Oulun joukkoliikenteen vaiheikas viikko jatkui jälleen torstaina, kun konkurssiin aiemmin viikolla hakeutuneen OTP Travelin liikennöinti varmistui lähipäiviksi uuden polttoainesopimuksen avulla. Yhtiö hakeutui konkurssiin Oulun kaupungin purettua sen joukkoliikenteen liikennöintisopimukset jatkuvien sopimusrikkomusten vuoksi maanantaina 20.6.

Sopimuksen purkamisen jälkeen OTP Travelin oli tarkoitus jatkaa liikennöintiä kaupungissa 9. elokuuta saakka. Sen jälkeen esille nousi kuljettajien kahden viikon irtisanomisaika, jonka vuoksi liikennöinti olisi päättynyt jo 5. heinäkuuta.

Keskiviikkona yhtiön konkurssipesän valvoja kertoi Ylelle, että liikennöinti oli akuutissa vaarassa öljy-yhtiön ilmoitettua, että se lopettaa polttoainetoimitukset OTP:lle.

Torstaina bussiyrityksen konkurssipesän valvojan, asianajaja Jari Karhisen mukaan konkurssipesä onnistui varmistamaan polttoaineen saannin uudella hankintasopimuksella.

– Saimme nyt varmistettua sen, ettei tästä aiheudu ainakaan heti haittaa oululaisille ja Oulun kaupungille, Karhinen kertoo.

Näin ollen liikennöinti jatkunee ainakin parin viikon ajan.

Joukkoliikenteessä on varauduttu vuorojen perumisiin

Oulun joukkoliikenteessä varauduttiin jo kaupungin paikallisliikenteen vuorojen perumisiin.

Oululaisille oleelliset vuorot pyrittiin turvaamaan, jos liikennöintisopimuksensa menettänyt Oulun Taksipalvelut olisi joutunut lopettamaan ajonsa esimerkiksi lähipäivinä.

Konkurssiin haetun yhtiön polttoaineen saanti on ollut tiukilla.

Neuvotteluja kolmen muun kaupungin yhteistyökumppanin kanssa on käyty tällä viikolla, ja osa näistä liikennöitsijöistä voi tarvittaessa nopealla varoitusajalla hankkia korvaavaa liikennettä, sanoo Oulun kaupungin joukkoliikennepäällikkö Helena Väliaho.

Silti vuoroja voisi äkillisessä tilanteessa jäädä ajamatta, Väliaho myöntää.

– Olemme jo tehneet priorisointeja linjojen osalta. Pyrimme ajamaan kriittisimmät vuorot, eli aamu- ja iltapäivävuorot ja takaamaan, että runkolinjan kapasiteetti olisi mahdollisimman kattava: eli linjat 1,3 ja 5, sekä 10.

Juhannusta kohti joukkoliikenne on muutoinkin hiljenemässä. Muutoksista tiedotetaan heti, jos sellaisia tulee. Väliahon mukaan joukkoliikenteen käyttäjien kannattaakin seurata Oulun joukkoliikenteen verkkosivustoa muutosten varalta.

Kaupunki hakee OTP:n konkurssipesältä korvauksia lopettamisaikataulun muututtua

Väliahon mukaan Oulun joukkoliikenteessä tiedostetaan OTP:n kassavirtaan liittyvä hankala tilanne.

– Jos ajatellaan, että yrityksen toiminta on konkurssissa, niin ei tämä sinänsä yllättänyt. Toki heille on viimeisin liikennöintilasku maksettu muutama viikko sitten, joten sinänsä yllättävää, jos kassa on tyhjä jo tässä vaiheessa.

Oulun Taksipalvelut on nyt hoitanut yli 40 prosenttia Oulun paikallisliikenteestä. Kaupungin purkaessa sopimuksensa yhtiön kanssa ajatus oli, että OTP jatkaa liikennöintiä vielä 9. elokuuta saakka. Nyt yhtiö on tiukentanut lopettamisensa aikataulua vaiheittain eri syistä.

Ennen mahdollista akuuttia ajojen keskeytysuhkaa OTP ilmoitti jo, että se hoitaa vastuullaan olevan paikallisliikenteen vain 5. heinäkuuta saakka.

Kaupunki aikoo hakea yhtiöltä vahingonkorvauksia korvaavan liikenteen järjestämisestä ainakin nyt tiedossa olevan, ajamatta jäävän reilun kuukauden osalta.

– Summaa ei ole vielä arvioitu, mutta käytännössähän se on korvaavan liikenteen ja nykyisen liikenteen erotus.

Suurella joukkoliikennetoimijalla summa voi nousta isoksikin, koska OTP on vastannut 43 prosentista Oulun joukkoliikenteen ajoja.

Oulun kaupungin joukkoliikennettä ovat hoitaneet OTP:n lisäksi ainakin Revon Turistiliikenne Oy, Oubus Oy ja Koiviston Auto Oy.

Kaupunki on jo sopinut OTP:n vuoroja korvaavista ajoista näiden kolmen yhtiön kanssa kahden seuraavan kahden vuoden ajalle 10. elokuuta alkaen. Neuvotteluja on käyty myös liikennöinnin siirron aikaistamisesta 6. heinäkuuta lähtien.

Konkurssipesän valvoja Jari Karhisen mukaan kaupungin vaatimusta vahingonkorvauksista pesä ei ole vielä torstai-iltapäivänä saanut.

Juttua muokattu 23.6. kello 15.28: Päivitetty otsikkoa ja artikkelia kauttaaltaan torstai-iltapäivänä saaduilla tiedoilla.

Lue lisää:

OTP Travelin bussilinjat uhkaavat pysähtyä Oulussa jo tällä viikolla

Oulun paikallisliikenteessä saattaa olla puutteita tänä kesänä – liikennöintisopimuksensa menettänyt Oulun Taksipalvelut on jo perunut vuoroja

Pirkanmaan käräjäoikeus on hylännyt yhteensä viisi syytettä vapaudenriistosta ja törkeästä vapaudenriistossa.

Syyte vapaudenriistosta perustui asianomistajan kertomukseen poliisin esitutkinnassa. Esitutkinnassa nainen kertoi, että häntä ei päästetty pois Virroilta autosta, vaan hänet hänet kuljetettiin lukitussa autossa miehen asunnolle.

Käräjäoikeudessa nainen muutti kertomustaan ja syytteet hylättiin. Nainen sanoo, ettei ollut halukas lähtemään seurueen mukana Virroilta Nastolaan, mutta oli suostunut. Hänen mukaansa hän olisi halutessaan päässyt autosta pois. Hän oli esimerkiksi pysähtynyt ostoskeskuksessa Lahdessa.

Naista oli myös lähdetty viemään asunnolta juna-asemalle, mutta poliisit olivat pysäyttäneet seurueen matkalla.

Asianomistajan poikakaveriksi esitetty mies sai syytteen törkeästä vapaudenriistosta. Syyttäjän mukaan hän löi naista ja painoi aseen naisen jalkaa vasten ja uhkasi ampua. Asianomistaja kertoi oikeudessa, ettei nähnyt, mikä esine miehellä oli kädessään.

Mies kiisti sen olevan ase ja väitti esineen olevan kaukosäädin. Häneltä ei löytyny asetta, mutta kolme patruunaa löytyi. Miesystävä tuomittiin naisen pahoinpitelystä, sillä naista lyötiin kahdesti päähän ja häneltä tuli verta nenästä. Tästä sekä lievästä ampuma-aserikoksesta ja ajokorttirikoksesta mies tuomittiin parin sadan euron sakkorangaistukseen.

Tuomio on lainvoimainen.

Lue lisää:

Syyte: Naista yritettiin painostaa seurustelemaan Virroilla, neljä ihmistä pakotti naisen autoon ja häntä uhattiin aseella

Lil Tjay, oikealta nimeltään Tione Jayden Merritt ja hänen seurassaan olleet kaksi muuta henkilöä yritettiin ryöstää aseellisesti puoliltaöin tiistaina. The Los Angeles Timesin mukaan räppäri joutui newjerseyläisessä ostoskeksuksessa tapahtuneen ampumisen seurauksena hätäleikkaukseen.

Poliisin mukaan ryöstäjä ampui Lil Tjayta useita kertoja. Ammuskelussa oli myös toinen uhri.

Tekijä on pidätetty. Myös Lil Tjayn seurassa olleet miehet päätyivät poliisin hoteisiin luvattoman aseen takia.

Asiasta kertoi Suomessa ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Lil Tjayn oli tarkoitus esiintyä Weekend Festivalilla sunnuntaina 3.7. Kantolan tapahtumapuistossa. Toistaiseksi festivaalin järjestäjät tai räppärin edustajat eivät ole kommentoineet asiaa tai tiedottaneet siitä, miten sovittujen esiintymisten käy.

Amerikkalaismedian mukaan räppärin tila oli sairaalaan saapuessa kriittinen, mutta leikkauksen jälkeen se on ollut vakaa.

Puolustusvoimat ja Helsingin Reserviupseeripiiri lähestyvät ensimmäistä kertaa koskaan pääkaupunkiseudun reserviupseereita yhteisellä kirjeellä.

Kirjeellä vastataan muun muassa reserviläisten kyselyihin sekä Ukrainan sodan vuoksi heränneeseen laajaan kiinnostukseen maanpuolustuksesta ja reserviläistoiminnasta.

Uusi turvallisuustilanne on saanut monen reserviupseerin miettimään omaa sodanajan sijoitusta, sotilaallisen osaamisen ajantasaisuutta ja mahdollisuuksia oman osaamisen vapaaehtoiseen kehittämiseen reserviläisjärjestöjen kautta. Siitä syntyi ajatus yhteisestä kirjeestä.

Kirjeet postitetaan tämän ja ensi viikon aikana. Kirjeen vastaanottajat kutsutaan myös syyskuussa pidettäviin infotilaisuuksiin.

Kirje on kohdistettu noin 7 500 pääkaupunkiseudun 25–45-vuotiaalle upseerikoulutuksen saaneelle reserviläisille, jotka eivät vielä ole reserviupseerikerhojen jäseniä.

Kirjeen vastaanottajille kerrotaan Puolustusvoimien ohjeet muun muassa oman sodanajan sijoituksen tarkastamiseen, koulutustietojen päivittämiseen ja omaehtoiseen osaamisen kehittämiseen.

Reserviläistoiminnasta kerrotaan, miten pääkaupunkiseudulla pääsee mukaan toimintaan, harjoittamaan sotilaan ampumataitoja tai kertaamaan sotilaan ja joukon johtajan perustaitoja esimerkiksi Maanpuolustuskoulutuksen kursseilla.

Valmistelu on tehty yhteistyössä Puolustusvoimien Uudenmaan aluetoimiston ja Helsingin Reserviupseeripiirin kanssa.

Täältä Uudenmaan alueen tuoreimmat uutiset Radio Suomessa

Lisää aiheesta:

Kutsuja kertausharjoituksiin lisätään jo tänä vuonna – kysyimme Puolustusvoimien komentajalta, kenelle kutsuja lähetetään

Puolustusvoimien aluetoimistot ruuhkautuivat – suomalaiset haluavat selvittää sodan ajan tehtävänsä

Jos sota syttyy, miten kotiseutuasi puolustetaan? Sadat sota-ajan joukkoihin kuuluvat harjoittelevat Keski-Suomessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on alentamassa alkusyksystä ikärajoja, jotka vaikuttavat neljännen koronarokotteen saantiin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kokoamassa kesän aikana tietoja neljännen rokotteen tehosta ja myös siitä, mitä uusilta rokotteilta voidaan odottaa. Näillä näkymin THL kertoo uusista suosituksista viimeistään syyskuun alkupuoliskolla, mahdollisesti jo elokuun puolella.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan tarkoituksena on alentaa neljännen rokotteen suositeltavaa alaikäryhmärajaa. Tällä varauduttaisiin osaltaan mahdollisesti syksyllä puhkeavaan uuteen selvempään piikkiin koronatartunnoissa ja sairastavuudessa. Nyt sairastavuus ja kuolleisuus ovat laskussa.

– Suurin riski vakavaan koronatartunnassa on ikä. Riski nousee selvästi 50–60 ikävuosien tienoilla. Mihin se (rokotesuositus) sitten asettuu jää vielä nähtäväksi. Näitä kuumeisesti työstämme päivittyvien tietojen pohjalta, Nohynek sanoo.

Nohynekin mukaan arvioinnissa huomioidaan tarvittavia rokotevälejä ja sitä kuinka kauan rokote antaa suojaa.

Arvioinnissa huomioidaan esimerkiksi Euroopan tartuntatautiviraston suosituksia, joissa rokotteita kannattaa antaa ennen epidemian piikkejä. Virasto on suositellut neljättä rokotetta 60 vuotta täyttäneille.

THL alensi kesäksi tehosterokotteen ikäryhmät kattamaan 70–79-vuotiaat. Neljännen rokotteen saavat myös 12 vuotta täyttäneet, joilla immuunipuolustus on pahasti heikentynyt.

Neljättä ja viidettä rokotetta suositellaan kuitenkin jo nykyään riskiryhmille, joilla kolmannen rokotteen teho jää selvästi muita rokotettuja huonommaksi koronan vakavia seurauksia vastaan.

Nelosrokotteen teho jää heikoksi

Kesän pohdinnoissa käydään Nohynekin mukaan läpi vakavan taudin ehkäisyn lisäksi sitä, mikä on lisähyöty neljänsistä rokotteista. Neljänsien rokotteiden teho on asiantuntijoiden mukaan melko huono omikronin aiheuttamaa tartuntaa ja lievää tautia vastaan. Suojan teho tartuntoja vastaan jää nykytiedon valossa väkisinkin muutamaan kuukauteen.

THL:n alaisen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR:n puheenjohtaja, professori Ville Peltolan mukaan hyöty nykyisten rokotteiden antamisesta toistuvasti jää melko pieneksi. Myöskään muutaman kuukauden välein uusittava rokotus ei olisi hänen mukaansa kovin mielekästä.

– Hyöty vähenee tehosteissa, kun ihmisillä jo on rokotteen tuomaa vastustuskykyä ja se ei ole kovin tehokas omikronia vastaan.

Koronatartuntojen määrästä ei tällä hetkellä ole tarkkoja tietoja, kun tartuntoja jää paljon raportoimatta. Käytössä olevista rokotteista huolimatta myös rokotetut saavat tartuntoja, mutta tartunnat ovat pääosin lieviä.

Suomen terveysviranomaiset ja asiantuntijat panevat toivonsa epidemian taltuttamiseksi omikronia vastaan räätälöityihin uusiin rokotteisiin.

Esimerkiksi lääkeyhtiö Moderna toivoo saavansa hyväksynnän uudelle rokotteelle Yhdysvalloissa syksyn aikana. Suomeen niitä voi saada käyttöön mahdollisesti loppuvuodesta.

Voit keskustella aiheesta 24.6. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Presidentti Niinistö on huolissaan koronatilanteesta Ilta-Sanomien haastattelussa – ministeri Lindén samaa mieltä presidentin kanssa

Itämereen maalta valuvaa ravinnekuormitusta on vähennettu puolella siitä mitä se oli 30 vuotta sitten.

Varsinkin Suomenlahdella on tehty merten suojelun maailmanennätys: ravinnekuorma on vähentynyt kolme neljännestä viime vuosien aikana.

Pistemäisten kuormitusten kuriin saaminen on ollut ratkaisevaa. Pietarin jätevedenpuhdistamon ja sattumalta löytyneen Laukaanjoen päästöjen katkaiseminen ovat merkittävimmät Suomenlahden tilaan vaikuttavat tekijät.

– Näiden kahden asian saaminen kuriin vähensi jo puolella Suomenlahden kuormituslukuja, sanoo John Nurmisen Säätiön projektijohtaja Miina Mäki Ylen 8 minuuttia -ohjelman vieraana.

Itäisellä Suomenlahdella muutoksen huomaa paljain silmin: vesi on kirkkaampaa ja merenalainen elämä on monipuolistunut.

Jokakesäiset sinileväkukinnat kiusaavat kuitenkin merestä nauttijoita edelleen, vaikka päästöjä onkin saatu kuriin.

– Toimet vaikuttavat viiveellä. Kun merta on vuosikymmeniä kuormitettu, ravinteet pysyvät siellä ja ruokkivat leviä. Kun päästöjä edelleen vähennetään, pikku hiljaa nähdään toivottavasti vähenemistä levän kasvussa, Mäki sanoo.

Maa- ja metsätalous ovat tällä hetkellä suurimmat kuormituksen aiheuttajat Itämereen. Keinoja ravinteiden mereen valumisen estämiseksi olisi, mutta toimet eivät kohdistu sinne missä niillä olisi suurin vaikutus. Esimerkiksi vasti'ikään valmistunut EU:n maataloustukiuudistus ei tuonut ratkaisua tähän asiaan.

– Valitettavasti sinne ei saatu sellaista, että juuri näille kuormitusherkille pelloille voitaisiin kohdistaa tehokkaimpia toimia, Mäki sanoo.

Mäen mukaan kansallisia toimia voidaan silti ottaa käyttöön.

Katso Yle Areenassa: Kolme vuosikymmentä Itämeren suojelua - mitä on saatu aikaan?

Lue myös:

Helsingin merialueen tila on huolestuttava – syynä ovat esimerkiksi rakentaminen, runsas veneily ja ravinnekuormitus

Kipsikäsittely vähentää maatalouden valumia ja parantaa veden laatua – ja nyt se laajenee koko rannikolle

Itämeren suojelu takkuaa sopimuksista huolimatta – suojelukomission suomalainen tarkkailijajäsen näkee toimet osaksi puuhasteluna

Eläintilojen lanta voisi korvata lähes kaikki fosforilannoitteet Suomen pelloilla – hinnannousu saanut viljelijät kiinnostumaan

Oulun käräjäoikeus tuomitsi kolme miestä vuosien vankeuteen törkeistä seksuaalirikoksista. Rikokset tehtiin Oulussa viime helmikuussa.

Oikeuden mukaan miehet tapasivat kaksi uhriaan kaupungilla, mistä he menivät erääseen parkkihalliin juomaan alkoholia. Uhrit olivat oikeuden mukaan päihtyneet juomista huomattavasti.

Parkkihallista seurue jatkoi matkaansa bussilla yhden miehistä tuttavan asunnolle. Asunnon wc-tilassa 21-vuotias mies riisui voimakkaasti päihtyneen alle 16-vuotiaan uhrin ja raiskasi tämän. Raiskauksen jälkeen 30-vuotias mies meni wc-tilaan ja raiskasi uudelleen saman uhrin.

Molemmat raiskauksista olivat suojaamattomia.

Oikeus katsoi, että molemmat miehet käyttivät törkeästi hyväkseen uhrin humalatilasta johtunutta avutonta tilaa. Nabil Koriba, 21, ja Achraf Ben Moussa, 30, tuomittiin molemmat viiden vuoden vankeusrangaistuksiin törkeästä lapsenraiskauksesta. Lisäksi yksi miehistä oli oikeuden mukaan johdattanut alle 18-vuotiaan uhrin toiseen tilaan ja raiskannut tämän.

Oikeus katsoi teon olleen törkeä, sillä voimakkaassa humalatilassa ollut uhri ei ollut pystynyt estämään tekoa, minkä lisäksi sukupuoliyhteys oli ollut suojaamaton. Aziz Lachab, 29, tuomittiin törkeästä raiskauksesta kahden vuoden ja neljän kuukauden vankeusrangaistukseen.

Käräjäoikeus antoi tuomionsa viime viikolla.

EU-maat ovat päättäneet hyväksyä Ukrainan ja Moldovan uusiksi jäsenehdokkaikseen.

Tieto tuli Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalta Charles Micheliltä torstai-iltana. Jäsenyyttä myös hakenutta Georgiaa ei kelpuutettu vielä tässä vaiheessa viralliseksi jäsenehdokkaaksi.

EU-johtajat päättivät asiasta huippukokouksessa Brysselissä. Ratkaisuun vaadittiin jäsenmaiden yksimielinen päätös.

• Tämä on päivittyvä uutisjuttu, johon lisätään tietoa.

Zelenskyi: Ainutlaatuinen hetki

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ylisti heti päätöksen jälkeen Twitter-viestissään EU:n päätöstä.

– Tämä on ainutlaatuinen ja historiallinen hetki EU:n ja Ukrainan suhteissa. Olen kiitollinen Charles Michelille, Ursula von der Leyenille ja EU-valtioiden johtajille tuesta. Ukrainan tulevaisuus on EU:ssa, Zelenskyi kirjoitti.

Päätöksellä on Ukrainalle valtava symbolinen merkitys. Ukraina jätti EU-hakemuksensa heti Venäjän hyökättyä maahan, ja päätös sen ottamisesta hakijaksi keskellä veristä sotaa syntyi ennätysvauhtia.

Vaikka päätös on merkittävä, voi kestää vuosia, ennen kuin neuvottelut Ukrainan ja Moldovan kanssa saadaan edes alkuun.

Sodan keskellä suorat jäsenyysneuvottelut ovat mahdoton pala. Lisäksi Ukrainan ja Moldovan demokratia- ja oikeusvaltiokysymyksissä sekä korruption kitkemisessä on yhä paljon tehtävää.

Georgialle komissio on ehdottanut näkymää EU-jäsenyyteen, mikä viestii vielä pidemmästä polusta unionin jäseneksi.

Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola tviittasi tänään voimakkaan vetoomuksen maiden puolesta koko europarlamentin nimissä:

Balkanin maat turhautuneita Bulgarian jarrutukseen

Huippukokous alkoi EU:n ja Länsi-Balkanin maiden johtajien tapaamisella, joka venyi nelituntiseksi.

Aiheena oli Länsi-Balkanin maiden EU-jäsenyyden edistäminen, mutta konkreettiset tulokset näyttävät jääneen laihoiksi.

Balkanin EU-ehdokasmaat ovat osoittaneet turhautumisen merkkejä. Bulgaria on jarruttanut viime vuodet veto-oikeudellaan Pohjois-Makedonian ja Albanian jäsenyysneuvottelujen alkamista omien kansallisten intressiensä vuoksi.

Albanian pääministeri Edi Rama latasi täyslaidallisen Bulgarian ja koko EU:n niskaan.

– On häpeällistä, että Nato-maa Bulgaria pitää kahta muuta Nato-maata eli Albaniaa ja Pohjois-Makedoniaa panttivankinaan, Rama sanoo.

Pohjois-Makedonia hyväksyttiin hakijamaaksi jo vuonna 2005, mutta sen neuvottelut eivät ole vieläkään alkaneet.

Suomi tukee neuvottelujen aloittamista sekä Pohjois-Makedonian että Albanian kanssa, pääministeri Marin sanoo.

– Pidämme totta kai kiinni kriteereistä, mutta sen jälkeen kun uudistuksia tehdään niin EU:n pitää myös omalta osaltaan mennä eteenpäin neuvotteluissa, Marin sanoo.

– Bulgaria on jarruttanut etenemistä. Tämä tilanne on kestämätön, eikä ole kunniaksi EU:lle ylipäätään, hän jatkaa.

Heinäkuussa huippukokous Euroopan taloushuolista?

Huippukokouksessa määritellään EU:n yleistä poliittista suuntaa, ja se jatkuu Brysselissä huomiseen asti.

Varsinaisen huippukokouksen ja Länsi-Balkanin kokouksen lisäksi kokonaisuuteen on nivottu myös euroalueen talouslinjauksista päättävä eurohuippukokous.

Myös osa talousasioista, kuten hintojen voimakas nousu, liittyvät nyt kiinteästi Ukrainan sotaan. Kokouksesta tihkuneiden tietojen mukaan Italian pääministeri Mario Draghi olisi esittänyt heinäkuulle uutta huippukokousta, jossa käsiteltäisiin vain taloustilannetta.

Tänään ja huomenna esiin nousevat myös Venäjän Ukrainassa käymä sota ja EU:n tuen lisääminen Ukrainalle, pääministeri Marin arvioi.

– Suomi on omalta osaltaan ilmaissut, että niin kauan kuin Ukrainassa on sota käynnissä, he tarvitsevat tukeamme, hän sanoo.

Voit keskustella aiheesta 24.6. kello 23:een saakka.

Villieläinten tarhaaminen on noussut puheenaiheeksi Kuusamon suurpetokeskuksessa ilmenneiden ongelmien myötä.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto selvittää parhaillaan, peruuttaako se Kuusamon suurpetokeskuksen toimiluvan. Se tarkoittaisi tarhan lopettamista ja siellä olevien eläinten sijoittamista muihin eläintarhoihin tai niiden lopettamista.

Mikäli viranomaiset päättäisivät sulkea suurpetokeskuksen, yksi mahdollinen sijoituspaikka karhuille voisi olla arktisten olosuhteiden eläimiin erikoistunut Ranuan eläinpuisto.

Ranuan eläinpuiston mukaan ei ole kuitenkaan itsestään selvää, että eläimet voitaisiin sijoittaa sinne. Siirtämistä rajoittaisi muun muassa Ranuan eläinpuistolla oleva eurooppalaisten eläintarhojen ja akvaarioiden kattojärjestön (EAZA) myöntämä korkea suljetun pitopaikan status.

Status estää esimerkiksi loukkaantuneiden villien lintujen ottamisen eläinpuistoon hoidettavaksi. Se tarkoittaa myös sitä, että juuri nyt ei olisi kovin yksinkertaista ottaa vastaan esimerkiksi karhuja Kuusamon suurpetokeskuksesta, mikäli viranomaiset Ranualta apua pyytäisivät.

Ranuan seudun matkailu oy:n ja eläinpuiston toimitusjohtaja Johanna Koivunen on vielä varovainen ennakoimaan Kuusamon suurpetokeskuksen ja sen eläinten kohtaloa.

– Viranomaisilla on vielä asian käsittely täysin kesken, joten annetaan heille työrauha. Kun he ovat päätöksensä tehneet, lähdetään sitten asiaa miettimään, mikäli he meitä lähestyvät.

Sijoittamista mietitään tarvittaessa

Ranuan eläinpuiston korkean suljetun paikan status tuo mukanaan paljon huomioitavaa.

– Se tarkoittaa sitä, että olemme eläintautivalvonnan osalta sellaisella tasolla, joka mahdollistaa helpommin eläintarhojen väliset eläinten siirrot, valottaa tilannetta eläinpuiston intendentti ja eläinlääkäri Heini Niinimäki.

Niinimäen mukaan eläinten ottaminen riippuu lajista ja tilanteesta sekä siitä, mistä se on tulossa.

– Se on mahdollista erillisten karanteenijärjestelyiden kautta, mutta asia joudutaan harkitsemaan tapauskohtaisesti.

Eläintarhojen ja eläinpuistojen pitäminen vaatii tarkkuutta ja jatkuvaa valvontaa niin viranomaisilta kuin työntekijöiltä. Niinimäen mukaan Ranualla turvallisuus ja eläinten hyvinvointi lähtee siitä, että eläinten hoitokäytännöt ja olosuhteet on suunniteltu etukäteen hyvin.

– Niistä pidetään kiinni. Jos jotain ongelmia on jonkun eläimen tai vaikka ruokinnan kanssa, se selvitetään ja tarvittaessa korjataan.

Karkaamisilta ei ole vältytty Ranuallakaan

Ranuan eläinpuistokaan ei ole selvinnyt historiansa aikana ilman ongelmia. Vuonna 2004 sieltä karkasi susi (Kaleva) ja 2014 pääsi karhu karkuun aitauksesta. Molemmat jouduttiin lopettamaan ampumalla turvallisuussyistä.

Lisäksi 2015 karkasi ilves omasta aitauksesta naapuriaitaukseen. Se saatiin kuitenkin houkuteltua omaan aitaukseen ilman, että se aiheutti vaaraa kenellekään.

Niinimäen mukaan aluehallintovirasto tekee Ranuan eläinpuistoon tarkastuksen yleensä vuosittain. Viimeisin tarkastus tehtiin Ranualle alkuvuodesta.

Tavanomaisia tarkastettavia asioita ovat eläinten pito-olosuhteet, aitaukset, ruokinta ja eläinten yleinen kunto. Ranua selvisi talven tarkastuksesta ilman huomautuksia.

Suurpedot vetonauloina

Ranuan eläinpuiston suurpetojen aitauksissa ei tällä hetkellä ole tungosta.

Jääkarhu Venus on lajinsa ainoa eläinpuistossa, kuten on myös ruskeakarhu Malla. Kumpikin joutuu todennäköisesti tyytymään omaan seuraansa lähitulevaisuudessa.

Eläinpuiston toimitusjohtaja Johanna Koivusen mukaan karhut ovat edelleen ne eläimet, jotka kävijöitä kiinnostavat eniten.

– Se, että Venus on Suomen ainoa jääkarhu, on monelle se syy, minkä takia tänne tullaan.

Koivunen muistuttaa, että Ranualla on kaikkiaan viitisenkymmentä kylmien alueiden eläinlajia ja lähes kaksisataa eri eläintä.

Ranuan eläinpuiston kävijämäärä romahti koronapandemian aikana vuositasolla jopa yli kolmanneksella, koska ulkomaalaisia ei Lappiin tullut talven 2020–21 aikana.

Kotimaisten kesämatkailijoiden ansioista kävijämäärät saatiin pidettyä noin 100 000 kieppeillä.

Arktista eksotiikkaa

Ranuan erikoisuuksia ovat myös Aasian kylmiltä seuduilta tuodut eläimet.

– Esimerkiksi meidän Mortti-manuli on pieni mielenkiintoinen kissaeläin. Sitten meillä on poikamieslauma vuorisusia, dholeja. Myös erittäin harvinainen pieni myskikauris asustelee meillä, Koivunen listaa.

Näiden lisäksi kiinnostavaa on, että eläinpuistoon on saatu Virosta Suomessa jo hävinneeksi luokiteltu ja kaikkiaan äärimmäisen uhanalainen vesikkopariskunta.

Alkukesästä eläinpuistossa voi nähdä myös useilla eläinlajeilla pentuja tai vasoja. Esimerkiksi susiaitauksen kohdalla kannattaa olla tarkkana. Silloin voi nähdä aran sudenpennun, joka jolkottelee emänsä perässä.

Lisäksi hirviaitauksessa voi nähdä nuoren hirvenvasan ja myös valkohäntäkauriiden kohdalla kannattaa hidastella, jos haluaa nähdä täplikkään nuoren vasan.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 24.6. kello 23 saakka.

Lue myös:

Kuusamon suurpetokeskuksen mukaan Aina-karhua on kasvatettu ja hoidettu oikein: "Viranomaiset ovat saaneet väärän kuvan karhun elinoloista"

Söpöstelyjournalismi karhuista ja hirvistä kääntyi nopeasti, kun epäkohdat paljastuivat – myös palkintojen antajat pohtivat, missä meni vikaan

– Himokselle odotetaan nyt aivan normaalikesän verran eli runsaasti kävijöitä, toteaa Nelonen Media Liven tuotantopäällikkö Anniina Havukainen.

Havukaisen mukaan jo lippujen ennakkomyynti ja majoitusten varaukset kertoivat, että festivaalialue täyttyy jälleen kerran. Majoituksen osalta sekä telttapaikat että mökkimajoitus olivat loppuunmyytyjä jo juhannusviikon alla.

Festivaalin päälavalla esiintyvät tällä kertaa muun muassa Tehosekoitin, Antti Tuisku, Haloo Helsinki, JVG, Sanni, Arttu Wiskari, Behm ja Juha Tapio.

Ruuhkiin syytä varautua ysitiellä

Juhannuksen juhlijoiden odotetaan saapuvan Himokselle pääosin tänään torstaina ja se tietää liikenneruuhkia alueella. Syynä on se, että Himoksen varsinaisen liittymän kohdalla on käynnissä Säyrylän eriritasoliittymän rakennustyö, joka ruuhkauttaa jonkin verran liikennettä ysitiellä. Säyrylän eritasoliittymän rakennustyömaalla otettiin kiertotiet käyttöön jo kesäkuun alussa.

Himos Juhannuksen takia Säyrylänsalmentie on muutettu Väyläviraston mukaan yksisuuntaiseksi tästä torstaista sunnuntaihin saakka.

Himokselta ei ole suoraa kulkua 9-tielle, vaan liikenne ohjataan kiertoreiteille: Jyväskylän suuntaan ajettaessa kiertoreitti kulkee Patajoentien, Pataniemen ja Juokslahden kautta ja Tampereen suuntaan ajetaan Säyryläntien ja Ruotsulantien kautta. Kiertoteiden avulla pyritään välttämään valtatien 9 ruuhkautuminen työmaan kohdalla.

Kesäloma on hyvä tilaisuus nukkua univelkaa pois ja löytää itselle sopiva sisäinen vuorokausirytmi.

Professori Markku Partisen mukaan noin kolmasosa suomalaisista kärsii tilapäisestä unettomuudesta. Pitkäkestoista unettomuushäiriöstä eli vähintään kuukauden unettomuudesta kärsiviä on noin kymmenen prosenttia suomalaisista.

– Tilapäinen unettomuus kuuluu normaaliin elämään. Jokainen terve ihminen on joskus uneton. Suomessa on kuitenkin puoli miljoonaa pitkäkestoisesti huonosti nukkuvaa ja se on valtava määrä.

Professori Markku Partinen kehottaa lomalaista selvittämään luontaisen oman unen tarpeen.

– Jos on ideaalitilanne, että ei tarvitse käyttää herätyskelloa niin kesällä kannattaa selvittää montako tuntia tarvitsee unta voidakseen hyvin. Lomalla voi nukkua aamuisin vähän tavallista pitempään, jos se vain on mahdollista. Nukutaan silloin kun nukuttaa.

Kuumuus ja hyttyset tuovat omat pulmansa nukkumiseen kesällä. Partinen muistuttaa nukkumaan ikkunat auki ja huolehtimaan hyttysverkot kuntoon. Unta voi parantaa myös mukavan lämpötilan takaava ilmalämpöpumppu.

Liikunnalla, ravinnolla ja alkoholilla on myös iso osuus unen laatuun. Kahvi vaikuttaa monilla uneen ja runsasta kahvittelua kannattaa välttää iltaisin.

Uni on tärkein tekijä elämässä

Professori Markku Partinen on tyytyväinen, että unitutkimuksesta saadaan yhä uutta tietoa. Yksi iso kysymys on, miksi me nukumme.

– Uni on kaikkein tärkein tekijä ihmisten elämässä. Ilman unta ei voi elää. Paljon työtä tehdessä tingitään usein unesta. Unta ei ole nostettu ansaitsemaansa arvoon.

Partinen nostaa esille unen merkityksen myös huippu-urheilijoille. Pikajuoksija Usain Bolt on painottanut riittävää unta harjoittelussaan. Partisen mukaan Bolt on kertonut nukkuvansa vuorokaudessa vähintään 9–10 tuntia, hyvät yöunet ja päivänokoset.

Unitutkijan vinkit yöherääjälle

Lomalaisellakin voi uni katketa keskellä yötä. Asiantuntijalla on useita vinkkejä yöherääjälle.

– Käy juomassa vettä ja vessassa. Ota kirja ja lue niin kauan, että uni tulee uudestaan. Ikinä ei kannata yrittää nukkua väkisin. Se on paha virhe unettomilla, pelkkä kyljen kääntäminen ei auta. Poistu vuoteesta ja tee jotain muuta välillä. Käänny vuoteessa vaikka väärin päin, sekin voi auttaa nukahtamiseen, neuvoo Markku Partinen.

Unitutkija sanoo elävänsä neuvojensa mukaisesti. Joskus aamuneljältä havahtuessaan Partinen lukee sanomalehteä ja nukahtaa kesken lukemisen vielä pariksi tunniksi.

Unilääke on tilapäinen apu

Partinen hämmästelee unilääkkeiden laajaa käyttöä Suomessa. Moni unettomuuden kanssa tuskaileva turvautuu ainakin välillä unilääkkeisiin.

– Tilapäisesti unilääkkeiden käyttö on ok, mutta ne on suunniteltu enintään kahden viikon käyttöön. Ei ole mitään muuta lääkettä mitä käytettäisiin niin paljon ilman, että on mitään tieteellistä tutkimusta unilääkkeiden pitkäaikaisista hyödyistä ja haitoista.

Professori Markku Partinen pitää lääkkeettömiä menetelmiä parhaina unettomuuden hoitoon. Ihminen voi tehdä paljon itse ja verkkosivuilta löytyy paljon erilaisia univalmennusmenetelmiä.

– Jos kärsii jatkuvasta unettomuudesta, on otettava rohkeasti yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Sieltä löytyy kyllä apua.

Voit keskustella aiheesta 25.6. klo 23:een asti.

Lue myös:

Kesälomalla moni saavuttaa metsästäjä-keräilijä-tilan ja nukkuu hyvin, sanoo tutkija

Suvi Saarni, 23, on huono nukkuja: "Turhauttaa, että usein syytä ei ole" – tietokirjailija kertoo, miten unettomuudelle voi laittaa hanttiin

Unta koettelee juuri nyt moni asia: huoliajatukset voivat pitää unen loitolla, kesäaikaan siirtyminen sotkee varsinkin iltavirkkujen rytmiä

Näillä aivotutkijan vinkeillä voi saada paremmin unen päästä kiinni: illan oma soittolista ja villasukat jalkaan tunti ennen nukkumaanmenoa

Selätä unettomuus asiantuntijoiden vinkeillä, mutta muista: "Minkään yksittäisen kikan kokeileminen ei todennäköisesti auta"

Etelä-Pohjanmaan Perussuomalaiset on nimennyt kuusi eduskuntavaaliehdokasta. Mukana ovat istuvat kansanedustajat Juha Mäenpää ja Jukka Mäkynen. Lisäksi ehdolle lähtivät Anne Rintamäki Vaasasta, Marcus Toppari Lapualta, Rami Aalto Karijoelta ja Jouni Vallin Kurikasta.

Keski-Pohjanmaalla myös istuva kansanedustaja Mauri Peltokangas on ilmaissut jatkohalunsa sosiaalisessa mediassa. Keski-Pohjanmaan piiri nimeää ehdokkaita vasta 3. heinäkuuta.

Seinäjokelaista Piia Kattelus-Kilpeläistä ei ehdokaslistalla ole. Piiri olisi halunnut hänet ehdolle, mutta puoluehallitus oli päättänyt toisin. Syytä ei ole kerrottu.

Etelä-Pohjanmaan piirin vaalipäällikkö Juha Rantala myöntää, että Kattelus-Kilpeläisen poissaolo tekisi loven äänisaldoon etenkin Seinäjoen seudulla.

– Se ei ole mikään salaisuus, että ennen aluevaaleja käytiin samanlaista painia, mutta sitten hänet nimettiin ehdokkaaksi. Hän on kiistelty henkilö, mutta kerää paljon ääniä, toteaa Rantala.

Kattelus-Kilpeläinen oli poseerannut sinimustassa paidassa ja kirves kädessä sosiaalisessa mediassa ja joutui siitä tutkintaan. Kattelus-Kilpeläisellä on myös sinimusta-verkkokauppa, jossa myydään lapuanliikkeeseen liittyviä tuotteita.

Hän oli silti sekä viime vuoden kuntavaaleissa että aluevaaleissa puolueensa äänikuningatar Seinäjoella ja Etelä-Pohjanmaalla.

Nimiä kerätään Kattelus-Kilpeläisen puolesta

Piia Kattelus-Kilpeläinen kertoo, että ei ole saanut puoluetoimistolta perusteluita, miksi hänen ehdokkuuttaan ei ole hyväksytty. Siitä huolimatta hän uskoo, että ehdokkuus on vielä mahdollinen.

– Minulla ja tukijoukollani on tavoite, että olen ehdolla kevään eduskuntavaaleissa, sanoo Kattelus-Kilpeläinen.

– Tällä hetkellä odotellaan perusteluita, ja tukijat ovat laittaneet vetoomuksen ja keräävät nimiä. Ympäri Suomea on otettu yhteyttä ja nyt vaan pää pystyssä mennään eteenpäin.

Puolue olemme me eli kenttäväki Piia Kattelus-Kilpeläinen (ps.)

Kattelus-Kilpeläinen kertoo, että sekä Seinäjoen Perussuomalaiset että Etelä-Pohjanmaan piiri on esittänyt yksimielisesti häntä ehdolle.

– Se mikä on tullut useammastakin suusta ja olen myös itse sitä mieltä on, että puolue olemme me eli kenttäväki, toteaa Kattelus-Kilpeläinen.

Puolueen vaihto ei tule hänelle nyt kysymykseen, sillä hän pitää perussuomalaisia ainoa oikeana puolueena itselleen.

Perussuomalaisten puoluesihteeri tyrmää Kattelus-Kilpeläisen ehdokkuuden edelleen Ylen haastattelussa tänään (23.6.).

Etelä-Pohjanmaan Perussuomalaiset asettaa Vaasan vaalipiirissä kaikkiaan 16 eduskuntavaaliehdokasta yhdessä Keski-Pohjanmaan piirin kanssa.

Ehdokasasettelu päättyy 21.2.2023. Eduskuntavaalit käydään ensi keväänä, toinen huhtikuuta.

Otsikkoa muokattu 23.6. klo 15.57.

Lue myös: Poliisi-kaupunginvaltuutetun somekuva päätyi virkavallan syyniin Seinäjoella – nyt selvitetään, oliko poliisille sopivaa käyttää lapuanliikkeen paitaa

Poliisitaustainen poliitikko Piia Kattelus-Kilpeläinen teki valituksen erottamisestaan – hallinto-oikeus hylkäsi

Veneilysesonki käynnistyy toden teolla viimeistään juhannuksena, kun monet suuntaavat vesille.

Venealan keskusliitto Finnboat arveli kesän kynnyksellä, että vesillä liikkuu tänäkin suvena ahkerasti uusia veneilijöitä. Arvio perustuu siihen, että käytettyjen veneiden kauppa käy vilkkaana.

Silmiinpistävintä käytettyjen veneiden kaupassa on ollut koronapandemian tuoma voimakas kasvu rekisteröityjen veneiden kauppaan. Venerekisterissä olevista veneistä noin 30 000 vaihtaa omistajaa vuosittain. Edellisenä vuonna myynti kasvoi 30 prosenttia.

Miten sitten pitäisi toimia, jos veri vetää vesille, mutta veneilystä ei ole juuri minkäänlaista kokemusta?

Kokosimme vinkkipaketin, jossa tarjoamme veneilysesonkiin erilaisia, varsinkin aloittelijoille suunnattuja neuvoja.

Kymmenen veneilyvinkkiä käsittelevässä listassa toimittaja Kalle Mäkelä ja veneilykouluttaja Samuli Salanterä käyvät läpi muun muassa sopivan pukeutumisen, aluksen käsittelyn sekä maittavien eväiden saloja.

Minkälaisia solmuja aloittelijan kannattaa opetella? Puhutaanko vesillä tahallaan erikoista slangia? Milloin veneilijä saa käyttää punaisia housuja?

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 24. kesäkuuta kello 23:een asti.

Lue myös:

30 000 venettä vaihtaa vuosittain omistajaa – käytetystä veneestä voi saada nyt hyvän hinnan

Viron pääministeri Kaja Kallas sanoi keskiviikkona Financial Timesille, että Viro ja Tallinnan vanhakaupunki “pyyhittäisiin pois kartalta”, jos Venäjä hyökkäisi maahan ja Nato puolustaisi Viroa nykyisten suunnitelmien mukaan.

Kallaksen viesti on ajoitettu strategisesti Naton Madridin-huippukokouksen alle, uskoo turvallisuuspolitiikkaa tutkinut Helsingin yliopiston valtiotieteiden tohtori Iro Särkkä. Viro, Latvia ja Liettua ovat esittäneet toiveita Nato-joukkojen lisäämisestä johdonmukaisesti jo vuosien ajan.

– Siellä halutaan korostaa Naton pysyvän läsnäolon merkitystä Baltiassa, Särkkä sanoo.

Kallas syyttää Natoa siitä, että hänen mukaansa Naton suunnitelma olisi “menettää maa ja vapauttaa se jälkikäteen”. Särkän mukaan Kallaksen pahimmat uhkakuvat Viron pyyhkimisestä maailmankartalta ovat todennäköisesti liioiteltuja.

– Minusta tällaiset huolet ovat turhia. Ikään kuin ei oltaisi valmiita puolustamaan Baltiaa – se ei pidä paikkaansa. Uskon, että Nato kyllä ottaa yhteisen puolustuksen varsin tosissaan.

Baltia kykenisi puolustautumaan

Nykyisin Baltiassa on tuhat ulkomaista Nato-sotilasta per maa useista eri jäsenmaista. Lisäksi Nato-maat ovat sijoittaneet omiin maihinsa joukkoja, jotka ovat valmiudessa lähtemään Baltiaan.

Eri maista tulevien, kiertävien joukkojen on ajateltu korostavan sitä, että Nato-maat kantavat yhdessä vastuuta toistensa puolustamisesta. Ne toimivat "ansalankana", joka laukeaisi vieraan vallan hyökätessä.

Nykyiset Baltiaan sijoitetut Nato-joukot ovat sen verran pienet, etteivät ne yksin pystyisi torjumaan täysimittaista hyökkäystä, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun professori Tommi Koivula.

– Siellä kysytään, että jos meille kävisi sama kuin Ukrainalle, miten me kestäisimme sen. Viron huoli on ymmärrettävä ja herättää myötätuntoa, Koivula sanoo.

Baltian puolustus nojaa voimakkaasti Natoon, mutta ei ole kuitenkaan kokonaan sen varassa, Koivula sanoo.

Koivula muistuttaa, että Baltian maat, etenkin Viro, ovat panostaneet oman kansallisen puolustuksensa vahvistamiseen viime vuosina. Myös Ukraina on osoittanut, ettei maata valloiteta tuosta vain, jos maanpuolustustahtoa on.

– En vähättelisi Baltian maiden kykyä puolustaa itse itseään. Eivät ne varmasti ihan suupala olisi, Koivula sanoo.

Virolla on paljon toiveita myös Suomelle

Baltian ja ylipäätään itäisen Euroopan puolustaminen on yksi puheenaiheista ensi viikolla Naton huippukokouksessa Madridissa.

Viron pääministeri Kallas on ehdottanut, että Baltiassa ulkomaisia sotilaita olisi 3 000–5 000 per maa.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi 16. kesäkuuta Naton puolustusministerien kokouksessa, että Nato on tuplannut taisteluosastojen määrän Itä-Euroopassa ja vahvistanut Baltian puolustusta viime kuukausina. Stoltenberg sanoi myös olevansa vakuuttunut, että jäsenmaat lupaavat riittävästi joukkoja Baltiaan jo ennen huippukokousta.

Uutistoimisto Reutersin mukaan ainakin Britannia, Yhdysvallat ja Saksa ovat jo luvanneet lisäjoukkoja tai -kalustoa Baltian maihin.

Virolla on paljon toiveita myös Suomen ja Ruotsin tulevan jäsenyyden suhteen, sanoo Särkkä. Viro on jo toivottanut Suomen ja Ruotsin lämpimästi osaksi puolustusliittoa.

– Virolla on varmasti toiveita saada Suomelta erilaisia kontribuutioita, Särkkä sanoo ja mainitsee esimerkkinä Naton ilmavalvonnan.

Koivulan mukaan Virossa uskotaan, että jo pelkkä Suomen jäsenyys olisi tehokas pelote Venäjälle.

– Pelkästään jo se, että huolehtisimme omasta alueestamme, suojelisi myös Baltiaa.

Kaikki toiveet tuskin toteutuvat

Koivula uskoo, että Madridin kokouksessa vahvistetaan puolustusliiton läsnäoloa Baltiassa. Kaikki Viron, Latvian ja Liettuan toiveet kuitenkaan tuskin toteutuvat.

Ukrainan tukeminen vie Nato-mailta valtavasti resursseja vielä pitkään, Koivula muistuttaa. Myös muut Itä-Euroopan maat ovat toivoneet Naton läsnäolon lisäämistä maaperällään.

– Ottajia on paljon, Koivula toteaa.

Natolla on Venäjän lisäksi muitakin nousevia turvallisuushuolia esimerkiksi Kiinassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa, Koivula muistuttaa.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 24. kesäkuuta kello 23:een saakka.

Lue seuraavaksi:

Viron pääministeri kritisoi Financial Timesissa Naton nykysuunnitelmaa Baltian puolustamiseksi – "Merkitsisi täydellistä tuhoutumista"

Puolustusvoimain komentaja Reutersille: Suomi on valmistautunut vuosikymmeniä sellaiseen sotaan, mitä Venäjä käy Ukrainassa

Rosa Kettumäki selvitti: Tämä kaikki Suomessa muuttuu Nato-jäsenyyden myötä

Uusi vanhemmuuslaki yhdistää nykyiset äitiys- ja isyyslait yhteen. Suurin osa vuonna 2016 voimaan astuneen isyyslain ja vuonna 2019 voimaan astuneen äitiyslain säännöksistä säilyy ennallaan.

Lapsella voi jatkossakin olla vain kaksi oikeudellista vanhempaa ja vanhemmuus kirjataan joko isyytenä tai äitiytenä. Isiä tai äitejä voi kuitenkin olla kaksi.

Oikeudellisina nimikkeinä isä ja äiti säilyvät ennallaan, mutta toiston välttämiseksi sanat on suurelta osin korvattu termillä vanhempi.

Vanhemmuuden määräytymisen perusteet ja avioliittoon perustuva isyysolettama säilyvät ennallaan. Avioliiton ulkopuolella syntyvän lapsen voi edelleen tunnustaa sekä ennen syntymää että syntymän jälkeen.

Lakien yhdistämisen yhteydessä toteutetaan kuitenkin joitakin isyys- ja äitiyslakien soveltamiskäytännöissä ilmenneitä muutostarpeita. Tässä kolme isointa muutosta.

1. 30 päivän varoaika poistuu

Nykyisin isyyttä tai äitiyttä ei voida vahvistaa ennen kuin on kulunut 30 päivää lapsen syntymästä, jos vanhemmuus on tunnustettu neuvolassa jo ennen lapsen syntymää.

Uuden vanhemmuuslain myötä toinen vanhempi voidaan vahvistaa heti lapsen syntymän jälkeen.

Lainsäädäntöneuvos Salla Silvolan mukaan se on vanhemmuuslain suurin muutos.

– Käytännössä tämä nopeuttaa esimerkiksi nimen antoa ja passin myöntämistä. Lapsi saa myös toisen huoltajansa mahdollisimman pian syntymän jälkeen eli muutoksella on isoja myönteisiä vaikutuksia lapsen edun kannalta.

30 päivän varoaika tuli käyttöön vuoden 2016 isyyslain myötä. Sillä haluttiin taata mahdollisuus perua ennen lapsen syntymää annettu isyyden tunnustus. Käytännössä tunnustuksia on peruttu vuosittain alle parikymmentä.

Nyt tämä perumismahdollisuus poistuu, mutta sen poistuminen on kompensoitu.

Vanhemmat voivat selvittää lapsen vanhemmuuden isyystutkimusten avulla vielä kuuden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä, jos he yhdessä sitä lastenvalvojalta hakevat.

Vastaava mahdollisuus on nykyisin vain aviopareilla. Uusi laki asettaa siis isyysolettaman perusteella todetut isyydet ja ennakkoon tunnustetut isyydet samalle viivalle.

– Jos on epäselvä tilanne, kannattaa tunnustaa lapsi vasta lapsen syntymän jälkeen, jolloin voidaan ennen tunnustamista tehdä oikeusgeneettiset isyystutkimukset, Silvola neuvoo.

2. Lisäaikaa vanhemmuuden kumoamiseen

Vanhemmuuslain myötä kynnystä vanhemmuuden kumoamiseen madalletaan tilanteissa, joissa kumoamisen kahden vuoden määräaika on umpeutunut.

Vanhemmuuden kumoamista hakevalla olisi jatkossa vuosi aikaa päättää kumoamiskanteen nostamisesta, kun syy kanteen nostamiselle on tullut ilmi. Nykyään kanne on nostettava viipymättä.

3. Siittiöiden luovuttaja voi olla naisparin lapsen toinen vanhempi

Kolmas konkreettinen muutos koskee hedelmöityshoitoja saavia naispareja.

Vuoden 2019 äitiyslaki antoi naispareille mahdollisuuden saada hedelmöityshoitoja yhdessä. Tällöin pari sai käyttää vain sellaisia siittiöitä, joiden luovuttaja ei ollut suostunut isyyden vahvistamiseen ja synnyttävän äidin puoliso vahvistettiin lapsen toiseksi vanhemmaksi.

Jatkossa naispari voi valita siittiöt myös sellaiselta luovuttajalta, joka on suostunut isyyden vahvistamiseen ja tällöin lapsen toiseksi vanhemmaksi vahvistetaan siittiöiden luovuttaja.

– Valinnan vapaus mahdollistaa esimerkiksi apilaperheiden syntymisen. Esimerkiksi miespari voi tällä tavalla päästä osaksi lapsen vanhemmuutta naisparin avustuksella, Silvola sanoo.

Vanhemmuuslain valmistelu alkoi jo vuonna 2019. Eduskunta hyväksyi uuden vanhemmuuslain keskiviikkona äänin 106–46.

– Siihen nähden, että valmistelun lähtökohtana on ollut vain kahden jo voimassa olevan lain tekninen yhdistäminen, prosessi on ollut yllättävän pitkä. Keskustelu on ollut välillä värikästäkin ja toiveita on esitetty moneen suuntaan. Uusi laki on kohtuullinen kompromissi, Silvola summaa.

Vanhemmuuslaki astuu voimaan 1. tammikuuta 2023.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 24.6. kello 23:een saakka.

Eduskunnassa pohditaan, pitäisikö myös muille kuin median edustajille asettaa eduskuntatalossa kuvaamista koskevia rajoituksia. Tarvetta sääntöjen kiristämiselle on alettu harkita sen jälkeen, kun kansanedustaja Iiris Suomelasta (vihr.) salaa otettu kuva jaettiin Twitteriin maanantaina.

Suomelasta otettua kuvaa jakoi Twitterissä Valta kuuluu kansalle -puolueen toinen varapuheenjohtaja Jarno Vähäkainu.

Kuvassa Suomela istuu eduskunnan kahvilassa mustaan mekkoon pukeutuneena. Kuvan yhteyteen Vähäkainu kirjoitti kokeneensa eduskunnassa “aikamoista seksuaalista häirintää”. Suomela kertoi Iltalehdelle, että lupaa kuvan ottamiselle ei ollut.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) totesi Ylen Aamussa torstaina, että kansanedustajan salaa kuvaaminen ja kuvan julkaiseminen on täysin sopimatonta käytöstä.

– Ei ole edes ajateltu, että jotain tällaista voisi tapahtua. Normaaliin järjenkäyttöön ja tapoihin kuuluu se, että näin ei menetellä.

Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan yliopistonlehtori Riku Neuvonen pitää tapausta omituisena. Viestintä- ja mediaoikeuteen perehtyneestä Neuvosesta on epäselvää, mitä kuvan julkaissut Vähäkainu halusi kuvalla viestittää, ja miksi se piti liittää tällä hetkellä käytävään keskusteluun Wille Rydmaniin (kok.) kohdistuvista häirintäepäilyistä.

• Lue myös: Kansanedustaja Wille Rydmanin kujanjuoksu – näin tapahtumat etenivät kuudessa päivässä

– Selkeästi suurin ongelma tässä on se, että eduskunnassa luottamukseen perustuvia käyttäytymissääntöjä on rikottu. Tässä rikottiin kansanedustajien ja mahdollisesti myös muiden välinen luottamus.

Suomela sanoi Iltalehdelleajatelleensa, että työpaikalla hän voisi olla turvassa "salakuvaukselta".

Neuvosen mukaan on vaikea määritellä, onko eduskunta kansanedustajien työpaikka vai julkista tilaa. Virkamiehille eduskunta on työpaikka, Neuvonen sanoo.

Median kuvaamista rajoitetaan jo

Eduskunnan medialle suunnatun kuvaussäännön mukaan eduskunnan kuppilassa saa kuvata yleiskuvaa ainoastaan tunnin ajan ennen täysistunnon alkua ja puoli tuntia istunnon alkamisen jälkeen. Muina aikoina kuvaamiseen vaaditaan kuvattavan lupa.

Kuvauslupia ei myönnetä esimerkiksi eduskunnan ruokaravintoloihin, työhuonekäytäville, turvatarkastukseen tai sauna- ja liikuntatiloihin. Eduskunnassa ei saa myöskään kuvata mainoksia, viihdeohjelmia tai eduskunnan ulkopuolisten henkilöiden haastatteluja tai kuvauksia.

Miksi kuvaamista eduskunnan kuppilassa on rajoitettu? Miksei eduskunnan ravintolassa saa kuvata ollenkaan, eduskunnan tieto- ja viestintäjohtaja Rainer Hindsberg?

Ravintolassa ja kuppilassa moni syö lounasta. Siellä pätee ruokarauhasääntö, jotta kenenkään ei tarvitse pelätä sitä, että tulee kuvatuksi ruoka suussa.

Mitä kuvaussäännön mukaisella yleiskuvalla tarkoitetaan?

Käytännössä se tarkoittaa laajaa kuvaa kahvilasta. Usein ennen istuntoa moni kansanedustaja on kahvilassa ja sieltä saa silloin helposti yleiskuvaa, jossa näkyy monia kansanedustajia. Tämä on mahdollistettu toimittajien pyynnöstä, mutta on toki eduskunnankin etu, että talosta välittyy monipuolisesti kuvaa kansanedustajien arjesta.

Olisiko kuvaussääntöjä tarpeen laajentaa koskemaan myös muita kuin median edustajia?

Tämä tapaus sai pohtimaan, pitäisikö näin tehdä. Toisaalta, meillä käy kymmeniä tuhansia vieraita enkä itse muista vastaavaa tilannetta viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajalta. Ihmiset aika hyvin kyllä kysyvät luvan, jos haluavat kuvata toista henkilöä täällä talossa.

Onko eduskunnassa ollut havaittavissa, että kaikki eivät allekirjoitakaan yhteisiä käyttäytymissääntöjä?

Eduskunta on sellainen työyhteisö, jossa yhteistyö perustuu luottamukseen ja toisen kunnioittamiseen. Kun näin on ollut, erillisiä sääntöjä ei ole välttämättä tarvittu. Jos meillä ei ole yhteistä käsitystä siitä mikä on hyvä ja kohteliasta, eikä osata toimia niin, että otetaan toiset huomioon, niin ehkä niitä sääntöjä pitäisi olla.

Tätä ei tietenkään yksittäistapauksen perusteella voi lähteä laatimaan, vaan pohdinnan pitää olla laajempaa, Hindsberg sanoo.

Porttikieltoa selvitetään

Puhemies Vanhanen on ehdottanut, että Suomelan kuvan ottaneen Vähäkainun liikkumista eduskunnassa rajoitettaisiin tai hänelle annettaisiin jopa porttikielto.

Hindsbergin mukaan koko eduskuntataloa kattavaa porttikieltoa tuskin voidaan antaa. Yleisöllä on oikeus tulla seuraamaan täysistuntoja yleisölehterille.

Hindsberg arvioi, että asian kanssa edetään aikaisintaan ensi viikolla.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 24. kesäkuuta kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Puhemies Vanhanen olisi valmis antamaan porttikiellon kansanedustajan salakuvaajalle – "Tässä on selvästi harkinta pettänyt totaalisesti"

Eduskunta tutkii kansanedustaja Iiris Suomelan salakuvaustapausta

Tilanne Kaliningradin ja sen naapurin Liettuan välillä on kiristynyt viime lauantaista lähtien. Keskiviikkona Venäjän ulkoministeriön tiedottaja varoitti Venäjän ottavan käyttöön vastatoimia, jotka eivät ole diplomaattisia.

Kokosimme viisi kysymystä ja vastausta tilanteesta.

1. Mistä Liettuan ja Venäjän välisessä kahnauksessa on kyse?

Liettua on alkanut panna toimeen tällä viikolla voimaan astuneita EU:n pakotteita, jotka kieltävät monien tuotteiden kuljettamisen Venäjälle rautateitse. Pakotteet ovat vastatoimi Venäjän helmikuussa aloittamalle hyökkäykselle Ukrainaan.

Kaliningrad on Venäjään kuuluva saareke Itämeren rannalla. Se on erillään manner-Venäjästä, joten rautatiet ovat erittäin tärkeässä osassa sen huoltamisessa.

Kaliningradin erottaa Valko-Venäjästä Suwalkin käytäväksi nimetty, Liettualle ja Puolalle kuuluva maakaistale. Venäläisjunien on siis käytettävä paitsi Valko-Venäjän, myös Liettuan aluetta, jotta ne pääsevät Kaliningradiin.

Venäjän johto on kuvannut rautatiekuljetusten estämistä saarroksi tai provokaatioksi. Venäjän mukaan Liettuan pitää sallia kuljetukset, muuten Venäjä aloittaa tuntuvat vastatoimet Liettuaa vastaan.

Venäjän turvallisuusneuvoston pääsihteeri ja presidentti Vladimir Putinin tärkeä liittolainen Nikolai Patrušev vieraili Kaliningradissa tiistaina. Vierailu on nähty osoituksena Kremlin kiinnostuksesta Kaliningradin tilanteeseen.

Patrušev suomi kovasanaisesti Liettuan päätöstä. Hän myös ilmoitti Venäjän vastaavan toimilla, joilla “on kielteisiä seurauksia liettualaisille”.

2. Miten pakotteet vaikuttavat Kaliningradiin?

Kaliningradissa on noin puoli miljoona asukasta. Kuljetuskiellon takia Venäjältä ei voitaisi tuoda alueelle rautateitse esimerkiksi rakennusmateriaaleja, kivihiiltä, elektroniikkateollisuuden komponentteja ja ylellisyystuotteita, kuten alkoholia.

Kun tieto saarron kiristymisestä tuli, Kaliningradissa havaittiin heti eräiden tuotteiden hamstrausta ja jonoja.

Kaliningradissa on suuri satama, ja kaupunkia voitaisiin huoltaa suurelta osin myös laivoilla.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila arvelee kuitenkin, ettei huolto meriteitse olisi toimiva ratkaisu, sillä rautatien osuus on ollut Kaliningradille niin merkittävä.

– Teoriassa sen rahdin siirtäminen laivoihin voisi olla mahdollista, mutta käytännössä ilmeisesti ei. Kuljetuskapasiteettia ei niin paljon ole, Lassila sanoo.

Venäjän johdolle on taas äärimmäisen tärkeää, että se voi näyttää kansalle pitävänsä siitä huolta, vaikka länsi yrittääkin haitata Venäjän kansan elämää.

– Venäjä on pyrkinyt kiertämään pakotteita aina kun se on vaan mahdollista. Venäjä haluaa osoittaa, ettei pakotteilla ole merkitystä. Mutta jostain syytä tässä asiassa Venäjä on reagoinut ikäänkuin tämä [saarto] olisi elämän ja kuoleman kysymys.

Keskiviikkona Venäjän mediassa uutisoitiin myös kroatialaisen toimittajan Antun Rošan kirjoitus, jonka mukaan Liettua voisi seuraavaksi sulkea kaasutoimitukset Kaliningradiin.

3. Mikä merkitys Kaliningradilla on Venäjälle?

Kaliningrad on yksi Venäjän tärkeimmistä sotilasalueista. Siellä sijaitsee Venäjän Itämeren laivaston päätukikohta. Lisäksi alueelle on sijoitettu ydinohjuksia ja vahva ilmatorjunta. Sotatilanteessa Kaliningradista käsin voitaisiin estää Itämeren laivaliikennettä ja siellä olevat joukot uhkaisivat Baltian maita.

Tutkija Jussi Lassila nostaa esiin Kaliningradin sijainnin Venäjän läntisimpänä osana. Kaupungin asukkaille suhteet länteen ovat luontevampia ja tärkeämpiä kuin muualla Venäjällä.

Lassila muistuttaa, että Kaliningradissa on pitkään ollut vahvaa oppositiohenkeä.

Vuonna 2010 siellä nähtiin hyvin suuria mielenosoituksia, jotka johtivat kaupungin hallinnon vaihtumiseen. Mielenosoitukset saivat alkunsa pienistä, paikallisista syistä. Kaliningradin sijainti keskellä EU:ta ja Natoa ovat omiaan lisäämään Moskovan huolta alueen oppositiohenkisyyden noususta.

Nämä purkaukset Venäjän johto haluaa nyt estää.

Lännen pakotteet ovat vaikuttaneet Kaliningradissa erityisen voimakkaasti, mutta Lassila uskoo vaikutuksen vain voimistuvan syksyyn mennessä.

Syksyllä Venäjällä järjestetään kuvernöörinvaalit yhdeksällä alueella, Kaliningrad on yksi näistä. Lassila arvelee, että osoittamalla kaliningradilaisille, että heidän vaikeuksiensa syy on lännessä, tehtäisiin keskusvaltaa ehkä hieman suositummaksi.

4. Mitä Venäjä tekee seuraavaksi?

Venäjän medioissa odotetaan Venäjän vastatoimia. Osa Izvestija-lehden haastattelemista asiantuntijoista on ollut sitä mieltä, että kovin suuria vastatoimia ei Venäjän kannata tehdä.

Keskiviikkona ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova ilmoitti Venäjän vastauksen olevan käytännönläheinen eikä diplomaattinen.

– Vastaus ei ole diplomaattinen vaan luonteeltaan käytännöllinen. Minkälaisia vastatoimet ovat ja milloin ne asetetaan riippuu siitä, mitä muutoksia tehdään, sanoi Zaharova.

Zaharovan mukaan Venäjä odottaa Euroopan Unionin ja Liettuan perääntyvän.

Izvestijan mukaan Venäjän vastatoimet voivat koskea jotenkin Viroa ja Latviaa ja rajoituksia heidän kanssaan, koska ilmeisesti Liettuaan taloudelliset vastatoimet eivät niin paljon kirpaisisi.

Kaliningradin kuvernöörin Anton Alihanovin mukaan vastatoimet osuvat Liettuan ja muiden Baltian maiden kautta kulkevaan vientiin, esimerkiksi alkoholivientiin, joka siirretään kokonaan Venäjälle, kirjoitti keskiviikkona Tass

Venäjä on myös varoittanut Natoa käyttämästä termiä “viides artikla” Kaliningradin tilanteen kohdalla. Venäjän varapääministeri Sergei Rjabkov varoitti “eurooppalaisia vaarallisista retorisista leikeistä konfliktien yhteydessä, kertoi Ria Novosti.

Yhdysvallat toisti tiistaina kantansa sotilasliitto Naton viidenteen artiklaan, jonka mukaan hyökkäys yhtä Nato-maata vastaan on hyökkäys liittoumaa vastaan.

5. Voisiko Venäjä avata yhteyden asevoimin?

Sotilasasiantuntijat arvelevat, ettei Venäjälle olisi ongelma ottaa äkkirynnäköllä haltuunsa Suwalkin käytävää.

Liettualla on asevoimissaan vain noin 20 000 sotilasta. Natolla on alueella muutaman tuhannen sotilaan valmiusjoukot, mutta ne tuskin voisivat estää riittävän voimakasta hyökkäystä.

Olennaista onkin, mitä tapahtuisi Venäjän iskun jälkeen. Jussi Lassila painottaa, että kyse olisi silloin Naton uskottavuudesta puolustusliittona. Naton olisi pakko vastata iskuun ja vallata alue takaisin.

Antautuminen täysimittaiseen sotaan Naton kanssa olisi Venäjältä suurta uhkapeliä. Sen negatiiviset seuraukset olisivat joka tapauksessa niin mittavat, että hyökkäys näyttää erittäin epätodennäköiseltä.

Lassila muistuttaa vielä, että tällä hetkellä Venäjällä ei ole resursseja lähteä hyökkäämään, sillä kaikki sen keskeiset voimat on keskitetty Ukrainaan.

Lisäksi Valko-Venäjällä on hyvin vahva sodanvastainen ilmapiiri. Venäjän tulisi tehdä hyökkäyksensä Valko-Venäjän kautta. Sota todennäköisesti heikentäisi presidentti Aljaksandr Lukašenkan asemaa entisestään ja tätä tuskin Kreml haluaa.

Jussi Lassila huomauttaa myös, että Venäjän pysyvä tavoite on pitää Naton joukot kaukana rajoiltaan. Jo Liettuan uhkailu ja uhittelu kovilla toimenpiteillä toimivat Venäjää vastaan antamalla Natolle hyvin perustellun syyn kasvattaa voimaansa Venäjän lähialueilla.

Voit keskustella aiheesta 23.6. kello 23:een saakka.

Lisää aiheesta:

Politico: The most dangerous place on earth

Yle Liettuassa: Nato turvaa pienen maan itsenäisyyttä, mutta Venäjää myös pelätään – "Kaikki on mahdollista", toteaa vilnalainen tähtijuontaja

Helsingin kaupungin palkanmaksussa esiintyneistä ongelmista on keskusteltu viime aikoina vilkkaasti.

Kaupunginvaltuutetut pääsivät esittämään asiaan liittyviä kysymyksiä ja näkemyksiään kaupungin korkeimmalle poliittiselle johdolle kevään viimeisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa keskiviikkoiltana.

Ongelmat palkanmaksussa ovat jatkuneet jo kuukausia.

SDP:n kansanedustaja ja valtuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma hämmästeli, miten voi olla mahdollista, että palkkoja ei onnistuta maksamaan ajallaan.

Heinäluoma totesi, että työntekijöitä ei voi ajaa tilanteeseen, jossa rahat eivät tule tilille sovitusti.

– Johdon ei pidä lomailla, ennen kuin palkanmaksuongelmat on korjattu, Heinäluoma latasi.

Osalla työtekijöistä palkka on saattanut jäädä kokonaan tulematta ja osalla sen laskemisessa on tapahtunut virheitä.

Heinäluoma muistutti, että tilanne on ollut erityisen tukala pienituloisille ja vähävaraisille.

– Yksikin palkka on hyvin merkityksellinen.

"Pyydän työntekijöiltä anteeksi"

Pormestari Juhana Vartiainen (kok.) pyysi avoimesti työntekijöiltä anteeksi palkanmaksussa esiintyneitä ongelmia.

– Pyydän työntekijöiltä tätä anteeksi, Vartiainen sanoi.

Vartiainen totesi, ettei tällaista tietenkään voi hyväksyä.

Kaupungin mukaan ongelmat johtuvat palkanmaksujärjestelmän uudistamisesta. Vartiaisen mukaan ongelmat syvenivät lakon vuoksi.

– Muutokset it-järjestelmissä etenevät harvoin täysin ongelmitta. Lakko tuli tähän vielä päälle, Vartiainen sanoi.

Kunta-alan lakon aikana noin puolet Helsingin kaupungin palkkahallinnan henkilöstöstä oli lakossa.

Palkanmaksun ongelmia kritisoitiin kaikista puolueista ja useissa valtuustosalissa pidetyissä puheenvuoroissa.

"Olen sanonut, että piikki on auki"

Vartiaisen mukaan ainakaan palkkahallinnon resurssipulan takia palkkoja ei nyt pitäisi jäädä maksamatta.

Vartiainen totesi, että lisää väkeä palkkahallintoon rekrytoidaan tarpeen mukaan.

– Olen sanonut, että piikki on tältä osin auki.

Helsingin kaupunki otti huhtikuun alussa käyttöön uuden palkanmaksujärjestelmän. Uudella järjestelmällä korvattiin vanha jo elinkaarensa päässä oleva järjestelmä.

Kaupunki on kertonut ongelmien johtuvan muun muassa tiedonsiirron ongelmista ja inhimillisistä virheistä. Kaupungin mukaan kokonaiskuva on kuitenkin hallinnassa.

Kaupungin mukaan havaittujen virheiden määrä on ennakkoon odotetun mukainen eli alle viisi prosenttia maksetuista palkoista.

"Kaupungin pitää varmistaa riittävät resurssit"

Pormestari Juhana Vartiainen vakuutti valtuutetuille, että ongelmien korjaamiseksi on jo tehty ja tullaan jatkossa tekemään uutterasti töitä. Vartiaisen mukaan ongelmia osattiin odottaa ja niihin myös varauduttiin, mutta ei näin ollen riittävästi.

SDP:n Heinäluoma piti asiattomana, että palkanmaksun ongelmia koskevaan keskusteluun vedettiin mukaan kunta-alan lakko.

Heinäluoma korosti, että lakko on työntekijöiden lakisääteinen oikeus. Hänen mukaansa uudistusten läpiviennin resurssointi on kaupungin vastuulla.

– Pitää varmistaa uudistuksiin riittävät resurssit kaikissa tilanteissa, Heinäluoma painotti.

Vartiainen: Ongelmat saadaan ratkaistua

Kaupunki on siis selittänyt ongelmia palkanmaksu­järjestelmän uudistuksella.

Valtuustosalista kuitenkin muistutettiin, että ongelmia kaupungin palkanmaksussa on ollut ajoittain jo ennen uudistusta.

Vartiaisen mukaan palkanmaksujärjestelmä oli uusittava, koska aiemmin käytössä ollut järjestelmä oli peräisin 80-luvulta. Aiemman palkanmaksujärjestelmän tekninen tuki oli loppumassa vuoden vaihteessa.

Vartiainen vakuutti keskiviikkoiltana, että asian korjaamiseksi tehdään lujasti töitä sekä poliittisen että virkamiesjohdon toimesta. Hänen mukaansa ongelmat saadaan ratkaistua ja tältäkin osin päästään taas tavanomaiseen toimintaan.

Helsinki on Suomen suurin työnantaja. Kaupungin palveluksessa on noin 40 000 työntekijää.

Lue lisää:

Helsingin kaupungin palkkaa on joutunut odottamaan pisimmillään jopa kaksi kuukautta – kaupungin selitys: uusi tietojärjestelmä ja lakko

Julkisen sanan neuvosto (JSN) ottaa käsittelyyn presidenttiparin 4-vuotiaasta lapsesta julkaistut kuvat. JSN:n puheenjohtaja Eero Hyvönen päätti asiasta eilen keskiviikkona, kerrotaan JSN:n tiedotteessa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistöstä ja rouva Jenni Haukiosta lapsensa kanssa urheilukisoissa otettuja kuvia kanssa julkaistiin useassa suomalaisessa mediassa viime viikolla. Myös Yle julkaisi tapahtumassa otetun kuvan.

JSN:lle on tehty aiheesta kaksi kantelua, jotka molemmat kohdistuvat Iltalehteen. JSN pyytää kanteluihin vastausta Iltalehden lisäksi Lehtikuva-kuvatoimiston omistavalta STT:ltä. Kantelut ovat yksityishenkilöiden tekemiä, eikä presidenttipari ole kannellut asiasta.

Niinistö vetosi Iltalehden haastattelussa JSN:n periaatelausumaan, joka koskee lasten kuvaamista. Presidentti myös kehotti mediaa käymään kohdan tulkinnat lävitse JSN:n ja median välillä.

JSN teki 2014 periaatelausuman, jonka mukaan alle 7-vuotiaiden lasten haastatteluun ja kuvaamiseen tarvitaan aina lupa. JSN:n Hyvönen oli kuitenkin Iltalehden haastattelussa sitä mieltä, että tilanne on tässä tapauksessa eri, sillä presidenttiparin lapsi ei ollut subjektina, toimijana jutussa.

Lisäksi journalistin ohjeiden kohdat 29 ja 30 ohjeistavat, että julkisella paikalla tapahtuvaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman, että lupia täytyy kysellä.

Puheenjohtaja harkitsee myöhemmin, laajennetaanko käsittely koskemaan myös muita medioita. Käsittelyn keskiössä tulee olemaan lapsen yksityisyyden suoja.

Puheenjohtaja päätti ottaa JSN:n käsittelyyn myös kantelun Seiskan julkaiseman kuvan pääministeri Sanna Marinista lapsensa kanssa. Salaa otettu valokuva ja kuvan saatesanat korostavat pääministerin takapuolta, ja kuvan julkaiseminen on herättänyt vilkasta julkista keskustelua.

Marin vetosi tapauksen yhteydessä nelivuotiaan lapsensa yksityisyyden puolesta. Marinin mukaan he eivät miehensä kanssa anna lupaa lapsen kuvaamiseen tai kuvien julkaisuun.

Kantelu käsitellään ihmisarvon kunnioittamisen näkökulmasta. Kantelun kerrotaan olevan yksityishenkilön tekemä, eikä Marin itse ole kannellut asiasta.

Tavanomaisesti JSN edellyttää, että yksityisyyden suojaa koskeville kanteluille on asianomaisen suostumus. Puheenjohtaja katsoo, että presidenttiparista otetun kuvan käsittelylle on edellytykset, sillä asialla on laajempaa yhteiskunnallista merkitystä ja myös Niinistö on julkisuudessa ehdottanut aihepiiristä käytävän keskustelua mediassa ja JSN:ssa.

JSN:n päätöksiä on odotettavissa aikaisintaan 31.8. pidettävässä kokouksessa.

Lisätty kappaleet Niinistön ja Hyvösen haastattelusta Iltalehdessä 23.6. kello 19.20.

Lue lisää:

Presidenttiparin pojan kuvan julkaisusta tehty kantelu Julkisen sanan neuvostoon

Pääministeri Marin vetosi Twitterissä lapsensa yksityisyyden puolesta – professori: "Olisi hyvä, että vanhempien toivetta kunnioitettaisiin"

Petri Järvi on vetänyt asuntovaunun Lapualta Helsinkiin ja nauttii nyt aamiaista perheensä kanssa Rastilan leirintäalueella.

– Taisi tuossa keskikulutus olla 12 litran paikkeilla satasella. Alussa näytti vähän pahemmalta, mutta siihen se tasaantui. Polttoaineeseen menee nyt enemmän kuin normaalisti, ja siihen pitää budjetoida.

Polttoaineen kulutus on aihe, josta leirintäalueilla puhutaan tänä kesänä paljon. Vuokratulla asuntoautolla matkaileva Aleksi Sikoniemi kertoo selvinneensä Porista Helsinkiin alle kymmenellä litralla per sata kilometriä.

– Polttoaineen hinta ei ole vaikuttanut matkasuunnitelmiin, mutta kyllä se rahankäyttöön vaikuttaa. Täytyy miettiä enemmän sitä, että saa tankattua auton, hän sanoo.

Polttoaineiden hinnat ovat nousseet vuodessa noin euron litralta. Se on iso lovi paljon matkustavan reissubudjettiin. Toisaalta samaan aikaan myös leirintäalueiden kulut ovat nousseet nopeasti. Esimerkiksi sähkö, jätemaksut ja kunnossapito ovat kallistuneet.

– Nostopainetta hintojen puolesta olisi, kun kaikki kulut nousevat. Me olemme kuitenkin pystyneet pitämään hinnat viime vuosien tasolla, Topcamping Vaasan puistonjohtaja Tuomas Luukkonen sanoo.

Luukkosen mukaan kuluttajat ovat nyt herkkiä hinnankorotusten suhteen.

– Jos liikaa korottaa, kuluttaja voi suunnata muualle.

Ylen soittokierros kertoo, että moni muukin on päätynyt vastaavaan ratkaisuun. Helsingin kaupungin leirintäalueella Rastilassa hinnat on pidetty viime vuoden tasolla. Turun kaupungin omistama Ruissalo Camping on nostanut sähkön hintaa, mutta vain euron verran.

Hintoja ei voi nostaa, koska ne on painettu paperiseen katalogiin

Merkittäviä hinnankorotuksia leirintäalueilla ei juuri ole tehty – ja osaa se myös harmittaa.

– Sanotaan suoraan, että hintoja olisi pitänyt nostaa enemmän. Leirintäalueet toimittavat kuitenkin seuraavan vuoden hintatiedot jo syksyllä. Jälkikäteen niitä on paha muuttaa, yrittäjä Päivi Saarela sanoo.

Lahden kupeessa sijaitseva Camping Messilä nosti tälle vuodelle leirintäpaikan hintaa parilla eurolla. Saarela kutsuu korotusta maltilliseksi.. Keväällä sähkön, veden, jätekuljetusten ja huoltokustannusten nousu yllätti.

Miksi Saarela ei nosta hintoja nyt? Syy on yksinkertainen.

Hinnat oli jo painettu karavaanareiden ja Suomen leirintäalueyhdistyksen katalogeihin, joiden tiedot on kerätty viime syksynä. Kun hinnat on kerätty ja painettu alan perinteisiin luetteloihin, niillä mennään koko vuosi.

Leirintäalueyhdistyksen hallituksessa toimiva Saarela myöntää, että ala on tältä osin hyvin perinteinen.

– Karavaanareissa on vielä sellaista vanhan liiton väkeä - vaikka kokonaisuutena profiili onkin muuttunut nuorempaan suuntaan. Luulen, että muutama vuosi kun menee, printti tulee jäämään pois. Sen jälkeen voimme muuttaa hinnoittelua myös kesken kauden.

Myös Suomi Campingin toimitusjohtaja Mika Mökkönen toteaa, että tämän kauden hinnat on päätetty jo viime syksynä.

– Tässä kohtaa kautta emme uskalla riskeerata uusilla hinnannostoilla, koska asiakkaille on kuitenkin tullut muita kustannuksia, kuten polttoaineen merkittävä hinnannousu, Mökkönen sanoo.

Kuopiossa, Porissa ja Tampereella toimiva Suomi Camping on toimitusjohtajan mukaan nostanut hintoja vuosittain yleisen kustannustason mukaisesti "yhdestä kolmeen prosenttia". Tänä vuonna omat kulut ovat nousseet selvästi enemmän.

– Ensi vuotta pohditaan uusista lähtökohdista, Mökkönen sanoo.

Tähän uskoo myös Messilän Saarela.

– Ensi vuodelle jokainen tulee nostamaan hintoja aika reippaasti.

Nyt viivytään entistä pidempään?

Leirintäalueväen mukaan on epävarmaa, miten polttoaineen hinnan nousu tulee vaikuttamaan niiden liiketoimintaan. Useimmat tuntuvat uskovan, että se iskee enemmän ajettuihin kilometreihin kuin itse loman pituuteen.

Toisin sanoen, lomailijat viettävät yhdessä kohteessa enemmän aikaa.

– Olettaisin näin. Se koppi auton perässä ei nyt ihan kaksinkertaista bensalaskua, mutta nostaa sitä paljon. Se rauhoittaa menohaluja näillä polttoaineen hinnoilla kummasti, Ruissalo Campingin leirintäaluepäällikkö Hannu Toivonen sanoo.

Tässä mielessä korkea polttoaineen hinta voi kääntyä jopa eduksi.

Myös Topcamping Vaasan Tuomas Luukkonen ja Helsingin Rastilan leirintäalueen tiimiesimies Reko Junnonen uskovat, että vieraat viihtyvät tänä vuonna aiempaa pidempään. Vahvoilla ovat silloin heidän mukaansa ne alueet, joilla on tarjottavanaan palveluja ja paljon nähtävää.

Viisihenkinen lapualaisperhe aikoo kiertää pääkaupunkiseutua ainakin kolmen vuorokauden ajan.

– Teemme täältä pistokäyntejä sen mukaan mitä tarvitsee, ettei tarvitse vetää vaunua yhtään ylimääräistä matkaa, Petri Järvi sanoo.

– Tälle päivälle on luvassa shoppailua ja vähän sukulaisissa käyntiä ja sitten varmaan kohti Korkeasaarta – Heurekaa ja Linnanmäkeäkin on väläytelty.

Voit keskustella aiheesta 25.6. klo 23 saakka.