoittamistoimenpiteitä, kuten karanteenimääräyksiä, Kaitola sanoo.

Hallitus suosittaa kaikkia ulkomailta palaavia henkilöitä jäämään kahdeksi viikoksi karanteeniin. Hekin tarvitsisivat tartuntatautilääkärin todistuksen saadakseen tartuntatautipäivärahaa. Heille on nyt luotu avuksi epidemiatuki, joka on tosin paljon pienempi kuin keskimääräinen tartuntatautikorvaus.

Väliaikaista epidemiatukea voivat saada myös vanhemmat, jotka hoitavat lastaan kotona koronaepidemian takia ja ovat siksi joutuneet ottamaan palkatonta vapaata työstään.

Lisää hakemuksia tulossa

Vaikka valtava määrä suomalaisia on ollut karanteenissa, Kelaan on tullut vain noin 4 000 hakemusta tartuntatautipäivärahaa varten. Niistä puolet on ratkaistu ja puolet on vireillä.

– Osittain syynä pieneen määrään on varmaan se, että tartuntautilääkäreiden työt ovat ruuhkautuneet koronan takia. Myös tartuntaketjujen selvittely on hidasta. Saamme varmasti tänä keväänä vielä paljon hakemuksia maalis–huhtikuulta, Kelan Milla Kaitola arvioi.

Kela on yhdessä valtiovarainministeriön kanssa laskenut erilaisia skenaarioita siitä, kuinka kalliiksi koronaetuudet tulevat.

– Pystymme kyllä kaikki etuudet maksamaan, Kaitola lupaa.

Lue myös:

Kela alkaa maksaa uutta etuutta koronaviruksen vuoksi

Turku maksaa hoitotyötä tekevän karanteeniajan palkan

Hallitus julkisti tänään 8 tukipäätöstä, jotka koskevat kaikkia suomalaisia – Lue tästä, mitä ne tarkoittavat

Kuka maksaa kulut, jos korona sairastuttaa töissä? Tartunta kannattaa selvittää, sillä COVID-19 voi olla korvauksiin oikeuttava ammattitauti

Kela varautuu tukien hakuruuhkaan lähiviikkoina: 300 000 uutta hakemusta ja etuusmenot kasvavat miljardilla

Haminassa vanhalla juutalaisella hautausmaalla paljastuu lohduton näky. Yksi hautakivistä on kaadettu. Toiseen on maalattu valkoinen hakaristi.

Hautausmaa ei ole enää käytössä. Sen aitojen takana on parikymmentä hautaa, joissa lepää Venäjän keisari Nikolai I:n armeijan juutalaisia sotilaita ja heidän perheenjäseniään. Heidät on haudattu liki 200 vuotta sitten. Yhdessä muistokivessä on mainittu vuosiluku 1847.

Pieni, noin sadan neliömetrin kokoinen hautausmaa sijaitsee noin kolme kilometriä kaupungin keskustasta itään. Tien toisella puolella on Haminan ortodoksisen seurakunnan hautausmaa, joka perustettiin 1740-luvulla.

Haminan kaupunginjohtaja on tyrmistynyt tihutyöstä. Hän kuuli tapauksesta ensimmäisen kerran, kun häneen otettiin yhteyttä Helsingin juutalaisesta seurakunnasta.

– Tämä tuli todella isona yllätyksenä. Hautarauhan rikkominen on todella epämiellyttävää ja tyhmää, vielä kun tässä oli kova poliittinen ilmaisu. Tämä ei kuulu lainkaan haminalaiseen kulttuuriin, kaupunginjohtaja Hannu Muhonen sanoo.

Muhonen kertoo sattumalta käyneensä autoajelulla hautausmaan tienoilla pääsiäispyhien aikana. Tuolloin hän ei vielä havainnut ilkivaltaa.

Rikosilmoitus poliisille

Helsingin juutalainen seurakunta on tehnyt tapauksesta rikosilmoituksen. Poliisi vahvistaa asian.

– Meillä ei ole mitään tietoa tekijästä, rikosylikonstaapeli Jarmo Rahkola Kaakkois-Suomen poliisista sanoo.

Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvoston puheenjohtaja Yaron Nadbornik kertoo, että lähialueen asukkaiden postilaatikoihin on jaettu samoihin aikoihin natsimielisiä mainoslehtisiä. Myös Haminan ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Ville Kiiveri on nähnyt flyerin, jossa mainostetaan Kohti vapautta! -liikettä. Kiiveri lähetti kuvan myös Ylelle nähtäväksi.

Poliisilla ei ole tietoa asiasta.

– Meille ei ole tullut tietoa eikä ole ilmoitettu mainoslehtisistä, rikosylikonstaapeli Jarmo Rahkola sanoo.

Mainoslehtisiä ja tempauksia

Keskusrikospoliisi on tutkinut Kohti vapautta! -liikkeen toimintaa. Huhtikuun alussa keskusrikospoliisi ilmoitti epäilevänsä, että liikkeen nimissä jatketaan korkeimman oikeuden väliaikaiseen toimintakieltoon määräämän Pohjoismaisen vastarintaliikkeen toimintaa.

Asia on nyt syyteharkinnassa Etelä-Suomen syyttäjänvirastossa.

Keskusrikospoliisista kerrotaan yleisesti, että Kohti vapautta! -liike haluaa toimia julkisesti eikä maan alla. Liike esimerkiksi kertoo verkkosivuillaan tapahtumistaan ja tempauksistaan ympäri Suomea.

– Tällä julkisella toiminnallaan he pyrkivät saamaan näkyvyyttä ja kannatusta toiminnalleen, rikosylikonstaapeli Lauri Pajunoja keskusrikospoliisista kertoo.

Poikkeuksellinen tapaus

Helsingin juutalaisen seurakunnan mukaan hakaristien maalaaminen hautakiviin ei ole Suomessa mitenkään tavallista. Juutalaisten haudat ovat saaneet olla varsin rauhassa.

Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvoston puheenjohtajan Yaron Nadbornikin mukaan viime vuonna Helsingin juutalaisen hautausmaan ulkopuolelle oli heitetty pullollinen verta, mutta hautoihin ei ollut koskettu.

Entä mitä mieltä Nadbornik on hakaristin näkemisestä hautakivessä?

– Toivoisin, että ihmiset pysyisivät kotona nyt korona-aikana eivätkä tekisi tällaisia tyhmyyksiä, Yaron Nadbornik sanoo.

Haminan kaupunki aikoo seuraavaksi selvittää, miten ilkivaltaa kokeneet haudat saadaan ennalleen. Kaupunginjohtaja Hannu Muhosen mukaan asiasta pitää ensin keskustella yhdessä Helsingin juutalaisen seurakunnan, Suomi-Israel-yhdistyksen ja Israelin suurlähetystön kanssa. Asiaa mutkistaa se, että haudat ovat yksityisen maanomistajan mailla.

– Mielestäni on aivan selvää, että viime kädessä kaupunki huolehtii alueen kuntoon laittamisesta, kaupunginjohtaja Hannu Muhonen sanoo.

Voit keskustella aiheesta 30.4.2020 kello 23.00 asti.