Suomenlahdelta on löytynyt aiemmin tuntematon laivan hylky. Jopa satoja vuosia vanhan laivan jäänteet löysivät sukellusseura Kotka Diversin sukeltajat heinäkuun alussa.

Museovirasto yrittää nyt yhdessä hylkyharrastajien kanssa selvittää, mikä alus on kyseessä.

Nyt tehdyssä toisessa sukelluksessa hylystä paljastui uusia yksityiskohtia.

Sukeltajat paikansivat muun muassa laivan peräsimen, ankkurin osia sekä löysivät yhden ruukkua muistuttavan astian.

– Näyttäisi myös siltä, että alus on ollut puutavaralastissa, koska keulassa on siistissä nipussa paksua parrua. Mutta tämä on vain yksi teoria, kertoo hylkysukellusta harrastava Lari Lampila Kotka Diversista.

Näkyvyyttä meren pohjassa on vain parisen metriä.

– Lisäksi laivassa on ilmeisesti kaksi mastoa pystyssä aluksen keskivaiheilla, lisää hylyn alun perin löytänyt saman seuran Saku Partanen.

Meren pohjassa kuvatulla videolla näkyy myös laivan pohjalla lojuvia tiiliä. Sukeltajien mukaan ne viittaavat laivassa olleeseen uuniin.

Haapasaaren eteläpuolella 30 metrin syvyydessä makaava hylky löytyi Kotka Diversin sukellusleirin yhteydessä. Laivan jäännösten löytymisestä kertoi ensimmäisenä Kymen Sanomat.

Iän ja alkuperän selvittäminen meneillään

Kaksi sukellusta äskettäin löytyneeseen hylkyyn eivät vielä riitä varmistamaan laivan alkuperää.

Tähän mennessä saadun kuvamateriaalin ja hylkysukellusharrastajien raporttien mukaan alus on ollut meren pohjassa arviolta ainakin 100 vuotta. Kyseessä on noin 25-metrinen purjealus.

– Ikää on todella vaikea arvioida. Mutta voi se olla jopa 1700-luvulta, mietiskelevät toiselle sukellukselle osallistuneet Lari Lampila ja Saku Partanen.

Miehet kuitenkin muistuttavat, että he ovat sukeltamisen, eivät merihistorian asiantuntijoita.

Onhan se hylkysukellusta harrastavan päiväuni, että pääsee hylylle, jonne kukaan muu ei aiemmin ole sukeltanut. Saku Partanen

Hylyn löytäneiden sukeltajien ja Museoviraston mukaan perusteltua on myös olettaa, että laiva on ollut kauppa-alus. Osittain hajonneen laivan jäänteiden läheisyydestä ei ole löytynyt esimerkiksi tykkejä tai ammuksia.

– Jatkossakin hylyn kanssa tehdään töitä Kotka Diversin kanssa. Tavoitteena on, että myös meriarkeologit tutkivat kohdetta, jotta alus voitaisiin kirjata muinaisjäännösrekisteriin, kertoo intendentti Maija Matikka Museovirastosta.

Suomessa on yli 2000 vedenalaista kulttuuriperinnön kohdetta, jotka ovat suurimmaksi osaksi laivan hylkyjä. Joukossa on myös vanhoja laitureiden ja siltojen rakenteita.

Haapasaaren hylyn löytöalueen lähistöllä Kymenlaaksossa, itäisellä Suomenlahdella kohteita on noin 100. Näistä noin puolet on arvioitu vedenalaisiksi muinaisjäännöksiksi.

Muinaisjäännöskohteeksi hylky voidaan kirjata, kun siitä on riittävästi tietoa, jonka perusteella hylyn voidaan olettaa olleen uponneena yli sadan vuoden ajan. Tietojen keräämiseen ja varmistamiseen voi mennä pitkäkin aika.

– Joskus tiedot tarkentuvat yhden kesän aikana, jos kohde ei ole kovin iso eikä siellä ole paljon yksityiskohtia. Sen sijaan jos hylky sijaitsee esimerkiksi ulkosaaristossa tuulille alttiissa paikassa, sääolosuhteet voivat vaikuttaa siihen, että tiedon hankinta viivästyy, kuvailee Matikka.

Tänä kesänä Museovirasto selvittää lisätietoja neljästä muustakin vedenalaisesta kohteesta, jotka voitaisiin rekisteröidä muinaisjäännöksiksi. Kaikki kohteet ovat laivoja. Yksi hylyistä sijaitsee Perämerellä, loput Suomenlahdella Uudenmaan rannikolla.

Vihje hylystä jo kaksi vuotta sitten

Saku Partanen kiinnitti huomionsa veneen kaikuluotaimen piirtämiin löytöpaikan pohjan kohoumiin jo pari vuotta sitten. Tuolloin asia jäi vielä hautumaan.

Viime talvena hän katsoi luotaimen kuvia uudestaan ja tuli vakuuttuneeksi, että pohjassa on jotain ylimääräistä.

– Onhan se jokaisen hylkysukellusta harrastavan päiväuni, että pääsee hylylle, jonne kukaan muu ei aiemmin ole sukeltanut. Ainutlaatuinen kokemus, kuvailee Partanen kokemustaan tyytyväisenä.

Tyytyväisiä ollaan Museovirastossakin.

– Tuntemattoman vanhan hylyn löytyminen on aina hieno uutinen. Vesiliikenne on ollut ratkaisevan tärkeää kaupalle, elinkeinoille ja ihmisten yhteydenpidolle, ja hylyistä saatavilla tiedoilla kuvamme ihmisen toiminnasta täydentyy, iloitsee Maija Matikka.

Lisää kuvamateriaalia Haapasaaren hylystä voi kertyä vielä tämän kesän aikana. Intoa uuteen kohteeseen Kotka Diversin sukeltajilla ainakin riittäisi.

– Jos vaikka kerran ehtisi vielä tänä kesänä sukeltamaan ennen kuin syksy ja työkiireet alkavat, visioivat lähiviikkoja Saku Partanen ja Lari Lampila.

Kanadassa Banffin kansallispuisto on toivottanut tervetulleeksi kolme uutta amerikanbiisonin vasikkaa tänä vuonna, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC. Kolmikko syntyi Banffin kansallispuiston alueella, Albertan provinssissa.

Tänä vuonna syntyneet kolme vasikkaa ovat ensimmäiset alueella hedelmöittyneet ja syntyneet vasikat. Lisäksi jopa kuuden muun vasikan odotetaan syntyvän vielä tulevina viikkoina.

Syntyneillä vasikoilla on vaaleaa punertava turkki, joten niitä kutsutaan "pieniksi punaisiksi" ennen kuin ne saavat emojensa kaltaisen tummanruskean värin.

Biisonit on palautettu alueelle vasta viime vuonna. Siirrettyjen biisonien joukossa oli muun muassa kymmenen tiineenä olevaa naarasta, jotka palautettiin onnistuneesti puistoon helmikuussa 2017. Ne synnyttivät poikasensa huhtikuussa. Viime vuonna syntyneet yksilöt ovat kooltaan jo lähes täysikasvuisia.

Biisoneita on haluttu tuoda uudelleen suojelualueelle, sillä niillä on ollut suuri merkitys alueen keskeisimpänä lajina. Samalla myös myötävaikutetaan alueen ekosysteemiin monella tavalla.

Kanadassa biisonit olivat aikanaan noin 30 miljoonan liiketoimintaa, kunnes ne metsästettiin melkein sukupuuttoon 1800-luvulla.

Banffin kansallispuisto on yksi Kanadan yli 40 suojellusta alueesta. Banffin alue on vanhin, se on perustettu jo 1800-luvun lopulla. Kanadassa suojelualueita on jätetty eri puolille maata niin, että erilaiset luontotyypit säilyisivät.

Lue myös:

Uusi luontojärjestö haluaa villihevoset ja eurooppalaiset biisonit Suomen luontoon

Luolamaalausten supernaudat palailevat Euroopan laitumille

Luolamaalaukset + DNA-tutkimukset = uusi laji esihistorialliseen luontoon

Vihdin Enäjärvi ja Tuusulanjärvi Tuusulan ja Järvenpään alueella ovat kuin sisaruksia: molemmat pieniä, matalia ja rehevöityneitä.

Ne erottaa toisistaan se, että Enäjärvessä kuolevat simpukat, kalat sekä ravut happikadon seurauksena. Tuusulanjärvessä näin ei ole – voimallisen kunnostusohjelman ansiosta.

Ilman sitä tilanne olisi tyystin toinen, sanoo Tuusulanjärven kunnostushankkeen koordinaattori Jaana Hietala.

– Silloin kun hankkeemme alkoi vuonna 1997, Helsingin Sanomissa oli otsikko, että Tuusulanjärvi haisee kuin sikala. Ilman hanketta nyt oltaisiin todennäköisesti samassa tilanteessa. Vedessä olisi viisitoista senttiä turkoosia levämössöä ja löyhkä olisi varmaan aikamoinen.

Löyhkä nousee nyt Enäjärvestä ja todennäköisesti tänä kesänä myös monesta muusta pikkuisesta suomalaisjärvestä. Tulevaisuudessa kala- ja simpukkakuolemista voi tulla ilmastonmuutoksen myötä uusi normaali, vahvistaa Suomen ympäristökeskuksen eli Syken vanhempi tutkija Ilkka Sammalkorpi.

Esimerkiksi kalakuolemista on tehty ilmoituksia ainakin Hämeessä ja Lapissa.

– Tämä noudattaa niitä ennusteita, joita tehtiin aikanaan, kun ilmastotutkijat päättelivät, miten lämpeneminen vaikuttaa vaikkapa järviemme tilaan. Tämä oli ennuste, Sammalkorpi toteaa.

"Ei olisi ihme, jos Enäjärven tilanne toistuisi Tuusulanjärvelläkin"

Tuusulanjärvenkään tila ei näytä kovin hyvältä, Hietala kertoo.

– Kolmen metrin syvyydessä on ollut lähes happikato, lämpötila pohjalla oli kaksikymmentä astetta. Hellejakso on tehnyt aika pahaa tänne. Ei olisi mikään ihme, jos Enäjärven tilanne toistuisi täällä Tuusulanjärvelläkin, hän sanoo.

Tuusulanjärveä on kunnostettu valtion sekä Tuusulan ja Järvenpään rahoituksella. Niiden vuosisatsaus on ollut noin 200 000 euroa.

Tuusulanjärven tilaan herättiin aikanaan kansalaisliikkeen ansiosta, pahan leväkesän jälkeen.

Myös Vihdin Enäjärveä on kunnostettu, muun muassa hapettamalla. Järvestä on nyt poimittu talkoovoimin simpukkaa kompostoitavaksi.

Enäjärven tulevaisuus onkin asukkaiden ja Vihdin kunnan käsissä.

– Luulen, että tämän kesän tilanne aiheuttaa vipinää, Syken Ilkka Sammalkorpi sanoo.

– Yleensä on niin, että ongelman jälkeen lähdetään tekemään oikein toden teolla: kunta ehkä panostaa voimakkaammin järven hoitoon ja asukkaat lähtevät mukaan. Luulen, että kymmenen vuoden kuluttua tilanne on aika hyvä. Vaikka lämpeneminen voi aiheuttaa tilanteen toistumisen, niin hoitotoimilla saadaan kyllä jotain aikaan.

Mitä yksittäinen kansalainen voi tehdä asialle omassa mökkirannassaan?

Jokainen voi huolehtia, että ei aiheuta järveen omia päästöjä, Sammalkorpi toteaa. Kalastaakin voi, hän jatkaa.

Kolmas keino on tutkijan mukaan se, että jos järvessä on paljon hyvin yhteneväistä kasvustoa, sen sekaan voi yrittää raivata käytäviä, jotka parantavat veden vaihtuvuutta.

Lue lisää aiheesta:

Helle haittaa vesissä etenkin lohien ja simpukoiden elämää (Radio Suomen Päivä 24.7.2018)

Lohet eivät selviä liian kuumassa vedessä ja kalastus voi tehdä vahinkoa: "Vastuullinen kalastaja menee mieluummin uimaan" (23.7.2018)

Poikkeuksellinen näky Enäjärvellä: tuhansia kuolleita simpukoita lilluu veden pinnalla – asukkaat siivoavat haisevaa rantaa haavilla (20.7.2018)

Parasta ennen -päivämäärä on vain suuntaa antava, mutta mitä jos kesämökin kaapissa tulee vastaan riisipaketti, joka lukeman mukaan on vanhentunut pari vuotta sitten?

Ruokatietoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi neuvoo katsomaan, onko kyseessä kokojyvätuote. Ne sisältävät muita enemmän rasvaa, jonka maku alkaa ajan myötä härskiintyä.

Muuten kuivatuotteet säilyvät tasaisessa lämmössä pitkään, koska niissä ei ole herkästi pilaantuvia osia.

– Olen omastakin kokemuksesta huomannut, että kun mökki on talvella kylmä, edellisen kesän hapankorppuja voi vielä seuraavana keväänä syödä. Parasta ennen -päiväys löytyy niistäkin, Lampisjärvi sanoo.

Yksivuotissynttäreitä viettäneen näkkileivän syöminen ei ole vaarallista. On lähinnä makukysymys, haluaako siihen tarttua. Runsaassa kosteudessa nekin voivat homehtua.

Helle nopeuttaa pilaantumista

Kaksi vuotta alkaa olla raja jopa riisin säilyvyydelle. Kuivakaappi on hyvä tyhjentää jokseenkin säännöllisin väliajoin jo siksi, että sinne voi tulla kutsumattomia ötökkävieraita.

– Ei sitä ehkä joka vuosi jaksa tyhjentää, mutta parin vuoden välein on hyvä katsoa, Lampisjärvi toteaa.

Jatkuvat helteet kiihdyttävät muutoksia kuivakaapissa. Asian huomaa erityisesti leivästä, joka homehtuu tämän kesän keleillä nopeasti syömäkelvottomaksi.

Ruokamyrkytykset lähtevät yleensä eläinperäisistä tuotteista, koska niiden proteiini ja rasvat ovat alttiita mikrobipilaantumiselle. Lampisjärvi muistuttaa, että hyvästä keittiöhygieniasta pitäisi huolehtia mökkiolosuhteissakin.

– Samalla leikkuulaudalla ei pitäisi käsitellä eläin- ja kasvisperäisiä tuotteita, tai se pitäisi vähintään pestä hyvin välissä, jotta bakteerit eivät siirry ruoka-aineista toisiin.

Teehetki hunajalla onnistuu

Ruokatietoyhdistys on koonnut eri ruoka-aineiden säilyvyyksiä taulukkoon. Tee ja kahvi kestävät pilaantumatta vuoden pakkauspäivästä eteenpäin, mutta makumuutoksia niihin tulee nopeammin.

Teen eteeriset öljyt ja kahvin rasvapitoiset makuaineet haihtuvat nopeasti ja niiden aromi laimenee, mutta vaarallista väljähtyneen juoman nauttiminen ei ole.

Jos juomaan haluaa sulattaa makeutukseksi hunajaa, sen päiväyksestä ei tarvitse juuri piitata. Maustetun hunajan maku voi muuttua, mutta muuten kyseessä on lähestulkoon ikuisuustuote.

– Siinä on itsessään säilyvyyttä edistäviä aineita ja niin paljon sokeria, ettei pilaannuttaville mikrobeille jää juurikaan tilaa, Lampisjärvi sanoo.

Kananmuna kestää yli päiväyksen

Toinen poikkeustuote on kananmuna. Niitä voi huoleti syödä parikin viikkoa parasta ennen -päivän jälkeen.

– Olen kuullut, että kananmunia on käytetty puolikin vuotta päiväyksen jälkeen. Ihmiset ovat säilyttäneet niitä esimerkiksi autotallissa, Lampisjärvi kertoo.

Niksi piilee tasaisessa säilytyslämpötilassa: kananmunasta haihtuu nestettä, jos se on vuoroin kylmässä ja kuumassa. 10–15 astetta on hyvä lämpötila.

Munakennoa voi myös käännellä välillä ylösalaisin, silloin munankuoren sisällä oleva kalvo pysyy paremmin kosteana ja suojelee sisusta, jotta kuoren läpi ei pääse epäpuhtauksia. Jos kananmuna on päässyt pilaantumaan, sen huomaa hajusta.

Ota huomioon kylmäketju ja kuumaketju

Maitotölkki kannattaa kiikuttaa mahdollisimman pian takaisin jääkaappiin, koska juoman säilyvyys lyhenee jos se viipyy lämmössä.

Sama toimii myös toisinpäin: lämpimät ruuat kannattaa nauttia mahdollisimman kuumina, koska kuumennus tuhoaa useimmat pieneliöt. Jos annos jää pitkäksi aikaa jäähtymään, mikrobikasvusto pääsee lisääntymään siinä.

Lampisjärvi kehottaa miettimään jo kaupassa, mitä ruokia hankitaan, jos säilytysolosuhteet eivät ole priimaa. Jääkaapin pakastelokero ei vastaa täysikokoisen pakastimen kylmyyttä, joten sitä voi käyttää vain väliaikaiseen säilytykseen. Kala tai liha eivät pysy siellä hyvinä.

Jos ostokset tehdään eri paikkakunnalla kuin minne ne viedään, kylmälaukuille ja -kalleille on käyttöä. Varsinkin tuore kala on erittäin herkkä pilaantumiselle.

– Sitä en ottaisi edes kylmälaukkuun, jos matka kestää kolme-neljä tuntia.

Lue myös:

Grillaatko aina lihaa, mutta haluaisit edes kokeilla kasviksia? Tässä kahdeksan ammattilaisvinkkiä, joiden avulla teet terveellisempiä herkkuja

Suomalaisten on pakko päästä mökille – Lue, oletko keskivertomökkeilijä vai tilasto-oikku

Kesäilma kutsuu ulos, mutta arkiruokaakin pitäisi tehdä? Marttojen viisi kesäruokavinkkiä pitää hellahien kaukana

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump harkitsee poistavansa turvallisuusluokituksen kuudelta entiseltä korkea-arvoiselta virkamieheltä, jotka ovat arvostelleet häntä muun muassa Venäjä-kommenttien takia.

Trumpin listalla ovat tiedustelupalvelu CIA:n entinen johtaja John Brennan, kansallisen tiedustelupalvelun entinen johtaja James Clapper, liittovaltion poliisin FBI:n entinen johtaja James Comey, kansallisen turvallisuuden entinen neuvonantaja Susan Rice, FBI:n entinen varajohtaja Andrew McCabe ja Yhdysvaltain tiedusteluviraston NSA:n entinen johtaja Michael Hayden.

Entiset virkamiehet ovat työskennelleet sekä demokraattien että republikaanien hallinnoissa, myös Trumpin presidenttikauden aikana.

On harvinaista, jos presidentti päättää poistaa henkilön turvallisuusluokituksen. Yhdysvaltalainen uutiskanava CNN kertoo, että turvallisuusvirkamiehet saavat yleensä pitää turvallisuusluokituksensa lähdettyään hallinnosta.

Valkoisen talon tiedottaja Sarah Huckabee Sanders sanoo, että entisten virkamiesten kommentit meneillään olevasta Venäjä-tutkinnasta ovat asiattomia. Hän ei mainitse mitään tiettyä kommenttia.

Sandersin mukaan Trumpin on syytä olla huolissaan, jos henkilö, jolla on pääsy valtion syvimpiin ja pyhimpiin salaisuuksiin, esittää valheellisia syytöksiä presidentistä.

Sanders ei mainitse, milloin Trump tekisi päätöksen turvallisuusluokitusten poistamisesta. Hänen mukaansa Valkoinen talo kyllä tiedottaa asiasta.

Päätös on herättänyt keskustelua. Trumpin listalla olevan James Clapperin mukaan se on järjestelmän väärinkäyttöä, jos turvallisuusluokitukset poistetaan poliittisista syistä.

CNN:n asiasta perillä olevien lähteiden mukaan Comeylla ja McCabella ei kuitenkaan enää olisi turvallisuusluokitusta.

Aiheesta muualla:

CNN: Trump, citing politics, looking to revoke security clearances

Lue myös:

Analyysi: Taivas tummeni ja jokin muuttui Washingtonissa

Ruotsissa hallitus on kutsunut koolle kriisineuvoston maassa riehuvien maastopalojen takia, uutisoi Dagens Nyheter. Asiasta kertoo lehdelle sisäministeri Morgan Johanssonin sihteeri Charlotte Svensson.

Kriisineuvostoon kuuluu tavallisesti muun muassa poliisijohtajia, puolustusvoimien ylipäällikkö, siviilivalmiudesta vastaavan viraston johtaja ja maaherra.

Maastopalot ovat jatkaneet tuhojaan Ruotsissa. Tiistai-iltana pelastuslaitos oli sammuttamassa yhteensä 38 paloa ympäri maata.

Ruotsin pohjoisosissa tilanteen ennakoidaan helpottuvan lähipäivien aikana. Maan eteläosissa tilanteen odotetaan sen sijaan pahenevan.

Ruotsille apua Saksasta, Ranskasta, Puolasta ja Tanskasta

Ruotsin palot ovat maan historian suurimmat. Ruotsi on pyytänyt apua palojen sammuttamiseen ulkomailta.

Ruotsiin on lähetetty viranomaisapua myös muualta Euroopasta. Tiistaina sammutustöihin osallistui ruotsalaisten tukena muun muassa kaksi ranskalaista ja kaksi italialaista sammutuslentokonetta, sekä viisi saksalaista ja kahdeksan norjalaista helikopteria.

Maan pinnalla sammutustöihin osallistui tiistaina pelastajia Saksasta, Ranskasta, Puolasta ja Tanskasta.

Lue myös:

Ruotsin paloja ei pystytä sammuttamaan lähiaikoina, nyt keskitytään niiden rajoittamiseen

Ruotsi saa apua maan historian suurimpien metsäpalojen sammuttamiseen – paloja edelleen runsaasti

Suomi ei lähettänyt apua Ruotsin metsäpaloihin – Sisäministeriö: Tulipaloja tarpeeksi omasta takaa

Metsäpalo on vaarallinen ihmiselle, mutta luontoa se uudistaa – "Uusi sukupolvi pääsee kasvamaan"

Valoisa kesäilta, lämmin vesi, joka vapauttaa endorfiineja sekä kylmä juoma. Ei ihme, että kylpytynnyrit eli paljut kasvattavat suosiotaan.

Paljuja vuokraavien yrittäjien määrä on muutamassa vuodessa moninkertaistunut ja moni hankkii paljun omalle takapihalleen.

Paljujen käytössä on kuitenkin syytä olla varovainen. Suurimmat riskit liittyvät hukkumis- ja hygieniavaaroihin.

1. Matalaankin veteen voi hukkua

Vuoden 2015 heinäkuu oli todella synkkä. Kolme pientä lasta hukkui paljuun tai uima-altaaseen. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylitarkastaja Pipsa Korkolainen on huolissaan paljuihin liittyvästä hukkumisriskistä.

– Yllättävän matalaan veteen voi hukkua. Lapsia ei tule milloinkaan jättää valvomatta paljun lähistölle.

Korkolainen muistuttaa, että pienetkin lapset ovat varsin näppäriä kiipeilijöitä. He pystyvät kiipeämään paljuun esimerkiksi puutarhakalusteita pitkin. Palju kannattaa siksi sijoittaa kauas kiipeämisen mahdollistavista esineistä.

Palju on myös hyvä tyhjentää heti käytön jälkeen.

Tukes on onnettomuuksien jälkeen pyrkinyt vaikuttamaan valmisteilla olevan standardin sisältöön, jotta paljuihin saataisiin kannet.

– Sen verran huolissamme olemme olleet, että aika paljon resursseja standardin valmisteluun on käytetty.

Lukittavat, ihmisen painon kestävät kannet ehkäisisivät onnettomuuksia estämällä lapsen pääsyn paljuun. Kevyet kannet ja pressut sen sijaan ovat huonoja ratkaisuja, sillä ne eivät estä paljuun pääsemistä, vaan vaikeuttavat sieltä poispääsyä.

Euroopan laajuinen paljustandardi vahvistetaan arviolta marraskuussa. Standardi koskee kuitenkin ainoastaan paljujen valmistajia, eikä varmista sitä, että ihmiset käyttävät paljuja turvallisesti.

Lasten lisäksi myös humalassa oleva tai sairauskohtauksen saanut aikuinen on vaarassa hukkua paljuun.

2. Lämmin vesi ei riitä puhdistamiseen

Hukkumisvaaran lisäksi, paljun tyhjentämiseen käytön jälkeen, on vähintään yhtä tärkeä syy: niissä viihtyvät bakteerit.

Viime vuonna seitsemän matkailijaa sairastui Legionella-bakteerin aiheuttamaan legioonalaistautiin kylvettyään hotellin porealtaassa. Legionella-bakteeri aiheuttaa keuhkokuumeen tai lievemmän kuumetaudin. Vakavimmillaan, 5-10 prosentissa tapauksista, legionella-keuhkokuume johtaa kuolemaan

Oulun yliopiston kardiologian professori Heikki Huikuri pitääkin paljujen suurimpina vaarana niiden hygieniariskiä.

– Paljujen lämmin, noin 38 asteinen vesi, on otollisin lämpötila myös bakteereille.

Keuhkokuumeen lisäksi paljun lämpimässä vedessä viihtyvät myös ihottumaa ja ihoinfektioita aiheuttavat bakteerit.

Parhaiten tartunnoilta ja ihottumalta välttyy, kun paljun tyhjentää ja puhdistaa jokaisen käyttökerran jälkeen.

– Lämmin vesi ei riitä puhdistukseen vaan paljujen puhdistuksessa tulee käyttää ohjeiden mukaan myös antibakteerisia pesuliuoksia.

Toistaiseksi esimerkiksi legioonalaistautitartunnat kylpylöihin ja paljuihin liittyen ovat olleet yksittäistapauksia. Terveysviranomaisen mukaan on kuitenkin vain ajan kysymys, milloin joku sairastuu paljujen yleistyessä.

Kuten ennen uima-altaisiin menoa, myös ennen paljuilua suihkussa käyminen on tarpeellista. Iholta irtoaa likaa ja bakteereja, jotka jäävät muhimaan lämpimään veteen.

3. Talvella paljuilu voi olla riski sydämelle

Oulun yliopiston kardiologian professori Heikki Huikurin mukaan lämmin palju on lähtökohtaisesti hyvä asia sydän- ja verenkiertoelimistölle.

– Vaikutukset elimistölle ovat hyvin samankaltaisia kuin saunoessa. Lämpimässä vedessä verenpaine laskee ja silloin sydämen kuormitus alenee.

Saunomisella on todettu olevan hyvin paljon myönteisiä vaikutuksia sydänterveydelle. Lämpö saattaa jopa parantaa sydämen toimintakykyä sydämen vajaatoiminnasta kärsivillä.

Sen sijaan paljussa oleilu talvella ei ole yhtä riskitöntä.

– Kun lämpimästä vedestä noustaan nopeasti kylmään ilmaan, sydän kuormittuu, mikä voi lisätä sydäninfarktin riskiä.

Terve ihminen kestää kuitenkin yleensä hyvin verenpaineen nousun.

– Jos taustalla on sydänsairaus ja runsas alkoholin käyttö, ollaan jo suuressa vaarassa.

Huikurin mukaan kohtuullinen alkoholinkäyttö paljuilun yhteydessä ei itsessään ole riskitekijä. Paljuilua humalassa ei kuitenkaan suositella nukahtamis- ja sammumisriskin vuoksi.

4. Kuuma vesi kuivattaa elimistöä

Paljussa oleminen kiihdyttää hikoilua. Elimistön kuivumisen riski ei Huikurin mukaan ole kuitenkaan merkittävä.

– Terve ihminen juo luonnostaan riittävästi.

Liian kuumassa, yli 40-asteisessa vedessä nesteen haihtuminen elimistöstäkiihtyy. Japanilaistutkimuksen mukaan ongelmia aiheutuu, mikäli veden lämpötila on yli 39 astetta. Veden alla keho ei viilenny yhtä tehokkaasti, koska hiki ei pääse haihtumaan ilmaan. (Seura)

Yhdistettynä alkoholin käyttöön nesteen menetys kehossa on vieläkin suurempaa. Krapulan oireet puolestaan aiheutuvat osittain elimistön kuivumisesta.

Yllättävää kyllä, tutkimusten mukaan krapulan tuntemukset saattavat olla jopa vähäisempiä saunomisen jälkeen. (Journal of Internal Medicine)

Tämän Huikuri arvelee liittyvän sekä mielihyvähormoneihin että verenpaineen laskuun.

– Mielihyvähormoneiden, erityisesti endorfiinin tuotanto nousee lämmön vaikutuksesta.

Lämmön lisäksi mielihyvää tuottaa sosiaalinen ympäristö. Hyvä seura ja rentouttava ympäristö lisäävät mielihyvähormonien määrää.

Jotta paljuilusta saa kaiken irti, tulee siis riskeistä huolimatta osata rentoutua.

Pitkä hellejakso on alkanut ruuhkauttaa päivystyksiä ja tuonut lisäkiirettä ensihoitoon. Lisäksi ainakin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on viime päivinä sattunut muutamia kuolemantapauksia, joissa syynä ovat olleet kuumuus ja kuivuus.

Tilanne on pahentunut nopeasti viime päivinä. Ensihoidon ylilääkäri, päivystysalueen vs. ylilääkäri Mikko Lintu sanoo, että vanhukset alkavat nyt kärsiä lämmöstä vakavasti. Vanhuspotilaiden määrä päivystyksessä on lähes tuplaantunut, ja päivittäin hoidetaan pariakymmentä kuumuudesta kärsivää.

– Vanhukset ja perussairaat alkavat mennä huonoon kuntoon. Tulee ensihoitotehtäviä, päivystyskäyntejä ja joudutaan osastolle, kuvaa Lintu.

Iso osa potilaista saa riittävän avun nesteytyksestä ja piristyy jopa tunneissa. Lintu muistuttaa, että poppakonsteja tilanteeseen ei ole: nestettä on juotava tarpeeksi.

– Mitä pidempään helle jatkuu, sitä raskaammaksi se käy vanhuksille.

Pitkittynyt helle aiheuttaa kymmeniä lisäkuolemia viikossa

Suomalainen tutkimus osoittaa, että pitkään jatkunut helle lisää vanhusten kuolleisuutta noin 20 prosenttia.

– Kun tukala tai erittäin tukala helle jatkuu pitkään, ennenaikaisia kuolemia tulee viikossa vajaat sata, laskee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ympäristöterveysyksikön ylilääkäri Raimo O. Salonen.

Riski on helteellä suurimmillaan hoitolaitoksissa, missä ovat huonokuntoisimmat ikäihmiset. Ongelmia on monia: sydänsairailla sydän ei kestä helteen tuomaa lisärasitusta. Jos ihmisen nestetasapaino horjuu, veren hyytymistaipumus voi kasvaa ja esimerkiksi aivoveritulppariski suurenee. Jos taas käytetään nesteenpoistolääkkeitä turvotuksen ehkäisemiseksi, seurauksena voi olla verenpaineen lasku ja kaatumisriski.

Vuonna 2010 hellettä kesti 28 vuorokautta ja vuonna 2003 21 vuorokautta. Nyt kuumuuden on ennustettu jatkuvan vielä jopa useita viikkoja. Salosen mukaan on mahdollista, että kuolemantapausten määrä kasvaa kumulatiivisesti, kun helle pitkittyy.

– Toisaalta varautumisesta on viime vuosina tiedotettu aiempaa paremmin, ja näiden helteiden päätyttyä nähdään, onko kuumuuden torjunnassa onnistuttu, pohtii Salonen.

On vaikea arvioida, paljonko lisäkuolemista voitaisiin ehkäistä tekemällä kaikki mahdollinen asuntojen viilennyksestä riittävään nesteytykseen. Ylilääkäri Raimo Salonen THL:stä uskoo silti, että ainakin joitakin kymmeniä ihmishenkiä säästyisi.

Juomisen lisäksi pitää muistaa syödäkin

Vanhukset eivät aina tunne janoa tai suostu juomaan tarpeeksi. Osa pitää kiusallisena jatkuvaa vessassa ramppaamista, vaikka se olisi tavoitetila:

– Se että virtsaa tulee, kertoo riittävästä nesteytyksestä. Ilman sitä ihmisellä on nestevajausta. Se on näin yksinkertaista, vauvasta vaariin, tiivistää Salonen.

Hänen mukaansa vähemmän puhutaan ruuan merkityksestä, mutta syödäkin pitäisi. Hedelmät ovat helteellä hyvästä, ja myös vaikkapa kinkkuleipä tai uudet perunat ja silli kannattaa pitää ruokalistalla.

– Keittoruuat ovat erinomaisia, niistä tulee sekä energiaa että nesteitä. Kesäkeitto on mainio ruoka jo nimensä pohjalta. Siihen leipä ja lasi maitoa, siinä on jo mainio lounas, kannustaa Salonen.

Hän kehottaakin omaisia pitämään silmällä ikäihmisiä ja vähintään soittelemalla tarkkailemaan, ovatko nämä kunnossa.

Oulussa ja Kokkolassa helleoireita

Keski-Pohjanmaan keskussairaalan yhteispäivystyksessä Kokkolassa kiire lisääntyi viikonloppuna. Potilaat kärsivät ripulista, oksentelusta, huimauksesta, kuivumisesta, syömättömyydestä ja juomattomuudesta.

– Kyllä hellejakson pituus alkaa näkyä potilaiden voinnissa, kommentoi päivystys- ja diagnostiikkapalvelujen palvelualuejohtaja Kaija-Riitta Suonsyrjä Soitesta.

Oulun seudun yhteispäivystyksessä on hoidettu parin viikon aikana jo useita kymmeniä huimauksesta, uupumuksesta ja nestehukasta kärsineitä ihmisiä. Päivystykseen on tullut tai tuotu sekä ikäihmisiä että perusterveitä aikuisia, jotka ovat olleet huonossa kunnossa. Syynä oireisiin pidetään tukalaa hellettä.

Helsingissä ja Tampereella ei ruuhkaa

Myös Helsingissä Malmin ja Haartmanin sairaaloiden päivystyksessä potilasmäärät ovat kasvaneet, mutta ruuhkasta ei vielä voi puhua, sanoo päivystystoiminnasta vastaava apulaisylilääkäri Lea Lappeteläinen.

Hoidettavana on pääasiassa vanhuksia ja perussairaita, jotka kärsivät kuivumisesta, sydämen vajaatoiminnasta ja yleisestä heikkoudesta. Potilaat on saatu hoidettua tavanomaisin keinoin, vaikka toipuminen voikin osalla kestää tavanomaista pidempään.

Tampereella Tays Ensiapu Acutassa helle ei ole lisännyt potilaiden määrää, mutta tavallista useamman tulijan oireiden syynä on kuumuus. Helleväsymys- ja sydänoireisia potilaita on paljon.

– Heikoimmat kärsivät, eivät niinkään lapset ja työikäiset, summaa päivystyksen vastuualuejohtaja, ylilääkäri Tuuli Löfgren.

Etelä-Karjalan keskussairaala kertoi jo perjantaina, että päivystys on ruuhkautunut muun muassa helteen takia. Iäkkäitä potilaita ei voi kotiuttaa, joten kuormitus osastoilla kasvaa. Henkilökuntaa on lisätty ja vähemmän kiireellistä hoitoa joutuu odottamaan pidempään. Ruuhkan ennakoidaan jatkuvan.

Myös Kokkolassa, Jyväskylässä ja Helsingissä on turvauduttu päivystyksessä ruuhkanpurkujärjestelmään eli kutsuttu lisää lääkäreitä töihin.

On ollut tehtäviä, jotka on hoidettu vesipullolla. Kenttäjohtaja Toni Rikala ensihoitokeskuksesta Kokkolasta

Keski-Pohjanmaalla apua ja ohjausta on annettu myös puhelimessa tavallista enemmän. Soittajat ovat valittaneet epämääräistä huonoa oloa, väsymystä sekä pää- ja vatsaoireita. Nekin viittaavat Soiten palvelualuejohtaja Kaija-Riitta Suonsyrjän mukaan liian vähäiseen juomiseen.

Ensihoidossa taas on jouduttu hoitamaan auringonpistoksista ja lämpöuupumuksesta kärsiviä, mitä ei ole tapahtunut moneen vuoteen. Iäkkäät kärsivät lämmöstä, joka myös pahentaa perussairauksia, kuten sydän- ja verisuonitauteja.

– Oireita on laidasta laitaan. Hengenahdistusta, rintakipua. Huimausta, vetämätöntä oloa, huonovointisuutta, luettelee kenttäjohtaja Toni Rikala ensihoitokeskuksesta.

Joskus ongelmat hoituvat helposti.

– On ollut tehtäviä, jotka on hoidettu vesipullolla. On tarjottu vettä ja annettu mukaankin. Se on sinänsä aika poikkeuksellista, sanoo Rikala.

Rikala sanoo, että vedellä pärjää pitkälle, mutta kivennäisvesien mukana saa nestetasapainoa tukevia elektrolyyttejä. Alkoholi taas kuivattaa elimistöä, joten sen kanssa kannattaa olla varovainen.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vanhin tytär Ivanka Trump lopettaa nimeään kantavan muotibrändinsä.

Trump haluaa keskittyä täysillä neuvonantajan työhönsä Valkoisessa talossa. Hän jätti tuotemerkkinsä johdon jo viime vuonna sen jälkeen, kun hänestä tuli neuvonantaja.

Ivanka Trump perusti ensimmäisen muotiyrityksensä vuonna 2007, jolloin hän julkaisi korumallistonsa. Sittemmin hänen nimellään on myyty muun muassa vaatteita ja kenkiä.

Trumpin tuotteita on boikotoitu sen jälkeen, kun hänen isästään tuli presidentti.

Britannian yleisradioyhtiön BBC:n mukaan Trump olisi ollut toistuvasti turhautunut vaikeuksista, joita seurasi siitä, että hän yritti välttää eturistiriitoja muotibrändinsä ja Valkoisen talon tehtävän välillä.

Yrityksen tiedottajan mukaan Trumpin päätös ei johdu siitä, että brändillä menisi huonosti.

Trump sanoi tiistaina, ettei tiedä milloin, vai palaako koskaan liike-elämään.

– Keskityn nyt työhön, jota teen täällä Washingtonissa, joten tämän päätöksen tekeminen on reilua henkilöstölle ja kumppaneille, Trump sanoi.

Tiedottajan mukaan yhtiön lopettaminen alkaa saman tien. Sen 18 työntekijää irtisanotaan seuraavien viikkojen aikana.

Viime vuonna kaksi isoa amerikkalaista tavarataloketjua, Nordstrom ja Neiman Marcus, lopettivat Trumpin tuotteiden myymisen, koska niiden mukaan tuotteet myivät huonosti.

Lue myös:

Raportti: Ivanka Trump ja Jared Kushner tienasivat vuodessa kymmeniä miljoonia Valkoisen talon ulkopuolelta

AP tutki: Ivanka Trump -tuotteiden valmistajista vaikea saada tietoja – Valtaosa tehdään Kiinassa

Maakuntien määrä todennäköisesti vielä pienee sote-uudistuksessa. Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nerg ennakoi, ettei 18 jää tulevien maakuntien lopulliseksi määräksi, kertoo Maaseudun Tulevaisuus.

Nerg epäilee, etteivät pienimmät maakunnat pysty hoitamaan tehtäviään ilman yhteistyötä, joten maakuntien määrä vähenee joko kriisimenettelyn kautta tai heikoimpien hakeutuessa yhteistyöhön vapaaehtoisesti.

– 12 tai jopa viisi olisi ollut parempi vaihtoehto esimerkiksi pelastustoimen kannalta. Mutta jos maakuntien määrä olisi tässä rakentamisvaiheessa ollut pienempi, huuto olisi ollut vielä hirveämpi, Nerg sanoo.

Nergin tehtävänä on saattaa maakunta-, sosiaali- ja terveysuudistus poliittisen päätöksenteon läpi. Vielä keväällä Nerg luotti siihen, että asia on selvä ennen kesää, Maaseudun Tulevaisuus kirjoittaa. Uudistusta kuitenkin lykättiin vuodella.

– Tällä hetkellä mietityttää eniten se, minkälainen poliittinen järjestelmä pystyy viemään näin historiallisen uudistuksen läpi. Onko sellaista, nähdään alkusyksystä, hän sanoo.

Kuivaruoka voi säilyä mökin kaapeissa pitkään

Kesäkeittiössä ei kannata heittäytyä ihan huolettomaksi, koska hellesäillä ruoka pilaantuu tavallista herkemmin. Mutta mitä asialle voi tehdä ja kuinka pitkään kuivakaappien ainekset säilyvät syömäkelpoisina? Ruokatietoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi kertoo parhaat niksit.

Euroopassa on kuuma, joten jossain päin maailmaa on siis kylmä – mutta missä?

Näin se meteorologien mukaan menee: jos jossain on tavanomaista kuumempaa, toisaalla on tavanomaista viileämpää. Katso Ylen meteorologien animaatioista, miksi meillä on kuuma mutta esimerkiksi siperialaisilla tavallista koleampaa.

CNN: Trumpin puheluista ei enää tiedoteta

Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin hallinto on lakannut tiedottamasta, mitä presidentti puhuu puhelimessa muiden maiden johtajien kanssa. Asiasta kertoi uutiskanava CNN, joka pohjaa tiedon kahteen lähteeseensä. Tähän asti Valkoinen talo on julkistanut yhteenvedot presidentin puhelujen sisällöistä.

Nukkuminen vaikeutuu vanhemmiten – professori vinkkaa hyvän unen reseptin

Yövalvojien määrä kasvaa samaan tahtiin kuin suomalaisten keski-ikä nousee. Vanhemmiten nukkuminen käy hankalaksi, vaikkei unentarve ihmisiän aikana juurikaan muutu. Lähes jokainen kaipaa unta 6–9 tuntia vuorokaudessa.

Helle ei hellitä, mutta itään ja pohjoiseen on luvassa kuurosateita

Keskiviikkoiltapäiväksi on ennustettu sade- ja ukkoskuuroja eri puolille maata. Ylen meteorologi Joonas Koskela kertoo, että maan etelä- ja keskivaiheille on luvassa yksittäisiä kuuroja ja että Lapissa sateet ja ukkoset voivat olla voimakkaampia. Helle kuitenkin jatkuu yhä.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Joukko miehiä ympäröi pöytää, jolla Jevgeni Makarov makaa kasvot kohti lattiaa.

Muutama pitelee Makarovia paikallaan ja kaataa välillä tämän päälle vettä. Loput miehistä hakkaavat kukin vuorollaan Makarovin jalkoja pampuin ja nyrkein. Heillä on vanginvartijan univormut.

Makarov vaikeroi tuskasta, ja jossain vaiheessa häneltä riisutaan housut. Silloin Makarov pyytää anteeksiantoa, mutta vartijat jatkavat hakkaamista.

Se, miten tilanne päättyy, ei näy venäläislehti Novaja Gazetan julkaisemalla raa'alla videolla. Tallenne loppuu ja kidutus jatkuu.

Järjestöt vaativat vastauksia

Perjantaina julkaistu video jaroslavlilaisesta vankilasta on aiheuttanut poikkeuksellisen voimakkaita reaktioita Venäjällä. Syyllisiä on vaadittu vastuuseen. Venäjän merkittäviä rikoksia selvittävä valtiollinen Tutkiva komitea onkin ottanut asian tutkintaansa ja Jaroslavlin alueen vankila numero 1 aiotaan tarkastaa.

Kuusi vanginvartijaa on pidätetty, tosin videolla heitä näkyy toistakymmentä.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on vaatinut maanantaina Venäjää selvittämään kolmen Jaroslavlin vankilassa kidutetun terveydentilan. Lisäksi vangeille tulee taata yhteys asianajajiinsa sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Makarovin lisäksi vaatimukset koskevat Ruslan Vahapovia sekä Ivan Nepomnjashihia. Nepomnjashih on yksi vuoden 2012 Bolotnajan aukion mielenosoituksen jälkeen tuomituista ja kansalaisjärjestö Julkinen tuomio raportoi hänen kidutuksistaan huhtikuussa.

Sama Julkinen tuomio -järjestö antoi Makarovin kidutuksesta tallennetun videon Novaja Gazetalle. Se ei kuitenkaan ole kertonut, miten sai nauhan haltuunsa. Video on mitä ilmeisimmin kuvattu vartijan asuun kiinnitetyllä kameralla, jollaisia vartijoiden kuuluisi lain mukaan käyttää.

Julkinen tuomio -järjestön mukaan kidutus tapahtui vuosi sitten, ja Makarov selvisi siitä hengissä. Vankilan johdon mukaan Makarov oli provosoinut vanginvartijoita.

Videon lehdistölle antanut asianajaja Irina Birjukova on paennut maasta jouduttuaan uhkailun kohteeksi.

Venäjän media kertoo myös kuolemaan johtaneesta kidutuksesta

Vaikka kidutustapauksesta noussut kohu on poikkeuksellinen, itse kidutustapaus ei ole. Tiistaina venäläislehdistö sai tietoonsa toisen kidutustapauksen, jossa vanki oli kuollut kidutuksen aikana brjanskilaisessa vankilassa.

Makarovin tapauksesta erityisen tekee lähinnä se, että kidutustilanteesta on todistusaineistoa.

– Tilanne vankiloissa on vaikea. Vankiloiden johto pitää kidutusta normaalikäytäntönä, joka on tavallista ja toistuvaa, kertoo asianajaja Oleg Habibrahmanov.

Habibrahmanov työskentelee venäläisessä Kidutuksen vastaisessa komiteassa, joka on puolustanut useita todistetusti väkivallan kohteeksi joutuneita vankeja. Järjestö auttaa väkivallan uhreja Venäjällä tarjoamalla muun muassa lakiapua – niissä tapauksissa, joissa se on mahdollista.

– Mitä tulee meidän työhömme, kidutustapausten tutkiminen ja todistaminen vankilajärjestelmässä on erittäin vaikeaa, sillä vankien oikeuksien puolustajilla ei ole pääsyä järjestelmän sisään, Habibrahmanov toteaa.

Vangeilla taas ei ole tietoja tai taitoa, joka vaaditaan todistusaineiston oikeaoppiseen keräämiseen. Todistusaineiston puuttuessa syytteitä on mahdotonta nostaa.

Verijäljet auttaisivat tutkinnassa

Habibrahmanovin mukaan Kidutuksen vastainen komitea saa vuosittain satoja avunpyyntöjä poliisin ja vanginvartijoiden käsittelystä valittaneilta ja heidän omaisiltaan.

Koska järjestön palkkalistoilla on vain joitain kymmeniä ihmisiä ja tapaukset ovat työläitä, vain osaa pystytään auttamaan, heitäkin harvoin menestyksekkäästi.

Tilanne on hänen mukaansa silti hiukan parempi, kuin kymmenen vuotta sitten, jolloin syylliseksi todistetutkaan eivät saaneet kunnon tuomioita.

– Kukaan ei koskaan tiedä etukäteen, että heitä tullaan kiduttamaan. Mutta jos voisin antaa jonkun ohjeen kidutuksen välttämiseksi, niin tärkeää on olla provosoimatta poliiseja.

Tutkinnan kannalta on tärkeää, että uhrit myös hakeutuvat välittömästi lääkärille ja keräävät lääketiteellistä todistusaineistoa tapahtuneesta.

– Olisi tietysti hyvä, jos verta tai hampaan sirpaleita jäisi seiniin tai huonekaluihin poliisin kuulusteluhuoneessa. Silloin poliisi joutuu selittämään, miten veritahrat ja hampaan palaset ovat päätyneet kyseiseen paikkaan.

"Punaiset vankilat" herättävät kauhua vangeissa

Tyypillisen kidutuksen muoto Venäjällä on Habibrahmanovin mukaan juuri sitä, mitä videolla näkyy: vankien ja pidätettyjen hakkaamista.

Hänen mukaansa poliisin ja vanginvartijoiden harrastama kidutus eroaa toisistaan lähinnä siinä, että poliisit koittavat saada pidätetyn tunnustamaan. Vanginvartijoille kyse on kurinpalautuksesta.

Venäjällä vankiloita kutsutaan joko "punaisiksi" tai "mustiksi", riippuen siitä kuka käytännössä käyttää valtaa vankilassa. Mustissa vankiloissa valta on rikollisjengeillä.

Punaisissa se on vankilanjohdolla. Oleg Habibrahmanovin mukaan kidutukset ovat pahempia punaisissa vankiloissa, missä ne ovat tärkeä tapa ylläpitää järjestystä. Laajemmin katsottuna tilanne venäläisissä vankiloissa on hänen mukaansa erittäin huono, koska vanginvartijoita on hyvin vähän suhteessa vankeihin.

Otsikkoa muokattu 20:01

IVALO. Sen piti olla tavallinen ukkonen, pari jyrähdystä, ehkä pari kaukaa havaittua salaman välähdystä ja sitten ärjähtely vaimenee.

Ivalolainen Minka Laiti-Kosonen oli alakerrassa tyttärensä kanssa kun voimakas ääni, kuin pommin jysähdys, säikäytti. Laiti-Kosonen ei edes muista tärähtelikö talo, hän muistaa vain äärimmäisen rajun äänen.

– Kun säikähdykseltäni selvisin, juoksin ulos katsomaan palaako talo. Ulkona tuli vettä kuin aisaa. Juoksin takaisin taloon katsomaan, palaako se toisella puolen. Huomasin kattolampun räjähtäneen makuhuoneen sängylle.

Samalla hetkellä Laiti-Kosonen tajusi poikansa huoneen olevan makuuhuoneensa yläpuolella. Hän kiiruhti portaat ylös ja siellä odotti suuremmat vahingot.

– Yläkerrassa olivat kaikki lamput räjähtäneet, samoin pistorasiat. Yläkerran vessassa oli peili osaksi sulanut reunoilta ja peilissä oli reikä, ja lavuaarin reunaan ukkonen oli jättänyt kaksi palojälkeä.

– Luojalle kiitos etteivät lapset olleet juuri silloin yläkerrassa, huokaisee Laiti-Kosonen.

Perheenäiti pelkäsi, että perhe joutuu jättämään kotinsa

Pian Laiti-Kosonen huomasi suurimman vahingon. Takapiha ei lainehtinutkaan rankkasateen vuoksi vaan ukkosen voima oli katkaissut maan alla kulkeneen vesijohdon.

Apuun hälytetyt sähkömiehet olivat yhtä ällistyneitä kuin Laiti-Kosonenkin. He eivät olleet tällaista ennen nähneet.

Illalla Laiti-Kososelle hiipi huoli tulevasta.

– Eilen illalla olimme varmoja, että joudutaan muuttamaan tästä pois. Tämä on vanha talo. Mietittiin, jos niitä sähköjohtoja olisi sulanut tuonne eristeisiin. Tänään sähkömiehet ovat mitanneet kaikki pistorasiat ja tarkistaneet ettei siellä ole vuotoja. Kai tässä on sitten turvallista olla.

– Kaivinkone on kaivanut pihaa ja vedetkin on saatu takaisin taloon, kertoo Laiti-Kosonen.

Viime yönä asiat oli kuitenkin toisin. Laiti-Kososella ei meinannut uni tullut silmään.

– Nukuin sohvalla. Puin vielä pitkän yöpaidan päälleni. Ajattelin, jos tulipalo ja lähtö tulee, niin pääsen äkkiä ulos. Sähkömies vielä illalla lähtiessään muistutti, että kannattaa nukkua toinen silmä auki.

– Nyt iski ukkosen pelko. Tästä lähtien kyllä vetäisen irti kaikki mahdolliset laitteet pistorasioista. Samaa suosittelen muillekin, oli se sen verran kamala kokemus, neuvoo Laiti-Kosonen.

Päivystävä palomestari: Ylä-Lapissa harvinainen tapahtuma

Inarin päivystävällä palomestarilla, Reino Mattuksella on heinäkuussa piisannut kiireitä. Viime viikolla pelastuslaitos sammutti metsäpaloja Muotkatunturin erämaa-alueella Pohjois-Inarissa ja Venäjän rajalla Raja-Joosepissa.

Mattuksen kiireet eivät loppuneet metsäpalojen sammutustöihin. Tällä viikolla pelastuslaitosta on työllistänyt ukkonen, sillä maanantaina Ivalossa ukkonen katkaisi tietoliikenneyhteydet muutamaksi tunniksi.

Ivalolaisen Laiti-Kososen perheen tapaus on pelastuslaitoksen tiedossa. Päivystävä palomestari Mattus pitää tapausta harvinaisena.

– Ei se tuollainen mitenkään jokakesäistä ole. Minun urani on alkanut vuonna 1984 ja minun tietojeni mukaan tällä alueella on ollut neljä sellaista tapausta, jossa salama on iskenyt rakennukseen, kertoo Mattus.

Mattuksen mukaan luonnonvoimille ihminen ei voi paljon vaikuttaa. Itseään ja omaisuuttaan voi yrittää suojella esimerkisi irrottamalla sähkölaitteet seinästä.

– Luonnonvoimat ovat niin arvaamattomia. Tokihan on olemassa jonkunlaisia maadoitusjärjestelmiä, mutta ovatko ne sitten välttämättä kannattavia. Jos se salama iskee kerran neljässäkymmenessä vuodessa rakennukseen, niin kuka sen tietää, mihin se salama iskee, sanoo Mattus.

Puolustusministeri Sergei Shoigu puhui tiistaina Moskovassa puolustusministeriön kokouksessa sotilasliitto Naton kasvavasta uhasta.

Naton sotaharjoituksissaan Itä-Euroopassa käyttämien lentokoneiden määrä on lähes kymmenkertaistunut, samoin sotaharjoituksiin osallistuvien sotilaiden määrä. Lisäksi Shoigu nosti esiin kyber-operaatioihin perehtyneet viisi keskusta Suomessa, Virossa, Puolassa, Saksassa ja Ranskassa.

Erityisesti Shoigu paheksui Suomen ja Ruotsin lisääntynyttä Nato-yhteistyötä:

– Toukokuussa allekirjoitettu sopimus mahdollistaa maiden täyden osallistumisen Naton sotaharjoituksiin ja sotilasliiton joukkojen ja asevalvontajärjestelmien käytön. Vastavuoroisesti Natolle on annettu esteetön pääsy näiden maiden ilmatilaan ja aluevesille.

– Korostan, että sellaiset läntisten kollegojemme ottamat askeleet johtavat olemassaolevan turvallisuusjärjestelmän tuhoon, kylvävät lisää epäluottamusta ja pakottavat meidät vastatoimiin, sanoi Shoigu.

Shoigu ei täsmentänyt vastatoimia.

Toukokuun sopimuksella Shoigu viittasi Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain puolustusministerien 8-. toukokuuta Washingtonissa allekirjoittamaan aiejulistukseen, jonka myötä sotilasyhteistyö esimerkiksi sotilasharjoitus- ja koulutustoiminnassa helpottuu Naton kanssa.

Shoigu esitteli myös Venäjän puolustusvoimien panostuksia. Venäjän länsiosiin on vuoden 2016 jälkeen perustettu yli 70 uutta sotilasyksikköä, mukaanlukien kaksi divisioonaa ja kolme prikaatia. Joukot ovat saaneet viisi tuhatta uutta, päivitettyä asejärjestlemää. Lisäpanostuksia tulee Shoigun mukaan vielä tänä vuonna muun muassa majoitustiloihin.

Shoigu toivoi, että Helsingissä viime viikolla järjestetty Venäjän ja Yhdysvaltain presidenttien huippukokous poikii lisää puolustusyhteistyötä suurvaltain välille.

Puolalaiset opiskelijat Dominika Sobek ja Max Libera olivat olleet reissussa vasta vähän aikaa, kun heidän kesäautossaan ilmeni ongelmia.

Suomalaisten tölkkinä tuntema auto Volkswagen T3 oli jo Ruotsissa vuotanut öljyä. 22-vuotiaat nuoret löysivät puolalaisen mekaanikon, joka korjasi vanhan auton.

Kaksi viikkoa lähdöstä he saapuivat Tampereelle ja näytti siltä, että polttoainetta vuotaa. Nuori pari pelkäsi, että yli kuukauden mittaiseksi suunniteltu reissu on pilalla.

Dominika Sobek pyysi maanantaina apua Tampereen Facebook-ryhmässä.

– Me olemme nyt Tampereella. Tiedättekö yhtään hyvää mekaanikkoa tai paikkaa, missä auton saisi korjattua mahdollisimman nopeasti? Dominika Sobek kysyi viestissä.

Paavo Nokialta auttoi

Vastausten määrä yllätti. Sobek ja Libera saivat nopeasti kymmenkunta englanninkielistä viestiä Facebookissa sekä lukuisia yksityisviestejä.

– Paavo Nokialta laittoi viestiä, että hän harrastaa vanhoja autoja ja voi katsoa autoa. Eilen maanantaina olimme hänen kanssaan koko päivän. Päivästä tuli fantastinen. Hän korjasi auton ja maksoimme vain vara-osat 20 euroa, Max Libera kertoo.

– Olimme yllättyneitä, että hän käytti autoomme koko päivän. Saimme vielä ajelun hänen autollaan ja hänen naapurinsa ja ystävänsä tulivat meitä katsomaan, Dominika Sobek sanoo.

Nuoret eivät muista Paavon sukunimeä, eivätkä ole varmoja, haluaako tämä julkisuutta, joten käytämme auttajasta vain etunimeä.

Trumputin-ilmiö Helsingissä

Usein me suomalaiset pidämme itseämme jäyhinä ja tuppisuina, mutta tänä kesänä on kuulunut erilaista viestiä.

Kun Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapasivat viime viikon maanantaina Helsingissä, ulkomaiset toimittajat olivat ihmeissään. Järjestelyt ja ihmisten ystävällisyys herättivät kehuja.

– Todella rakastan maatanne, kertoi BBC:llä työskentelevä Harry Low Ylen haastattelussa.

– Täällä on hyvin puhdasta ja kaupunki on järjestyksessä. Ihmiset puhuvat erinomaista englantia, Low jatkoi.

Samaa sai kuulla kiinalaista kuvausryhmää auttanut Mikko Honkala.

– Kuvausryhmä ihmetteli monta kertaa, miten helposti suomalaiset suostuivat katugallupeissa haastatteluihin, Honkala kertoi Ylen haastattelussa.

Samaa viestiä kuului myös nuorten yleisurheilun MM-kisoissa Tampereella.

– Ihmiset ovat olleet ystävällisiä, Helsingissäkin eräs mies lähti meidän mukaamme näyttämään paikkoja, sveitsiläinen kisaturisti Tom Bertenyi kertoi Aamulehdessä.

Myös urheilijoilta tuli kehuja.

– Ihmiset ovat ystävällisiä, sanon kaupungilla vastaantulijoille ”moi” ja kaikki vastaavat minulle ”moi” takaisin, Bahaman joukkuetta edustava Kyle Alcine kertoi Ylelle.

Ei ensimmäinen kerta

Myös puolalaisilla on Suomesta hyvää kerrottavaa. Dominika Sobek on Suomessa neljättä kertaa, hänen poikaystävänsä jo viidettä.

Max Libera kävi ensimmäisen kerran Suomessa 18-vuotiaana osana Baltian kiertoajelua. Hän päätti tulla uudestaan.

– Viime talvena olimme Rovaniemellä kolme päivää. Halusimme nähdä revontulet, mutta oli koko ajan pilvistä, eikä niitä näkynyt, Dominika Sobek kertoo.

Se ei haitannut. Nuori pari tuli Suomeen viime kesänä liftaamaan kahdeksi viikoksi. Sobek opiskelee psykologiaa ja Libera venäjän ja kiinan kieliä.

– Luulin, että olette ujoja ja että joudumme odottamaan kyytiä kauan. Mitä vielä. Saimme kyydin yleensä 15 minuutissa. Vain kerran piti odottaa kolmisen tuntia, Sobek ja Libera kertovat englanniksi.

Uusi elämäntapa

Tämä yli kolme tuntia odotettu kyyti oli kuitenkin mullistava. Saksalainen pariskunta yöpyi autossaan, ja puolalaiset ihastuivat elämäntapaan.

Sobek ja Libera ostivat syksyllä Puolasta vajaalla 2 000 eurolla Volkswagen Transporter T3:n. Automalli esiteltiin vuonna 1979 ja sitä ei ole ollut tuotannossa pitkään aikaan.

Sobek ja Libera remontoivat autoa, ottivat perustyökalut mukaan ja lähtivät kaksi viikkoa sitten kiertoajelulle.

Suomessa kiehtovat järvet ja kansallispuistot sekä se, että saa ilmaiseksi yöpyä luonnossa. Nuori pari on ollut Eukonkantokisoissa, vanhojen autojen tapahtumassa ja vaikka missä. He päivittävät kokemuksiaan Suomesta blogissaan ja Facebook-sivullaan.

Autossa on ollut aamuisin melkein liiankin kuuma. T3-mallissa saa katon nostettua ja siellä on katolla kiinteä teltta. Katon nosto viilentää autoa, jonka sisälle nuori pari on rakentanut itselleen sängyn.

Edellisen yön he nukkuivat Tampereella Rosendahlin rannan tuntumassa lähellä Pyhäjärveä.

Aina säät eivät ole suosineet yhtä hyvin kuin tänä kesänä.

– Viime kesänä Karhunkierroksella satoi koko ajan ja meidän piti jättää matka kesken. Moni auttoi meitä kuitenkin, Sobek ja Libera sanovat.

Onko helle vaikuttanut?

Ovatko suomalaiset olleet tänä kesänä erityisen avuliaita? Onko hellesää tehnyt suomalaisista avoimia?

Vai onko kyse siitä, että meillä on erilainen kuva itsestämme kuin ulkomaalaisilla?

Siitä tuskin on minkäänlaista tilastoa tai faktaa.

Brittiläinen Charity Aid Foundation -hyväntekeväisyysjärjestö selvittää joka vuosi, miten noin 140:n eri maan ihmiset auttavat.

Suomi sijoittuu vuoden 2017 listalla(siirryt toiseen palveluun) sijalle 37. Samasta kyselystä selviää, että suomalaisista 47 prosenttia kertoo auttaneensa tuntematonta kuukauden aikana.

– Ainakin meille Suomi on ollut ystävällinen, Sobek ja Libera sanovat.

Tekisivätkö puolalaiset saman?

– Luulen, että jos joku laittaisi Puolassa avunpyynnön Facebook-ryhmään, hän saisi vastauksia, Sobek arvioi.

On auttamisilmiön takana sitten mitä vaan, yksi asia on varmaa.

Suomi-kuva on saanut uuden valtin.

Lue lisää:

Tältä huippukokous näytti kulisseissa: Tiina Haavisto puuteroi CNN:n tähtitoimittajia ja Mikko Honkala vei kiinalaisen tv-ryhmän oluelle

"Kuinka kaunista täällä onkaan!" Helsinki teki vaikutuksen ulkomaalaisiin toimittajiin – Tutkijat: kaupunki esitettiin maailman medioissa turvallisena ja moniäänisenä paikkana

Mopoauto jätti Ante Tammisen pulaan ja aikuiset pilkkasivat Facebookissa: "Moni ei tykkää nuorista, mutta ei silti saa jättää auttamatta"

Yhdysvalloissa republikaanisen puolueen johtajat ovat tehneet selvää pesäeroa presidentti Donald Trumpin linjauksiin Venäjän suuntaan. Kongressin republikaanijohtajat ilmoittivat tiistaina, ettei Putin ole tervetullut kongressiin Capitol-kukkulalle, kertoo uutistoimisto AP.

Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneen nykyinen puhemies Paul Ryan ja senaatin enemmistöjohtaja Mitch McConnell eivät myöskään ole kiinnostuneita pitämään kokouksia Putinin kanssa, mikäli Putin ottaa Trumpin Helsingin huippukokouksessa esittämän kutsun vastaan.

– Puhemies ja minä olemme tehneet selväksi, että Putin ei ole tervetullut täällä Capitolissa, McConnell kertoi toimittajille tiistaina.

– Emme todellakaan aio antaa hänelle kutsua yhteiseen istuntoon. Sellainen on varattu liittolaisillemme, sanoi puolestaan Ryan.

Päätös on selkeä viesti, sillä muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron puhui kongressille viime keväänä vieraillessaan Yhdysvalloissa.

Molempien puolueiden lainsäätäjät ovat ilmoittaneet olevansa huolestuneita Trumpin lähestymistavasta Venäjän johtajaan. He nuhtelivat Trumpia kommenteista, joita hän antoi Helsingin lehdistötilaisuudessa. Trump antoi ymmärtää Yhdysvaltojen tiedustelutiedoista huolimatta, ettei Venäjä ole puuttunut Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaaleihin.

– Haluan tehdä tämän täysin selväksi: venäläisten on parempi lopettaa puuhastelunsa meidän vaaleissa, McConnell sanoi.

Lue myös:

Trumpin mielestä tapaaminen Putinin kanssa oli parempi kuin Nato-kokous – USA:n edustajainhuoneen puhemies Ryan harkitsisi lisäpakotteita Venäjälle

Tutkija Ylelle Trumpista ja Putinista: "Erittäin vakava varoitus kaikille eurooppalaisille" – Yhdysvalloissa purevat nyt omatkin koirat

"Yhdysvalloissa on itseymmärryksen kriisi" – Enää ei tiedetä, mitä poliittista linjaa Yhdysvallat edustaa, sanoo asiantuntija

"Koskaan aiemmin presidenttimme ei ole tukenut vihollista" – Trumpille sataa rajua kritiikkiä Yhdysvalloissa

Maailman ensimmäisen koeputkilapsen syntymästä tulee tänään keskiviikkona kuluneeksi 40 vuotta. Louise Brownin syntymä Britanniassa 25. heinäkuuta 1978 oli tieteellinen sensaatio, ja uutinen siitä levisi ympäri maailman.

Brownin syntymä herätti ristiriitaisia tunteita. Hän on myöhemmin kertonut haastatteluissa, että perhe sai onnittelupostin ohella vihapostia.

Syntymään johtaneen menetelmän kehittäneet Patrick Steptoe ja Robert Edwards joutuivat kestämään työstään ankaraa arvostelua. Myöhemmin Edwardsin pioneerityö palkittiin Nobelin palkinnolla.

Louise Brownista itsestään on sittemmin tullut äiti. Ensimmäisen lapsen syntymän aikoihin hän sai raskaudestaan runsaasti kysymyksiä.

– Monet ihmiset ovat kyselleet, oliko minun tehtävä jotain eri lailla, koska itse synnyin koeputkihedelmöityksen tuloksena. Ei minun tarvinnut, Brown vakuutti lehtihaastattelussa.

Suomen ensimmäinen koeputkilapsi syntyi vuonna 1984. Toissa vuonna Suomessa syntyi lähes 1 700 koeputkilasta, jotka olivat saaneet alkunsa vanhempien omista sukusoluista.

Aktiivisuusrannekkeet ovat yleistyneet maailmalla muutamassa vuodessa. Nyt arkiliikunnan mittaamiseen tarkoitetuille laitteille on löytynyt myös viikonloppukäyttöä. Uutispalvelu CNBC kertoo juhlijoista, jotka aktiivisuusrannekkeidensa avulla seuraavat sykkeitään käyttäessään kokaiinia.

Aktiivisuusrannekkeet keräävät monenlaista tietoa käyttäjästään. Ne muun muassa mittaavat leposykkeen ja arvioivat käyttäjän sykerajat. Laitteet varoittavat epätavallisen korkealle kohonneesta sykkeestä. Aktiivisuusrannekkeiden on kerrottu pelastaneen henkiä, kun ihmiset ovat varoituksen saatuaan hakeutuneet sairaalahoitoon.

Tästä innostuneena jotkut aktiivisuusrannekkeen omistajat ovat alkaneet seuraamaan sykkeitään myös käyttäessään laittomia päihteitä. Kokaiinin käyttö nostaa sykettä ja verenpainetta. Kokaiinikuolemat johtuvat yleensä sydänkohtauksesta tai lämpöhalvauksesta.

CNBC:n haastattelema parikymppinen Owen-nimellä esiintynyt mies kertoo säännöstelevänsä käyttöään sykkeidensä mukaan.

– Jos joku sanoo, että 'vedetään viivat', katson kellooni ja jos näen, että sykkeeni on 150 tai 160, jätän väliin, Owen toteaa.

Aktiivisuusrannekkeen seuraaminen ei kuitenkaan suojaa yliannostukselta. Ne eivät ole täysin tarkkoja sykemittareita, eivätkä ne kerro mitään esimerkiksi verenpaineesta, huomauttaa sydäntautilääkäri Ethan Weiss. Lääkäri on huolissaan, että aktiivisuusrannekkeet antavat valheellisen turvallisuuden tunteen.

Kokaiinin tuotanto kasvussa

Kokaiinin ja oopiumin tuotanto on viime vuosina kasvanut ennätyslukemiin. YK:n tuoreimman huumausaineraportin mukaan vuonna 2016 maailmassa tuotettiin arviolta 1 410 tonnia puhdasta kokaiinia. Valmistusmäärä kasvoi 56 prosenttia vuodesta 2013.

Valtaosa kokaiinista on peräisin Kolumbiasta.

Arviolta 18 miljoonaa ihmistä käytti kokaiinia ainakin kerran vuonna 2016. Suurin osa maailman kokaiinista nuuhkitaan Yhdysvalloissa. Vuonna 2016 maassa raportoitiin yli 10 000 kokaiiniin liittyvää kuolemaa. Huomattava osa kuolemista johtui fentanyylistä, jota oli sekoitettu kokaiinin joukkoon. Fentanyyli on synteettinen opioidi, joka on noin 50 kertaa vahvempaa kuin heroiini.

Kokaiini on kuitenkin leviämässä myös Aasiaan ja Afrikkaan. Vuoden 2016 suurimmat kokaiinitakavarikot tehtiin juuri Aasiassa ja Afrikassa. Viranomaisten haaviin jääneet kokaiinimäärät kolminkertaistuivat Aasiassa ja kaksinkertaistuivat Afrikassa yhden vuoden aikana.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto on keskeyttänyt tiedostuskäytännön Trumpin puheluista ulkomaisille johtajille, kertoo uutiskanava CNN. Aiemmin Valkoinen talo on julkistanut yhteenvedot puheluista.

Valkoisen talon tiedottaja kieltäytyi kommentoimasta asiaa, mutta CNN viittaa kahteen lähteeseensä.

Trumpilla on ollut ainakin kaksi puhelua muiden maiden johtajien kanssa viimeisten kahden viikon aikana, mukaan lukien Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ja Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu.

Valkoinen talo vahvisti, että puhelut tapahtuivat sen jälkeen, kun ulkomaiset tiedotusvälineet olivat ilmoittaneet niistä. Valkoinen talo kuitenkin kieltäytyi kommentoimasta sitä, mitä puheluissa oli keskusteltu.

Valkoinen talo ei ole myöskään julkaissut kesäkuun puolivälin puhelua Trumpin ja Unkarin johtajan kanssa, kun hän kehotti onnittelemaan Unkarin pääministeriä hänen uudelleenvalinnastaan.

– Molemmat johtajat lupasivat edelleen pitää Yhdysvaltojen ja Unkarin väliset suhteet vahvoina, tuolloin mainittiin.

Trump vihastui viime elokuussa, kun Washington Post julkaisi otteita hänen jännitteisistä puheluistaan Australian ja Meksikon presidenttien kanssa. Hän vaahtosi vuodosta avustajille viikkoja ja rajasi, että vähemmän ihmisiä tulee hänen työhuoneeseensa puhelujen aikana.

Työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta arvioi Ylen Päivän kasvo -ohjelmassa, että suomalaisen työelämän suuri kuva on muuttunut tällä hallituskaudella historiallisesti työntekijöiden suojelun osalta.

– Varmasti nykyhallitus on synnyttänyt tämän hetken polttavimman kysymyksen, eli työllistämisen kynnyksen mataloittamisen. Nyt keskustellaan siitä, onko työllistämisen kynnys liian korkealla vai ei, ja hallitus on ehdottanut tähän erilaisia ratkaisuja.

Koskinen sanoo, että asenne työntekijöiden suojelua kohtaan on ollut historiallisesti Suomessa hyvin yksioikoinen ja selkeä läpivuosikymmenien, aina nykyhallitukseen saakka.

– Nyt on ryhdytty miettimään sitä, onko työntekijöiden suojelu liian vahvaa ja olisiko suojelua joiltakin osin mahdollista heikentää. Eläketurva on yksi asia, josta keskustellaan ja työttömyysturva on toinen, Koskinen sanoo.

Koskinen ei usko äkkinäiseen palkkatyön, eli normaalissa työntekijän asemassa tehtävän työn, loppumiseen, vaikka työelämä onkin yhden sen historian suurimman murroksen pyörteissä, ja "työn loppumisesta" on puhuttu paljon.

– Chaplinin Nykyaika-elokuva kuvaa sitä, että ajatus palkkatyön loppumisesta ei ole mitenkään uusi. Työelämätieteiden piirissä on aika ajoin katsottu, että työ on loppumassa ja robotit valtaavat alaa, mutta aika hyvin me olemme kuitenkin tähän asti menestyneet työntekijän aseman säilyttämisessä, Koskinen sanoo.

Työelämäprofessori huomauttaa, että palkkatyön asema on monessa Euroopan maassa selkeästi Suomea vahvempi. Koskisen mukaan Keski- ja Etelä-Euroopassa on lähdetty siitä, että palkkatyö on melkeinpä omistusoikeuteen rinnastettava asia.

– Se on näkynyt muun muassa niin, että jos työntekijä irtisanotaan laillisesti, työnantaja joutuu maksamaan korvauksia. Jos meillä (Suomessa) irtisanotaan työntekijä, työnantaja ei joudu minkäänlaisia korvauksia maksamaan, hän sanoo.

Entistä useampi siirtyy palkkatyöstä yrittäjäksi

Työoikeuden professori Seppo Koskinen sanoo, että työelämätieteiden piirissä esitettyjen arvioiden mukaan alustatalous, kuten Uber, Airbnb ja Foodora, tulevat lisääntymään kymmenkertaisiksi muutamassa vuodessa. Se tuo painetta entistä palkkatyötä kohtaan.

– On aika selvää, että alustatalouden ratkaisut tulevat lisääntymään ja jokainen työntekijä joutuu miettimään, onko sellainen riski olemassa, että nämä ulkopuoliset tahot tulevat tekemään sitäkin työtä, Koskinen arvioi.

Miten alustatalouden läpimurtoon ja entistä jyrkempään työelämän murrokseen sitten voidaan varautua, ja onko yhä useamman palkkatyöläisen kohtalona pakkoyrittäminen?

– Monet työntekijän asemassa olevat varmasti ajattelevat noin, että kyse on eräänlaisesta pakosta. Hallitus on ymmärtääkseni yrittänyt muokata ajattelutapaa sellaiseksi, että tässä olisi ennemminkin kyse vaihtoehdosta, ja aivan hyvästä vaihtoehdosta, Koskinen sanoo.

Työelämäprofessorin mukaan työntekijöiden pitää hyväksyä uusi muuttunut tilanne, koska paluuta vanhaan ei ole. Yrittäjyys on ilmiö, joka on tullut jäädäkseen.

– Työtä ei voi enää tehdä koko elämän ajan yhdellä ja samalla statuksella esimerkiksi työntekijänä, vaan joudutaan etsimään uusia polkuja ja käyttämään erilaisia oikeudellisia statuksia, kun edetään. Näin olen opiskelijoillekin sanonut, Koskinen kertoo.

Työntekijät joutuvat mukautumaan työnantajien vaatimuksiin

Professorin mukaan iso osa työntekijöistä on jo nyt sellaisessa asemassa, että he joutuvat siirtymään statuksesta toiseen ja mukautumaan niihin tilanteisiin, mitä yritykset ja työnantajat kulloinkin vaativat.

– Tämä on tietysti hyvin vaikea kysymys, että kuinka pitkälle pitää mukautua, mutta joustavuutta kyllä tarvitaan varmasti jatkossa, Koskinen arvioi.

Onko se reilua, että isotkin työnantajat saneeraavat väkeä pihalle ja sanovat hetken kuluttua, että tervetuloa takaisin yrittäjänä? Koskisen mukaan työlainsäädäntö hyväksyy tällaisen toimintatavan, mikäli kyse on "todellisesta ratkaisusta".

– Jos työnantaja suorittaa linjaratkaisun, jonka mukaan omista työntekijöistä luovutaan ja ryhdytään käyttämään alihankinta- tai vuokratyötä, ja jos se on todellinen ratkaisu, sitten työlainsäädäntö hyväksyy tällaisen muutoksen. Minkäänlaisiin näennäisiin ratkaisuihin työnantaja ei voi kuitenkaan ryhtyä, professori kertoo.