Tulevaisuudessa yhä useamman suomalaisen yöuni jää riittämättömäksi. Ei työn tai muiden kiiireiden takia, vaan siksi, että suomalaisten keski-ikä nousee koko ajan.

Ikäihmisillä uni muuttuu katkonaiseksi, ja aamua kohden heräämisherkkyys lisääntyy. Aamupuolella voi käydä niin, ettei uni tule enää silmään. Tämä selittää sitä, että monet ikäihmiset valittavat heräävänsä kovin aikaisin, vaikka uni vielä maittaisi.

– Iän myötä yöuni kevenee, vahvistaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen.

Partosen mukaan terveillä ihmisellä iltayön uni on syvempää ja sisältää kaikki univaiheet. Puolivälissä tapahtuu muutos, eikä unessa ole enää syviä vaiheita. Juuri tuo on sitä aikaa, jolloin ihminen herkistyy häiriöille: valolle, melulle ja lämpötilan muutoksille.

Näin tapahtuu erityisesti vanhemmiten.

Ihmisen sisäinen kello, käytännössä hermosolujoukko, sijaitsee aivojen hypotalamuksessa. Sinne tulee tietoa silmäsoluista: onko kesä vai talvi, päivä vai yö. Iän myötä siinä tapahtuu jonkun verran muutoksia.

Esimerkiksi nopeat aikataulumuutokset, vuorotyö, aikaerolennot ja muutos kesäaikaan tai takaisin tulevat hankalammiksi.

Unen tarve säilyy samana koko aikuisiän

Partosen mukaan kaikki heräilevät öisin, mutta iän myötä unesta ei enää tahdo saada uudelleen kiinni.

Ihmisillä tapaa olla illoin ja aamuin aikaikkunat, jolloin nukahtaminen ja herääminen ovat muita aikoja helpompia. Jos tällaisen aikaikkunan sivuuttaa, voi nukahtaminen muodostua hankalaksi. Unen laatu ja pituus voivat kärsiä esimerkiksi siitä, että televisio-ohjemia tulee katsottua myöhään.

Unentarve ei tutkimusten mukaan juuri muutu aikuisiällä. Ne, joilla yöunet jäävät vähäisiksi, voivat paikata asiaa päiväunilla. Partosen mukaan unentarpeen täyttämisen kannalta ei ole suurta eroa, nukkuuko ihminen yöllä vai päivällä.

Päivätorkkuihin liittyy kuitenkin pari sääntöä. Ihannepäikkärit kestävät 10–20 minuuttia ja oikein aika niille on ennen iltapäiväkolmea.

Jos päiväunet venähtävät pitkiksi, voivat seuraavan yön unet kärsiä.

Nuoret valvovat, vanhemmat menevät aikaisin sänkyyn

Eräässä tuoreessa tutkimuksessa esitetään, että nuorten taipumuksella valvoa myöhään ja nukkua pitkään on evoluutioon liittyvä tausta. Muinaisen metsästäjä-keräilijäkulttuurin aikaan nuoret olisivat olleet vastuussa leirin vartioimisesta yömyöhään.

Partonen ei ota kantaa tutkimukseen mutta tietää, että sisäinen kello alkaa jätättää murrosiässä. Tästä huolimatta unentarve ei

muutu. Nuorenkin on nukuttava omanpituinen unensa – tuolloin herääminen siirtyy myöhemmäksi.

Murrosiän jälkeen ihminen siirtyy taas aamuvirkumpaan suuntaan, vaikka osalla meistä iltavirkkuus säilyykin aikuisikään asti.

Unentarpeen puolesta ihmiset ovat aika lailla samankaltaisia. 95 prosentilla vuorokautinen unentarve on 6–9 tuntia. Tätä enemmän tai vähemmän unta kaipaavat ovat pieni vähemmistö.

Tähän joukkoon sanoo kuuluvansa esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, joka omien sanojensa mukaan pärjää 3–4 tunnin unella.

Partonen ei pidä sitä täysin mahdottomana. Neljään tuntiin sopii unitutkimuksen mukaan 2–3 univaihesykliä.

– Se on ihan minimi, hän sanoo.

Riitta Piironen ihmetteli Espanjassa ollessaan ravintoloiden aurinkovarjoihin ripustettuja vesipusseja.

– Tarjoilija huikkasi ohi mennessään pussien liittyvän ampiaisiin, Piironen kertaa.

Vesipussit muistuivat mieleen viime viikonloppuna kesämökillä Kotkassa ja hän päätti kokeilla, olisiko keinosta ampiaisten häätäjäksi.

– Ampiaisia pörräsi terassilla tasaiseen tahtiin ja ne olivat kiinnostuneita grilliherkuista. Laitoimme vesipussin pöydälle aurinkoon ja ampiaiset katosivat. Muutamia yksilöitä kävi silloin tällöin “tiedustelemassa”, mutta kohta taas saimme olla rauhassa, Piironen ihmettelee.

Hän ei keksinyt, mikä ampiaisia vesipusseissa ärsyttää.

Ylen Luontoillan asiantuntija, biologi Jaakko Kullberg ei ole vesipussikikasta kuullutkaan, saati sitä kokeillut, mutta heittäytyy silti pohtimaan Ylen pyynnöstä asiaa.

– Ampiainen käyttää liikkuessaan ja ravintoa etsiessään haju- ja näköaistia. Suunnistaminen tapahtuu sisäisen kellon ja ultraviolettivalon aistimisen avulla. Auringonvalon osuessa kuperaan vesipussiin uv-säteet hajoavat ja ampiaisen suuntiminen heikentyy, Kullberg arvioi.

– Ampiainen voi kokea tämän epämiellyttäväksi, sillä sen kompassi menee sekaisin.

Biologi vertaa tilannetta siihen, että maan magneettikentässä olisi häiriö ja kompassin neula alkaisi pyöriä. Hän epäilee, että muovipussikikka ei toimi pilvisellä säällä, jolloin uv-säteilyä pussin läpi ei saada.

Ampiaisia vetää ihmisten herkkujen ääreen tilanne pesässä.

– Ampiaispesän tarkoitus on tuottaa kuningattaria ja kuhnureita, Kullberg valaisee.

Ampiaisen toukkien ravinto on proteiinipitoista. Vaikka hyönteinen itsessään on kiinnostunut makeasta, se vie toukille proteiinipitoista ruokaa.

– Tyypillisesti ampiaiset vievät toukille muita hyönteisiä, mutta kesän ollessa kuiva saattaa grillipihvikin kelvata, Jaakko Kullberg naurahtaa.

Ampiaisia on tänä kesänä runsaasti, mutta biologin mukaan ei mitenkään poikkeuksellisen paljon.

– Viime kesä oli niin järjettömän huono hyönteisille, että tämän kesän ampiaismäärä korostuu sitä vasten, Kullberg laskee.

Jo ensimmäinen ampiainen kannattaisi surmata terassilta

Kesäjuhlia on turha pilata ampiaisten surinalla tai pistoksilla. Vesipussikikkaa voi vapaasti kokeilla. Jaakko Kullberg suosii itse niin sanotusti yhden surman taktiikkaa.

– Ampiainen on yhdyskuntahyönteinen ja se kertoo tiedusteluretkensä tuloksista kavereilleen. Mikäli tiedustelija ei koskaan pääse takaisin pesälleen, ampiaisia ei välttämättä enempää tule, Kullberg kertoo.

Riitta Piironen ehti viikonlopun aikana levittää vesipussin ilosanomaa jo omassa tuttavapiirissään ja aikoo jatkossakin luottaa niksiin, jossa ei ole suurta riskiä joutua ampiasen pistämäksi.

– Moni ystävä raportoi nopeita ja hyviä kokemuksia kokeilusta, joten eiköhän tämä helppo niksi jää nyt käyttöön. Kaikilla tuntuu olevan sama ongelma ampiaisten kanssa, Piironen hymähtää.

Skandinavian maat ja Luoteis-Eurooppa ovat viime päivinä olleet ankaran helleaallon kourissa. Helle johtuu paikoillaan jumittavasta korkeapaineesta, joka syöttää jatkuvasti etelän lämmintä ilmaa kohti koillista.

Ilmatieteen perustotuuksia on, että jos jossain tuuli käy etelästä, niin jossain toisaalla sen on käytävä pohjoisesta. Jossain on oltava alueita, jotka saavat pohjoisilta napa-alueilta viileää ilmaa, ja ovat siis tavanomaista viileämpiä.

Mistä löytyy seutuja, jotka nyt ovat viileitä? Alla olevaan pohjoisen pallonpuoliskon karttaan on merkitty punaisella alueet, jotka ovat nyt ajankohtaan nähden tavanomaista lämpimämpiä, ja sinisellä alueet, jotka ovat tavanomaista viileämpiä.

Keskimääräistä viileämpiä seutuja löytyy muun muassa Pohjois-Amerikan keskiosista sekä Keski-Venäjältä ja Kazakstanista.

Karttaan on myös merkitty paikkakuntia, joiden lämpötilat poikkevat tavanomaisesta. Esimerkiksi Utsjoella ja Kanadan pohjoisosassa, Inuvikissa lämpötilat ovat olleet hyvin korkeat. Samalla Mauritanian pääkaupungin Nouakchottin 27 asteen lämpötila on hieman tämän ajankohdan keskimääräistä arvoa alempi.

Säätä säätelevä suihkuvirtaus muuttaa muotoaan

Pohjoisen pallonpuoliskon säähän vaikuttaa voimakkaasti korkealla ilmakehässä, 8 - 12 kilometrin korkeudessa puhaltava suihkuvirtaus.

Maapallo saa auringon lämpösäteilyä eri alueilla eri määriä. Tropiikissa ilma lämpenee auringon vaikutuksesta voimakkaasti, mutta pohjoisessa vähemmän. Tämä lämpöero saa ilman virtaamaan, kertoo Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Heikki Tuomenvirta.

Virtaus liikkuu lännestä itään.

Pohjoista napa-aluetta kiertävä suihkuvirtaus toimii lämmönjakajana: sen pohjoispuolella on kylmää napa-alueen ilmaa, eteläpuolella ilma on lämmennyt. Suihkuvirtauksen paikka määrittelee säätilaa vahvasti. Esimerkiksi viime kesänä suihkuvirtaus kulki Suomen eteläpuolitse ja kesä oli kolea. Tänä vuonna se on kulkenut Suomen pohjoispuolella ja olemme saaneet melkoisen annoksen etelän lämpöä.

Suihkuvirtaus ei koskaan ole tasainen ympyrä, siinä on aina mutkia ja muita poikkeamia. Suihkuvirtauksen mutkat puhaltavat kylmää ilmaa etelään ja lämmintä ilmaa pohjoiseen.

Kesällä tropiikin ja napa-alueen lämpötilaero on pieni. Tästä seuraa, että suihkuvirtaus on heikko ja se mutkittelee voimakkaasti.

Ilmaston lämpeneminen voi tehdä sääilmiöistä pitkäkestoisempia

On olemassa tutkimuksia, joiden mukaan suihkuvirtaus heikkenisi ja sen mutkaisuus kasvaisi myös ilmastonmuutoksen seurauksena. Ajatus perustuu siihen, että maapallon ilmasto lämpenee voimakkaimmin juuri pohjoisilla leveysasteilla. Pohjoisen ja etelän välinen lämpötilaero kutistuu. Tutkimustyö tästä aiheesta on vielä kesken, kertoo Tuomenvirta.

On lisäksi nähtävissä, että suihkuvirtauksen mutkat ovat melko pitkäaikaisia ilmiöitä. Esimerkiksi Suomeen juuri tällä hetkellä lämmintä säätä tuova mutka voi pysyä paikoillaan useita viikkoja.

– Vaikuttaisi siltä, että tämä virtauksen hidastuminen [mutkat] toisi mukanaan enemmän paikallaan pysyviä säätyyppejä kuin aiemmassa ilmastossa, Tuomenvirta sanoo.

Heikki Tuomenvirta muistuttaa, ettei suihkuvirtaus toki ole ainoa säähämme vaikuttava seikka, sillä ilmakehä on hyvin monimutkainen kokonaisuus. Pohjoisella pallonpuoliskolla sekoittavia tekijöitä ovat mm. meri- ja manneralueiden vaihtelu.

Animaatiosta voit katsoa aluksi ennusteen, kuinka suihkuvirtaus kiemurtelee Suomen pohjoispuolella lähipäivinä. Tämän jälkeen näkyy ennuste lämpötiloista, joiden jakautuminen pitkälti noudattelee suihkuvirtauksen muodostamaa linjaa.

Väestöliitossa on havahduttu viime aikoina siihen, että median antama kuva lapsista ja lapsiperheistä on melko ankea. Kun viime syksyn perhebarometrissä kysyttiin syitä lasten hankkimisen lykkäämiselle, aihe nousi esille monta kertaa.

– Todella moni toi sen esille, että mediasta välittyy tällainen "lapsiperhekamaluus". Ja varsinkin, jos oli itse vähän ristiriitainen kun ajatteli vanhemmuutta, niin tämä lapsiperhekamaluus pelästytti, kertoo Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch.

Hän huomauttaa, että on sinänsä hyvä, että nykyään vaikeistakin asioista puhutaan avoimesti ja niihin osataan hakea apua. Ongelma on vain siinä, että hyvin poikkeukselliset tilanteet näyttävät dominoivan julkista keskustelua.

Moni 30-vuotias ei ole pitänyt vauvaa sylissä

Rotkirchin mukaan asia on syytä ottaa vakavasti, koska median antamalla kuvalla on yhä enemmän merkitystä. Tämä johtuu siitä, että lapsiluvun vähentyessä myös nuorilla aikuisilla on koko ajan vähemmän esimerkiksi sisaruksia ja serkkuja, eikä lähipiirissä ole siksi välttämättä ollenkaan lapsia.

– On moni 30-vuotias, joka ei ole ikinä pitänyt vauvaa edes sylissä. He eivät altistu tavalliselle lapsiperhe-elämälle. Ja silloin median rooli on yhä keskeisempi. Eli silloin se, mitä he tietävät lapsiperhe-elämästä, tulee ruudusta.

Rotkirch uskoo, että näiden mielikuvien merkitys syntyvyyteen on lopulta hyvin merkittävä. Hyvällä perhepolitiikalla voidaan hänen mukaansa edesauttaa sitä, että ihmiset haluavat toisen tai kolmannen lapsen. Mutta ensimmäisen lapsen saamisen kohdalla tilanne on toinen.

– En usko, että tähän joku suomalaisen perhepolitiikan hienosäätö vaikuttaa.

Hän huomauttaa, että samojen ongelmien kanssa painitaan kaikissa vauraissa maissa, esimerkiksi rikkaassa ja perhemyönteistä politiikkaa tekevässä Norjassa sekä Yhdysvalloissa, jossa politiikka on hyvin erilainen.

Toimittajien kupla näkyy

Median antamaan kuvaan saattaa Rotkirchin mielestä vaikuttaa se, että toimittajat ja tutkijat kuuluvat itse väestöryhmään, joka tulee vanhemmaksi myöhään ja jolla on ristiriitaisia ajatuksia vanhemmuudesta.

– Voi olla, että tällä hetkellä tämä meidän kuplamme on ehkä liian paljon äänessä ja unohdetaan kaikki ne ihmiset Suomessa, jotka saavat lapsia ja nauttivat siitä ja voivat varsin hyvin. Ja joille vanhemmuus on iloinen asia.

Hän toivoisi näkevänsä mediassa useammin tarinoita erilaisista perheistä ja erilaisista tavoista olla vanhempi. Sateenkaariperheistä on toki hyvä puhua, mutta myös heterot voivat olla vanhempia monin eri tavoin. Hänen mukaansa Suomessa elää edelleen hyvin vahvana käsitys ydinperheestä, jossa on kaksi kahden vuoden välein syntynyttä lasta.

– Se näyttäytyy sellaisena pakettina, joka pelästyttää nuoria. Pitäisi puhua siitä, että on erilaisia teitä vanhemmuuteen. Voi tulla vanhemmaksi nuorena, voi tehdä vain yhden lapsen, ei ole pakko hankkia kahta lasta, jos pelkää ruuhkavuosia. Voi toteuttaa sitä vanhemmuutta hyvin eri lailla. Kaikki vanhemmat eivät istu samanlaisissa verkkareissa ja kuskaa lapsia harrastuksiin koko ajan.

Samalla pitäisi välittää ajatusta siitä, että elämä ja vapaus eivät lopu lapsiin, vaan lapset ovat yksi osa elämää.

– Tottakai kaikki eivät halua sitä, kaikki eivät halua tehdä palkkatyötä, kaikki eivät halua olla parisuhteessa, hyvä näin. Mutta vanhemmuus on hyvin luonteva osa elämää.

Lapsiasianvaltuutettu: Lapset tuovat onnea

Samansuuntaisia ajatuksia on miettinyt myös lapsiainvaltuutettu Tuomas Kurttila. Hän pohtii, että negatiivissävytteinen asennoituminen saattaa johtaa siihen, että vanhemmat esimerkiksi karttavat lasten kanssa ollessaan tiettyjä julkisia tiloja. Ongelma on tietysti myös se, jos lapset nähdään lähtökohtaisesti vaikeina.

– Ei lapsen tarvitsekaan olla helppo. Lapsi saa itkeä, lapsi saa näyttä tunteita. Ja tässä on meillä aikuisilla myös sietämisen paikka. Aikuisuus on sitä, että me myös siedämme, hän sanoo.

Kurttilan mielestä pitäisi kuitenkin puhua enemmän siitä, että lapset tuovat vanhemmilleen onnea. Hän muistuttaa muutaman vuoden takaisesta tukimuksesta, jonka mukaan aivan pienten lasten vanhemmat ovat onnettomia, mutta siitä eteenpäin lapselliset ovat selvästi onnellisempia kuin lapsettomat.

– Vanhemmuus tuo lujaa, vahvaa onnea. Ja itse asiassa yhteiskunnan onnellisimpia ovat he, jotka silloin pikkulapsivaiheessa ovat olleet onnettomimpia.

Lisää aiheesta:

Kauhukuva riitaisasta ja väsyneestä lapsiperheestä hirvittää nuoria aikuisia – Väestöliitto selvitti, miksi suomalaiset lykkäävät lasten hankkimista

Ihanneperheessä on yhä kaksi lasta pienellä ikäerolla – ainokaisten pelätään olevan hemmoteltuja, vaikka lapset hyötyvät vanhempien huomiosta

Iän vaikutus naisen hedelmällisyyteen on monille miehille mysteeri – "Poikaystävät mukaan ehkäisyneuvolaan"

Metsä on kuiva kuin byrokraatin puhe virastoseminaarissa, vaikka ollaan yleensä kosteana säilyvässä kuusimetsässä. Sammal ja muu karike ritisee kumisaappaan pohjan alla.

Pitkä lämmin kausi on haihduttanut lähes kaiken kosteuden metsästä. Metsäojien pohjatkin ovat kuivat.

Etelä-Karjalan Marttojen keruutuotetarkastaja Riitta Sutinen kiertelee kotimetsässään Lappeenrannan Kanalammen tienoilla. Tavallisena vuotena täällä olisi jo sieniä hyvin tarjolla. Nyt tilanne on toinen.

– Vähissä ovat sienet, vähissä ovat sienet, Sutinen huokailee.

– Kuivuus ei tee hyvää sienisadolle.

Pari sientä löytyy kuitenkin tälläkin kierroksella. Esimerkiksi terhakka pieni tummanpunainen hapero on pulpahtanut pinnalle kuin ehdoin tahdoin uhmaamaan kaiken korventavaa kuumuutta ja kuivuutta.

– Hapero on mieto maultaan, mutta syötävä, Sutinen kertoo.

Toisessa paikassa pinnalle pyristelee pieniä kantarelleja. Nähtävästi kosteutta on metsänpohjassa sittenkin jonkin verran.

– Pari päivää sitten tuli ihan runsaasti vettä. Sen sateen jälkeen nämäkin sienet ovat tänne tulleet.

Torillakin on sienet kortilla

Sienikato näkyy myös Lappeenrannan kauppatorilla. Myynnissä koko torilla on vain kolme pientä rasiaa kantarelleja. Myyjänä on lappeenrantalainen Petteri Ahola.

– Naapuri pyysi myymään nämä sienet, kun olin tulossa mustikoita myymään torille, Ahola kertoo.

Ahola on aikaisemmin myynyt itsensä ja vaimonsa keräämiä metsäsieniä torilla. Esimerkiksi viime vuonna tähän aikaan sieniä meni hyvin kaupaksi. Tänä vuonna kaikki on toisin.

Vähissä ovat sienet, vähissä ovat sienet Riitta Sutinen

– Sateita tarvittaisiin. Muuten niitä ei tule. Asiakkaat jo kyselevät, miksi viime vuonna oli sieniä paljon, mutta nyt ei ole yhtään, Ahola kertoo.

Sienikesä on alkanut umpisurkeasti joka puolella Suomea. Sienestäjien ja marjastajien Facebook-ryhmän jäsenten mukaan sienisaldo on nolla ainakin Savossa, Lapissa, Kymenlaaksossa, Pohjois-Karjalassa, Varsinais-Suomessa, Hämeessä, Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa.

– Sienikorissa on pelkkää hämähäkinseittiä, eräs poimija kiteyttää.

Sienestäjien vakiopaikoista ei löydy nyt mitään – tai korkeintaan pari hassua haperoa ja lehmäntattia.

Kuumuuden vaikutus epävarmaa

Kuumia ja kuivia kesiä on nähty ennenkin, ja sateet ovat kuitenkin jossain vaiheessa tuoneet sienisadon tullessaan.

Sienikorissa on pelkkää hämähäkinseittiä Kommentti sienestäjien Facebook-ryhmässä

Tamperelainen sienitietokirjalija Lasse Kosonen näkee tämänkertaisen kuuman ja kuivan kauden kuitenkin niin poikkeuksellisena, että sen vaikutusta lopulliseen sienisatoon on vaikea arvioida, vaikka vettä lopulta saataisiinkin.

– On mielenkiintoista nähdä, miten näin kauan jatkunut kuiva ja kuuma sää vaikuttaa sienisatoon, jos lopulta saadaan esimerkiksi pari viikkoa sadetta.

– Aivan tälläista tilannetta ei ole oikeastaan aikaisemmin ollut, Lasse Kosonen sanoo.

Sienenostaja uskoo hyvään satoon

Herkkutatteja ja muita luonnonsieniä ostavassa Dalla Valle -sieniyhtiössä ei olla huonosta metsäsienitilanteesta kuitenkaan huolissaan.

Yrityksen toimitusjohtaja Loreno Dalla Valle uskoo, että kun lämpö on nyt hellinyt maata, sienisadosta saattaa vielä tulla hyvä tai jopa erinomainen, kunhan vettä saadaan.

Aivan tällaista ei ole aikaisemmin ollut Lasse Kosonen

Väitteensä tueksi Dalla Valle vetää kokemuksia aikaisemmilta vuosilta. Esimerkiksi vuonna 2003 pitkän kuivan ja lämpimän kauden jälkeen tuli ennätysmäinen metsäsienisato.

– Se oli koko historiamme paras vuosi. Ostimme 1,2 miljoonaa kiloa sientä.

– Myös vuonna 2010 oli pitkä hellekausi ja lämpöä jopa 37 astetta, mutta silloinkin tuli hyvä sienisato sitten kun lämpoötila laski ja vettä tuli, Loreno Dalla Valle sanoo.

Facebookia päivittäin käyttävien määrä kasvoi, mutta hitaammin kuin aikaisemmin.

Myös Facebookin toisen vuosineljänneksen voitto jäi sijoittajien odotuksia pienemmäksi. Yhtiön liikevoitto kasvoi silti toisella vuosineljänneksellä 5,1 miljardiin dollariin.

Facebookin osake lähti tulosjulkistuksen jälkeen huomattavaan laskuun. Lasku tarttui myös muihin teknologiaosakkeisiin kuten Googleen ja Twitteriin.

Yhteisöpalvelun päivittäisten käyttäjien määrä kasvoi 11 prosentilla 1,47 miljardiin. Kuukausittaisten palvelua käyttävien määrä kasvoi puolestaan 11 prosentilla 2,23 miljardiin. Määrän oli odotettu kasvavan 2,25 miljardiin.

– Yhteisömme ja yrityksemme kasvavat edelleen nopeasti. Olemme sitoutuneet panostamaan siihen, että pidämme ihmiset turvassa ja siihen, että rakennamme uusia mielekkäitä tapoja yhdistää ihmisiä, toimitusjohtaja Mark Zuckerberg sanoi keskiviikkona julkaistussa tiedotteessa.

Hän myös sanoi, ettei odottanut Cambridge Analyticaan liittyvällä kohulla olevan merkittäviä vaikutuksia. Cambridge Analytica hankki luvatta kymmenien miljoonien enimmäkseen amerikkalaisten Facebook-käyttäjien tietoja. Asia selvisi Facebookille tiettävästi jo vuonna 2015, mutta yhtiö julkisti asian vasta tämän vuoden maaliskuussa.

Helsinkiläinen Pentti Rantala pitää Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön suurkalarekisterin Hall of Fame -listan ykköspaikkaa. Hänellä on hyväksytty suurkalailmoitus peräti kolmestatoista vapavälinein saadusta lajista. Kaikkien kalalajien kohdalla ei kuitenkaan puhuta sylivälin riittävyyttä koettelevista vonkaleista, vaan hyvinkin pienellä kalalla voi päästä listoille.

– Sehän voi olla kymmensenttinen kolmipiikki tai joku mutu, kunhan se on omassa lajissaan suuri.

Rantalan hyväksytyt suurkalat ovat ahven, hauki, härkäsimppu, kuha, kuore, made, pasuri, siika, sorva, suutari, särki, säyne ja vimpa.

Kalan koko mitataan lajista riippuen joko pituutena tai painona. Pienimmät kalat mitataan senteissä. Jokainen lajeista on kuvattava ja punnittava luotettavalla vaa'alla todistajien läsnäollessa.

– Kyllästyin aina selittämään, ajattelin, että parempi, kun on valokuva ja todistajat, että olen saanut ison kalan, nauraa Rantala.

Kalastus on markkinointia

Rantala pitää kalastelun ja kalastuksen eroa selvänä. Hän ei kalastele mitä sattuu, vaan hänellä on aina tarkka kohde, mitä hän haluaa. Se vaikuttaa kaikkeen tekemiseen.

Paikoista puhuttaessa yksi asia on selvä: merta edemmäksi ei kannata kalaan lähteä.

– Olen citykalastaja, kaupunki on mitä mainioin kalapaikka. Valtaosan kesästä vietän Helsingin edustalla. Viime yönä tulin yhden aikaan kotiin mittakuha mukana.

Esimerkiksi kuhan pyyntiä hän pitää eräänlaisena markkinointina. Kun oikeanlainen tarjous on oikeaan aikaan oikeassa paikassa, tarttuu "asiakas" syöttiin.

– Kun välineet ovat kunnossa, on oikea vetonopeus, oikeat siimat, oikeat välineet, oikeat ajankohdat, tuulet, lämpötilat, kun kaikki natsaa... jos yksikin pettää, ei välttämättä tule yhtään mitään.

Tähän vedoten Rantala ei ryhdykään antamaan tarkkoja neuvoja, kuinka se kuha nyt varmasti sieltä veden alta nousee.

Uskomuksille kyytiä

Heinäkuun helteitä on vanhastaan pidetty huonoina kalastuksen kannalta. Kalat jököttävät syvällä eivätkä innostu oikein mistään. Näin myös Rantala on ajatellut kesät läpeensä. Vasta muutama viikko takaperin hän päätti kokeilla: mitä jos sittenkin...?

– Veden lämpötila oli sunnuntaina illalla 24,8 astetta ja veden syvyys kaksi metriä. Pyörähdin muutaman lenkin ja kuinka ollakaan, viisi mittakuhaa napsahti ylös. Täytyy sanoa, että olen todella positiivisesti yllättynyt.

Vaikka monessa vanhan kansan sanonnassa on vinha perä, saattaa uuttera kalastaja oppia aina uutta.

– Kannattaa aina kokeilla ja miettiä näitä juttuja. Kun tarpeeksi treenaat ja kokeilet asioita, niin saattaa tulla positiivisia yllätyksiä, vuoden vapaa-ajankalastajaksi vuonna 2011 valittu Rantala kertoo.

Salainen ase: kynsilakka

Rantalan veneessä on aina kymmentä eri sävyistä kynsilakkaa äkillisiä vieheenmaalaustarpeita varten. Jos sopivaa sävyä ei satu löytymään, lisää lainataan vaimolta.

– Valmiiksi maalattuja kaupan uistimia kannattaa modifioida. Kynsilakka on siitä hyvä, että se kuivuu hetkessä ja kestää merivettä. Voin maalata kesken uistelun.

Yksi hänen suosikkiväreistään on tiikerikuviointi: fluorikeltainen runko, jossa on musta selkä ja tiikerikuviot.

– Kuha tykkää erinomaisesti ja hauki tietysti myös. Haukea en varsinaisesti juuri kalasta, koska tapani on, että sen minkä pyydän, niin sen syön.

Rantalan kalastus onkin nimenomaan ruokakalan hakua. Catch and release eli pyydystä ja päästä -kalastus ei oikein sovi Rantalan ajatusmaailmaan.

– Koen sen kalan kanssa leikkimiseksi, ja sitä ei saisi minusta luontokappaleiden kanssa tehdä. Minkä otat, niin tainnutat ja verestät mahdollisimman nopeasti.

Aivan kaikkea kalaa Rantala ei silti syö. Esimerkiksi suutaria hän yritti valmistaa ruoaksi, mutta mudanmakuiset kalat eivät nousseet aivan kärkikahinoihin makuelämysten joukossa.

– Suutari on Englannissa arvostettu kala ja niitä otin syöntiä varten, mutta kyllä se on kuin karppi, sitä pitäisi pitää puhtaassa vedessä viikon ajan ennen syöntiä.

Kaksi parasta ruokakalaa sen sijaan löytyy miettimättä.

– Paras on savustettu kampela. Kakkosena on kuhafile voissa paistettuna ja kermassa haudutettuna uuden perunan kanssa.

Mistä ahvenet löytyvät helteellä?

Millaiset keinot olisi otettava käyttöön, jos pannulle pitäisi saada ahventa mereltä nyt kuumimpien helteiden aikaan?

– Lähtisin Sipoon karikoille, ottaisin ämpäriin täkyhaavilla eläviä salakoita mukaan ja onkisin veneen laidoilta salakkatäkyllä. Samalla heittäisin jigiä, koska se tuo ahvenia veneen lähelle.

Paljasta nyt edes se jigin väri?

– Käyttäisin vihreää sirppipyrstöistä jigiä. Sellaista kirkkaan vihreää, jossa on kultahilettä sisällä. Toimii erittäin hyvin ahvenelle, suurkalamies vakuuttaa.

Suomen Pankki, Helsinki-Vantaan lentoasema, Viestintävirasto, Fortum, Säteilyturvakeskus.

Muutamia esimerkkejä kohteista, joiden kulunvalvontaa ja tilaturvallisuutta Yle testasi laajassa turvatestijutussa.

Testin kohteet valittiin niiden yhteiskunnallisen merkittävyyden kannalta.

Kohteilla on merkitystä kansalaisten yleiselle turvallisuudelle tai tietoturvallisuudelle.

Valvonta petti lähes kaikissa

Testissä oli 11 kohdetta.

Testihenkilö (toimittaja) pääsi kohteista kymmeneen.

Vain yhdessä kohteessa kysyttiin testihenkilön nimeä ja sitä, millä asialla liikuttiiin.

Testatut paikat olivat Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus (Valtori), Viestintävirasto, Suomen Pankki, Fortum Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Tieto Oyj, Hanasaaren voimalaitos, Helsingin Oodi-kirjaston työmaa, Rahoitusvakausvirasto, Säteilyturvakeskus ja Yleisradio.

Videot ovat hämmentäviä.

Turvatesti näyttää, miten toimittaja pääsee sisään kulunvalvonnoista, hisseistä ja ovista toimistotiloihin sekä eri turvatasoisiin henkilökuntatiloihin ovien läheisyydessä.

Syvemmälle tiloihin Yle ei mennyt.

Miten turvatestijuttu toteutettiin?

Turvatestijuttu toteutettiin piilokameralla. Testi perustui roolihahmoon.

A-studion toimittaja Pasi Peiponen oli pukeutunut keltaisiin, nimettömiin huomioliiveihin.

Mukana olivat pienet taitettavat tikkaat sekä kuvaton ja nimetön henkilökortti. Kypärää käytettiin muutamassa kohteessa.

Testihenkilö puhui myös kännykkäänsä eräänlaista “työmaapuhelua”.

Lue Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittajan Jouko Jokisen perustelut turvatestijutun tekemiselle.

Yle näytti kaikkien testattujen laitosten ja yritysten turvallisuusvastaaville tai muille asianomaisille tehdyn videon (yllä).

Näin he kommentoivat:

1/11 Valtori: kommentoijana asiakkuusjohtaja Jouni Mustonen

Pääsy sisään.

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus (Valtori) on paljon vartijana.

Asiakkaina ovat kaikki valtonhallinnon virastot ja laitokset.

Valtori tuottaa valtionhallinnolle ict-palveluja. "Korkean varautumisen ja turvallisuuden vaatimukset täyttäviä tieto- ja viestintäteknisiä palveluja", kerrotaan yhtiön nettisivuilla.

Videolla testihenkilö pääsee ohi aulavalvonnan, hississä työntekijän mukana ylöspäin ja toisen työntekijän avatessa oven – sisään toimistotilaan.

Kukaan ei matkalla kysy mitään.

Miten tässä kävi näin?

– Meillä on hyvin selkeä ohjeistus henkilökunnalle. Tuntemattomia henkilöitä ei saa tiloihin päästää. Siinä mielessä tässä on virhe, Mustonen sanoo.

Miten vakavasta virheestä on kysymys?

– Jokainen turvallisuuspoikkeama on vakava asia.

Mustosen mukaan sisäänmeno videolla tapahtuu normaaliin toimistotilaan, ei kriittisimpiin tiloihin tietoturvan kannalta.

Valtorissa on eri turvaluokan tiloja, joihin pääsy on hyvinkin rajattua.

– Mutta ikävä on todeta, että tällaista pääsee tapahtumaan.

Mustosen mukaan koulutusta ja jatkuvaa muistuttamista henkilöstölle on tehtävä enemmän.

– Hyvä suomalainen kotikasvatus ei toimi näissä tilanteissa.

– Halutaan avata ovi, koetaan tungettelevaksi kysyä kuka olet, millä asialla olet, ja vielä todistaa kuka olet, Mustonen toteaa.

Hän pitää Helsingin Sörnäisissä olevaa Valtorin toimitaloa hankalimpana tilaturvallisuuden kannalta.

Aulahenkilökunnan pitäisi pystyä paremmin valvomaan kulkijoita.

– Tilan omistaja tai hallinnoija joutuu tekemään noissa aulatiloissa parannuksia, Mustonen sanoo.

2/11 Viestintävirasto, kommentoijana riskienhallintapäällikkö Juha Salpakari

Pääsy sisään.

Viestintävirasto huolehtii, että Suomessa on turvalliset viestintäyhteydet.

Siellä on myös kyberturvallisuuskeskus.

Videolla testihenkilö kävelee lähes suoraan viraston tuleviin, lähes valmiisiin toimitiloihin.

– Aulassa olisi pitänyt tarkastaa kulkijan henkilöys. Me suhtaudumme Viestintävirastossa turvallisuuteen erittäin vakavasti.

– Tämä oli rakennusvaihe. Siellä ei ollut Viestintäviraston tietoja eikä toimintoja sillä hetkellä, kun video toteutettiin.

Remontoitavat kohteet ovat Salpakarin mukaan erityisen hankalia valvottavia.

– Meillä on varmaan ollut kohteessa arviolta yli 200 työntekijää.

Työntekijöihin on Salpakarin mukaan kohdistettu tiettyjä turvallisuustoimenpiteitä.

– Turvallisuuden valvominen tilassa, johon on useita kulkureittejä on aika vaikeaa. Se vaatii paljon rahaa ja toimenpiteitä.

Mitä jatkotoimenpiteitä testi aiheuttaa Viestintävirastossa?

– Olemme jo toteuttaneet toimenpiteitä heti, kun saimme tämän tilanteen tietoomme.

– Kyseessä ei ole pelkästään ohjeistusta viraston väelle. Esimerkiksi kulunvalvonta jo käytössä melko kattavalla tasolla, Salpakari sanoo.

3/11 Suomen Pankki, kommentoijana viestintäpäällikkö Elisa Newby

Pääsy sisään.

Vain tikkaita näyttämällä pääsi Suomen Pankin päärakennuksen kulunvalvonnasta eteenpäin.

– Virhe tapahtui siinä, ettei tarkistettu henkilöllisyyttä tai kulkuoikeutta vastaanottoalueella.

Entä testin seuraukset?

– Tähän asti Suomen Pankin päärakennuksen ulko-ovi on pidetty avoimena. Nyt mahdollisesti harkitaan sen sulkemista.

4/11 Fortum Oyj, kommentoijana turvallisuusjohtaja Juha Härkönen

Pääsy sisään.

Videolla toimittaja pääsee Fortumin toimistotilaan kulunvalvontaovien kautta.

Työntekijät edesauttavat pääsyä eteenpäin.

– Minä en ole hirvittävän huolissani siitä, mitä videolla tapahtui. Toki meidän täytyy miettiä, mitä tästä opitaan, Härkönen sanoo videon katsottuaan.

Tapahtuiko jossain kohtaa virhe?

– Meidän ohjeistukset kieltävät päästämästä toisia ihmisiä sisälle omilla kulkukorteillaan.

Fortumin pääkonttorissa tilat rakentuvat tietoturvan osalta erilaisiin vyöhykkeisiin.

– Niihin on paljon vaikeampi päästä, eikä niihin kukaan ulkopuolinen pääse, en edes minä.

– Eri asia on, mitä sinä näet ja mihin sinä pääset, vaikka sinä pääsisit kerrokseen, Härkönen toteaa.

Fortum muutti uusiin avokonttoritiloihin jokin aika sitten. Kulunvalvontaa ja tilaturvallisuutta pohdittiin tuolloin.

Yhtiössä päätettiin edetä käyttäjäystävällisyys ja työviihtyvyys huomioiden.

– En halua myöskään sellaista maailmaa ja Suomea, että kaikki on suljettua, estettyä ja rajoitettua, Härkönen sanoo.

5/11 Helsinki-Vantaan lentoasema, kommentoijana Finavian riskienhallintajohtaja Juha-Pekka Pystynen

Pääsy sisään, ei-turvakriittiselle -alueelle.

Testihenkilö seuraa henkilöä kulunvalvontaoven sisäpuolelle Terminaali 2:ssa. Juha-Pekka Pystysen mukaan video on tehty “julkisella ja yleisellä paikalla”.

Millä tavoin tila on julkinen, jos siinä on kulunvalvonta?

– Tuo alue ei edellytä minkäänlaista lisenssiä, jotta siellä voi liikkua. Meillä on valtava määrä sellaisia kulkuvalvottuja ovia, jotka ovat niin sanotulla ei-turvakriittisellä alueella.

– Tila, johon videossa mennään, on ainoastaan työntekijöille suunnattu reitti.

Finaviassa tiedostetaan riski.

– Sinne saattaa eksyä sellaisia, jotka ovat joko vahingossa tai tarkoituksellisesti tulleet alueelle. He eivät pysty saamaan siellä kuitenkaan mitään pahaa aikaiseksi, Pystynen toteaa.

Turvallisuusjohtajan mukaan videossa näkyvän oven jälkeen ei olisi enää päässyt eteenpäin.

Ennen lentoaseman turvakriittistä aluetta tarkistetaan hänen mukaansa kaikkien liikkumisoikeudet.

Aiheuttaako video lentoasemalla jatkotoimenpiteitä?

– Ei minkäänlaisia. Me olemme edelleen luottavaisia meidän valvontakykyymme.

– Me pystymme reagoimaan todella nopeasti, jos joku menee oikeasti turvakriittisen oven toiselle puolen, jonne hänellä ei ole asiaa, Pystynen sanoo.

6/11 Tieto Oyj, kommentoijana riskienhallinnan vastaava johtaja Mikael Salonaho

Pääsy sisään.

Videolla työntekijä pitää ovea auki Tiedon toimistotilaan. Työntekijät tai aulapalvelu eivät reagoi testihenkilöön.

– Kyseessä on inhimillinen virhe. Se on seurausta tasapainoilusta avoimuutta ja yhteistyötä korostavan kulttuurimme ja turvallisuuskontrollien välillä, Salonaho kirjoittaa Ylelle.

Tieto Oyj antaa kirjallisen vastauksen Ylelle aikataulusyistä.

Salonaho pitää tapausta hyvänä muistutuksena Tieto Oyj:n turvallisuuskontrollien tärkeydestä.

– Kyseinen tilanne ei kuitenkaan vaarantanut asiakasturvallisuutta, Salonaho kirjoittaa.

Yhtiön toimipisteissä on turvallisuusvaatimuksiltaan eritasoisia tiloja.

– Esimerkiksi viranomaisten hyväksymät, tiukempien turvallisuusvaatimusten mukaiset tilat, on tarkasti eristetty.

Onko videolla seurauksia Tieto Oyj:ssä?

– Henkilöstön tietoisuutta turvallisuusasioista lisätään entisestään.

– Kehitämme tiloissa vierailevien henkilöiden rekisteröintiä ja ohjausta, jotta vastaavilta tilanteilta jatkossa vältytään, Salonaho kirjoittaa.

7/11 Hanasaaren voimalaitos, kommentoijana Helen Oy:n turvallisuusjohtaja Mats Fagerström

Ei pääsyä.

Hanasaaren voimalaitos on testin ainoa paikka, jossa testihenkilö ei pääse sisään. Kun aulavahti kysyy testihenkilön nimeä videolla, toimittaja paljastaa henkilöytensä ja aikeensa.

– Vartija toimi esimerkillisen hyvin. Henkilö, joka tekee meille töitä, on paljon vartijana.

Johtuiko vartijan hereilläolo hänen persoonastaan vai ohjeista?

– Varmasti molemmista. Vartioimisliikkeen omilla esimiehillä ja sisäisellä koulutuksella on myös todella iso merkitys.

Fagerströmin mukaan voimalaitos esittää vaatimuksia ja toivomuksia vartioimisliikkeelle.

Todellinen jalkautus tapahtuu vartioimisliikkeen sisällä, ei pelkästään kirjattujen ohjeiden tekemisessä.

– Niissä me olemme suhteellisen hyviä, Fagerström pohtii.

8/11 Oodi-kirjaston rakennustyömaa, kommentoijana YIT-rakennusyhtiön työturvallisuuspäällikön sijainen Mansoor Ardam

Pääsy sisään.

Kirjastokorttia ei kysytä Oodi-kirjaston työmaan pääkulkuportilla. Videolla henkilö käyttää omaa kulkulupaansa päästäessään testihenkilön sisään.

– Tämä on kehitysalue, josta me puhumme seuraavassa turvavartissa. Tuollaista ei saa tehdä, Mansoor Ardam painottaa.

Kaikille työntekijöille pakollisessa turvavartissa tiedotetaan työmaan säännöistä ja turvallisuusohjeista.

Oodi-kirjaston rakennustyömaa on vartioitu tehokkaasti, syynä sijainti Helsingin ydinkeskustassa.

– Meillä on monta erilaista kameravalvontaa. Me ollaan saatu täällä muutama murtotapaus ja vastaavanlaisia kiinni. Poliisit tulevat ja heidät (ulkopuoliset) viedään pois työmaalta, Ardam sanoo.

9/11 Rahoitusvakausvirasto: kommentoijana Yksikönpäällikkö Saija Kuivalainen

Pääsy sisään.

Kontrolli perustuu useisiin kulunvalvontapisteisiin.

Siitä huolimatta – testihenkilö pääsi ohi Rahoitusvakausviraston toimistotilaan.

– Viraston henkilökunta on tehnyt kulunvalvontapisteissä inhimillisiä virheitä.

Rahoitusvakauusviraston yksikönpäällikkö Saija Kuivalainen vastaa Ylelle kirjallisesti nähtyään videon.

– Toimittajan vierailu nosti esiin puutteita tilaturvallisuudessa.

– Korjaavat toimenpiteet on välittömästi käynnistetty, jottei vastaava toistu, Kuivalainen toteaa.

Testi ei aiheuttanut Kuivalaisen mukaan uhkaa viraston tietoturvalle.

– On kuitenkin selvää, että fyysinen turvallisuus on tärkeä osa tietoturvallisuuden varmistamista ja riskien hallintaa, Kuivalainen vastaa Ylelle.

10/11 Säteilyturvakeskus, kommentoijana johtaja Kaisa Koskinen

Pääsy sisään.

Videolla aulavalvoja auttaa testihenkilöä hississä kysymättä tämän nimeä tai asiaa.

– Pääsitte selvästi meidän puolijulkisiin tiloihin. Se ei mennyt aivan meidän prosessien mukaan. Heidän (aulavalvojien) kuuluisi soittaa isännälle, ja isännän tulisi hakea tuosta alakerrasta.

Mitä seuraamuksia video aiheuttaa Stuk:ssa?

– Keskustelemme vakavasti meidän palvelutoimittajayrityksen kanssa siitä, kuinka heidän henkilöstönsä toimii. Korostamme tila- ja tietoturvallisuusnäkökulmaa omalle henkilöstölle, Koskinen toteaa.

11/11 Yleisradio, kommentoijana riskienhallinta- ja turvallisuuspäällikkö Marko Lavikkala

Entä Ylen oma kulunvalvonta?

Yle halusi testata tasapuolisesti, miten ulkopuolinen henkilö pääsee sisään Pasilan Mediatalon pääaulasta keltaliiveillä ja tikkailla.

Testihenkilö pääsi sisään.

Kulunvalvonta avasi oven testihenkilölle kysymättä, kuka henkilö on ja millä asialla.

Kesälomalta tavoitettu Ylen turvallisuuspäällikkö Marko Lavikkala on tuloksesta harmissaan.

– Tässä on toimittu meidän ohjeiden vastaisesti.

Uusi turvallisuusohje on juuri jaettu taloon. Turvallisuuskulttuurin kehittäminen on yhtiössä painopisteenä.

– Ylellä on lakisääteisiä velvotteita. Selvää on, että meidän turvallisuuden täytyy olla kunnossa. Tällaiset tapaukset osoittavat, että turvallisuuskulttuurissa on kehittämistä.

– Ilman muuta meidän täytyy toimia tarkemmin, Lavikkala sanoo.

Lisää turvallisuusaiheesta illan A-studiossa klo 21 TV1:ssä.

Studiovieraina turvallisuuskouluttaja Jari Stolt Ammattienedistämislaitokselta, asiakkuusjohtaja Jouni Mustonen Valtorista, tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen F-Securelta ja palvelujohtaja Ville Salonen Securitas Oy:sta.

Videon kuvaus: Jussi Koivunoro, Jani Saikko, Sasha Silvala, Jyrki Ojala, Janne Lindroos.

Lue myös:

Miksi toimittajamme pyrki sisään yrityksiin?

Yhdysvaltojen entinen ulkoministeri Henry Kissinger ei roiku älymystön suosikkilistoilla. Tyhmäksi häntä ei kuitenkaan voine syyttää. Siksi on syytä huolestua, kun nyt, 95 täytettyään, Kissinger on havahtunut varoittamaan tekoälyn tuhoavan ajattelun.

Samaa olen alkanut pelätä minäkin.

Valtaosa tulevaisuuden tutkijoiden esille nostamista haasteista liittyy tavalla tai toisella tekoälyyn. Näin myös Risto Linturin ja Osmo Kuusen hiljattaisessa, kahdenkymmenen vuoden päähän katsovassa raportissa. Heidän mukaansa Suomen päättäjät ovat näistä haasteista lyhykäisesti ilmaistuna pihalla.

Mutta niin tuntuu olevan valtaosa muistakin suomalaisista. Saamme kuulla latteuksia, kuten ”olemme selvinneet aina ennenkin kaikista muutoksista, miksipä emme nytkin”. Tai perushumanistisia puuskahduksia tyyliin ”mutta ei tekoäly osaa oikeasti ajatella”.

Tulevaisuutta ei voi pohtia ilman numeroita. Ne ovat monille vastenmielisiä, mutta ne ovat oleellisia. Tulevaisuus ei tietenkään ole matematiikkaa, mutta menneisyyttä ja nykyhetkeä voidaan luonnehtia numeroilla. Ja ne numerot lukitsevat tulevaisuuden reunaehdot.

Katsotaan siis numeroita sadan vuoden takaa. Silloin maapallolla eli 1,6 miljardia ihmistä. Tänään meitä on 7,6 miljardia. Toisin sanoen: väkiluku on kasvanut liki 400 prosenttia. Tämän kasvun ylläpitäminen on vaatinut jo luontaisesti 400 prosenttia enemmän työläisiä kaivamaan ojia, kantamaan rakennuksilla lautoja ja ompelemaan vaatteita. Samalla rakennemuutoksen kautta vaikkapa hevosmiehistä tuli rekkakuskeja.

1900-luvun aikana uusi teknologia tuhosi valtavasti työpaikkoja mutta samalla loi niitä lisää.

Seuraavan sadan vuoden kuluessa maapallon väkiluku ei kasva 400 prosenttia. Vuonna 2050 meitä arvioidaan olevan korkeintaan 30 prosenttia enemmän.

Fysikaalinen maailmamme ei enää oleellisesti muutu, joten talous voi kasvaa vain tehostumalla. Samalla tekoäly hävittää työpaikkoja. Optimistit tietenkin povaavat, että uusia syntyy aivan kuten viimeisen sadan vuoden aikana. He keksivät nimikkeitä, jotka ovat suoraan tieteiskuvitelmista: tekoälyavustaja, kohinanpoistaja.

Varmaan työpaikkoja syntyykin. Mutta kuinka monta?

Sillä jos tällainen tehtävien uusjako on tulevaisuudessa niin helppoa, miksei sitä tehdä jo tänään? Miksi meillä on työttömiä? Mikseivät he ryhdy esimerkiksi koodareiksi – heikäläisistä on huutava pula.

Vastaus on, että matka rekkakuskista koodariksi on liian pitkä.

Niinpä seuraavat sata vuotta eivät millään voi olla digimaailmaan sijoittuva toisinto 1900-luvusta. Jokaisesta varastomiehestä ei voi tulla kohinanpoistajaa, mitä sellainen ikinä tekeekään.

Kaiken lisäksi tekoäly tulee viemään myös koodarien työt. Tästä voin lyödä vaikka vetoa. Kaikki algoritminen suorittaminen voidaan ennen pitkää korvata tekoälyllä. Ja suuri osa työpaikoista perustuu algoritmiseen suorittamiseen: rutiineihin, joita hyödyntäen ihmiset saavat asioita aikaisiksi.

Tekoäly ei ajattele. Siinä humanisti on oikeassa, tosin yhdentekevällä tavalla. Valtaosa töistämme ei näet vaadi filosofointia tai kvanttifysiikkaa vaan kokemusta. Sen tekoäly hankkii silmänräpäyksessä.

Se laskee sokeana ja mitään ajattelematta tukenaan valtaisa laskukapasiteetti ja datamassa. Se mukautuu ja opettaa itsensä taitajaksi käymällä läpi kaikki mahdolliset tilanteet. Se oppii sekunneissa rutiinit, joiden saavuttamiseksi ihminen tarvitsee kokonaisen työuran.

Ajattelua ei enää tarvita. Tämä oli Kissingerin pelko aikakausilehti Atlanticin kesäkuun numerossa. Että valistuksen aikakausi, joka nosti ihmisjärjen eettisten ja filosofisten valintojemme keskiöön, on tulossa päätökseensä. Että sen korvaavat data ja algoritmit.

Oma pelkoni on lisäksi uusköyhälistön synty. Tämä tekoälyn syrjäyttämien joukko ei ole pelkästään vailla mielekästä työtä vaan tuotannon kannalta pelkkä turhake.

Kun järki ja ajattelu menettävät otettaan, valheet korvaavat helposti totuuden. Kovaääninen puhe, retoriikka ja kuvakkeet korvaavat kirjallisen, punnitun päättelyn sekä diktaattorit demokratian.

Katsokaa ympärillenne ja kysykää: mahtaako tästä olla jo merkkejä? Katsokaa internetiä. Katsokaa Trumpia ja Putinia. Katsokaa Kiinaa. Katsokaa Amerikkaa ja eurooppalaista uusnationalismia.

Suuri tuuli on nousemassa. Ihmisen maailma on muuttumassa – ehkä eniten sitten teollistumisen. Jospa vain tietäisimme, miten siihen voi varautua.

Kari Enqvist

Kirjoittaja on kosmologian professori Helsingin yliopistossa ja tietokirjailija. Hän on kiinnostunut ihmisen paikasta maailmankaikkeudesta ja kaikesta siitä, mikä on liikuttavaa tai ihmeellistä.

Potilasvahinkoilmoituksia aiempaa vähemmän

Potilasvahinkoilmoitusten määrä jatkaa viime vuonna alkanutta hienoista laskuaan. Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäällikkö Elina Muukkonen katsoo, että vielä on liian aikaista arvioida, mikä on käänteen takana. Tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla Potilasvakuutuskeskus sai noin 4 300 vahinkoilmoitusta. Se on noin 450 vähemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan. Potilasvahingoiksi kokonaismäärästä arvioidaan noin kolmannes.

Trumpin ja Junckerin neuvotteluissa "diili"

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ovat neuvotelleet kauppasodan välttämiseksi. Neuvotteluissa sovittiin, että EU muun muassa laskee Yhdysvaltain teollisuutta koskevia tariffeja. Yhdysvallat puolestaan lupaa harkita uudelleen kaavailemiaan teräs- ja alumiinitulleja, eikä aseta uusia tulleja niin kauan kuin neuvottelut jatkuvat. Myönteinen neuvottelutulos on jo saanut pörssikurssit nousemaan Aasiassa.

Rauhanturvaajan rajut kokemukset voivat sekoittua arkeen Suomessa

Rauhanturvaajaksi lähdetään usein seikkailun, uran tai maailmanparantamisen takia. Joskus operaatiosta arkeen palaaminen tuottaa sotilaille ongelmia esimerkiksi post-traumaattisen stressioireyhtymän (PTSD) muodossa. PTSD näkyy eri ihmisillä eri tavoin. Sitäkin tavallisempaa rauhanturvaoperaatiosta palaavalla sotilaalla on pyristely arkeen paluussa. Jopa ruuanlaitto ja pyykinpesu saattavat tuottaa vaikeuksia.

Muistatko kuuman kesän 2010 ja kuuman Puumalan, jolle kävi köpelösti?

Vuonna 2010 kesä oli kuuma. Joensuun lentoasemalla mitattiin 29. heinäkuuta Suomen kaikkien aikojen kuumin virallinen lukema 37,2 °C. Eniten kohkausta aiheutti kuitenkin Saimaan rannalla sijaitseva Puumala, joka kummitteli lämpötilastojen kärjessä päivästä toiseen. Puumalan kuumuus paljastui kuitenkin harhaksi.

Jos haluaa viilennystä, on mentävä Lappiin

Säärintama sade- ja ukkoskuuroineen liikkuu tänään Lapissa itään, kertoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi. Iltapäivällä rintamavyöhyke ulottuu Itä-Lapista Pohjanmaalle. Lapissa on selvästi viimeaikaista viileämpää. Maan etelä- ja keskiosassa helle jatkuu tukalana.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Donald Trump on mestari tekemään diilejä. Sellaisen hän teki keskiviikkona EU:n komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin kanssa.

Juncker vahvisti Trumpin rinnalla Valkoisessa talossa saaneensa Yhdysvalloista sen, mitä tuli sieltä hakemaan: Diilin.

Yhdysvallat ja EU pyrkivät poistamaan tariffeja teollisuustuotteilta. EU alkaa tuoda Yhdysvalloista lisää soijapapuja ja muita maataloustuotteita sekä nesteytettyä maakaasua.

Mistä kaikesta sovittiin konkreettisesti soijan ja LNG:n lisäksi, on epäselvää.

Trump lupasi etsiä ratkaisua alumiini- ja terästulleihin. Hän on itse asettanut tuon 10 prosentin tullin ulkomaiselle alumiinille ja 25 prosentin tullin teräkselle. Niihin hän ei vielä koskenut.

Trump ja Juncker eivät myöskään kertoneet sitä, onko EU:n suuri huoli mahdollisista autotulleista nyt mennyttä. Trump on uhannut lätkäistä EU:sta tuotaville autoille 25 prosentin tullit.

Pörssikurssit innostuivat johtajien diilistä.

Perusongelma eli kauppavaje ei kuitenkaan liikahtanut vielä mihinkään suuntaan. EU vei viime vuonna Yhdysvaltoihin yli sadan miljardin dollarin arvosta enemmän tuotteita ja palveluja kuin sieltä toi. Se raivostuttaa Trumpia.

Ei olisi ihme, vaikka vielä tällä viikolla Trumpilta nähtäisiin twiittejä eurooppalaisten epäreilusta kaupasta.

Eikä ole ihme, jos Yhdysvaltain kauppaministeri joutuu senaatin kuultavaksi siitä, mistä Trump ja Juncker oikeasti sopivat. Aivan kuten ulkoministeri Mike Pompeo keskiviikkona.

Pompeo oli kolme tuntia senaattoreiden grillattavana siitä, mistä Trump Helsingissä viime viikolla ja Singaporessa kesäkuussa puhui. Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin juttelivat lähes kaksi tuntia pelkkien tulkkien läsnäollessa.

Siinä ajassa ehtii keskustella jo useammastakin aihepiiristä – tai sitten yhdestä syvällisesti. Pompeo ei suostunut kertomaan mistä, vaikka keskustelun sisällön kuulemma tietääkin.

Sen sijaan Pompeo vahvisti Yhdysvaltain virallisen kannan Venäjään, Ukrainaan ja Pohjois-Koreaan. Se on sama kuin ennen Trumpin tapaamisia Kim Jong-unin ja Putinin kanssa.

Venäjän vastaisia pakotteita ei olla purkamassa. Päinvastoin niitä saattaa Pompeon mukaan tulla lisää.

Yhdysvallat ei edelleenkään hyväksy Krimin liittämistä Venäjään.

Myös kaikki Pohjois-Korean vastaiset pakotteet pysyvät toistaiseksi voimassa.

Washingtonissa on siirrytty aikaan, jossa presidentti voi koska tahansa korjata itse sanomisiaan tai lähettää ministerinsä selittämään niitä. Siksi diiliin kauppasodan vaaran väistymisestäkin suhtaudutaan kaupungissa epäillen.

Lue lisää:

”Teimme diilin” – Trump ja Juncker löysivät yhteisen sävelen kauppaneuvotteluissa

Hollannissa on keskeytetty lääketutkimus sen jälkeen, kun 11 vastasyntynyttä vauvaa kuoli tutkimuksen aikana.

Amsterdamin yliopistollisen sairaalan johtamassa tutkimuksessa selvitettiin, voisiko raskaana oleville naisille annettu sildenafiili-niminen lääke parantaa sikiöiden kasvamista. Sildenafiili tunnetaan paremmin Viagrana, jota käytetään yleisimmin miesten erektiolääkkeenä.

Tutkijat toivoivat lääkkeen parantavan istukan verenkiertoa. Kaikilla tutkimukseen osallistuneilla naisilla sikiön kasvu oli heikkoa, ja lasten ennuste oli huono.

Sildenafiiliä annettiin 93 naiselle ja lumelääkettä 90:lle. Lääkkelle altistuneista lapsista 11 kuoli pian syntymänsä jälkeen ja 17 sai keuhko-ongelmia. Ilman lääkitystä syntyneistä lapsista kukaan ei kuollut ja vain kolme kärsi keuhko-ongelmista.

– Tulos on hyvin valitettava ja varmasti tutkijoille yllättävä. Ero sildenafiilia saaneiden haitaksi lumelääkkeeseen verrattuna on merkittävä, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ylilääkäri Pirjo Inki arvioi.

Fimea valvoo Suomessa ihmisillä tehtäviä kliinisiä lääketutkimuksia. Sen mukaan Suomessa ei ole tehty raskaana oleviin naisiin kohdistuvia sildenafiili-lääketutkimuksia.

Hyöty vastaan haitta

Suomessa on käynnissä useita satoja lääketutkimuksia. Pelkästään viime vuonna Fimea myönsi luvat 144 uudelle tutkimukselle.

Ylilääkäri Inkin mukaan potilaan menehtyminen testattavan lääkkeen haittavaikutuksiin on Suomessa harvinaista. Kuolemantapauksia kuitenkin tapahtuu esimerkiksi syöpälääkkeiden testauksen yhteydessä.

Inkin mukaan korkeampi riskitaso voidaan hyväksyä, mikäli potilaan ennuste on hyvin heikko, eikä mitään muuta hoitokeinoa ole. Koottua tietoa tällaisten kuolemantapausten yleisyydestä ei ole.

– Yksittäisissä tutkimuksissa luokitellaan hyvin matalalla kynnyksellä lääkkeeseen liittyviksi kuolemantapaukset, joiden kohdalla on pienikin mahdollisuus että ne voisivat liittyä lääkkeeseen. On tärkeää huomata, että potilaita kuolee näissä tutkimuksissa myös verrokkiryhmässä, joka ei ole saanut kokeiltavaa lääkettä, Inki sanoo.

Suomessa lääketutkimukset vaativat sekä Fimean että lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan hyväksynnän. Fimea arvioi tutkimuksen tieteellisen puolen, tutkimuseettinen toimikunta keskittyy muun muassa koehenkilöiden oikeuksien varmistamiseen.

– Tarkennuksia ja lisäselvityksiä pyydetään usein, mutta yleensä hakemukset lopulta hyväksytään. Joskus yksittäisiä tutkimuksia saatetaan kieltää, Inki kertoo.

Asteittain isompaan mittakaavaan

Suomessa hyväksytyt lääketutkimukset käyvät läpi neliportaisen kaaren. Ensimmäisessä vaiheessa uutta lääkettä kokeillaan hyvin rajoitetusti terveillä vapaaehtoisilla. Toisessa vaiheessa tutkimuslääkettä annetaan varsinaisilla potilaille. Tällöin hankitaan tietoa muun muassa tutkimuslääkkeen tehosta ja haittavaikutuksista.

Kolmannessa vaiheessa tutkitaan laajoja potilasjoukkoja ja varmennetaan aikaisemmat tulokset.

Länsiafrikkalaisessa Beninissä käynnissä olevassa suomalaisessa rokotetutkimuksessa ollaan parhaillaan vaiheiden kaksi ja kolme välillä, arvioi projektia johtava infektiotautien professori Anu Kantele Helsingin yliopistosta.

Rokotetutkimuksia koskevat tiukemmat säännöt kuin lääketestejä, mutta tutkimuksen vaiheet ovat samat kuin lääkkeillä.

– Vajaan 30 hengen koehenkilöryhmiä saapuu Suomesta kahden viikon välein. Päämäärämme on tutkia yhteensä 800 henkeä, Kantele kertoo.

Beninissä tehtävän tutkimuksen tarkoitus on kehittää ripulirokote, jolla kukistettaisiin ETEC-bakteeri. Kyseessä on yksi kehitysmaiden yleisimmistä lasten ripulitauteja ja kuolemia aiheuttavista bakteereista. Mikäli toimiva rokote onnistutaan kehittämään, sitä voidaan käyttää myös turistien matkaripulin ehkäisyyn.

Beninissä kokeilurokote ei pelota

Kanteleen mukaan suomalaiset koehenkilöt ovat suhtautuneet rokotetutkimukseen luottavaisin mielin.

– Tärkeintä on, että tutkimukseen osallistuvalle ihmiselle kerrotaan selvästi, mistä tutkimuksessa on kyse ja mitkä ovat mahdolliset riskit.

Suomalaisten Beninissä kokeilemaa rokotetta on aikaisemmin testattu sekä ruotsalaisilla vapaaehtoisilla että 450 bangladeshilaisella lapsella. Molemmissa tutkimuksissa haittavaikutuksia havaittiin yhtä paljon lääkettä ottaneilla ryhmillä kuin lumelääkettä saaneilla verrokkiryhmillä.

– Käytännössä rokote ei aiheuttanut haittavaikutuksia eli sitä pidetään hyvin turvallisena, Kantele kiteyttää.

Viimeinen vaihe niin rokotteiden kuin lääkeidenkin tutkimuksessa seuraa myyntiluvan myöntämisen jälkeen. Tällöin tutkitaan tuotteen pitkäaikaiskäytön turvallisuutta ja esimerkiksi hyvin harvinaisia haittavaikutuksia.

Ylilääkäri Inkin mukaan neliportainen tutkimusmalli parantaa lääketutkimusten turvallisuutta, mutta täysin aukoton sekään ei ole.

– Kliiniseen lääketutkimukseen liittyy aina pieniä riskejä. Jos aivan kaikki tiedettäisiin, tutkimusta ei tarvitsisi tehdä, Inki sanoo.

Lue lisää:

Rokotetutkimus rullaa Afrikassa suomalaisvoimin – vapaaehtoinen Kirsi Makkonen "hurahti Beniniin"

Rokotetutkimuksissa nuorimmat ovat vain muutaman viikon ikäisiä vauvoja

Lääketutkimukset vähenevät – Potilaat kärsivät eniten

Tutkijat ovat löytäneet Marsin pinnan alta suuren järven, jossa on nestemäistä ja suolaista vettä, kertoo uutistoimisto Reuters.

Tutkijoiden mukaan vesi nostaa mahdollisuuksia löytää punaiselta planeetalta elämää. Kyseessä on mahdollinen mikrobien elinympäristö.

Voi mennä kuitenkin vuosia, ennen kuin pystytään selvittämään, esiintyykö järvessä minkäänlaista elämää.

Löydetty järvi on 20 kilometriä leveä, ja se sijaitsee 1,5 kilometriä jäänpinnan alla. Tutkijat eivät vielä ole selvillä, onko kyseessä maanalainen allas vai lietekerros.

Tutkijat ovat pitkään pyrkineet todistamaan, että Marsissa on nestettä. Tutkimus julkaistiin keskiviikkona Science-lehdessä.

Asiantuntija: Merkittävä löytö

Ilmatieteen laitoksen avaruustutkimus ja havaintoteknologiat -yksikön päällikkö Ari-Matti Harri pitää löytöä merkittävänä.

– Nyt todennetaan, että elämälle otollisia olosuhteita on myös Marsissa. Samahan on todettu Etelämantereella, ja sieltä löytyy hyvinkin erikoista elämää jään alla olevista nestemäisistä altaista.

Harri arvioi, että Marsista löytyneessä järvessä olosuhteet elämälle eivät ole yhtä hyvät kuin maassa. Maassa on runsaammin elämälle tarvittavia alkuaineita, kuten typpeä ja fosforia.

– Siinä mielessä olosuhteet ovat kuitenkin otollisia, että tärkeät reunaehdot ovat täyttyneet. On nestemäistä vettä ja lämpötila on oikea. Kemiallinen keitos on mahdollinen, koska järvi ei ilmeisesti ole jään sisässä, vaan se on kosketuksissa Marsin pintaan, Harri sanoo.

Harri ei pidä mahdottomana, etteikö vastaavanlaisia löytöjä tehtäisi Marsissa tulevaisuudessakin.

– Se on mahdollista. Pitää muistaa, että Marsin pinnan alla on runsaasti vettä jäätyneessä muodossa. Varsinkin pohjoisilla leveysasteilla.

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo kertoo varoittaneensa henkilökohtaisesti Venäjän virkamiehiä sekaantumasta Yhdysvaltain presidentinvaaleihin.

Hän sanoo korostaneensa useissa tapaamisissa ja keskusteluissa, että vaaleihin sekaantumisella olisi ankaria seurauksia.

– Helsingissä me pyrimme selvittämään, oliko Venäjä kiinnostunut parantamaan suhteita, mutta teimme selväksi, että pallo on Venäjän puolella, hän sanoo.

Pompeo oli maansa ulkoasiainkomitean kuultavana. Komitean odotettiin hiillostavan häntä presidentti Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin huipputapaamisesta.

Hän ei kuitenkaan vastannut suoraan kysymykseen, tietääkö hän, mistä kaikesta Trump ja Putin Helsingissä puhuivat.

Ennen kuulemisen alkua Pompeo julkaisi lausunnon, jonka mukaan Yhdysvallat vaatii Venäjää lopettamaan Krimin niemimaan miehityksen.

Pompeo sanoo, ettei Yhdysvallat tule koskaan tunnustamaan Krimin niemimaan liittämistä Venäjään. Lausunto on nähtävissä kokonaisuudessaan Twitterissä.

Suhtautuminen Venäjä-pakotteisiin ei ole muuttunut

Pompeo otti kuulemisessa kantaa Venäjälle asetettuihin pakotteisiin. Hänen mukaansa Yhdysvaltojen suhtautuminen niihin ei ole muuttunut.

Pompeo oli yhtä mieltä komitean kanssa uusista Venäjän vastaisista pakotteista.

Ulkoministeri otti kantaa myös Korean niemimaan ydinaseriisuntaan. Hänen mukaansa Yhdysvallat ei aio pitkittää neuvotteluja loputtomiin. Pompeo totesi lisäksi, että Pohjois-Korea tuottaa edelleen ydinasemateriaalia.

Natoa Pompeo pitää "välttämättömänä" Yhdysvaltain kansalliselle turvallisuudelle.

Trump tapasi Putinin Helsingissä viime viikon maanantaina. Tapaamisen varsinaisista tuloksista on valunut lähinnä pieniä tiedonmurusia.

Suurta huomiota herätti muun muassa Trumpin lausunto, jossa hän antoi ymmärtää luottavansa enemmän Vladimir Putinin sanaan kuin maansa omiin tiedustelupalveluihinsa.

Trumpin ja Putinin seuraava tapaaminen on vasta ensi vuoden puolella, ilmoitti Trumpin turvallisuuspoliittinen avustaja John Bolton keskiviikkona.

Syy lykkäykseen on se, että Yhdysvalloissa tutkitaan Trumpin lähipiirin Venäjä-yhteyksiä.

Lue lisää:

Viikko Helsingin huippukokouksesta – Mitä jäi käteen Trumpin ja Putinin neuvottelusta?

Hätänumeroon 112 soitettaessa saattaa esiintyä häiriöitä Inarin kunnassa Kaamanen, Partakko, Sevettijärvi ja Näätämön alueella. Hätätilanteen sattuessa hakeudu häiriöalueen ulkopuolelle tai Inarin/Ivalon paloasemille, Ivalon poliisiasemalle tai Ivalon terveysasemalle. Hätäkeskuslaitos

Varningsmeddelande

Det kan förekomma störningar i Enare, Kaamanen, Partakko, Sevettijärvi och Näätämö område, då man ringer 112. I händelse av nödsituation, sök er utanför störningsområdet eller till brandstationerna i Enare/Ivalo, Ivalo polisstation eller Ivalo hälsostation. Nödcentralsverket.

VÁRALAŠVUOĐADIEĐÁHUS

Heahtenummár 112-nummárii riŋgedettiin sáhttet leat hehttehusat Anára Gámas, Bárttet, Čeavetjávri ja Njávdán guovllus. Jus heahtedilli šatta, ohcal hehttehusguovllu olggobeallái dahje lagamus dearvvašvuođaguovddážii, buollinstašuvdnii dahje bolesstašuvdnii. Heahteguovddášlágádus.

VAARÂTIÄĐÁTTÂS

Jis suáittá etinummeer 112:tán täst pyehtih leđe vádisvuođah, Aanaar Kaamâs, Päärtih, Čevetjävri já Njiävđám kuávlust. Jis puátá eeti, moonâ kuávlu ulguubel já suáti tobbeen iše, teikkâ moonâ aldemuu tiervâsvuođâ-, puálu-, teikkâ poolis kuávdášân. Etikuávdášlájádâs.

Vaarteâđtõs

Jieʹttnââmra 112 soiʹttjeeʹl vuäiʹtte leeʹd stamldõõzz Aanar Kaamanen, Partakko, Če´vetjäu´rr da Njauddâm vuuʹdest. Jieʹttvueʹjjest ooʒʒõõđ stamldõsvuuʹd åålǥbeälla leʹbe ââldmõs tiõrvâsvuõtt-, čackkeem- leʹbe pååʹlespõʹrtte. Jieʹttkõõskõs-stroiʹttel

Kreikassa viranomaiset ja pelastuspalvelu ovat joutuneet arvostelun kohteeksi tuhoisten maastopalojen jälkeen.

Maastopaloissa on tuoreimman tiedon mukaan kuollut ainakin 81 ihmistä, mutta määrän pelätään vielä nousevan. Loukkaantuneita on lähes 200, joista moni on kriittisessä tilassa.

Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoo, että Ateenan paikallishallintoa ja alueen pelastuspalvelua on kritisioitu siitä, että ne reagoivat liian hitaasti tulipaloihin.

Korkeimman oikeuden syyttäjä on aloittanut selvityksen siitä, miten maanantain tuhoisat palot saivat alkunsa. Lisäksi syyttäjä selvittää väitteitä, joiden mukaan palon kohteiksi joutuneissa kaupungeissa ei olisi ollut kunnollista evakuointisuunnitelmaa.

Pahiten maastopaloista kärsi Matin kaupunki, joka sijaitsee lähellä Ateenaa.

Kreikan pääministeri Alexis Tsipras on julistanut maahan kolmen päivän suruajan.

Italia, Saksa, Puola ja Ranska ovat lähettäneet lentokoneita, ajoneuvoja ja palomiehiä avuksi. Myös Espanja ja Kypros ovat tarjonneet apua.

Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen molempien yksiköiden tehoa jouduttiin laskemaan keskiviikkona 170 megawatin verran kovan helteen vuoksi.

Voimalaitoksen käyttöyksikön johtaja Timo Euraston mukaan tehoa laskettiin noin kahden tunnin ajaksi ympäristöluvan ehtojen täyttämiseksi. Jäähdytysjärjestelmän poistoveden lämpötila oli saatava pysymään laitoksen vesiluvan ehtojen rajoissa.

– Merivesi, joka otetaan sisään, lämpenee prosessin aikana. Kun otettava merivesi on helteen takia lämmennyt, poistettava vesi lämpenee vastaavasti myös ja lähestyy vesiluvan rajaa. Me haluamme tietysti toimia vesiluvan ehtojen rajoissa, ja sen takia laskemme vähän tehoa, jotta näitä ei rajoja ylitetä, Eurasto sanoo.

Eurasto ei osaa arvioida, joudutaanko sama toimenpide toteuttamaan lähipäivänä uudestaan.

– Se riippuu säästä, mutta toivottavasti ei jouduta.

Hänen mukaansa vesilupien rajat ja raportointivelvoitteet ovat muuttuneet, ja asian kanssa halutaan olla varovaisia. Kyseessä oli siis eräänlainen varotoimi.

Poistovedelle asetettu korkeampi raja on Euraston mukaan 34 astetta. Tätä ei saa ylittää missään tapauksessa.

– Tänään varauduimme alempaan, eli 32 asteen rajaan, joka ei ole sellainen raja, jota ei saisi ylittää, mutta sen jälkeen joudumme tekemään ylimääräistä vesialueen seurantaa ja tutkimaan, onko lämpimällä poistovedellä ollut vaikutusta ympäristöön.

Tehorajoitukset pieniä ja lyhytaikaisia – vaikutukset energiantuotantoon vähäiset

Euraston mukaan Fortum käy nyt viranomaisten kanssa keskustelua asiasta. Hän sanoo, että nyt tehdyillä toimenpiteillä on hyvin pieni merkitys Suomen energiatuotannon kannalta, sillä tehorajoitukset ovat pieniä ja lyhytaikaisia.

– Nyt tehty 170 megawatin rajoitus on 17 prosenttia koko voimalaitoksen kapasiteetista ja tehorajoituksen kesto oli vain kaksi tuntia. Ei tämä sähköverkon tai Suomen sähköhuollon kannalta kovin oleellinen asia ole, Eurasto sanoo.

Meriveden lämpötilaan vaikuttaa ilman lämpötilan lisäksi myös tuuli. Mikäli ei tuule, merivesi seisoo ja lämpenee entisestään.

– Jos pikkusenkin tuuli käy, niin merivesi sekoittuu ja viilenee sen verran, että meidän tilanne helpottuu. Tuuli sekoittaa vettä yllättävän paljon ja sitä nyt toivotaan, Eurasto sanoo.

"Hyvin poikkeuksellinen toimenpide", edellinen kerta seitsemän vuotta sitten

Miten Fortum aikoo varautua siihen, jos helteet jatkuvat vielä monen viikon ajan?

– Aiomme toimia lupaehtojen mukaisesti ja rajoitamme laitoksen tehoa tarvittaessa. Kunnioitamme rajoja ja sen mukaan tulemme toimimaan.

– Sähköntuotanto saattaa hieman vähentyä, mutta meillä alkaa muutenkin vuosihuolto puolentoista viikon päästä, jonka ajaksi toisen yksikön osalta sähköntuotanto meneen joka tapauksessa lähellä nollaa, Eurasto sanoo.

Hänen mukaansa tänään tehty toimenpide on hyvin poikkeuksellinen tapahtuma. Viimeksi tällaista rajoittamista on tehty Euraston muistikuvien mukaan vuonna 2011, jolloin kesä oli todella kuuma.

– Aina, kun on erityisen lämpemät kesät, vesilupien rajoja lähestytään.

Eurasto korostaa, että tapahtumasta ei aiheutunut vaaraa ihmisille, ympäristölle eikä laitokselle.

Heinäkuussa Hartwallin tehtaalla Lahdessa on kesälomakausi, mutta koneet pyörivät täydellä höyryllä. Työntekijät ovat tyytyväisiä, sillä nyt tuotteille riittää kysyntää: ihmiset janoavat juomaa.

Hartwallin tehtaalta lähteekin tällaisena hellepäivänä muutamia miljoonia litroja maailmalle.

Erityisesti kuplavesien suosio on tänä kesänä noussut huimasti. Suurin syy on jopa trooppisiksi kutsutut lämpötilat. Hellepäiviä on tämän kevään ja kesän aikana kertynyt nelisenkymmentä.

Hartwallin lisäksi kiirettä on pitänyt Sinebrychoffin ja Olvin tehtailla. Olvin myyntijohtaja Ilkka Auvola kuvailee kesän kuplavesimenekkiä täysin poikkeukselliseksi. Helteet ovat saaneet kuluttajat hamstraamaan vesiä suuriakin määriä.

– En ole tällaista koskaan nähnyt. 30 asteen helteet ovat tuoneet jopa tietynlaisen ostohysterian. Kun seuraan ihmisiä, niin heillä on ostoskärryt täynnä vesiä. Kaupan hyllyistä on tuotteet loppuneet kaikilta panimoilta. Tämä on ollut poikkeuksellista.

Orimattilan K-Supermarketissa vesihyllyllä on käynyt kuhina: puolet hyllyistä ammottaakin tyhjyyttään.

– Varmasti monella muullakin on ollut ongelmia, että tavaraa ei tahdo saada. Tämä viikko on ensimmäinen, kun on vähän hankala tilanne, sanoo teollisten tuotteiden vastaava Minna Järvinen.

Helteinen toukokuu tyhjensi varastot – nyt tuotanto otetaan kiinni

Vesien suosio on ollut niin suurta, että panimoilla on ollut ajoittain vaikeuksia toimittaa kauppoihin ja ravintoloihin tarpeeksi tavaraa. Helteinen toukokuu tyhjensi varastoja ja panimoilla on ollut kesän aikana kiire toimittaa tarvittava määrä kuplavesiä myyntiin.

– Joitakin yksittäisiä pakkauskokoja ei välttämättä saa. Toimitukset saattavat olla myöhemmin perillä, kuin mitä alun perin oli suunniteltu. Joitakin yksittäisiä tuotteita on poikki, mutta oikein hyvin on pysytty perässä, kertoo Hartwallin myyntijohtaja Seppo Salkoharju.

Olvin myyntijohtaja Auvolan mukaan kuuma toukokuu tyhjensi osittain vesivarastot, minkä takia Olvin tehtaalla on ollut hieman tuotannollisia ongelmia. Jotkin tuotteet loppuivat hetkellisesti tyystin.

– Helteet ajoivat varastot alas, ja nyt ajamme niitä kiinni. Kuluttaja tulee saamaan tuotteensa, sanoo Auvola.

Panimoilta vakuutetaan, että kuluttaja saa janojuomansa, vaikka helteet jatkuisivatkin viikkoja, kuten ennusteissa on luvattu.

– Jos nämä jatkuvat määrättömän pitkään, niin saattaa tulla yksittäisissä tuotteissa, että riittävätkö raaka-aineet, korkit ja pulloaihiot, mutta tällä hetkellä ei ole mitään sellaista näköpiirissä.

Terveysinto ja media antoivat kuplavesibuumille siivet

Kaiken kaikkiaan vedenmyynnin menekkiä on panimoiden mukaan lisännyt tänä vuonna kolme tekijää: helteet, terveysbuumi, ja se, että mediat ovat muistutelleet vedenjuonnin tärkeystä ja tarvittavien suolojen saannista.

Kuluttajat ovat terveystietoisia ja seuraavat etikettejä. Panimoilla on huomattu, että erityisesti funktionaalisten vesien – jotka sisältävät esimerkiksi magnesiumia, suoloja tai kaliumia – myynti on noussut.

Helsingin Sanomat uutisoi alkuviikosta, että suosituissa terveys- ja vitamiinijuomissa piilee myös riski. Tutkijan mukaan suomalaisten hampaat ovat alkaneet kärsiä eroosiosta niiden lisääntyneen käytön myötä.

– Vedet ovat terveellisempi vaihtoehto kuin moni muu juoma. Kaikessa pitää olla kohtuus, huomauttaa Hartwallin myyntijohtaja Salkoharju.

Ranskalainen nuorukainen Joris Demange muutti Helsinkiin muutamia kuukausia sitten. Hänelle lyötiin heti faktat Suomesta pöytään:

– Kaikki sanoivat, että Suomessa tehdään Japanin jälkeen kaikkein eniten itsemurhia koko maailmassa.

Kun Demange saa nähtäväkseen EU:n tilastotoimiston Eurostatin tuoreen itsemurhavertailun, hänen on epäuskoisena pakko ottaa paperista kännykällä kuva: Demangen maanmiehet tekevät nykyisin useammin itsemurhia kuin suomalaiset.

Suomessa tehdään vuosittain 13 itsemurhaa sataa tuhatta asukasta kohti, Ranskassa 14. Myös Saksa ja Ruotsi kuuluvat samaan eurooppalaiseen keskikastiin Suomen kanssa.

Itsemurhatilastojen kärjessä keikkuu lähes omassa luokassaan Liettua, jossa sataa tuhatta asukasta kohden tehdään 30 itsemurhaa. Siis yli tuplasti useammin kuin Suomessa. EU-luokan priimuksiin Kyprokseen ja Kreikkaan verrattuna liettualaiset päättävät päivänsä oman käden kautta viisi–kuusi kertaa yleisemmin.

"Suomessa itsemurhien vähentyminen voimakkaampaa"

Helsingin yliopiston psykiatrian professori Erkki Isometsä toteaa heti, että kansainvälisisissä vertailuissa näkyy se, että entisen Neuvostoliiton alueen maat ovat tulleet mukaan tilastoihin. Ennen niistä ei ollut tällaista tietoa saatavilla.

– Kun saatiin lisää tietoa, Suomen asema "maailmankartalla" ikään kuin hahmottui paremmin.

– On aika lailla yleiseurooppalainen trendi, että itsemurhakuolleisuus on laskenut ja siinä mielessä me olemme mukana tässä yleiseurooppalaisessa muutoksessa. Mutta on totta, että se on Suomessa ollut ehkä vielä voimakkaampaa kuin muualla.

Ja toden totta: Tilastokeskuksen luvut itsemurhien kehityksestä osoittavat, että eniten itsemurhia tehtiin 80-luvun lopun juppivuosina. Sen jälkeen itsemurhaluvut ovat tulleet jyrkästi ja jatkuvasti alaspäin. Itsemurhia tehtiin pahimpina vuosina lähes tuplasti nykyiseen verrattuna.

Aiemmin masennuksen hoito oli huonoa, ja se näkyi itsemurhien määrässä

Erkki Isometsä jarruttelee toteamalla, että mitään aivan vedenpitäviä ja yksiselitteisiä syitä itsemurhien määrän vähentymiseen ei voida löytää. On kuitenkin joitakin tekijöitä, jotka ajallisesti sijoittuvat tilanteeseen, jolloin itsemurhien määrä lähti jyrkkään laskuun.

– Ensimmäisenä maana maailmassa Suomessahan toteutettiin 80-luvun lopulla kansallinen itsemurhien ehkäisyprojekti. Se alkoi tutkimusvaiheella, jossa kartoitettiin 80-luvun lopulla kaikki Suomen itsemurhat. Psykiatrisen hoitojärjestelmän tietoisuus itsemurhista lisääntyi huomattavasti.

Isometsän mukaan masennuksen huono hoito oli selvästi aiempiin korkeisiin itsemurhalukuihin vaikuttava seikka. Muun hoidon parantumisen rinnalla 90-luvun taitteessa tuli myös käyttöön aiempaa selvästi helppokäyttöisempiä lääkehoitoja.

– Koska uusilla lääkkeillä oli vanhoja lääkkeitä vähemmän sivuvaikutuksia, myös yleislääkärit uskalsivat määrätä niitä. Minä näen tämän lääkehoidon lisääntymisen ennen kaikkea indikaattorina siitä, että masennusta alettiin hoitaa entistä tehokkaammin.

Masennuslääkkeiden käyttö ei ole kasvanut enää vuoden 2011 jälkeen. Psykiatrisen avohoidon potilaskäyntien määrä on kuitenkin kasvanut huomattavasti, ja Kelan tukemaa kuntoutuspsykiatriaa on aiempaa helpompaa saada.

Taloussuhdanteet ja vuodenajat eivät käy selityksiksi itsemurhien määriin

Selityksiä itsemurhien yleisyyteen on haettu myös erilaisista ulkoisista olosuhteista, kuten vuodenajoista tai taloudellisista suhdanteista.

1930-luvun laman aikaan itsemurhaluvuissa havaittiin selvä piikki. Ja samaa odotettiin Suomea ravistelleesta 90-luvun lamasta. Toisin kävi: itsemurhien määrä lähti laskuun.

– Voi olla, että minkälaisessa yhteiskunnassa eletään, on merkitystä laman kannalta. Esimerkiksi 2008 alkanut lama on nostanut itsemurhakuolleisuutta joissakin Euroopan maissa, Pohjoismaissa vähemmän. Luulen, että yhteiskunnan tarjoama turvaverkko on tässä tärkeä.

Yleisesti uskotaan, että itsemurhia tehtäisiin eniten keväisin ja syksyisin. Tämäkään ei professori Isometsän mukaan ole vedenpitävä fakta.

– Meillä on Suomesta raportoitu, että itsemurhakuolleisuus voisi olla hieman muita aikoja korkeampaa kesäaikana. Tässä helposti yliarvioidaan vuodenaikojen vaikutus kuolleisuuteen.

Joillakin olosuhteilla on tutkittu ja selkeä yhteys itsemurhien määrään. Itsemurhia tekevät enemmän miehet kuin naiset ja pohjoissuomalaiset enemmän kuin eteläsuomalaiset. Myös päihteiden käytöllä on suuri merkitys itsemurhakuolleisuudessa.

– Lähes puolet kaikista itsemurhista on sellaisia, että päihteet tavalla tai toisella niihin, Erkki Isometsä sanoo.

"Kreikkalaiset ovat suomalaisia sosiaalisempia"

Ja ne kreikkalaiset, mikä onkaan salaisuus sen takana, että he niin harvoin päättävät päivänsä oman käden kautta? Kymmeniä vuosia Suomessa asunut kreikkalainen Kimon Papadopoulos uskoo, että helleenien maassa ollaan sosiaalisempia kuin täällä Pohjolassa. Perhe- ja ystävyyssuhteita pidetään korkeassa arvossa.

– Jos minulla on ongelma, juttelen ihmisten kanssa, perheen kanssa, kavereiden kanssa. Ongelma häipyy pois enkä ole yksin.

Hakematta tulee kuitenkin mieleen, miten voi olla mahdollista, että Kreikan talous on rämpinyt vuosikausia suossa ja ihmiset ovat silti jaksaneet uskoa tulevaisuuteen.

– Siltikin ihmiset siellä ovat onnellisempia. Lapset ovat ympärillä. Kulut ovat siellä pienemmät kuin Suomessa, joten pienemmälläkin palkalla pystyy elämään. Olen tavannut monia kreikkalaisia, jotka ovat tulleet Suomeen töihin: insinöörejä, arkkitehtejä, lääkäreitä ja sairaanhoitajia. Heillä on täällä hyvä palkka, mutta se ei riitä. He kaipaavat takaisin Kreikkaan.

Potilasvahinkoilmoitusten määrä jatkaa viime vuonna alkanutta hienoista laskuaan. Tämä ilmenee Potilasvakuutuskeskuksen osavuosiraportista.

– On liian aikaista arvioida tarkkaan, mikä trendin on kääntänyt. Toivomme tietysti, että potilasturvallisuus olisi parantunut ja potilasvahinkoja olisi tapahtunut vähemmän, sanoo korvauspäällikkö Elina Muukkonen Potilasvakuutuskeskuksesta.

Vahinkoilmoitusten määrä nousi 2010-luvulla aina vuoteen 2016 saakka, mutta sitten suunta muuttui.

Tänä vuonna kesäkuun loppuun mennessä uusia vahinkoilmoituksia on tullut Potilasvakuutuskeskukselle noin 4 300.

Se on noin 450 vähemmän kuin vuonna 2017 vastaavana ajankohtana.

Vahinkoilmoituksen tekemiseen on pääsääntöisesti aikaa kolme vuotta siitä, kun vahinko tulee siitä kärsineen tietoon, joten tilastoissa on viivettä.

Monen kohtalona hylkäävä päätös

Moni potilasvahinkoa epäillyt saa hylkäävän päätöksen, sillä viime vuosina korvattavaksi potilasvahingoksi on todettu vain noin kolmannes ilmoituksista.

Tänä vuonna kesäkuun loppuun mennessä ratkaistuista tapauksista korvattaviksi potilasvahingoiksi on arvioitu reilut neljännes, 27 prosenttia.

Niistä suurin osa eli noin 93 prosenttia on luokiteltu hoitovahingoiksi. Toiseksi eniten on ollut infektiovahinkoja.

Potilasvahinkolaissa tarkoitettu hoitovahinko tarkoittaa henkilövahinkoa, joka on aiheutunut esimerkiksi potilaan tutkimuksesta tai hoidosta tai sen laiminlyönnistä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kokenut terveydenhuollon ammattilainen olisi tehnyt tilanteessa toisin ja välttänyt vahingon.

Hylkäyksen syynä on usein se, ettei haitta olisi ollut vältettävissä toisinkaan toimiessa tai että potilaan piti sietää infektio hoitoon liittyvänä riskinä.

– Asianmukaisesta hoidosta huolimatta terveydenhuoltoon liittyy erilaisia riskejä komplikaatioista tai terveydentilan heikkeneminen voi liittyä sairauden normaaliin kulkuun, huomauttaa Potilasvakuutuskeskuksen Muukkonen.

Myös Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki huomauttaa, että läheskään kaikki tapaukset eivät ole potilasvahinkoja.

– Terveydenhuollossa ja erityisesti erikoissairaanhoidossa hoidetaan hyvinkin hauraita, vanhoja ja monisairaita potilaita, joille mikä tahansa toimenpide tai nukutus on jo sinänsä riski.

Myllymäen mukaan jokaisessa leikkauksessa ja nukutuksessa voi tulla yllätyksiä.

– Ne voivat johtua esimerkiksi potilaan sairauksista tai lääkkeiden yhteisvaikutuksista, hän sanoo.

Suomen Potilasliiton puheenjohtaja Paavo Koistinen huomauttaa, että lääkärin vastuulla on selvittää potilaalle huolellisesti operaatioihin liittyvät riskit.

– Potilas ei voi siinä tilanteessa mieltää itselleen, minkälaisia riskejä hoitotoimenpiteestä voi aiheutua. Toivon, että hyvin tarkkaan informoitaisiin potilasta, kun hän tulee vastaanotolle ensimmäisen kerran ja vielä toisen kerran ennen leikkausta.

Polvi- ja selkäleikkauksista otetaan yhteyttä

Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäällikön Elina Muukkosen mukaan eniten korvattavia potilasvahinkoja tapahtuu leikkauksissa ja anestesiassa. Viime vuonna niissä sattuneita vahinkoja korvattiin runsas tuhat, joista lähes puolet liittyi tuki- ja liikuntaelinten toimenpiteisiin.

Myös Suomen Potilasliittoon otetaan eniten yhteyttä kirurgiaan liittyvistä asioista, kuten polvi- ja selkäleikkauksista.

– Hammashoidon osalta juurihoidosta otetaan useasti yhteyttä, puheenjohtaja Koistinen lisää.

Korvauksia ei aina saa, vaikka hoito ei olisikaan ollut täysin asianmukaista. Jos aiheutunut vahinko on kovin vähäinen, korvauksia ei makseta.

Kuinka moni tapaus jää piiloon?

Kaikki tuskin ilmoittavat epäilemästään potilasvahingosta. Kuinka moni mahdollinen tapaus jää piiloon? Suomen Potilasliiton puheenjohtaja Paavo Koistinen uskoo, että näitäkin tapauksia on.

– Jos potilas tuntee epävarmuutta siitä, onko tapahtunut potilasvahinko, kannustamme siihen, että tekee ilmoituksen, hän sanoo.

Osa saattaa jopa pelätä vahinkoilmoituksen tekemistä.

– Edelleen on heitä, jotka kysyvät meiltä liitosta, että jos he tekevät potilasvahinkoilmoituksen, huonontuuko heidän hoitonsa tulevaisuudessa, Koistinen kertoo.

Tavallisen ihmisen voi olla myös vaikea tietää, milloin kyseessä on potilasvahinko ja milloin ei.

– Jos hoitohenkilökunta huomaa, että toimenpiteessä on tapahtunut esimerkiksi jotain odottamatonta, siitä pitäisi kertoa avoimesti ja yhdessä selvittää asia, Koistinen sanoo.

Tutkimuksen ja seurannan puutteet johtaneet kuolemiin

Potilasvakuutuskeskuksen mukaan kuolemaan johtaneet korvattavat potilasvahingot ovat suhteellisen harvinaisia.

Alkuvuoden aikana ratkaistiin 16 tapausta, joissa potilas kuoli tai hänen kuolemansa aikaistui terveydenhuollon toiminnan seurauksena.

– Jos tilanne jatkuu tänä vuonna tasaisena, se tarkoittaa hyvin pientä määrää, Muukkonen huomauttaa.

Yleensä korvattavia kuolemantapauksia on viime vuosina ollut noin 50–80 vuodessa.

Alkuvuoden aikana ratkaistuista kuolemantapauksista viidessä oli kyse siitä, että potilaan tutkimuksissa oli puutteita. Se taas johti diagnoosin ja hoidon viivästymiseen tai väärään hoitoon.

Neljässä tapauksessa potilaan seuranta oli puutteellista vatsan alueen toimenpiteen jälkeen.

Kahdessa tapauksessa potilaan terveydentila oli niin huono, ettei leikkaukseen olisi pitänyt riskien takia ryhtyä laisinkaan.

Vahingon takia kuolleiden ikä oli kahta vastasyntynyttä lukuun ottamatta 54–84.

Huono tiedonkulku voi johtaa ongelmiin

Hoitovahinkoja voivat aiheuttaa esimerkiksi kiire, työkuorma ja tiedonkulun puutteet, Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki arvioi.

– Päivystystilanteet ovat vaativimpia. Jos siellä on liian kova ruuhka, alimitoitettu henkilöstö ja vakavasti sairas potilas jää muun ruuhkan keskelle, kyseessä voi olla erittäin suuri riskitilanne.

Hänen mukaansa potilasturvallisuutta on koko ajan parannettu.

Myllymäki painottaa erityisesti hyvää tiedonkulkua, jotta potilasvahinkoja voitaisiin välttää.

– Jos kriittiset tiedot perusterveydenhuollosta eivät tule sairaalan päivystäjälle tai lääkärin antama hoito-ohje ei välity hoitajalle, vuodeosastolle tai leikkaussaliin, ne ovat riskikohtia. Näihin on myös kovasti yritetty kiinnittää huomiota, Myllymäki huomauttaa.

– Leikkauksessa tai toimenpiteessä voi tulla esimerkiksi yllättävä lääkeainereaktio, jos ei ole ollut tiedossa, että potilaalla on vaikkapa penisilliiniallergia.

Myllymäki lisää, että jos hoito ei tehoa, on tärkeää, että potilas ottaa hoitavaan tahoon yhteyttä, jotta voidaan tehdä lisätutkimuksia.

Hylkäävä päätös voi olla potilaalle järkytys. Se pitäisikin perustella hyvin, sanoo Suomen Potilasliiton Paavo Koistinen.

– Hylkäävän päätöksen jälkeen potilasta ei saisi myöskään jättää yksin. On vaikea tilanne, jos jää epävarmuuteen, että onkohan potilasvahinkoa tapahtunut ja johtuvatko esimerkiksi omat liikkumisvaikeudet siitä, sanoo Koistinen.

Hoitovahinko on myös lääkärille ja hoitajalle henkisesti vaikea paikka.

– Pahinta on se, jos menettää potilaan. Jos esimerkiksi synnytyksessä vauva tai äiti menehtyy, voi olla, että lääkärin työkyky vaarantuu, Lääkäriliiton Myllymäki huomauttaa.

Korvaukset vaihtelevat huomattavasti

Suurin yksittäinen korvauslaji potilasvahingoissa oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla ansionmenetyskorvaus noin kolmanneksen osuudella.

Toisen kolmanneksen muodostivat niin sanotut aineettomat vahingon korvaukset, joihin kuuluu tilapäinen ja pysyvä haitta sekä kosmeettinen haitta.

Loput ovat muun muassa sairaanhoito- ja kuntoutuskustannuksia.

Korvaukset vaihtelevat hyvin paljon. Kaikkien korvausten keskiarvo on noin 25 000 euroa.

– Pienestä potilasvahingosta voi saada muutaman sadan euron korvauksen. Vaikeissa tapauksissa korvaukset voivat olla hyvin paljon suurempia, erityisesti jos potilas jää pysyvästi työkyvyttömäksi, Muukkonen sanoo.

Viime vuonna korvauksia maksettiin noin 40 miljoona euroa.