Filippiineillä huumeratsiassa pidätetyn suomalaisnaisen oikeudenkäynti etenee hitaasti. Tänään torstaina istunto peruttiin tuomarin poissaolon takia.

Alle kolmekymppinen nainen on istunut tutkintavankeudessa Camp Bagong Diwan vankilassa Manilassa jo kolme päivää vaille vuoden.

Oikeudessa vieraillut Suomen suurlähettiläs Petri Puhakka sanoo, että Suomi ei voi valittaa vieraan maan oikeudenkäynnin käytännöistä.

Suomalaisnainen ja hänen filippiiniläinen ystävänsä pidätettiin viime vuonna kesäkuun 9. päivänä. Poliisi teki huumeratsian filippiiniläisen asuntoon Manilan vauraalla kerrostaloalueella. Poliisi ilmoitti löytäneensä miehen asunnosta metamfetamiinia, kokaiinia, ekstaasia ja aseita. Molempia syytetään huumeiden ja aseiden hallussapidosta.

Oikeudenkäynti ei ole käytännössä päässyt vielä alkamaan. Tänään torstaina tuomarin piti määrittää aikataulut todistajille. Mutta aamulla istuntosalin oven viereen istuntoaikatauluun oli kirjoitettu, että istunto on peruttu. Tuomari osallistuu seminaariin paikallisessa yliopistossa.

Perumisesta ei kerrottu ennakkoon, joten pidätettyjen edustajat päätyvät kuuntelemaan aikataulun uusimista. Pidätettyjä ei tuoda paikalle.

Syytettyjen äitien silmät kyyneltyivät, kun he kuulivat istunnon siirtämisestä. He olivat saapuneet oikeustalolle ulkomailta seuraamaan istuntoa.

– Matkustin Yhdysvalloista tänne vain oikeudenkäynnin takia, sanoo filippiiniläismiehen äiti ahdistuneena ja puistelee päätään. Suomalaisnaisen äitikin saapui Suomesta seuraamaan oikeudenkäyntiä. Edellinen istunto oli yli kaksi kuukautta sitten.

– Haluaisin, että tämä olisi jo ohi. Se on kestänyt liian kauan, hän huokaa täyden istuntosalin reunassa.

Oikeudenkäyntien hitaus on ollut ongelma jo vuosikymmenien ajan Filippiineillä. Huumeiden vastainen sota koettelee resursseja, sillä vankien määrä on kasvanut entisestään.

Suomalaisnaisen oikeudenkäynti siirtyy viikolla eteenpäin.

Suomen suurlähettiläs Petri Puhakka on saapunut Kuala Lumpurin suurlähetystöstä seuraamaan oikeusistuntoa ensimmäistä kertaa. Hän miettii diplomaattisesti, että Filippiineillä kapasiteetti ei välttämättä riitä nopeampaan oikeusprosessiin.

–Täällä jono pikku hiljaa lyhenee, asiat etenevät, mutta eivät ehkä samaa tahtia kuin suomalaisnäkökulmasta voisi olettaa, Puhakka miettii.

Puhakka sanoo, että Wienin sopimuksen mukaan Suomi ei voi vaatia Filippiinejä hoitamaan oikeudenkäyntejään ripeämmin, vaikka hidastelu rikkoo muun muassa YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaan yleissopimusta. Sopimuksessa valtiot lupaavat hoitaa oikeudenkäynnit kohtuullisessa ajassa.

–Lähtökohta on se, että jokainen maa hoitaa itse omat oikeuskäytäntönsä. On lähdettävä siitä, että Filippiinien käytännön mukaan hänen oikeutensa toteutuvat, vaikka myönnän että vuosi tutkintavankeudessa tai pidätyksessä on erittäin pitkä aika.

Puhakka muistuttaa, että Suomi ei voi puuttua toisen maan sisäisiin asioihin. Sen sijaan ulkoministeriö voi tiedustella viranomaisilta muun muassa oikeudenkäynnin aikataulusta.

– Olemme yhteydessä oikeus- ja vankilaviranomaisiin. Käymme naisen luona käymässä ja kysymässä mikä hänen vointinsa on, Puhakka kertoo.

Tuomioistuimen ja syyttäjänviraston odotetaan päättävän pidätettyjen tekemistä valituksista, muun muassa etsinnän laillisuudesta. Jos tuomari hylkää valitukset, edessä voi olla vielä kolme vuotta kestävä oikeudenkäynti. Helpotusta ei tuo se, että Taguigin oikeustalolla ei ole tarpeeksi tuomareita ja istuntojen perumiset ovat arkea.

Suurlähettiläs Puhakka kertoo, että Suomen ulkoministeriön tiedossa oli viime vuonna 213 ulkomailla vankeudessa olevaa suomalaista.

Minna Soljasalo oli tiistai-iltana tavalliseen tapaansa ulkoiluttamassa labradorinnoutaja Almaa Lappeenrannan Harapaisissa. Tien vartta haistellessaan koira äkkiä löysi isokokoisen luun.

Koira oli jostain syystä luusta erityisen kiinnostunut ja se olisi Soljasalon mukaan halunnut kantaa luun suussaan kotiin.

Sairaanhoitajana työskentelevän Minna Soljasalon epäilykset heräsivät ja hän ilmoitti löydöstä poliisille.

– Poliisi kertoi minulle, että se on ihmisen reisiluu, kertoo Soljasalo.

Luun löytöpaikka on vain vajaan kilometrin päässä Lappeenrannan keskustasta Hietalankadun alikulkutunnelin jälkeen Tarulankadun risteystä vastapäätä.

Harapaisten alueella on viime syksynä tehty vesiputkien rekennustöitä. Soljasalo arvelee, että luu on saattanut putkahtaa maan päälle maankaivuun yhteydessä.

Ei tavatonta

Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Petri Korpisammal kertoo, että luu vaikuttaa vanhalta. Poliisilla ei vielä ole tietoa luun alkuperästä. Luu on lähetetty tutkittavaksi Keskusrikospoliisin laboratorioon, jossa sen tutkinta kestää maksimissaan puolitoista kuukautta. Samalla varmistetaan, että kyse on ihmisen luusta eikä esimerkiksi isokokoisen eläimen luusta.

Rikoskomisario Korpisammaleen mukaan tämänkaltaiset luulöydöt eivät ole harvinaisia. Ihmiset tuovat poliisille näytille luita aina silloin tällöin.

Minna Soljasalo kertoo, että hänen Alma-koirallaan on hyvä nenä ja se etsii ahkerasti kaikenlaista.

– Keväällä Alma löysi asunnottoman kääriytyneenä pressuun puun alta nukkumasta. Itse en olisi sitä edes huomannut mutta koira haistoi ja vainusi että pressun alla on joku.

Ulkoiset tekijät, kuten esimerkiksi infektiotaudit ja ruokavalion muutokset, voivat johtaa suolen bakteeriston epätasapainoon. Tällaiset muutokset on alustavasti yhdistetty erilaisiin aivotauteihin, kuten MS-tautiin ja Parkinsonin tautiin, mutta nyt tutkimuskohteeksi on tullut muutosten mahdollinen yhteys Alzheimerin tautiin.

Itä-Suomen yliopiston neurologian professorin Anne Koiviston mukaan tutkijat ovat Alzheimerin osalta vasta alussa.

– Olemme tehneet Alzheimer-potilaille vasta kaksi pientä tutkimusta, joissa on huomattu, että suolen bakteeriston koostumus on muutaman bakteerin osalta erilainen kuin kontrollihenkilöillä.

Suolistobakteerien epätasapainotilan yhteys aivosairauksiin on yhtenä aiheena Kuopiossa järjestettävässä kahdeksannessa kansainvälisessä Alzheimer-symposiumissa. Kolmepäiväiseen symposiumiin osallistuu kolmesataa tutkijaa eri puolilta maailmaa.

Muna vai kana?

Professori Anne Koivisto korostaa, että bakteerimuutosten yhteydestä Alzheimerin taudin oireiden etenemiseen ja kehittymiseen on vasta viitteitä.

Koiviston mukaan on myös epäselvää, kumpi on muna ja kumpi kana, eli kummin päin mahdollinen vaikutus toimii.

– Muokkaavatko kyseiset aivosairaudet suolen bakteeristoa, vai lisääkö lajistojen epätasapaino sairastumisalttiutta, sairauden oireiden voimakkuutta tai etenemisnopeutta, hän pohtii.

Aihetta käsittelevä tutkimus on vasta alkamassa Itä-Suomen yliopistossa.

Valmisteilla Kansallinen neurokeskus

Aivosairauksien tutkimusta pyritään edistämään perustamalla valtakunnallinen yhteistyöverkosto, Kansallinen neurokeskus. Yhteistyöverkoston yhtenä tavoitteena on "yksilöllistetty lääketiede", jossa ideana on parantaa sairauksien diagnosointia, hoitoa, ehkäisyä ja kuntoutusta. Neurokeskus pyrkii myös edistämään terveysinnovaatioiden soveltamista käytäntöön ja niiden kaupallistamista.

Kansallisen neurokeskuksen valmisteluun liittyy kuusi pilottihanketta, joista yhdessä mielenkiinto kohdistuu aivojen toimintaan liittyviin geenimuutoksiin.

Hanketta koordinoivan Itä-Suomen yliopiston professorin Mikko Hiltusen mukaan osa perinnöllisistä geenimuutoksista lisää huomattavasti Alzheimerin taudin riskiä, kun taas osa muutoksista saattaa päinvastoin suojata sairastumiselta.

– Nämä geenit esiintyvät vain tietyissä aivosoluissa. Voimme siksi ehkä löytää markkereita, jotka ennustavat sairastumisriskiä, Hiltunen sanoo.

Suomalaisten perimätiedoille on tulevaisuudessa kysyntää

Tutkijat tuottavat Alzheimerin tautiin sairastuneiden ihmisten ihosoluista mikrogliasoluja ja katsovat, miten ne eroavat soluista, jotka on saatu terveiltä ihmisiltä. Lisää tutkimustietoa saadaan aivokuvantamisesta ja veren soluista erilaistetuista mikrogliasoluista.

– Näemme, onko näissä kaikissa kolmessa elementissä samanlaisia vaikutuksia, vai onko joku näistä tehokkaampi kuin joku toinen, Hiltunen selittää.

Hiltusen mukaan tutkijoiden tavoitteena on ennakoida, tuleeko henkilö sairastumaan Alzheimerin tautiin esimerkiksi viiden tai kymmenen vuoden sisällä.

Hiltusen koordinoiman hankkeen tutkijoilla on käytössään otos noin 7000 suomalaisesta, joiden perimä on tiedossa. Vastaavanlaisia genomipankkeja on olemassa jo sadoistatuhansista suomalaisista.

Tietoja tarvitaan kuitenkin myös ihmisistä, joiden perimätietoja ei ole aiemmin kerätty.

– Ovatko ihmiset halukkaita antamaan tietoja omasta perimästään? Ovatko he valmiita siihen, että me käymme läpi heidän perimäänsä ja löydämme sellaista, joka on vasta riskitekijä, Hiltunen kysyy.

Vasta remointoidussa Naistenklinikan L-osassa on paljastunut vuotavan viemäriputken aiheuttama kosteusvaurio.

Toukokuussa Työterveyslaitoksen mittauksissa havaittiin kohonneita kosteuspitoisuuksia ja nyt syyksi on paljastunut vuotava viemäriputki kolmannessa kerroksessa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Tilakeskuksen vs. kiinteistöjohtaja Vesa Vainiopää ei osaa arvioida, miten ja milloin vuoto on tapahtunut eli kuinka kauan ja miksi viemäriputki on vuotanut.

– Vuotokohta on nyt avattu, enkä tiedä tällä hetkellä, onko vuodon syy materiaalivika vai asennusvika. Nyt tutkitaan ja selvitetään asiaa. Minulla ei ole vielä tarkempaa tietoa, Vainiopää sanoo.

Kuivatus- ja korjaustyöt ovat alkaneet.

– Emme vielä tiedä, kuinka laajasti siellä joudutaan rakenteita avaamaan ja kuivaamaan. Korjausalue on eristetty sairaalan muusta toiminnasta, ja sairaalan toiminta on turvallista, kiinteistöjohtaja vakuuttaa.

Sisäilmatutkimukset jatkuvat Naistenklinikalla

Muita vaurioita remontoidusta, runsas vuosi sitten avatusta sairaalan L-osasta ei ole toistaiseksi löydetty, mutta tutkimukset jatkuvat.

Sairaalan henkilökunta on kertonut saaneensa sisäilmaoireita paitsi Naistenklinkan vanhalla, myös remontoidulla puolella. Toistaiseksi sisäilmamittauksissa ei ole löytynyt epäpuhtauksia.

– Mitään terveydelle vaarallista sieltä ei ole löytynyt, sanoo Vainiopää.

Vaikka Vainiopään mukaan Naistenklinikalla tehdään jatkuvasti sekä peruskorjauksia että sisäilmaongelmista johtuvia korjauksia, siellä ei tällä hetkellä ole mitään kriittistä, vaan kaikki ongelmat otetaan vakavasti ja niihin reagoidaan heti.

– Naistenklinikan vanhoilla puolilla on jatkuvasti käynnissä sekä peruskorjaustöitä, että havaituista sisäilmaongelmista johtuvia korjauksia ja L-osassakin selvitetääni, löytyykö sietä jotakin muuta vielä, Vainiopää sanoo.

Tutkimukset jatkuvat siis sekä remontoidussa L-osassa että Naistenklinikan vanhalla puolella yhdessä Työterveyslaitoksen, työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa. Henkilökunnalle järjestetään ensi viikolla tiedotustilaisuus koko Naistenklinikan tilanteesta, tutkimuksista sekä toimenpiteistä.

Naistenklinikka on Helsingin ainoa synnytyssairaarala, koska Kätilöopiston sairaala suljettiin vakavien sisäilmaongelmien takia vuoden 2017 lokakuussa. Naistenklinikalla aiotaan synnyttää noin 10 000 vauvaa vuodessa.

Lue lisää:

Naistenklinikalla työskennellään viemärin hajussa eikä tieto kulje – Aluehallintovirasto ojentaa sairaalan johtoa

Naistenklinikalla tehtaillaan pian lähes 10 000 vauvaa vuodessa – Äideille tarjotaan "synnytyselämysmatkoja" synnytyssalonkeineen, -saleineen ja potilashotelleineen

HUS: Naistenklinikalla ei suuria sisäilmaongelmia – Korjausta vaativissa tiloissa ei ole synnytystoimintaa

Kätilöt pysyvät kannassaan: Naistenklinikalla on suuria sisäilmaongelmia – Husin toiminta "hyssyttelyä"

Naistenklinikalla kiireellisiä sisäilmaongelmia – Henkilöstö syyttää HUSia tiedon pimittämisestä

"No rainbow.”

Ei sateenkaaria. Värikäs kieltoteippi oli liimattu korttelikartan päälle pekingiläisellä nuorten suosimalla taidealueella. En nähnyt sitä itse, mutta ystäväni lähetti minulle kuvan viestipalvelu Wechatissa suruhymiöiden kanssa.

Oli toukokuun 17..Vietettiin maailmanlaajuista homofobian vastaista päivää.

Muutama päivä aiemmin sosiaalisessa mediassa oli levinnyt samaisella 798-alueella kuvattu video. Siinä näkyy, kuinka kaksi vartijaa tönii pientä ihmisjoukkoa maahan kaatuneen naisen ympärillä. Yksi nuori saa vartijalta turpaan.

Tilanteen uhkaavuutta on vaikea nähdä. Nuoret vaikuttavat satunnaiselta joukolta ohikulkijoita. Myöhemmin raportoitiin, että välikohtauksen seurauksena kaksi naista olisi joutunut sairaalahoitoon.

He olivat tulleet alueelle sateenkaarimerkki rinnassaan.

– Sateenkaarimerkin pitäminen on mielestäni laitonta. Homojen seksuaalisuus on vääristynyt. Se on hirveää, sanoi aluetta huoltavan yhtiön edustaja Kiinan valtion läheiselle Global Times -lehdelle.

Kiinassa ei ole laitonta olla homo. Homoseksuaalisuus poistettiin rikosluokituksesta vuonna 1997. Sairaus se lakkaisi olemasta vuonna 2001.

Samaa sukupuolta olevien suhteiden laillistamista on ajettu oikeudessa saakka pari vuotta sitten. Hunanilainen miespari ei saanut avioliittolupaa, mutta pelkkä oikeuteen pääsy oli Kiinassa iso askel.

Valtio on tottunut päättämään ihmisten elämästä makuuhuoneasioita myöten.

Kiina ei ole vapaamielinen länsimaa mutta Kiina ei myöskään ole Venäjä: homofobiaa ei ruokita järjestelmällisesti viranomaisten toimesta eikä mies- tai naispareja vainota.

Mutta ei sukupuolivapaaseen rakkauteen myöskään rohkaista. Kiina on maa, missä minkäänlaista sooloilua ei katsota hyvällä. Valtio on tottunut päättämään ihmisten elämästä makuuhuoneasioita myöten.

Viime vuosina kansaa on asetettu yhä enemmän yhteen linjaan. Alkuvuodesta televisiosta kiellettiin “kaikenlaiset alakulttuurit”.

Samaa sukupuolta olevien rakkaussuhteet oli putsattu televisiosta jo pari vuotta aiemmin. Tuolloin laadittujen sääntöjen mukaan televisiossa ei tulisi näyttää mitään, mikä liioittelee yhteiskunnan pimeitä puolia. Tällaisiksi luettiin homoseksuaalisuus, seksi ja noituus.

Euroviisujen aikaan kiinalaiskanava katkaisi semifinaalilähetyksen Irlannin ja Albanian esiintymisen ajaksi. Irlannin kappaleen aikana lavalla nähtiin tanssiva miespari. Lisäksi kanava blurrasi sateenkaariliput ja esiintyjien tatuoinnit.

Euroopan yleisradiounioni perui sopimuksen kanavan kanssa.

Vaikka homous ei ole rikos, poliittista aktivismia Kiinassa ei kauaa katsella. Samaa sukupuolta olevien parien oikeuksia ajavien työ onkin nuorallatanssia. Ryhmiä valvotaan ja viranomaiset ovat pakottaneet heitä siirtämään tai perumaan kokoontumisia.

Ärsytyskynnyksen ylittävät näköjään myös sateenkaaret.

Toisaalta, huhtikuussa netissä nähtiin pieni kansannousu. Kiinan suosituimpiin kuuluva sosiaalisen median palvelu Sina Weibo ilmoitti kieltävänsä homoseksuaalisuuteen liittyvän sisällön. Nettikansa raivostui ja kerrankin sitä kuultiin.

Kävi ilmi, että homorakkaus ei sittenkään kuulu Kiinan valtion pahimpiin vihollisiin.

Kuten kaikkiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, myös tähän liittyy kiinalaisia erityispiirteitä.

Niistä saa hyvän kuvan dokumenttielokuvasta “Elämää kiinalaisessa kaapissa”. Elokuva kertoo kahden kolmekymppisten homoseksuaalin elämästä Kiinassa. Seuraa spoilereita.

Toinen päähenkilöistä on shanghailainen mies, Andy, jonka isä ei ollut koskaan itkenyt.

Kunnes kuulee poikansa olevan homo.

Erityisen kiinalainen on isän seuraava puhelu Andylle. Tunteet on asetettu syrjään ja tilalle on tullut rationaalisuus: poika voisi olla homo, kunhan menisi naimisiin ja saisi lapsen.

Shanghailaisessa puistossa järjestetään joka viikko avioliittomarkkinoita, joilla kiinalaisvanhemmat parittavat kiireisiä lapsiaan.

Siihen löytyy helposti konsti. Shanghailaisessa puistossa järjestetään joka viikko avioliittomarkkinoita, joilla kiinalaisvanhemmat parittavat kiireisiä lapsiaan. Mutta kaupungissa järjestetään myös kulissiavioliittomarkkinoita.

Siellä homot ja lesbot voivat pariutua vanhempiensa mieliksi. Lapsia pitäisi saada, jotta vanhempien ei tarvitsisi enää selitellä. Ja jotta myös samasta sukupuolesta kiinnostuneilla olisi joku joka huolehtii heistä vanhoina.

Sillä vaikka homoja ehkä on, puheet adoptio-oikeudesta ovat vielä kaukana.

Miten vapaasti Kiinassa sitten uskaltaa rakastaa toista miestä tai naista? Sitä on moni kysynyt.

Löysin viimein hyvän vastauksen – tosin joudun lainaamaan sen lehtiotsikosta.

Miehen on ihan ok olla miehen kanssa, naisen rakastaa naista, kunhan he eivät julista asiaansa.

Kiinassa on yhä ihan ok olla homo.

Näin otsikoi Foreign Policy -lehti pari kuukautta sitten. Ja osui mielestäni naulan kantaan. Miehen on ihan ok olla miehen kanssa, naisen rakastaa naista, kunhan he eivät julista asiaansa.

Ja juuri näin moni toimii: YK.n tutkimuksen mukaan vain viisi prosenttia kiinalaisista homoista ja lesboista on tullut kaapista.

Kolme vuotta sitten osallistuin ystävieni kanssa Shanghaissa Pride-elokuvafestivaaliin.

Elokuvia esitettiin muistaakseni jonkun eurooppalaisen maan konsulaatin tai kauppakamarin tiloissa. Se oli tavallinen kerrostalo, jonka ala-aulassa oli vartija ja suuri tapahtuvaa mainostava banneri.

Kun elokuva loppui, tulimme alas aulaan. Banneri oli siirretty hissin vierestä nurkkaan, kuvapuoli vasten seinää. Kuin kuriton lapsi, joka on käsketty katumaan tekojaan.

Vartija istui pulpettinsa takana muina miehinä. En tietenkään tiedä varmaksi, oliko se hän vai joku talon asukkaista. Mutta joku oli käynyt aulassa ja ajatellut: “Se olkoon tuossa, kunhan minun ei tarvitse katsoa sitä.”

Jenny Matikainen

Kirjoittaja on Ylen Aasian-kirjeenvaihtajana. Hän katsoo tässä blogissa Kiinaa eri kanteilta ja uskoo, että asian ymmärtäminen ei tarkoita, että olisi siitä samaa mieltä.

Pohjanmaalla Pietarsaaressa sammutetaan suurta varastorakennuspaloa. Vartijan perjantaiaamuna neljän aikoihin havaitsema palo on saatu hallintaan. Henkilövahingoilta vältyttiin, sillä rakennus oli syttymishetkellä tyhjillään.

Alkuvaiheessa palo oli erittäin raju.

– Sisällä paloi rajusti, nosto-ovet olivat palaneet puhki ja liekit nuolivat ulkoseinää. Palo oli erittäin raju ja savunmuodostus voimakasta, kuvaa päivystävä palomestari Joonas Nuolioja.

Pukkisaarentiellä palavassa varastorakennuksessa on sisällä muun muassa autonrenkaita ja vanteita, joten palokuormaa on paljon. Halli on kooltaan 6000 neliötä, ja siinä on myös kaksikerroksinen toimistosiipi.

Palon leviäminen toimistotiloihin oli palomestarin mukaan hyvin lähellä. Sen sijaan maastoa ei ollut vaarassa, sillä rakennus sijaitsee teollisuusalueella ja sitä ympäröi asfalttipiha.

Palomestarin mukaan vahingot ovat merkittävät, sillä rakenteita on jouduttu purkamaan ja myös irtaimisto on kärsinyt.

Paloa oli enimmillään sammuttamassa pelastusyksiköitä yhdeksältä eri paloasemalta. Osa on jo pystytty vapauttamaan, mutta jälkisammutus jatkuu pitkälle päivään.

Tor-verkon kautta käytävä huumekauppa vaikeutui merkittävästi Suomessa, kun Tulli sulki Sipulikanavan yhteistyössä keskusrikospoliisin kanssa viime syksynä. Kyseessä on merkittävin palvelinsulku, joka Tor-verkossa on Suomessa tehty.

– Totta kai huumekauppaan löytyy aina uusia reittejä, mutta kokonaisvaikutukset ovat huomattavat, Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkonen kiteyttää.

Sipulikanavan ylläpitäjää epäillään törkeästä huumausainerikoksesta. Rikosepäily on Suomen rikoshistorian ensimmäinen tapaus, jossa Tor-verkon sivuston ylläpitäjää epäillään huumausaineiden välittämisestä sivuston kautta.

Tor-verkosta on suljettu aiemminkin sivustoja, joilla käydään avointa huumekauppaa, mutta Sipulikanavan kaltaista kokonaista palvelinta ei ole ennen suljettu.

– Tämä on suurimman mittakaavan operaatio ja hyvin erityyppinen kuin aikaisemmat, Sinkkonen sanoo.

Myös ostajien ja myyjien tietoja saatiin selville

Sipulikanavan sulkemiseen liittyvässä rikostutkinnassa jäljennettiin runsaasti kanavaan ja sen ylläpitoon liittyvää todistusaineistoa ja takavarikoitiin pieni määrä huumausainetta.

– Myyjien ja ostajien tietoja on saatu selville palvelimen sulkemisen yhteydessä ja niitä on käytetty esimerkiksi todistusaineistona Sipulikanavan ylläpitäjään kohdistuvassa huumausainerikostutkinnassa.

Sipulikanava oli rakenteeltaan keskustelufoorumi, joka sisälsi paljon myös laillista sisältöä. Ylläpitäjä oli kuitenkin luonut sivustolle osion, jossa käytiin avointa huumekauppaa. Lisäksi ylläpitäjä muokkasi sivuston toimintaa niin, että huumeiden ostajat ja myyjät kohtasivat mahdollisimman helposti.

Tulli sulki Sipulikanavan marraskuussa. Sivustolla käytiin vilkasta huumekauppaa vuosina 2014-2017. Huumeita epäillään ostetun ja myydyn erittäin suuria määriä ympäri Suomen, muun muassa useita kiloja marihuanaa ja amfetamiinia sekä kymmeniä tuhansia Rivatril-tabletteja.

Lue lisää:

Yle tutki: Kännykkäsovelluksen avulla myydään kovia huumeita – nettikauppaa käyvät myös alaikäiset

Havaijin Kilauea-tulivuoren laavavirrat ovat tuhonneet 600 kotia toukokuun alusta lähtien, viranomaiset kertovat. Tulivuoren purkaus on siten ollut tuhoisin uudella ajalla.

Kilauea kuuluu maailman aktiivisimpiin tulivuoriin, ja se on purkautunut hitaasti lähes yhtäjaksoisesti yli kolmen vuosikymmenen ajan. Käynnissä oleva aktiivisempi purkaus käynnistyi toukokuun 3. päivänä.

Kilauea sijaitsee Havaijin saaren kaakkoisosassa, ja sen laavavirrat ovat liikkuneet kilometrejä itään. Ne ovat peittäneet tällä viikolla kaksi merenrannalla sijaitsevaa asuinaluetta, höyrystäneet pienen järven ja täyttäneet Kapoho Bayn -lahden.

Tulivuoren yhtäjaksoinen purkautuminen alkoi vuonna 1983, ja sen laavan alle jäi kolmessakymmenessä vuodessa 215 kotia ennen toukokuun suurempaa purkausta. Geologit eivät osaa arvioida, kuinka kauan nykyinen purkaus voi jatkua.

Noin 2 500 ihmistä on evakuoitu laavavirtojen alta.

Lue lisää:

Havaijin tulivuori suihkuttaa laavaa herkeämättä – katso komea video

Video: Tulivuori Kilauean laavaa valui mereen Havaijilla – Rannallaliikkujia varoitetaan myrkkypilvestä

Ruotsin kuljetushallitus Transportstyrelsen on saanut maan perustuslakivaliokunnalta moitteet taannoisen tietovuotoskandaalin vuoksi.

Valiokunnan puheenjohtaja, maltillista kokoomusta edustava Andreas Norlén arvosteli tiedotustilaisuudessa myös useiden ministerien toimintaa.

Kuljetushallitus ulkoisti tietotekniikkapalvelunsa vuonna 2015 IBM:lle. Arkaluonteisia tietoja päätyi tuolloin ulkomaisiin käsiin. Norlén luonnehti tietovuotoa hyvin vakavaksi.

Perustuslakivaliokunnan mukaan elinkeino- ja oikeusministeriöt toimivat liian itsenäisesti ja kului kauan, ennen kuin sosiaalidemokraattipääministeri Stefan Löfven sai asian tietoonsa. Vastuu ministeriöiden rutiineista kuului valiokunnan mukaan kuitenkin loppukädessä pääministerille.

Ruotsin valtiollisen tv-yhtiön SVT:n mukaan perustuslakivaliokunta moitti erityisesti entistä sisäministeriä Anders Ygemania ja tuolloista infrastruktuuriministeriä Anna Johanssonia puutteellisesta tiedottamisesta. Molemmat ovat Löfvenin puoluetovereita.Sitä vastoin puolustusministeri Peter Hultqvist, niin ikään sosiaalidemokraatti, toimi valiokunnan mukaan asianmukaisesti tilanteen selvittämiseksi.

Ulkoistamisen aikaan tietotekniikka-asioista vastaavana ministerinä toiminut keskustalainen Anna Karin Hatt sai erityisesti pyyhkeitä siitä, että oli antanut valiokunnalle vajavaisia tietoja.

Venäjän ja Yhdysvaltojen asevoimien ylimmän johdon tapaamisen yllä leijuu salamyhkäisyyden verho.

Puolustusvoimat tiedotti aamulla, että Venäjän ja Yhdysvaltojen komentajat tapaavat huomenna perjantaina Helsingissä. Lisätietoja ei ole juuri tihkunut julkisuuteen.

Juuri siitä syystä Suomi lienee houkutteleva tapaamiskohde suurvalloille.

1. Miksi juuri Suomi?

Korkean sotilasjohdon tapaamisten ideana on, että ne pidetään salassa.

Noin kerran vuodessa eri puolilla maailmaa järjestettävien tapaamisten tarkoituksena on vahvistaa luottamusta Venäjän ja Yhdysvaltojen välillä. Suurvaltojen suhde on tällä hetkellä monin tavoin jännittynyt.

Tyypillistä on, että osapuolet ovat vaitonaisia keskustelujen aihepiiristä. Teemoista saatetaan saada lisätietoja jälkikäteen – jos silloinkaan.

Ylen lähteet kertovat, että perjantainen tapaaminen tuli suurvaltojen aloitteesta nopealla aikataululla.

Suomi on tarjonnut viime vuosina toistuvasti maaperän eri maiden välisille keskusteluille. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myös Aamulehden mukaan ehdottanut Suomea Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien tapaamispaikaksi.

Esimerkiksi alkuvuodesta Yhdysvallat kävi Suomessa epävirallisia keskusteluja Pohjois- ja Etelä-Korean kanssa, ja viime syksynä Yhdysvaltain ja Venäjän varaulkoministerit tapasivat Helsingissä. Kesällä 2014 Venäjä ja Yhdysvallat puivat Ukrainan kriisiä suomalaisella saarella.

Tahot lienevät olleen tyytyväisiä järjestelyihin, sillä jälleen tavataan Suomessa.

2. Onko Suomessa tavattu aiemmin?

Venäjän ja Yhdysvaltojen asevoimien johto on tavannut Suomessa kerran aiemmin.

Lokakuussa 2008 Venäjän puolustusvoimien silloinen komentaja, amiraali Nikolai Makarov ja Yhdysvaltain komentaja, amiraali Michael Mullen keskustelivat joitakin tunteja Helsingissä. Delegaatioon kuului komentajien lisäksi muutamia muita henkilöitä.

Tuostakaan tapaamisesta ei herunut etukäteen tietoa, eivätkä poliittiset tai sotilaslähteet halunneet asiasta puhua. Itse asiassa tapaamisesta tiedotettiin vasta siinä vaiheessa, kun tapaaminen oli käytännössä jo ohitse.

Suomen rooli oli kymmenen vuotta sitten sama kuin nyt – tarjota puitteet keskustelulle.

Edellisessä tapaamisessa Venäjän ja Yhdysvaltojen komentajat lounastivat Suomen puolustusvoimien silloisen komentajan Juhani Kaskealan kanssa.

Lounaan jälkeen Makarov ja Mullen jatkoivat keskusteluita keskenään. Asialistalla oli tiettävästi ainakin Georgian sodan jälkipyykki.

3. Missä tapaaminen järjestetään?

Suomen ulkoministeriöstä kerrotaan Ylelle, että Yhdysvaltain ja Venäjän välinen dialogi nähdään hyvänä asiana.

Ministeriön mukaan Suomi toimii mielellään asevoimien ylimmän johdon tapaamisen mahdollistajana, mutta kellonaikaa tai tapaamispaikkaa ei kerrota julkisuuteen.

Edellisen kerran vuonna 2008 korkeimmat sotilasjohtajat neuvottelivat Vantaalla Königstedtin kartanossa.

On myös mahdollista, että keskusteluita käydään joko valtion vierastalossa Munkkiniemessä Helsingissä taikka Yhdysvaltain tai Venäjän Helsingin suurlähetystöissä. Tai jossain ihan muualla.

Tiedotusvastuu on ulkoministeriön mukaan suurlähetystöillä. Lähetystöt eivät ole vastanneet Ylen yhteydenottopyyntöihin.

4. Mistä tapaamisessa puhutaan?

Perjantaina Helsingissä tapaavia delegaatioita johtavat Yhdysvaltojen asevoimien komentaja, kenraali Joseph F. Dunford Jr. ja Venäjän asevoimien komentaja, armeijakenraali Valeri Gerasimov.

Miehet ovat tavanneet virallisesti kerran aiemmin. Vuoden 2017 helmikuussa tapaaminen järjestettiin Bakussa.

Suomella ei ole roolia suurvaltojen keskusteluissa, joten puheenaiheita voidaan vain arvailla.

Yhdysvaltojen ja Venäjän komentajat tapaavat erillisissä tapaamisissa tasavallan presidentin Sauli Niinistön sekä Puolustusvoimain komentajan, kenraali Jarmo Lindbergin. Näidenkään keskustelujen sisällöstä ei ole odotettavissa tarkkaa tietoa.

Lindberg ja Dunford tapasivat jo torstaina pääesikunnassa Helsingin keskustassa. Keskusteluista kerrottiin sen verran ulospäin, että komentajat puhuivat ajankohtaisista asioista, ja Dunford ilmaisi halunsa asevoimien väliselle vuoropuhelulle ja yhteistyölle.

Odotettavissa on, että perjantain keskustelujen sisällöstä saadaan yhtä ympäripyöreää tietoa.

Yhdysvaltojen ja Venäjän kahdenvälisissä keskusteluissa saatetaan puhua Itämeren ympäristössä käytävien sotaharjoitusten pelisäännöistä tai ajankohtaisista Syyrian ja Ukrainan tilanteista. Lisäksi Yhdysvaltojen ja Venäjän Korea-suhteet voivat nousta keskusteluun.

Tapaaminen saattaa olla myös osa valmistautumista Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien heinäkuiseen tapaamiseen. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kutsunut Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaamiseen.

5. Tiedettiinkö tapaamisesta eduskunnassa?

Tieto korkean tason komentajakokouksesta kiiri eduskunnan ulkoasianvaliokuntaan ja puolustusvaliokuntaan vasta tiedotusvälineiden kautta.

Ulkoasianvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.) näkee tapaamisen luottamuksenosoituksena Suomelle, mutta hämmästelee sitä, että tieto saavutti valiokunnat vasta median välityksellä.

Edellisestä Yhdysvaltojen ja Venäjän sotilasjohdon tapaamisesta nousi pienimuotoinen kohu, kun silloinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) kuuli tapaamisesta vasta uutisista.

Lue myös:

Tutkija: Helsinki valikoitui sotilasjohtajien tapaamispaikaksi käytännön syistä – "Hyvä kokousjärjestäjän maine"

Suomen Sotilas -lehden päätoimittaja sotilasjohtajien tapaamisesta: Suomi nähdään turvallisena ja puolueettomana maaperänä

Ketjun mukaan nyt liikkeelle laitettu, perätön tekstiviestiaalto on Gigantin nimissä laitetuista suurin ja vakavin. Gigantille on tullut jo nyt tuhansia yhteydenottoja säikähtäneiltä ja hämmentyneiltä suomalaisilta.

– Suurin osa meihin yhteyttä ottaneista on tunnistanut viestit väärennetyiksi. Moni on myös ihmetellyt, miksi me lähetämme viestiä, vaikka vastaanottaja ei ole tilannut meiltä mitään, Gigantin viestintäpäällikkö Anniina Korpela kertoo. Hän harmittelee, että huijauskampanja aiheuttaa ketjulle paljon päänvaivaa.

Uutta huijausviesteissä on se, että tällä kertaa niitä on lähetetty ilmeisen satunnaisesti valittuihin puhelinnumeroihin eikä ihmisten sähköposteihin.

Vale–Gigantti lupaa ilmaisia lahjoja

Huijausviesteissä ilmoitetaan Gigantin nimissä, että saajalle on saapunut esimerkiksi uusi elektroniikkalaite. Samoin vale-Gigantti voi ilmoittaa antavansa ilmaiseksi vaikkapa tänään 5 000 euron arvoisia lahjoja.

Huijausviestissä todetaan, että viesti vaatii toimenpiteitä. Lahjan tai saapuneen paketin kerrotaan olevan noudettavissa juuri viestin saapumispäivänä. Usein ilmoituksissa mainitaan, että kyse on viimeisestä toimitusmuistutuksesta.

Viestien vastaanottajille kerrotaan tuotteen nimi, ja linkki, josta klikkaamalla asiassa pääsee eteenpäin ja saa lisätietoja. Viesteissä luvataan, että henkilökohtainen lahja on noudettavissa kyseisen linkin kautta.

Huijausviestillä pyritään hankkimaan vastaanottajan henkilö- ja tilitietoja, joita ryhdytään käyttämään laittomasti. Linkin klikkaaminen voi ujuttaa myös puhelimeen viruksen.

Huijarit voivat valita miljoona numeroa

– Huijarit käyttävät usein niin sanottua war dialing –tekniikkaa, jossa huijausviesti lähetetään järjestyksessä kaikkiin olemassa oleviin numeroyhdistelmiin. Huijarit ottavat esimerkiksi miljoona 040–alkuista numeroyhdistelmää, joihin viestit lähetetään. Osa voi olla sattumalta oikeita suomalaisia puhelinnumeroita, Gigantin IT-päällikkö Antti Ekonen selvittää.

Ekonen korostaa, etteivät huijausviestien tiedot ole peräisin Gigantista eikä Gigantti koskaan kysy viesteillä luottokorttinumeroita, salasanoja tai mitään henkilökohtaisia tietoja. Huijarit ovat useimmiten kansainvälisiä rikollisia.

Viestejä yritetään kitkeä pois, mutta niiden jäljittäminen on lähes mahdotonta. Gigantti neuvoo vastaanottajia poistamaan tai sulkemaan viestin klikkaamatta siinä olevia linkkejä.

– Jos on luovuttanut jollekin sivustolle luottokortin numeron, kannattaa olla välittömästi yhteydessä pankkiin sekä ottamaan yhteyttä kuluttajaviranomaiseen, viestintäpäällikkö Korpela sanoo.

Junat Helsingin ja Turun välillä ovat viivästyneet hirvikolarin takia. Helsingistä lähtenyt IC 963 -juna törmäsi puoli seitsemän aikaan illalla hirveen poikkeuksellisen pahasti, minkä takia junan veturi meni rikki.

VR:n viestintäpäällikkö Mira Linnamaa kertoo, että hirvikolareita tapahtuu kymmeniä joka vuosi.

– Yleensä hirvi tönäisee veturia, mutta nyt tuli niin sanotusti täysosuma keskelle ja hirvi jäi kiinni veturiin.

Osuessaan veturin keskelle hirvi rikkoi jarru- ja paineilmaletkuja. Paikalle jouduttiin kutsumaan palokunta, koska VR:n henkilökunta ei saanut hirveä irti veturin keulasta omin voimin.

Koska onnettomuus tapahtui Inkoon ja Siuntion asemien välillä, matkustajat joutuivat odottamaan junassa tunnin. Juna pääsi jatkamaan matkaa sen jälkeen, kun hirvi oli irrotettu ja juna korjattu.

Liikenne on nyt palautunut normaaliksi. Operaation takia muut junat eivät päässeet ohitse, joten rataosuus oli suljettuna ja kolme junaa Turun ja Helsingin välillä jouduttiin korvaamaan busseilla.

Kanadan senaatti on hyväksynyt lakiesityksen, joka laillistaisi marihuanan viihdekäytön maassa. Lakiesitys hyväksyttiin äänin 52–30.

Kanadasta on näin tulossa ensimmäinen suurista teollisuusmaista, joka hyväksyy marihuanan tuotannon, myynnin ja kulutuksen.

Kanadan pääministeri Justin Trudeau lupasi laillistaa marihuanan jo vaalikampanjassaan kolme vuotta sitten. Hän on kertonut polttaneensa marihuanaa viisi tai kuusi kertaa ystävien kanssa.

Lain tarkoituksena on vähentää alaikäisten marihuanan käyttöä ja siihen liittyvää rikollisuutta.

Lakiluonnos julkaistiin huhtikuussa 2017, ja edustajainhuone hyväksyi esityksen marraskuussa. Senaattorit tekivät siihen muutoksia, joten se palautuu edustajainhuoneeseen.

Senaatti halusi muutoksissaan tiukentaa marihuanan mainontasäädöksiä. Lisäksi ne antoivat Kanadan provinsseille ja territorioille päätäntävallan siitä, saako kannabista kasvattaa kotona.

Hallituksen esityksen mukaan kotona voisi kasvattaa korkeintaan neljää kannabiskasvia. Provinssit ja territoriot päättävät kotikasvatuksen lisäksi siitä, missä ja miten marihuanaa saa myydä.

Lain oli alun perin määrä astua voimaan jo heinäkuussa. Näillä näkymin se tulee voimaan elokuussa tai syyskuussa.

Laki sallii yli 18-vuotiaiden kanadalaisten pitää hallussaan 30 grammaa marihuanaa omaan käyttöön. Marihuanan myynti lääkekäyttöön on ollut Kanadassa laillista vuodesta 2001.

Lue myös:

Kanada laillistamassa marihuanan

Kanada harkitsee kannabiksen laillistamista

Kanada suunnittelee kannabiksen laillistamista ensi keväänä

Syyttäjä on päättänyt nostaa syytteen laulaja Jari Sillanpäätä vastaan. Sillanpää joutuu oikeuteen metamfetamiinia koskevassa juttukokonaisuudessa.

Kaikkiaan huumejutussa on epäiltynä 12 ihmistä.

Helsingin käräjäoikeus alkaa puida juttua näillä näkymin elokuussa, jolloin syytteet tulevat julki.

Maaliskuussa Tulli löysi Sillanpään matkatavaroista gramman metamfetamiinia Sillanpään palatessa Thaimaasta Suomeen.

Sillanpää on myöntänyt hankkineensa metamfetamiinia satunnaisesti pieniä eriä vuosina 2014–2017 omaan käyttöön ja juhlissa tarjottavaksi.

Sillanpää on jo aiemmin tuomittu sakkoihin rattijuopumuksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta.

Lue lisää:

Huumekohun keskellä pyörivä Jari Sillanpää ylsi taikatemppuun paluukeikallaan Kajaanissa

Jari Sillanpää myöntää hankkineensa noin 110 grammaa metamfetamiinia

Iltalehti: Jari Sillanpäätä epäillään jälleen huumerikoksesta

Laulaja Jari Sillanpäälle lähes 24 000 euroa sakkoa rattijuopumuksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta

Yhdysvaltojen ja Venäjän ylimmät sotilasjohtajat tapaavat tänään Helsingissä.

Sitä, missä Yhdysvaltojen asevoimien komentaja, kenraali Joseph F. Dunford Jr. ja Venäjän asevoimien komentaja, armeijakenraali Valeri Gerasimov tapaavat, ei ole kerrottu julkisuuteen.

Kuinka tavallisia tapaamiset ovat ja mistä niissä puhutaan?

Edellisen – ja ensimmäisen kerran – miehet kohtasivat toisensa Bakussa vuosi sitten helmikuussa. Yhdysvaltain puolustusministeriön mukaan helmikuun tapaamista oli edeltänyt puhelinkeskustelu.

Yhdysvaltalaislehti New York Timesin mukaan kyseisen tapaamisen järjestäminen ei ollut helppoa. Azerbaidžanin pääkaupunki Baku valikoitui tapaamispaikaksi, sillä se nähtiin neutraalina.

Yhdysvaltojen puolustusministeriön mukaan tapaamisen tavoitteena oli taata, että puheyhteys maiden sotilasvoimien välillä säilyy. Ennen Bakun tapaamista maiden ylimmän sotilasjohdon tapaamisessa olikin ollut muutaman vuoden tauko, sillä edellinen yhtä korkean tason tapaaminen oli järjestetty vuonna 2014 Brysselissä.

Viime vuonna Bakussa komentajat vaihtoivat ajatuksia muun muassa Euroopan ja Lähi-idän turvallisuustilanteesta.

Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja Mika Aaltola arvioi, että Helsingissä järjestettävä kokous saattaa toimia valmistelevana elementtinä Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien tapaamiselle heinäkuussa.

Venäjän Valeri Gerasimov, "kenraarien kenraali"

Valeri Gerasimov (s. 1955) on toiminut Venäjän asevoimien komentajana loppuvuodesta 2012. Hän näyttäytyy julkisuudessa harvakseltaan.

Talouslehti Financial Times kirjoittaa Venäjän puolustusministerin Sergei Shoigun luottavan Gerasimovin sotilaallisiin neuvoihin. Lehti kirjoittaakin Shoigun kuvailevan Gerasimovia kenraalien kenraaliksi, joka on armeijan mies aina hiusjuuriaan myöten.

Financial Timesin mukaan Venäjä on hybridisodankäynnin hallitsevan Gerasimovin ansiosta tätä nykyä uhkaavampi kuin milloinkaan kylmän sodan aikaan. Jutun otsikon mukaan Gerasimov on kenraali, jolla on "doktriini Venäjää varten" – ja samalla tavoin kirjoitetaan useammassa muussakin artikkelissa ja julkaisussa.

Pian nimityksensä jälkeen, helmikuussa 2013 Gerasimovilta julkaistiin essee venäläisesssä sotilasasioihin keskittyvässä viikkolehdessä. Esseestä löytyy myös englanniksi käännetty, kommentoitu versio tunnetun Venäjä-tutkijan mark Galeottin blogista.

Galeotti kirjoittaa valinneensa sanan "doktriini" blogitekstinsä otsikkoon sen vetävyyden takia eikä Venäjän asevoimien komentajan Gerasimovin esseetä pidä hänen mukaansa nähdä Venäjän sotilasstrategiana.

– Gerasimov on tiukka ja tehokas asevoimien komentaja, mutta ei teoreetikko, Galeotti summaa Foreign Policy -lehteen kirjoittamassaan jutussa.

Yhtä kaikki, essee on monin paikoin nähty luonnoksena Venäjän hybridisodankäynnille.

Tšetšenian sodassa taistellut Gerasimov on kotoisin 800 kilometrin päässä Moskovasta sijaitsevasta Kazanista, on naimisissa ja hänellä on yksi poika.

Yhdysvaltain Joseph F. Dunford Jr., Obaman nimitys

Joseph F. Dunford Jr. (s. 1955) nimitettiin Yhdysvaltain asevoimien komentajaksi toukokuussa 2015. Hän aloitti tehtävässä saman vuoden lokakuussa.

Yhdysvaltain tuolloinen presidentti Barack Obama sanoi nimitysseremoniassa, että asevoimien komentaja on hänen tärkein sotilaallinen neuvonantajansa. Merijalkaväen komentajan paikalta asevoimien komentajaksi noussutta Dunfordia Obama kuvaili yhdeksi armeijan arvostetuimmista upseereista.

Dunford on johtanut merijalkaväen joukkoja taistelukentällä sekä ylemmällä että alemmalla tasolla. Lempinimi "taistelija-Joe" on peräisin 2000-luvun alusta, jolloin Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin ja otti haltuunsa maan pääkaupungin Bagdadin.

Irakin lisäksi Dunford on johtanut joukkoja Afganistanissa.

Venäjän uhkaa Dunford on yhdysvaltalaislehti New York Timesin mukaan kuvaillut nykyistä presidenttiä Donald Trumpia tiukemmin.

– Tämänhetkinen arvioni on, että Venäjä on kansallisen turvallisuutemme suurin uhka. Heidän käytöksensä on yksinomaan hälyttävää, Dunford sanoi heinäkuussa 2015 ja pääsi otsikoihin.

Yhdysvaltain itärannikolta Bostonista kotoisin olevalla Dunfordilla on yliopistotutkinnot myös hallintotieteistä ja kansainvälisistä suhteista. Dunford seuraa intohimoisesti baseballia ja kannattaa bostonilaista Red Soxia.

Dunford seurasi armeijaurallaan isänsä jalanjälkiä. Dunfordin isä oli Korean-sodan veteraani ja palveli hänkin merijalkaväessä.

Aiheesta muualla:

Suurvaltojen sotilasjohtajat saapuvat Helsinkiin – kenraalit eivät halua sotaa vahingossa

Lue myös:

Suurvaltojen aloitteesta, nopealla aikataululla – Viisi kysymystä Venäjän ja Yhdysvaltojen komentajien salamyhkäisestä Helsingin-tapaamisesta

Tausta: Hämmentävä pelottava hybridisota – vaan mitä se oikein on?

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa järjestää illalla Suomen aikaa tiedotustilaisuuden, jossa se kertoo Mars-planeetan pinnalla mönkivän Curiosityn uusista löydöistä.

Pieniä vihreitä miehiä ei liene havaittu, mutta olisiko Curiosity voinut löytää Marsista merkkejä elämästä, entisestä tai nykyisestä?

Käytäntönsä mukaisesti Nasa ei paljasta etukäteen, mitä se aikoo kertoa, mutta normaalia on sekin, että ulkopuoliset yrittävät päätellä aihetta siitä, keitä asiantuntijoita tiedotustilaisuuteen osallistuu.

Tällä kertaa mukana ovat Curiosityn keräämien näytteiden analysointia johtava Paul Mahaffi, Jan Eigenbrode, joka on tutkii kaasuja ja orgaanisia molekyylejä, kaasukehän kemiaa tutkiva Chris Webster ja geofyysikko Ashwin Vasavada Mars-tutkimuslaitoksesta.

Curiosity aloitti äskettäin poraukset uudelleen

Helsingin yliopiston tähtitieteen professorin Karri Muinosen veikkaus on, että tiedotustilaisuudessa kerrotaan uutta Curiosityn porauksista, jotka se aloitti muutama viikko sitten uudelleen pari vuotta kestäneen tauon jälkeen.

Muinonen korostaa, että kyse on kuitenkin arvauksesta. Varmaa tietoa ei ilmeisesti ole vuodettu Nasasta, ainakaan julkisuuteen asti.

Muinosen mukaan vähän voi yrittää päätellä myös siitä, että tulokset kerrotaan myös arvovaltaisessa Science-lehdessä. Science julkaisee löytöä koskevan artikkelin samaan aikaan tiedotustilaisuuden kanssa.

Normaalisti tällaisen artikkelin kirjoittaminen ja vertaisarviointi – joka sekin on tehtävä ennen julkaisua – vievät kuukausia. Muinosen mukaan ei silti ole mahdotonta, että koko ruljanssi viedään läpi parissa viikossa.

Nasaa on joskus arvosteltu siitä, että se virittää tiedotustilaisuuden odotukset korkealle tasolle, mutta tulokset tuottavat kuitenkin pettymyksen.

Muinosen mukaan Mars on viime vuosina ollut suuren kiinnostuksen kohteena maailmalla. Hänen mukaansa turha huutelu vain vesittäisi tätä kiinnostusta.

Tiedotustilaisuuden seuraajilla, suomalaisillakin, on mahdollisuus lähettää kysymyksiä asiantuntijoille. Tältä Nasan sivulta löytyvät linkit medioihin, joihin kysymyksensä voi lähettää.

Lue myös:

Curiosity-mönkijän löydös tuotti uuden pähkinän: Miksi metaanin määrä Marsissa vaihtelee?

Uusi kilpajuoksu avaruuteen on alkanut – Tähtäimessä Mars ja Kuu

Suomalaisten hotellien hinnoittelu vaihtelee roimasti. Hotelliyön keskihinta on halvimmillaan Sotkamossa, jossa se maksoi tammi-huhtikuussa keskimäärin 53 euroa.

Tilastokeskuksen mukaan korkeimmat keskihinnat löytyvät Rovaniemeltä, jossa huoneiden keskihinta nousi yli 158 euroon.

Sesongit näkyvät hinnoissa armottomasti. Suomen kalleimmat unet otettiin tammi-huhtikuussa Rovaniemellä, mutta oletettavasti hinnat alkavat laskea kun talvisesongin vaikutus alkaa hiipua huhtikuun jälkeen.

Matkailualan etujärjestön MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi tuskailee alan perusriesaa.

– Tämä kertoo matkailun isosta ongelmasta. Meillä on paikkakuntia joissa on vahva kesä tai vahva talvi, mutta ei molempia.

Rovaniemi on huippua

Erityisen tiukoilla ovat hotellit, joiden alueella ei ole lomailuun eikä bisnekseen liittyvää vetonaulaa. Suomen tyhjimmät hotellit ovat Kanta-Hämeessä ja Kymenlaaksossa - niiden käyttöaste oli tammi-huhtikuussa vain 36 prosenttia.

Sen sijaan Rovaniemellä käyttöaste on maan korkein. Huoneet ovat lähes 70 prosenttisesti käytössä. Vastaavaan lukemaan ei ylletä missään muualla. Tosin Vantaa (69,6) ja Helsinki (68,6) ovat sentään lähellä.

Sotkamossakaan huoneet eivät ole tyhjillään. Sitä selittää osaltaan lomaosakemajoitus, joka Sotkamossa on mittavaa alueen muuhun majoitukseen verrattuna.

Huoneista puolet tyhjinä, mutta lisää tulee

Koko maassa hotellihuoneista on ollut käytössä alkuvuonna vain vähän yli puolet. Siitä huolimatta uutta rakennetaan nyt paljon.

– Hotellien rakentamisessa on nyt kaikkien aikojen buumi, luonnehtii Timo Lappi.

Hänen mukaansa rakentamisella paikataan vajetta, jonka maailmanlaajuinen finanssikriisi sai aikaan kymmenen vuotta sitten.

Kuten käyttöasteistakin voi arvata, hotellirakentaminen on vilkasta erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Timo Lapin mielestä uusille huoneille on myös tarvetta ainakin nyt kun matkailu Suomeen kasvaa hyvää kyytiä. Alkuvuoden aikana ulkomaisten matkailijoiden määrä nousi melkein seitsemän prosenttia.

Oheisessa taulukossa "tulo/huone" tarkoittaa yhdestä huoneesta saatavaa myyntituloa. Luvussa yhdistyy keskihinta ja käyttöaste.

Juuri se sarake kiinnostaa alan yrittäjiä eniten. Se paljastaa, jos käyttöastetta yritetään nostaa hintaa polkemalla.

Suomesta lähtee miljardeja enemmän kuin tänne tulee

Ulkomaiset matkailijat tuovat Suomeen yhä suuremman potin rahaa. Viime vuonna summa nousi jo neljään miljardiin euroon.

Mutta suomalaiset kantavat matkarahaa ulkomaille vielä enemmän. Suomen matkustustase on siis miinuksella.

Matkustusvaje on kasvanut vauhdilla. Viisi vuotta sitten ulos meni 800 miljoonaa euroa enemmän kuin tänne tuli. Nyt ero on kasvanut jo 2,3 miljardiin.

Hautausmaalla retkeillyt päiväkotiryhmä sai yllättävän luonnonläheisen oppitunnin Porissa, kun hoitaja kertoi kuulleensa puusta, joka oli nielaissut hautakiven sisäänsä. Todisteet siitä olivat enää vaivoin nähtävissä, mutta lapset jaksoivat sinnikkäästi etsiä. Se oli ehdottomasti vierailun kohokohta, josta puhuttiin jälkeenpäin kotona ja kaveripiirissä.

Legenda oli syntynyt.

Käppärän hautausmaan työntekijöiltäkin kesti hetken löytää syyllinen puu alueelta. Moni ei ollut siitä ennen kuullutkaan.

– Tämä on ruhtinaan poppeli, joka on kuulemma istutettu hautakiven viereen joskus 1970-luvulla. Puu on nielaissut kiven niin hyvin, ettei sitä meinaa huomata, Porin evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän ylipuutarhuri Sari Salow kertoo selvitettyään asiaa.

Salow pitää tilannetta hyvin ainutlaatuisena. Ihmiset ovat kyllä hautausmaan alkuvuosina ja sitä seuranneina vuosikymmeninä istuttaneet puita omaistensa haudoille, mutta kyseinen poppeli on saanut kasvaa rauhassa seurakunnan hoitamalla alueella näinkin pitkään.

– Ilmeisesti kukaan ei ole osannut kaivata tätä hautaa ja tilanne on päässyt muotoutumaan tällaiseksi.

Puut elävät hautausmaalla omaa elämäänsä

Vaikka puut uhkaisivat hautakiviä, eivät ne automaattisesti saa kaatotuomiota. Sari Salow uskoo, että hautakiveä syleilevä poppelikin saa jatkaa kasvuaan.

– Se ei ole ainakaan vielä kaatolistalla, koska puu on tukeva ja sehän saa kivestä itselleen lisää maadoitustukea.

Se ei ole ainakaan vielä kaatolistalla. Sari Salow

Puut elävät Salowin mukaan hautausmaalla omaa elämäänsä. Ne antavat voimansa näkyä ja nostelevat hautakiviä paikoiltaan. Jos puut alkavat kallistaa kiviä liikaa, voidaan niitä karsia, mutta ei kovin herkästi kaataa. Joskus niiden kasvuympäristökin silti häiritään.

– Puiden juuret joutuvat koville silloin, kun hautoja kaivetaan. Tämähän on hautausmaa, joten jos joku kuolee, hänet haudataan. Emme voi rajata niin, että tämän puun ympäriltä emme kaiva.

Poppelit nielevät kaiken sisäänsä

Kasvitieteilijä, puutarhaneuvos Arno Kasvi nimittää Porin Käppärän hautausmaalla kiven nielaissutta poppelia puutarhabastardiksi. Se leviää helposti, koska se sietää huonoa maata ja ojitusta. Tiukassa maassa sen juuret hakeutuvat lika- ja hulevesiviemäreihin putkien saumoista ja tukkivat viemäreitä.

– Olen ollut antamassa poppelien kaatotuomioita näistä syistä asuinalueilla.

Poppelit ovat niin lujaa tekoa, että ne nielaisevat helposti sisäänsä mitä vain, joka osuu tielle. Esimerkiksi hautakivi puun tyvessä ei suuremmin Kasvia hämmästytä. Sillä ei ole luultavasti ollut juuri mitään vaikutusta puun kasvuun.

Kivellä ei ole vaikutusta puun kasvuun. Arno Kasvi

– Poppelien juuret ja paksuuskasvu ovat tyvellä niin voimakasta, että kivellä ei ole vaikutusta. Poppeli kasvaa usein myös luonnonkivien väleissä ja juuristo nielaisee ne puun lihoessa.

Kasvin kotia ympäröivässä, Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa poppelit eivät ole saaneet kiviä syödäkseen, mutta puiden ympärille sidottuja metallietikettejä on kadonnut niiden sisuksiin useampia.

Yhden suurista poppeleista Kasvi on istuttanut itse 40 vuotta sitten, joten hän ei pidä mahdottomana, että Porin hautausmaan puukin olisi kasvanut valtaviin mittoihinsa näin lyhyessä ajassa.

Kasvitieteilijä kaataisi aluevaltaajat

Puutarhaneuvos käsittelisi suomalaisten hautausmaiden kasvustoa rajummalla kädellä. Hän toivoo haudoille lisää suunnitelmallisuutta, hoitoa ja kauneutta.

Alaa valtaavat puut pitäisi Arno Kasvin mukaan kaataa. Tilalle voisi istuttaa esimerkiksi pihlajia.

– On olemassa helppohoitoisia lajikkeita, jotka ovat kauniita sekä kukinnaltaan että syysväreiltään. Niitä voisi istuttaa kivirivien väliin harvakseltaan antamaan hyönteisille ja linnuille ruokaa muistolehdoissa.

Hän näkisi hautausmailla mielellään myös angervoa verhoamassa kivirivejä, joita routa siirtelee.

– Pensas verhoaisi epäsymmetrisyyden ja kaunistaisi vainajien viimeistä leposijaa.

Turkki uhkaa iskeä kurditaistelijoiden tukikohtiin Pohjois-Irakin vuoristoseudulla, ellei Irakin keskushallinto tyhjennä alueita militanteista. Asiasta ilmoitti Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan CNN Turkin haastattelussa.

Erdogan uhkasi, että Turkki saattaa iskeä Qandilin vuoristoon hetkenä minä hyvänsä.

Turkki tekee säännöllisesti operaatioita rajan yli Pohjois-Irakiin, missä sen laittomaksi katsoman Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n militantit pitävät tukikohtaansa. Ankara on uhannut iskeä myös Sinjarin kurdialueelle Pohjois-Irakissa.

Edogan väläytti haastattelussa lisäksi mahdollisuutta kumota Turkin hätätila, joka on ollut voimassa vuoden 2016 epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen. Erdoganin mukaan hätätila voitaisiin poistaa kesäkuun 24. päivän vaalien jälkeen.

BERLIINI. Kun Yhdysvaltain edellinen presidentti Barack Obama ja Saksan liittokansleri Angela Merkel erosivat viimeisen kerran, Merkelillä oli tuoreen kirjan mukaan kyynel silmässään.

– Hän on nyt aivan yksin, Obama sanoi hänestä kertovassa kirjassa, josta sanomalehti The New York Times kirjoitti viime viikolla.

Kirjan mukaan Merkel koki entistä vahvemmin velvollisuudekseen pyrkiä neljännelle kaudelle sen jälkeen, kun Donald Trump marraskuussa 2016 oli voittanut Yhdysvaltain presidentinvaalit.

Pelkona oli liberaalin demokratian horjuminen nationalistien esiinmarssin myötä. Jos Merkel ei jäisi puolustamaan maailmanjärjestystä, jossa asioista yritetään sopia yhdessä ja kansainvälisin sopimuksin, kuka sitten?

Tänään perjantaina Kanadan Quebecin Charlevoix’ssa alkaa kehittyneiden G7-teollisuusmaiden valtionjohtajien kaksipäiväinen kokous. Ryhmään kuuluvat Yhdysvallat, Saksa, Japani, Kanada, Italia, Ranska ja Britannia.

G8:sta tuli G7, kun Venäjä sai ryhmästä potkut vallattuaan laittomasti Krimin vuonna 2014. Nyt ryhmässä on jälleen yksi jäsen, joka aiheuttaa muille jatkuvaa päänsärkyä. Yhdysvallat.

Obama oli oikeassa. Yhdysvallat jätti Merkelin tai oikeastaan koko Euroopan yksin. Yhteisillä sopimuksilla pyyhitään pöytää, kun Trump rummuttaa Amerikka ensin -politiikkaansa.

Trump on vetänyt Yhdysvallat ulos Pariisin ilmastosopimuksesta. Hän hylkäsi Iranin ydinsopimuksen, johon Euroopan maat ovat yhä sitoutuneita. Trump iski EU:lle teräksen ja alumiinin tuontitullit.

Päätös päätökseltä Trump iskee säröjä Euroopan ja Yhdysvaltain länsiliittoumaan, joka on sotien jälkeen ollut yksi Euroopan ulkopolitiikan peruskivistä.

Trump on avoimen vihamielinen Euroopan johtavaa valtiota Saksaa kohtaan. Häntä ärsyttää ylijäämä Saksan hyväksi maiden välisessä kaupassa. Hän haluaa myydä lisää yhdysvaltalaisautoja, ja hyökkää siksi saksalaismerkkejä vastaan. Trump on uhannut iskeä tuontitullit seuraavaksi autoille.

Trumpin kerrotaan suhtautuvan Merkeliin kylmästi. Kun Ranskan Emmanuel Macron sai viime kuussa kahden päivän valtiovierailun juhlaillallisineen, samalla viikolla Valkoisessa talossa vierailleelle Merkelille Trump myönsi parituntisen tapaamisen.

Yhdysvaltain uusi Berliinin-suurlähettiläs Richard Grenell kohautti alkuviikosta sanomalla, että hän haluaa tukea Euroopan konservatiiveja. Haastattelu annettiin niin sanotun alt-rightin eli vaihtoehtoisen oikeiston Breitbart-uutissivustolle.

Konservatiiveilla suurlähettiläs ei tarkoittanut Merkelin kristillisdemokraatteja vaan häntä vastustavia nationalistipuolueita. On harvinaista, että diplomaatti valitsee näin selkeästi puolensa.

Kanadan Quebecissa Euroopan johtajat tapaavat Trumpin ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun tämä rankaisi Yhdysvaltain perinteisiä liittolaisia EU:ta ja Kanadaa tuontitulleilla.

Ennakkoarvioiden mukaan kokouksessa tuskin saadaan aikaan sovintoa tulleista. Kauppasodan uhka jatkuu.

EU kaavailee yhä vastatulleja Yhdysvalloille. Keskiviikkona Saksa, Ranska ja Britannia vaativat, etteivät Yhdysvaltain suunnittelemat uudet Iran-pakotteet koskisi Iranin kanssa kauppaa käyviä EU:n yrityksiä.

Entisten liittolaisten sijaan yhtäkkiä kokouspöydän ympärillä onkin länsiliittouma, jonka jäsenet ovat täysin eri mieltä useista kiistakysymyksistä.

Merkelin viesti onkin: koska Eurooppa on jäämässä entistä enemmän yksin, sen täytyy olla entistä yhtenäisempi

– Tarvitsemme rohkeutta, Merkel sanoi keskiviikkona puhuessaan Münchenissä.

– Mikään maa, ei myöskään Saksa, voi asettaa yksin vastustusta Kiinalle tai Yhdysvalloille. Pystymme siihen vain yhdessä.

Ulkopolitiikassa EU-maat ovatkin seisseet yhdessä rintamassa Yhdysvaltain tulleja ja Venäjän aggressiota vastaan. Myös Iran-sopimuksesta Euroopan maat ovat pitäneet yhdessä kiinni, vaikka Yhdysvallat jätti sopimuksen.

Isompi kysymys lienee, pystyvätkö EU-maat olemaan yhtenäisiä myös unionin sisäpolitiikassa.

Quebecissä pöydän ääressä on myös Ranskan Macron, joka haluaa Merkelin tavoin vahvan Euroopan. Merkel sanoi sunnuntaina julkaistussa haastattelussa suhtautuvansa positiivisesti Macronin ajatukseen eurooppalaisista interventiojoukoista.

Erimielisyyksiäkin on. Saksa on valmis laittamaan lisää rahaa euroalueen kehittämiseen, mutta Ranskan toivomaan mittavaan yhteisvastuun lisäämiseen se ei ole valmis.

G7-ryhmään kuuluu myös Italia, jonka uusi populistipuolueiden mudostama hallitus on herättänyt pelkoa uudesta eurokriisistä. Hallituksen Eurooppa-ministeri, 81-vuotias Paolo Savona on avoimen Saksa-vihamielinen.

Hänen mukaansa Saksa tavoittelee Euroopassa samaa roolia kuin natsit, vaikka ei teekään sitä enää sotilaallisesti.

Parin viikon päästä nähdään, miten yhtenäinen Eurooppa lopulta on.

Merkel ja Macron ovat luvanneet tuoda kesäkuun lopun EU:n huippukokouksessa pöydälle yhteisen ehdotuksen unionin ja euroalueen uudistamiseksi.

Uudistuksia tarvitaan, jotta unionilla olisi tulevaisuus. Ilman niitä ei ole yhtä Eurooppaa laittamaan Trumpille vastaan.

Lue myös:

Analyysi: Trumpin terästullit tulevat – EU:n viskikostoa odotetaan kahden viikon kuluttua

Trumpin nimittämä Saksan suurlähettiläs nostatti raivoa – "karkotettava heti"

Kirjeenvaihtajien analyysi: Illuusio länsirintamasta murtui – sysäsikö Trumpin politiikka Euroopan lähemmäs Venäjää?