Suomen puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa päättyi ilman loppujulistusta. Ylen toimittaja Saana Uosukainen vastaa tässä yleisön kysymyksiin.
Vastaajana on myös Maailman Luonnon Säätiön WWF:n erityisasiantuntija Lotta Manninen. Hän on tutkinut arktisen alueen muutosta ja asunut opiskellut Grönlannissa.
Mannisen mukaan Suomen puheenjohtajuuskaudella päästiin eteenpäin pohjoisen meriliikenteen päästöjen vähentämisessä. Saana Uosukainen muistuttaa, että alueen valtiot voivat yhä yhdessä päättää Arktiksen öljy- ja kaasuvarojen jättämisestä rauhaan.
Hänen ja toimittaja Heikki Heiskasen analyysin voit lukea tästä.
Kommenttipalsta on suljettu kello 16, kuten ennalta ilmoitettiin. Kiitoksia aktiivisuudesta, kysymyksistä ja keskustelusta!
Väliotsikot lisätty kello 1620 ja vastauksia lisätty kello 1725.
"Arktinen meriliikenne puhdistuu – kiitos Suomen"
1. kysymys: – Mitä konkreettisia ilmastonmuutoksen vastaisia toimia Suomen puheenjohtajuuskaudella tehtiin?
Erityisasiantuntija Lotta Manninen : – Suomi on ajanut mustan hiilen eli nokipölyn vähentämistä arktisella alueella. Musta hiili sulattaa arktista lunta ja jäätä laskeutuessaan valkoisille pinnoille. Mustahiilityötä on tehty Arktisen neuvoston työryhmissä. Konkreettiset tulokset ovat lähinnä tietoisuuden lisäämistä, joten konkreettisia ja tuntuvia toimia tarvitaan nopeasti.
– Presidentti Niinistö on tahollaan pitänyt mustan hiilen vähentämisen tärkeyttä yllä tapaamisissa Venäjän ja USA:n kanssa. Hän ajoi myös arktista mustahiili -huippukokousta, joka ei kuitenkaan toteutunut.
– Suomi on tehnyt puheenjohtajuuskaudella hyvää työtä vähentääkseen kasvihuonekaasupäästöjä etenkin arktisessa meriliikenteessä Kansainvälisessä merenkulkujärjestö IMOssa. Siellä saatiin aikaan raskaan polttoöljyn käyttökielto arktisilla vesillä ja siten laivojen päästöt vähenevät, kunhan päätös toimeenpannaan asiaankuuluvasti.
Toimittaja Saana Uosukainen: – Suomen kaudella jatkuivat myös monet Arktisen neuvoston yhteistyöohjelmat, joissa mm. alueiden asukkaiden havaintoja ilmastonmuutoksesta pystytään keräämään ja saadulla tiedolla jatkossa vaikuttamaan.
"Neuvoston ilmastonmuutostyö vaikeutuu"
2. kysymys: – Kun loppujulistusta ei tullut niin tekeekö Arktinen neuvosto siis ilmastonmuutoksen estämiseksi mitään?
Saana Uosukainen: – Yhteistä loppujulistusta ei tullut, mutta Suomen puheenjohtajalausunnossa linjattiin tulevia toimia, joista Islanti puolestaan ottaa kopin. Moni taho voi jatkaa siis toimintaansa. Kaikki maat ovat kuitenkin edelleen yhtä mieltä siitä, että Arktisen alueen luonto on hyvin herkkä ja sen päätön saastuttaminen ei ole vaihtoehto.
Lotta Manninen: – Se jää nähtäväksi. Suomi julkaisi Ministerilausuman lisäksi oman, puheenjohtajan lausunnon, jossa viitattiin vahvasti ilmastonmuutoksen torjumiseen, kansainvälisen ilmastonpaneelin raporttiin ja Pariisin ilmastonsopimukseen.
– Ministerien yhteisessä lausunnossa ilmastonmuutosta tai kansainvälisiä sitoumuksia ei mainittu lainkaan. Nähtäväksi jää, voiko Suomen lausunto olla Arktisen neuvoston tuleva työjärjestys tavalla tai toisella. Ministerilausunnon valossa ilmastonmuutoksen estämiseksi tehtävä työ neuvostossa vaikeutuu.
Pohjoinen rautatie ei ollut puheena
3. kysymys: – Eikö ilmastonmuutos tuo myös kehitysmahdollisuuksia pohjoiselle ulottuvuudelle? Oliko kokouksessa esillä rautatieyhteys Pohjanlahdelta esim. Kantalahteen ja sieltä Pohjois-Venäjän merialueiden kautta yhä enemmän sulana pysyvälle Koillisväylälle?
Lotta Manninen: – Arktinen neuvosto on kansainvälinen organisaatio, jossa käsitellään kaikkien arktisten valtioiden ja kuuden alkuperäiskansojen järjestön kesken koko arktiselle alueelle yhteisiä asioita - erityisesti edistetään kestävää kehitystä ja ympäristönsuojelua. Siksi kansallisia aiheita, kuten rautatieyhteyttä, ei Arktisen neuvoston piirissä käsitellä.
Saana Uosukainen: – Ratayhteydet eivät kuulu Arktisen neuvoston alle. Ne ovat enemmän kansallisen ja EU:n päätöksenteon asia.
– Toki ilmastonmuutos aiheuttaa nähtävästi sen lopputuloksen, että pohjoinen meriväylä tulee olemaan aktiivisemmassa käytössä, jolloin varmasti joku yhteys saattaa tulevaisuudessa nousta esiin. Onko tämä kestävää kehitystä tuolloin, en tiedä?
"Yhdysvallat ei halua sitoutua"
4. kysymys: – Kuka oli suurin syyllinen siihen ettei loppujulkilausumaan päästy?
Lotta Manninen: – USA. Ulkoministeri Mike Pompeon eilinen puhe antoi viitteitä tähän lopputulokseen. Hän ei maininnut puheessaan sanallakaan ilmastonmuutosta ja toi esille paljon elementtejä, jotka eivät kuulu neuvoston mandaattiin, kuten sotilaallinen turvallisuus.
– Ministerikokouksessa kaikki arktiset valtiot ja alkuperäiskansojen edustajat Yhdysvaltoja lukuun ottamatta toivat esille suuren huolensa ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksesta arktiseen ympäristöön ja ihmisiin.
Saana Uosukainen: – Suurimpana syyllisenä näyttäytyi nyt Yhdysvallat, joka oli jo ennen kokousta ollut hankala juuri ilmastonmuutoksen vastainen työ -termin kanssa. Ulkoministeri Mike Pompeon puhe oli kärkäs, ja heidän linjansa on selkeästi muuttunut. On mielenkiintoista nähdä, miten seuraavat kaksi vuotta menevät.
– Kun Yhdysvallat toimi nyt noin, mitä tapahtuu kun jää sulaa – kuka seuraavaksi alkaa toppuutella yhteisiä tavoitteita? Venäjällä on suurin raja-alue arktiksella.
5. kysymys: – Osoittaako kokouksen lopputulos että Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina eivät halua osallistua arktiksen luontoa uhkaavien kehitystekijöiden hillitsemiseen?
Lotta Manninen: – Kiina ei ole Arktisen neuvoston jäsenmaa vaan ainoastaan tarkkailija. Kiina ei siksi ole syyllinen tämän kokouksen huonoon lopputulokseen.
– Venäjä on ollut vastahakoinen raportoimaan Arktisen neuvoston musta hiili -työn tuloksista. Muutoin Venäjä on kuitenkin sitoutunut Arktisen neuvoston mandaattiin ja toiminut neuvostossa hyvässä yhteistyössä muiden arktisten valtioiden ja alkuperäiskansojen edustajien kanssa.
– Heikko lopputulos on osoitus etenkin siitä, että Yhdysvallat ei halua sitoutua ilmastonmuutoksen hillitsemiseen arktisella alueella vaan haluaa hyötyä siitä taloudellisesti.
"Arktinen öljy ja kaasu voidaan jättää käyttämättä"
6. kysymys: – Pohjoisen Jäämeren pohjassa odottaa öljy ja kaasu ottajaansa. Olisiko esimerkiksi niiden käyttöä voitu estää loppujulistuksella, joka olisi sitonut Arktisen neuvoston jäseniä ilmastokatastrofin estämiseen?
Saana Uosukainen: – Öljy ja kaasu odottavat ottajaansa, ja aina voidaan lausua, ettei kukaan koske niihin. Esimerkiksi Arktisen neuvoston puitteissa on aiemmin sovittu oikeudellisesti sitova sopimus yhteistyöstä merellä tapahtuvien öljyvahinkojen torjuntavalmiudesta ja torjumisesta.
– Vaikka julistusta ei tullut, on olemassa tämänkaltaisia aiempia sopimuksia, joilla yritetään varmistaa sitä, ettei esimerkiksi öljyvahinkoja alueella synny. Öljyn poraaminen arktisissa oloissa on eri asia kuin muualla, se on kallista ja hankalaa.
Lotta Manninen: – Arktinen neuvosto ei tee laillisesti sitovia päätöksiä vaan valtiot sopivat yhdessä suosituksista, jotka sitten toimeenpannaan kansallisesti. Suositukset eivät kuitenkaan ole sitovia.
– Mikään ei kuitenkaan estä arktisia valtioita toimimasta ilmastonmuutoksen torjumiseksi yhtenä rintamana. Ne voivat yhdessä päättää olla käyttämättä arktista öljyä ja kaasua. Arktisia öljy- ja kaasuvarantoja ei voi ottaa käyttöön, jos valtiot aikovat saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen.
Miksi lämpenemistä pidetään maailmanloppuna?
7. kysymys: – Lämpökauden aikana kasvillisuusvyöhykkeet ovat poikenneet nykyisestä ja niin tulee käymään ilmastonlämpenemisen seurauksena uudelleen. Eikö esimerkiksi Grönlannin jäätikkö ole aiemminkin sulanut ilmaston lämpenemisen myötä?
Lotta Manninen: – Ilmaston lämpeneminen on ihmisen aiheuttamaa ja se tapahtuu ennennäkemätöntä vauhtia. Ilmaston lämpenemiselle ei myöskään ole näkyvissä loppua. Jos Grönlannin mannerjäätikkö sulaa, se tarkoittaa sitä, että maapallon merenpinta nousee 8 metriä.
Saana Uosukainen: – Ongelma jäätiköiden ja arktiksen merijään sulamisessa on se, että kun monivuotinen jää sulaa kiihtyvään tahtiin niin meren pinta nousee. Sulamisen myötä valo ei heijastu jäältä enää yhtä tehokaasti, jolloin ilmastoa alueilla lämpiää. Meristä haihtuu enemmän vettä ilmakehään, jolloin syntyy sään sääilmiöitä.
– Jos nykyihminen ei pärjää kesällä ilman ilmastointia kotonaan, miten käy maapallon kun viilentävät jäätiköt häviävät?
Kettu hyötyy, naali menettää
8. kysymys: – Mitkä Arktisella alueella elävät kasvi- ja eläinlajit ovat suurimmassa vaarassa ilmastonmuutoksen myötä? Mitkä lajit taasen hyötyvät muutoksesta? Miten kaikenkaikkiaan käy biodiversiteetin, jos katsotaan vain arktista aluella?
Lotta Manninen: – Arktinen luonto on äärimmäisen herkkä, ravintoketjut ovat lyhyet ja lajien määrä on pienempi kuin useimmissa muissa paikoissa maapallolla. Nyt ilmastonmuutos uhkaa arktisen alueen biodiversiteettiä.
– llmaston lämpeneminen sulattaa esimerkiksi arktista merijäätä, joka on luontainen elinympäristö lumesta ja jäästä riippuvaisille eläinlajeille. Niiden elinolosuhteet vaikeutuvat entisestään. Vaarassa ovat esimerkiksi jääkarhut, arktiset valaat, mursut ja Suomessa esimerkiksi naali ( lue tuore juttu Pohjolan naalikannoista tästä ).
– Arktisten lajien luontaisen elinympäristön kutistuessa eteläisemmät lajit levittäytyvät pohjoiseen. Esimerkiksi kettu on vienyt elintilaa naalilta Pohjois-Suomessa.
9. kysymys: – Voisiko jokin järjestö ylläpitää reaaliaikaista arktista 'lämpömittaria' ( velkakellon tapaan ) siitä miten suuri lämpeneminen syntyy nykyisillä päästöillä?
Saana Uosukainen: – Voikun tätä voisi mitata tämänkaltaisella "lämpömittarilla". Ehkä paras tapa on kuitenkin yhdessä kerätä tietoa ja vaihtaa sitä, että tulevaisuudessa kaikki ovat kartalla siitä, mitä tulisi tehdä.