EK:n johtaja ja pääekonomisti Penna Urrila pitää kasvavaa työvoimapulaa erittäin huolestuttavana ilmiönä.
– Kyllä minä olen tästä hyvin huolissani. Laajemminkin kuin vain se, että joku yritys ei saa tällä hetkellä työvoimaa. Se voi johtaa pahimmillaan siihen, että yritykset eivät Suomessa pysty enää kasvattamaan toimintaansa.
Enemmän kuin joka neljäs yritys kokee rekrytoinnin niin vaikeaksi, että se rajoittaa heidän toimintaansa, selviää EK:n tuoreesta suhdannebarometrista.
Yli puolet pienistä ja keskisuurista yrityksistä kokee osaavan ja yrityksen tarpeita vastaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan ainakin jossain määrin niiden kasvua, selviää kevään PK-yritysbarometrista.
Myös yhä useampi ammatti kärsii työvoimapulasta. Eri puolilla maata painottuvat hieman eri ammatit, mutta joka puolelle kaivataan työntekijöitä varsinkin terveys- ja sosiaalialalle. Suurta pulaa on muun muassa osaavista puheterapeuteista, lääkäreistä ja lastentarhanopettajista.
Ammattibarometrista näet, millä alueilla on pulaa mistäkin ammateista.
Työvoimapulan juurisyy on Urrilan mukaan se, että väestö vanhenee ja työikäinen väestö kutistuu.
Eri alueilla pulaa eri tekijöistä
Penna Urrilan mukaan eri puolilla maata on hieman erilaisia ongelmia. Hän muistuttaa, että kyseessä ei ole pelkästään syrjäseutujen ongelma, vaan työvoimapulaa on myös kasvukeskuksissa.
– Itä-Suomessa työllisyysaste on matala ja työttömyysaste on korkea. Kuitenkin kun yrityksiltä kysytään, saavatko ne sieltä osaajia, niin eivät ne sielläkään saa. Lounais-Suomessa talous on lähtenyt kasvamaan ja siellä tarvitaan paljon työvoimaa, mutta sitä on vaikea saada.
Urrila huomauttaa, että on olemassa hyviä syitä siihen, miksi työn perässä ei haluta lähteä toiselle paikkakunnalle. Tällainen voi olla esimerkiksi puolison työpaikka.
Suomessa välimatkat ovat pitkiä eikä työtä välttämättä haluta ottaa vastaan kaukana omasta asuinpaikasta.
Mistä ratkaisuja työvoimapulaan?
Urrilan mielestä mitään yhtä helppoa ratkaisua työvoimapulaan ei ole olemassa.
Nopeita toimenpiteitä voisivat hänen mukaansa olla esimerkiksi liikkuvuusavustukset ja verotuksen työmatkavähennykset.
– Ylipäänsä työn verotus on sellainen, jolla voidaan vaikuttaa houkuttavuuteen koko Suomen tasolla.
Pidemmän päälle työvoimapulan ratkaisemiseen tarvitaan Urrilan mukaan rakenteellisia keinoja, joista yksi on työperäinen maahanmuutto.
Työllisyysaste pitäisi hänen mukaansa saada mahdollisimman ylös.
– Paitsi työttömiä meillä on paljon myös työvoiman ulkopuolella olevia ihmisiä, jotka eivät siis ole tilastollisesti työttömiä.
Urrilan mukaan myös kannustinloukkuihin pitäisi puuttua verotusta ja sosiaaliturvaa uudistamalla, jotta palkasta jäisi enemmän käteen kun huomioidaan sekä verot että sosiaalietuuksien menetys työllistymisen myötä.
– Jos loukkuja saadaan lievennettyä, työnteko tulee suhteessa kannattavammaksi työttömyyskorvaukseen nähden ja on taloudellisesti mielekkäämpää ottaa vastaan työtä hieman kauempaa kotia, Urrila selittää.
Ihmisiä pitäisi myös pystyä uudelleen kouluttamaan, jos vanha ammatti lähtee alta pois.
– Uudelleenkoulutus on tärkeää, mutta tarvitsemme sen rinnalle myös muita keinoja joilla työvoimapulaa voidaan lieventää.
Olisitko sinä valmis muuttamaan työn perässä toiselle paikkakunnalle?
Mitä uhrauksia olisit valmis tekemään työn takia?
Mikä saisi sinut kouluttautumaan uuteen ammattiin?
Voit keskustella aiheesta jutun lopussa klo 21 asti.
A-studiossa pohditaan tänään tiistaina klo 21, mistä työlle löytyisi tekijöitä. Vieraina kansanedustajat Seppo Eskelinen (sd.), Anna-Kaisa Ikonen (kok.) ja Mikko Kärnä (kesk.). Juontajana Heikki Ali-Hokka. #yleastudio
Lue lisää:
Valtava työvoimapula vaivaa metallialaa – muutamassa vuodessa tarvitaan 53 000 uutta työntekijää