– Porot eivät ole ihmisten viihdyttämistä varten, näin kampanjoi eläinsuojelujärjestö Britanniassa.
Joulun aikaan ympäri Britanniaa useissa puutarhamyymälöissä esitellään poroja yleisölle rakennetuissa joulupukin "luolissa".
Animal Aid -järjestö kampanjoi "”Petteri Punakuonon ja tämän vangittujen ystävien puolesta”, ja toivoo, etteivät joulutapahtumien järjestäjät käyttäisi eläimiä.
Järjestö on myös paljastanut eläinten kaltoinkohtelua tutkimuksissaan Britannian porotarhoihin, kertoo BBC. Järjestö on julkaissut kampanjansa tueksi aiemmin tänä vuonna kuvatun videon, jossa eläintenhoitaja potkii eläimiä tahallisesti. Lähellä Ashfordia Kaakkois-Englannissa sijaitseva porokeskus kertoo, että kyseinen työntekijä on jo irtisanottu.
Vuosien 2014-2017 aikana Iso-Britanniaan on tuotu noin 570 poroa Ruotsista, Norjasta ja Suomesta
– Porot ovat herkkiä villieläimiä, eivätkä lavasteita ihmisten viihdyttämistä varten, sanoi eläinsuojelujärjestön tiedottaja Tor Bailey.
– Kehottaisin ihmisiä välttämään tapahtumia, joissa käytetään eläviä vangittuja eläimiä. Suosittelen muita eläinystävällisempiä tapoja nauttia joulun ajasta, sanoi Bailey.
Myös eläinten kaltoinkohtelua tutkiva ja estävä hyväntekeväisyysjärjestö RSPCA on huolissaan porojen käytöstä joulutapahtumissa.
– Porot kärsivät melusta, valoista ja väkijoukoista. Puoli-villieläin poro stressaantuu valtavasti tällaisessa ympäristössä, sanoo RSPCA:n edustaja.
Ulkoministeri Timo Soini (sin.) uskoo, että yhdysvaltalaiset kaipaavat välivaalien jälkeen yhteistyötä pitkään jatkuneen riitelyn sijaan. Vaalituloksen vaikutus riippuu Soinin mukaan demokraateista.
Demokraatit ovat saamassa enemmistön Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneeseen. Presidentti Donald Trumpin republikaanipuolue puolestaan näyttää kasvattavan enemmistöään senaatissa.
– Trump joutuu ottamaan edustajainhuoneen huomioon. On mielenkiintoista, mitä demokraatit tekevät enemmistöllään. Luulen, että Trump ensin selvityttää, mikä demokraattien enemmistölinja on. Niin demokraateissa kuin republikaaneissa on ollut aina hajontaa. Minkälaisia nämä demokraatit ovat: Onko heillä sanderslainen linja vai enemmän perinteinen, jolla he ilmeisesti voittivat paikkoja takaisin Pennsylvaniassa ja Ohiossa, Soini pohti keskiviikkona Ylen aamu-tv:ssä.
Sandersilaisella linjalla Soini viittaa kaksi vuotta sitten demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkineeseen vasemmistolaiseen Bernie Sandersiin.
Republikaanien voitto senaatin vaaleissa kertoo Soinin mielestä siitä, että Trumpin tuomarinimitykset ovat olleet äänestäjille mieleen. Trump on ehtinyt nimittää kaksi konservatiivisena pidettyä tuomaria Yhdysvaltojen korkeimpaan oikeuteen.
Ulkoministeri Soini totesi myös toivovansa, että puolueet löytäisivät Yhdysvalloissa yhteistä säveltä.
– Kahtiajako on koko ajan syventynyt ja molemmilla puolilla kovan linjan laidat vahvistuneet. Luulen, että ihmiset haluaisivat, että asioita katsotaan yhdessä. Tällainen, että voittaja vie kaiken, herättää myös katkeruutta, Soini sanoi.
Pohjois-Karjalan käräjäoikeus on tuominnut kaksi joensuulaista miestä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin viime heinäkuisista yökerhopuukotuksista.
Päätekijä eli 21-vuotias mies tuomittiin 7 vuoden ja 9 kuukauden vankeusrangaistukseen kolmesta tapon yrityksestä. Tuomioon sisältyivät myös pahoinpitely, ryöstö, luvaton käyttö, rattijuopumus, kulkuneuvon kuljattaminen oikeudetta, törkeä liikennetuvallisuuden vaarantaminen sekä virkamiehen väkivaltainen vastustaminen.
20-vuotias mies puolestaan tuomittiin 3 vuoden ja 11 kuukauden vankeusrangaistukseen kahdesta tapon yrityksestä. Lisäksi hänet tuomittiin kahdesta pahoinpitelystä, ryöstöstä, luvattomasta käytöstä ja virkamiehen vastustamisesta.
Tuomiot eivät ole lainvoimaisia. Niistä voi valittaa hovioikeuteen.
Rikoksia ympäri vuorokauden
Tuomion mukaan syytetyt olivat ennen yökerhossa tapahtunutta välikohtausta pahoinpidelleet yhden miehen tajuttomaksi sekä ryöstäneet toiselta mieheltä väkivalloin olutta.
Myöhemmin yöllä miehet olivat riitaantuneet yökerhon tupakkakopissa entuudestaan tuntemattoman, vajaan kolmekymppisen miehen kanssa. Syntyi tappelu, jonka yhteydessä 21-vuotias mies oli puukottanut useita kertoja uutta tuttavuutta.
Puukosta sai myös tupakkakopissa mukana ollut nuorukainen, joka oli puukottajan tuttu. 20-vuotias mies osallistui molempien uhrien pahoinpitelyyn lyöden ja potkien.
Ravintolan järjestyksenvalvojat olivat poistaneet väkivaltaiset miehet tupakkakopista odottamaan poliisin tuloa, jolloin päätekijä oli puukottanut vielä yhtä järjestyksenvalvojista. Myös nuorempi tekijöistä löi nyrkillä portsaria.
Miehet pakenivat paikalta, ja heidät saatiin myöhemmin kiinni Jyväskylästä. He olivat vastustaneet kiinniotossa poliisia, ja poliisi oli joutunut käyttämään etälamautinta.
Teossa käytetty teräase löytyi Joensuun torin kupeessa olevasta sadevesiviemäristä.
Tasavallan presidentin kanslia kertoi tänään, että rouva Jenni Haukio pukeutuu tänä vuonna itsenäisyyspäivän vastaanotolla ekologisesta Ioncell-kuidusta valmistettuun pukuun.
Ioncell on Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhdessä kehittämä menetelmä, jonka avulla voidaan valmistaa laadukasta tekstiilikuitua puusta tai erilaisista kierrätysmateriaaleista kuten pahvista tai tekstiilijätteestä.
Rouva Haukion juhlapuvun kangas on tehty suomalaisesta koivusta saatavasta liukosellusta, joka on peräisin Stora Enson Joensuun tehtaalta.
– Kangas on hyvin miellyttävän tuntuinen. Se imee kosteutta. Se ei tietysti ole juhlapuvussa oleellinen asia, mutta se on hengittävä ja kiiltää nätisti, Kääriäinen sanoo.
Vanhat sanomalehdet käyvät vaatteen lähtömateriaaliksi
Ioncell-kuitu sopii raaka-aineeksi samantyyppisille vaatteille ja tekstiileille kuin puuvilla, esimerkiksi t-paitoihin, puseroihin ja farkkuihin.
Kääriäisen mukaan Ioncell-kuidusta valmistettu kangas toistaa värin kauniisti ja siihen voidaan tehdä erilaisia kuvioita. Kankaiden ominaisuuksissa voi olla pieniä eroja riippuen siitä, mistä materiaalista Ioncell-kuitu on valmistettu.
Tutkijat ovat Aalto-yliopiston laboratoriossa kokeilleet valmistaa Ioncell-kuitua esimerkiksi sanomalehdistä, pahvilaatikoista ja puuvillatekstiileistä. Kääriäisen mukaan näistä kaikista materiaaleista syntyy tämän teknologian avulla korkealaatuisia tekstiilikuituja.
Menetelmässä käytetään myrkytöntä ionista liuotinta – siitä nimikin kertoo. Kangasta syntyy, kun ensin liuotetaan selluloosaa, tehdään kuidunkehruu ja otetaan talteen liotin. sitten valmiit kuidut karstataan ja kehrätään langaksi tavallisten tekstiilikuitujen tapaan. Tämän jälkeen langasta voi valmistaa kangasta – vaikka iltapukuun.
Sitoo hiiltä pitkään
– Valmistusprosessissa ei käytetä mitään haitallisia kemikaaleja. Se on suurin innovaatio tai uutuus tässä kyseisessä teknologiassa. Erilaisia materiaaleja voidaan käyttää raaka-aineina lähtötilanteessa. Eli sopii myös kierrätykseen, Kääriäinen kertoo.
Aalto-yliopiston viestinnän mukaan puusta tehty tekstiilikuitu myös sitoo puuhun varastoituneen hiilen itseensä koko kuidun käyttöiän ajan, joka kierrätysmahdollisuuden ansiosta voi olla hyvinkin pitkä.
Nyt noin 80 prosenttia kierrätetyistä tekstiileistä poltetaan energiaksi. Niiden sitoma hiili vapautuu poltettaessa ilmakehään. Tämä vältetään, jos tekstiilijäte jalostetaan uudestaan tekstiilikuiduksi vaikka juuri Ioncell-menetelmällä.
Ioncell-kuitulangasta voi myös kutoa neuleita.Eeva Suorlahti / Aalto
Luontoystävällinen vaihtoehto
Ioncell on selluloosapohjainen kuitu, joten se on biohajoava, eikä siitä irtoa mikromuoveja. Se on luontoystävällinen vaihtoehto runsaasti vettä ja viljelyalaa vaativalle puuvillalle ja öljypohjaiselle polyesterille.
Selluloosasta on aiemminkin valmistettu kankaiden kuituja kuten esimerkiksi viskoosia. Sen raaka-aineena käytetään esimerkiksi koivua, kuusta tai bambua. Ioncell on kuitenkin ekologisempi kuin viskoosi, jonka valmistuksessa käytetään myrkyllisiä kemikaaleja.
Kääriäisen mukaan Ioncell-teknologian kaupallistamiseen menee vielä joitakin vuosia. Tutkijat ovat arvioineet, että kaupallistaminen voisi tapahtua vuoden 2025 kieppeillä.
Päivitys kello 20.00: Lisätty tieto, että Ioncell-menetelmä on Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhdessä kehittämä.
Amerikkalainen yritysryhmä Silent Partner Group kertoi maanantaina lisätietoja Suomeen kaavailluista datakeskuksistaan. Suunnitelmat vaikuttavat vähintäänkin jättimäisiltä, sillä yhtiö haluaisi rakentaa Suomeen peräti neljä keskusta. Kaksi keskuksista tulisi Sotkamoon, yksi Haminaan ja yksi Tornioon.
Yhtiö avasi suunnitelmiaan ensin Finnish Data Center Forumin verkkosivuilla julkaistussa artikkelissa. Sen jälkeen toimitusjohtaja Dale Hobbie antoi Ylelle haastattelun.
Tiivistimme haastattelun viiteen kysymykseen, jotka ovat kiinnostaneet yleisöä.
1. Miksi haluatte rakentaa datakeskukset juuri näille paikkakunnille?
Dale Hobbien mukaan yhtiö keskittyi aluksi pelkästään Norjaan. Hobbien mukaan Suomea ehdotti SPG:n kumppani Energi Danmark. Suomen etuna oli vakaa sähköverkko ja hyvät tietoliikenneyhteydet. Vaihtoehtoja sijaintipaikaksi oli kymmenkunta.
– Sotkamossa on teollisuutta ja riittävästi valokuitua. Torniossa on puolestaan teollisuuden lisäksi erittäin suuri kaasusatama, jolla on suuri rooli voimalaitoksen kannalta. Haminaan pätevät samat perustelut. Tarkempia sijainteja emme voi vielä paljastaa, ja se johtuu asiakkaistamme ja sopimusten viimeistelystä. Julkistuksia voi odottaa seuraavan kuukauden sisällä.
2. Mistä saatte datakeskusten käyttöön noin valtavan määrän sähköä?
Silent Partner Group kertoo, että datakeskusten sähkökapasiteetti olisi vähintään 250 megawattia. Se olisi merkittävästi suurempi kuin esimerkiksi Googlen datakeskus Haminassa. Yhtiön mukaan se ei aio olla riippuvainen Suomen kantaverkosta, ja yhtenä perusteluna on turvallisuus.
– Aiomme rakentaa jokaisen keskuksen yhteyteen voimalaitoksen, joka yhdistelee kolmea erilaista tuotantomuotoa. Se pitää sisällään maakaasua, uusiutuvaa energiaa ja akkuteknologiaa. Uusiutuva energia riippuu rakennuspaikasta, eli se voi olla esimerkiksi tuuli- tai aurinkovoimaa. Käytämme siis vuorokauden aikana maakaasua, uusiutuvia energialähteitä, ja kun sitä ei ole enää saatavilla, siirrymme käyttämään akkuja. Tällä tavoin voimme taata toiminnan vuorokauden ympäri. Selvitämme vielä myös vesivoiman hyödyntämistä ja mahdollisuutta myydä keskuksen tuottama hukkalämpö paikallisesti.
– Maailmasta löytyy kyllä keskuksia, jotka pystyvät 250 megawatin kapasiteettiin, ja suurempiakin on ihan mahdollista rakentaa. Ongelmana on sähkön saatavuus. Datakeskusten koko kasvaa jatkuvasti, kun esimerkiksi pilvipalvelut laajenevat ja dataa pitää säilyttää enemmän ja enemmän. Kasvattaminen ei vain onnistu perinteisellä kantaverkkoon sidotulla mallilla. Tässä me eroamme kaikista muista, sillä pystymme tarjoamaan asiakkaalle sähkömäärän, jota he oikeasti tarvitsevat.
3. Sijoituspaikkakunnille tämä hanke tuli täytenä yllätyksenä. Miksi ette ole olleet yhteydessä paikkakuntiin, joihin haluatte rakentaa datakeskuksia?
– Kuten aiemmin kerroin, oli Norja ensimmäinen vaihtoehto ja olimme siellä pidemmällä keskusteluissa paikallisten tahojen kanssa. Suomi tuli mukaan vasta myöhemmin. Päätimme silloin vain tarttua tilaisuuteen. Tiedämme, että aiemmin tapana on ollut ottaa ensin yhteyttä viranomaisiin ja maanomistajiin. Meillä oli kuitenkin kumppanimme Energi Danmark, joka toimii Suomessa ja tarjosi tietoa sopivista paikoista. Aiomme kuitenkin piakkoin olla yhteydessä kaupunkeihin.
4. Miten aiotte rahoittaa tämän hankkeen?
Hobbie aloittaa vastauksen kertomalla, miten heidän asemansa yksityisenä yhtiönä on heikompi rahoituksen etsimisessä verrattuna isoihin pörssiyhtiöihin ja datakeskuksia rakentaneisiin jätteihin kuten Googleen ja Facebookiin. Rahoitustapaa on hänen mukaansa pohdittu parisen vuotta.
– Kyse ei ole pelkästä kiinteistöhankkeesta, joten on turha lainata rahaa sellaiseen. Rahoitus toimii kuin toimistorakennusta rakennettaessa. Siitä käytetään termiä credit tenant lease, ja se on rahoituksemme pohja. Se perustuu vuokralaisen vahvuuteen ja luottokelpoisuuteen sekä sopimustemme vahvuuteen. Koska rahaa ei tule osakkeenomistajilta, on tärkein omaisuus vuokrasopimus ja muut sopimukset. Esimerkiksi meidän tapauksessamme se voi tarkoittaa energiatoimitussopimuksia. En mene yksityiskohtiin rahoitusmallin suhteen, mutta asiakkaamme ovat siinä erittäin tärkeitä. Emme aio keksiä pyörää uudelleen, vaan muokkaamme sitä hieman tarpeisiimme
Voiko tuosta päätellä, että kun kerrotte asiakkaistanne ja vuokralaisistanne, se selventää myös rahoitustanne?
– Ei oikeastaan. Kun kerromme asiakkaista, se kertoo kyvystämme saada rahoitusta. Tärkeää on, että vuokralaiset ovat riittävän suuria ja tuovat mukanaan oikeaa osaamista. Esimerkiksi energian suhteen kumppanimme Energi Danmark on juuri sellainen kumppani. Meillä on sekä julkisen sektorin asiakkaita että yksityisiä.
5. Millainen kokemus teillä on datakeskuksista?
Silent Partner Group koostuu joukosta yrityksiä, joihin lukeutuvat muun muassa Level5 Data Center Group ja Diversfield Global Systems. Yhtiöillä on Yhdysvalloissa toimistoja muun muassa Tampassa, Kaliforniassa, Teksasissa ja Euroopassa Bulgariassa. Kovin paljoa tietoa yhtiöiden toiminnasta ei silti verkosta löydy.
Norjan datakeskushankkeita varten on perustettu kaksi yhtiötä, jotka ovat vain parin viikon ikäisiä ja niillä on osakepääomaa vain muutama tuhat euroa. Dale Hobbie sanoo, että yhtiöitä tullaan perustamaan myös Suomeen. Kysymykseen kokemuksesta hän vastaa näin:
– Olemme tiimi, joka koostuu tiimeistä. Meillä ei ole yhtä tiettyä asiantuntijaa, joka tietäisi kaiken. Meillä on joukko yksilöitä, jotka ovat asiantuntijoita omalla alallaan. Sillä tavalla olemme lähestyneet hanketta. Kumppaneillamme on vuosien kokemus energia-alalta ja myös datakeskuksista.
– Mitä tulee yhtiöiden kokoon ja ikään, niin muistaakseni Apple aloitti aikoinaan autotallista. Eikä Googlenkaan ensimmäinen toimisto tainnut sijaita Manhattanilla. Yhtiön rekisteröimisen ja toimiston avaamisen tärkein tarkoitus on vastaanottaa postit. Emme myy suoraan yleisölle, joten emme tarvitse isoja toimitiloja.
Rakentamisaikataulusta Hobbie sanoo, että hankkeita porrastetaan rahoituksen mukaan. Yhden keskuksen rakentaminen kestää noin 22 kuukautta. Kun yhden rakentaminen on alkanut, voisi seuraavan aloittaa kolmen kuukauden päästä.
Kaupunkiympäristölautakunnan mielestä Kaisaniemen ja Kansalaistorin yhdistävä kevyen liikenteen tunneli on parempi vaihtoehto kuin ratapihan ylittävä silta. Päätöksessä kuitenkin edellytetään, että jatkosuunnitelmissa täytyy varmistaa tunnelin läntisen ulostulon toimivuus.
Lisäksi selvitetään edelleen Töölönlahden puiston ja Kaisaniemen puiston yhdistävän sillan toteuttamismahdollisuuksia Oodin pohjoispuolelle. Tässä selvityksessä otetaan huomioon erityisesti puistojen toiminnallinen yhdistäminen ja suurtapahtumien turvallisuus.
Seuraavaksi tunneliasiaa käsittelee kaupunginhallitus ja lopullisen päätöksen tunnelista tekee Helsingin valtuusto. Tunnelin rakentamisen on arvioitu alkavan vielä tämän valtuustokauden aikana eli muutaman vuoden sisällä.
Kansalaistori-Kaisaniemi -tunnelihankkeen kustannusarvio on 23 miljoonaa.
Havainnekuva siltavaihtoehdosta, joka näillä näkymin on häviämässä kilpailun.WSP & YIT
Lue lisää kaupungin suunnitelmista: silta vai tunneli?
Suomalainen kaatuu pyörällä yleisimmin yksin. Hän ei ilmoita siitä kenellekään, ellei satu sen verran pahasti, että tarvitaan lääkäriä, poliisia tai vakuutusyhtiötä.
Talvella yleisin kaatumisen syy on kulkuväylän liukkaus tai epätasaisuus. Pelkkä keli kaataa harvoin, usein syynä on pyöräilijän väärä reaktio.
Pyöräilyn monitoimimies Tommi Martikainen kertoo kaatuneensa satoja kertoja. Kokkolalaistunut myymäläpäällikkö ajoi vuosia kilpaa maantiepyöräilyn ammattilaisena Keski-Euroopassa. Nyt mies valmentaa esimerkiksi huippupyöräilijä Lotta Lepistöä ja parapyöräilijä Liisa Liljaa.
Jarrutus on paniikkireaktio. Talvipyöräilijän pitää oppia siitä pois. Tommi Martikainen
Martikainen kisaa edelleen itse kansallisella tasolla. Taskussa on syyskuulta 2018 tunninajon Suomen ennätys ja joukkueaika-ajon mestaruus.
Mieheltä löytyy liukkaalle kelille nippu neuvoja, jotka hyödyttävät tavallista työmatkapyöräilijää. Kaatumistakin voi treenata, mutta turvallisinta on pysyä pystyssä eli oppia hyvä pyörän hallinta.
Satula matalammalle, ajoasento pystymmäksi
Tommi Martikainen neuvoo laskemaan talveksi satulan niin alas, että jalka yltää istuessa maahan.
– Vaikka takarengas lähtisi luisumaan yhtäkkiä alta, pyöräilijä ehtii laittaa kallistuksen puoleisen jalkansa maahan ja yleensä pysyy myös pystyssä, Martikainen sanoo.
Pysty ajoasento antaa reagoimisaikaa ja auttaa pyörän hallinnassa.
– Selkä suorempana oleva ajoasento tuo painopistettä automaattisesti taaemmaksi, jolloin takarenkaan pito paranee.
Perhosen keveä jarrutus
Syksyllä nollan molemmin puolin sahaavat lämpötilat yllättävät helposti: yhtäkkiä sulassa ja kuivassa pyörätiessä onkin peilijäinen kohta.
– Moni tekee paniikkiratkaisun ja jarruttaa voimakkaasti. Virhe, Tommi Martikainen sanoo.
Kun tiukkaan jarrutukseen yhdistää vielä terävän käännöksen, eturengas lähtee luistamaan ja peli on pelattu.
– Eturenkaan alta lähtö on pahinta. Siihen ei ehdi reagoida. Käsi ehtii nipin napin irrota ohjaustangosta, kun ihminen jo syöksyy kylki edellä maahan.
Kypärä päähän! Liikenneturvan tilaston mukaan pyöräilykypärä olisi voinut pelastaa joka kolmannen viime vuosina pyöräilyturmissa menehtyneen.Ville Viitamäki / Yle
Jokainen äkkinäinen liike liukkaalla jäällä on väärä valinta. Jarruun kannattaa koskea perhosen kevyesti ja käännökset tehdä varovasti kuin luovisi.
– Jos huomaa yhtäkkiä joutuneensa peilijäälle, ei kannata tehdä mitään. Todennäköisimmin pysyy pystyssä, kun antaa pyörän vain mennä suoraan.
Jos on kuitenkin pakko jarruttaa?
– Ei ainakaan etujarrulla! Etupyörä lähtee sellaisessa lukkojarrutuksessa heti luisuun. Mieluiten varovasti takajarrulla. Jos takarengas lukittuu, perä ei lähde alta pois.
Mielikuvaharjoittelua ja kokeilua
Autokoulussa treenataan liukkaan kelin ajoa. Tommi Martikaisen mielestä myös pyöräilijän kannattaa harjoitella samaa asiaa.
Hän kehottaa uskaltautumaan kokeilemaan jarrutuksia ja käännöksiä kuuraiselle nurmikolle. Kun tietää kuinka pyörä käyttäytyy liukkaalla, oppii myös paremmin ennakoimaan oikeita tilanteita.
Ei tarvitse ajaa niin kovaa, että kaatuu, mutta kuitenkin sen verran reippaalla vauhdilla, että pyörä lähtee alta.
– Kun takapyörä lähtee luisuun, nopeasti vain jalka maahan. Se yltää kyllä, kun satula on laskettu alemmaksi. Kun riittävän monta kertaa treenaa, sen osaa refleksimäisesti tehdä tositilanteessakin, Martikainen sanoo.
Mies kertoo, että junioripyöräilijöiden kanssa tehdään vastaavanlaisia treenejä. Kilpapyöräilijät tekevät myös mielikuvaharjoituksia kaatumisista ja ennen kaikkea niiden välttämisestä.
– Jarrutus on paniikkireaktio. Talvipyöräilijän pitää oppia siitä pois. Täytyy hokea sitä itselleen mielessään riittävän kauan, ja ajatella tilannetta, missä ajaa jäälle, eikä saa lyödä jarruja kiinni.
Ennakointi, tarkkailu ja vauhdin vähentäminen
Työmatkaan kannattaa varata enemmän aikaa, jos tiedossa on liukas keli. Martikainen myös neuvoo ajamaan pientareen lähellä.
– Siinä on vähemmän liikennettä, joten se on myös vähiten kulunut liukkaaksi. Jos ei vielä ole lunta, tiukan paikan tullen voi vaikka koukata pientareen kautta.
Ennakointi on tärkeää, notkelmissa ja vesilätäköissä voi jo olla jäätä, vaikka keli olisi vielä muuten hyvä. Ajaessa kannattaa katsoa tarkasti edessä olevaa pintaa ja ajella hiljempaa.
– Urat ovat pahimpia, niissä kaatuu helpoiten, joten ne kannattaa yrittää aina kiertää.
Kun etupyörä lähtee luisuun, kannattaa vaan toivoa parasta. Takapyörän luisussa on mahdollista pysyä pystyssä, kunhan satula on niin matalalla, että ehtii saada jalan nopeasti maahan.Kati Latva-Teikari / Yle
Varusteet talvikuntoon
– Pyörään kannattaa vaihtaa talveksi nastarenkaat. Mitä leveämpi rengas, sen enemmän nastoja ja parempi pito, Markkanen neuvoo.
Pyörän ohjaus on vakaampaa, jos eturengas on nastoitettu. Nastat takana puolestaan tuovat jarrutukseen lisää pitoa.
Kunnolliset valot auttamat näkemään paremmin, ja myös muut tielläliikkujat näkevät ajajan.
– Ja ehdottomasti kypärä päähän!
Pyöräilijöiden kaatumisvammat kohdistuvat yleensä pään ja kaularangan alueelle, solisluuhun, rintakehään, ranteisiin ja sormiin.
Liikenneviraston mukaan 2015-2017 välisenä aikana on vuosittain loukkaantunut yli 700 pyöräilijää. Koska valtaosa kaatumisista ei tule viranomaisten tietoon, ne eivät näy tilastoissa.
Menehtyneitä on ollut keskimäärin 26 pyöräilijää vuodessa. Kuolleista yli puolet ovat olleet yli 64-vuotiaita.
Lasten- ja nuorten Finlandia -voittajan valitsee Mad- ja Docventures-mies Riku Rantala. Palkinto jaetaan 28. marraskuuta, samaan aikaan tieto- ja kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintojen kanssa.
Taru Anttonen ja Milla Karppinen (toim.): Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) – Kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan (Into)
Menestyneistä naisista tehdyt nuortenkirjat ovat lyöneet viime aikoina läpi. Esikuvana pidetään italialaisten Elena Favillin ja Francesco Cavallon menestysteosta_ Iltasatuja kapinallisille tytöille. _Anttosen ja Karppisen kirja poikkeaa muista siinä, että se on useamman kirjoittajan ja kuvittajan tekemä ja rahoitettu joukkorahoituksella.
Siiri Enoranta: Tuhatkuolevan kirous (WSOY)
Tuhatkuolevan kirous on fantasiaa, joka Aamulehden arvion mukaan särkee fantasian kliseitä. Kirja kertoo vierauden pelosta ja ennakkoluuloista, oikeasta ja väärästä ja niiden määrittämisen vaikeudesta.
Enoranta on huomioitu Topelius- ja Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnoilla.
Magdalena Hai: Royaumen aikakirjat 1: Kolmas sisar (Otava)
Magdalena Haita on tituleerattu ensimmäisen suomalaisen steampunk-romaanin kirjoittajaksi. Kolmas sisar on mangahenkinen seikkailu noidan tyttärestä ja hänen ystävästään, jotka pakenevat kotoaan ja päätyvät Maahan.
Kirjasarjaan on luvassa jatko-osia.
Maija ja Anssi Hurme: Skuggorna / Varjostajat (Schildts & Söderströms)
Suomeksi ja ruotsiksi ilmestynyt lastenkirja yhdistää kuvan ja sanan. Harmaan sävyisessä kuvakirjassa käsitellään lapsiperheen kriisiä, tarkemmin toisen vanhemman katoamista.
Riina Mattila: Järistyksiä (WSOY)
Mattilan esikoisromaani käsittelee tarvetta tulla kohdatuksi sellaisena kuin on. Eeli ei tunne olevansa poika eikä tyttö, mitä ei katsota hyvällä pienessä kotikaupungissa. Järistyksiä pärjäsi kustantajan omassa kirjoituskilpailussa.
Sanna Sofia Vuori ja Linda Bondestam (kuvitus): Ägget / Muna (Förlaget / Teos)
Muutama vuosi sitten Finlandia Juniorin voitti Perin erikoinen muna. Muna on pääosassa myös Linda Bondestamin kuvittamassa Muna-teoksessa. Siinä yritetään selvittää, kenelle kerrostalon pihalle ilmestynyt muna mahtaa kuulua.
Matkan varrella tutustutaan talon eriskummallisiin asukkaisiin.
Suomalainen verkkolaitevalmistaja Nokia kertoi keskiviikkona allekirjoittaneensa aiesopimuksia Kiinan suurimpien teleoperaattoreiden kanssa.
Reutersin mukaan China Mobilen, China Telecomin ja China Unicomin kanssa solmitut sopimukset ovat arvoltaan yhteensä yli kaksi miljardia euroa.
Edellisestä kiinalaisesta miljardisopimuksesta Nokia tiedotti viime heinäkuussa. Kaupat kertovat, että Nokia on lupaavissa asemissa telealan valmistautuessa mittaviin viidennen sukupolven verkkoinvestointeihin.
Tänään julkistettu kauppa painottuu kuitenkin nykyiseen, neljännen sukupolven, verkkoteknologiaan. Kauppa pitää sisällään mobiiliverkkoja, kiinteitä sekä optisia verkkolaitteita sekä palveluita. Nokian tulkinnan mukaan kyse on operaattoreille nopeuden, luotettavuuden ja toiminnaliisuuden parantamisesta – ja matkasta kohti viidennen sukupolven investointeja.
Toimitukset tehdään yhtiön mukaan ensi vuoden aikana.
Kohta kauppa käy?
Kännykkäverkkojen kauppa on elänyt viime vuodet hiljaiseloa. Nokian toimitusjohtaja Rajeev Suri vakuuttaa, että terhakka nousu alkaa kuluvan vuoden lopulla, kun operaattorit lähtevät toden teolla verkkokaupoille.
Tätä odotellessa yhtiö käynnisti lokakuun lopulla massiivisen säästöohjelman, joka tulee todennäköisesti viemään yhtiöstä tuhansia työpaikkoja. Säästöjen odotetaan vaikuttavan myös Suomeen.
Tänään julkistetut kaupat Nokia julkisti China International Import Expo -tapahtumassa Shanghaissa.
Nokian osakekurssi oli pörssipäivän alussa reilun prosentin nousussa.
Siivoojan palkka putosi 400 euroa kuukaudessa siirryttäessä noudattamaan yksityisen kiinteistöpalvelualan sopimusta. Lähihoitajan palkkapussi keveni 200 eurolla kuukaudessa ja sairaanhoitajan 300 eurolla, kun työnantaja vaihtui yksityiseksi hoivakodiksi.
Soittokierros ammattiliittoihin paljastaa, että työntekijän palkka voi pudota huomattavasti, jos siirrytään noudattamaan yksityisen puolen työehtosopimuksia.
Valtion ja kuntien palveluiden yksityistäminen ja liikelaitosten muuttaminen yhtiöiksi on viime vuosien trendi. Kunnalliset ja suunnitteilla olevat maakunnalliset osakeyhtiöt voivat tuottaa palveluja omalla henkilökunnalla tai palvelut kilpailutetaan parhaimman tarjouksen tekijälle. Monilla aloilla yksityisen puolen palkkataso on julkista huonompi.
Myös parannuksia on tullut, esimerkiksi työyhteisön toiminnassa, työterveyshuollossa tai muissa olosuhteissa.
Mikä on sinun tarinasi? Keräämme kokemuksia, siitä, mikä muuttui kun työnantaja vaihtui kunnalta, valtiolta tai liikelaitokselta yhtiöksi. Vai perustitko itse yrityksen vai loppuivatko työt?
Teemme aiheesta myöhemmin sisältöjä. Kyselyyn voi vastata nimimerkillä, mutta vastaukset otetaan huomioon vain, kun ilmoitat yhteystietosi. Ne jäävät vain toimituksen tietoon.
Postista lähdön jälkeen etsin töitä täysipäiväisesti melkein puolitoista vuotta. Kirjoitin 200 työhakemusta. Hain töitä kaikilta aloilta ja mitä töitä tahansa - siivoojasta toimitusjohtajaan. Minulle ei ollut tärkeää, mitä tienaan, vaan se, että saan tehdä töitä.
Sain kutsun kolmeen haastatteluun. Kaksi ensimmäistä työtä olivat siivousta. Niihin en päässyt. Jäi sellainen vaikutelma, että ne pitivät minua ylikoulutettuna.
Kolmas haastattelu koski Nostopalvelu Simolan kuljetuspäällikön paikkaa. Kävin kahdet haastattelut ja sain työpaikan.
Olin niin onnellinen. Sitä on vaikea sanoin kertoa, miltä minusta tuntui. Pelkkä peruskoululainen oli saanut töitä toukokuussa 2016.
Neljän kuukauden koeajan jälkeen minut vakinaistettiin. Tuntui tosi hyvältä. Halusin kehittää työtä ja tehdä sitä niin, että työnantajani olisi minusta ylpeä.
"Jo ennen vakinaistamista tunsin kuuluvani porukkaan, mutta nyt oikeasti olen osa sitä: minulla on vakituinen työ", sanoI Eero Leino syyskuussa 2016.Pekka Tynell / Yle
Oli tavallinen tammikuinen tiistaiaamu. Tulin töihin tapani mukaan vähän ennen seitsemää. Laitoin eväät jääkaappiin. Vähän puoli kymmenen jälkeen toimitusjohtaja Simola pyysi minut huoneeseensa juttelemaan. Käski laittaa oven perässä kiinni.
Sain irtisanomislapun käteen ja kuukauden irtisanomisaikaa. Toimitusjohtaja sanoi, että olin tehnyt työni hyvin ja olin tunnollinen, mutta hän ei tiedä, kuinka voisin tehdä toisin.
Irtisanominen tuli puun takaa. En osannut ajatella tai arvata sitä - enkä tiedä edelleenkään, miksi.
Kaikki tapahtui hetkessä. Luovutin yhtiön pankkikortin, puhelimen ja avaimet.Otin eväät kaapista ja ajoin työpaikan portista ulos. Oli kulunut kolme tuntia siitä, kun tulin hyvällä mielellä töihin.
En ajanut suoraan kotiin. Istuin autossa ja itkin. Soitin vaimolleni: “olen taas työtön”.
Väkisin tuli mieleen, miten loputonta työn etsiminen oli ollut ennen tätä työpaikkaa. Kaikki oli taas aloitettava alusta. Kuljetuspäällikön urani kesti reilut puolitoista vuotta.
Olen aina tehnyt työni takuuvarmasti ja niin hyvin kuin pystyn. Varmistan ja vieläkin varmistan. Se ei riittänyt.
Irtisanominen tuntuu siltä kuin vetäisit keuhkot täyteen ilmaan, puhallat ulos ja jäljelle jää vain tyhjää. Ei ole enää mitään mihin tukeutua, mistä pitää kiinni.
"Allani oleva tuoli ja takapihan maisema on tullut tutuksi", sanoo Eero Leino.Pekka Tynell / Yle
Olin ollut 30 vuotta samassa työpaikassa töissä, kun minut irtisanottiin Postista. Ensimmäiset hyvästit olivat pahemmat kuin Nostopalvelu Simolasta lähteminen. Sinne en enää kaipaa, enkä sitä ajattele. Postiin kaipaan vieläkin joskus.
Ensimmäisen irtisanomisen jälkeen häpesin työttömyyttäni. En ollut enää sama ihminen. Olin kotona oleva keski-ikäinen mies, joka hakee töitä.
Kun jäin toisen kerran työttömäksi, en enää salannut, että työpaikka meni. Olen puhunut tilanteestani ja kertonut hakevani töitä.
Silti jokin sisimmässäni muistuttaa, että työttömänä kuulun eri kastiin. En ole enää työtä tekevä kansalainen.Tunnen itseni alempiarvoiseksi.
Työn etsiminen on vähän kuin legopalikoilla rakentamista: etenet pala kerrallaan, kirjoitat hakemuksia, jotta pääsisit haastattelun kertomaan ja vakuuttamaan työnantajan siitä, että juuri sinä olet oikea henkilö.
Nostopalvelu Simolan jälkeen etsin taas töitä täysillä. Tein sitä neljä-viisi tuntia joka päivä, mukaan lukien viikonloput niin, että jokainen mahdollinen kivi on tullut käännetyksi ylös.
Palaute on ollut aika heikkoa. Viidesosaan sain jonkinlaisen vastauksen. Harmittaa, kun ei tiedä, miksi en kelvannut.
Kun olin ensimmäisen kerran työtön, hain töitä kaikilta aloilta. Mitä töitä tahansa siivoojasta toimitusjohtajaan. Nyt en ole toimitusjohtajan pestejä hakenut.
Olen 15-vuotiaana mennyt koulunpenkiltä suoraan töihin ja työn kautta kouluttautunut. Työhakemuksen koulutus-kohtaan minun on ollut pakko kirjoittaa peruskoululainen. Se, että on viisikymppinen ja peruskoululainen on rankka yhtälö.
TE-keskuksesta ei ole ollut juuri hyötyä. Avun saaminen voi sieltä onnistua, jos sinnikäästi vaatii eikä luovuta. Joskus sieltä soitetaan, kun on luvattu soittaa, joskus ei. Sitten kun olen vihdoin oikeasti päässyt jonkun kanssa puhumaan asioistani, ne ovat hoituneet hyvin.
"Töitä olen hakenut 5-6 tuntia joka päivä", sanoo Eero Leino.Sasha Silvala / Yle
Nostopalvelun jälkeen meni nelisen kuukautta ja mitään ei löytynyt. Tuona aikana lähetin 99 hakemusta, eli jokaisena työttömyyspäivänä keskimäärin yhden, viikonloput mukaan lukien.
Huhtikuussa pistin paperit TE-toimiston kautta varastonhoitaja-koulutukseen. Pääsin. Koulutus alkoi toukokuun puolivälissä.
Koulutus ratkaisi myös hallituksen aktiivimalli-velvoitteeni. Aktiivimallissa on ongelmia, vaikka ajatuksesta sinänsä pidänkin. Se, että uhataan etujen leikkaamisella, voi pistää jotkut liikkeelle. Toisaalta, jos on aktiivinen muutenkin, en oikein ymmärrä, mitä apua siitä on. Jos etsii työtä koko ajan, ei kait ole järkevää mennä johonkin koulutukseen vain siksi, että hallituksen aktiivisuusvaatimus täyttyy.
On epäoikeudenmukaista, että kaikkia työttömiä kohdellaan samalla lailla. Kokemukseni mukaan on sellaisia työttömiä, jotka karttavat töitä. Sitten on työttömiä, jotka ovat niin sairaita, etteivät pysty töihin. Sitten on vielä niitä, jotka todella haluavat löytää töitä.
Varastonhoitaja-koulutuksessa olen opiskellut kuin pieni eläin. Taskussani minulla on jo esimerkiksi tulityökortti, trukkikortti, hygieniapassi ja työturvallisuuskortti. Kokeista olen saanut poikkeuksetta kiitettäviä.
Itsetunnolle se on ollut tosi tärkeää. En ole ollut koulun penkillä sitten kun nuorena. Se, että osaa vuosikymmenten jälkeen opiskella, ei ole itsestäänselvyys.
Syyskuun alusta aloitin koulutukseen liittyvän kuuden kuukauden harjoittelun Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin logistiikkakeskuksessa.
"Mökillä mieleni lepää ja ruumiillinen työ rentouttaa", sanoo Eero Leino.Sasha Silvala / Yle
Koulutuksen aikana en ole hakenut töitä yhtä systemaattisesti kuin keväällä. Olen pari kertaa viikossa katsonut, onko jotain oikein kiinnostavaa. Hakemuksia en ole lähettänyt.
On ollut sellainen tunne, että haluan tehdä varastonhoitaja-koulutuksen loppuun ja saada todistuksen. Sen jälkeen minulla on vihdoin mahdollisuus kirjoittaa hakulomakkeen koulutus-kohtaan jotain muuta kuin pelkkä peruskoulu: varastonhoitajan tutkinto.Saan osaamisestani vihdoinkin paperin ja uskon sen auttavan myös työnhakua.
Kun joulu lähestyy ja työharjoittelu alkaa olla loppusuoralla, alan taas aivan systemaattisen työnhaun.
Työttömyys on tosiasia, en voi uida vastavirtaan ja kieltää sitä. Siinä virrassa minun on vain jaksettava.
Työpaikan löytäminen ei tule olemaan helppoa. Ensimmäisen työttömyyden jälkeen siihen meni puolisentoista vuotta. Pitää yrittää ja jaksaa valtavasti. Kukaan ei tule kotoa hakemaan.
Uskon, että töitä löytyy. On pakko. Jos ei viikon tai kuukauden päästä, niin jossain vaiheessa kuitenkin. Minulle ei ole niin tärkeää, mitä tienaan, vaan että saan tehdä töitä.
Ilman vaimoa en olisi jaksanut. Kun minulle ilmoitettiin, että palveluksiani ei Nostopalvelussa enää tarvita, sanoin illalla vaimolle, että otan lasillisen viiniä. Hän vastasi, että ei viiniä kannata murheeseen ottaa, vaan iloon. Seuraavana viikonloppuna oli hyvä mieli, join sen lasillisen silloin. Maistui paremmalta.
Varastonhoitajan tutkintoon liittyvä harjoittelu on tuntunut kotoisalta, koska siinä on paljon samoja tehtäviä kuin viimeisinä vuosinani Postissa.Paula Collin/ Yle
En tiedä tuleeko minusta parempi ihminen kaikkien näiden kokemusten jälkeen, mutta vahvempi minusta ainakin tulee. Olen ollut aika kovapäinen, mennyt läpi kallion tavalla tai toisella. Menen vieläkin, mutta ehkä jotain uutta kautta. Vaihtoehtoja on enemmän.
Aikaisemmin, jos olin päättänyt, miten asian hoidan, se oli kuin maahan piirretty viiva. Seurasin sitä. Nyt olen valmis kuuntelemaan enemmän muiden mielipiteitä, ja voin poiketa suunnitelmasta. Harvat asiat ovat vietävissä yksin läpi. Yhdessä syntyy uusia ideoita, usein parempia ratkaisuja ja toteutus on nopeampaa.
Monet asiat eivät ole minulle enää niin itsestään selviä kuin aiemmin. Olen ollut kova tekemään töitä ja työ meni arkielämän edelle: sähköpostit tarkistin vielä illalla kotonakin. Päässä työasiat sulkeutuivat vasta, kun menin nukkumaan.
Nyt osaan arvostaa enemmän puolisoa, lapsia, lastenlapsia, viikonloppuja ja yhdessä tekemistä. Työ on edelleenkin tärkeää, mutta on paljon muutakin. Osaan olla kaikesta paljon kiitollisempi kuin ennen.
Herkempi ja nöyrempi minusta on tullut. Ihmistä pitää kuunnella ja toisesta ihmisestä kuuluu välittää.
– Näitä miljoonatuloja katsoessa miettii, miksi minä kituutan opintotuella. Sillä maksan vuokrat ja laskut, sanoo joensuulainen Tukio.
Millaisesta palkasta parikymppinen opiskelija haaveilee ja kuinka hän suhtautuu rahaan ylipäätään? Se selviää joensuulaisen opiskelijasolun eriparisohvilla.
Tähän syksyyn asti 22-vuotias Juho-Matti Tukio teki pätkätöitä rakennusalalla Jyväskylän seudulla. Vaikka tulot olivat epäsäännölliset, jopa työttömänä hän sai enemmän rahaa kuin nyt opiskelijana.
– Kyllähän se vähän yllätyksenä tuli, kuinka vähän rahaa opiskelijalla on, sanoo syksyllä opinnot Karelia-ammattikorkeakoulussa aloittanut Tukio.
Tilastot lukuvuodelta 2016-2017.Yle
Maailman mittakaavassa suomalaisella opiskelijalla menee aika hyvin: Kelan tuilla ja opintolainalla pääsee lähelle maailman keskipalkkaa, eli tuhatta euroa (Ilta-Sanomat). Harvassa ovat Suomen kaltaiset maat, joissa opiskelusta saa rahaa
Tukiolla menee tällä hetkellä elämiseen noin 700 euroa kuussa. Toimeentulon perusta on opintotuki ja asumislisä, joita Tukio saa yhteensä noin 500 euroa. Lisäksi hän ottaa opintolainaa pari sataa kuussa, tarpeen mukaan.
– Kovasti meitä ajetaan ottamaan opintolainaa. Itse koen sen välttämättömäksi ja kohtuulliseksi ehdoiltaan. Jos vielä ajallaan valmistuu, saa verovähennyksenkin, sanoo Tukio.
Tukio kuvailee rahankäyttöään melko maltilliseksi: toistaiseksi opiskelijan kulut ovat pysyneet kurissa. Ruuasta hän tinkii, opiskelijabileistä ei.
– Kieltämättä hauskanpitoon on tullut kannettua turhan paljon rahaa näin opintojen alussa, Tukio naurahtaa.
Silti Tukiolle on tärkeää, että laskut tulee maksettua ajallaan. Kuun alussa, kun opintotuki tipahtaa tilille, hän maksaa ensin vuokran ja laskut. Sitten vasta on vuorossa huvi.
Juho-Matti Tukio asuu kahden kämppiksen kanssa opiskelijasolussa Joensuussa. Vuokraa hän pitää kohtuullisena: 345 euroa sisältää veden ja sähkön.Annika Martikainen / Yle
Haaveena keskiluokka ja huoleton elämä
Millaisia odotuksia 22-vuotiaalla Tukiolla on tulevasta elintasostaan?
Tukio ei haaveile Suomen tulokuninkaiden kaltaisista sadoista tuhansista euroista, vaan hän haluaa tulla mukavasti toimeen. Toisin sanoen tavoitteena on keskiluokka ja kuukausibruttopalkka 3 000 euron tienoilla.
– Ettei tarvitse koko ajan laskea, mihin rahaa käyttää ja jäisi vähän ylimääräistä säästöön, Tukio kuvailee odotuksiaan.
Tukion tavoitteena on saavuttaa sama elintaso, jossa hän on itsekin kasvanut. Nuorisopsykologina työskentelevä äiti ja valtion virkamiehenä toimiva isä pärjäävät hyvin, mutta eivät pröystäile. Poikansa uravalintoja he ovat tukeneet – vaikka isä yritti aikoinaan suostutella poikaa menemään lukioon ammattikoulun sijaan.
Taloussanomien mukaan ylempi keskiluokka on jo selkeästi vähemmistö palkansaajista, sillä siihen kuuluu vain 10 prosenttia suomalaisista. Ylempään keskiluokkaan pääsee, kun nettotulo osuu kolmen ja neljän tuhannen euron väliin, eli palkka verojen ja vähennysten jälkeen. Korkeatuloisiin, eli yli 4 000 euron käyttörahaan, yltää vain kuusi prosenttia.
Suomessa valtaosalla palkansaajista tulot jäävät alle kolmen tonnin.
Tukion palkkaodotus on hieman korkeampi kuin ammattikorkeakouluopiskelijoilla keskimäärin: Nuorisobarometrin mukaan amk-opiskelijat toivovat noin 2500 euron kuukausitienestejä vuosi valmistumisen jälkeen. Yliopisto-opiskelijoilla palkkaodotus on 3000 euron tuntumassa, kirjoittaa Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön Otuksen tutkija Rasmus ReinikainenSuomen Ylioppilaskuntien liiton blogissa.
– Opiskelijoiden palkkaodotukset tuntuvat olevan realistisia. Uskon, että opiskelijat ovat nykyisin hyvin palkkatietoisia, sanoo Reinikainen.
Reinikainen tekee parhaillaan tutkimusta pääkaupunkiseudun korkeakouluopiskelijoiden toimeentulosta ja palkkaodotuksista.
Juho-Matti Tukiolla on yksi asia, josta hän ei tingi: laadukkaat hiustuotteet. Niihin hänellä voi mennä monta kymmentä euroa kuussa.Annika Martikainen / Yle
Sosiaalialan ihmisläheisyys on palkkaa tärkeämpää
Nykynuorille palkka ei enää ole ykkösasia: Studentworkin teettämän tutkimuksen mukaan milleniaalit haluavat työltään merkityksellisyyttä sekä tasapainoa työn ja vapaa-ajan välillä.
Palkkataso ei ollut Juho-Matti Tukiolle ratkaiseva asia, kun hän etsi uutta suuntaa elämälleen. Tukio oli tehnyt pari vuotta pätkätöitä rakennustyömailla Jyväskylän seudulla, kun hän alkoi kyllästyä silpputöiden epävarmuuteen.
Sosiaalialalle hänet ajoi auttamisen tarve.
– Halusin sosionomiksi, koska se on ihmisläheistä työtä. Tässä hommassa pääsen auttamaan ihmisiä elämässään eteenpäin, sanoo Tukio.
– En edes katsonut, mitä sosionomi tienaa. Tämä ala kiinnosti enemmän kuin se, mitä palkkaa tästä tulee saamaan.
Sosionomin mediaanipalkka bruttona on 2 400 euron tuntumassa, mutta vaihtelut ovat suuria, kertoo ammattijärjestö Talentian jäsenkysely. Tukion kolmen tonnin palkkaodotus ei ole siis mahdoton.
Vaikka opiskelijat olisivat tänä päivänä palkkatietoisempia, Tukion kaveriporukassa tulevaisuuden tulotaso ei ole vielä ollut puheenaihe.
– Monet parikymppiset kaverini ovat vielä siinä vaiheessa elämää, että tehdään hanttihommia ihan vain sen takia, että saadaan vuokra maksettua. Opiskelevat kaverit ovat lähinnä tyytyväisiä siihen, että ovat löytäneen oikean alan.
Juttua korjattu 7.11.2018 klo 12:46: Juho-Matti Tukion palkkaodotus sekä sosionomin mediaanipalkka ovat bruttopalkkoja eli palkka ennen veroja ja muita vähennyksiä. Jutussa mainittu keskiluokan palkka on kuitenkin nettopalkka eli palkka verojen ja muiden vähennysten jälkeen. Jutun alaotsikossa kerrottiin, että vain 16 prosenttia suomalaisista pääsisi yli kolmen tonnin kuukausituloihin. Tästä sai virheellisesti kuvan, että kyse olisi ennen veroja ja vähennyksiä saatavasta bruttopalkasta, vaikka oikeasti kyse on nettopalkasta, josta on vähennetty verot ja muut vähennykset.
Yhdysvaltain politiikassa tähtäin alkaa olla jo vuoden 2020 vaaleissa, arvioivat Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola ja Suomen entinen Washingtonin-suurlähettiläs Jukka Valtasaari.
– Luulisin, että presidentinvaalikampanja alkoi nyt, sanoi Ylen aamu-tv:n erikoislähetyksessä vieraillut Valtasaari.
Aaltola huomautti, ettei välivaalien tulos suinkaan ollut presidentti Donald Trumpille surkea, vaikka demokraatit saivatkin enemmistön edustajainhuoneessa.
– Ei tämä ollut fiasko hänelle. Hän säilytti paljon niitä äänestäjiä, jotka hän sai 2016 vaaleissa, Aaltola totesi aamu-tv:n erikoislähetyksessä.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.Yle
Jatkuvaa vaalikampanjointia
Entinen diplomaatti, ministeri Jaakko Iloniemi huomautti, että vielä ei tiedetä, minkälaisin voimin demokraatit aikovat lähteä presidentinvaaleihin.
– Nythän heillä ei ole uskottavia keulakuvia, jotka saattaisivat olla presidentinvaaleissa menestyviä, Iloniemi totesi.
Iloniemi huomautti, että Yhdysvalloissa edustajahuoneen jäsenet joutuvat käymään jatkuvaa vaalikampanjaa, koska edustajien virkakausi on vain kaksi vuotta.
– Toisin sanoen he ovat kaiken aikaa käymässä vaalikampanjaa ja ennen kaikkea kaiken aikaa keräämässä vaalirahoitusta. Se vaalirahoituksen kerääminen vie heidän ajastaan suuren osan, Iloniemi sanoi.
Hän huomautti, että poliittinen prosessi on Yhdysvalloissa aivan erilainen kuin sellaisissa maissa, joissa on pitemmät vaalikaudet.
Jaakko Iloniemi ja Jukka Valtasaari.Yle
Aaltola: Poliittisia lehmänkauppoja edessä
Aaltolan mukaan edustajanihuoneen siirtyminen välivaaleissa demokraattien haltuun vaikuttaa Yhdysvaltojen politiikkaan.
– Valtaa tasapainotetaan. Demokraatit saavat osan tästä värisuorasta, joka Trumpin republikaaneilla on ollut hallussaan, Aaltola sanoi.
Tämä johtaa siihen, että joudutaan tekemään kompromisseja.
Myös Trumpin asioiden tutkintoja on odotettavissa. Kahden vuoden päässä häämöttävät vaalit hillitsevät Aaltolan mukaan kuitenkin "räikeintä myllytystä".
– Demokraattien täytyy osoittaa kykenevänsä hallitsemaan, hän sanoi.
Yhdysvaltain kongressivaaleissa nähtiin odotettu naisten rynnistys. Ehdolla oli ennätysmäärä naisia, ja useat eri taustoista tulevat pioneerinaiset rikkoivat lasikaton vaalipiireissään.
Myös seksuaalivähemmistot menestyivät aiempaa paremmin.
Kokosimme vaalien kiinnostavimmat läpimurrot.
Ensimmäiset alkuperäisväestön naiset
Kansasista ja New Mexicosta nousevat edustajainhuoneeseen ensimmäiset alkuperäisväestöön kuuluvat naiset.
New Mexicosta kongressiin äänestettiin pueblointiaaneihin kuuluva Deb Haaland. Haaland on kampanjoinut erityisesti vähäosaisten ja alkuperäisväestön oikeuksien puolesta.
– Nuorena en voinut kuvitellakaan maailmaa, jossa minua edustaisi joku kaltaiseni. Amerikka on vahvempi, kun työskentelemme kaikki yhdessä sen eteen, Haaland sanoi voittopuheessaan.
Vaalien alla Haaland arvosteli korkeimman oikeuden päätöstä, joka siunasi alkuperäisväestön äänestäjiä rajoittaneen lain Pohjois-Dakotassa.
Lain mukaan äänestäjäksi rekisteröityminen edellyttää katuosoitetta, vaikka useissa reservaateissa katuosoitteita ei ole.
Kansasista äänestäjät valitsivat Ho-Chunk-intiaaneihin kuuluvan Sharice Davidsin. Hän on asunut ja työskennellyt reservaateissa tavoitteenaan kehittää niiden taloutta.
Taistelulajeissakin ammattilaisena kilpaillut Davids on koulutukseltaan juristi.
Hän on myös osavaltionsa ensimmäinen avoimesti lesbo kongressiedustaja. Hän on luvannut edistää myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia.
Ensimmäiset musliminaiset
Somalipakolaisena 12-vuotiaana Yhdysvaltoihin tullut Ilhan Omar ja palestiinalaistaustainen Rashida Tlaib ovat edustajainhuoneen ensimmäiset musliminaiset.
Omar kuuluu demokraattipuolueen entistä presidenttiehdokasta Bernie Sandersia kannattavaan siipeen.
Omar on myös ensimmäinen kongressiin valittu pakolainen.
Omar on sanonut, että hänen etenemisensä osoittaa muille maahanmuuttajataustaisille ja värillisille naisille, että myös heidän on mahdollista edetä poliittisen vallan ytimeen.
Hän ajaa julkista terveydenhuoltojärjestelmää ja ilmaista akateemista koulutusta.
Tlaib on palestiinalaisten maahanmuuttajien tytär Detroitista. Myös hän haluaa laajentaa liittovaltion sairausvakuutusohjelman kaikille ja nostaa minimipalkan 15 dollariin eli noin 13 euroon tunnilta.
Nuorimmat naistähdet läpi 29-vuotiaina
Kongressiin nousee ensimmäistä kertaa kaksi alle kolmekymppisten sukupolvea edustavaa naista.
New Yorkista Queensin ja Bronxin vaalipiiristä kongressiin eteni latinovähemmistöön kuuluva aktivisti Alexandria Ocasio-Cortez. Hän on milleniaalien sukupolven 29-vuotias suursuosikki, joka vetoaa etenkin demokraattien nykylinjaan tympääntyneisiin nuoriin.
Bernie Sandersin puolesta kampanjoineesta Ocasio-Cortezista on jo povattu puolueensa nousevaa tähteä ja uudistajaa. Hän haluaisi kammeta puolueen linjaa selvästi vasemmalle.
Ocasio-Cortez korosti kampanjassaan työväenluokkaista taustaansa ja sitä, että hän ei suostu ottamaan vastaan suuryhtiöiden tukia. Hänen kampanjansa oli yksityisten ihmisten rahoittama.
Alexandria Ocasio-Cortez puhui toimittajille äänestettyään Bronxissa, New Yorkissa tiistaina.Justin Lane / EPA
Ocasio-Cortezin rinnalla kongressiin etenee myös 29-vuotias Abby Finkenauer Iowasta.
Maksuttoman yliopistokoulutuksen puolesta kampanjoinut Finkenauer on kertonut, ettei hänellä ole varaa omaan kotiin ja että hänkin taistelee opintolainataakkansa kanssa.
Työläisperhetaustainen Finkenauer on työskennellyt minimipalkan korotusta ja perhevapaiden pidennystä ajavassa kansalaisjärjestössä.
Ensimmäinen naissenaattori republikaanien Tennesseestä
Republikaanien vahvalta tukialueelta Tennesseestä nousee kongressin ylähuoneeseen osavaltion kaikkein aikojen ensimmäinen naissenaattori.
Marsha Blackburn on lähellä presidentti Donald Trumpia, ja hän pyrki nostamaan esille kampanjassaan samoja konservatiivisia teemoja, joilla Trump itsekin aikanaan eteni.
Trump kävi toistuvasti Tennesseessä siivittämässä Blackburnia voittoon. Trump itse on Tennesseessä huomattavasti suositumpi kuin muualla Yhdysvalloissa.
Blackburn on istunut edustajainhuoneessa vuodesta 2003.
Marsha Blackburn.AOP
Ensimmäinen homoseksuaali kuvernööri
Jared Polisista tulee Yhdysvaltain ensimmäinen avoimesti homoseksuaalina virkaan valittu kuvernööri. Polis toimii tällä hetkellä demokraattipuolueen kongressiedustajana.
Jared Polis saapui lavalle juhlimaan vaalivoittoaan yhdessä juoksukaverinsa Dianne Primaveran kanssa Denverissä, Coloradossa tiistaina.Rick T. Wilking / AFP
Vaaleissa kuvernööreiksi pyrki muitakin sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ehdokkaita.
Polista ennen Oregonin osavaltion kuvernöörinä on ollut biseksuaaliksi itsensä lukeva demokraatti Kate Brown. 2000-luvun alussa New Jerseyssä toimi kuvernöörinä Jim McGreevey, joka virkakautensa aikana kertoi julkisesti olevansa homoseksuaali.
Lohjan maaseudulla Paksalossa asuvat Piritta Poikonen ja Janne Riihimäki taittavat päivittäiset työmatkansa Helsinkiin autolla.
– Tai siis Janne ajaa ja minä neuvon, Poikonen vitsailee.
Matka-aika Turun moottoritietä pääkaupunkiin vaihtelee 45 minuutista puoleentoista tuntiin liikennetilanteen, sään ja vuodenajan mukaan. Kesällä matka taittuu yleensä mukavasti, mutta talven pimeys ja liukkaat kelit nostavat stressikäyrää ratin takana.
– Koko matkan ajan pitää olla aistit terävänä, tietynlaisessa hälytystilassa, ja se kyllä rasittaa henkisestikin, Riihimäki myöntää.
Liikennevirasto on esitellyt ratalinjausta syksyn aikana yleisötilaisuuksissa.Yle Uutisgrafiikka
Uuden oikoradan yleissuunnittelu on parhaillaan käynnissä. Rata lyhentäisi Helsingin ja Turun välisen junamatkan nykyisestä kahdesta tunnista hiukan yli tuntiin ja toisi kokonaan uuden junayhteyden Lohjalle ja Vihtiin. Päätöstä radan rakentamisesta ei kuitenkaan ole vielä tehty.
Kunnat odottavat tuhansia uusia asukkaita ja satoja työpaikkoja
Molemmissa Länsi-Uudenmaan kunnissa odotetaan radan tuovan mukanaan uusia asukkaita, kokonaisia asuinalueita ja työpaikkoja.
– Yksi Lohjan pahimmista ongelmista sijaitsee tällä hetkellä Kehä III:n ja Kehä II:n välillä, kaupunginjohtaja Mika Sivula heittää.
Kyseessä on Turun moottoritien osuus, joka ruuhkautuu pahoin erityisesti aamuliikenteessä.
– Tuhannet lohjalaiset viettävät siellä päivittäin kohtuuttoman kauan aikaa. Se on kasvun tulppa myös Espoolle, Kirkkonummelle ja Vihdille, eli rata hyödyttäisi laajasti koko pääkaupunkiseutua, Sivula jatkaa.
Vuodelta 2015 peräisin olevan tilaston mukaan yli 5 000 lohjalaista käy päivittäin töissä pääkaupunkiseudulla.
Lohjalla oikorata kehittäisi erityisesti Lempolan aluetta ja Vihdissä Nummelan eteläpuolella sijaitsevaa Höytiönnummea.
– Se on Nummelan taajaman luonnollinen kasvusuunta. Ratayhteys olisi ilmastotavoitteiden, elinkeinoelämän kehittämisen ja yleisen houkuttelevuuden näkökulmasta äärimmäisen tärkeä asia, Vihdin kunnan elinvoimajohtaja Petra Ståhl tähdentää.
Liikenneviraston alustava arvio matka-ajoista:
Näillä näkymin Vihdin Nummelan eteläpuolella sijaitsevalla Höytiönnummella pysähtyisi taajamajuna ja Lohjan Lempolassa IC-juna. Siitä matka jatkuisi kaupungin keskustaan lähiliikenteenä.Yle Uutisgrafiikka
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner on väläyttänyt radan toteutuvan vuoteen 2031 mennessä, mutta kunnat hoputtavat nykypäättäjiä vielä nopeampiin ratkaisuihin.
– Päätös radan rakentamisesta pitäisi saada mahdollisimman pian. Se mahdollistaisi investointien liikkeelle saamisen sekä asumisen puolella että toivon mukaan myös teollisuudessa. Näin radan hyödyt toteutuisivat jo ennen kuin se rata täällä onkaan, Sivula laskee.
Vihdin Petra Ståhl ei haluaa enää edes miettiä muita vaihtoehtoja.
– Meidän maankäytön suunnittelu on tähdännyt lähes 20 vuotta sen varaan, että rata tulee. Kyllä me katsotaan nyt tätä asiaa niin, että se on enää ajan kysymys.
Meluisa harrastus houkutteli maaseudulle
Piritta Poikonen työskentelee lakimiehenä Finanssiala ry:ssä Ruoholahdessa ja Janne Riihimäki ABB:llä Pitäjänmäessä.
Junayhteys ei heidän tapauksessaan juuri lyhentäisi matka-aikaa, mutta raiteet tuntuvat silti houkuttelevalta vaihtoehdolta.
– Junalla matkustaminen olisi varmasti aika paljon kevyempää, kun voisi vain rauhassa istuskella junan kyydissä, Riihimäki miettii.
Pariskunta on asunut Lohjan maaseudulla nyt 15 vuotta. Entinen asuinpaikka Helsingissä vaihtui metsänreunaan erityisesti meluisan musiikkiharrastuksen, eli kitaran ja rumpujen soiton sekä bändiprojektien takia.
Soittoharrastus tuottaa melua ja vaatii tilaa. Siksi Janne Riihimäki (vasemmassa reunassa) ja Piritta Poikonen asuvat maaseudulla kaukana naapureista.Piritta Poikonen
– Metsään mahtuu ääntä, eikä kukaan häiriinny, Riihimäki naurahtaa.
Pariskunnan työmatka-auton mittariin kertyy vuodessa 30 000 – 40 000 kilometriä. Aikaa kuluu päivittäin noin tunti suuntaansa.
Huonoa omaatuntoa he eivät kuitenkaan autoilustaan kanna.
– Me olemme vegaaneja eikä vapaa-ajalla matkusteta oikeastaan koskaan mihinkään, joten eiköhän tässä aika hyvin olla balanssissa, Poikonen summaa.
Piritta Poikonen on perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Lohjalla. Valtuusto vaikuttaa aikanaan esimerkiksi asemanseutujen kaavoittamiseen, mutta radan rakentamisesta päättää maan hallitus ja eduskunta.
Ravintolisiä käytetään paljon muun muassa laihduttamiseen, lihasten kasvattamiseen ja potenssiongelmiin, mutta säädösten mukaan ne eivät saa sisältää oikeita lääkeaineita. Tuoreen yhdysvaltalaisselvityksen perusteella monissa valmisteissa kuitenkin on pieniä määriä lääkkeitä, mikä voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa vakavia terveysongelmia. Valmisteiden valvominen on nykyään vaikeaa, sillä ihmiset tilaavat niitä suoraan internetistä.
Selvitys perustuu Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkeviraston tietoihin, ja niiden perusteella ongelmia on varsinkin potenssin ja seksuaalitoimintojen parantamiseen, laihduttamiseen ja lihasten kasvattamiseen markkinoiduissa tuotteissa.
Pistokokeiden avulla vuosina 2007–2016 kerättyjen tietojen mukaan potenssiongelmiin myydyissä ongelmatuotteissa noin puolessa oli sildenafiilia eli Viagraa, laihdutusvalmisteissa monissa oli ruokahalua hillitsevää sibutramiinia ja lihasten kasvattamiseen markkinoiduissa tuotteissa steroideja tai niiden kaltaisia aineita.
Lääkeaineita lisätään, jotta muuten tehottomat ravintolisät tehoaisivat edes hieman, mutta epärehelliset valmistajat asettavat käyttäjät samalla vaaraan. Esimerkiksi sildenafiililla on yhteisvaikutuksia diabetes-, kolesteroli- ja verenpainelääkkeiden kanssa, mikä voi johtaa verenpaineen tippumiseen vaarallisen alas. Laihdutusvalmisteisiin lisättävä sibutramiini puolestaan on tunnetusti sydämelle haitaksi eikä sitä saa enää myydä Euroopassa.
Tulokset koskevat Yhdysvaltoja, mutta tilanne on todennäköisesti hyvin samanlainen Suomessa.
Meillä ravintolisiä valvotaan, mutta niitä ei tutkita ennen tuloa Suomen markkinoille. Ravintolisille ei tarvitse myöskään ennakkohyväksyntää. Nykyään ihmiset tilaavat valmisteita suoraan Internetistä ulkomailta, jolloin ostetut tuotteet eivät välttämättä ole läpäisseet mitään testejä ja saattavat sisältää mitä vain. Ongelmien välttämiseksi potilaiden olisi hyvä kertoa lääkärilleen, jos he käyttävät jotain ravintolisää.
Kuntien omistamien osakeyhtiöiden määrä on lisääntynyt yli 2 500:aan ja liikelaitoksia on jäljellä noin sata.
Esimerkiksi Tampereella on yhtiöitetty reilun vuoden aikana viimeisiä liikelaitoksia oikein jonossa. Noin 1 300 Tampereen kaupungin työntekijää on poistunut tai poistuu kaupungin palkkalistoilta.
Kaupungin rakennuksista vastannut Tilakeskus on nykyisin Tilapalvelut Oy, ateria- ja siivouspalvelut muuttuvat Pirkanmaan Voimia Oy:ksi. Päätös Infran yhtiöittämisestä odottaa valtuuston vahvistusta. Sen jälkeen kaduista, puistoista ja kaupungin työkoneista vastaa osakeyhtiö.
Myös talous- ja henkilöstöhallinto muuttuu. Sitä varten muodostetaan yhteinen osakeyhtiö sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin perustaman Monetra Oy:n kanssa.
Ohjaaja nimittää hallitukset
Yhtiöittämisestä Tampereella vastaa kaupunginhallituksen konsernijaosto. Sen puheenjohtaja Kalervo Kummola (kok.) sanoo yhtiömuodon olevan liikelaitoksia parempi sujuvamman johtamisen takia.
– Osakeyhtiö on hyvin ketterä päätöksenteossa. Hallitus voidaan kutsua vaikka samana päivänä paikalle. Liikelaitoksissa isot asiat menevät valtuuston ja budjetin kautta ja johtokunta valitaan valtuustossa neljäksi vuodeksi kerrallaan. Sitä on vaikea ohjata. Yhtiöissä on omistajaohjauksen valitsemat hallituksen jäsenet, Kalervo Kummola perustelee.
Tampereella suuntana on ollut se, että yhtiöiden hallituksiin nimitetään liiketoiminnan ammattilaisia kunnallispoliitikkojen sijaan.
Kalervo Kummola on vakuuttunut liikelaitosten yhtiöittämisen eduista.Jani Aarnio / Yle
Yhtiöittäminen vie tarjouskilpailutalouteen
Osakeyhtiön tavoitteena on tuottaa voittoa.
Kunnallinen yhtiö tuottaa palveluja pääasiassa omistajalleen. Kaupunki voi hankkia palvelut omalta yhtiöltään kilpailuttamatta.
Kaupunkiyhtiössä päätetään, mitä omana työnä tehdään ja mihin hankitaan aliurakoitsijoita.
Kunta voi hakea edullisinta hintaa markkinoilta kilpailuttamalla koko palvelutuotannon, silloin omat yhtiöt ovat yksiä tarjoustentekijöitä muiden firmojen joukossa.
Miten kaupungin koneita on tehokkainta huoltaa?Turkka Korkiamäki / Yle
Tässä piilee työntekijäpuolen mukaan suurin uhka. Eikä se ole pelkkää vilkasta mielikuvitusta.
Esimerkiksi elinkeinoministeri Mika Lintilän tilaama selvitys kansalliseksi yrittäjyysstrategiaksi valmistui lokakuun alussa. Sen mukaan kuntien odotetaan vetäytyvän järjestelmällisesti markkinoilta ja tekevän tilaa yksityiselle tarjonnalle.
Yrittäjyysselvityksen ajatusten odotetaan kantavan seuraavan hallituksen ohjelmaan.
Yksityisten alojen työehdot huolestuttavat
Yhtiöittämisessä työehtosopimukset vaihtuvat yleensä kunta-alan virka- ja työehtosopimuksesta kuntayhtiöille perustetun Avaintyönantajien kanssa neuvoteltuun AVAINTES:iin.
Sopimukset ovat pääpiirteittäin samankaltaisia, mutta soveltamista on esimerkiksi tuntipalkkaisten lomapäivien laskemistavassa. Jos työntekijä siirtyy myöhemmin yksityisen puolen työehtosopimuksiin, voi edessä olla ammatista riippuen huomattava palkkojen ja muiden etujen huononeminen.
Infran verstaalla huolletaan pääasiassa kaupungin kalustoa, mutta yksityisiäkin asiakkaita on.Turkka Korkiamäki / Yle
Kokeneen työntekijän palkkaa voi pudota sadoilla euroilla, jos työsuhde alkaa alusta yksityisen puolen minimipalkalla.
– Tällaisesta niin sanotusta kaupungin sisäisestä osakeyhtiöstä ei ole pitkä matka vapaaseen kilpailuun. Ja mitä esimerkkejä on nähty, niin kyytihän on Suomessa melko kylmää, sanoo Tampereen JHL:n ammattiosasto 3:n puheenjohtaja Markku Kivistö.
Mikään pakkohan yhtiöittäminen ei ole. Markku Kivistö muistuttaa, että esimerkiksi Helsingissä Tampereen Infraa vastaavasta rakentamispalveluvirastosta Starasta tehtiin liikelaitos vuonna 2017.
Ensimmäinen askel on jo otettu
Tampereen Tilapalvelut Oy:n pääluottamusmiehellä Jani Moisiolla on takanaan tuore kokemus yhtiöittämisestä. Henkilöstölle neuvoteltiin siirtosopimus, jossa he tulivat liikelaitoksesta yhtiöön vanhoina työntekijöinä.
Muutos arkisessa työssä on ollut aika huomaamatonta. Työntekijät saivat edustajan yhtiön hallitukseen ja tähän järjestelyyn on oltu tyytyväisiä.
Jani Moision mukaan yhtiöittämisen alkutaival on sujunut ongelmitta, mutta yhtiön toimintatapa voi muuttua.Jari Hakkarainen / Yle
– Byrokratia on keventynyt, mutta liikelaitoksenkin toimintaa olisi voitu keventää samaan suuntaan.
Jani Moisio vastusti yhtiöittämistä.
– Tulevaisuus on kiinni yhtiön hallituksesta, millaisia suuntaviivoja se vetää. Näköpiirissä ei ole nyt muutoksia, mutta politiikka voi aina muuttua. Kun ensimmäinen askel yhtiömuotoon on otettu, on helppo ottaa sitten se seuraava askel, Jani Moiso miettii.
Tampereen omistajaohjausta linjaava Kalervo Kummola arvioi, että esimerkiksi Infra on ainakin alkuvaiheessa vielä pitkään niin sanottu in house -yhtiö, eli se tuottaa pääasiassa kaupungin tarvitsemia palveluja.
– Esimerkiksi Turussa ollaan aika paljon pidemmällä näissä asioissa.
Infran keskittyy yhtiönäkin kaupungin töihin. "Ainakin aluksi", Kalervo Kummola toteaa.Turkka Korkiamäki / Yle
Turku on kilpailuttanut osakeyhtiöittensä kanssa tekemät palvelusopimukset. Omat yhtiöt ovat olleet samalla viivalla mukana tarjouskilpailussa kuin yksityisetkin. Työtä on siirtynyt kaupungin yhtiöiltä urakoitsijoille ja kustannustaso on pudonnut selvästi.
– Totta kai tarkoitus on tehdä pientä voittoakin, Kalervo Kummola palaa perusasioihin.
Osakeyhtiömallin suosio perustuu myös siihen, että yhtiöiden on helpompi toimia ylikunnallisesti. Yhtiöitä voidaan perustaa yhdessä sairaanhoitopiirin ja eri kuntien kanssa. Kuntarajojen yli mennään ja tullaan tilanteen mukaan. Oulun kaupungin talous- ja henkilöstöhallintoon perustettu Monetra Oy on mukana myös uudessa yhtiössä keskellä Suomea.
– Nyt esimerkiksi yhtiöitettiin Tampereen taloushallinto Oulun, Jyväskylän ja Kuopion kanssa yhdessä. Nämä tulevat olemaan isompia ja isompia kokonaisuuksia. Silloin oikeastaan yhtiömalli on ainoa mahdollisuus.
”Yhtiöittäminen on muotia, mutta ei pakollista”
Yliopistotutkija Helena Hirvonen Jyväskylän yliopistosta on tutkinut yhtiöittämistä työn ja peruspalvelujen näkökulmasta. Esimerkiksi kuinka sosiaali- ja terveydenhoitotyö tai tukipalvelutyöt muuttuvat.
Helena Hirvosen mielestä yhtiöittäminen on trendi, mutta kuntapalvelut voidaan järjestää toisinkin.Marko Melto / Yle
– Yhtiöittämiselle on vaihtoehtoja. Liikelaitokset eivät monessa tapauksessa ole taloudellisesti tehottomia suinkaan. Hyvin monessa paikkaa palvelut toimivat aika sujuvasti ja erittäin taloudellisesti, eli mitään välttämätöntä pakkoa sille yhtiöittämiselle ei ole.
Se on siis poliittinen valinta?
– Se on poliittinen valinta, jonkinlainen trendi, joka vallitsee julkishallinnossa säästöjen tekemiseksi.
Työssäkäyviä köyhiä tulee lisää
Suurin muutos tapahtuu toimintalogiikassa, Helena Hirvonen kertoo.
Liikelaitoksen tavoitteena on palvelujen tuottaminen kuntalaisille, yhtiöiden tavoite on tuottaa voittoa.
– Kaikki osapuolet osallistetaan voitontavoitteluun tavalla tai toisella. Työntekijälle se näkyy työn ehtojen muuttumisena ja monessa tapauksessa palkkauksen heikkenemisenä.
– Meillä on entistä enemmän työssäkäyviä köyhiä. Tämä on selkeä ilmiö jo Suomessa, ihmiset eivät tule toimeen palkallaan.
Epävarmuus lisääntyy, kun yhtiö joutuukin kilpailutilanteeseen muiden yritysten kanssa.
– Kilpailutuksia voi myös hävitä ja siinä tapauksessa myös työntekijän irtisanominen on herkemmässä, Helena Hirvonen muistuttaa.
Ne tuotannollistaloudelliset syyt siis.
Palkkapussit ovat keventyneet monilla aloilla
Tilastokeskuksen palkkataulukoista saa jonkin verran vertailukelpoista tietoa julkisen ja yksityisen työnantajan maksamista palkoista. Tilastoissa on esimerkiksi päiväkodeissa ja hoitoalalla kymmenen prosentin eroja kuukauspalkkaisten keskiansioissa.
Kokemusperäisiä esimerkkejä työehtojen huononnuksista riittää. Soittokierros muutamaan ammattiliittoon vahvistaa käsitystä.
Yksityisiin hoivakoteihin siirtyneet hoitajat ovat huomanneet palkoissa isoja pudotuksia. Terveydenhoitoalan ammattiliiton Tehyn mukaan lähihoitajan kuukausipalkka on voinut pudota 200 eurolla ja sairaanhoitajan 300 eurolla kuukaudessa, kun on siirrytty yksityisen sosiaalipalvelualan puolelle.
Tilastojen tasolla esimerkiksi hoitoalalla kuukausipalkka on noin kymmenen prosenttia julkista huonompi yksityisissä firmoissa. Tapauskohtaisesti muutokset voivat olla suurempia.Ere Ek / Yle
Ikävimmillään on jouduttu tekemään nollatuntisopimuksia, eli töitä on vain tipotellen.
Kokeneen kunta-alan siivoojan palkasta on ainakin yksittäistapauksissa pudonnut lähes 400 euroa, kun muutosten jälkeen palkkaa maksetaan kiinteistöalan yksityisen sopimuksen mukaan.
Mitä mahtaa miettiä siivooja, jonka kuukausipalkkaa oli parhaimmillaan melkein 2 100 euroa ja nyt alle 1 700 euroa?
Tietysti vielä ikävämpää, on jos työt loppuvat kokonaan.
Valtio on jo yksityistynyt melkoisesti
Myös valtionhallinnossa on kokemusta peruspalvelujen yhtiöittämisestä. Esimerkiksi sopankeitto varuskunnissa on osakeyhtiön hommia.
Puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskus on nykyisin Leijona Catering, se tekee ruokaa maanpuolustajille.
Valtion ravitsemustyöntekijöistä on tullut yksityisen puolen sopimuksissa ravintolatyöntekijöitä.Yle
Leijona on ainakin vielä täysin valtion omistuksessa.
Siirtymäkauden jälkeen on siirrytty noudattamaan yksityisen Majoitus- ja ravintola-alan työehtosopimusta. Toimenkuvasta ja tilanteista riippuen palkat ovat pudonneet 250 eurosta jopa 600 euroon kuukaudessa. Samalla lomat lyhenivät, työntekijät kertovat.
Kuka muistaa vielä Tie- ja vesirakennushallituksen? TVH käy esimerkistä julkisen sektorin kehityskaaresta. Se muuttui aluksi liikelaitokseksi, sitten valtionyhtiöksi ja lopulta sijoitusyhtiön, yksityisen Ahlström Capitalin omistamaksi Destia Oy:ksi.
Yhtiö kilpailee valtion rahasta eli Liikenneviraston alueellista tieurakoista ja kilpailuttaa työtä edelleen aliurakoitsijoille. Oman keltaista kaluston rinnalla teiden kunnosta vastaa paikoin "isä, poika ja Belarus", eli perheyritys vanhalla traktorillaan, Destian konkarit vitsailevat.
Osakeyhtiöissä osakkeenomistajat ovat voittajia, jos tulosta syntyy. Kunnallisissa yhtiöissä hyötyjiä ovat kunnat ja kaupungit. Myöhemmin, jos yhtiöt myydään eteenpäin yksityisille sijoittajille, yksityistetään voitotkin. Ja riskit, koska aina ei voi voittaa.
Kotitalousvähennystä sai viime vuonna noin 426 000 suomalaista. Siinä oli verohallinnon tuoreiden tilastojen mukaan kasvua nelisen prosenttia edellisvuodesta.
Valtaosa kotitalousvähennyksistä menee edelleen remontteihin. Yli 90 prosenttia haki viime vuonnakin vähennystä kodin tai kesämökin korjaukseen tai perusparannukseen.
– Hoiva- ja siivouspalvelujen käyttö kuitenkin kasvaa, kun väestö koko ajan ikääntyy. Se on kasvava ilmiö, mutta ei näy vielä kaikkialla Suomessa, ekonomisti Aki Savolainen Verohallinnosta sanoo.
Uudellamaalla se jo näkyy. Siellä remonttien osuus kotitalousvähennyksistä on matalin, noin 81 prosenttia, mutta kotitaloustyössä korkein eli 16,5 prosenttia. Hoiva- ja hoitotyön osuus vähennyksistä on korkein Pohjois-Karjalassa, 3,7 prosenttia.
Kotitalousvähennysten käyttö lisääntyy vanhemmissa ikäluokissa
Edellisvuosien tapaan viime vuonnakin kotitalousvähennystä hakivat eniten hyvätuloiset. Suhteellisesti eniten kotitalousvähennystä hyödynsivät odotetusti yli 300 000 euroa vuodessa ansaitsevat. Yli puolet heistä hyödyntää kotitalousvähennystä.
– Tässä kannattaa huomata, että perheen sisällä voi olla järkevää kohdistaa kotitalousvähennykset vain toiselle puolisolle, koska vähennyksessä on sadan euron omavastuu, Aki Savolainen Verohallinnosta toteaa.
Tuoreimmat luvut myös kertovat, että kotitalousvähennyksen käyttö vain yleistyy vanhemmissa ikäluokissa.
Savolaisen mielestä tämä tilasto jossain määrin jopa aliarvioi kotitalousvähennyksen merkitystä eläkeläistalouksille.
– Näiden lukujen pohjalta uskaltaa sanoa, että kotitalousvähennys on eläkeläistalouksille merkittävä vähennys ja sitä hyödynnetään merkittävissä määrin arjessa pärjäämisessä.
Nykyistä kotitalousvähennysmallia on kritisoitu siitä, että kaikki eläkeläiset eivät voi sitä hyödyntää. Heitä ovat kansaneläkeläiset, joilla ei ole muita tuloja eikä siis verojakaan, joista hakea kotitalousvähennystä. He voivat hyötyä vain lastensa tai lastenlastensa avulla, jos heillä niitä on.
Saat kotitalousvähennykset myös ostamasi vanhan asunnon remontista, jos otat sen käyttöön kolmen kuukauden kuluessa.AOP
Ammattijärjestäjän käynti sekä lasten läksyapu ovat vähennyskelpoisia, mutta lasten lisäopetus kotona ja pianonviritys eivät
Jos luonasi käy parin viikon välein siivooja, voit vähentää siivoustyön verotuksessa kotitalousvähennyksenä. Sama koskee kaikkea verottajan mukaan tavanomaista ostettua kotitaloustyötä. Tällaiseksi lasketaan esimerkiksi siivous, ruoanlaitto, pyykinpesu, silitys ja yleensä vaatteiden huolto, uusien huonekalujen kokoaminen. ja kukkien kastelu.
Myös pihakukkien kastelusta ja puutarhan hoidosta sekä lumitöistä voi hakea kotitalousvähennystä.
Harva tietää, että kotitalousvähennystä saa myös vaikka ammattijärjestäjän käynnistä, ja lasten ostetusta läksyavusta.
Tavanomaista ostettua kotitaloustyötä eivät verottajan mukaan sen sijaan ole vaikkapa muutto- ja kuljetuspalvelut, vartiointi- tai turvapalvelut, jätteiden kuljetus, likakaivon tyhjennys tai esimerkiksi kotiakvaarion tai terraarion puhdistus, kotiunikoulu ja pianonviritys.
Remontointi vähennyskelpoista, mutta uudisrakentaminen ei
Omakotitalossa, asunto-osakkeessa tai kesämökillä tehty remontointi on vähennyskelpoista verotuksessa, samoin esimerkiksi tietotekniikan asentamiseen liittyvät työt.
Uudisrakentaminen sen sijaan ei ole vähentämiskelpoista työtä, eikä esimerkiksi erillinen pesukoneen asennus.
Voit hakea kotitalousvähennystä myös omakotitalon uuden lämmitysjärjestelmän asentamisesta tai sen täydentämisestä esimerkiksi ilmalämpöpumpulla. Myös aidan, terassin ja laiturin teettäminen on vähennyskelpoista verottajan silmissä.
Uudisrakentamiseksi taas katsotaan muun muassa talon laajentaminen tai uuden grillikatoksen rakentaminen.
Verottajan sivuilta www.vero.fi löydät listan, jossa luetellaan, minkä työn teettämisestä saa kotitalousvähennystä ja, mistä taas ei saa.
Hoivakodissa asuvan lasku pitää olla eroteltuna tarkasti, jotta vanhus tai hänen omaisensa voivat hakea kotitalousvähennystä esimerkiksi ulkoilutuksesta.Sasha Silvala / Yle
Myös omaiset voivat saada vähennystä ostamistaan hoiva- ja kotitalousavusta sekä remonteista
Muista, että voit hakea kotitalousvähennystä myös, kun ostat palveluja vanhempiesi tai isovanhempiesi kotiin tai mökille. Tämä koskee myös puolisosi vanhempia ja isovanhempia.
Voit esimerkiksi ostaa hoiva- ja kotitalousapua iäkkäälle äidillesi ja anopillesi, tai korjauttaa isovanhempiesi kesämökin katon.
Lapset ja lastenlapset voivat myös sopia, että kukin vähentää verotuksessaan osan omaiselle ostetusta työstä.
Esimerkiksi suuresta remontista kannattaa teettää työ sekä maksaa se vuodenvaihteen molemmin puolin. Näin voit saada kotitalousvähennykset kahdelle vuodelle.
Isommasta työstä kannattaa hakea ennakonpidätysprosenttia alentamista. Näin ei tarvitse odottaa veronpalautuksia saadakseen kotitalousvähennykset käyttöönsä.
Kotitalousvähennys on henkilökohtainen, mutta pariskunta saa teettää vuodessa kymmenen tuhannen euron edestä kotitalousvähennykseen oikeuttavia töitä. He voivat siis saada 4 800 euron vähennyksen omavastuiden jälkeen.
Aamupalaa on sanottu päivän tärkeimmäksi ateriaksi. Aamiaisen syöminen muun muassa edesauttaa ajankäytön suunnittelua ja elämänhallintaa. Aamupalan syömisellä on myös yllättäviä terveysvaikutuksia.
Kolmasosa nuorista ei kuitenkaan syö säännöllisesti aamupalaa. Erityisesti ammattikoululaiset jättävät syömättä aamuisin. Heistä lähes puolet lähtee aamuisin tyhjin vatsoin opiskelemaan.
Testaa tietosi, mihin kaikkeen aamupalan syöminen vaikuttaa sekä mikä kaikki vaikuttaa syömiseen. Testin väittämät on tehty yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen erikoistutkija Nina Halmeen kanssa. Suurin osa tiedoista on saatu kouluterveyskyselystä.
Aurinkokunnassamme käväisi vuosi sitten kuukauden kestäneellä pikavisiitillä kummajainen, josta ei oikein osattu sanoa, oliko se asteroidi, komeetta vai jotain ihan muuta.
"Jotain ihan muuta" -osastoon kuuluu tuore tutkimus Harvardin yliopistosta. Professori Abraham Loebin ja tutkija Shmuel Bialy pitävät mahdollisena, että kyseessä on kehittyneen sivilisaation lähettämä alus, joka on kenties jo tehtävänsä tehnyt ja karannut omille teilleen.
Myös aiemmin Oumuamuaa on arveltu avaruuden asukkien lähettämäksi. Sitä muun muassa kuunneltiin mahdollisten radiosignaalien nappaamiseksi. Ei napannut.
Nasan valopurje.NASA
Tutkijat panivat merkille, että Oumuamuan vauhti kiihtyi sen lähestyessä Aurinkoa. Kiihtymisen on saattanut saada aikaiseksi Auringon ja tähtien valoa hyödyntävä valopurje – mikä sekin kertoisi edistyneestä teknologiasta.
Janhunen: Melko villi ajatus
Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen ei tyystin kumoa Loebin ja Bialyn teoriaa, mutta pitää sitä "melko villinä ajatuksena".
Janhunen itse kehitti kymmenisen vuotta sitten sähköpurjeen, jota myös voi hyödyntää avaruudessa. Se saa työntövoimansa Auringosta virtaavasta plasmasta eli aurinkotuulesta, ei siis Auringon valosta, kuten valopurje.
– Loebin ja Bialyn spekulatiivinen idea on, että Oumuamua saattaisi olla keinotekoisen ohut kuori ja tyhjä sisältä, kuten ilmapallo. Tällaisessa tapauksessa havaittu liike voisi selittyä Aurinkomme säteilypaineen avulla, eikä se selittämiseksi tarvitsisi olettaa muita prosesseja, kuten kaasun haihduntaa, kuvailee Janhunen yhdysvaltalaistutkijoiden teoriaa.
Janhusen mukaan "standardiselitys" Oumuamualle on, että kyseessä on jokin asteroidia muistuttava raskas ja kiveä täynnä oleva taivaankappale. Silloin sen pinnasta olisi kuitenkin pitänyt haihtua kaasua Auringon lämmittäessä sitä. Kuvissa kaasua ei havaittu.
Janhunen pitää kuitenkin mahdollisena, että kohteen pitkä matka tähtienvälisessä avaruudessa olisi saanut sen pinnan kiinteytymään siten, ettei kaasu nostanut näkyvästi pölyä.
Tämä selitys ei Janhusen mukaan ole mahdoton, vaikka se jättääkin joitain kysymyksiä avoimiksi. Eräs kummallisuus on Oumuamuan pitkulainen muoto. Noin 400 metriä pitkää kappaletta on kuvattu sikarinmuotoiseksi.
