Venäjän hyökkäys Ukrainaan on pakottanut Suomen pohtimaan puolustustaan, ja myös jalkaväkimiinojen palauttamisen mahdollisuus on noussut julkiseen keskusteluun.

Asia jakaa kansanedustajia. Yle kysyi Hämeen ja Savo-Karjalan vaalipiirien kansanedustajilta, pitäisikö Suomen irtautua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta, johon Suomi liittyi kymmenen vuotta sitten.

Sopimuksen tavoitteena on estää siviiliväestöä joutumasta miinojen uhriksi. Sopimukseen on liittynyt kolme neljäsosaa maailman maista, mutta esimerkiksi Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina ovat sen ulkopuolella.

Kokoomuksen, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien hämäläiset kansanedustajat katsovat, että Suomen tulisi irtaantua Ottawan sopimuksesta. Ylen kyselyyn vastasi 11 Hämeen vaalipiirin kansanedustajaa. Heistä seitsemän kannattaa sopimuksesta irtautumista.

Savo-Karjalan vaalipiirissä kysymykseen vastasi niin ikään 11 kansaedustajaa. Kokoomuksen ja perussuomalaisten viisi edustajaa kannatti irtautumista.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jari Ronkainen (ps.) on tehnyt asiasta toimenpidealoitteen. Hän puolustaa jalkaväkimiinojen tarpeellisuutta.

– Jalkaväkimiina on erittäin kustannustehokas. Sen pelotevaikute on sellainen, että sitä ei oikein millään muulla pysty korvaamaan. Sen vuoksi olisi hyvä, että se olisi mukana meidän käytettävissä olevassa arsenaalissa Suomen puolustusta varten. Korvaavilla hankinnoilla ei ole pystytty suoraan korvaamaan jalkaväkimiinoja.

Ronkaisen mukaan Suomen pitkä itäraja, jolla ei ole muuria tai aitaa, saattaisi puoltaa miinojen käyttöä.

Ronkainen kuitenkin muistuttaa, että Ottawan sopimuksessa on puolen vuoden irtisanoutumisaika, eikä sinä aikana saa joutua konfliktiin.

– Tässä on monia mutkia matkassa, mutta olisi tärkeää, että asia etenisi. Euroopan tasolla me olisimme ainoa maa, joka ei olisi sopimuksessa mukana, mutta uskon, että asiasta keskustellaan myös muissa maissa kuin Suomessa.

Vasemmalla pysytään sopimuksen takana

Vasemmistopuolueet suhtautuvat kielteisemmin Ottawan sopimuksesta luopumiseen. Perusteena ovat korvaavat hankinnat. Suomi on muun muassa modernisoinut panssarimiinoittamisen sekä hankkinut viuhkapanoksia ja raketinheitinjärjestelmiä, huomauttaa demarien Tarja Filatov.

– Kaikki EU-maat ovat mukana sopimuksessa. Me teimme ratkaisun hyvin suurella enemmistöllä. Silloin sovimme, että miinat korvataan modernimmilla aseilla, ja me olemme tehneet niin. Poliitikkona minun on pakko luottaa Puolustusvoimain komentajan arvioon, että meillä ei ole mitään tarvetta palata Ottawan sopimuksessa kiellettyihin miinoihin.

Filatov myöntää, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on pannut koko Euroopan turvallisuusajattelun uusiksi.

– Turvallisuuspolitiikkamme pitää olla kestävää nyt, ja sen pitää olla kestävää myös sen jälkeen, kun sota Ukrainassa on päättynyt. Meidän on pidettävä huolta puolustuksestamme, ja sen me olemme tehneet. Olemme jo ennen tätä sotaa tehneet ratkaisun, että hankimme hävittäjiä. Lähtökohtamme on, että pystymme puolustamaan omaa maatamme.

Aaltola: "Tarvetta kaikenlaisille aseille"

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola myöntää, että asejärjestelmät ovat kehittyneet aktiivisempaan suuntaan, mutta maailma muuttuu ja hyökkäyssota Ukrainassa on osoittanut, että tarvetta on kaikenlaisille aseille.

– Maailma näyttää hyvin erilaiselta kuin 1990-luvulla, kun maamiinoista päätettiin luopua. Venäjähän ei niistä ole koskaan luopunut. Jos peräpeiliin katsotaan, niin nyt sopimusta ei saataisi aikaan. Silloin ajan henki oli toinen. Ajateltiin muun muassa Kaakkois-Aasian valtioita, joissa konflikteja oli valtioiden sisällä, nyt ne ovat valtioiden välillä.

Aaltola muistuttaa, että Suomella ja Venäjällä on 1 300 kilometriä yhteistä rajaa. Hän katsoo, että maamiinat tuottaisivat tiettyä pidäkettä erityisesti eteläisen Suomen maastossa.

Aaltola on kiinnittänyt huomiota droonien ja uudenlaisten sotatekniikoiden käyttöön, mutta silti taisteluiden ilme on entinen.

– Ukrainan kuvien perusteella sodankäynti näyttää aika keskiaikaiselta. Ei olla hypätty tieteiselokuvista tyypilliseen sodankäyntiin, vaan se on julmaa, kovaa, rujoa ja rajua. Siinä maamiinoillakin on oma roolinsa.

Kokosimme tähän juttuun eilisillan ja kuluneen yön keskeiset uutiset Ukrainan sotaan liittyen.

Ukrainan kaupungeista evakuoitiin lähes 5 000 ihmistä keskiviikkona

Keskiviikkoiltana ja torstain vastaisena yönä ei kantautunut merkittäviä uusia tietoja Venäjän iskuista Ukrainassa.

Ukrainan kaupungeista saatiin keskiviikkona evakuoitua kaikkiaan 4 892 ihmistä humanitaarisia käytäviä pitkin, kertoi Ukrainan varapääministeri Irina Veretshuk keskiviikkoiltana.

Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ICRC kertoi keskiviikkona, että järjestö johti linja-autoista ja henkilöautoista koostuneen letkan Mariupolin kaupungista Zaporižžjan kaupunkiin.

Punaisen ristin mukaan letkassa oli arviolta yli tuhat Mariupolista paennutta ihmistä. Piiritetyssä kaupungissa uskotaan olevan vielä pitkälti yli 100 000 siviiliä.

Mariupolissa on kuollut Venäjän sotatoimien seurauksena kaikkiaan yli 5 000 siviiliä, kertoi kaupungin pormestari Vadym Boitšenko keskiviikkona. Kuolleista reilut kaksisataa on lapsia, hän lisäsi.

Britannia toimittaa panssaroituja ajoneuvoja Ukrainaan

Britannia suunnittelee lähettävänsä panssaroituja ajoneuvoja Ukrainaan, kertoo brittiläinen sanomalehti Times.

Britannian puolustusministeriön julkaiseman raportin mukaan harkinnassa on lähettää esimerkiksi partiointiin tai tiedusteluun soveltuvia ajoneuvoja, kertoo Guardian.

Lisäksi brittisotilaita on tarkoitus lähettää Ukrainan naapurimaahan, jossa sotilaat kouluttavat ukrainalaissotilaita ajoneuvojen käyttöön, kertoo Times viitaten lähteisiinsä.

Lähipäivinä Britannian on tarkoitus ilmoittaa virallisesti myös iltatorjuntaohjusten sekä panssarintorjuntaohjusten toimittamisesta Ukrainalle, puolutusministeriön raportista selviää.

CNN: Yhdysvallat uskoo voivansa yksilöidä venäläisjoukot, jotka toteuttivat veritekoja Butšassa

Yhdysvallat uskoo voivansa yksilöidä venäläisjoukot, jotka toteuttivat Butšassa tapahtuneet siviileihin kohdistuvat veriteot, kertoi uutiskanava CNN keskiviikkona.

CNN:n haastattelema nimetön viranomaislähde kertoi, että Yhdysvallat on kerännyt ja analysoinut tietoja Butšan julmuuksista niiden tultua ilmi. Viranomaislähteen mukaan tutkinnan tuloksista ei välttämättä kerrota julkisesti, vaan päätös julkistamisesta saatetaan jättää Ukrainalle.

Myös Yhdysvaltain oikeusministeri Merrick Garland on kertonut oikeusministeriön auttavan teoista vastanneiden tunnistamisessa ja saattamisessa vastuuseen.

Butšasta löydettiin venäläisjoukkojen lähdön jälkeen siviilien ruumiita. Venäjä on kiistänyt joukkojensa surmanneen siviilejä Butšassa, mutta satelliittikuvat ovat vahvistaneet ruumiiden olleen kaduilla jo kaupungin ollessa Venäjän hallinnassa.

Yli puolelle suomalaisista puutarhahoito on mieluisa ja tärkeä harrastus Puutarhaliiton teettämän tuoreen selvityksen mukaan. Kevätaurinko herättää etsimään vinkkejä – vaikka ulkona välillä pyryttääkin.

Pitkän uran Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhurina tehnyt puutarhaneuvos Arno Kasvi on riemuissaan puutarhainnostuksesta.

Hän on kannustanut hyötyviljelyyn ja kukkien sekä hedelmäpuiden kasvatukseen monen vuosikymmenen ajan. Vasta-alkajien kannattaa muistaa tietyt vinkit parveke- ja laatikkoviljelyssä.

1) Mullan pitää olla muutakin kuin hiekkaa ja turvetta

– Mullan täytyy pitää kosteutta. Pelkkä turve ja hiekka häviävät. Maanviljelijältä kannattaa vaikka käydä pyytämässä kunnon multaa, jossa on paljon ravinteita ja sekoittaa sitä puolet joukkoon.

2) Oikea hoito vaatii aikaa

Arno Kasvi muistuttaa, että viljelylaatikoissa on korkeampi lämpötila kuin tavallisella pellolla, koska ne ovat maan pintaa korkeammalla. Kasvit kasvavat nopeammin ja tehokkaammin. Niitä täytyy kastella ja lannoittaa enemmän kuin peltokasveja.

– Laatikkoviljely on samanlaista kuin kasvihuoneviljely, se vaatii enemmän aikaa ja vaivaa.

3) Parvekkeella lämpö voi kohota liikaa

Monet unelmoivat kasvattavansa syötävää parvekkeellaan. Arno Kasvi varoittaa kuitenkin, että parvekkeesta saattaa helposti tulla liian kuuma paikka kasveille.

Parveketta kannattaakin tuulettaa ja laseja kannattaa varjostaa markiiseilla.

– Jotkut parvekkeet ovat varsinaisia paistinuuneja. Kasveilta menee kasvuhalut. Ne haluavat viileätä yöksi ja lämmintä päiväksi. Tämä on se rytmiikka.

Puutarhaneuvos Kasvi kertoo, että kun lämpötila nousee yli 25 asteen, kasvin juuret eikä itse kasvikaan kestä sitä.

– Juuret eivät saa kuumentua. Luonnossa aurinko paistaa aina ylhäältä. Jos aurinko paistaa sivusta, ruukusta tulee uuni eikä se jäähdy edes yön aikana.

4) Yrttiruukut ja tomaatit viihtyvät parvekkeella

Laatikkoviljelyä ainakaan isoissa laatikoissa ei luonnollisesti voi harrastaa parvekkeella, vaan sinne sopii ruukkuviljely.

Tomaatti, paprika, jalopeno ja mausteet sekä kaupasta ostettavat muut ruukkukasvit viihtyvät lämmössä.

– Kaupasta ostettavat ruukut täytyy laittaa isompaan astiaan ehkä yhteisruukkuun.

5) Ämpäriin kasvamaan vain kaksi siemenperunaa

Ämpäriperuna huvittaa puutarhaneuvos Arno Kasvia.

Hän pitää ämpäriviljelyä hyvänä keinona kiinnostuksen herättämiseksi, mutta ei sillä ruokavarastoa juuri kartuteta.

– Aurinko ei saa paistaa ämpäriin eikä perunaa saa lannoittaa liikaa. Välillä naattien täytyy kuivua ja sitten taas kastellaan. Kaksi siemenperunaa korkeintaan ämpäriä kohden, neuvoo Kasvi.

6) Viljelylaatikkoon ei kannata laittaa muovia alle

Viljelylaatikkoon Arno Kasvi laittaisi kasvamaan lehtivihanneksia. Juurekset kannataa viljellä pellolla.

– Laittaisin salaattia, persiljaa, maissia, ruohosipulia ja sipuleita. Kontakti maahan kannattaa säilyttää. Ei siis kannata laittaa muovia laatikon pohjalle. Avoimesta laatikosta vesi ja ravintosuolat menevät alas eikä ravinnetta jää liikaa laatikkoon.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 6.4.2022 kello 23.

Lue myös:

Tiina Liukkosen perheessä ei tarvitse raahata vihanneksia kesällä kaupasta: "On mahtava käydä aamukahvia juodessa poimimassa tomaattia leivän päälle"

Oman ruoan kasvattaminen kiinnostaa nyt, ja se on hyvä asia – todellista merkitystä sillä on silloin, kun kotiviljelijät yhdistävät voimansa

Korkojen nousu, inflaation kiihtyminen ja niiden myötä asumiskustannusten nousu kurittaa etenkin omistusasujien kukkaroita, kertoo Nordea asuntomarkkinakatsauksessaan.

Kuluttajahintaindeksin mukaiset asumiskustannukset nousivat helmikuussa 7,3 prosenttia vuoden takaisesta.

– Sähkön hinta on kohonnut keskimäärin 30 prosenttia. Lämmön ja veden hintakehitys on ollut toistaiseksi maltillisempaa, mutta nekin ovat nousseet aiempia vuosia nopeammin, kertoo Nordean ekonomisti Juho Kostiainen tiedotteessa.

Lämmityksen ja sähkön lisäksi myös huollon ja remontoinnin hinnat ovat nousseet, mikä tuo merkittäviä nousupaineita vastikkeisiin.

– Kasvaneet vastikkeet vaikuttavat ennen kaikkea asunnon omistajiin ja syövät myös asuntosijoittajien tuottoja, kun kustannuksia ei välttämättä voida siirtää vuokriin heikentyneen kysyntätilanteen takia, Kostiainen arvioi.

Korkojen nousu alkaa hiljalleen kasvattaa asuntovelallisten menoja. Asuntolainojen yleisen viitekoron, 12 kuukauden euriborin, odotetaan nousevan yli nollan tämän vuoden aikana.

– Vaikka suomalaisten kotitalouksien nettovelkaantuminen ei ole kasvanut viime vuosina, niin viitekoron muutokset tulevat vaikuttamaan kotitalouksien käytettävissä oleviin varoihin, varoittaa Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala.

Suomalaisilla suurempi korkoriski kuin muualla euroalueella

Suomalaisten asuntolainat ovat lähes kokonaan vaihtuvakorkoisia. Suomalaisten asuntovelallisten voidaan näin katsoa kantavan suurempaa korkoriskiä kuin muualla euroalueella, jossa asuntolainoista yli 80 prosenttia on kiinteäkorkoisia.

Asuntomarkkinakatsauksen mukaan asuntokauppa on elpynyt nopeasti Ukrainan sodan alkamisesta johtuneen hetkellisen notkahduksen jälkeen. Lainahakemusten määrä on jo palautunut normaalin kevään tasolle.

Asuntojen hintojen nousun ennakoidaan kuitenkin jäävän vaatimattomaksi. Korona-aikana asuntomarkkinoilla nähdyt vauhdikkaimmat päivät näyttäisivät näin olevan takanapäin.

Eräänä yönä tajusin, että minulle on ollut enemmän haittaa kuin hyötyä kaikista niistä kymmenistä neuvoista, joita olen saanut liittyen vauvan ja taaperon nukuttamiseen.

Oikeastaan yksikään neuvoista ei ole johtanut siihen, että lapsi nukkuisi täyttä yötä. Sen sijaan olen tuntenut kuusi vuotta huonoa omaatuntoa siitä, miksen ole suoriutunut vanhempana paremmin. Minulle on teoriassa kerrottu, miten pitäisi toimia, mutten ole käytännössä jaksanut kääntää jokaista kiveä ja noudattaa rutiininomaisesti ihan kaikkia ohjeita. Ja sitten olen kokenut epäonnistuneeni.

Mitä olisin oikeasti halunnut? Valittaa siitä, että väsyttää. Ilman, että kukaan sanoo, että tee tämä, tuo ja nuo asiat ja sitten. Nyt olen saanut tuplarangaistuksen: öisin heräilevät lapset ja huonon omantunnon siitä, etten laiskuuttani tee tarpeeksi. Minulle olisi riittänyt vain ensimmäinen.

Olen huomannut, ettei oikein mistään saa valittaa ilman, että joku ilmaantuu ratkaisemaan asiaa. Usein minä kyllä tiedän itsekin ratkaisun, mutten vain jaksa tai edes halua muuttaa tilannetta. Joskus haluaisin vain sanoa, että nyt on raskasta ja paha mieli.

Journalismissa taas pahimmillaan ratkaisukeskeisyys johtaa siihen, että ihmisiä pidetään typerinä ja neuvotaan yksinkertaisissa arjen asioissa.

On myös tilanteita, joita ei yksinkertaisesti voi ratkaista, vaikka saisi maailman parhaat neuvot. Kerroin hetki sitten, että olen itkenyt koko päivän kuvaa, jossa 1,5-vuotias ukrainalainen poika kuolee isänsä syliin. Koska olen viimeisilläni raskaana, minulle ehdotettiin, että kyse on raskaushormoneista ja rauta-arvojen mataluudesta. Surua ei voi rationalisoida pois. Kaikkeen ei voi turtua.

Etenkin ison surun kohdalla lohduttavat sanat tuntuvat helposti latteilta, kun oikeasti kaipaisi pelkkää kuuntelijaa.

Mistä halu ratkaista toisen ongelma kumpuaa? Tietenkin halusta auttaa. Mutta myös tietynlaisesta inhimillisestä itsekkyydestä: läheisen (tai tuntemattoman) negatiivisia tunteita on hirveän vaikea kestää. Jospa neuvoilla tai jollain pienellä tsemppipuheella läheisen kurjat tunteet kaikkoaisivat. Etenkin ison surun kohdalla lohduttavat sanat tuntuvat helposti latteilta, kun oikeasti kaipaisi pelkkää kuuntelijaa.

Toinen keksimäni syy on ankeampi. Koko elämäni ajan yhteiskunnasta on kehkeytynyt yhä yksilökeskeisempi. Onni on yksilön ansiota ja epäonni yksilön vikaa. Valittaa ei saa, ellei ole valmis tekemään ihan kaikkea, jotta tilanne paranisi. Jokaisen velvollisuus on tavoitella optimaalista unta, syömistä, mielellään optimaalista onnellisuutta. Tähän yhtälöön ei kuulu se, että on huolia, joita ei voi ratkaista pois.

Tuore esimerkki siitä, kun ratkaisukeskeisyys meni aivan väärille urille, oli se, kun erään läheiseni iäkäs isä kuoli. Oli selvää, että isä oli kuolemassa, mutta silti hän vietti viikon sairaalaosastolla, jonka virallinen tavoite oli kuntoutus. Huonekaverin taulussa oli yhdessä mietityt tavoitteet, isällä tyhjä taulu. Tämä hämmensi ja ahdisti. Ihan viimeisiksi päiviksi hän pääsi saattohoitoon. Siellä läheisenikin otettiin empaattisesti ja huolehtivasti vastaan. Kuolevalle puhuttiin ja häntä käsiteltiin lempeästi, annettiin riittävästi kipulääkettä. Todettiin ja hyväksyttiin vääjäämätön. Oli turvallista lähteä.

On tilanteita, joissa ei ole ratkaisua, tai vaikka olisikin, ihminen ei sitä kaipaa. Silloin auttavat kuunteleminen, läsnäolo ja lempeys. Eivät neuvot.

Julia Thurén

Kirjoittaja on vapaa toimittaja, joka saa pian kolmannen lapsensa. Ironista kyllä, kaksi ensimmäistä nukkuvat nykyään yöt läpeensä, oppivat siihen ihan itsekseen.

Kolumnista voi keskustella 8.4. klo 23.00 saakka.

Ukrainan mukaan Saksa on tekemässä uuden historiallisen virhearvion

Saksa ei ole valmis katkaisemaan kaasutoimituksia Venäjältä, sillä tuontikielto laittaisi Euroopan teollisuusjätin polvilleen. Sisäinen vakaus on Saksalle etusijalla, kirjoittaa Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen.

Kokoomuksella kova loikka Ylen mittauksessa

Kokoomus on Ylen kannatuskyselyn kärjessä ennätyslukemin. Runsas neljännes suomalaisista äänestäisi nyt kokoomusta. 26,1 prosenttia on puolueen ennätys Ylen mittaushistoriassa. Sosiaalidemokraatit on mittauksen toisena 19 prosentilla. Kolmantena olevan perussuomalaisten suosio laski eniten ja äänisaalis jäisi noin 13,6 prosenttiin.

Sote-pomo päätyi sylkykupiksi, mutta haluaa silti jatkaa kriisiytyneella alalla

Hyvinvointialueiden uudet johtajat saavat syliinsä kriisiytyneen sote-alan. Pohjois-Karjalan Siun soten toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen tietää, millainen työmaa heillä on edessään. Sote-uudistuksen pilottimaakunnassa taival uudessa organisaatiossa on ollut takkuinen.

Lumisadealue viistää maan eteläosaa

Torstain aikana seuraava lumisadealue viistää hipoen maan eteläosaa. Pohjoisessa ja maan keskiosassa lunta sataa kuurotellen. Lämpötila kohoaa suuressa osassa maata hieman plussan puolelle.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Andriy Boyar, 34, vastaa videopuheluun Keski-Ukrainasta. Hän on paennut sinne sotaa vaimonsa ja heidän kissansa kanssa.

Seinällä roikkuu sähkökitara. Ikkunasta lankeaa keväinen valo Boyarin kasvoille.

– Olisi hyvä istua vähän kauempana ikkunoista sirpaleiden takia – toisin kuin nyt teen, hymähtää Boyar ja nyökkää ikkunan suuntaan.

Pariskunnalla oli koti Irpinissä lähellä Kiovaa, mutta se on tuhoutunut pommituksissa. Nyt Boyar yrittää löytää töitä.

– Tarvitsemme rahaa, jos haluamme saada uuden asunnon sodan loputtua.

Juuri ennen sodan syttymistä Boyar valmisteli ystäviensä kanssa Ukrainassa tehtyjen skeittilautojen lanseerausta. Hän on myös skeittauksesta kertovan verkkolehden päätoimittaja. Lisäksi hän on suunnitellut levynkansia.

Kollaasitekniikalla tehdyt kuvitukset olivat yksi syy, miksi hän sai huhtikuun alussa työtilauksen Suomesta.

Muotoilu- ja arkkitehtuuritapahtuma Helsinki Design Week tilasi Boyarilta vuosikuvan.

Ohjelmajohtaja Anni Korkman kertoo, että syyskuussa järjestettävälle tapahtumalle tehdään uusi ilme joka vuosi.

– Vuosikuvan tekeminen on yksi tavoistamme puhua asioista, jotka tuntuvat meille tärkeiltä sillä hetkellä, Korkman toteaa.

Ohjelmajohtaja sanoo tiimin miettineen, miten he voisivat osaltaan auttaa ukrainalaisia.

Boyarin mukaan töitä Ukrainasta on nyt vaikea löytää. Hän lähetti viestejä ystäville ja ystävien ystäville, että etsii töitä. Sitä kautta hän kuuli Hiring For Peace -kampanjasta.

Maaliskuussa käynnistetty Hiring For Peace -kampanja kannustaa suomalaisia luovan alan yrityksiä tarjoamaan työmahdollisuuksia ukrainalaisille alan ammattilaisille. Tarjolla on tällä hetkellä noin 50 työtehtävää. Yksi sivulle ilmoituksen tehneistä oli Helsinki Design Week.

Ohjelmajohtaja Korkmanin mukaan kampanja oli juuri sopiva tapa auttaa.

Andriy Boyar on tehnyt työkseen myös musiikkivideoita.

– Musiikki on ollut minulle aina tärkeää. Ennen sotaa kuuntelin musiikkia joka päivä, mutta nyt ei tee enää mieli kuunnella sitä.

Butša oli aiemmin perheiden suosiossa

Pienestä Butšan kaupungista levisi viime viikonloppuna ympäri maailman järkyttäviä kuvia, joissa paikallisten asukkaiden ruumiita lojui kaduilla. Boyarille paikka on tuttu.

– Ennen sotaa pyöräilin sinne ystävieni kanssa usein kahville. Nyt kaikki on tuhottu. Ennen se oli tavallinen pieni kaupunki, jossa perheet asuivat lapsineen.

Butša, Hostomel ja Irpin sijaitsevat kaikki Kiovan lähellä. Niiden alueella on käyty ankaria taisteluita Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Boyar asui Irpinissä vaimonsa kanssa. Vaimo on ammatiltaan ranskan opettaja.

– Kiovassa asuntojen hinnat ovat korkeita. Siksi varsinkin lapsiperheet muuttivat näihin kolmeen Kiovan läheiseen kaupunkiin, Boyar sanoo.

Venäjän hyökkäyksen jälkeen pariskunta pakeni Kiovaan, koska heillä ei ollut pommisuojaa Irpinissä. Sodan kiihtyessä he muuttivat 300 kilometrin päähän Kiovasta.

– Oli vaikea uskoa, että omasta ikkunasta voi nähdä lentokoneita ja helikoptereita, jotka pommittavat taloja.

Sekä Boyarin omat että hänen vaimonsa vanhemmat ovat paenneet sotaa ulkomaille.

Nyt pariskunta asuu Kropyvnytskyissa Keski-Ukrainassa. Siellä asui ennen sotaa reilut 200 000 ihmistä, eli kaupunki on suurin piirtein Oulun kokoinen.

– Lämmitys pelaa, ja kaupoissa on ruokaa. Kaduilla on sotilaita, jotka tarkistavat tiesuluilla papereita. Joka päivä on ilmahälytyksiä.

Kampanja sai alkunsa avuttomuuden tunteesta

Ukrainalaisille töitä tarjoavan Hiring For Peace -kampanjan takana on helsinkiläinen Salla Heijari.

– Tämä on ollut yötyö, jota on tullut tehtyä oman päivätyön lisäksi, naurahtaa Heijari kysyttäessä käytetyn ajan määrästä.

Hän kertoo, että maaliskuussa startannut kampanja on otettu hyvin vastaan luovan alan yrityksissä. Se on toteutettu yhteistyössä visuaalisen viestinnän järjestön Grafian kanssa.

Alun perin samanlainen kampanja alkoi Liettuassa. Heijari seurasi sitä ja totesi konseptin olevan toimiva. Hän otti yhteyttä ja kysyi, voisiko kampanjan laajentaa myös Suomeen.

Heijari on työskennellyt vapaaehtoisena Helsingin Vallilaan avatussa avustuskeskuksessa, jossa hän on tavannut sotaa paenneita ukrainalaisia.

– Olen kokenut avuttomuutta. Olen miettinyt, miten voisi tarjota apua ja pienimuotoisia ratkaisuja heidän auttamisekseen

Parikymmentä yritystä on nyt tarjonnut työtä ukrainalaisille kampanjan kautta. Avoimia paikkoja on noin 50. Osa on työpaikkoja Suomessa ja osa sellaista työtä, että sen voi tehdä etänä, kuten Boyarin tapauksessa.

Helsingissä riittää varmasti työtä myös ukrainalaisille: Helsingin kauppakamarin mukaan pääkaupungin työllisyys on ollut selvässä kasvussa. Osa-aikatyötä tehdään nyt myös aiempaa enemmän.

Helsinki Design Week sai ukrainalaisilta parikymmentä hakemusta.

– Oli hienoa käydä läpi tulleita vastauksia. Uskon, että jokainen suomalainen haluaisi auttaa. Löytää tapoja taistella omaa voimattomuutta vastaan, sanoo ohjelmajohtaja Anni Korkman.

Tieto kampanjasta on levinnyt Ukrainassa erityisesti nuorempien someaktiivien joukossa. Salla Heijarin mukaan portfolioista voi arvioida, että useimmat heistä ovat vastavalmistuneita, joilla on työkokemusta vasta pari vuotta. Heillä olisi kova tarve työpaikalle, hän kertoo.

Heijari toivoo, että yrityksissä mietittäisiin, miten voidaan madaltaa eritaustaisten ihmisten pääsyä kiinnostaviin työtehtäviin. Hän toivoo keskustelun jatkuvan myös Ukrainan sodan jälkeen.

“Kun olemme voittaneet sodan” -lause toistuu Andriy Boyarin puhuessa. Silti tulevaisuuden ajatteleminen on hänestä vaikeaa.

Kaikkein pahinta on se, että ei näe enää tulevaisuutta.

– On raskasta elää maailmassa, jossa ei tiedä, onko huomista. Normaalisti tekee suunnitelmia eteenpäin. Miettii asunnon ostamista tai lomaa.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 8. huhtikuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Ukrainan pakolaiset saavat Virossa työluvan alle tunnissa, Suomessa paperisota kestää viikkoja – harkovalainen nainen sai töitä Pärnussa heti

Ukrainalaiset työntekijät ovat monelle suomalaisfirmalle mahdollisuus – silti heidän työllisyysasteensa voi jäädä Suomessa matalaksi

Lupaprosessin sujuvoittaminen vauhdittaa Ukrainan pakolaisten työllistymistä, sanoo Maahanmuuttoviraston johtaja

Suomessa käydään tänä keväänä historiallinen rekrytointikierros, kun 21 hyvinvointialuetta valitsee itselleen johtajan. Näiden henkilöiden harteilla on julkisen terveydenhuollon tulevaisuus.

Uudet johtajat saavat käsiinsä melkoisen työmaan: ruuhkautuneet terveyskeskukset ja uupuneet sote-ammattilaiset odottavat pelastajaa. Hoitaja- ja lääkäripula sekä koronan ja hoitajalakon aiheuttama hoitovelka kuormittavat sote-palveluja kaikkialla Suomessa.

Kuka uskaltaa pistää lusikkansa tällaiseen soppaan?

– Jos ei uskalla tehdä muutoksia tai pelkää kritiikkiä, tähän työhön ei kannata lähteä, sanoo Pohjois-Karjalan julkisista sote-palveluista vastaavan Siun soten toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen.

Hän tietää, millainen urakka hyvinvointialueilla on edessään. Pohjois-Karjalassa on jo yli viisi vuotta toimittu uudessa sote-mallissa. Koko maakunnan perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalipalvelut ja pelastustoimi siirrettiin Siun soten vastuulle vuoden 2017 alussa.

Pirskanen tietää myös, millaisen julkisen ryöpytyksen kohteeksi sote-johtajat saattavat joutua. Kertojasta riippuen Siun soten aika Pohjois-Karjalassa on ollut joko haastavaa mutta määrätietoista soten rakentamista tai kulkemista kriisistä kriisiin.

Sairaanhoitopiirin johdon ja osan henkilöstöstä tulehtuneista suhteista on uutisoitu laajasti. Kritiikki on henkilöitynyt pitkälti toimitusjohtajaan.

– Joillekin ei tasainen elämä sovi. Minä olen yksi heistä.

Pilottimaakunnan kokemuksista voi ottaa opiksi muualla Suomessa.

Vuorovaikutuksessa suurimmat ongelmat

Annetaan toimitusjohtaja Pirskasen listata ensin onnistumiset: Pohjois-Karjalan terveydenhuolto on trimmattu kustannustehokkaaksi. Maakunnan sote-kulut asukasta kohden ovat Suomen pienimmät, kun väestön sairastavuus ja ikärakenne huomioidaan. Keskussairaalalla Joensuussa on vankka asema laajan päivystyksen sairaalana ja laajoille investoinneille on ministeriön tuki.

Myös ikäihmisten palvelurakennetta on onnistuttu keventämään eli suomeksi sanottuna terveyskeskusten vuodeosastopaikkoja on vähennetty ja kotihoitoa kehitetty. Tosin jonot palveluasumiseen ovat tällä hetkellä pitkät ja päivystys ruuhkautunut, koska jatkohoito ei vedä.

Epäonnistumisia Ilkka Pirskanen listaa kaksi.

– Emme ole onnistuneet viestimään tilannekuvaa kansalaisille ja omalle väelle oikein. Osalla ihmisistä on käsitys, että jos julkisuuteen huudetaan riittävän kovasti, jostakin tulee lisää rahaa, Pirskanen sanoo.

Näin ei ole Siun soten mallissa eikä myöskään tulevilla hyvinvointialueilla, Pirskanen painottaa. Johtajien tehtävä ei ole hankkia lisää resursseja, vaan järjestää sote-palvelut sillä rahalla, joka budjettiin on myönnetty.

Toinen epäonnistuminen koskee henkilöstöjohtamiseen liittyvää vuorovaikutusta.

– Suurissa muutoksissa emme ole onnistuneet kuuntelemaan henkilöstöä niin, että kaikki olisivat kokeneet tulleensa kuulluksi, Pirskanen myöntää.

Sote-johtajien palkat ovat pääministeritasoa

Pirskanen hakee työlleen jatkoa ja aikoo hakea parhaillaan auki olevaa Pohjois-karjalan hyvinvointialueen johtajan paikkaa. Asia on herättänyt maakunnassa paljon keskustelua. Hiljattain käytiin vääntöä siitä, voitaisiinko Pirskanen nimittää hyvinvointialueen johtoon suoraan. Aluevaltuusto päätti kuitenkin, että paikka laitetaan julkiseen hakuun kuten muuallakin Suomessa. Jupakka kertoo paljon jännitteisestä tilanteesta.

Johtajien rekrytoinnit ovat kesken lähes kaikilla hyvinvointialueilla. Pohjois-Pohjanmaalla tehtävään valittiin Ilkka Luoma. Hänen palkkansa, 17 400 euroa kuukaudessa, on herättänyt julkista keskustelua. Se on samaa luokkaa kuin pääministerin palkka. Myös muualla hyvinvointialueiden johtajien palkkojen arvioidaan asettuvan samalle tasolle, alueen koosta riippuen.

Videotervehdys koettiin syyllistäväksi

Ilkka Pirskanen pyytää mainitsemaan, että häntä haastatellaan tähän juttuun Ylen aloitteesta. Toimitusjohtaja on joutunut usein kommentoimaan kritiikkiä julkisuudessa.

– Julkisella sektorilla toimittaessa ei ole tärkeää pelkästään se, miten asiat ovat, vaan myös se, miltä ne näyttävät, Pirskanen sanoo.

Hän on joutunut johtajakautenaan usein keskelle julkisia kohuja. Vuonna 2019 Pirskanen lähetti Siun soten henkilöstölle videotervehdyksen säästövaatimuksista. Toimitusjohtaja itse koki kertoneensa vain faktat taloudellisesta tilanteesta, mutta henkilöstö koki videon syyllistäväksi.

Viime viikolla Siun soten hallitus teki päätöksen korottaa johdon palkkoja kymmenen prosenttia loppuvuodeksi, koska työtehtävät ovat lisääntyneet hyvinvointialueen valmistelun vuoksi. Päätöksellä on pidemmät taustat, mutta se nousi julkisuuteen samana päivänä, kun hoitajalakko alkoi. Erityisesti hoitajat pöyristyivät, ja moni luuli päätöstä aluksi aprillipilaksi. Toimitusjohtaja ei päätöstä tehnyt, mutta hän on henkilö, joka joutuu sitä julkisuudessa kommentoimaan.

Kohujen lisäksi Siun soten johto on saanut kritiikkiä myös isoista uudistuksista, joita on toteutettu vauhdilla. Lääkärit nousivat takajaloilleen, kun terveyskeskuksia ajettiin uuteen tiimimalliin. Hoitajat puolestaan kritisoivat uudistusta, jossa työvuorolistat tehdään keskitetysti, ja omiin vuoroihin voi vaikuttaa paljon aiempaa vähemmän.

Kaikesta tästä on käyty Pohjois-Karjalassa poikkeuksellisen kiivasta julkista keskustelua.

– Meillä päätoimisesti johtajan työtä tekee yli 70 ihmistä. Kun puhutaan johdon tekemistä päätöksistä, ihmisten mielikuvat ovat aina ylimmässä johdossa, vaikka päätökset olisi tehty muualla organisaatiossa, Pirskanen sanoo.

Yksi asia ratkaisee sote-uudistuksen onnistumisen

Pahimmillaan hyvinvointialueen johtajan pesti tulee olemaan muuallakin Suomessa tuulinen ja yksinäinen paikka.

Tätä juttua varten haastatellut tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että sote-uudistus joko onnistuu tai kaatuu yhteen tekijään: siihen, miten henkilöstö saadaan mukaan muutokseen. Sanat kuuleminen ja kohtaaminen toistuvat puheessa monta kertaa.

– Paljon puhutaan tiedolla johtamisesta, mutta siinä jargonissa ihmisistä tulee helposti pelkkiä pelinappuloita ja numeroita, sanoo professori Minna Kaila. Hänellä on pitkä historia terveydenhuollon hallinnon tutkijana ja opettajana.

Kaikkialla Suomessa sote-alalla on edessä suuria muutoksia: hyvinvointialueilla toimintoja järjestellään uudelleen ja eri työkulttuureja sovitetaan yhteen. Raha on tiukassa kaikkialla.

Alan johtaminen on perinteisesti ollut hierarkkista ja moniportaista.

– Nyt pitäisi päästä johtamiseen, jossa työntekijöitä, ammattilaisia, kuullaan tasavertaisina asiantuntijoina, sanoo professori Sanna Laulainen sosiaali- ja terveysjohtamisen laitokselta Itä-Suomen yliopistosta.

Monissa sairaanhoitopiireissä henkilöstö ja ylin johto ovat napit vastakkain ja luottamus molemmin puolin on heikko. Laulaisen mukaan luottamuksen palauttaminen on hidasta ja vaatii kaikilta osapuolilta vastaantuloa ja avoimuutta. Puheet ja teot eivät saa olla ristiriidassa.

Minna Kaila huomauttaa, että hyvinvointialueiden johtajien paikkoja ovat hakeneet pitkälti samat ihmiset, jotka ovat olleet synnyttämässä nykytilannetta.

Nousevatko lääkärit johtoon?

Johtajia valitessaan hyvinvointialueet joutuvat puntaroimaan, halutaanko pestiin henkilö, jolla on vahva sote-alan sisältöosaaminen vai esimerkiksi pitkä tausta muutosjohtamisesta.

Professori Minna Kaila painottaa alan substanssiosaamista. Olennaista kuitenkin on, millaisen johtotiimin johtaja kokoaa ympärilleen. Kaila on pohjakoulutukseltaan lääkäri.

Siun soten Ilkka Pirskanen puolestaan vertaa ison sote-organisaation johtamista monialaisen pörssiyrityksen vetämiseen. Hän on taustaltaan yhteiskuntatieteiden maisteri pääaineenaan taloustiede. Pohjois-Karjalassa Siun sote on ylivoimaisesti alueen suurin työnantaja. Sillä on yli viisi kertaa enemmän työntekijöitä kuin suurimmalla yksityisellä työnantajalla.

Pohjois-Karjalassa muutosten hinta on ollut kova

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella yhtenäisen sote-järjestelmän ensimmäiset synnytystuskat ovat jo takanapäin. Mutta niiden hinta on ollut kova.

Jos Ilkka Pirskanen saa jatkoa johtajan pestilleen, yksi haaste on luottamuksen palauttaminen suhteessa henkilöstöön.

Pirskasen mielestä julkinen keskustelu ei vastaa todellista tilannetta. Hänen mukaansa äänekkäät kriitikot ovat saaneet julkisuudessa huomattavan paljon ilmatilaa.

Esimerkkinä Pirskanen mainitsee Aster-tietojärjestelmähankkeen, joka kaatui lääkäreiden vastustukseen. 181 Siun soten lääkäriä allekirjoitti julkisen vetoomuksen hanketta vastaan.

– Mutta onko se koko henkilöstön mielipide, Pirskanen kysyy.

Tasapuolisuuden nimissä tässä jutussa on kuitenkin kuultava myös kriitikoita.

"Älkää ottako mallia kiiltokuvasta"

Outokummun ja Polvijärven terveysasemien ylilääkärin ja keskustan tuoreen aluevaltuutetun Hilkka Tirkkosen viesti on selvä:

– Älkää ottako mallia kiiltokuvasta, jota Siun sotesta annetaan muualle Suomeen. Meillä on ollut ja on suuriakin johtamisen ongelmia.

Hänen mukaansa ammattilaisten näkemysten ohittaminen ja eri mieltä olevien vaientaminen on johtanut muuta maata mittavampaan ammattilaiskatoon.

Tirkkosella on ollut työnantajansa kanssa kahnauksia, joita on selvitelty aluehallintovirastoa myöten. Omien sanojensa mukaan hänet haluttiin syrjään liian äänekkään kritiikin vuoksi. Sittemmin työnantaja ja Tirkkonen ovat päässeet asiassa sopuun.

Tirkkonen valittiin aluevaltuustoon äänivyöryllä viime keväänä. Pohjois-Karjalan neljästä ääniharavasta kolme on Siun soten nykyisiä tai entisiä lääkäreitä. Kriitikot menestyivät vaaleissa hyvin. Samoin kävi monilla muillakin alueilla Suomessa.

– Meillä suorittajaporrasta ei ole kuultu riittävästi, on menty hyvin pitkälti käskyttämällä. Niitä jälkiä korjataan pitkään, Tirkkonen sanoo.

"Ihmiset eivät yksinkertaisesti jaksa"

Erikoissairaanhoidon puolella sydänkeskuksen ylilääkäri Tuomas Rissanen on eniten huolissaan hoitajapulasta, jota ei hänen mukaansa selitä korona tai työtaistelut.

– Jo viikkojen ajan kolmannes osastopaikoista on jouduttu pitämään tyhjinä. Hoitajia ei ole. On tehty harkitsemattomia uudistuksia liian nopealla aikataululla. Ihmiset ovat lähteneet, koska he eivät yksinkertaisesti jaksa.

Rissasen mukaan valtaa on keskitetty sen sijaan, että olisi luotettu tulosyksiköiden ja työntekijöiden ammattitaitoon ja kykyyn järjestää työt järkevästi.

Luottamuspula on kasvanut tehtyjen ratkaisujen myötä puolin ja toisin.

Entä missä on onnistuttu?

– Valitettavasti minulle ei tule mieleen esimerkkejä uudistuksista Siun soten aikana, jotka omassa yksikössäni olisivat parantaneet henkilöstön asemaa tai potilaiden hoitoa.

Osallistu keskusteluun jutun aiheesta. Keskustelu on auki 8.4. klo 23:een asti.

Lue myös:

Hoitajalakon kiukku puree päättäjiin Pohjois-Karjalassa – Siun soten ylimmän johdon lisäpalkat käsitellään uudelleen

Pohjois-Karjalan sote on maan tehokkain, mutta sillä on hintansa – Kätilö: “Tämä on 30 vuoden urani surullisinta aikaa”

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa kiristävän suomalaisten ja venäläisten kiinteistönomistajien naapurisuhteita.

Puolustusministeriöön sataa vinkkejä ja kyselyitä venäläisten kiinteistöomistuksista ja niiden mahdollisesta turvallisuusuhasta.

Vuoden 2020 alusta kaikki EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevat ostajat, eli myös Venäjän kansalaiset, ovat tarvinneet puolustusministeriöltä luvan kiinteistönhankintaan Suomessa. Toistaiseksi yhtään lupaa ei ole evätty.

Puolustusministeriö painottaa, että kiinteistön omistaminen itsessään ei muodosta turvallisuusuhkaa. Tärkeämpää on se, tapahtuuko kiinteistöllä jotain epäilyttävää.

Neuvotteleva virkamies Anu Sallinen puolustusministeriöstä myöntää, että kiinteistöillä tapahtuvaa toimintaa on kuitenkin etukäteen vaikea arvioida lupaa myönnettäessä.

Sen vuoksi viranomaiset seuraavat kiinteistöjä myös jälkikäteen. Se, mitkä kohteet ovat seurannassa, ei ole Sallisen mukaan julkista tietoa.

– Se johtuu juuri siitä syystä, että kohteet eivät saa tietää seuraako joku viranomainen heitä tarkemmin.

Tässä jutussa käydään läpi viisi venäläisomistuksessa olevaa kiinteistöä ja se, mitä niissä on tapahtunut vuosien varrella. Kaikki kohteet ovat olleet aiemmin julkisuudessa, ja niiden on väitetty sijaitsevan lähellä Suomen turvallisuuden kannalta merkittäviä kohteita.

Vaikka julkisuudessa venäläisten kiinteistöomistuksista on puhuttu paljon, viranomaiset ja asiantuntijat eivät ole erityisen innokkaita kommentoimaan aihetta.

Yle pyysi haastatteluja aiheesta myös Puolustusvoimilta, Maanpuolustuskorkeakoulusta, Hybridiosaamiskeskuksesta, Maasotakoulusta sekä Jyväskylän yliopiston turvallisuuden ja strategisen analyysin opettajilta. Ylen lähestymistä asiantuntijoista kukaan ei kommentoinut aihetta.

Aihetta kommentoivat tässä jutussa puolustusministeriön Anu Sallisen lisäksi Venäjän ympäristöpolitiikkaa tutkiva professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta, Venäjän taloutta tutkiva professori Kari Liuhto ja Ulkopoliittisen instituurin johtaja Mika Aaltola.

Yhden kiinteistön on julkisesti myönnetty olevan puolustusministeriön seurannassa. Tontille ilmestyi kunnan yllätykseksi myös helikopterikenttä.

Toisella kiinteistöllä oligarkkiomistaja on puolestaan joutunut taistelemaan vesivessan rakentamisesta kunnan kanssa.

Pääosin toiminta kiinteistöillä on ollut viime vuosina hiljaista, mikä osaltaan on herättänyt kummastusta.

Lähdetään liikkeelle maaseutukaupungista, jossa venäläinen liikemies tavoitteli vanhaa hotellikiinteistöä ja laajoja maa-alueita luksuslomakylää varten.

Nyt 14 vuoden jälkeen kaupat saavat viimeisen sinetin, mutta paljon suunniteltua pienempänä ja monimutkaisempana kuin kukaan etukäteen arvasikaan.

Saarijärvellä vuosikymmenen kestänyt kiinteistöjupakka näyttää tulleen päätöksensä. Paikallisten vastustuksen saattelemana kaupoista vetäytynyt liikemies sai haltuunsa ainoastaan kolme pientä tonttia kiinteistöltä, jota hän yritti jo 14 vuotta sitten ostaa.

Saarijärven Kolkanlahdessa sijaitseva Leiriharju-kiinteistö nousi näyttävästi otsikoihin vuonna 2008, kun pietarilainen liikemies Denis Fokin suunnitteli alueelle luksuslomakylää mittavine investointeineen.

Paikalliset heräsivät kuitenkin vastustamaan voimakkaasti kauppoja, kun uutisoitiin, että Fokinin yrityksellä oli yhteyksiä tuolloin rahanpesusta epäiltyyn IPOC-rahastoon.

Samalla kerrottiin Fokinin yhteyksistä Venäjän entiseen viestintäministeriin Leonid Reimaniin, joka kansainvälisten lähteiden mukaan on puolestaan Venäjän presidentti Vladimir Putinin ystävä.

Fokin kiisti yhteydet IPOC-rahastoon sekä Venäjän poliittiseen johtoon.

Liikemies lupaili alueelle jopa sadan miljoonan euron investointeja. Lomakylää varten Fokinin oli tarkoituksena hankkia yhteensä 70 hehtaaria maata kolmessa vaiheessa.

Jo pelkästään investointien suuruus herätti epäilyksiä pienessä maaseutukaupungissa. Samoihin aikoihin MTV3 uutisoi myös lähiseudulla olevasta Kolkanlahden telemastosta, joka sijaitsee Puolustusvoimien maalla. Telemaston kerrottiin välittävän Suomen turvallisuuden kannalta keskeistä viestiliikennettä. Tikkakosken Ilmasotakoulu sijaitsee noin 50 kilometrin päässä kiinteistöstä.

Fokinin näyttävä hanke kaatui lopulta. Ensimmäisten kauppojen ehtona oli kaavoitus, joka ei valitusten vuoksi päässyt etenemään ostajien toiveiden mukaisesti.

Fokinin yritys Hotelli Lempilampi Oy vetäytyi ja kaupat peruttiin. Bisnesmiehen yritys oli kuitenkin ehtinyt maksaa puolen miljoonan euron käsirahan suomalaisille.

Puolen miljoonan velka

Suomalainen yritys ei kyennyt maksamaan käsirahaa takaisin ja ajautui myöhemmin vakaviin talousvaikeuksiin.

Yli vuosikymmenen jälkeen velat kuitattiin lopulta vuonna 2020 tonttikaupalla. Kuntoharju Oy luovutti kyseiseltä kiinteistöltä kolme pientä tonttia maata Hotelli Lempilammelle, jonka ainoa omistaja on Denis Fokin.

Leiriharjun muu kiinteistö on nykyisin Kuntoharju Oy:n omistuksessa.

Jouko Pursiainen, joka on yksi Kuntoharjun omistajista, kertoo olevansa helpottunut asiasta.

– Se oli helpoin tapa meille kaikille saada rauha maahan. Korostan sitä, että meillä on suomalaisomistuksessa 90 prosenttia kiinteistöstä.

Pursiainen kertoo, että maata Fokinille luovutettiin noin 1,2 hehtaarin verran. Hänen mukaansa se korvasi kaikki velat.

Kiinteistöllä on ollut viimeiset vuodet hiljaista ja se on ränsistynyt vuosien saatossa. Lainhuuto Fokinin tonteista on yhä kesken, mutta Maanmittauslaitoksen mukaan lainhuuto on menossa läpi piakkoin. Lainhuudolla omistusoikeus kirjataan rekisteriin Maanmittauslaitoksen rekisteriin.

Maakaupat kävivät myös puolustusministeriön kautta. Ministeriö päätyi kuitenkin arviossaan siihen, ettei Fokinin yritys tarvinnut puolustusministeriön lupaa kauppaan.

Syynä oli todennäköisesti se, että Fokinilla on Venäjän kansalaisuuden lisäksi Kreikan kansalaisuus. Puolustusministeriöstä kerrotaan, että mikäli yrityksen omistajalla on EU-maan kansalaisuus, lupaa ei tarvita.

Enää Fokin ei halua perustaa alueelle lomakylää. Puolustusministeriöön jätetyssä lupahakemuksessa nimittäin kerrotaan, että yhtiön tarkoituksena on myydä omistamansa alue eteenpäin.

Fokinin asioita hoitanut Kimmo Ojanen kommentoi vuonna 2017, että Fokin koki tilanteen Suomessa epäreiluksi.

Myös Pursiaisen käsitys on, ettei Fokin halua enää investoida alueeseen.

Pursiaisella on voimakkaita tunteita paikallisten toimista takavuosina. Hän pitää aikoinaan esiinnostettuja väitteitä mahdollisista turvallisuusuhista pötypuheena ja kaavasta tehtyjä valituksia kiusantekona.

– Puolustusvoimat antoi meille tuolloin kirjallisen lausunnon, ettei heillä ole mitään kauppoja vastaan.

Pursiaisen mukaan Fokin päätyi aikoinaan Saarijärvelle siksi, että hän matkaili Suomessa. Pursiainen kuvailee tilaa erityisen kauniiksi rantaluontokohteeksi, johon Fokin ihastui ensinäkemältä.

– Hän tykkää Suomesta ja käy täällä joka vuosi. Hän ajaa moottoripyörällä joka kesä pitkiä reittejä.

Fokinilla on yhteyksiä myös muihin kiinteistöihin Suomessa. Toinen yritys, jossa Fokin toimii hallituksen puheenjohtajana, on omistanut vuodesta 2009 lähtien kiinteistön Vuosaaren sataman edustalla sijaitsevasta saaresta. Kyseinen yritys ei ole tehnyt lain vaatimaa ilmoitusta todellisista edunsaajista kaupparekisteriin.

Denis Fokin ei vastannut Ylen haastattelupyyntöön.

Kommandopipoiset viranomaiset tekivät jättimäisen ratsian Turun saaristossa syyskuussa 2018. 100 poliisia ja 300 muuta viranomaista teki kotietsinnän, josta oli ilmoitettu valtionjohdolle ja ilmatila oli suljettu.

Säkkiluoto on yksi useista saarista, jonka viranomaiset ratsasivat. Se ja useita muitakin saaria on edelleen Pavel Melnikovin omistuksessa.

Toiminta Säkkiluodolla herätti epäilykset vuonna 2018 muun muassa rakennusprojektiensa vuoksi. Säkkiluodossa on useita jykeviä laitureita ympäri saarta ja helikopterikenttä.

Saarelle oli sijoitettu useita valvontakameroita ja yritys oli ostanut käyttöönsä Puolustusvoimien entisen kuljetuslautan. Säkkiluodolla uteliaita vastassa oli myös kaksi erikoista mallinukkea.

Keskusrikospoliisi yhdessä Rajavartiolaitoksen kanssa teki ison kotietsinnän Säkkiluotoon vuonna 2018. Operaatio oli poikkeuksellinen, sillä siitä oli etukäteen informoitu Suomen valtiojohtoa.

Säkkiluodon ja sen kyljessä olevan Nevamon omistaa venäläinen liikemies Pavel Melnikov. Hän on Airiston Helmi Oy:n omistaja. Alunperin Airiston Helmellä ja Melnikovilla oli syväväylän varrella parisenkymmentä saarta. Ratsian jälkeen yritys ilmoitti luopuvansa kaikista Suomen kiinteistöistä.

Kiinteistöjä onkin myyty, mutta kaikki eivät ole menneet vielä kaupaksi tai lainhuutoja ei ole vahvistettu. Melnikov ja Airiston Helmi Oy pitävät yhä hallussaan useita saaria Saaristomereltä.

Liikemiehen omistuksessa on Ylen tietojen mukaan ainakin viisi saarta ja paritalon puolikas. Airiston Helmellä on omistuksessaan yksi kiinteistö. Yhtiöllä on nimissään vielä toinenkin kiinteistö, mutta se johtuu siitä, että lainhuuto on vielä kesken.

Tällä hetkellä Airiston Helmi -yritykseen kohdistuva laaja talousrikostutkinta on syyteharkinnassa. Poliisi on tutkinut kokonaisuutta nimikkeillä törkeä veropetos, törkeä työeläkevakuutuspetos ja törkeä kirjanpitorikos.

Samaan kokonaisuuteen liittyvä esitutkinta rahanpesuepäilystä on edelleen kesken.

Airiston Helmen ja Melnikovin omistuksista kysymyksiä heräsi sijainnista, sillä useat kiinteistöistä sijaitsivat Suomelle tärkeän syväväylän varrella.

Julkisuudessa Airiston Helmen kiinteistöjen kommentoitiin sijaitsevan Suomen kannalta sotilaallisesti merkittävillä alueilla. Aamulehden mukaan kyseisiä maakauppoja olisi puitu presidentin ja valtioneuvoston ulkopoliittisesssa ministerivaliokunnassa TP-UTVA:ssa jo vuosia ennen ratsiaa.

Vuonna 2016 suojelupoliisi varoitti eduskuntaa, että vieraan valtion lukuun toimiva maanomistaja voisi majoittaa maalleen tunnuksettomia joukkoja. Aamulehden mukaan suojelupoliisin varoitus liittyi nimenomaan Airiston Helmeen.

Helsingin Sanomille kesäkuussa 2019 Pavel Melnikov sanoi syyksi useisiin kiinteistökauppoihin sen, että hän keräilee saaria.

Pavel Melnikov ei vastannut Ylen haastattelupyyntöön.

Kotasaari on toistaiseksi ainoa kohde, jota puolustusministeriö on julkisesti kertonut seuraavansa. Kotasaaren ostanut venäläinen miljardööri vältti lupaprosessin Kyproksen passilla.

Venäläisen oligarkin Igor Kesaevin yritys osti Puumalan kunnassa sijaitsevan Saimaan Kotasaaren vuonna 2020.

Samana kesänä Puumalan kunta antoi Kotasaareen poikkeusluvan yksityishuvilalle, jossa on 420 neliömetriä. Vierastalo sai olla 530-neliöinen ja henkilökunnan torppa 150 neliömetriä.

Sen sijaan saareen ilmestynyt helikopterikenttä tuli kunnalle yllätyksenä. Ranta-asemakaavassa kenttää ei mainita lainkaan.

Kotasaari sijaitsee Saimaan syväväylän varrella. Saimaan syväväylä on neljän maakunnan alueelle ulottuva lähes 800 kilometriä pitkä vesiväylä.

Kulkusyvyydeltään se on yli neljä metriä syvä ja väylää pitkin pääsee muun muassa Mikkelin Ristiinaan, Joensuuhun ja Kuopioon. Syväväylältä on yhteys Itämerelle Saimaan kanavan kautta.

Kyseinen kiinteistökauppa ei kulkenut puolustusministeriön kautta, vaikka Venäjän kansalaisten on pitänyt hakea lupaa kiinteistökauppoihin vuoden 2020 alusta. Syynä oli se, että Kesaevilla on myös Kyproksen passi. Kypros on tunnettu niin kutsutuista kultaisista passeista, joita se myöntää rikkaille rahaa vastaan.

Venäjän ympäristöpolitiikkaa tutkiva, professori Veli-Pekka Tynkkynen kertoo, että oligarkit ovat olleet Putinin talutusnuorassa viimeistään vuosista 2003–2004 lähtien.

Helsingin yliopiston professorin mukaan sen jälkeen tehdyt maakaupat ja niiden yritykset Suomessa pitää nähdä myös turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta.

– Ensisijainen tarve näille kaupoille on oligarkkien henkilökohtainen intressi, mutta on täysin mahdollista, jopa todennäköistä, että heitä on FSB:n tai GRU:n taholta velvoitettu hankkimaan kiinteistöt strategisten kohteiden läheisyydestä, Tykkynen arvioi.

Julkisuudessa on kerrottu Kesaevilla olevan yhteyksiä Venäjän turvallisuuspalveluun FSB:hen ja aseteollisuuteen. Rahansa hän on tehnyt pääosin vähittäis- ja tupakkakaupasta Venäjällä.

Kesaev on kertonut rakennuttavansa Kotasaareen lomakylän, mutta Suomen puolustusministeriö kertoi haastattelussa vuonna 2021 pitävänsä kohteen käyttötarkoitusta silmällä.

Maaliskuun alussa puolustusministeriö kertoi, ettei Kotasaaren uhka-arvio ole muuttunut Ukrainan tilanteen vuoksi.

– Mutta on selvää, että sen ja monen muun kohteen seurantaa jatketaan, puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Anu Sallinen kommentoi tuolloin Ylelle.

Seuranta toteutetaan yhteistyössä suojelupoliisin ja keskusrikospoliisin kanssa.

Yle ei tavoittanut Igor Kesaevia kommentoimaan asiaa.

Hangossa sijaitsee kaksi lähes heitteille jätettyä kerrostaloa, joiden käyttötarkoitusta on viime aikoina arvioitu julkisuudessa ahkerasti.

Niille ei nimittäin ole tehty yhtikäs mitään pariinkymmeneen vuoteen.

Hangon Lappohjassa sijaitsevat 1960-luvulla rakennetut kerrostalot omistaa Asunto Oy Lappohjan kerrostalot. Yrityksen vastuuhenkilöiksi on ilmoitettu Boris ja Roman Rotenberg. Molemmat ovat Yhdysvaltojen pakotelistalla.

Boris Rotenberg on Venäjän presidentin Vladimir Putinin judokaveri 1970-luvulta. Boriksen poika Roman Rotenberg on tullut Suomessa tunnetuksi erityisesti Hartwall Areenan omistajana. Molemmilla miehillä on Suomen kansalaisuus.

Hangon kerrostalot siirtyivät Rotenbergien edustaman yrityksen haltuun vuonna 2004. Edes tyypillisiä huoltoremontteja ei ole sittemmin tehty.

Lappohjan kerrostalot ovat olleet julkisuudessa viime aikoina, koska asukkailta uhkasivat katketa sähköt ja lämmöt. Pakotteiden vuoksi rahaliikenne Suomen ja Venäjän välillä on vaikeutunut. Asukkaat eivät ole esimerkiksi saaneet vuokriaan maksetuksi.

Nyt kaupunki on varmistanut asiat siten, että asukkaat saavat sähköä ja lämpöä.

Hangon kaupunginjohtaja Denis Strandell kertoo, että kaksi kerrostaloa eivät lähes koskaan ole täynnä vuokralaisia eikä omistajilla ole vaikuttanut olevan tarve hankkia asukkaita taloihin.

Vajaakäytöllä oleva kerrostalo tuottaa tappiota omistajilleen eikä näytä sille, että niitä ole ostettu bisnesmielessä, kaupunginjohtaja sanoo.

Neuvotteleva virkamies Anu Sallinen kertoo, että Hangon kiinteistön käyttötarkoituksesta on tullut puolustusministeriöön paljon kysymyksiä viime aikoina.

– Tässä on hyvä korostaa sitä, että Suomeen ei voi tulla minkäänlaisia tunnuksettomia taistelijoita ilman, että aluevalvontaviranomaiset sen huomaisivat. Tässä on ehkä lähtenyt mielikuvitus laukalle, Sallinen toteaa.

Rotenbergien yhtiön hallituksessa vuosina 2004–2020 mukana ollut Auvo Niiniketo kertoo, että alunperin kerrostalot oli tarkoitus remontoida ja myydä loma-asunnoiksi. Niinikedon mukaan ne sijaitsevat hyvällä paikalla kauniissa maisemissa.

– Sitten se jotenkin jäi. Tuli ne ensimmäiset Amerikan pakotteet, joihin Rotenbergit joutuivat ja kehittäminen jäi kesken.

Niinikedon mukaan kerrostaloista tuli ostotarjouksia pari vuotta sitten, mutta Rotenbergit pitivät tarjouksia liian alhaisina.

– En oikein osaa sanoa mikä niiden talojen kohtalo tulee olemaan, ei kovin ruusuiselta näytä. Ne olisi varmaan kannattanut myydä pois, Niiniketo toteaa.

Rotenbergit vaikuttavat Hangossa myös toisessa kiinteistössä. Boris ja Roman Rotenberg toimivat Kiinteistö Oy Hangon Vita Villa -yrityksen hallituksessa, joka hallinnoi lähistöllä Tvärminnen kylässä sjaitsevaa tilaa edustushuviloineen. Sen laajentamisen Puolustusvoimat torppasi meluhaittoihin vedoten.

Boris Rotenberg, Putinin ystävä, lomailee Porvoossa yllättävän vaatimattomasti ollakseen satumaisen rikas.

Oligarkki teki kaupat Furutorpista vuonna 2003. Sen jälkeen vanha talousrakennus ja loma-asunto purettiin. Rotenberg sai rakentaa rannalle vain 100 kerrosneliön loma-asunnon 178 neliön sijasta.

Miljardöörillä vaikuttaa olleen tavallisia haasteita. Vesivessaa huvilaan ei nimittäin saanut rakentaa. Siihen hän haki vuosia myöhemmin poikkeuslupaa. Sitä hän ei saanut vaan ely-keskus suositteli kompostikäymälän sijasta harkitsemaan erityisen vähän vettä vievää käymälää.

Syynä siihen oli muun muassa se, että Nikuvikenin alueen muillakin asukkaille olisi myönnettävä lupa vesivessan rakentamiseen. Lisäksi tontille vievä tie on erittäin mäkinen, joten talvisin säiliön tyhjennys olisi hankalaa.

Loppukatselmus rakennuksilla tehtiin vuonna 2013. Tiettävästi Furutorpin huvilalla ei ole ei ole sen jälkeen ollut rakennushankkeita.

Myös huvilan käyttöaste on jäänyt hämäräksi. HS:n tietojen mukaan huvilan omistaja Boris Rotenberg ei ole käynyt Suomessa vuoden 2017 jälkeen.

Rotenberg on kerran aiemmin kommentoinut Suomen kiinteistösijoituksiaan sähköpostitse lehdelle yli vuosikymmen sitten.

– Ne syntyivät ideasta, että antaisin jotain takaisin maalle, joka kohteli minua hyvin. On ironista, että joku on jopa pelästynyt sitä, että ostan maata ja kiinteistöjä.

Huvila on kilometrin päässä Nesteen öljynjalostamosta. Kyseessä on Suomen suurin öljynjalostamo.

Uusimaa-lehden mukaan Nesteen jalostamon alueella sijaitsee myös Suomen raakaöljyn ja öljytuotteiden varmuusvarastoja.

Öljynjalostamolla on varastotilaa yhteensä lähes 8 miljoonaa kuutiometriä ja siellä sijaitsee myös öljysatama ja jakeluterminaali. Nesteen Porvoon satama on tonnimääriltään Suomen suurin satama.

Yle ei tavoittanut Boris tai Roman Rotenbergia kommentoimaan kiinteistöjään.

Osa maakaupoista on rikkaiden hankkeita

Ylen esiinnostamissa kohteissa venäläiset ovat tehneet kiinteistökauppoja lähellä öljyjalostamoa, telemastoa, rautatietä, syväväyliä ja satamia.

Professorit Kari Liuhto ja Veli-Pekka Tynkkynen katsovat, että osa Ylen mainitsemista kiinteistöistä sijaitsee Suomen turvallisuuden tai huoltovarmuuden kannalta merkittävien kohteiden läheisyydessä. Heidän arvionsa mukaan kriisitilanteessa osaa kiinteistöistä voitaisiin esimerkiksi hyödyntää erikoisoperaatioiden tukikohtana tai tarkkailua varten.

Toisaalta osa kiinteistöistä vaikuttaa yksittäisten suurrikkaiden hankkeilta. Myöskään helikopterikentät eivät ole ennenkuulumattomia varakkailla.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolamuistuttaa, että osa venäläisistä haluaa siirtää rahansa turvaan länteen. Haasteelliseksi mahdollisten turvallisuusuhkien arvioinnin tekee se, että Venäjän kansalaisuuteen liittyy tietty lojaalius Venäjää kohtaan.

– Se, mistä se raha tulee, määrittää aika paljon sitä, miten sitä voidaan hyödyntää kriisitilanteessa. Se on tavallaan geopoliittisesti korvamerkittyä rahaa.

Aaltolan mukaan mitä strategisempi sijainti kiinteistöllä on, sitä todennäköisemmin siihen liittyy “arveluttavia päämääriä”.

Voiko kyse olla harhautuksesta?

Aaltola uskoo, että Venäjä on itse tehnyt hyökkäyksellään Ukrainaan tyhjiksi mahdollisuudet hyödyntää kiinteistöomistuksia sotilaalliseen toimintaan Suomessa.

– Isolta osalta Venäjä on mitätöinyt niiden strategisen käytettävyyden. Suomalaiset ovat heränneet ja ovat valppaana ja tietävät mitä ne voivat pitää sisällään.

Aaltolan mukaan venäläisten kiinteistökaupan mahdollisti Suomen naiivius ja hyväuskoisuus, varsinkin kun Venäjä ei koskaan antanut suomalaisille vastaavia oikeuksia.

Hän uskoo, että venäläisten kiinteistökauppojen määrä vähenee reilusti Suomessa sodan myötä.

– Kyllä Suomessa huomataan, jos tehdään tonttien laajennuksia, jotka näyttävät siltä, että sopisivat sotilaalliseen operaatioon. Sinisilmäisyyden aika on ohitse ja se on hyvä.

Mikäli jollain kiinteistöillä havaittaisiin esimerkiksi kansallista turvallisuutta uhkaavaa toimintaa, vuonna 2020 voimaan tullut lunastuslaki oikeuttaa valtiota lunastamaan minkä tahansa kiinteistön.

Toistaiseksi kyseistä lunastusoikeutta ei ole vielä käytetty.

Vaikka venäläisten yksittäisiä kiinteistökauppoja on puitu julkisuudessa hartaasti jo vuosien ajan, Turun yliopiston professori Kari Liuhto muistuttaa venäläisten maskirovkasta eli harhautusperinteestä.

Hänen mukaansa saatamme katsoa väärään suuntaan.

– Olen enemmän huolissani niistä kohteista, joita viranomaisemme eivät ole kyenneet identifioimaan kuin niistä, jotka he ovat jo tunnistaneet. Haluaako Venäjä helposti havaittavilla kohteilla peittää todelliset kohteet? Liuhto pohtii.

30 vuotta Venäjän taloutta tutkineen Liuhdon mukaan myös omistajuuden peittäminen tai bulvaanina toimiminen EU-kansalaisen kautta on todella helppoa.

– Toisin sanoen tutkinnan lähtökohtana ei tulisi olla venäläinen omistajuus vaan epämääräinen omistajuus strategisten kohteiden läheisyydessä omistajan kansallisuudesta riippumatta.

Myös kiinteistön myyjällä vastuuta

Puolustusministeriö korostaa, että viranomaisilla on uusien lakien myötä hyvät mahdollisuudet seurata kiinteistökauppaa Suomessa.

– Suomalaisilla ei ole syytä missään nimessä mihinkään paniikkiin, Sallinen sanoo.

Sallinen ei kommentoi julkisesti, millaiset kohteet ovat aidosti merkittäviä Suomen turvallisuuden kannalta. Myöskään suojelupoliisi ei ota kantaa asiaan.

– Viranomainen ei voi kertoa, mikä on strategisesti tärkeää, vaan viranomainen tekee aina itse tarvitsemansa arviot, Sallinen toteaa.

Suojelupoliisista kerrotaan, että viranomaisilla on yleisesti ottaen hyvä tilannekuva kiinteistöomistuksista ja viranomaisyhteistyö ulkomaalaisten kiinteistökauppa-asioissa toimii hyvin.

Sallinen huomauttaa, että myös kiinteistön myyjillä Suomessa on oma vastuunsa. Rahanpesulain mukaan kiinteistön myyjän on tunnettava asiakkaansa.

– Suomi on täynnä kiinteistöjä, jotka on oltu vuosien varrella valmiita myymään ihan kenelle vaan miettimättä, että onko se järkevää edes bisneksenä. Ihan tahansa kenelle suomalaisellekin kun myy, niin aina kiinteistökaupan yhteydessä on syytä miettiä, onko tämä kauppa hyvä idea.

Kansallinen turvallisuus puuttuu laista

Sallinen muistuttaa, etteivät Suomeen turvallisuuteen liittyvät uhkakuvat poistu sillä, että venäläisten kiinteistöomistus poistettaisiin Suomesta kokonaan.

– Siihen ei tarvita kiinteää omaisuutta, että Suomen valtiota vahingoitettaisiin sisältä päin.

Viranomaisvalvonnan ulkopuolelle jäävät vuokraustoiminta, asunto-osakeyhtiöiden osakkeet ja vuokratonteilta ostettavat kiinteistöt.

Vasta reilut kaksi vuotta voimassa ollutta lupalainsäädäntöä ollaan jo tarkentamassa. Tällä hetkellä lupa ulkomaalaisten kiinteistökauppaan voidaan evätä, mikäli se aiheuttaa uhkaa maanpuolustukselle, rajaturvallisuudelle ja huoltovarmuudelle.

Puolustusministeriö toivoo, että perustelulistaan lisättäisiin myös kansallinen turvallisuus.

– Kysymystä halutaan ennakoida, jottei synny tilannetta, jossa lupa olisi pakko myöntää, vaikka viranomaiset näkevät uhkakuvia kansalliselle turvallisuudelle, Anu Sallinen perustelee.

Lue lisää:

Ukrainan sota ei pysäyttänyt venäläisten asuntokauppoja Suomessa – ostolupia haetaan etenkin rajamaakunta Etelä-Karjalasta

Venäläisten Suomesta ostamien kiinteistöjen määrä on kasvanut rajusti viime aikoina – katso, paljonko kotikunnastasi on myyty itänaapuriin

Analyysi: Taistelu venäläistä rahanpesua vastaan hävittiin jo – tästä syystä talouspakotteet eivät iske Putinin lähipiiriin tehokkaasti

Kuvat siviilien kärsimyksistä Ukrainan sodassa ovat täyttäneet länsimaiden median jo yli kuukauden. Yhdysvaltain historian ja politiikan tutkija Jani Kokko uskoo, että länsi ei voi enää kovin kauan katsoa sivusta siviilien tappamista.

– Lännellä olisi jo ollut moraalinen velvollisuus toimia. Paine tehdä jotain kasvaa koko ajan, sanoo Kokko.

Kokon mielestä siviileihin kohdistuneet julmuudet Butšan kaupungissa korostavat entisestään lännen velvollisuutta puuttua sotaan kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla, tarvittaessa myös sotilaallisesti.

Kokko ei silti pidä pikaisia toimia todennäköisinä, koska kaikkia pakotteita ei ole vielä otettu käyttöön.

– Esimerkiksi öljy- ja kaasuhanojen sulkeminen romahduttaisi Venäjän kyvyn käydä sotaa.

Uusi kylmä sota on alkanut

Vahvimmin lännen toimia Ukrainan sotaan hillitsee, että vastassa on ydinasevalta Venäjä.

Puuttumisen korkeaan kynnykseen vaikuttaa myös historia: toisen maailman sodan jälkeen alkaneen ja Neuvostoliiton hajoamiseen päättyneen kylmän sodan ajan Yhdysvallat ja Neuvostoliitto välttelivät joukkojen suoria kohtaamisia.

– Kylmän sodan aikana nähtiin, että tilanne voisi nopeasti eskaloitua ydinsodaksi. Nämä ovat vahvoja perusteita siinä, miksei Yhdysvallat lähde suoraan asevientiin tai suostu lentokieltoon Ukrainan ilmatilassa, sanoo Kokko.

Kylmän sodan vaikutus näkyy Kokon mukaan Biden puheissa ja teoissa: Biden oli senaattorina kylmän sodan aikana, ja opit vaikuttavat nyt hänen toimiinsa presidenttinä.

– Kun Biden piti kansakunnan tila -puheensa, oli aivan kuin Ronald Reagan olisi ollut paaluttamassa Yhdysvaltain moraalista johtoasemaa läntisessä maailmassa. Uusi kylmä sota on alkanut lännen ja idän, Yhdysvaltain ja Venäjän välillä, sanoo Kokko.

Uusi kylmä sota on kuitenkin toisenlainen kuin 30 vuotta sitten päättynyt.

– Silloin se pohjautui ideologioiden vastaiseen taisteluun kaikilla elämän osa-alueilla ja maailma oli jakautunut kahtia. Nyt vastakkain ovat käytännössä Venäjä ja Yhdysvaltain johtama länsi sekä koko muu maailma.

Yhdysvalloilla keskeinen rooli sodassa

Sotilaallisen konfliktin välttelystä huolimatta Yhdysvallat on tarjonnut miljardin dollarin verran humanitaarista apua Ukrainaan.

Tutkijan mielestä Yhdysvalloilla on sodassa keskeinen rooli, koska suurvallalla on kykyä auttaa Ukrainaa eniten koko läntisestä maailmasta.

– Euroopan Unioni ei voisi mitenkään kompensoida Yhdysvaltain apupakettia. Apu on merkittävä, jopa ratkaiseva, sanoo Kokko.

Kokko sanoo, että jo Bidenin tulo presidentiksi Trumpin jälkeen lähensi Yhdysvaltojen ja Euroopan suhdetta, mutta Ukrainan sota on tiivistänyt välejä entisestään.

Kokko pitää esimerkiksi Bidenin lupausta nesteytetyn maakaasun LNG:n (Liquefied Natural Gas) viennistä Eurooppaan merkittävänä tukena Euroopan pyrkimyksille irtautua venäläisistä polttoaineista.

– Yhdysvallat on selvästi myös sitoutunut entistä vahvemmin Euroopan puolustamiseen ja kollektiiviseen turvallisuuteen. Se on näkynyt vahvasti Naton joukkojen siirrossa itäisen Euroopan Nato-maihin, sanoo Kokko.

Ukrainan sota sai pääpuolueet Bidenin taakse

Menneinä vuosikymmeninä Yhdysvallat näki tehtäväkseen puolustaa vapautta ja demokratiaa.

– Periamerikkalainen eetos on, että Yhdysvallat on vapaan maailman johtaja, jota muut seuraavat. Sen tehtävänä oli kylmän sodan aikana puolustaa amerikkalaisia arvoja ja samalla koko ihmiskunnan yhteisiä arvoja. Yhdysvalloilla on taas sama tehtävä, sanoo Kokko.

Tämä näkyy Kokon mielestä tällä hetkellä myös Yhdysvaltain sisäpolitiikassa: suuret puolueet ovat lähes yksimielisesti tukemassa Bidenia taistelussa Venäjää vastaan ja Ukrainan avustamisessa.

– Vuosikymmenien ajan pääpuolueet ovat olleet täysin erkaantuneita toisistaan. Nyt demokraatit ovat yksimielisesti ja rebublikaanit lukuunottamatta muutamia kongressiedustajia – jotka ovat olleet vannoutuneita trumpisteja – ovat täysin presidentin tukena.

Sisäpoliittista railoa tuskin kurotaan umpeen, vaikka ulkopuolinen uhka on ennenkin auttanut yhdistämään sisäisiä rivejä.

– Marraskuun kongressin välivaaleissa säilyvät todennäköisesti vahvana samat sisäpoliittiset jännitteet kuin tähänkin asti. Niitä ovat aborttioikeus, aseet, talous ja työllisyys.

Ukrainan sota yhdistää Yhdysvalloissa myös kansaa: Brookings-insituutin tekemän kyselyn mukaan suurin osa amerikkalaisista suhtautuu Venäjään kielteisesti.

“Bidenilta harkittu teko”

Puolan Varsovassa maaliskuun loppupuolella puhunut presidentti Joe Biden päätti puheensa sanomalla: “Hyvä luoja sentään, se mies (Putin) ei voi pysyä vallassa.”

Bidenille on vuosikymmenien varrella sattunut puheissa lipsahduksia ja kömmähdyksiä. Niitä voi jopa pitää osana hänen tyyliään. Kokko arvelee, että kyse oli tällä kertaa harkitusta teosta.

– Hän itsekin selitti sanomistaan turhautumisensa kautta.

Tutkijan mielestä Bidenin kommentista voi tehdä päätelmän, että Yhdysvallat tekee kulissien takana kaikkensa Putinin syrjäyttämiseksi.

– Venäjän propagandakoneisto osaa käyttää hyödykseen Bidenin lausahdusta. Se osoittaa, että lännen uhka Venäjälle on todellinen, sanoo Kokko.

Kokko ei osaa arvioida Ukrainan sodan vaikutuksia Bidenin suosioon. Historiassa Yhdysvaltain lähtö mukaan kansalaisten mielestä oikeutettuun sotaan, on aina nostanut presidentin kannatusta. Kyse on niin sanotusta rally ´round the flag -ilmiöstä. Koronapandemian alussa sama ilmiö näkyi myös Suomessa.

Voit keskustella aiheesta 8.4. klo 23.00 saakka.

Tulli kertoo aloittaneensa noin 20 esiselvitystä kuljetuksista, joita koskevat EU:n Venäjälle ja Valko-Venäjälle asettamat pakotteet.

Tullin mukaan esitutkinnassa on tällä hetkellä kaksi tapausta, joita tutkitaan eri asteisina säännöstelyrikoksina.

Esiselvityksiä on aloitettu etenkin yrityksistä viedä Venäjälle tai Valko-Venäjälle sellaisia tuotteita, joita pystyy käyttämään sekä siviili- että sotilastarkoituksiin. Niitä ovat esimerkiksi tietokoneiden osat ja muut elektroniikkatuotteet.

Pakotelistalla ovat myös muun muassa puolustustarvikkeet, veneet, puhelimet ja ylellisyystuotteet.

Kymmenen tapauksen kohdalla Tulli on todennut, ettei niistä ole syytä aloittaa esitutkintaa, koska tuotteiden kuljetukset ovat lähteneet ennen pakotteiden asettamista.

42 miljoonan arvoiset taide-esineet jäivät tullin haaviin

Tulli kertoi eilen takavarikoineensa 42 miljoonan euron arvosta venäläismuseoiden omistamia taide-esineitä, jotka olivat matkalla Suomen kautta Venäjälle.

Tapausta tutkitaan rikosnimikkeellä törkeä säännöstelyrikos.

Suomessa on etsitty myös pakotelistoilla olevien henkilöiden omaisuutta. Tulli on pidättänyt EU-pakotteiden nojalla kymmeniä huvijahteja, joiden epäillään kuuluvan pakotelistoilla oleville ihmisille.

Tulli on tutkinut pakotteisiin liittyviä säännöstelyrikoksia aiemmin muun muassa Krimin ja Syyrian pakotteiden osalta. Esimerkiksi vuonna 2013 panssarivaunun varaosia yritettiin viedä Venäjältä Suomen kautta Syyriaan.

Lue myös:

Tulli pysäytti 42 miljoonan euron arvoiset venäläiset taideaarteet itärajalla – museoiden nimiä ei vahvisteta, mutta "Eremitaaši kuulostaa tutulta"

HS: Luksusjahtifirma Yacht Storella kytkös presidentti Putinin lähipiiriin – venehallissa Kotkassa on ainakin kaksi jahtia, jotka yhdistyvät Kremliin

Onko tämä Venäjän ex-presidentin miljoonajahti? Moskovaan rekisteröity alus talvehtii Suomessa: "Se ei ole tullut tänne yllättäen tai salaa"

Venäjä aloitti runsas kuukausi sitten suurimman maasodan Euroopassa sitten toisen maailmansodan. Hyökkäys Ukrainaan sysäsi maanosan epävarmuuden aikaan, ja sota myllertää uuteen aikaan myös puolueiden kannatusta.

Suomessa on nyt kokoomuksen aika, ainakin toistaiseksi.

Torstaiaamuna julkaistu mittaus on ensimmäinen Ylen teettämä puolueiden kannatuskysely, joka on tehty kokonaan Venäjän hyökkäyssodan aikana.

Se näkyy.

Kokoomuksen kaula seuraavana tulevaan SDP:hen revähti peräti 7,1 prosenttiyksikköön. Kova on myös 3,5 prosenttiyksikön korotus, jonka kokoomuksen suosio on loikannut edellisestä kuusta.

Mittauksen perusteella 26,1 prosenttia suomalaisista kannattaa kokoomusta. Se on paras lukema, joka kokoomukselle on Ylen kyselyssä koskaan mitattu.

Kokoomuksen suosion nousulle on yksi ilmeinen selitys.

Puolueen kannatusta kasvattaa se, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ajanut suomalaiset etsimään turvaa sotilasliitto Naton mahdollisesta jäsenyydestä.

Vähemmistön kannattamasta Nato-jäsenyydestä on tullut kansan enemmistön vaatimus, mikä suosii valmiiksi asemissa ollutta kokoomusta.

Kansa on kääntänyt Nato-mielipidettään historiallisen nopeasti. Heti sodan alussa tehdyssä Ylen kyselyssä tuloksena oli ensimmäistä kertaa, että enemmistö kansalaisista kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Poliitikkoihin kohdistuu nyt kova paine.

Kokoomus on voinut kehua, että puolue on kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä yli 15 vuotta.

Kokoomuksen ohella Nato-myönteisyydellään on erottunut aiemmin vain nykyhallituksen pienin puolue, RKP, jonka suosio pysyi maaliskuussa totutuissa lukemissa.

Muut puolueet sen sijaan muodostavat edelleen kantojaan.

Oikeistopuolueiden kannatusta voi nostaa ylipäätään se, että Venäjän arvaamattomuuden takia huomio kiinnittyy nyt turvallisuuteen ja Suomen puolustukseen.

Kokoomuksen kaltaisia porvaripuolueita suosii yleensä, jos vaalitaistelun teemoiksi nousevat lain ja järjestyksen kaltaiset kysymykset.

Vasemmisto hyötyisi enemmän siitä, jos puheenaiheet liittyisivät kansalaisten toimeentuloon, hyvinvointiin ja tulonjakoon.

Kokoomuksen laariin sataa myös se, että puolue on voinut kerätä kannatusta oppositiossa, jossa suosion kasvattaminen on hallitusta helpompaa.

Toisaalta kriisiajat voivat vaatia yksituumaisuutta, nostaa vallassa olevan hallituksen suosiota ja tehdä oppositiopolitikoinnista vaikeampaa.

Oppositioasema ja kansan turvallisuushuolet eivät näytä ruokkivan ainakaan toista oppositiopuoluetta perussuomalaisia, joka on menettänyt varsinkin mieskannattajiaan kokoomukselle.

Perussuomalaiset oli Ylen maaliskuun kyselyn suurin pudottaja, ja kannatuskäyrä osoittaa päinvastaiseen suuntaan kuin kokoomuksella, alas.

Perussuomalaisten kannatus laski maaliskuussa 13,6 prosenttiin, missä on kahden prosenttiyksikön pudotus Ylen edellisestä kyselystä.

Viime viikolla perussuomalaiset otti askeleen kohti Natoa ja alleviivasi pitkin viikkoa Nato-lähenemistään. Puolueen keskeiset vaikuttajat kertoivat kannattavansa Natoa, ja eduskuntaryhmän mukaan jäsenyyttä voidaan edistää.

Ylen kyselyn viikkokohtaisten taustalukujen perusteella Nato-viesti saattoi vedota, sillä puolue sai kyselyn parhaat kannatuslukemansa juuri viime viikolla.

Perussuomalaisten kannattajista 65 prosenttia haluaa Ylen tuoreimman kyselyn perusteella Suomen Natoon.

Suurista puolueista kannanmuodostus Natosta on ollut vaikeinta SDP:lle ja keskustalle, joilla on perussuomalaisia pidemmät perinteet ulkopolitiikan hoidosta.

Ylen mittauksen perusteella keskustaa äänestäisi nyt 12,3 prosenttia suomalaisista. Kannatus on runsaan prosenttiyksikön pudotuksessa.

Hienoisessa nousussa oleva pääministeripuolue SDP pitää sen sijaan toiseksi suosituimman puolueen paikkaa entistä selvemmällä erolla perässätulijoihin, perussuomalaisiin ja keskustaan.

SDP pääsi nauttimaan pääministeri Sanna Marinin huippusuosiosta korona-aikana, kun kansa kerääntyi pääministeripuolueen taakse etenkin kriisin alkuvaiheessa.

Tuoreessa kriisissä huomio on kiinnittynyt presidentti Sauli Niinistöön, joka on keskeisessä roolissa Suomen mahdollisella Nato-tiellä.

Kokoomuksen ykköspaikkaa ei selitä vain Euroopan uusi, turvaton aika, vaan puolueella oli jo ennen sodan puhkeamista pullat hyvin uunissa. Kokoomus sai kunta- ja aluevaalivoittojen siivittämänä kannatuksensa nousuun. Ylen kyselyn kärkipaikkaa kokoomus on pitänyt vajaan vuoden.

Nyt johtopaikka on entistäkin selvempi.

Eduskuntavaaleihin on vuosi, ja kokoomuksen asema on vankka, mutta epävarmana aikana vuosi on pitkä aika.

On mahdollista, että Suomi tekee päätöksiä turvallisuusratkaisuistaan piankin. Eduskunta käsittelee Nato-jäsenyyttä kevään aikana.

Jos turvallisuuspolitiikasta vallitsee yksimielisyys, se heikentää kokoomuksen mahdollisuutta erottua enää muista ja profiloitua aihepiirillä.

Vielä tammikuussa yksi arvio oli, että seuraavista eduskuntavaaleista tulisi sote-vaalit.

Ajat ovat niin myrskyisät, että vuoden päästä järjestettävien eduskuntavaalien teemoja moni tuskin uskaltaa juuri nyt arvioida.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa kokoomuksen suosiota rokotti kompastelu vanhuspalveluiden hoitajamitoituksessa. Voiton vei tuolloin niukasti SDP.

Lue lisää:

Venäjän hyökkäys runnoi puolueiden Nato-perustelut – keskustaa jarruttanut Kekkosen perintö, vasemmistoa Yhdysvaltojen militarismi

Pääministeripuolue SDP ratkoo Nato-kantaansa – Marin: Suomen suhdetta sotilaalliseen liittoutumiseen pohdittava jo kevään aikana uudelleen

Ylen kysely keskustan puoluevaltuustolle: liki kaksi kolmasosaa vastaajista kannattaa Suomen jäsenyyttä sotilasliitto Natossa

Teloitustyyliin murhattuja siviiliasuisia ihmisiä lojumassa kotien edessä ja autoteillä, liki kolmensadan ihmisen huolimattomasti peitetty joukkohauta, raakalaismaisesti hävitetty, ryöstetty ja raiskattu perhelähiö.

Toimitukseen tulee paljon kysymyksiä siitä, miksi tällaista julmuutta näytetään uutiskuvissa. Ahdistus on ymmärrettävää. Eivät nämä kuvat jätä ketään meistä rauhaan.

Butšan kuvia ei varmasti missään journalistisessa mediassa ole julkaistu ilman harkintaa. Yle Uutisissa näiden kuvien julkaisua edelsi keskustelu, jossa punnitsimme huolella Butšasta tulleiden tietojen merkitystä ja sieltä saapuneita kuvia omaa journalistieettistä ohjettamme vasten. Päätös ei ollut helppo: tiedostimme, että yleisö tulee järkyttymään.

Uutisjournalismin päätehtävä on välittää yleisölle mahdollisimman todenmukainen kuva maailmasta, ja kuvalla on yhtä tärkeä tiedonvälitystehtävä kuin muullakin journalismilla. Myös sodasta täytyy pystyä välittämään mahdollisimman totuudenmukainen käsitys. Sodan todellisuus on kauheaa, ja yleisöllä on oikeus tietää.

On myös siviilien etu, että uutismedia seuraa sotia ja kertoo niiden kauheuksista ja mahdollisista ihmisoikeusrikkomuksista myös kuvin. Sodan alle jääneet yleensä itse haluavat maailman tietävän totuuden, ja tuon tiedon välittäminen on osaltaan uhrien kunnioittamista. Kuvajournalismilla on kautta historian ollut tärkeä rooli sotarikosten todistajana. Muistamme Vietnamin sodan symboliksi nousseen kuvan napalmihyökkäyksen kauhua itkevästä tytöstä, Sarajevon piirityksen kuvat, tapahtumat Ruandasta Syyriaan.

Väkivaltaisten kuvien näyttäminen vaatii aina vankat journalistiset perusteet. Kuva on paljon tulkinnanvaraisempi kerrontamuoto kuin esimerkiksi teksti tai puhe. Yle Uutisten peruslinja on, ettemme lähtökohtaisesti näytä kuvaa tappamisesta, väkivallasta tai kuolleista ihmisistä. Sama linja koskee niin onnettomuuksia, henkirikoksia kuin sotaakin. Silti journalismi ei voi sitoa omia käsiään liikaa: kuvaeettiseen ohjeeseemme on kirjoitettu selvästi auki myös se, että jos tiedonvälitystehtävä ja todellisen tilannekuvan ymmärrettäväksi tekeminen vaatii, peruslinjaan voi ja kuuluu tehdä harkittuja poikkeuksia.

Oleellinen kysymys harkinnassa on aina se, mistä kuva kertoo. Miksi se on tiedonvälityksen ja tapahtumien ymmärtämisen kannalta tarpeellinen? Myös se, miten tilanne kuvassa näytetään, vaikuttaa keskeisesti julkaisupäätökseen. On tarpeetonta julkaista tunnistettavia, yksityiskohtaisia lähikuvia väkivaltaisesti kuolleista ihmisistä ja heidän vammoistaan. Erityisen hienovaraista harkintaa vaaditaan, jos kyse on lapsista. Kuolleillakin on ihmisarvo ja yksityisyys, mutta yhtä lailla tärkeää on ajatella heidän eloonjääneitä perheenjäseniään ja läheisiään. Lisäksi yleisöä on syytä etukäteen varoittaa, että jutussa tai lähetyksessä näytetään poikkeuksellisen järkyttäviä kuvia.

Saamme joskus kritiikkiä myös siitä, ettemme julkaise kaikkea sitä karmivaa kuvastoa, mitä rintamilta vaikkapa sosiaalisen median kanavissa näkee. Pelkkä shokkiarvo ei ole uutisarvoa. Uskomme, että suomalainen yleisö ymmärtää sodan perusjulmuuden ilman toistuvaa alleviivaamista shokeeraavin kuvin. On selvää, että sodassa kuolee ja silpoutuu ihmisiä, erityisesti sotilaita. Ei ole hyvä, jos turrumme väkivallan kuvastoon. Siitä ei pidä tulla arkipäivää, joka ei lopulta enää hätkäytä ketään. Raunioiden ja kuoleman keskellä hiljaa jatkuvan elämän ja sen tunteiden näyttämisellä on myös väkevä todistusvoima.

Pidämme jatkossakin kiinni tarkasta harkinnasta sodan kuvien julkaisussa. Kuvat Butšasta piti näyttää siksi, että tämän kaltaisia siviileihin kohdistuvia kauheuksia ei pitäisi tapahtua edes sodassa. Maailman oli tärkeää nähdä omin silmin Venäjän sodankäynnin barbaarinen luonne. Uutiskuva on historiankirjoituksen ensimmäinen luonnostelija.

Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja

Näkökulmasta voi keskustella 8.4. klo 23.00 saakka.

Perjantaina alkanut 25 000 hoitajan lakko on kärjistynyt syyttelyksi. Työnantajan mukaan potilaat ovat vaarassa, sillä hoitajat eivät tule suojelutyöhön. Hoitajien mukaan heitä ei edes pyydetä töihin. Matka yhteiseen neuvottelupöytään on pitkä.

– Tilanne vaikuttaa todella tulehtuneelta, sanoo myös sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen Tampereen yliopistosta.

Työnantajapuolella koronapandemia on viimeisimpänä vienyt resursseja ja niin on sote-uudistuksen valmistelukin. Hoito- ja hoiva-alan työntekijät ovat olleet puolestaan jo pitkään uupuneita ja tyytymättömiä työoloihinsa. Palkan tasosta on puhuttu vuosia.

– Ehdottomasti ymmärrän hoitajia ja sitä, että he nousevat nyt puolustamaan oikeuksiaan ja vaatimaan niitä.

Tynkkynen tviittasi jo lakon ensimmäisenä päivänä siitä, että ongelma on jatkunut pitkään.

Pitäisi puhua juurisyistä

Tynkkysen mielestä lakkokeskustelussa on viime päivinä keskitytty liikaa esimerkiksi potilasturvallisuuslakiin, eikä varsinaiseen ongelmaan eli hoitajapulaan.

– Kyllähän hoitajapula varmasti vaarantaa potilasturvallisuutta jo niin sanotusti normaaliaikoina. Nyt pitäisi suunnata katseet siihen, mitkä ovat juurisyyt hoitajien kokemaan tyytymättömyyteen.

Suomessa hoitajilla on Tynkkysen mukaan keskeinen rooli monien palvelujen pyörittämisessä. Kansainvälisestikin vertailtuna hoitajat tekevät vaativia tehtäviä. Samaan aikaan palkka on hiertänyt vuosia. Tynkkynen muistuttaa, että budjetin takana on aina päättäjiä.

– Raha ja sen käyttö on aina poliittinen valinta ja poliittinen kysymys.

Hoitajat ovat kertoneet työntekijäpulan ja palkan lisäksi muista alan ongelmista kuten siitä, ettei omaan työhön tai työvuoroihin saa vaikuttaa riittävästi.

Hoitoalan johtajilla taas aika menee sijaisten etsimiseen, eikä henkilöstöjohtamiseen jää aikaa. Järjestelmä on myös Tynkkysen mielestä perustunut liikaa joustamiseen.

Hyvinvointialueet voisivat panostaa henkilöstöä kuulevaan toimintatapaan

Jatko on Tynkkysen mielestä haastava, sillä sote-alalla kaikki työntekijät alkavat olla piipussa. Takana on jo kaksi vuotta koronapandemiaa ja sote-uudistus on loppusuoralla. Vuoden 2023 alusta aloittavat hyvinvointialueet, joiden kontolle tulee pelastustoimi sekä sote-palvelut.

Tynkkynen näkee silti uudistuksessa myös mahdollisuuksia. Uudessa organisaatioissa voitaisiin luoda organisaatiokulttuuri, jossa myös henkilöstö pääsisi vaikuttamaan paremmin ja johtamisen kysymyksiin panostettaisiin.

Hän toivoo, että hyvinvointialueet ja niiden päättäjät ottaisivat asian tosissaan ja näkisivät, että henkilöstö on keskeisin resurssi.

– Henkilöstöstä huolen pitäminen on pitkän tähtäimen investointi.

Hoitajalakko voi laajentua huhtikuun puolivälissä

Lakossa on mukana kuusi sairaanhoitopiiriä: Helsinki ja Uusimaa, Pohjois-Savo, Pohjois-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Keski-Suomi. Sairaanhoitopiirien vastuulla on oman alueensa erikoissairaanhoito. Lakon piirissä on myös kuntien omistamia sote-liikelaitoksia.

Lakossa ovat mukana Suomen lähi- ja perushoitajien liitto Super ja sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan järjestö Tehy. Tehyn suurin ammattiryhmä ovat sairaanhoitajat. Nyt lakossa on yhteensä noin 25 000 hoitajaa. Jos sopua ei synny, lakko laajenee huhtikuun puolivälissä.

Hoitoalalla on työvoimapula, joka on vain pahentunut koronapandemian aikana. Alan vetovoima on hiipunut samaan aikaan, kun väki vanhenee ja hoitajia tarvittaisiin entistä enemmän. Siksi hoitajaliitot vaativat alalle viiden vuoden "pelastusohjelmaa" eli käytännössä palkkaohjelmaa.

Se tarkoittaisi palkkatason nostamista 3,6 prosenttia vuosittain normaalien sopimuskorotusten lisäksi. Sopimuskorotukset ovat pyörineet viime aikoina kahden prosentin tietämillä.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Keskustelu on auki 8. huhtikuuta kello 23.00 asti.

Lue lisää:

Emeritusprofessori hoitoalan lakosta: potilasturvallisuus on vaarassa, mutta ilman parempia palkkoja se heikkenee tulevaisuudessa entisestään

Hoitaja: "Telepatiaan emme taivu" – pääluottamusmiesten mukaan suojelutyöhön kutsuviin puheluihin olisi kyllä vastattu, jos niitä olisi tullut

TAYS on sanonut aluehallintovirastolle, ettei sillä ole keinoja määrätä hoitajia päivystykseen – johtajaylilääkäri: "He eivät vastaa puheluihin"

Näin lakkoilevia hoitajia määrättäisiin suojelutyöhön: kieltäytymisestä uhkasakkoja, lakisääteiset työajat voisi ylittää väliaikaisesti

Kangasalan Sahalahdella AgriToukolan Oy:n kanankasvattamoissa lihoo kerralla 150 000 lintua tuottamassa broilerin lihaa. Isäntä Juha-Pekka Toukola viljelee myös peltoja 870 hehtaarin alalla eri puolilla Pirkanmaata ja Hämettä. Suurin osa on vuokraviljelyä.

Hänellä on takanaan kaksi huonoa satovuotta, mutta tämä kesä saa toivon kipinöimään. Uskoa valaa viljan hinnan jyrkkä nousu.

– Odotettavissa olevat katelaskelmat näyttävät paremmalta kuin koskaan, Juha-Pekka Toukola toteaa.

Viljelijä on saanut itsekin tuta kannattavuuden laskusta eikä vähättele maatalouskriisiä. Mutta hän oudoksuu silti kriisistä käytyä keskustelua.

Puhe velloo vain lannoitteiden ja energian hinnan nousussa unohtaen tulopuolen. Vähälle huomiolle on jäänyt se, että vilja hinnan nousu kattaa reilusti tuotantopanosten kallistumisen.

Surkuttelun ja lamaantumisen sijaan Toukola kehottaa viljelijöitä löytämään rahat lannoitteisiin kaikki mahdolliset kivet kääntäen. Hän uskoo, että viljantuotantotilat saavat pelloiltaan tänä vuonna paremman katteen kuin koskaan EU-aikakaudella, jos sato on vähintäänkin normaali.

Peltohehtaarilta luvassa 400 euron lisätuotto

Viljasta sai viime syksynä keskimäärin 150 euroa tuhannelta kilolta. Nyt viljapörssien hinta pyörii yli kaksinkertaisissa summissa. Viljasta tehdään ennakkokauppoja, joissa ohra, vehnä ja kaura kiinnitetään yli 300 euroon tonnilta. Ruis on loivemmassa nousussa.

– Tiedämme, että saamme ainakin tuon hinnan varmuudella ensi syksynä. Mikäli Ukrainan kriisi jatkuu, hinta voi olla 400–500 euroa viljatonnilta.

Juha-Pekka Toukola laskee, että mikäli hehtaari tuottaa 4 000 tonnia viljaa ja tonnista saa 300 euroa, niin peltohehtaarilta saa yli 600 euroa enemmän tuottoa kuin viime kesänä. Lannoitteen hinnan nousu hehtaaria kohti on puolestaan 200 euroa. Näin ollen peltohehtaarilta luvassa 400 euroa suurempi tuotto.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen arvelee myös, että viljatiloja odottaa EU-jäsenkauden parhain vuosi, jos sato on normaali.

Hyvä näkymä avautuu tilanteessa, jossa monien viljelijöiden kassat ovat tyhjät. Kehnojen satovuosien seurauksena varat ovat niin vähissä, että tuotantopanoksia hankitaan velkarahalla.

Pellervon Taloustutkimuksen (PTT) vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala kertoo, että viljan hinnan ennustetaan säilyvän korkeammalla pitkään, joskin hintaan liittyy useita epävarmuustekijöitä.

– On mahdotonta sanoa, kuinka paljon keskimääräinen kate tänä vuonna paranee, koska muidenkin tuotantopanosten hinnat voivat vielä muuttua sotatilanteen pitkittyessä, tutkija toteaa.

Viljan hintakarkelo pyllistää kotieläintiloille

Viljan hintaharppaus ilahduttaa lähinnä viljan viljelijöitä. Kotieläintilat saavat kokea sen nurjan puolen. Rehujen hinta nousee samassa suhteessa kuin viljan hinta.

– Kotieläintiloille viljan hinnan nousu on lisäkustannus, joka heidän pitäisi saada oman tuotteen myyntihinnassa takaisin. Varsinkin siipikarjaa ja sikoja kasvattavat laskevat nyt, syövätkö eläimet enemmän kuin ne tienaavat, MTK:n Juha Lappalainen toteaa.

Myös Toukolan tilan kananlihan kasvattaminen vaatii ostorehua. Pelloilta saatu vilja kattaa vain viisitoista prosenttia kanojen ruuasta. Loput ovat teollisesti valmistettu rehua. Rehukustannuksen nousua kattamaan kananlihan tuottajat ovat saaneet korotuksia, jotka Juha-Pekka Toukolan mukaan auttavat merkittävästi tuottajaa.

Karjan lannasta vähän lohtua

Karjan lannasta ei ole kustannustaakan keventäjäksi. Kanankakka käytetään jo nyt niin tehokkaasti, ettei ylimääräistä liikene pelloille.

AgriToukola Oy käyttää kaiken kanankakan itse. 150 000:n kanan kahdeksan kasvatuskierrosta vuodessa eli 1,2 miljoonaa kanaa tuottavat noin 2 800 kuutiometriä lannoitetta.

Kanankakka sisältää lähes kaikki pääravinteet. Tila ostaa ulkopuolelta lähinnä vain typpi- ja hivenainelannoitteet. Tilan onneksi nekin hankittiin viime kesänä, jolloin hinnat eivät olleet lähteneet nousuun.

Lehmän lanta on puolestaan logistisesti hankala, koska viljatilat ja maitotilat ovat paljolti eri alueilla. Sikatiloja on niin vähän, että lannalle ei synny markkinoita. Hevosen lanta puolestaan soveltuu huonosti lannoitteeksi ja siihen liittyvä hukkakauran leviämisen mahdollisuus pelottaa viljelijöitä.

– Teollisten lannoitteiden käyttäjät eivät ole kovin kiinnostuneita lannasta. Pula teollisista lannoitteista pitää olla todella paha, että he kääntävät ajatukset tähän suuntaan, ProAgrian hankeasiantuntija Tiina Heinonen arvio.

Lisäksi monilta viljelijöiltä puuttuu lannan levittämiseen tarvittava kalusto.

Huoltovarmuus arveluttaa

Juha-Pekka Toukola on vakuuttunut, että kahden huonon satovuoden jälkeen Suomen viljasiilot ammottavat ensi syksyyn mennessä tyhjyyttä. Tutkijat ja MTK näkevät tilanteen samoin.

– Suomen viljavarastot ovat viime syksyn huonon sadon vuoksi ennätyksellisen pienet, Juha Lappalainen toteaa.

Jos jatkoksi tulee vielä yksi huono sato, on viljan hintakarkelot entistä ilmeisemmät. Myös Euroopan viljasato vaikuttaa menoon.

MTK:n Juha Lappalainen arvelee, että Euroopan viljelijät käyttävät hintakriisin vuoksi tänä vuonna normaalia vähemmän lannoitteita. Se on omiaan kutistamaan kokonaissatoa. Sekin hilaa viljan hintaa ylös.

PTT puolestaan ennustaa, että Suomen viljasato riittää takaamaan huoltovarmuuden ja ruokaketjun toimivuuden, mikäli kasvukauden sääolosuhteet ovat suotuisat. Lisäehtona on, että lannoitteiden käyttöä optimoidaan ja kaikki viljelykelpoiset peltolohkot kylvetään.

Kesannot hyötykäyttöön

Suomessa on noin 200 000 hehtaaria erityyppisellä kesannolla olevaa pinta-alaa. Tästä noin 20 000 hehtaaria on niin sanottua ekologisen alan kesantoa. Euroopan komissio on kannustanut ottamaan sen viljelykseen, jotta ruuan- ja rehuntuotanto lisääntyisi.

Päivi Kujala PTT:stä suosittelee lisäämään erityisesti öljykasvien viljelyä, koska valkuaiskasvien osalta Suomi on tuontiriippuvainen erityisesti Ukrainan rapsista ja auringonkukkaöljystä.

Tutkija kehottaa viljelijöitä myös entistä suurempaan tarkkuuteen lannoitteiden käytössä määrien, ajoitusten ja paikkojen suhteen.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida torstaihin kello 23 asti.

LUE MYÖS:

Viljelijöiden tuska kasvaa kasvamistaan – nyt pelkona ovat talvituhot

Venäjän hyökkäyksen tuomaan lannoitepulaan olisi yksinkertainen ratkaisu, mutta raaka-aine päätyy Suomessa kaatopaikoille – kierrätys on liian kallista

Kierrätyslannoitteiden kysyntä ampaisi kasvuun – moni myy tällä hetkellä ei-oota ja etsii lisää raaka-aineita tuotantoon

Konkaripoliitikko, Lapin aluevaltuutettu ja Kemin kaupunginvaltuutettu Paavo Väyrynen kertoo pyrkivänsä uudelleen keskustapuolueen johtoon. Väyrynen sanoo torstaina julkaistussa blogissaan asettuvansa ehdolle puheenjohtajaksi ensi kesän puoluekokouksessa Lappeenrannassa.

Asettumalla ehdolle hän sanoo avaavansa keskustelun puolueen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta linjasta. Väyrysen mukaan sotilasliitto Natoon liittymiselle ei ole perusteita. Hän haluaa keskustan ajavan liittoutumattomana pysymistä.

– Meidän on huolehdittava Suomen itsenäisyydestä ja maamme asemasta sotilaallisesti liittoutumattomana, puolueettomana maana, Väyrynen kirjoittaa.

Väyrynen kuuluu keskustanuorten liittohallitukseen

Keskusta kärsi viime eduskuntavaaleissa historiansa suurimman tappion, ja Ylen tuoreessa mittauksessa puolueen kannatus on viime eduskuntavaalien tulosta matalampi.

Väyrysen mielestä puolueen pitäisi laatia uusi periaateohjelma.

– Johtamani keskustan kaksikielinen piiri on tehnyt puoluekokousaloitteen uuden periaateohjelman laatimisesta puolueelle, hän kirjoittaa blogissaan.

Väyrysen mielestä keskustan uudessa nousussa nuoret ovat avainasemassa.

– Tämän vuoden alusta alkaen olen kuulunut puoluehallituksen edustajana keskustanuorten liittohallitukseen. Keskustanuorilla on hyvä periaateohjelma.

Puoluehallituksessa ruotsalaisten edustajana

Viidellä vuosikymmenellä muun muassa kansanedustajana toiminut 75-vuotias Väyrynen oli keskustan puheenjohtaja 1980-1990 -luvuilla. Hän erosi puolueesta neljä vuotta sitten ja menetti kunniapuheenjohtajan arvonimen.

Väyrynen on tällä hetkellä puoluehallituksen jäsen edustaen keskustan ruotsalaista piiriä.

Reilu kuukausi sitten keskustan Helsingin piirin puheenjohtaja Harriet Lonka ja lappilainen kansanedustaja Mikko Kärnä vaativat yhdessä Paavo Väyrysen erottamista keskustasta sekä sen puoluehallituksesta.

Heidän mukaansa Väyrynen käyttää asemaansa puoluehallituksessa Suomen ulkopoliittisen linjan vastaisen propagandan viljelyyn.

Lue myös:

Paavo Väyrynen kaivoi reitin takaisin vallan käytäville ruotsinkielisten avulla – tällainen on keskustan sisäinen häirikköpiiri, jolta emopuolue katkaisi rahahanat jo ajat sitten

Keskustan sisäinen kiistely jatkuu: Paavo Väyrysen johtama kaksikielinen piiri vaatii Keski-Pohjanmaan piirin lakkauttamista ja erottamista puolueesta

Kuusi viikkoa on tullut kuluneeksi siitä, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa. Taistelut jatkuvat edelleen kiivaina ja keskittyvät nyt etenkin maan itäosiin Mariupoliin, Donbasiin ja Luhanskiin.

Sotilasasiantuntijoiden mukaan Venäjä valmisteleekin idässä suurhyökkäystä. Arvioiden mukaan presidentti Vladimir Putin haluaisi saavuttaa jonkin merkittävän sotilaallisen voiton ennen Voitonpäivän paraatia 9. toukokuuta.

Venäjän joukot ovat vetäytyneet käytännössä kokonaan Kiovan ympäristöstä ja Ukrainan koillisosista, Yhdysvaltain tiedusteluviranomaiset kertoivat keskiviikkona.

Asiantuntijat arvelevat suurhyökkäyksen alkavan mahdollisimman pian. Arvioiden mukaan voi kuitenkin kestää vähintään viikon, ennen kuin pohjoisesta siirrettävät joukot ovat taistelukunnossa Donbasissa.

Venäjä haluaa Mariupolin hallintaansa

Venäjän joukot havittelevat Mariupolin kaupunkia täyteen hallintaansa. Ukrainan varapääministeri Iryna Vereštšukin mukaan pelkona on, että Venäjän hyökkäyksen kiihtyessä siviilejä on mahdotonta evakuoida alueelta.

Saarretussa Mariupolissa uskotaan olevan vielä pitkälti yli 100 000 siviiliä, joita ei ole saatu evakuoitua. Mariupolin siviileillä on kerrottu olevan pulaa kaikesta, ja ukrainalaisten mukaan heitä on kuollut nälän ja janon runtelemina.

Ukraina toivoo voivansa evakuoida siviilejä kymmenen humanitaarisen käytävän kautta tänään torstaina, sanoo varapääministeri Vereštšuk uutistoimisto Reutersin mukaan.

Piiritetystä Mariupolista lähtevien täytyisi kuitenkin käyttää omia ajoneuvojaan.

Ukrainan asevoimien päivityksen mukaan Venäjän joukot hyödyntävät rautateitä siirtääkseen sotilaslastia nopeasti. Aseet ja muut varusteet saapuivat Kupyanskin rautatieasemalle Koillis-Ukrainaan Valuykin asemalta Belgorodista Venäjältä.

Rautatiet ovat myös Ukrainan joukkojen ja raskaiden aseiden tehokkain kulkuneuvo, sekä nopein reitti ulos pakeneville siviileille.

Luhanskin alueelta pakoon "vielä kun se on turvallista"

Kuukausi sodan alkamisen jälkeen Venäjä on väittänyt saaneensa hallintaan 93 prosenttia Luhanskin alueesta ja 54 prosenttia Donetskista. Putin on vielä kaukana koko alueen valtaamisesta, ja vaikka hän julistaisikin voiton alueesta, on se hyvin laaja hallita.

Presidentti Putinin puhuessa Donbasista hän viittaa Ukrainan vanhaan hiilen ja teräksen tuotantoalueeseen.

Putin on perustellut toistuvasti hyökkäystä Donbasin alueelle perusteettomasti sillä, että Ukraina olisi toteuttanut kansanmurhaa idässä.

Itä-Ukrainan Luhanskin alueen viranomaiset kertoivat keskiviikkona yrittävänsä evakuoida siviilejä viiden humanitaarisen käytävän kautta.

Viranomaiset myös kehottivat keskiviikkona asukkaita poistumaan "kun se vielä on turvallista".

Ukrainan asevoimien mukaan venäläiset joukot ryhmittyvät uudelleen ja valmistautuvat uuteen hyökkäykseen Itä-Ukrainan Donbasin alueella, johon myös Luhansk kuuluu.

Mitä ajatuksia artikkeli sinussa herättää? Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23:een saakka.

Lue myös:

Ukrainassa on sodittu nyt kuusi viikkoa – lue kolme keskeistä uutista illalta ja yöltä

Itä-Ukrainan asukkaita kehotettu pakenemaan vielä, kun se on mahdollista – kaupunkeja pommitettu raskaasti

"Laitamme kaiken kuntoon, emmekä unohda tätä koskaan", sanoo vapaaehtoinen Harkovassa – ukrainalaiset siviilit uhmaavat Venäjän hyökkäystä

Päivittyvä Ukraina-artikkeli

LÄHTEET: Reuters, AFP

Oululainen Samuel Salonen, 13, ajatteli ensin, että videot, joissa joku kaatuu tarjottimen kanssa, ovat hauskoja. Tiktokiin on noin viikon ajan ilmestynyt toinen toistaan vauhdikkaampia videoita, joissa tarjotinta kantava oppilas "kompastuu" ja tavarat leviävät lattialle. Mistä tässä on kyse?

– Heitetään tarjotin ilmaan tai eteenpäin. Enemmänkin se on sellaista huomion hakua, että kaverit katsovat, että vau kun on siistiä, selittää Salonen.

Kaatumiset näkyvät hieman eri suunnista, suurin osa on takaapäin kuvattuja eli kavereita on pyydetty kuvaamaan näyttävä heittäytyminen. Ilta-Sanomien mukaan joillekin heittäytyjille on saatettu maksaa pieniä palkkioitakin kaatumisesta.

Kajaanilainen kasiluokkalainen Joonas Turrek päätti kokeilla tarjottimen kanssa kaatumista, kun kaverit innostivat asiaan palkkiolla.

– Astiat lensivät lattialle, ja kaikki alkoivat yhtäkkiä katsoa, että mitä tapahtui. En ole muihin videohaasteisiin osallistunut, enkä ole varma haluanko edes, kertoo Turrek.

Hänen tiedossaan ei ole, että muut samassa koulussa opiskelevat olisivat kokeilleet tätä Tiktok-trendiä. Eri kouluissa kuvatuista videoista on tehtailtu Tiktokiin myös kollaaseja, joissa on useampia kaatumisia leikattu peräkkäin.

Kastellin koulussa kerrottiin, että oppilailla on korvausvelvollisuus

Samuel Salonen ei ole itse kaatuillut tarjottimen kanssa, eikä hän ole nähnyt kaatumisia muualta kuin somesta. Hän kuitenkin tietää, että myös hänen käymällään Kastellin koululla kaatumisia on tapahtunut. Saman asian vahvistaa apulaisrehtori Samuli Rauhala.

– Valitettavasti ilmiö on tuttu. Keittiöltä on tullut viestiä, että näitä kaatumisia on useampia, että on muka kompastuttu. Laitoin tänä aamuna oppilaille viestiä, että jatkossa oppilaalla on korvausvelvollisuus, jos tällaista tapahtuu, kertoo Rauhala.

Nyt Samuel Salonen on sitä mieltä, että trendejä saa tehdä, mutta omaisuutta ei saa rikkoa. Aika pian tarjotinvillitys alkoi saamaan keskusteluissa kritiikkiä.

– Aika tyhmää hommaa. Alussa oli ihan siistiä, mutta ei enää millään tavalla. Nyt haukutaan jo hirveästi, kun rikkoutuu lautaset ja lasit.

Myös Joonas Turrek kertoo, että tarjotinheittäytymisistä puhutaan oppilaiden kesken kriittisesti. Hyvän maun raja menee Samuel Salosen mielestä siinä, että ei loukata ketään tai rikota omaisuutta, trendeissäkin pitää yrittää olla asiallinen. Videoilla hän on nähnyt myös haavereita.

– Olen nähnyt Tiktokissa sellaisia, että on tullut verta kädestä, kun haarukka on osunut. Yhdessä videossa lensi tarjotin kaverin päähän. Voi olla vaarallista, varsinkin jos heittää huonosti sen tarjottimen, pohtii Salonen.

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 8. huhtikuuta klo 23:een saakka.

Suomen varautumisen ministerityöryhmä kertoi tänään toimista, joilla varmistetaan energian saanti. Samalla tullaan vauhdittamaan vihreää siirtymää ja toisaalta helpotetaan yksityisautoilijoiden ja logistiikka-alan tuskaa.

Maaliskuussa perustettu ministerityöryhmä ohjaa toimia, jotka liittyvät Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyksen vaikutuksiin. Kyse on siis taloudesta ja huoltovarmuudesta.

Tiedotustilaisuudessa paikalla olivat valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.), elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.)ja ympäristö- sekä ilmastoministeri Emma Kari (vihr.).

– Varmistamme Suomen omavaraisuuden energian suhteen kaikissa olosuhteissa, Saarikko linjasi.

LNG-terminaali katkaisee riippuvuuden venäjän maakaasusta

Mika Lintilän mukaan Suomi pyrkii irti riippuvuudestaan venäläisestä maakaasusta. Suomeen tullaan hankkimaan nesteytettyä maakaasua vastaanottava ja varastoiva LNG-terminaalilaiva yhdessä Viron kanssa.

Laiva sijoitettaisiin Suomen rannikolle ja yhdistettäisiin maakaasun jakeluverkkoon. Vuokrasopimus on monivuotinen.

– Se ei ole mikään paatti, vaan isohko laiva. Ja sen hintaa ei kerrota, koska neuvottelut ovat kesken, Lintilä totesi.

Lintilä muistuttaa, että Baltia on jo irtautunut venäläisestä maakaasusta ja Suomessakin on terminaalilaivan käyttöönoton jälkeen siihen valmius.

– Suomen kaasun käyttö on noin viisinkertainen Viroon verrattuna, mutta tämän kokoluokan terminaalilaiva pystyy takaamaan ja turvaamaan Suomen kaasuntarpeen yhdessä Baltic Connector -kaasuputken kanssa.

Bensan hintaan helpotusta jakeluvelvoitteen laskulla

Ministeriryhmä kertoi myös polttoaineen jakeluvelvoitteen 7,5 prosenttiyksikön laskusta tälle ja ensi vuodelle.

Jakeluvelvoite pakottaa polttoainetta myyvät yhtiöt sekoittamaan bensan ja dieselin joukkoon vuosi vuodelta enemmän biopolttoainetta. Lintilän mukaan nyt päätetty väliaikainen muutos laskee polttoaineen hintaa noin 12 senttiä litralta – tänä vuonna mahdollisesti jopa vähän enemmän.

Lopullinen sana on luonnollisesti polttoaineiden kauppiailla.

– Vetoan vahvasti toimijoihin, että tämä näkyisi myös pumppuhinnassa, Lintilä totesi.

Jakeluvelvoitteen keventämistä on pidetty esillä logistiikka-alan kustannuskriisin vuoksi. Nyt päätetty jakeluvelvoitteen lasku tulee hyödyttämään niin ammatti- kuin yksityisautoilijoita.

Lintilän mukaan tämä ei tarkoita, että korkeiden hintojen kausi olisi päättymässä.

– Valitettavasti ei ole näkyvissä sellaista kuvaa, että polttoaineiden hinnat tulisivat lähiaikoina laskemaan – arvioiden mukaan ne tulevat nousemaan. Nyt haettiin toimenpiteitä, joilla pystytään vähän hillitsemään tätä nousua.

Metsähaketta ja turvetta lämmitykseen

Mika Lintilän mukaan Suomi tulee varautumaan ensi talven lämmitystarpeisiin aktivoimalla metsähakkeen kotimaista saantia. Tämä tapahtuu lisäämällä rahoitusta sekä esimerkiksi puuterminaaleja rakentamalla.

Metsähakkeen lisäksi asialistalla oli myös turve. Huoltovarmuuskeskus tulee varmistamaan yhdessä alan yritysten ja lämpölaitosten kanssa, että Suomessa on riittävästi turvetta seuraavaa lämmityskautta varten.

Lintilä liittää kokonaisuuteen jo aiemmin kerrotun pidemmän aikavälin energiapaketin, joka pitää sisällään vety-, akku- ja muita investointeja. Niihin on varattu rahaa noin 350 miljoonaa euroa.

– Kaikkineen puhumme oin 800 miljoonan euron paketista. Mutta tässä pitää koko ajan huomioida se, että tavoitteena on vivuttaa yksityistä rahaa liikkeelle. Ei valtio ole se päätoimija.

Emma Kari: "Halpojen fossiilisten polttoaineiden aika on nyt ohi"

Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Karin muistuttaa, että vihreän siirtymän toimia Suomessa tehty jo paljon.

– Toimia, joita aiemmin on tehty ilmastosyistä, tehdään nyt myös turvallisuuspoliittisista syistä. Me tiedämme, mitkä asiat toimivat – niitä tehdään nyt nopeammin ja enemmän. Tavoitteena on Suomen energiaitsenäisyys.

Karin mukaan Suomi tulee tukemaan tuulivoiman edistymistä niin kunnissa kuin maakunnissa. Samalla sähkön ja kaasun liikennekäytön pullonkauloja avataan. Tukia laitetaan Karin mukaan liikkeelle "merkittävissä määrin".

Siinä ei Karin tulkinnan mukaan ole ristiriitaa, että samaan aikaan leikataan jakeluvelvoitetta – ja toisaalta tuetaan fossiilitonta liikennettä.

– Nyt nopeutetaan siirtymään sähköiseen liikenteeseen, kaasun käyttöön liikenteessä ja biokaasuinvestointeja, hän sanoo.

– Saman aikaan tehdään päätöksiä, jotka lieventävät ja pehmentävät sitä shokkia, jonka polttoaineiden nopeasti nousseet hinnat ihmisten elämässä aiheuttavat.

Kari muistuttaa, että jakeluvelvoitteen lasku on väliaikainen ja Suomi tulee palaamaan aiemmin määritellylle jakeluvelvoitteen nostouralle. Halpojen fossiilisten polttoaineiden aika on Karin mukaan ohi – eivätkä suomalaiset kuluttajatkaan halua tukea Putinin sotakassaa.

– On selvää, että siirtymä pois fossiilisten käytöstä on entistä nopeampi.

Kari kertoo myös, että lämmitysratkaisuissa tullaan nostamaan tukitasoja. Karin mukaan tavoitteena on tukea sitä, että suomalaiset kotitaloudet ja kunnat pääsevät eroon fossiilisia polttoaineita käyttävistä lämmitysratkaisuista.

Kyseessä kolmas varautumispaketti

Aiemmin varautumisen ministerityöryhmä on kertonut ruuantuotantoa tukevasta 300 miljoonan euron hätäapupaketista sekä logistiikka-alan tukemiseen suunnatusta 75 miljoonan euron paketista. Kyseessä oli siis järjestyksessä kolmas varautumispaketti Venäjän käynnistämän sodan syttymisen jälkeen.

Osa toimenpiteistä oli uusia, osa on ollut jo mukana hallituksen aiemmissa suunnitelmissa. Ministereillä ei ollut välittömästi laskelmaa siitä, miten kokonaisuus tulee vaikuttamaan julkisen talouden kokonaisuuteen.