Vaikka opiskelupaikka olisi kevään yhteishaussa jäänyt saamatta, vielä ehtii. Ammattikoulujen vapaita paikkoja voi nyt hakea ympäri vuoden.
– Voi hakea siinä vaiheessa, kun on tarve saada koulutusta. Opinnot voi myös aloittaa joustavasti, asiantuntija Satu Hornborg Opetushallituksesta sanoo.
Jatkuva haku on osa ammatillisten oppilaitosten uudistusta, joka tuli voimaan viime vuodenvaihteessa. Ympäri vuoden opiskelupaikkaa voivat hakea esimerkiksi ne, jotka eivät ole saaneet paikkaa yhteishaussa tai joilla on jo aiempi tutkinto tai työssä hankittua osaamista.
Monille ympärivuotisen haun mahdollisuus on vielä vieras.
Nurmijärveläinen 20-vuotias Roosa Skogström etsi netistä tietoa media-alan opiskelusta ja hämmästyi huomatessaan, että koulutukseen voi vielä tänä syksynä päästä. Skogström teki pikaisen päätöksen ja kävi saman tien keskustelemassa paikan hakemisesta helsinkiläisessä Stadin ammattiopistossa, joka ilmoitti nettisivuillaan vapaista koulutuspaikoista.
– Kyllä mä yllätyin. Onhan se ihan huikeaa, että saa hakea koko ajan, Roosa Skogström sanoo.
Roosa Skogström sai Stadin ammattiopistossa ohjausta siihen, kuinka voi hakea media-alan opintoihin.Jaani Lampinen / Yle
Opiskelupaikkojen etsiminen vaatii oma-aloitteisuutta
Tarjolle tulevien tutkintokoulutusten tai kurssien bongailu vaatii hakijalta oma-aloitteisuutta. Osa löytyy Opetushallituksen ylläpitämästä Opintopolku.fi -palvelusta. Opintopolkuun on tavoitteena saada koottua kaikki jatkuvan haun koulutukset, mutta tällä hetkellä kaikki oppilaitokset eivät vielä ilmoita sen kautta paikoistaan.
– Kannattaa hakea tietoa Opintopolku.fi-sivuilta, oppilaitosten omilta nettisivuilta ja olla rohkeasti yhteydessä suoraan oppilaitoksiin. Se vaatii aika paljon aktiivisuutta hakijalta itseltään, asiantuntija Satu Hornborg Opetushallituksesta sanoo.
Toistaiseksi ei ole kootusti tietoa siitä, kuinka paljon paikkoja jatkuvan haun kautta on tarjolla.
"Ei tarvitse enää odotella kevääseen tai syksyyn"
Ammattikoulut päättävät itse, mihin koulutukseen jatkuvassa haussa on mahdollista hakea ja miten se käytännössä tapahtuu. Käytäntö on kirjavaa myös siinä, millä perusteilla oppilaitokset valitsevat opiskelijoita kesken vuoden.
Esimerkiksi helsinkiläinen 17 000 opiskelijan Stadin ammattiopisto järjestää hakupäiviä, jolloin voi saada ohjausta ja hakea opiskelupaikkaa. Tällä viikolla niitä pidettiin kahtena päivänä, ja samantyyppisiä on luvassa lisää loppukesän ja syksyn mittaan.
– Koko ajan, kun meillä vapautuu paikkoja, ne täytetään välittömästi. Ei tarvitse enää odotella sinne kevääseen tai syksyyn, Stadin ammattiopiston rehtori Maria Sarkkinen sanoo.
Sarkkisen mukaan paikkoja vapautuu kesken vuoden esimerkiksi siksi, että ammatillisen koulutuksen uudistuksen myötä opiskelu sujuu aiempaa enemmän omaan tahtiin. Siksi moni myös valmistuu kesken vuoden ja paikkoja avautuu.
Stadin ammattiopistolla hakemuksen kävi tekemässä myös 17-vuotias autoalasta kiinnostunut Laith Azhar. Hänelle mahdollisuus hakea opiskelupaikkaa keskellä kesää oli iloinen yllätys, sillä kevään yhteishaussa saatu opiskelupaikka on muuton vuoksi väärällä paikkakunnalla. Kaverit vinkkasivat, että vielä voi hakea.
– Mulla on Tampereella jo valmiiksi opiskelupaikka, mutta mä oon muuttamassa tänne ja haluaisin jatkaa opiskeluja täällä, Laith Azhar sanoo.
Myös ammattikorkeakouluissa vielä tilaa
Jos opiskelu ammattikorkeakoulussa kiinnostaa, vielä ei ole liian myöhäistä senkään suhteen. Täyttämättä jääneiden paikkojen lisähaut ovat parhaillaan käynnissä. Hakuajat vaihtelevat eri oppilaitosten kesken.
– Eniten paikkoja on tekniikassa, Opetushallituksen asiantuntija Satu Hornborg sanoo.
Ammattikorkeakouluissa eri puolilla Suomea olisi tänä syksynä paikka auki vielä noin tuhannelle opiskelijalle.
Voimakas sade on aiheuttanut vahinkoja torstaina aamupäivällä. Rovaniemellä satoi rankasti noin 15 minuutin ajan ukkoskuuron yhteydessä, eivätkä kaupungin viemärit pystyneet ottamaan vastaan kaikkea vettä.
Vesi nousi viemäreistä ainakin Rovaniemen Prisman lattialle, sanoo ryhmäpäällikkö Matti Puranen.
– Ilmeisesti viemäriverkosto oli aivan täynnä, ja nyt sitä tulee sisään katosta ja lattiasta. Työt keskeytyvät nyt siksi aikaa, että saamme lattiat puhtaaksi. Ja jos jossain on tuotteita lattialla, niin siitä tulee vahinkoja, Puranen kuvaili tilannetta kello yhdentoista aikaan.
Purasen mukaan tällainen tilanne toistuu Prismassa keskimäärin kerran viidessä vuodessa.
– Vettä tulee aina silloin tällöin, että katosta tulee joku tippa, mutta viemäristä ei yleensä tule vettä sisään.
Bikka Puoskari / Yle
Pahin tilanne Rautiosaaren ympäristössä
Lapin pelastuslaitos sai 10 tehtävää kuuron aikana. Se joutui raivaamaan teiden ja sähkölinjojen päälle kaatuneita puita sekä pumppaamaan vettä pois yhden talon kellarista.
Pelastuslaitoksen mukaan pahimmat myrskytuhot syntyivät Rovaniemen Rautiosaaressa ja sen ympäristössä, missä myrskytuuli aiheutti useita sähkökatkoja.
Vielä kello 14:n jälkeen sähköt olivat poikki 69 taloudelta Rovaniemellä.
Ukkosen tuhoama ulkovessa Rovaniemen Rautiosaaressa.Jarmo Honkanen / Yle
Tuuli kaatoi kymmeniä puita Hirvaalla
Metsähirvas-hotellin kymmenen hehtaarin suuruiselta tontilta kaatui torstaina aamupäivällä minuutin aikana noin 30 puuta tuulen voimasta.
Hotellin toisen omistajan, Mikko Sirviön mukaan postilaatikkorivistö repeytyi irti maasta ja lensi lähemmäs kymmenen metrin päähän. Naapurin trampoliini on myrskyn jäljiltä vielä puissa.
Puut eivät Sirviön mukaan kaatuneet aivan pihapiiristä, joten hotellin miljöö pysyi samanlaisena. Kaatuneet puut olivat suurimmillaan yhden kuution kokoisia. Lähimmillään ne hipaisivat taloja.
Jalat käyvät tasaista tahtia, kun Barcelona-paitaan pukeutunut poika taittaa taivalta. Hänellä on käsissään fysioterapeutin lainaama puhelin, ja siinä SuperCatista menossa taas uusi taso.
Jalkoihin 9-vuotiaan Eemi Laurilan ei tarvitse katsella, sillä hän ei ole vaarassa törmätä mihinkään. Alustana on kävelymatto, ja poika on tukivaljaissa, jaloissaan liikesensoreilla varustetut tuet.
50 minuutin matkassa kävelyrobotissa tärkeintä ei todellakaan ole määränpää, vaan itse matka, sillä jokaisen askelen tarkoitus on muistuttaa pojalle, mistä kävelyssä on kysymys.
Jaloille olisi tarvetta, sillä Eemi Laurilan lempiaine koulussa on liikunta. Futiksessa poika on maalivahti, ja keväällä koulujenvälisessä turnauksessa hän nappasi Fair Play -kortin. Lisäksi hän harrastaa ratakelausta ja uintia, mutta kaikkein rakkain laji on koripallo.
Eemi Laurila harjoittelee kävelyrobotin valjaissa myös jalkapallon potkimista.Sari Vähäsarja / Yle
Kun Eemi Laurila oli neljä, häneltä löydettiin kasvain selkäytimestä. Leikkauksen riski arvioitiin alunperin liian suureksi. Vanhemmat etsivät kuitenkin lääkärin, joka suostui leikkaamaan, sillä kasvaimen jättäminen paikalleen kasvamaan olisi ollut lääkärin arvion mukaan vielä pahempi vaihtoehto.
Poika halvautui navasta alaspäin, koska kasvain oli painanut selkäytimestä lähteviä hermoja. Kuntoutusvaihtoehtoja etsivä äiti löysi ensin Virosta ja sitten kotimaasta kävelyrobotin, jonka avulla kuntoutustyötä on tehty nyt pian pari vuotta.
Kerran viikossa Eemi Laurila matkustaa kotoaan 150 kilometriä Kannukseen. Muutaman kerran vuodessa pidetään tehosessioita, joiden aikana hän viettää putkeen useamman päivän kävelyrobotin kanssa.
Urakkaa on vaikeutettu koko ajan: matkaa on kasvatettu, maton vauhtia lisätty ja painokevennystä vähennetty. Kun poika alussa kävelytti omaa painoaan 20 kiloa kevyempää massaa, nyt kevennystä on enää viisi kiloa. 50 minuutin aikana hän kävelee nyt 1400 metriä.
– Kevennystä on voitu vähentää koko ajan, kun Eemin kunto on noussut ja jaksaminen parantunut, sanoo fysioterapeutti Riina Puutio Kitinkannuksesta.
Fysioterapeutti Riina Puutio ja Eemi Laurila harrastavat treenin aikana myös esimerkiksi pallottelua ja matikkakisoja.Sari Vähäsarja / Yle
Robotti auttaa muun muassa säilyttämään askelrytmin. Se myös ohjaa jalat pysymään suorassa linjassa sen sijaan, että ne heittelehtisivät sivuille. Valtaosan ajasta pyörätuolissa istuvalle pojalle myös pelkän pystyasennon säilyminen on tärkeää, sillä elimistö joutuu tekemään paljon lisätyötä, kun ihminen on pystyssä:
– Sydämen pitää pumpata verta varpaista päähän asti. Aineenvaihdunnan on tehtävä enemmän töitä. Kun aina seisoo normaalisti, ei edes tule ajatelleeksi, että vitsit: kyllä kroppa tekeekin tosi paljon työtä, kun on pystyasennossa! muistuttaa Puutio.
Laurila on saanut fysioterapeuttinsa mukaan askelrytmin säilymään hienosti ja tietää, milloin pitää siirtää paino jalalta toiselle, jotta ei kaadu.
Keväällä poika sai kotiin mittatilaustyönä tehdyt ortoosit eli jalkatuet, ja harjoittelee nyt kävelyä sielläkin. Kotona kaikki liike pitää tuottaa itse, ja harjoittelumatkat ovatkin aluksi parista metristä muutamaan kymmeneen metriin.
Myös ulkoinen tuki tarvitaan, sillä pojan tasapaino ei ole vielä niin hyvä, että matka taittuisi ilman apukäsiä tai vaikka rollaattoria.
– Matkat varmasti kasvavat kesän aikana, kun pääsee pihalle treenaamaan, uskoo Riina Puutio.
Kun aina seisoo normaalisti, ei edes tule ajatelleeksi, että vitsit: kyllä kroppa tekeekin tosi paljon työtä, kun on pystyasennossa! Fysioterapeutti Riina Puutio
Kuntoutus on ollut jatkuvaa pientä kehitystä. Takapakkia ei ole tullut, mutta kehitys on aaltoillut: huippuhetkiä voi seurata lievä taantuma, kun keho herättelee itseään sopeutumaan muutokseen ja kehitykseen.
Nuoruus tuo etulyöntiaseman kuntoutumiseen, sillä kehossa on vielä paljon kapasiteettia. Puutio on tyytyväinen siihen, missä nyt ollaan, sillä alussa ei voinut ennustaa kehitystä puolentoista vuoden päähän.
Seuraavaankaan saumaan ei näe. Työtä on tehtävä sinnikkäästi:
– Jos olisi ihmenappi tai poppakonsti, totta kai sitä olisi jo käytetty, sanoo fysioterapeutti Riina Puutio.
Kädet ovat vapaina, kun jalat tekevät töitä.Sari Vähäsarja / Yle
Kävely on vain osa kuntoutumista. Eemi Laurila ui paljon, mikä kehittää vartalon hallintaa ja hahmottamista. Kotipaikkakunnalla hän tekee myös lihaskuntoa fysioterapeutin kanssa, jotta vartalossa pysyy voima ja liikkuvuus.
Toisaalta kävelyrobotissa työssä ovat monet osa-alueet: aivot, hermosto, lihakset ja kestävyys. Yhtä ei voi sammuttaa, kun treenaa toisia.
Kuntoutuminen onkin kakkosluokan lopettaneelle Eemi Laurilalle kovaa hommaa. Kuin toinen työ koulun jälkeen, määrittelee fysioterapeutti Riina Puutio.
– Se on raakaa työtä, sitä pitää jaksaa sinnikkäästi tehdä. Mutta Eemi on sisäistänyt sen hyvin.
Välillä yksitoikkoisilta tuntuvia kävelysessioita piristetään yhteisillä touhuilla. Fysioterapeutti on tarvittaessa myös matikkakilpailun osapuoli, päässälaskukone tai tietovisailija. Viimeksi oli fysioterapeutin vuoro hävitä matikassa. Välillä pallotellaan ilmapalloilla tai potkitaan keiloja.
Tsemppaamisessa auttavat pojan omat tavoitteet ja toiveet.
– Jalkapallo on Eemin lempiharrastuksia. Se motivoi, kun huomaa, että saa vasemmalla jalalla potkaistua paremmin kuin vaikka kaksi kuukautta sitten, sanoo Puutio.
Ne, jotka eivät pääse seuraamaan kisaa reittien varsille tai haluavat juuri siellä pysyä parhaiten kärryillä kisatilanteesta, voivat seurata sekuntipeliä ja nostattaa tunnelmaa Ralliradion avulla.
Ralliradio seuraa nopeatempoisessa kisassa sekä WRC1-luokan että WRC2-luokan kärkikuljettajien menoa kaikilla erikoiskokeilla ja huoltotauoilla. Kisastudio palvelee suomeksi, englanniksi ja välillä jopa viroksi.
Studiossa ovat koko rallin ajan Jussi Lindroos, Sanna Pirkkalainen, Tony Melville ja asiantuntija Riku Tahko.
Ralliradion tiimi koostuu erikoiskokeita kiertävistä reporttereista, varsinaisesta kisastudiosta Paviljongin ytimessä, radiotalon ohjaamosta sekä tekniikka- ja tuotantoportaasta. Uutuutena Moksin ja Tuohikotasen erikoiskokeilta ralliyleisön tunnelmia välittää Hanna Seikola.
Rallipäivien hulvattomilla jatkoilla Ralliradio vaihtaa vapaalle J-P Taskisen Bensaa suonissa –ohjelmalla. Ralliyleisön ääneen päästävä Bensaa suonissa on saanut tänä vuonna luvan jatkaa ohjelmaa keskiyön jälkeenkin avoimen lopun -periaatteella torstai-, perjantai- ja lauantai-iltana.
Aikataulu:
TO 26.7.
08.10- Testierikoiskoe, Vesala. Toimittajina Joni Pakarinen ja Riku Tahko.
Kun kylän oma poika konsertoi, väistyvät tieltä risut ja männynkävyt. Lahden mäkimontussa järjestetään elokuun lopussa kaksi Cheekin jäähyväiskonserttia, jotka vetävät yleisöä yhteensä 60 000.
Lahden maauimala on kaupunkilaisille rakas helteiden keskellä: hyppyrimäkien alla sijaitsevassa uimalassa on polskinut aina hellepäivinä noin 1 500 ihmistä.
Konsertin rakentamisaikataulun aikaistuminen liki kahdella viikolla merkitsee muutoksia Lahden maauimalassa polskiville tavallisille uimareille ja kilpauimareille. Maauimala suljetaan keskiviikkona 1. elokuuta, kun aiemmin ilmoitettu ajankohta olisi ollut 12. elokuuta.
Samalla peruuntuvat mäkihypyn ja yhdistetyn SM-kesäkisat, jotka olisivat olleet urheilukeskuksessa ennen konserttia.
Maauimalassa on Lahden ainoa 50-metrinen allas.Janne Ahjopalo / Yle
Lahden Hiihtoseura: "Taloudellisesti erittäin raskasta"
Mäkihyppääjien keskuudessa konserttijärjestelyjen uusi aikataulu herättää närää. Seuran mäkihypyn ja yhdistetyn puheenjohtaja Matti Tiira kertoo, että asiasta on keskiviikkona otettu yhteyttä Lahden kaupungin edustajiin ja heidän kauttaan konserttijärjestäjään.
Lahden urheilukeskuksessa oli tarkoitus järjestää nuorten mäkihypyn ja yhdistetyn SM-kesäkisat 11.–12. elokuuta. Jos kisat ja niitä edeltävät harjoitukset peruuntuvat, on se hiihtoseuralle Tiiran mukaan "taloudellisesti erittäin raskasta" ja muutenkin hankalaa. Lahtea vastaavia harjoitusolosuhteita mäkihyppääjille ei löydy lähempää kuin Kuopiosta.
Siinä tapauksessa seura tulisi todennäköisesti hakemaan korvauksia, mutta Tiira ei osaa vielä sanoa mikä korvaava taho olisi.
Emme halua misään nimessä, että kisat siirretään toiseen kaupunkiin. Matti Tiira
Tiira toivoo, että konserttijärjestäjän kanssa päästäisiin sopimukseen kesäkisojen järjestämisestä. Jos rakentamisen voisi aloittaa suurmäen alta maauimalan kohdalta ja kahta pienempää mäkeä saisi käyttää vielä kisoihin asti, ongelmaa ei olisi.
Mikäli ratkaisuun ei päästä, kisoja joudutaan siirtämään syksymmälle.
– Emme halua misään nimessä, että kisat siirretään toiseen kaupunkiin.
Kilpauimarit pähkäilevät pyöräilyä
Lahden Uimaseuralle konserttijärjestelyjen aikaistuminen parilla viikolla tuli yllätyksenä. Varapuheenjohtaja Tommi Backmanin mukaan uimarit joutuvat nyt miettimään korvaavia tapoja treenaukselle.
– Valmennuksen puolella mietitään, voidaanko uimista korvata esimerkiksi polkupyöräilyllä.
Kaupunki avaa ensi viikolla Saksalan uimahallin korvaamaan maauimalan sulkemista etuajassa, mutta Lahden Uimaseura ennakoi uimahalliin tilanahtautta. Allas on myös pituudeltaan vain 25-metrinen, kun maauimalassa se on kaupungin ainoana paikkana 50 metriä.
Seuralla on niin sanottuja lisenssiuimareita 90, kun jäsenmäärä on kokonaisuudessaan 800.
Tavalliset uimaritkin ovat hämillään maauimalan sulkemisesta varsinkin nyt, kun hellekausi on meneillään. Luonnonvesissä on tehty paikoin sinilevähavaintoja, joten maauimala on ollut etenkin lapsiperheille varma vaihtoehto.
Sanna Keltanen arvostaa Cheekin luomaa huikeaa uraa. Vierellä Helmi ja Taika Keltanen.Janne Ahjopalo / Yle
Mäntsälästä Lahteen tyttöjen kanssa saapunut Sanna Keltanen ei kuitenkaan harmittele suuremmin maauimalan sulkemista.
– Vaikka Cheek ei ole minun musagenreäni, kyllä ihmisille pitää tarjota huikeita elämyksiä. Mutta kyllähän tuo neljä viikkoa on aikamoisen pitkä aika konserttilavan rakentamiseen.
Perheensä kanssa uimaan tullut hollolalainen Lasse Eho ihmettelee rakentamiselle varattua pitkää aikaa.
– Vaikka en ole rakennusalan insinööri, niin kyllä neljä viikkoa kuulostaa korvaani aikamoiselta liioittelulta. Ymmärrän täysin uimareiden harmituksen.
Lasse Eho kertoo, että perhe päätyi maauimalaan osittain siksi, koska luonnonvesien sinilevä askarruttaa.Janne Ahjopalo / Yle
Odotellaan betonin kuivumista
Lahden kaupungilta kerrotaan, että neljän viikon rakentamisaika johtuu erityisesti betonivalusta.
– Maauimalan allas tyhjennetään, suojataan ja täytetään hiekalla. Sen jälkeen tehdään betonista perustus. Betonin kuivuminen vie aikaa, kertoo väliaikainen kaupunginjohtaja Mika Mäkinen.
Kaupunginjohtaja kertoo, että konserttijärjestelyissä havahduttiin turvallisuusnäkökohtiin.
– Mäkimonttuun tulee 60 000 ihmistä, mikä vaatii vahvoja perustuksia. Emme voi ottaa turvallisuusriskiä. Onneksi meillä on Lahdessa käytössä uimarantoja ja Saksalan uimahallikin avataan, toteaa Mäkinen.
Kaupunginjohtaja ei halua arvioida, paljonko Lahti menettää tuloja maauimalan normaalia aikaisemman sulkemisen takia.
Cheekin taustaorganisaatiosta pahoitellaan aiheutunutta harmia uimareille ja mäkihyppääjille.
– Olen pahoillani, jos konserttijärjestelyistä aiheutuu harmia muille. Jotta näin suuri lava voidaan rakentaa paikalle turvallisesti, vaatii se mittavat perustustyöt, sanoo promoottori Rauha Kyyrö.
Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker lupasi, että EU laskee Yhdysvaltain teollisuutta koskevia tariffeja. Lisäksi EU tuo jatkossa enemmän soijapapuja ja nesteytettyä maakaasua Yhdysvalloista.
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump puolestaan lupasi harkita uudelleen EU:lle asettamiaan teräs- ja alumiinitulleja. Trump ja Juncker sanoivat, että edustamansa tahot sitoutuvat yhdessä työskentelemään sen eteen, että teollisuustuotteiden tullimaksut voitaisi poistaa.
Trumpin asettamat teräs- ja alumiinitullit ovat johtaneet EU:n vastatoimiin ja lietsoneet pelkoa täysimittaisesta kauppasodasta. Vielä ennen neuvotteluiden alkamista Juncker oli sanonut, että ei ole kovin optimistinen.
Yhdysvaltojen kauppa Euroopan suuntaan vahvasti alijäämäinen
Miksi Yhdysvallat ja EU olivat joutuneet näin pahalle törmäyskurssille ja kauppasodan partaalle?
Ylen Päivän kasvo -ohjelmassa vieraillut pääekonomisti Tiina Helenius Handelsbankenista arvioi perussyyn olevan sen, että Yhdysvaltojen kauppa on reilusti alijäämäinen suhteessa Eurooppaan.
– Trump näkee, että suuret alijäämät Yhdysvaltojen kaupassa ovat osoitus siitä, että Yhdysvaltoja käytetään hyväksi ja viedään heiltä työpaikkoja. Jos katsotaan isoja alijäämiä Yhdysvaltojen kaupassa, sieltä nousee Kiinan lisäksi Saksa, Helenius arvioi.
Heleniuksen mukaan Yhdysvaltojen ja Saksan kauppa on mittavasti alijäämäistä Yhdysvaltojen suuntaan. Saksa vie Yhdysvaltoihin paljon enemmän tuotteita ja palveluja, kuin mitä se sieltä tuo.
– Koska Saksa ei neuvottele yksin Yhdysvaltojen kanssa, vaan EU:n kautta, pullistelu kohdistuu koko EU:hun. Trumpin uhkaamat autotullit, joita ei nyt tulekaan, olisivat iskeneet pääosin Saksaan. Mutta alumiini- ja terästullit ovat edelleen olemassa, Helenius sanoo.
Hänen mukaansa on jo viitteitä siitä, että Suomeen voisi koitua vaikutuksia Trumpin asettamista alumiini- ja terästulleista.
– Teräksen hinta on noussut jo Yhdysvalloissa. Se vaikuttaa myös terästä ja alumiinia käyttäviin yrityksiin Suomessa.
Miksi Trump on ottanut käyttöön näin kovat kauppapoliittiset keinot? Helenius uskoo, että taustalla on sisäpoliittisia tekijöitä.
– Kongressivaalit lähestyvät, ne ovat marraskuun alussa. Presidentinvaali oli tiukka. Jotta republikaaneille jatkuisi menestys sisäpolitiikassa, Trumpin pitää saada onnistumisia.
Heleniuksen mukaan Trump näkee kauppatilanteen niin, että amerikkalaisen teollisuuden, joka on investoinut Yhdysvaltojen ulkopuolelle, tuotantoketjut olisi saatava palaamaan takaisin Yhdysvaltoihin.
– Globaalien yritysten tuotantoketjut ovat hyvin hajallaan. [Amerikkalaisen Applen] iPhone on tästä hyvä esimerkki. Sen valmistus on Kiinassa, mutta osia tulee monista maista.
Trump on julistanut kauppasotaa EU:n ja Venäjän lisäksi myös Kiinalle. Heleniuksen mukaan Kiina toteuttaa vahvaa omaa teollisuuspoliittista ohjelmaa.
– Kiina haluaa olla strategisilla toimialoilla omavarainen ja nousta teknologisessa osaamisessa – lisätä arvoa, mitä se valmistaa. Kiina haluaa vaurastua, synnyttää hyvää maan suurelle keskiluokalle ja vastata keskiluokan unelmiin, Helenius arvioi.
Pääekonomisti uskoo, että Kiina on jollain tapaa säikäyttänyt amerikkalaiset ja etenkin Trumpin.
– Sillä se, kuka hallitsee teknologiaa, on myös sotilaallisesti vahva valtio. Tässä on kyse maailman herruudesta, siitä kenellä on globaali geopoliittinen hegemonia, Helenius sanoo.
Oli toukokuu tulenaroilla Golanin kukkuloilla. Prikaatikenraali Mauri Koskela oli mennyt jo vuoteeseensa tukikohdassa Syyrian puolella tulitaukolinjaa.
Hän havahtui kranaatin räjähdyksiin. Ääni vain voimistui. Syyriassa olevat iranilaisjoukot olivat ampuneet ohjuksia kohti israelilaisia. Israel puolestaan teki ilmaiskuja iranilaisten asemiin.
Koskela ymmärsi olevansa joukkojensa kanssa kahden tulen välissä.
Koskela palveli kahden vuoden ajan Golanilla apulaiskomentajana YK:n rauhanturvaoperaatiossa. Undof-operaatio on vahtinut Israelin ja Syyrian välistä tulitaukolinjaa vuodesta 1973.
Syyriassa riehuva sisällissota on tehnyt Golanin tilanteesta aiempaa räjähdysherkemmän. Toukokuussa Syyriassa olevien iranilaisjoukkojen ja Israelin väliset jännitteet olivat kärjistyneet vaarallisiksi yhteenotoiksi.
Yle Uutisgrafiikka
Koskela käski joukkonsa suojaan. Lähellä oleviin tykistöasemiin ammuttiin. Alkoi puhelinruljanssi kovin panoksin. Koskela oli yhteydessä eri osapuoliin ja yritti rauhoittaa vaarallista tilannetta.
– Sain välitettyä oikeaa tietoa puolin ja toisin siitä, missä kukakin oli ja mitä oli tehty. Ennen kaikkea välitin tietoa siitä, mitä toinen aikoi tehdä, jos toinen ei pidättäytyisi.
Lopulta osapuolet rauhoittivat tilanteen. Puolentoista vuorokauden ponnistuksen jälkeen Koskelalla oli aikaa pysähtyä miettimään, mitä oli tapahtunut.
– Todellisuus iski oikeastaan vasta, kun luin seuraavana päivänä suomalaisia uutisia. Silloin loksahti, millaisessa tilanteessa oli saanut tai joutunut olemaan, Koskela muistelee kahvilassa Tampereen helteessä.
Hän palasi komennukseltaan Suomeen kesäkuun alussa.
Koskela tarkasteli Syyrian puolella tulitaukolinjaa olevan Camp Faouarin tuhoja ennen kuin se otettiin jälleen käyttöön vuonna 2016.Mauri Koskelan kotialbumi
Koskelalla on pitkä perspektiivi kansainvälisiin konflikteihin. Hän on palvellut rauhanturvatehtävissä niin Liberiassa ebola-alueilla, Afganistanissa kuin Balkanillakin.
Kaikki alkoi kuitenkin Golanilla. Koskelan ensimmäinen kansainvälinen komennus oli siellä vuonna 1989. Kuten nykyäänkin, Syyria ja Israel olivat teknisesti sotatilassa. Israel on miehittänyt Golanin kukkuloita vuosikymmeniä.
Silti Golanin tilanne oli Koskelan mukaan aiemmin yksinkertaisempi.
– Vastakkain oli kaksi valtioita, joiden solmimaa tulitaukosopimusta valvoimme. Ainakin nuoresta upseerista vaikutti siltä, että molemmat osapuolet pyrkivät kunnioittamaan sopimuksia.
Vuonna 2011 Syyriassa alkoi sisällissota. Sen seurauksena tulitaukolinjasta on tullut paljon tulenarempi. Tulitaukolinjan lähelle ei saisi tuoda raskaampia aseita ja myös aseiden määrää on rajoitettu.
– Molemmat ovat tuoneet aseita aivan lähelle. Ja niitä on sitten valitettavasti käytetty toinen toista vastaan, Koskela sanoo.
Sota on muuttanut Golanin tilanteen myös sotkuisemmaksi. Syyriaan syntyi sodan myötä useita erilaisia kapinallisryhmiä, joilla on omat tavoitteensa. Osa on maltillisempia, paikallisia ryhmittymiä. Osa hyvinkin radikaaleja.
Israel on antanut sodan aikana kapinallisalueille rajan tuntumassa humanitaarista apua. Muustakin avusta kapinallisille on huhuttu, mutta YK:lla ei ole siitä todisteita.
Ilmaiskut nostattivat savupilven Arab Asudin syyrialaiskylän ylle. Syyrian hallinto pyrkii valtaamaan maan eteläisiä osia kapinallisilta.Atef Safadi / EPA
Viime viikot tilanne Golanilla on ollut erityisen jännittynyt. Syyrian hallinnolla on käynnissä operaatio, jossa se pyrkii valtaamaan Etelä-Syyriaa kapinallisjoukoilta.
Taistelut ovat läikkyneet tulitaukolinjan yli. Tiistaina Israel ampui alas syyrialaisen hävittäjän.
Koskela ei usko, että Syyria tai Israel haluavat lisätä yhteenottoja. Syyrialle ensisijainen tavoite on alueiden valtaaminen takaisin kapinallisilta.
Israelin keskeisin tavoite taas liittyy Iraniin.
Iran ja sen liittolainen, shiiajärjestö Hizbollah tukevat sotilaallisesti Syyriaa taisteluissa kapinallisia vastaan. Israel kokee arkkivihollisensa Iranin joukot uhkana. Se on tehnyt jo pitkään ilmaiskuja iranilaisia ja Hizbollahin joukkoja vastaan Syyriassa.
– Heille punaisena vaatteena on se, ettei Hizbollahiin ja Iraniin liittyviä joukkoja päästetä lähelle, Koskela sanoo.
Iranin rooli Syyriassa on noussut polttavaksi kysymykseksi kansainvälisessä politiikassa. Israelin lisäksi Iranin läsnäoloa Syyriassa ongelmallisena pitää nimittäin Yhdysvallat.
Israel ja Yhdysvallat pyrkivät vaikuttamaan asiassa Venäjään, joka taistelee Iranin tavoin Syyrian hallinnon tukena.
Kulisseissa käydään vääntöä koko Syyrian tulevaisuudesta. Taistelut ovat kääntyneet selvästi presidentti Bashar al-Assadin hallinnon eduksi.
Toinen kysymys on, millainen Syyria poliittisissa pöydissä hahmottuu. Sekä alueelliset että kansainväliset mahtivaltiot haluavat vaikuttaa asiaan.
Ratkottavana on monia kysymyksiä miljoonien pakolaisten tulevaisuudesta jälleenrakennukseen. Eivätkä taistelutkaan ole ohi.
Yle Uutisgrafiikka
Koskela on huolestunut siitä, mitä Syyriassa toimiville radikaaleille taistelijoille tapahtuu. Kun Syyrian armeija on vallannut uusia alueita, kapinallisryhmät on usein pakotettu vetäytymään tai heidät on evakuoitu kapinallisalueille Pohjois-Syyriaan.
– Etelästä heitä siirrettiin järjestäytyneinä joukkokokonaisuuksina pohjoiseen, Koskela kuvailee.
Kun Syyrian hallinnon joukot ovat vallanneet Etelä-Syyrian, katseet kääntyvät hyvin todennäköisesti pohjoisen valtaukseen. Siellä on merkittävin yhä olemassa oleva kapinallisalue Idlib. Koskela on huolissaan siitä, minne radikaalimmat taistelijat lopulta päätyvät, jos Idlib vallataan.
– En näe tässä tilanteessa muuta suuntaa kuin Turkki. Ja kuten tiedetään, Turkista suunta kulkee helposti tänne Eurooppaan. Ja nyt kyseessä on hyvinkin tällaisista ääriliikkeiden edustajista.
Prikaatikenraali Mauri Koskela Golanin kukkuloilla huhtikuussa.Teijo Valtanen / Yle
Koskelan palattua Suomeen, Undof-operaatiossa ei ole suomalaisia. Hän kantaa huolta siitä, että Suomen osallistuminen rauhanturvatehtäviin on vuosien mittaan vähentynyt.
Sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä on tällä hetkellä vajaat 500 ihmistä. Johtotehtävät operaatioissa menevät Koskelan mukaan usein maille, jotka ovat panostaneet operaatioihin myös lähettämällä joukkoja.
– Huolestuneena olen seurannut, että meillä ei ole ehkä samanlaista painoarvoa kaikissa pöydissä ja kabineteissa, mitä kenties on ollut, Rauhanturvaajaliiton puheenjohtajana toimiva Koskela sanoo.
Hän muistuttaa, että avaintehtävien kautta Suomi saa enemmän vaikutusvaltaa kansainvälisissä organisaatioissa. Samalla karttuu tärkeitä yhteyksiä. Komennuksilla kerätään myös arvokasta kokemusta konfliktitilanteista. Kaikki tämä vahvistaa Suomen omaa puolustuskykyä.
– Kun aseellisen konfliktin keskellä joutuu hillitsemään hermot ja tekemään päätöksiä, se on kokemusta, jollaista Suomessa ei saa. Avaintehtäviin määrättävien henkilöiden olisi hyvä käydä näissä kriisinhallintaoperaatioissa.
Kreikassa on jatkettu etsintöjä maastopalojen uhrien löytymiseksi. Tuoreimman tiedon mukaan paloissa on kuollut ainakin 83 ihmistä, mutta määrän pelätään vielä nousevan.
Pahiten maastopaloista kärsi Matin kaupunki, joka sijaitsee lähellä Ateenaa. Ilmakuvat alueelta paljastavat lohduttoman näyn.
Kreikan julkisen järjestyksen ministeri Nikos Toskas sanoi torstaina, että Kreikalla on vahva osoitus siitä, että maastopalot saivat alkunsa tuhopoltosta.
Toskas sanoi, että maanpinnasta tehtyjen tutkimusten tulokset ehdottavat, että palot olisi sytytetty tahallaan. Hän kuitenkin lisäsi, että äärimmäiset sääolosuhteet vaikuttivat tulen leviämiseen.
Kreikan puolustusministeri Panos Kammenos on herättänyt raivoa kansalaisissa sanomalla BBC:lle, että asukkaiden laiton rakentaminen olisi pahentanut katastrofia.
Kammenos tapasi vihaisia paikallisia vieraillessaan Ateenan tuhoutuneilla alueilla tällä viikolla.
26.7. kello 21.48 lisätty Kreikan epäily palojen syttymissyystä.
Olen tyypillinen Helsingin kalliolainen: kotoisin maalta. Rakastan kotikaupunginosaani juuri sen urbaaniuden takia. On ratikat, baarit, lippakiska, yleiset saunat ja yleistä sekavuutta. Suhteeni Kallioon on tunteikas – mutta ei sentään niin tunteikas, kun suhteeni kotipaikkakuntaani Kuusamoon. Iivaara, Kitkajoki, Myllykoski… en ole ainoa kuusamolainen, joka ei voi katsella niitä alkamatta uskoa jumaliin.
Olen onnellisessa suhteessa sekä kaupungin että maaseudun kanssa. Siksi en tajua, miten Suomi on taas onnistunut kehittämään kaupungit vastaan maaseutu -keskustelun.
Ehkä vastaajat eivät kuitenkaan ole läpeensä typeriä. Maalla kyllä tiedetään omasta kokemuksesta, ettei syrjäseuduilla saa nykyäänkään peruspalveluita säällisen matkan päästä. Virkeissäkin osissa Suomea on tilanne, jossa synnyttämään lähdetään satojen kilometrien päähän, ja lähin poliisi on Norjassa. Ei tälle kannata kauheasti ilkkua, ellei kuulu neroihin, joilla on ratkaisu gallupin taustalla olevaan kysymykseen:
Millaista aluepolitiikkaa Suomessa olisi viisasta tehdä, kun kaupungistuminen etenee?
Kepulle tai gallup-vastauksille ilkkuminen ei ole visio.
Kysymys rakennemuutoksen hallitsemisesta on vaikea mutta akuutti. Ihmettelen, miten surkean vähän jopa johtavat poliitikot esittävät visioitaan aiheesta. Kepulle tai gallup-vastauksille ilkkuminen ei ole visio.
Kun Suomi puhuu suomalaisten asuinpaikoista, ”kaupungit” tarkoittaa Helsinkiä, ja maaseutu kaikkea muuta elämää. Aluepolitiikkaa ei nähdä kaikkia koskevana ongelmana, vaan rakennemuutoksen häviäjien pyristelynä. Suomessa on jo nyt noin 140 000 autiota taloa. Syrjäseudut ovat tyhjentyneet. Ei siellä ole mitään palveluja. Veroistaan huolissaan oleva kaupunkilainen voi olla tältä osin huoleti.
Ikääntyviä suomalaisia – käytännössä meidän kalliolaisten vanhempia ja isovanhempia – asuu maakunnissa paljon. Tämä rasittaa monen kunnan taloutta siinä määrin, että niiden on mahdotonta tulla toimeen ilman valtion apua. Ne, jotka jaksavat muistuttaa kaupunkilaisten elättävän maalaisia eivät yleensä esitä ajatuksia siitä, miten ikääntyvät suomalaiset pitäisi hoitaa. Roudataanko kaikki mummot ja papat Helsinkiin? Perustetaan Malmin lentokentälle jättimäinen mummola! Vai tehdäänkö koko Suomesta Kauniainen: kaikki ovat varakkaita ja terveitä. Pelkkiä nettomaksajia maa täyteen, alhainen veroprosentti ja jokaiselle tramppa sekä kaksi autoa!
Vai miten pitäisi toimia? Lakkauttaa maalta rahasyöpöt, kuten sairaalat ja koulut? Mitkä niistä?
Ehkä aluepoliittinen visiointi ei kiinnosta, koska se on vaikeaa.
Monen suomalaisen kunnanjohtajan edessä on kuntalaisten ikäjakauma. Kuvio on sienen mallinen. Lapsia on sen verran, että sieni pysyy pystyssä. Työikäisiä on niukasti: sienen jalka on kapea. Mutta hattu, se on mehevä: kuudenkympin ja kirkkomaan välillä on valtavasti huollettavia.
Miten Suomen talouden ongelmat ratkeaisivat sillä, että nämä ihmiset muuttaisivat kaupunkeihin?
”Maalla” on monenlaista: osa elää ”maalaista” arkea, osa ei.
Kun kaupunkilaiset puhuvat kaupungistumisesta, he puhuvat voittajien suulla: kaupungistuminen on luonnolaki, katsokaa nyt, täällä ollaan, elinvoimaisina ja tehokkaina! Viis siitä, että kaupunkilaiset ovat yleensä kotoisin maalta, suurin osa työttömistä asuu pääkaupunkiseudulla, ja Uusimaa on lähinnä metsää ja peltoa.
En ajatellut olevani ”maalainen” ennen Helsinkiin muuttamista. ”Maalla” on monenlaista: osa elää ”maalaista” arkea, osa ei. Kun itse ajauduin asumaan Helsingin Haagaan, halusin nopeasti pois. Sehän oli ihan kuin Kuusamo! Samat matalat talot, pienet piirit ja hipihiljaisuus. Kun tutustuin espoolaisiin, aloin viettää aikaa kodeissa ja pihoissa, jotka ovat kuin kopioita lapsuudesta maalla. Tyhjää tilaa, autoilua, metsiä, grillejä.
Se että viihdyn itse parhaiten Helsinkiä isommissa kaupungeissa ei vaikuta siihen, miten toivoisin muun Suomen elävän. Veroillani saa hoitaa sekä kaupungin sosiaalisia ongelmia että maaseudun koulukyytejä. Isot tulevaisuuden kysymykset ovat joka tapauksessa kokonaan yhteisiä.
En tiedä, miten Suomessa olisi viisainta hoitaa vaihe, jossa kaupungistuminen etenee, mutta maaseutua ei ole mieltä aktiivisin toimin tyhjentää.
Tämän viikon keskustelua seuratessa mieleen on hiipinyt tällainen ajatus: odotan Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren presidenttiehdokkuutta, sillä sitten hänestäkin tulee koko Suomen ystävä. Hämeessä oleva kakkosasunto on varmaankin tärkeä henkireikä, ja kuva Vapaavuoresta vain Helsingin asioita ajavana poliitikkona on median luoma harha.
Maaseudun ihmiset, kohta meitäkin muistetaan!
Reetta Räty
Kirjoittaja on valtiotieteiden maisteri, joka ei haluaisi jättää aluepolitiikkaa kepulaisille.
”Jos voisit jälkikäteen valita, niin millä vuosikymmenellä olisit mieluiten ollut tässä kusessa?”
Ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen Helsingin yliopistosta on hetken hiljaa, naurahtaa sitten ja vastaa.
Mutta ennen vastausta kerrotaan, miten näin synkkään kysymykseen päädyttiin. Mistä Hukkinen puhui, kun häneltä kysyttiin, onko joka vuosikymmenellä oma uhkakuvansa?
Äänetön kevät nosti metelin ympäristön tilasta
Ympäristötietoisuus idätettiin alun perin tuholaismyrkyissä ja ilmansaasteissa.
Yhdysvalloissa huolestuttiin 1960-luvulla siitä, miten DDT ja muut tuholaismyrkyt kulkevat ravintoketjussa. Tajuttiin, että tie kasveista vie eläimiin ja lopulta ihmisiin.
Huolen toteemiksi kohosi biologi Rachel Carsonin kirja Äänetön kevät (1962). Kirjan nimi kuvasi, miltä lintujen laulu luonnossa kuulostaa, jos ympäristömyrkyille ei tehdä mitään.
Carsonin kirja johti DDT:n kieltämiseen Yhdysvalloissa ja monessa Euroopan maassa.
Paine ympäristönsuojeluun kasvoi ja 1970-luvun alussa presidentti Richard Nixon taipui perustamaan Yhdysvaltoihin ympäristöviraston.
– Se ei taatusti ollut vanhoillisen Nixonin sydäntä lähellä, vaikka oli muuten hänelle poliittisesti fiksua, Hukkinen hymähtää.
Pian tämän jälkeen koko läntinen maailma törmäsi ensimmäistä kertaa maailmanlaajuiseen ympäristökriisiin.
Raportti ”Kasvun rajat” käsikirjoitti painajaisen, öljykriisi toteutti sen
Vuonna 1973 Lähi-idässä sodittiin ja maailmanpolitiikan pyörä kääntyi asentoon, jossa öljyn tuotannosta ja hinnasta tuli poliittinen painostuskeino. Energiaa oli aiemmin riittänyt tuhlattavaksi asti, nyt siitä oli yhtäkkiä pula.
Öljykriisi ravisutti läntistä maailmaa. Suomessakin ryhdyttiin hätätoimiin.
Asuntojen lämpötilaa laskettiin talvesta huolimatta. Harkittiin jopa, pitäisikö television lähetykset lopettaa yhtenä päivänä viikossa energiansäästösyistä.
Aivan kriisin aattona ilmestyi raportti Kasvun rajat (1972), jossa joukko arvostettuja tutkijoita laski malleja siitä, miten kauan luonnonvarat riittävät ihmiskunnalle.
Öljykriisin tunnelmissa raportti revittiin käsistä. Se on edelleen yksi tunnetuimpia ympäristönsuojeluun liittyviä kirjoja. Professori Hukkinen kehuu sitä vieläkin.
– Kasvun rajat ennakoi esimerkiksi sen, että perinteinen öljyntuotanto kääntyy laskuun 2000-luvun alussa. Juuri näin kävi ja nyt tuotantoa paikkaavat liuskeöljy ja maakaasu, Hukkinen sanoo.
Ympäristötietoisuuteen herännyt maailma siirtyi öljykriisi lähimuistissaan 1980-luvulle. Siellä uusi merkkiteos odotti läpimurtoaan. Kirjan menestystä edesauttoi Ukrainassa räjähtävä ydinvoimala.
Saksassa oli öljykriisin aikaan kiellettyä ajaa moottoriteillä sunnuntaisin. Kuva vuodelta 1973.AOP
Tshernobyl teki riskiyhteiskunnan käsitteestä kuuluisan
1980-luku oli ydinvoimadebatin aikaa. Keskustelua kuumensi aivan vuosikymmenen vaihteeseen, vuoteen 1979 osunut Three Mile Islandin ydinvoimalaonnettomuus USA:ssa.
Seitsemän vuotta myöhemmin saksalainen sosiologi Ulrich Beck kirjoitti kirjan Riskiyhteiskunta (1986). Se olisi hyvinkin voinut jäädä pölyttymään yliopistojen kirjastoihin, mutta samana vuonna koko maailmaa vavahdutti uusi ydinvoimaonnettomuus, nyt Ukrainan Tshernobylissä.
Onnettomuus muutti Beckin teoksen klassikoksi.
Riskiyhteiskunnan idea on, että voiton tavoittelu ja laajat teknologiset järjestelmät suistavat yhteiskunnan tilaan, jossa kukaan ei enää hallitse kokonaisuutta – eivät edes päättäjät.
Tällaisen riskiyhteiskunnan suuri ironia on siinä, että samalla kun se tavoittelee teknologialla ja talouden kasvulla turvallisuutta, syntyy hallitsemattomia riskejä, jotka toteutuvat varoittamatta.
Tshernobylin ydinkatastrofi oli malliesimerkki hallitsemattoman riskin toteutumisesta. Huhtikuun 26. päivä 1986 koekäytössä olleen reaktorin tehot karkasivat käsistä. Tapahtui räjähdys ja voimala syttyi tuleen.
Tshernobylin ydinvoimala toukokuussa 1986. Voimalan reaktori räjähti 26. huhtikuuta ja aiheutti valtavan ydinlaskeuman.AOP
Säteilypäästöt eivät kunnioittaneet Euroopan valtioiden rajoja eivätkä viranomaisten turvamääräyksiä.
Lännessä ydinvoiman vastainen liike nousi voimansa huipulle ja onnettomuus synnytti kokonaisen sukupolven, jolle riskiyhteiskunnan käsite oli omakohtaisesti koettua totta.
Ydinvoimavastaisuus jäi elämään vahvana eurooppalaiseen politiikkaan – mutta ei Suomessa. Täällä Tshernobylin muisto laimeni vähitellen.
Edes uusi vakava ydinturma Japanin Fukushimassa vuonna 2011 ei muuttanut meikäläisen politiikan suuntaa.
– Suomi on tässä suhteessa erikoinen poikkeus. Muualla ydinvoimasta halutaan eroon, meillä sitä halutaan lisää, Hukkinen sanoo.
Rachel Carson, Ulrich Beck ja Gro Harlem Brundtland.EPA / AOP
Unelma syntyy
Tshernobylin riskiyhteiskuntaesimerkin jälkeen maailma oli valmis ympäristöpolitiikan muutokseen. Vuonna 1987 Gro Harlem Brundtlandin johtama YK:n komissio esitteli raportin, joka lanseerasi käsitteen kestävä kehitys.
Se oli eräänlainen ympäristönsuojelun, politiikan ja kapitalismin liitto.
Kestävään kehitykseen kuului talouskasvu, mutta valtioiden tuli toteuttaa se niin, että samalla ei tuhota tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.
Ympäristön tila, sosiaalinen hyvinvointi ja vauraus nähtiin tasa-arvoisiksi osiksi samaa palapeliä. Ratkaistavat ongelmat olivat valtavia: väestönkasvu, ravinto, luonnon monimuotoisuus, energian tuotanto, teollistuminen ja kaupungistuminen.
Usko kestävään kehitykseen eli vahvana koko 1990-luvun. Lippua vei eteenpäin Yhdistyneet kansakunnat, jonka Rion konferenssisissa jäsenmaat sitoutuivat kestävän kehityksen periaatteisiin.
Yhteistyöhaluja tiivisti myös uusi uhka: huoli ilmaston lämpenemisestä alkoi vallata alaa. Syntyi Kioton sopimus (1997), jossa teollisuusmaat päättivät aloittaa talkoot niin sanottujen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.
Sammaleella ja jäkälällä kasvonsa peittänyt mielenosoittaja vaati ilmastosopimuksen aikaansaamista Hollannissa marraskuussa 2015.Bart Maat / EPA
Unelma kuolee
Palataan takaisin kysymykseen, josta juttu alkoi.
Eli jos ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen voisi valita, minkä vuosikymmenen lirissä hän olisi ollut mieluiten maailmaa pelastamassa?
Vielä 1990-luvulla Hukkinen uskoi, että maailma tosiaan voidaan pelastaa – ilman suuria kriisejä ja rytinää.
Monet tutkimukset osoittivat, että teknologia ilmastonmuutoksen torjumiseen oli olemassa. Lisäksi työn saattoi tehdä vain parin prosentin kuhmulla bruttokansantuotteeseen.
– Ilmaston lämpeneminen oli valtava ongelma, mutta silti ajateltiin, että hei… meillä on kolme vuosikymmentä aikaa tehdä asialle jotain, Hukkinen muistelee.
Mutta politiikan todellisuus toimi toisin.
Kesti reippaasti 2000-luvun puolelle, ennen kuin merkittävät teollisuusmaat ryhtyivät oikeasti ilmastonmuutoksen torjumiseen. Kioton sopimuksen ratifioinnit viipyivät. Ja kun paketti alkoi vihdoin olla kasassa Pariisissa 2015, USA peruutti Donald Trumpin johdolla talkoista ulos saman tien.
– Jos vastakkain on ympäristön tulevaisuus ja joku muu hyöty, niin aina löytyy lyhyen tähtäimen syy olla ryhtymättä pitkän tähtäimen toimenpiteisiin. Me tuhlasimme etsikkoaikamme, Hukkinen sanoo.
Al Gore hävisi USA:n presidentinvaalit repivän ääntenlaskuriidan jälkeen vuonna 2000. Kuusi vuotta myöhemmin hän tuli kuuluisaksi dokumentista ”Epämiellyttävä totuus”, joka varoitti ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Moni jäi haikailemaan, millaista USA:n ilmastopolitiikka olisi ollut, jos Gore olisi voittanut vaalit.Friedemann Vogel / EPA
Planeetta ei tee kompromisseja
Nyt, 2010-luvun lopussa moni kriitikko sanoo, että kestävän kehityksen ideassa on ollut kestävää lopulta vain unelma talouskasvusta.
Synkkää näkymää syventää entisestään nykyinen maailmanpolitiikan asetelma, jossa suurvaltajohtajat vähät välittävät ympäristöstä, jos se ei edistä heidän lyhyen ajan etujaan, Hukkinen suree.
Nykyään ympäristökriitikot puhuvat planetaarisista rajoista. Termillä tarkoitetaan, että luonnonvarojen käytön ja ympäristön kantokyky on jo aikaa sitten ylitetty. Edessä on väistämättä jonkinlainen kriisi ja sopeutuminen murrosaikoihin.
Kriisit ovat jo täällä, vaikka emme sitä näe. Hukkinen kutsuu niitä viheliäisiksi kriiseiksi. Niissä politiikka ja talous sotkeutuvat monimutkaisella tavalla luonnon tilaan. Siksi meiltä jää näkemättä, että ne ovat myös ympäristökriisejä.
Hukkinen käyttää esimerkkinä ilmaston lämpenemisen ja pakolaisongelman syy–seuraus -suhdetta.
Ilmastonmuutos liittyy Pohjois-Afrikan krooniseen kuivuuteen. Väki siirtyy siellä paremman elämän toivossa maalta kaupunkeihin. Mutta poliittinen ja taloudellinen tilanne on sellainen, että elämä ei järjesty kaupungeissakaan. Lopputulos on pakolaisongelma.
Mies kahlasi tulvavedessä Somalian Jamamessa joulukuussa 2006.Stephen Morrison / EPA
On aika tehdä kriisisuunnitelma
Planetaariset rajat on ylitetty. Tämä haastaa opin kestävästä kehityksestä. Professorin mukaan sitä olisi aika päivittää. Katsetta pitäisi kääntää pitkän aikavälin tulevaisuudesta siihenkin, miten selviämme nykyisyydestä.
– Pitää hyväksyä, että hyvin lyhyellä aikavälillä jotain täysin odottamatonta voi tapahtua. ViheliäIiset kriisit ovat hyvin vaikeita ennustaa ja sillä tavalla monitasoisia, että niiden torjuntaan ei ole selkeää vastuuviranomaista, Hukkinen sanoo.
Erilaiset paikalliset ympäristöhäiriöt ovat kriisien ennusmerkkejä. Jossain tulvii, jossain roihuaa helteen korventama metsä, jossain uidaan meren muovi- ja sinileväpuurossa.
Mutta pidemmän päälle viheliäisintä on, että kriisien ratkaisuksi on tarjolla vain huonoja vaihtoehtoja.
– Suomellakin on edessään dilemma: käytetäänkö metsät selluntuotantoon, joka luo kasvua ja työpaikkoja, vai hillitäänkö ilmastovaikutuksia ja jätetään metsät pystyyn talouskurimuksen uhallakin, Hukkinen pohtii.
Ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen Helsingin yliopistosta sanoo, että viheliäiset kriisit ovat odottamattomia ja monimutkaisia. Niiden ratkaisemiseksi on tarjolla vain huonoja vaihtoehtoja. Usein kriisin syy-yhteys ympäristön tilaan jää näkemättä.Toni Määttä / Yle
Kolme tietä ulos: kaksi vie umpikujaan ja kolmas on kuoppainen
Valtiolla on kolme tapaa kulkea näitä kriisejä kohti. Vain kaksi on käytössä.
Jotkut eivät tee mitään. Ne jatkavat entiseen tapaan, kunnes romahdus tulee. Moni ajattelee, että ilmastonmuutoksen kieltävä USA:n presidentti Donald Trump on tällä tiellä.
Toisessa tavassa tilanteen kestämättömyys tunnustetaan. Ongelmia hoidetaan silti hienosäädöllä ja vähäisillä muutoksilla. Samalla toivotaan, että aika toisi tullessaan jonkin kestävän ratkaisun. Tällä tiellä on Suomi biotaloushankkeineen.
Kolmas suhtautumistapa vasta muhii. Siinä tunnustetaan, että kohta rytisee ja kovaa. Huomio pitäisi äkkiä kääntää siihen, kuinka kriisissä eletään.
– Nyt on siirrytty todellisuuteen, jossa muutokset ovat yhä isompia ja nopeampia. Ei peliä ole menetetty, mutta ilman selkeää kuvaa siitä, kuinka selviämme, epäonnistumme varmasti. Ihmiskunta on parhaimmillaan tiukoissa paikoissa – siinä mielessä olen optimisti, Hukkinen sanoo.
Saastesumu on iso ongelma Xi'anissa ja monissa muissa Kiinan kaupungeissa.Mayi Wong / EPA
Tänään nähdään harvinainen kuunpimennys. Täydellisen pimennyksen vaihe alkaa kello 22.30 ja päättyy hieman puolenyön jälkeen. Pimennyksen syvimpänä hetkenä Kuu näyttää punertavalta. Voit seurata pimennyksen etenemistä illalla suorana Ylen verkkosivuilla ja lähettää meille parhaat kuvasi ilmiöstä.
Suomalaiset suuntaavat ruotsalaisten avuksi metsäpalojen sammutustöihin
Saksalaisia paloautoja matkalla Älvdaleniin Taalainmaalla 26. heinäkuuta.Maja Suslin / EPA
Suomi on päättänyt lähettää apua Ruotsin suurimpien metsäpalojen taltuttamiseen. Ruotsi hyväksyi Suomen avuntarjouksen myöhään torstaina. Ruotsi on aiemmin toivonut Suomesta lentosammutuskalustoa, mutta Suomella ei ole ollut mahdollisuutta avunantoon.
Ilmalämpöpumppuasentaja Antti Kosonen myy jo elokuun lopun asennusaikoja. Helteellä ilmalämpöpumppujen kysyntä on kovaa ja asiakkaat tuskaisia. Osa suosituimmista pumppumalleista on jo loppu tai loppumassa maahantuojien varastosta.
Lentokoneesta loppuu tila, kun yhä useampi matkustaa pelkkien käsimatkatavaroiden kanssa
Eemil Kaisto, Elias Laukkanen ja Niina Turtiainen matkaavat Barceloonaan vesipalloturnaukseen.Markku Pitkänen / Yle
Lyhyille lennoille lähdetään yhä useammin pelkkien käsimatkatavaroiden varassa. Mikko Rahikainen pakkaa pelkät käsimatkatavarat, vaikka olisikin lähdössä kahdeksi viikoksi Thaimaahan. Kun lentokoneesta loppuu tila, viedään käsimatkatavaroita ruumaan lähtöportilta. Jatkossa ylimääräisistä tai ylisuurista käsimatkatavaroista saatetaan veloittaa lisämaksu vielä lähtöportilla.
Ammattia opiskelemaan voi hakea ympäri vuoden – koulutuspaikkojen bongailu vaatii oma-aloitteisuutta
Monille ympärivuotisen haun mahdollisuus on vielä vieras.Jaani Lampinen / Yle
Vaikka syksyksi ei olisi opiskelupaikkaa, vielä ei ole liian myöhäistä. Ammatillisten oppilaitosten vapaita paikkoja voi hakea ympäri vuoden. Tänä vuonna alkanut jatkuva haku vaatii omaa aktiivisuutta, sillä avoimia paikkoja ei toistaiseksi ole kootusti yhdessä palvelussa. Myös ammattikorkeakoulujen täyttämättä jääneitä paikkoja on vielä tälle syksylle tarjolla.
Lapissa poutaa, Keski-Suomessa sadekuuroja
Yle Sää
Perjantai vietetään Lapissa poutaisessa ja lämpenevässä säässä. Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi kertoo, että etelään on jälleen luvassa tukalan helteinen päivä, mutta yksittäiset sade- ja ukkoskuurot ovat mahdollisia. Myös maan keskiosiin on syntymässä kuurosateita ja ukkosia.
Lapualainen yrittäjä Antti Kosonen tekee pitkää päivää. Työpäivät venyvät pisimmillään 15-tuntisiksi – eikä loppua näy. Kososen yritys asentaa lämpöpumppuja ja tällä hetkellä niiden kysyntä on niin kova, että seuraavat vapaat asennusajat ovat elokuun viimeisellä viikolla.
Sähköasennukset Kosonen Oy asensi viime vuonna noin 100 lämpöpumppua. Tänä vuonna tähän mennessä niitä on asennettu jo 120 ja Antti Kosonen arvelee, että loppuvuoden aikana asennettavaksi tulee vielä toinen mokoma.
– Viime kesänä asennettiin yhtä lämpöpumppua päivässä, nyt kaksi tai kolme.
Tilanne on sama seinäjokelaisessa Sähköasennus Kohtamäessä. Ilmalämpöpumppuja on myyty tuplamäärä aiempiin kesiin verrattuna ja jokainen asentaja asentaa vähintään kolme pumppua päivässä.
Tuskaisia ja kiireisiä asiakkaita
Helle aiheuttaa Kososen mukaan sen, että asiakkailla on kova kiire saada ilmalämpöpumppunsa asennettua. Kuumuuden aiheuttama tuskaisuus on kurjaa, mutta yrittäjä pitää kiinni tehdyistä sopimuksista.
– Osa [asiakkaista] vetoaa terveyteensä, pieniin lapsiin tai siihen, ettei pysty nukkumaan. Kuitenkin, kun sovitaan asennukset kalenteriin, ei niitä pysty oikein perumaan. Järjestyksessä mennään ja kotonakin pitäisi välillä käydä, Kosonen sanoo.
Antti Kososen kokemuksen mukaan asiakkaat soittavat useampia asentajia läpi toimitusaikatauluja kysellen ja valitsevat itselleen sopivimman. Jos asennus menee asiakkaan mielestä liian pitkälle syksyyn – aikaan, jolloin helle on oletettavasti jo ohi – saattaa olla, ettei koko kauppaa synny.
– Niinkin on käynyt, Kosonen sanoo.
Toistaiseksi Antti Kososella on riittänyt laitteita asennettavaksi. Aikatauluja venyttää tällä hetkellä eniten oma ehtiminen, mutta toimitusajoissakin on jo havaittavissa pidentymistä.
Osa malleista loppu, kaikki myydään samantien eteenpäin
Lämpöpumppujen kysyntä vilkastuu aina kesäkuumalla. Tänä kesänä pitkään jatkunut helle on aiheuttanut kuitenkin sen, että kysyntä on tavanomaista kovempaa. Kova kysyntä aiheuttaa paineita sekä pumppujen toimittajille että asentajille.
FG Finland on lämpöpumppujen maahantuoja. Myyntipäällikkö Jani Ylösen mukaan tällä hetkellä kaikki ilmalämpöpumput, joita Suomeen saadaan tuotua, myydään samantien eteenpäin jälleenmyyjille. Toistaiseksi tilaukset on kuitenkin pystytty toimittamaan.
– Ehkä joskus tulee eteen se, että Euroopasta alkaa pumput loppua, Ylönen pohtii.
Sama tilanne on ScanOfficella. Toimitusjohtaja Mikko Anttilan mukaan yhtiön ilmalämpöpumppujen kysyntä on vähintään nelinkertaistunut viime kesästä.
– Osa suosituimmista malleista on loppu. Tuotteita tulee koko ajan, mutta ne myydään eteenpäin samantien, Anttila arvelee. Myös toimitusajat ovat pidentyneet jonkin verran.
Vaikka ilmalämpöpumppuja on onnistuttu Anttilan mukaan haalimaan Euroopasta Suomen markkinoille jonkin verran, aiheuttaa helle sielläkin pumpuille omaa kysyntää eikä tuotteita Suomeen välttämättä enää riitä.
Anttila arvelee, että tämän hetken ennätyskysynnällä tulee olemaan vaikutuksia ScanOfficen lämpöpumppujen toimituksiin koko loppuvuoden ajan.
Yle
"Jos ei lopu pumput, loppuu asennuskapasiteetti"
Suomen lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Hirvonen tietää, että maahantuojat alkavat tiettyjen mallien osalta myydä jo ei-oota.
– Varastoissa voi olla tyhjääkin ja toimituksia joutuu odottamaan pidempään. Voi olla, että tälle helteelle ei enää kaikilta maahantuojilta saa kaikkia malleja, Hirvonen sanoo.
Hirvosen mukaan Suomessa asennetaan keskimäärin noin 50 000 ilmalämpöpumppua vuodessa. Pumpun asennuksen tekee aina pätevä asentaja. Asentajia on Suomessa Hirvosen arvion mukaan pari tuhatta.
– Hellekesä villiinnyttää markkinat. On jokakesäinen ilmiö, että kun helteet tulevat, jos ei lopu pumput, loppuu asennuskapasiteetti.
Tänä vuonna helteinen toukokuu herätti suomalaiset miettimään kesäajan viilennystarpeita ja lämpöpumppujen asennuksia aloiteltiin jo silloin.
– Kukaan ei arvannut helteiden jatkuvan heinäkuussa näin pitkään, Hirvonen sanoo.
Kuala Lumpurista Pekingiin matkalla ollut Malaysian Airlinesin matkustajakone katosi maaliskuussa 2014, kun se oli kääntynyt pois reitiltään.
Koneen oletetaan olleen keskellä Intian valtamerta, kun koneesta saatiin viimeinen signaali. Koneen etsinnöissä on käyty läpi yli 200 000 neliökilometriä merenpohjaa, mutta turhaan. Vuosien varrella rannoilta on löytynyt vain muutamia osia, jotka varmuudella kuuluvat koneeseen.
Koneessa oli 239 ihmistä: eniten kiinalaisia, mutta myös malesialaisia ja useiden muiden maiden kansalaisia.
Mysteeriin toivotaan edes jotain lisävalaistusta, kun Malesian odotetaan maanantaina julkistavan kansainvälisen ryhmän tutkimusten tulokset.
– Tässä raportissa tuodaan esiin jokainen tutkimusryhmän kirjaama sana, lupasi kuljetusministeri Anthony Loke kertoessaan julkistuksesta Straits Timesin mukaan.
Hän vakuutti, että kaikki on raportissa sellaisenaan, ilman lisäyksiä tai korjailuja. Ennen julkistusta raportti aiotaan esitellä koneessa olleiden omaisille.
Omaisia edustava Voice 370 -ryhmä vaati toukokuussa täydellistä selontekoa katoamiseen liittyvistä asioista ja kaikkien asiakirjojen julkistusta.
Katoamisesta monia teorioita
Lennon MH370 katoamisen syistä on esitetty monenlaisia teorioita. Niitä on ollut mahdoton kumota tai vahvistaa.
Huomiota on saanut esimerkiksi kanadalaisen lento-onnettomuustutkija Larry Vancen teoria, että itsemurhahakuinen lentäjä lensi koneen tahallaan mereen.
Australialaisviranomaiset ovat pitäneet teoriaa epäuskottavana. Australialaistutkijat ovat päätelleet, että kone todennäköisimmin syöksyi mereen polttoaineen loputtua.
Yhteisöpalvelu Facebookin osakekurssin syöksylasku on jatkunut poikkeuksellisen jyrkkänä jo toista päivää.
Yhtiö ilmoitti keskiviikkona, että sen toisen vuosineljänneksen voitto jäi odotuksia pienemmäksi, josta osakesyöksy alkoi. Myös käyttäjämäärät kasvoivat odotuksia vähemmän.
Torstaina Facebookin osakkeiden arvo putosi Nasdaqissa reilut 19,5 prosenttia eli peräti 124 miljardia dollaria. Kyseessä on yhtiön historian suurin osakearvon romahdus.
The Guardianin mukaan Facebookin perustajan ja toimitusjohtajan Mark Zuckerbergin omaisuudesta suli peräti 16 miljardia dollaria vain yhden vuorokauden aikana.
17 prosenttia Facebookin osakkeista omistavan Zuckerberg putosi osakeromahduksen myötä kolmannelta sijalta kuudenneksi maailman rikkaimpien listalla.
Yhtenä syynä osakesyöksyyn on se, että Facebook kertoi kolmen miljoonan käyttäjän jättäneen yhteisöpalvelun Euroopassa Cambridge Analyticaan liittyvän kohun jälkeen.
Cambridge Analytica hankki kymmenien miljoonien Facebook-käyttäjien tietoja kaupallisiin tarkoituksiin ilman, että käyttäjät tiesivät siitä. Skandaali paljastui keväällä.
"Latvalalle karmea pettymys" "Mäkisen tiimin ralli meni kuorolauluksi" "Tämä tilasto kertoo karua kieltä Jari-Matti Latvalan vaisusta alkukaudesta"
Kun urheilijalla on hankalaa, paine näkyy myös kotona. Sen tietää myös Jari-Matti Latvalan puoliso Maisa Torppa, jonka elämä muuttui täysin, kun hänen elämäänsä tuli rallikuski.
Julkisuuden valokeilassa tiuhaan paistatellut nainen ei enää hakeudu kameroiden eteen, päinvastoin. Hänet tapaa useammin ralliradan kupeesta perisuomalaisesta metsäpöheiköstä lantsarit jalassa tai kisamatkalta miehensä kanssa.
Jokin aika sitten Torppa teki päätöksen ja antoi koko valokeilan miehelleen. Päätös oli yllättävän helppo. Torpan mielestä tällä hetkellä asioiden kuuluu olla juuri näin.
– Olen pyrkinyt rauhoittamaan omaa elämääni ja poistumaan julkisuudesta, Torppa sanoo tyynesti.
– Meitä oli kaksi reissutyötä tekevää ihmistä: minä kuvasin ympäri maailmaa ja Jari-Matti ajoi. Se sai miettimään, kumman ura on tärkeämpi. Ja ehdottomasti se on Jari-Matin. Minä olen halunnut tukea häntä, hän selventää.
Kaksi vuotta täysin uudenlaisessa ja pöllyävän soran täyteisessä maailmassa ovat olleet avartavia. Nyt Torppa tietää, mitä "rallivaimot" puuhaavat, kun kuskit painavat kaasua pöpelikössä, ja kuinka Ouninpohjan erikoiskoe voi testata hermojen lisäksi parisuhdetta.
Hän antoi MM-rallin alla Ylen pyynnöstä erikoishaastattelun.
"Täytyy sanoa, ettei minusta olisi siihen"
Maisa Torppa on tullut suuremmalle yleisölle tunnetuksi tosi-tv -kaunottarena ja iltapäivälehtien sivuilta. Parisuhde toisen julkisuuden henkilön kanssa ei ollut aluksi helppo pala purtavaksi. Torppa tiesi, että pyöritystä on luvassa.
– Aluksi ajattelin, etten uskalla lähteä Jari-Matin kelkkaan. Sitten vastassa oli niin hyvä tyyppi, että oli pakko niellä pieni negatiivinen lisä siinä ja lähteä katsomaan, mitä tulee. Ja hyvä on tullut.
Nyt Maisa Torppa on jälleen keskellä kuuminta rallisirkusta. Jyväskylässä kisataan MM-rallin voitosta, ja Torppa kulkee ralliväen seassa kuin kala vedessä, vaikkei vielä pari vuotta sitten tiennyt moottoriurheilusta mitään.
– Minun pitää myöntää, että ennen Jari-Matin tapaamista moottoriurheilu ei kiinnostanut minua, hyväntuulinen nainen kertoo istuessaan satamaan parkkeeratussa ravintolalaivassa.
– Isoisäni on ollut aina kova fani. Aina kun ralli tai formula rupesi pauhaamaan televisiosta, luistin paikalta aika nopeasti. Mutta tästä on tullut tuttu laji ja ihan huikea laji onkin, hän jatkaa.
Rallimaailman ja kilpaurheilijamiehen arjen seuraaminen on Torpan sanoin ollut huimaa. Keskimäärin rallikuski on 250 päivää pois Suomesta ja kisatahti on hektinen.
– Kauhean pitkiä taukoja ei ole ja paine on kova. Täytyy sanoa, että minusta ei olisi siihen, Torppa sanoo.
Torppa myöntää, että Jari-Matin työ tulee usein mukana kotiin ja on vahvasti läsnä arjessa.
– Puhun kyllä ralliin liittyvistä asioista hänen kanssaan, mutta yritän viedä keskustelua siihen suuntaan, ettei aihe olisi 24/7 rallissa.
Torpan mukaan se ei ole aina helppoa, mutta usein ajatusten vieminen muualle kannattaa.
– Hänestä tulee aivan eri ihminen silloin, kun saan hänet hetkeksi pois siitä maailmasta. Se on tehnyt hyvää.
Torppa opettaa miehelleen itseluottamusta
Tänään torstaina alkava Jyväskylän MM-ralli on Jari-Matti Latvalalle jopa uran jatkon kannalta ratkaiseva. Latvalan kuluva kausi on ollut tähän mennessä katastrofaalinen.
Voittamaan tottunut suomalainen on onnistunut nousemaan palkintokorokkeelle vain kerran, kauden ensimmäisestä osakilpailusta Monte Carlosta heltisi kolmas sija. Edellisestä MM-osakilpailun voitosta on kulunut jo puolitoista vuotta.
Vastoinkäymisiä on riittänyt vastoinkäymisten jälkeen. Välillä kannustavat ja lohduttavat sloganit ovat olleet puolisollakin lopussa.
– On ollut niin paljon huonoa tuuria ja välillä huonoa ajamista, joka kuuluu lajiin. Mietin välillä, etten tiedä mitä sanon, ja millä tästä noustaan. Sieltä se itseluottamus vaan kuitenkin aina kasataan pikkuhiljaa. Se ei tapahdu muutamassa päivässä.
Maisa Torppa nauttii itse autolla ajamisesta. Se on hänelle rentoutumiskeino.Isto Janhunen / Yle
Toppa sanoo, ettei näe miestään ensisijaisesti yksilöurheilijana, koska kyseessä on henkisesti rankka laji, jossa urheilija joutuu myös tiukan kritiikin kohteeksi.
– Hän on niin empaattinen ja välittävä ihminen. Hänellä ei ole sitä itsekkyyttä, mitä tuollaisissa tilanteissa tarvittaisiin, kun painetta kasautuu niskaan kisa toisen jälkeen. Hänelle ei ole luontaista nostaa nokkaa pystyyn ja jatkaa eteenpäin. Sitä olemme harjoitelleet.
Paras lääke haavoihin on aivan tavallinen, mutta heidän näköisensä arki. Tällä pariskunnalla arki ei vain ole pelkästään koti-Suomessa, vaan ympäri maailmaa ja kahden kodin välillä. Latvala asuu Monacossa ja Torppa Helsingissä omien töidensä ja opiskelujensa vuoksi. Torpalla on myös lapsi edellisestä suhteesta.
Rallikuskin naisystävä näkee, että miehellä on Jyväskylässä kaikki menestymisen mahdollisuudet, eikä kilpailusta lähdetä hakemaan vähempää kuin voittoa.
Ouninpohjasta parisuhdekriisi: "Vitun hullu"
Maisa Torppa on itse ollut kerran ralliauton kyydissä vain kerran. Tuo kyseinen ajelu Jämsän Ouninpohjan pikataipaleella riitti.
Torppa kutsuu leikkisästi ajelun jälkeisiä tunnelmia hänen ja Latvalan suhteen ensimmäiseksi kunnon kriisiksi.
– Olimme silloin olleet jo jonkin aikaa yhdessä. Jari-Matti sanoi, että kyllä sinun täytyy tulla kyytiin. Kieltäydyin monesti, mutta yleisön painostuksesta menin mukaan Ouninpohjan erikoiskokeeseen tietämättä, mikä se on. Hiekkatie kuin hiekkatie.
Kun toista ihmistä rakastaa maailman eniten, hänen unelmastaan on tullut myös minun unelmani, eli rallin maailmanmestaruus. Maisa Torppa
Totuus valkeni, kun Torppa istahti kyytiin. Meno oli hurjaa. Erikoiskoereitti on 34,38 kilometriä pitkä ja tunnettu haastavuudestaan.
– Ajoimme testipätkän toiseen päätyyn ja takaisin. Toiseen päätyyn saakka olin hiljaa. Jari-Matti ajatteli, että minulla on todella siistiä ja kivaa. Oikeasti en pystynyt puhumaan mitään. Ensimmäiset sanat, ja ainoat sinä päivänä, olivat: ”Vitun hullu”.
– Ajattelin, että kuinka sekopää ihmisen täytyy olla ajaakseen tuolla tavalla.
Torppa myöntää olevansa koukussa adrenaliiniin, mutta Ouninpohja sai hänet kauhusta kankeaksi.
Vauhti, kuopat ja hypyt. Silmissä vilistävät kivet ja puut. Torpasta tuntui, ettei hän ehdi reagoida kaikkeen näkemäänsä.
– Se ei ollut yhtään minun juttuni. Se oli ensimmäinen ja viimeinen kertani ralliauton kyydissä.
Tunne oli siinäkin mielessä yllättävä ja uusi, sillä Maisa Torppa nauttii itse autolla ajamisesta. Se on hänelle rentoutumiskeino.
Juu, en minä missään kyydissä istuskele, minä itse ajan. Maisa Torppa
Torppa myöntääkin, että usein liikenteessä hänen oma kaasujalkansa on painavampi kuin miehellänsä. Hän kurvailee mielellään pariskunnan tallista löytyvällä Lexuksella tai omalla ”koppakuoriaisellaan”, eli Toyotan CHR:llä.
– Jopa Jari-Mattikin voi sanoa, että olen taitava kuski.
Naiset ovat ralliauton ratissa vielä harvinaisuus, ja se ihmetyttää Maisa Torppaakin.
– Ihmettelen sitä paljon. Puuttuuko rohkeutta? Karttureina on Suomessakin paljon naisia. Olen seurannut, ja aina odotankin innolla näkeväni todella taitavien kartanlukijoiden, Reeta Hämäläisen ja Noora Saarisen, työskentelyä. Olisi kyllä hienoa, jos saataisiin jokunen kuskikin.
Torppa vitsailee välillä, että kun miehen ura on ohi, hän alkaa painaa kaasua.
– Juu, en minä missään kyydissä istuskele, minä itse ajan, Torppa sanoo päättäväisesti.
Kun miehet ajavat rallia, naiset viettävät aikaa yhdessä: "Teemme roadtrippejä!"
Urheilijan puolisoista puhuttaessa monille tulevat ensimmäisenä ja stereotypisestikin mieleen ”lätkävaimot”, jotka viettävät aikaansa yhdessä. Mitä sitten tekevät "rallivaimot"?
Kun miehet ajavat rallia, hiovat tekniikkaa tai muuten vaan kertaavat kisatapahtumia, naiset eivät ole ihan aina metsäteiden varsilla ottamassa sorasadetta päällensä.
– Teemme roadtrippejä! Torppa sanoo hetken mietittyään ja nauraa hyväntuulisesti.
– Pakkaudumme autoon ja tutustumme paikkoihin. Pitää myöntää, että lämpimissä maissa nautimme uima-altaista, hän jatkaa.
Maisa Torppa ei ole sulkenut täysin ovia tv-uralle palaamiseen.Isto Janhunen / Yle
Omasta tiimistä ja koko rallimaailmasta on muodostunut myös yhdenlainen perhe. Torppa kokee, että hänet on otettu avosylin sen jäseneksi.
Torpan mukaan rallissa on yksi erityisen hieno piirre, joka joukkuelajeista usein puuttuu. Se vähentää kyräilyä varikolla ja ratojen varrella ja auttaa tutustumaan muiden moottoriurheilijoiden läheisiin.
– Minusta ralli on siitä hieno laji, että ajat taistelevat toisiaan vastaan, ihmiset eivät. Voidaan olla tekemisissä ja ystävystyä muiden tiimien jäsenten kanssa.
Paluu tv-uralle?
Suhteen myötä Maisa Torpan suhtautuminen julkisuuteen on muuttunut valtavasti.
Hän on tehnyt tv-työtä jo kymmenen vuotta. Se on ammatti, jota hän rakastaa. Siksi hän ei sulje mielessään portteja mahdolliseen paluuseen.
– Never say never, hän toteaa.
– Ehkä sitten, kun elämämme rauhoittuu. Jossain vaiheessa tuo meidän ”veteraani” lopettaa väkisinkin uransa. Voi olla, että silloin on taas minun aikani liikkua.
Siihen saakka Torppa on mielellään miehensä tukena, mukana matkalla ja pitämässä kädestä varikolla.
Torpan mukaan se on molempien toive.
– Kun toista ihmistä rakastaa maailman eniten, hänen unelmastaan on tullut myös minun unelmani, eli rallin maailmanmestaruus. Olen valmis tekemään mitä vaan sen eteen, että Jari-Matti saa toteuttaa oman unelmansa.
Ruotsi on hyväksynyt Suomen avuntarjouksen metsäpalojen sammuttamiseen, kertoo sisäministeri Kai Mykkänen Twitterissä.
Ministeri toivottaa myös voimia lähteville.
Näin ollen Suomesta lähtee joukko palomiehiä sammuttamaan Ruotsin metsäpaloja 24 tunnin aikana. Sisäministeriön pelastusylitarkastaja Rami Ruuska arvioi aiemmin, että suomalaisia tarvittaneen "vaihtomiehiksi".
Suomi päätti torstaina tarjota apua Ruotsin historian suurimpien metsäpalojen taltuttamiseksi.
Sisäministeriön pelastusylitarkastaja Rami Ruuska kertoi torstaina, että Suomi pystyy lähettämään Ruotsiin pelastusjoukkueen eli paloautoja, säiliöautoja, moottoriruiskuja sekä maastokelpoisia ajoneuvoja.
Noin 35 sammuttajaa käsittävä pelastusjoukkue on omavarainen eli se huolehtii itse myös majoittumisestaan. Mukaan lähtevät halukkaat kootaan Pohjois-Savon, Oulu-Koillismaan sekä Lapin pelastuslaitoksista.
Ruotsi on aiemmin toivonut Suomesta lentosammutuskalustoa, jota ei Suomella ollut mahdollista antaa.
Ruotsiin on jo saapunut runsaasti kalustoa ja miehistöä naapurimaiden Tanskan ja Norjan lisäksi Puolasta, Liettuasta, Saksasta ja jopa Ranskasta ja Italiasta.
Yhdysvaltojen ja Turkin välille on kehkeytynyt kitkerä sanasota Turkissa vangittuna olevasta yhdysvaltalaispastorista.
Kiista sai alkunsa, kun presidentti Donald Trump vaatii Twitterissä Turkkia vapauttamaan pastori Andrew Brunsonin, joka vangittiin lähes kaksi vuotta sitten.
Brunsonia epäillään Gülen-liikkeen tukemisesta. Turkki syyttää liikettä sotilasvallankaappausyrityksestä vuonna 2016.
Trump uhkasi Turkkia laajoilla pakotteilla, ellei ”syytöntä uskon miestä” vapauteta:
Turkin ulkoministeri Mevlut Cavusoglu vastasi Trumpille oitis Twitterissä, että kukaan ei määräile Turkkia.
– Emme koskaan hyväksy uhkauksia keneltäkään, Cavusoglu ilmoitti.
Ministeri korosti, että laillisuusperiaate kokee jokaista, ja että siitä ei ole poikkeuksia.
Korkea-arvoinen turkkilaisviranomainen ilmoitti torstaina, että Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo on keskustellut aiheesta puhelimitse turkkilaisen virkaveljensä kanssa. Keskustelujen tarkemmasta sisällöstä ei ole tietoa.
Pastori Andrew Brunson siirrettiin keskiviikkona kotiarestiin odottamaan lokakuussa käynnistyvää oikeudenkäyntiä.
Jos käsimatkatavaroiden lisäksi haluaa lentomatkalle mukaan toisen matkalaukun, siitä pitää nykyään melkein aina maksaa erikseen. Lyhyille lennoille lähdetäänkin yhä useammin pelkkien käsimatkatavaroiden kanssa.
– Kyllä se [käsimatkatavaroiden määrä] on ihan hirveästi lisääntynyt. Se johtuu varmasti siitä, että ihmisillä on matkustaessa kiire ja he eivät jaksa jäädä odottamaan ruumasta tulevia matkatavaroita, sanoo lentoyhtiö Norwegianin matkustamomiehistön Helsingin tukikohdan päällikkö Kati Enkovaara.
Käsimatkatavaroiden kanssa matkustaminen on helppoa ja nopeaa, varsinkin jos matkaan sisältyy vaihtoja.
– Nykyään matkustan aina pelkkien käsimatkatavaroiden kanssa, varsinkin jos on lyhyt vaihto tiedossa. Tällä kertaa meillä on vain puoli tuntia aikaa vaihtaa konetta Kööpenhaminassa, kertoo Düsseldorfiin miehensä kanssa matkaava Eija Mäkeläinen.
Eemil Kaisto, Elias Laukkanen ja Niina Turtiainen matkaavat Barceloonaan vesipalloturnaukseen.Markku Pitkänen / Yle
Kuhat-joukkueessa pelaavat helsinkiläiset vesipallojuniorit Elias Laukkanen ja Eemil Kaisto ovat lähdössä pelaamaan vesipalloa Barcelonaan. Edessä on 10–12-vuotiaille vesipallojunioreille suunnattu Habawaba-turnaus.
– Tällä kertaa menen pelkillä käsimatkatavaroilla. Vesipalloturnausta varten ei tarvitse hirveästi varusteita pakata mukaan. Uima-asu ja pyyhe ovat minimivaatimukset, kertoo Elias Laukkanen.
Laukkasen äidin Niina Turtiaisen mukaan tilanpuute hidastaa koneeseen nousemista ja varsinkin siirtymistä koneesta pois.
Käsimatkatavaroita viedään päivittäin ruumaan
Helsinki-Vantaan lentoasemalla Finnairin asiakaskokemuksesta vastaavan Timo Rissasen mukaan käsimatkatavaroiden määrä vaihtelee paljon reiteittäin.
– Lyhyitä käyntejä vaativiin kohteisiin matkustavilla tavaramäärä on matkustamossa suurempi kuin ruumassa, hän sanoo.
Mikko Rahikainen kuitenkin pakkaa pelkät käsimatkatavarat, vaikka edessä olisi pidempikin matka.
– En todellakaan jaksa odottaa laukkuja kummassakaan päässä. Vaikka olisi kahden viikon Thaimaan-reissu edessä, niin kyllä otan mielelläni vain yhden lentolaukun mukaan ja sillä selvä. Paljon helpompaa ja nopeampaa, hän sanoo.
Yleensä Rahikaisen laukku mahtuu hyvin koneeseen, mutta viime reissulla Yhdysvalloissa hänen käsimatkatavaransa vietiin ruumaan, koska tila loppui matkustamosta kesken.
Odessaan matkaava Mikko Rahikainen kertoo pärjäävänsä hyvin ilman ruumaan menevää laukkua.Markku Pitkänen / Yle
– Totta kai se vähän ärsytti, kun oli varautunut siihen, että pääsee nopeasti ulos ja sitten ei päässytkään. Olin tietysti viimeisimpiä koneeseen nousijoita, hän kertoo.
Finnairin ja Norwegianin edustajien mukaan käsimatkatavaroita viedään päivittäin ruumaan lähtöportilta tilanpuutteen takia.
– Lentoihin ja asiakkaisiin suhteutettuna määrät ovat kuitenkin pieniä, sanoo Helsinki-Vantaan lentoasemalla Finnairin asiakaskokemuksesta vastaava Timo Rissanen.
Tähän mennessä lähtöportilta ruumaan viedyt ylimääräiset tai liian suuret käsimatkatavarat eivät ole aiheuttaneet matkustajalle lisämaksuja. Kati Enkovaaran mukaan Norwegianin lennoilla tullaan jatkossa kuitenkin veloittamaan selkeästi ylimääräisistä käsimatkatavaroista.
– Jos matkatavara sisältyy lipun hintaan ja on sallitun kokoinen niin se ei tule tulevaisuudessakaan maksamaan ekstraa, hän sanoo.
Käsimatkatavaroista valitetaan harvoin
Kati Enkovaaran mukaan matkustajat suhtautuvat yleisesti ymmärtäväisesti matkustamon ahtauteen.
– Lomamatkalaisille ruumaan menevistä käsimatkatavaroista ei ole niinkään haittaa. Heillä ei välttämättä olekiire sinne hotellille, mutta jos on bisnesmatkustajasta kyse, niin on ikävämpää, jos on kiire kokoukseen tai johonkin tärkeään tilaisuuteen.
Myös SAS:in lehdistöpäällikön Freja Annamatzin mukaan useimmat asiakkaat hyväksyvät, että käsimatkatavaroita pitää joskus viedä ruumaan.
– Turvallisuus on aina tärkeintä.
Valituksia käsimatkatavaroihin liittyen tulee myös Kilpailu- ja kuluttajavirastolle (KKV) melko vähän. Viime vuoden tammikuusta lähtien virastolle on lähetetty 35 ilmoitusta matkatavaroihin liittyen ja käsimatkatavaroihin liittyen pelkästään 14. KKV käsitteli yhteensä vajaat 2 000 lentomatkustamiseen liittyvää valitusta viime vuonna.
Kööpenhaminaan matkaavan Eija Funckin mielestä on hyvä oppia pakkaamaan vähemmän tavaraa mukaan matkalle.Markku Pitkänen / Yle
Euroopan kuluttajakeskukseen tulee viestintäjohtajan Leena Lindströmin mukaan myös harvoin valituksia matkatavaroihin liittyen.
– Puhutaan 60–70 valituksesta vuodessa maksimissaan. Käsimatkatavaroihin liittyen valitukset ovat todella harvinaisia. Valitukset liittyvät lähinnä siihen, että matkatavara on vaurioitunut tai viivästynyt.
Lentojen myöhästymisiin ja peruutuksiin liittyviä yhteydenottoja tulee Lindströmin mukaan noin neljä päivässä.
Sääntöjen noudattamista ei valvota kovin tarkkaan
Useimmille turistiluokan lennoille saa ottaa käsimatkatavarana mukaan yhden laukun, joka painaa maksimissaan kahdeksan kiloa. Sen lisäksi koneeseen saa tuoda yhden henkilökohtaisen tavaran, joka voi olla esimerkiksi istuimen alle mahtuva käsilaukku.
– Seuraamme määräysten noudattamista käytännössä jokaisella lennolla. Aivan sentin tarkkuudella ei aleta laukkuja mittaamaan, mutta painoja tarkistetaan esimerkiksi silloin, kun asiakas käy meidän lähtöselvityspisteellämme, sanoo Finnairin Timo Rissanen.
SAS:in lehdistöpäällikkö Freja Annamatz kertoo, että välillä haastavia tilanteita voi syntyä matkustajien tietämättömyyden takia.
– Välillä matkustajat tulevat lennolle liian painavien, isojen tai liian monen matkatavaran kanssa. Matkustamohenkilökunta muistuttaa rajoituksista tarpeen mukaan erillisellä kuulutuksella, hän kertoo sähköpostitse.
Helsinki-Vantaalla matkustajat ovat kuitenkin sitä mieltä, että lentoyhtiöt valvovat rajoituksia melko löyhästi.
Jenni Föhr-Suomalainen valitsi matkalaukkunsa sen mukaan, että laukun saa varmasti matkustamoon. Tähän mennessä laukku ei ole kertaakaan joutunut ruumaan.Markku Pitkänen / Yle
–Monesti näkee sitä, että on lentolaukku, reppu ja vielä erillinen läppärilaukku siihen päälle, sanoo Kööpenhaminaan matkaava Jenni Föhr-Suomalainen.
Föhr-Suomalaisen mielestä valvonnan tarkkuus riippuu paljon lentokentästä.
– Esimerkiksi kun lennettiin New Yorkiin, niin täältä kun lähdettiin, ei oltu niinkään tarkkoja, mutta siellä päässä oltiinkin sitten supertarkkoja siitä, että se laukku ei ylitä sitä kahdeksaa kiloa. Olen osannut varautua siihen, enkä ole joutunut maksamaan lentokentällä sakkomaksuja, sanoo Jenni Föhr-Suomalainen.
Eija Mäkeläisen mukaan Finnair on tarkempi käsimatkatavaroiden suhteen kuin muut yhtiöt.
– Minusta se on ihan oikein. Aina vähän arveluttaa näillä muilla lentoyhtiöillä matkustaminen, kun se on vähän kirjavampaa. Siellä hienot rouvat tulevat isojen paperikassien kanssa ja heidät päästetään lennolle. Sitten saa itse jännittää mahtuuko oma laukku mukaan, hän sanoo.
Rajoituksia ei olla vielä muuttamassa
Vuonna 2015 Kansainvälinen ilmakuljetusliitto IATA lanseerasi lentoyhtiöille suosituksen, jonka mukaan käsimatkatavaran kokoa on pienennettävä, jotta kaikilla matkustajilla olisi mahdollisuus saada käsimatkatavaransa matkustamoon yli 120-paikkaisissa lentokoneissa.
Finnair ei Timo Rissasen mukaan ole nähnyt tarvetta reagoida suositukseen mitenkään.
Jaani Lampinen / Yle
– Seuraamme jatkuvasti, miten tilanne kehittyy sekä omilla lennoillamme ja miten alalla yleisesti tämä asia kehittyy. Sen mukaan reagoimme tarvittaessa. Näköpiirissä ei ole tähän liittyviä päätöksiä, sanoo Rissanen.
– Fakta on se, että kaikki matkatavarat ei aina mahdu kyytiin. Olisi tietenkin ratkaisu, että pienennettäisiin sitä sallittua tavaramäärää, Kati Enkovaara sanoo.
Kesälomasesongin ollessa vielä kuumimillaan Finnairin Timo Rissanen kehottaa lentomatkustajia miettimään etukäteen, miten matkalle voisi lähtökohtaisesti ottaa vähemmän tavaraa.
– Käsimatkatavaroissa kannattaa aina kuitenkin pitää matkustusasiakirjat, avaimet ja lääkkeet, hän listaa.
Tuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltään korruptiota ja poliittista johtoa vastaan Irakissa perjantaina.
Mielenosoituksia järjestettiin ainakin pääkaupunki Bagdadissa Tahririn aukiolla sekä Najafin ja Maysanin maakunnissa Bagdadin eteläpuolella.
Uutistoimisto AFP:n mukaan mielenosoittajat olisivat syyttäneet maan johtoa varkaiksi ja korruptoituneiksi.
Melkein kolme viikkoa kestäneiden mielenilmausten aikana 14 ihmistä on kuollut. Ihmiset ovat vaatineet päättäjiltä muun muassa työpaikkoja, puhdasta vettä ja loppua jatkuville sähkökatkoille.
Koko maahan levinneet mielenosoitukset saivat alkunsa 8. heinäkuuta Kaakkois-Irakin öljykaupungista Basrasta, kun turvallisuusjoukot ampuivat mielenosoittajia päin. Tämän jälkeen protesteja on ollut useissa Irakin kaupungeissa.
Maassa odotetaan edelleen toukokuussa järjestettyjen parlamenttivaalien osittaisen uudelleenlaskennan tuloksia. Tulipalo tuhosi varastoa, jossa oli tiettävästi säilössä jopa puolet Bagdadin alueen äänestyslipuista.
Kaksi henkilöä saa syytteen ympäristörikosasiassa, joka liittyy Hullu Poro Oy:n toimintaan Kittilässä. Syytettyjä epäillään ympäristön turmelemisesta. Päivikki Palosaari on Hullu Poro Oy:n omistaja ja toimitusjohtaja.
Asia liittyy laittomaan kaatopaikkaan, joka tuli Kittilän kunnan tietoon kolme vuotta sitten. Tutkittavana on ollut Ainola-niminen tila Kittilän Könkään kylällä. Poliisi kertoi vuonna 2016, että maa-alalla epäillään erilaisen jätteen polttamista ja hautaamista.
Kolmen henkilön osalta syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen. Vastaajat kiistävät syyllistyneensä rikokseen.
