Ranskan kielessä on useita erityisen ranskalaisia sanoja, joille ei löydy sanatarkkaa suomalaista käännöstä. On esimerkiksi saavuttamattoman rakkauden aiheuttamaa tuskaa kuvaava la douleur exquise, elämännautiskelijaa tarkoittava bon vivant tai ärtynyttä kyllästymistä merkitsevä ras-le-bol.

Valitettavasti kaikki ranskalaiset sanat eivät ole yhtä runollisia tai ihastuttavia – paljastavia kylläkin. Ranskan kielessä on esimerkiksi sana julkisissa kulkuvälineissä naisia vasten painautuvalle henkilölle. Tyyppi on etenkin Pariisin ruuhkametroissa niin yleinen, että hän on saanut oman sanansa: un frotteur eli metrohinkkaaja.

Frotteur suomentuu henkilöksi, joka hyödyntää ihmispaljoutta hinkuttaakseen sukuelintään tuntemattomia naisia vasten.

Un frotteur ei oikein sovi ajatukseemme ranskalaisuudesta. Ällöttävä metrohinkkaus kun on varsin kaukana elokuvien ranskalaisesta romantiikasta tai runollisesta ranskan kielestä.

Metrohinkkaus ja muunlainen häirintä on kuitenkin kiistämätön osa nyky-Ranskaa. Tiedän sen, sillä olen Pariisissa asuva nainen ja joudun ottamaan asian jatkuvasti huomioon.

Huomiointi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kadulla yksin kävellessäni en pukeudu liian vetävästi, mikäli mielin taittaa matkaani suurin piirtein rauhassa. En myöskään ota vastaantulijoihin katsekontaktia vaan tuijottelen tiiviisti horisonttiin. Metrossa seison mieluiten toisen naisen vieressä.

Pyöreät sata prosenttia julkisia kulkuvälineitä käyttävistä naisista kertoi kokeneensa seksuaalista häirintää.

Moni ranskalainen nainen menee vielä tätäkin pidemmälle. Puolet julkisia kulkuvälineitä käyttävistä naisista esimerkiksi pukeutuu hameen sijasta housuihin hankaloittaakseen kähmintää, kertoo joukkoliikenteen käyttäjien yhdistyksen teettämä tutkimus.

Metropukeutumista tulee mietittyä, sillä koskettelu, ehdottelu ja seuraaminen on suorastaan järkyttävän yleistä.

Ranskalaisen tasa-arvokomitean teettämässä kyselyssä pyöreät sata prosenttia julkisia kulkuvälineitä käyttävistä naisista kertoi kokeneensa seksuaalista häirintää.

Häiritäänkö naisia Ranskassa useammin kuin esimerkiksi Suomessa? Vaikea sanoa. Ainakin ranskalainen häirintä on näkyvämpää.

Ranskassa häirintää on jopa puolustettu jonkinlaisena välttämättömänä osana kaupunkilaisten yhteiseloa.

Suomessa huuteluun ja ei-toivottuihin lähestymisyrityksiin syyllistyvät humalaiset, mutta muuten häirintä on julkisilla paikoilla harvinaista. Rakenteellista vallankäyttöä, työpaikoilla tapahtuvaa seksuaalista häirintää ja lähisuhdeväkivaltaa riittää Suomessakin, mutta se on ranskalaista metrohinkkausta piilotetumpaa.

Ranskassa häirintää on myös pidetty, jopa puolustettu, jonkinlaisena välttämättömänä osana kaupunkilaisten yhteiseloa.

Onneksi asiat ovat muuttumassa, Ranskassakin. Julkisissa kulkuvälineissä tapahtuvasta häiriköinnistä ryhdyttiin tosissaan puhumaan Yhdysvalloissa vuosi sitten alkaneen #metoo-kampanjoinnin myötä. #Metoo synnytti Ranskassa valtavan haloon ja päästi häirintään kyllästyneet naiset vihdoin ääneen. Heitä tosiaan riitti!

Satojentuhansien naisien sosiaalisessa mediassa jakamat häirintäkertomukset herättivät myös poliittiset päättäjät toimimaan. Ranskassa säädettiin elokuussa historiallinen laki, joka teki kaduilla tapahtuvasta seuraamisesta ja sanallisesta seksuaalisesta häirinnästä rangaistavaa.

Laki on toki hieman tulkinnanvarainen, mutta Ranskan poliisi on jo kirjoittanut sakkoja esimerkiksi häiritsevästä huutelusta bussissa.

Mielestäni käytös Pariisin kaduilla on viime kuukausina myös aidosti siistiytynyt.

Naiset ottavat rohkeammin paikkansa ja hyvin käyttäytyvät miehet (eli se suuri enemmistö) puuttuvat aiempaa hanakammin häiriköivien tyyppien toimintaan. Tunnelma on Pariisin metrovaunuissa kaikkiaan jotenkin kunnioittavampi kuin ennen.

Itsekin huomaan katsovani tuntemattomia ihmisiä herkemmin suoraan silmiin – myös miehiä. Katsekontaktista ei välttämättä seuraa epämukavaa tuijottelua vaan vilpittömän kohteliasta hymyilyä.

Seksuaalinen häirintä ei ole onneksi luonnonvoima, jolle emme voi tehdä mitään. Ranskassa häiriköinti on ollut todella yleistä ja myös yleisesti hyväksyttyä, mutta siitä puhuminen on saanut monet tarkistamaan asenteitaan.

Työtä riittää vielä paljon, mutta toivottavasti frotteur-sana painuu vähitellen unohduksiin – tai historialliseksi reliikiksi giljotiinin ja mustan surman kaveriksi.

Euroopassa ja Yhdysvalloissa on herätty vesivoiman tuottamiseen rakennettujen patojen aiheuttamiin ongelmiin. Molemmin puolin Atlanttia puretaan nykyään noin 50 patoa vuodessa.

Patojen hyödyistä ja haitoista on julkaistu laaja tutkimus Proceedings of the National Academy of Sciences -tiedejulkaisussa. Tutkimuksesta uutisoi Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Patoja rakennettiin kiivaasti 1960-luvulle saakka. Tuolloin eri maiden hallitukset olivat sokaistuneet halvasta vesivoimasta, raportti kertoo. Patojen aiheuttamia yhteiskunnallisia ja ekologisia haittavaikutuksia ei ymmärretty eikä niistä piitattu.

– Hyödyistä annettu kuva oli liian ruusuinen. Odotukset eivät täyttyneet, kustannuksia vähäteltiin ja ne siirrettiin myöhemmin yhteiskunnan maksettavaksi, sanoi tutkimusta johtanut Michiganin yliopiston professori Emilio Moran.

Padot ovat tuhonneet jokiluonnon, pakottaneet miljoonat ihmiset muuttamaan pois kotoaan ja aiheuttaneet paljon kasvihuonekaasupäästöjä, kun vesi on noussut metsiin ja mädättänyt kasvillisuuden.

1930-luvun jälkeen rakennetuista padoista 90 prosenttia on ollut ennakoitua kalliimpia, raportti kertoo.

Kehitysmaissa patobuumi

Kehitysmaissa on parhaillaan 3 700 erikokoista patoa rakennustyön eri vaiheissa.

Raportin kirjoittajat ovat huolissaan, millaista jälkeä padot tulevat aiheuttamaan paikalliselle luonnolle ja asujaimistolle.

Brasilian Madeirajokeen valmistui viisi vuotta sitten kaksi patoa. Rakentajat eivät olleet osanneet ennakoida ilmastonmuutosta, joka vähentää joen vesimäärää. Tästä syystä patojen tuotto jää murto-osaan ennakoidusta.

Brasilia saa kaksi kolmasosaa sähköstään vesivoimasta. Maan johto aikoo ratkaista vähenevien sateiden aiheuttaman ongelman rakentamalla lisää patoja, BBC kertoo.

Eräiden patojen rakennustyö on ollut paikallisen vastustuksen takia pysähdyksissä. Populistisen Jair Bolsonaron valinta uudeksi presidentiksi todennäköisesti merkitsee, että rakennustöitä jatkettaneen seurauksista huolimatta pian, ennakoi BBC.

Huonoja kokemuksia

Maailmalla on runsaasti esimerkkejä huonosti onnistuneista patohankkeista, raportti kertoo.

Paikalliset ihmiset toivovat usein saavansa sähköä padosta, joka heikentää muuten heidän elinolojaan. Raportin kirjoittajat kertovat, kuinka Brasiliassa ihmiset joutuivat pettymään. Padolta tulevat voimalinjat kulkevat heidän päidensä yli, mutta paikalliset ihmiset eivät saa silti sähköä. Sähkö viedään 4 000 kilometrin päähän.

Afrikan Kongojokeen on tekeillä 80 miljardin dollarin arvoinen patohanke. Sen tuottamasta sähköstä aiotaan viedä 90 prosenttia Etelä-Afrikan kaivoksille.

Kaakkois-Aasiassa Mekongjokea valjastetaan parhaillaan. Raportissa ennakoidaan, että pato heikentää 60 miljoonan ihmisen elinoloja ja tuhoaa valtavan määrän arvokkaita luontokohteita.

Vesivoimaa tarvitaan

Professori Moranin mielestä suurimittaisen vesivoiman aika on ohi. Suuria hankkeita ei pitäisi toteuttaa.

Toisaalta maailma tarvitsee uusiutuvaa energiaa, jotta ilmaston lämpenemistä aiheuttavan fossiilisen energian käyttö voidaan lopettaa.

Tutkijoiden mukaan pienimuotoinen, vastuullisesti tuotettu vesivoima sopii yhteen tuuli- ja aurinkovoiman kanssa, kunhan tuotanto tapahtuu valvotusti.

Pendolino 976 lähtee Turusta Helsinkiin joka arkiaamu kello 7:08. Paitsi jos se on myöhässä jo tässä vaiheessa.

Runsasta työmatkalaisten joukkoa kuljettava juna on yksi tämän vuoden aikana eniten myöhästelleistä Suomessa. Verraten lyhyestä matkasta huolimatta se on ollut yli vartin myöhässä keskimäärin joka neljäntenä aamuna.

– Muutaman kerran tuolla pellon keskellä seistessä ja palavereita siirrellessä on tullut mieleen vaihtaa kulkuneuvoa, sanoo viikottain Turusta Helsinkiin reissaava Jani Itkonen.

– Otan yleensä aikaisemman junan kuin aikataulun mukaan tarvitsisi, minulla on sellainen työ, että siitä ei saa myöhästyä. Herään sitten hirvittävän aikaisin, että sillä lailla se vaikuttaa elämään, kertoo Liedosta matkaan lähtenyt Maria Höyssä.

Ja samanlaista on junailu muuallakin Suomessa. Minna Koskinen matkustaa tällä kertaa poikittaissuuntaan, Vaasasta Varkauteen. Hän on vaihtanut Pendolino 145:een Tampereelta.

Yleensä Koskinen matkustaa työasioissa Varkauden ja Helsingin välillä.

– Jos minun pitää tiettyyn aikaan jossain olla, varaan sellaisen aikareservin, että tiedän olevani perillä ajoissa, hän sanoo.

Kymmeniä tuhansia kertoja myöhässä asemalle

Liikenneviraston digitraffic-tietopankista koottujen tietojen mukaan 77 prosenttia kaikista junista saapuu asemalle aikataulussa tai alle viisi minuuttia myöhässä. 15 minuuttia tai enemmän myöhässä asemalle saapuu 7 prosenttia junista. VR:n oman tilastoinnin mukaan ajoissa on noin 79 prosenttia junista. Alle kahden prosenttiyksikön ero johtuu erilaisista analyysitavoista.

– Onhan se aika turhauttavaa. Matkustan paljon Euroopassa, ja siellähän ei ole tällaista. Jos juna lähtee Firenzestä kymmenen minuuttia myöhässä, se on lentoasemalla aikataulun mukaan, sanoo Dan Holm Turun ja Helsingin välillä.

– Jos katsotaan eurooppalaista standardia, niin ovathan nämä luvut kohtalaisen korkeita, vahvistaa VR:n täsmällisyyspäällikkö Jonas Eriksson.

Koska junia ja asemia on paljon, juna on tullut tammi-syyskuun aikana asemalle yli 15 minuuttia myöhässä yli 25 000 kertaa.

– Puolisen vuotta olen tällä junalla matkustanut, ja ehkä 30 kertaa se on ollut myöhässä, sanoo Aart de Heer Turun ja Helsingin välisestä aamu-Pendolinosta.

Jotkin junavuorot ovat pahempia murheenkryynejä kuin toiset. Eniten myöhästelleillä väleillä on ollut hyvinkin epätodennäköistä päästä perille aikataulun mukaan.

Eniten myöhästelleet junat ovat:

• IC 445 Seinäjoki - Vaasa, täsmällisiä 7,4 prosenttia
• IC 443 Seinäjoki - Vaasa, täsmällisiä 8,3 prosenttia
• S 455 Seinäjoki - Vaasa, täsmällisiä 49,1 prosenttia
• IC 115 Helsinki - Imatra, täsmällisiä 52 prosenttia
• IC 273 Helsinki - Rovaniemi, täsmällisiä 52,5 prosenttia

VR on saanut Seinäjoen ja Vaasan välisten junien myöhästymisistä runsaasti palautetta, ja yhtiö aikookin muuttaa välin aikatauluja. Myöhästymisten syynä ovat olleet muun muassa junaradan rakenteista johtuvat nopeusrajoitukset sekä kohtaavien junien odottelu yksiraiteisella radalla.

Täsmällisimmät junat ovat:

• HDM 393 (Taajamajuna) Hanko - Karjaa, täsmällisiä 99,4 prosenttia.
• HSM 353 (Taajamajuna) Kotkan satama - Kouvola, täsmällisiä 99,1 prosenttia.
• HDM 748 (Taajamajuna) Savonlinna - Parikkala, täsmällisiä 98,8 prosenttia.
• HSM 350 (Taajamajuna) Kouvola - Kotkan satama, täsmällisiä 98,7 prosenttia.
• HDM 481 (Taajamajuna) Jyväskylä - Seinäjoki, täsmällisiä 98,6 prosenttia.

Ylläoleva kartta ei ota kantaa siihen, onko asema osa kaukojunien aikatauluja. Esimerkiksi Keravan asema ei ole sellainen missä kaukojunat pysähtyisivät aikataulunsa mukaisesti, vaan junat joutuvat pysähtymään asemalla muista syistä.

Miksi juna myöhästyy?

VR:llä myöhästymisten alkusyyt jaetaan kolmeen koriin:

Suurin yksittäinen syy junan myöhästymiselle on se, että jokin toinen juna on myöhässä.

Myöhästymisten syyt, top 5:

• Junakohtaus, edellä kulkeva juna tai ohitus. Yhteensä 204 201 minuuttia, eli lähes viisi kuukautta.
• Pysähtymisajan ylitys. Yhteensä 99 540 minuuttia, eli runsaat kaksi kuukautta.
• Pitkäaikaiset nopeusrajoitukset 82 290 minuuttia, eli lähes kaksi kuukautta
• Ratainfran laiteviat. 78 317 minuuttia, eli vajaat kaksi kuukautta.
• Yhteysliikenteen odotus (jatkoyhteydet). 50 663 minuuttia, eli yli kuukausi.

– Etenkin yksiraiteisilla osuuksilla jokainen minuutti, jonka juna on myöhässä kertautuu jollekin toiselle yksikölle, sanoo täsmällisyyspäällikkö Jonas Eriksson.

Eriksson nostaa esiin myös sen, että eniten myöhästyneet junat kulkevat merkittävän osan matkastaan yksiraiteisella rataverkolla.

– Myöhästyneissä junissa ei juuri ole esimerkiksi Helsingin ja Tampereen välisiä vuoroja.

Mutta palataan Turun ja Helsingin väliseen aamujunaan. Miksi esimerkiksi se on myöhästellyt niin paljon?

– Kesällä se kärsi Karjaan ja Kirkkonummen välillä tehdyistä ratatöistä, nopeusrajoituksista sekä siitä, että useampana aamuna liikenteenohjauksen järjestelmät olivat häiriötilassa, sanoo Eriksson.

Syyt löytyvät siis VR:n mielestä Liikennevirastosta – ja Liikennevirasto myöntää asian.

– Siellä eivät ennalta sovitut asiat aivan pitäneet, toteaa Väylien käyttöpalvelut ja turvallisuus -yksikön päällikkö Jukka Ronni Liikennevirastosta.

Ratatyöt huomioidaan aikatauluissa – jos voidaan

Junien kulkuun vaikuttaa vahvasti kaksi tahoa: ratainfrasta vastaava Liikennevirasto ja raideliikenteestä vastaava VR.

VR:ää hieman harmittanee se, että junien myöhästelyt nähdään aina VR:n syynä.

– Rataverkon kunto ja tieto siitä ovat täysin ensisijaisia asioita. Mitä parempi näkymä meillä on niihin, sitä paremmin me voimme tehdä aikataulut siihen. Jos me tiedämme nämä hyvissä ajoin, yleensä näitä täsmällisyysongelmia ei silloin ole, sanoo VR:n Eriksson painokkaasti.

– Kaikki ennalta tiedetyt ratatyöt käydään kyllä läpi VR:n kanssa, mutta rataverkko alkaa olla joiltain osin elinkaarensa loppupuolella, joten yllättäviä vikoja tulee, sanoo Liikenneviraston Ronni.

Junalla matkustetaan, koska siellä voi tehdä töitä

Runsaat myöhästelyt ovat saaneet Turun ja Helsingin välisellä aamujunalla matkustavista monet miettimään kulkuneuvon vaihtoa, ja on mahdotonta tietää kuinka moni tällaiseen ratkaisuun on päätynyt.

– Olen miettinyt bussia. Sillä pääsisi ajoissa ja halvemmalla, mutta toisaalta tämä juna on niin ehdoton työhuone, että olen toistaiseksi valinnut herätä aikaisemmin, sanoo Maria Höyssä.

Samaa mieltä on Jyväskylän ja Pieksämäen välille ehtinyt Minna Koskinen.

– Tässä voi tehdä töitä, ja voi jonkin verran liikkua, mikä tekee matkasta mukavamman, hän toteaa.

Joillekin vaihtoehtoja ei oikein edes ole.

– Teen töitä Pasilassa, ja sinne ei helposti bussilla pääse. Eikä henkilöautoakaan ole käytössä, kertoo Aart de Heer.

Ja sitten on niitä, jotka valitsevat kulkuvälineen tilanteen mukaan.

– Jos on tärkeä kokous aamulla, otan aina auton, sanoo Dan Holm.

Konservatiivisen Fox News -kanavan tähtijuontaja Sean Hannity esiintyi presidentti Donald Trumpin viimeisessä välivaalien kampanjatilaisuudessa Missourissa maanantai-iltana. Hannity oli aiemmin kiistänyt nousevansa lavalle.

Myös Fox News oli vakuuttanut, ettei Hannity esiinny tilaisuudessa. Ennen iltaa kanava pyrki tekemään etäisyyttä Trumpin kampanjan ja Hannityn välille.

Presidentti Trump kutsui Hannityn lavalle tilaisuuden lopussa.

– Muuten, kaikki nuo ihmiset taka-alalla edustavat valeuutisia, Hannity sanoi lavalla halattuaan ensin presidenttiä.

Trumpin kampanja ilmoitti Hannityn olevan tilaisuuden erikoisvieras, mutta Fox News kiisti tämän. Hannity itse kirjoitti aiemmin Twitterissä, ettei aio nousta lavalle presidentin kanssa, vaan raportoivansa tilaisuudesta ohjelmaansa.

Ennen lavalle nousua Hannity teki suoran lähetyksen kampanjatilaisuudesta.

Donald Trump on ollut usein vieraana Hannityn ohjelmassa. Yhdysvalloissa on uutisoitu miesten pitävän tiiviisti yhteyttä.

Aiemmin tänä vuonna paljastui, että myös Hannity oli ollut Trumpin henkilökohtaisen asianajajan Michael Cohenin asiakas.

Lisää aiheesta:

Yhdysvallat äänestää – Näin seuraat tiukoiksi ennustettujen vaalien etenemistä Ylen kanssa

Trumpin asianajajalta takavarikoidulle aineistolle etsitään puolueetonta tarkastajaa

Donald Trump twiittaa usein suosikkiohjelmansa tahdissa – Presidentti ammentaa aiheita Fox & Friends -aamushowsta

Yhdysvalloissa viranomaiset ovat ohjeistaneet äänestäjiä, jotta nämä olisivat valppaina, ja pyrkisivät havaitsemaan mahdollisen vaalihäirinnän sosiaalisessa mediassa.

Kaksi vuotta sitten käydyissä vaaleissa erityisesti Venäjän vaalivaikuttaminen oli voimakasta. Yhdysvaltain poliisiviranomaiset ja tiedustelupalvelut pyrkivät havaitsemaan kaikki vaikutusyritykset ja poistamaan sentyyppiset viestit välittömästi verkosta.

Yhdysvalloissa on myös kansalaisjärjestöjä, jotka haravoivat nettiä vaalihäirinnän löytämiseksi.

Toistaiseksi havaintoja häirinnästä ei ole tehty, kertoo kotimaan turvallisuuden ministeri Kristjen Nielsen.

– Amerikkalaisten tulee kuitenkin olla tietoisia, että ulkomaiset toimijat - erityisesti Venäjä - saattavat jatkaa vaikuttamistaan äänestäjien mielialoihin ja havaintoihin saadakseen aikaan epäsopua, Nielsen varoitti.

– He voivat levittää väärää informaatiota poliittisista prosesseista tai ehdokkaista, valehtelemalla omista häirintätoimistaan, levittämällä propagandaa sosialisessa mediassa ja muilla tavoin, Nielsen jatkoi.

Uhka sisältäpäin?

Oxfordin yliopiston internet-tutkijat julkaisivat torstaina raportin, jonka mukaan Yhdysvalloissa sosiaalisessa mediassa leviää nyt vielä enemmän "roskauutisia" (junk mail) kuin viime vaalien aikaan. Junk mail tarkoittaa uutisia muistuttavia nettisisältöjä, jotka eivät kuitenkaan ole peräisin vastuullisilta tietolähteiltä, kuten mediataloilta.

Yhdysvaltalaiset nettiä valvovat ryhmät ovatkin erityisen huolissaan kotimaisista nettihäiriköistä, kertoo Politico-lehti.

Lehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan paikalliset nettitrollit ovat omaksuneet venäläisten kaksi vuotta sitten käyttämiä toimintatapoja.

Suurin huolenaihe ovat netissä leviävät väärät tiedot, jotka saattavat estää ihmisiä äänestämästä. Netissä saattaa levitä tietoja esimerkiksi äänestyspaikkojen vääristä aukioloajoista. Ihmiset menevät äänestämään, kun äänestyspiste on jo suljettu.

Mistä USA:n välivaaleissa on kysymys – Neljä seikkaa avuksi vaalien seuraamiseen

Myös hallinnon ongelmia liioitellaan. Netissä voi levitä tietoja, joiden mukaan äänestyspaikalle vievä bussi meneekin väärään äänestyspaikkaan ja äänestäjien äänet hylätään, tai että äänestyspaikka on suljettu vesivahingon vuoksi.

Perjantaina Twitter sulki suuren määrän automaattisia valeviestejä lähettäviä bottitilejä sen jälkeen, kun demokraattinen puolue oli lähettänyt niistä ilmoituksen vaalivalvojille.

Yhdysvalloissa tänään tiistaina järjestettävissä kongressin välivaaleissa riittää mielenkiintoista seurattavaa, sillä vaalien ennakkoasetelma on kiperämpi kuin vuosikausiin.

Vaaleissa valitaan edustajainhuone ja kolmannes senaatista. Vähintään yhtä paljon kyse on kuitenkin presidentti Donald Trumpin suosion mittauksesta. Ennusteiden mukaan tilanne republikaanien ja demokraattien välillä on tasainen.

Ylen vaaliseuranta pyörähtää todenteolla käyntiin tänään iltapäivällä, ja se tarjoaa erikoisohjelmaa verkossa, televisiossa ja radiossa aina keskiviikkoiltaan saakka.

Tunnelmaan virittymiseksi ehdit vielä lukea tämän jutun Mistä USA:n välivaaleissa on kysymys – Neljä seikkaa avuksi vaalien seuraamiseen

Näin seuraat äänestystä tiistaina

Äänestys alkaa ensimmäisissä itärannikon osavaltioissa kello 13 Suomen aikaa, ja siitä lähtien Yle seuraa äänestyksen etenemistä verkossa hetki hetkeltä.

Yhdysvaltain kirjeenvaihtajat välittävät tunnelmia tiiviisti Yhdysvalloista. Washingtonissa paikan päällä ovat Ylen kirjeenvaihtaja Mika Hentunen ja ulkomaantoimittaja, entinen Washingtonin kirjeenvaihtaja Pirkko Pöntinen.

Siirtolaispolitiikka ja Yhdysvaltoihin Hondurasista pyrkivä siirtolaiskaravaani ovat nousseet yhdeksi merkittävimmistä vaaliteemoista. Kirjeenvaihtaja Paula Vilén seuraa äänestystä ja reaktioita tulokseen Arizonan osavaltiosta aivan Meksikon rajalta.

Tuoreita tunnelmia eri puolilta Yhdysvaltoja voi seurata pitkin päivää radion ja television uutislähetyksistä sekä verkosta.

Näin seuraat tuloksen valmistumista

Vaalituloksen odotetaan valmistuvan keskiviikkona kello 8–10 Suomen aikaa. Koska äänestyksestä odotetaan tiukkaa, lopullisia tuloksia saadaan luultavasti odottaa lähemmäs kello kymmentä.

Ylen Aamu-tv seuraa tuloksen etenemistä keskiviikkona erikoislähetyksessä alkaen kello 6.25 aina kello 10:een asti. Lähetyksessä tuloslaskentaa seurataan suorana sekä Washingtonista että Arizonasta.

Alustavia tuloksia analysoi laaja asiantuntijakaarti. Studiossa ovat muun muassa Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola ja Nordic West Officen johtaja Kristiina Helenius. Ulkoministeri Timo Soini on mukana lähetyksessä klo 8.10.

Vaalimeno joutuu myös ylimääräisen Jälkiviisaat-paneelin käsittelyyn. Erikoislähetyksen juontavat Sanna Savikko ja Nicklas Wancke.

Yle seuraa tuloksen syntymistä ja ensimmäisiä reaktioita hetki hetkeltä myös verkossa. Sieltä voi lukea myös kirjeenvaihtajien tuoreet arviot heti tuloksen varmistuttua.

Samoin radion Ykkösaamu välittää ensimmäiset arviot tuloslaskennasta kello 7.30 alkaen.

Valmista tulosta analysoidaan erikseen Areenan erikoislähetyksessä alkaen keskiviikkona kello 16. Samoin analysointia jatketaan tietenkin päivän uutislähetyksissä televisiossa ja radiossa sekä verkossa.

Vaalitulosta käsitellään laajasti keskiviikkoillan A-studiossa kello 21.05.

Jos tiistain ja keskiviikon välisenä yönä ei nukuta

Äänestyksen loppukiri ja tuloslaskenta alkavat ensi yönä Suomen aikaa. Ylen verkkoseuranta ei nuku, vaan äänestystä voi seurata hetki hetkeltä läpi yön.

Lisäksi tarjolla on erityisherkku: Ylen yhdysvaltalaisen kumppanin, tv-kanava CBS:n vaalilähetystä voi seurata suorana Areenasta alkaen kello 03 aina aamuyhdeksään asti. Tätä voi seurata vaikka Aamu-tv:n kanssa rinnakkain.

Lue lisää siitä, mitä vaalivaalit merkitsevät:

Mistä USA:n välivaaleissa on kysymys – Neljä seikkaa avuksi vaalien seuraamiseen

Miksi republikaanit voittavat vaaleja, vaikka saavat vähemmän ääniä? Selvitimme kongressivaalien alla, millaista on vaalimatematiikka amerikkalaiseen tapaan

Yhdysvaltain vaalikamppailu käy rajuilla kierroksilla – "Asetelma on Trump vastaan anti-Trump"

Pitäisikö aselakeja kiristää ja maahanmuutto pysäyttää? Näin yhdysvaltalaiset ajattelevat seitsemästä kuumasta kysymyksestä kongressivaalien alla

Kolme neljästä työttömyyskassasta aikoo laskea jäsenmaksujaan ensi vuonna kohentuneen työllisyystilanteen takia. Jäsenmaksut laskevat keskimäärin 10 kymmenen prosenttia, Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry (TYJ) kertoo.

Muutoksella on vaikutusta moniin, sillä työttömyyskassoihin kuuluu noin kaksi miljoonaa suomalaista. 3000 euroa kuukaudessa ansaitsevan työntekijän työttömyyskassan jäsenmaksu laskee ensi vuonna keskimäärin 17 euroa, TYJ laskee.

Jäsenmaksujen pudotukset vaihtelevat työttömyyskassakohtaisesti. Eniten jäsenmaksut putoavat Paperityöväen kassalaisilla, joiden jäsenmaksu laskee 39 prosenttia.

Myös Kuljetusalan (27 prosenttia) ja Suomen Elintarviketyöläisten (29 prosenttia) työttömyyskassamaksun pudotus on lähes 30 prosenttia.

Opettajilla sekä myynnin ja markkinoinnin ammattilaisilla maksut laskevat 19 prosenttia, mikä on vielä merkittävä alennus. Yleisen työttömyyskassa YTK:n eli niin sanotun Loimaan kassan jäsenillä jäsenmaksu laskee puolestaan 8 prosenttia.

Kaikilla aloilla työttömyyskassojen maksut eivät kuitenkaan laske.

Esimerkiksi lakimiesten ja lääkereiden työttömyyskassojen maksut pysyvät aivan samoina. Myös julkisten ja hyvinvointialojen sekä terveydenhuoltoalan maksut säilyvät muuttumattomina.

Työttömyyskassan jäsenmaksut maksetaan vuosi- tai kuukausimaksuna tai ansioon sidottuna prosenttiperusteisena maksuna liitosta riippuen. Työttömyyskassojen maksut vahvistaa ja toimintaa valvoo Finanssivalvonta.

Enemmistö Suomessa toimivista työttömyyskassoista edellyttää kuulumista ammattiliittoon, mutta on myös sitoutumattomia työttömyyskassoja kuten Yleinen työttömyyskassa YTK.

Olin eräänä talviaamuna lähdössä autolla liikenteeseen. Ajatuksissani olin unohtanut lämmittimen johdon kiinni autoon ja lähdin ajamaan. Huomasin asian heti, kun johto nytkähti irti sähkötolpasta. Nousin autosta ja havahduin makeaan naurunremakkaan. Vastapäisen talon pihasta oli perhe tekemässä yhtä lailla lähtöä ja perheen aikuisuutta hipoileva, muutoin niin hiljainen ja huomiota herättämätön nuori mies nauroi selkäkeikkanaurua tapahtuneelle.

Reaktio oli merkillisen ylimitoitettu tapahtuneeseen vahinkoon, mutta se paljasti samalla räikeästi sen, miten ja mistä tuossa perheessä on opittu iloitsemaan. Se on jotain, joka piilee monen meidän sisällä syvässä ja tiukassa – vahingonilo. Sehän on parasta mahdollista iloa.

Meille suomalaisille muutama asia on tuottanut halki historian erityisiä vaikeuksia, menestyminen lienee niistä ehdotonta kärkikastia. Me riemuitsemme, kun joku kaatuu, me tiedämme miten reagoida, kun toinen lankeaa. Mutta mitä tapahtuu, kun joku meistä onnistuu, varsinkin jos menestyy huomattavalla tavalla?

Me olemme pakkomielteisen kiinnostuneita siitä, mitä muut meistä ajattelevat. Kun maailmantähti astuu maankamarallamme, jankuttavat toimittajat häpeään saakka samoja kysymyksiä maastamme. Siinä saattaa tähtösellekin muodostua hyvin äkkiä mielikuva siitä, että nyt ollaan todellakin tultu erikoiseen paikkaan. Ei muualla tällaisia kysellä.

Me tiedämme olevamme erityislaatuista ja erinomaista ainesta. Meillä on asiat hyvin ja haluaisimme näkyä kaikkialle täältä maailman laidalta, mutta säännönmukaisesti meille tulee tarve ampua ne tähdenlennot alas, jotka näytille kohoavat. Alkaa ongelmien etsiminen, virheiden kaivelu, negatiivisten asioiden paisuttelu. Pian asiassa ei ole enää mitään hyvää jäljellä. Pelkkä haiseva kasa irvokasta ongelmajätettä.

Tässä ajassa on ilmiöitä, jotka ovat omiaan jalostamaan meitä ja meidän ajatteluamme. On erinomaisen tärkeitä ja kannatettavia teemoja, jotka kuitenkin merkillisellä tavalla ajautuvat hyvin nopeasti kauas ylevistä ja hyväntahtoisista lähtökohdistaan. Me korostamme tasavertaisuutta, avoimuutta, kaikenlaisen häirinnän kitkemistä, kiusaamisen nujertamista ja varsinkin oikeudenmukaisuutta. Voisi kuvitella, että me haluamme olla parempia ihmisiä.

Tasaisin aikavälein me nostamme jonkun yksittäisen ihmisen tikunnokkaan, kahlitsemme häpeäpaaluun ja teemme kaikkea sitä, mitä vastaan julistamme.

Mitä tapahtuu käytännössä? Tasaisin aikavälein me nostamme jonkun yksittäisen ihmisen tikunnokkaan, kahlitsemme häpeäpaaluun ja teemme kaikkea sitä, mitä vastaan julistamme. Ja se kaikki tapahtuu ennen näkemättömällä, musertavalla voimalla. Silloin, kun joku todetaan syylliseksi, varsinkin kun se tapahtuu ilman oikeuslaitoksen päätöstä, kyyti on armotonta, eikä sovitusta suvaita.

Kun ennen kansakunnan kaapinpäälle kivunneiden taustoilta kaiveltiin saastaa, sen piti olla jotain isoa ja tuntuvaa, vähintäänkin seksuaalista poikkeavuutta. Nykypäivänä mikä tahansa riittää. Vanhoja kaivellaan hyvinkin kaukaa, jos uusia ei löydy. Parhaimmillaan ja pahimmillaan poimitaan yksittäisiä lauseita, jopa yksittäisiä sanoja, joilla saadaan mahdoton ralli aikaiseksi. Tämän päivän poliitikot ovat täysin oma genrensä. Paljastamisen arvoisia asioita toki löytyy, mutta pian pysäköintivirhemaksukin on liikaa kansakunnan sietokyvylle. Tappouhkaukset tässä lajityypissä on erinomaisen herkässä.

Me olemme ihmisiä ja ihmisyyteen sisältyy virheiden teko. Varsinkin poliisin työssä saa huomata, kuinka ihminen tulotasostaan, koulutuksestaan, historiallisesta taustastaan, sukupuolestaan, käytännössä mistä tahansa riippumatta tekee virheitä. Me rakastamme kreikkalaisen draaman lankeavaa sankaria, mutta olemme ymmärtäneet tarinan väärin, sillä draamassa sankarin on noustava pohjalta entistä kukkeampaan kukoistukseen. Ilman nousua ei ole tarinaa ja ilman tarinaa ei tule puhdistavaa kokemusta. Onnistumisen tunnetta.

Alkaa olla säännönmukaista, että sinä, joka olet nyt nousussa, saat ruveta hyvissä ajoin valmistautumaan kivisateeseen.

Armottomuus on näinä ymmärtäväisyyden aikoina silmiinpistävää. Kun virhe on tapahtunut, tuomio on raju, armoa ei anneta, eikä paluuta suvaita. Kerrasta poikki ja pinoon. Vaikuttaa vahvasti siltä, että se, mikä meitä on riivannut ammoisista ajoista lähtien, vaivaa meitä nykyaikana vahvemmin kuin koskaan. Alkaa olla säännönmukaista, että sinä, joka olet nyt nousussa, saat ruveta hyvissä ajoin valmistautumaan kivisateeseen. Me tulemme kääntämään selkämme, emmekä suvaitse virheitäsi.

Tutkimusten mukaan me olemme maailman onnellisinta kansaa. Miten se voi olla mahdollista? Onnellisen kansan pitäisi iloita onnistumisista, ei epäonnistumisista. Onnellisen kansan pitäisi olla kiinnostuneempi onnistumisista, eikä epäonnistumisista. Onnellisen kansan pitäisi kannustaa toisiaan, onnistujiaankin, sillä se johtaa uusiin onnistumisiin ja siten saavutetaan menestys. Pian olemme siinä pisteessä, että meitä ei kiinnosta enää mikään muu kuin epäonnistuminen.

Onko kyse loppujen lopuksi rohkeudesta? Emmekö uskalla edelleenkään menestyä? Kärsimmekö yhä pienen, unohdetun, lannistetun kansan traumasta, joka vain siirtää traumaansa perintönä sukupolvelta toiselle?

Mikään kansakunta ei elä epäonnistumisista. Se on tosiasia ja sellaiselle kansalle ei voi käydä kuin huonosti. Senkin vuoksi epäonnistumista on turhaa jatkuvasti ylikorostaa.

Marko Kilpi

Marko Kilpi on poliisi ja kirjailija, palkittu dekkaristi. Hän tutkiskelee elämää ja sen ilmiöitä suoraan silmästä silmään niin poliisin kuin myös nelilapsisen perheenisän näkökulmasta. Kilpi on poliisin posttraumatyöpajan vetoryhmän jäsen.

Pankit ovat varoitelleet asiakkaitaan korkojen noususta lähes koko vuoden 2018 ajan. Taustalla on arvio, että Euroopan keskuspankki nostaa ohjauskorkoaan syksyllä 2019 ja se tulee näkymään yleisimmissä asuntolainojen koroissa, 12 kuukauden euribor-koroissa, mahdollisesti yli puoli vuotta ennakkoon.

Koronnousun varoittajiin liittyi tänä syksynä myös Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, joka kantoi Yle TV1:n Ykkösaamussa erityistä huolta suurista taloyhtiölainoista. Rehn arvioi korkojen nousevan vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä.

Taloyhtiölainoista ovat huolissaan myös pankit.

"Viimeiset ajat olla hereillä"

Rovaniemellä pääkonttoriaan pitävän Pohjolan Osuuspankin luottojohtajan Antti Rajalan mukaan uusilla taloyhtiöllä on usein miljoonien eurojen edestä lainaa maksettavana. Pienikin koronnousu näkyy nopeasti lainanhoitokulujen ja yhtiövastikkeiden nousuna, joka voi yllättää taloyhtiön ja osakkeenomistajat.

Mitä isompi taloyhtiö, sitä isommat ovat usein myös lainapääomat. Suurimmissa taloyhtiöissä jopa yli 10 miljoonaa euroa.

– Antaisin neuvon, että tässä on lähes viimeiset ajat olla hereillä ja miettiä, että onko tähän koronnousuun varauduttu taloyhtiössä, Rajala sanoo.

Korkojen nousuun voi varautua pankeista riippuen eri tavoilla. Osuuspankki suosittelee harkitsemaan esimerkiksi 12 kuukauden euribor-koron vaihtamista 10-15 vuoden kiinteäkorkoiseen lainaan.

Kiinteäkorkoinen laina on alussa 12 kuukauden euriboria kalliimpi vaihtoehto, mutta se myös suojaa, jos korot lähtevät lyhyellä aikavälillä yli prosentin nousuun.

– Taloyhtiölainat voidaan sitoa joko kokonaan tai osittain kiinteään korkoon, jolla rajataan koronnousun riskejä, Rajala sanoo.

Rajala kannustaa katsomaan, millä hinnalla tällä hetkellä saa kiinteäkorkoisen lainan, ja voisiko se olla omalle taloyhtiölle edullisin tapa suojautua koronnousun riskeiltä.

– Kyseessä on ensi vuoden asia.

Tonttirahastot erityishuomion kohteena

Taloyhtiöiden riskiä kasvattaa suurten yhtiölainojen lisäksi usein myös tonttirahaston omistama vuokratontti. Korkojen nousu nostaa vuokratontin vuokraa pienellä viipeellä, ja vuokrasopimuksesta riippuen korotus voi tulla jopa kaksi kertaa vuodessa.

Vuokratontin sopimusehdot ovat nousseet Osuuspankissa erityishuomion kohteeksi.

Hieman yllättäen Osuuspankki myös varoittaa, että mikäli sijoittajien omistusosuus nousee yli kolmannekseen taloyhtiöstä, se voi vaikuttaa rahoituksen ehtoihin. OP toivoo, että osakasluetteloon kiinnitettäisiin enemmän huomiota.

AJO, ARIZONA Sonoran aavikkoa kärventää pahimmillaan yli 50 asteen paahde. Kaktukset viihtyvät, mutta ihmiselle paikasta tulee äkkiä kuoleman kenttä. Silti moni yrittää tätä kautta Meksikon rajan yli Yhdysvaltoihin.

Professori Rogelio Gutierrez tietää tämän, sillä hän kuuluu arizonalaiseen Humane Borders -kansalaisjärjestöön. Se toimittaa vapaaehtoisvoimin raja-alueelle vettä. Noin viisituntisen kierroksen aikana ehtii täyttää 6–7 sinistä vesitynnyriä.

– Tämä on minulle hyvin henkilökohtaista. Vanhempani muuttivat Yhdysvaltoihin Meksikosta. Koen, että taustani ja inhimillisyyden vuoksi minun tehtäväni on auttaa, Gutierrez kertoo.

Vesipisteet merkitään sinilipuilla

Sininen lippu liehuu korkealla kaktusten yllä vesipisteen merkkinä. Gutierrez pysäyttää avolava-auton vaikeakulkuiselle aavikkotielle ja lähtee vetämään vesiletkua kohti tynnyriä. Hänen apunaan on ensimmäistä kertaa vedenjakokierroksella oleva Merryn Alaka.

Hän tekee heti ensimmäisellä kierroksellaan poikkeuksellisen löydön. Vesitynnyrin päälle on liimattu paperilappunen, jossa lukee isoin kirjaimin: "EI VETTÄ! Soita rajavartiostolle, käänny takaisin." Lisäksi Alaka huomaa, että pölisevän kuivaan maahan on piirretty nuoli. Se osoittaa rajan suuntaan.

– Tästä on vaikea sanoa, onko viestin jättänyt henkilö rajanylittäjiä vastaan vai yrittääkö hän auttaa heitä, Gutierrez pohtii.

Paperittomista maahantulijoista keskustellaan Yhdysvalloissa nyt niin kiihtyneeseen sävyyn, että myös vihamielinen teko olisi mahdollinen. Gutierrezin mukaan raja-alueella olevia vesitynnyreitä on myös sabotoitu.

Presidentin puheet valloittajien karavaanista kummastuttavat

Tiistain välivaalien alla presidentti Donald Trump on puhunut toistuvasti Yhdysvaltain etelärajaa lähestyvästä ihmiskaravaanista, jota hän on luonnehtinut valloittajiksi. Gutierrezia presidentin retoriikka hämmentää.

– Hän selvästi politikoi ja on yrittänyt aktivoida omaa peruskannattajakuntaansa. Sellaisia pimeyden voimia, joiden jo kuviteltiin hävinneen Yhdysvalloista ennen häntä.

Gutierrezia kummastuttaa, että maahantulijat leimataan uhkaksi, kun todellisuudessa Yhdysvaltain talous pysähtyisi ilman latinalaisamerikkalaisten maahanmuuttajien työvoimaa.

– Nämä ihmiset työskentelevät ääriolosuhteissa, poimivat esimerkiksi mansikoita ja appelsiineja 37 asteessa. En ole nähnyt yhdysvaltalaisten jonottavan niihin hommiin.

Rajavartioston kanssa yhteistyö toimii

Merryn Alaka huikkaa kompressoria käyttävälle Gutierrezille, että tynnyri on täyttynyt. Gutierrez pudottaa veteen klooria juomakelpoisuuden varmistamiseksi ja sulkee korkin. 400-litrainen sininen hengenpelastaja on valmis.

Samaan aikaan rajavartioston auto lipuu vesiauton ohi, mutta ei pysähdy, eikä rajavartija kysy mitään. Vesitynnyrien pitäminen ja täyttäminen on laillista puuhaa. Gutierrezin mukaan rajavartioston kanssa yhteistyö toimii, kumpikin antaa toisilleen tilaa toimia.

Vapaaehtoisille vedentuojille on myös tehty selväksi, etteivät he saa kuljettaa ketään autossaan turvaan viranomaisilta. Toiminnan ainoa motiivi on estää ihmisten kuoleminen paahteeseen.

Joskus avustusjärjestön vapaaehtoiset ovat löytäneet aavikolta henkihieverissä olevan maahantulijan, joka on päättänyt luovuttaa ja pyytänyt itse, että hänet ilmiannettaisiin rajaviranomaisille.

Yleensä järjestön vapaaehtoiset eivät rajanylittäjiin kuitenkaan törmää. Paperittomat kun liikkuvat pääasiassa yöaikaan pimeän turvin.

Pari viikkoa sitten Gutierrezin vapaaehtoiskollega tosin oli kohdannut maahantulijan. Se kohtaaminen oli ikävä.

– Rajanylittäjä oli nääntynyt kuoliaaksi ihan muutaman sadan metrin päähän tästä vesipisteestä, Gutierrez kertoo ja osoittaa tien toiselle puolelle.

Humane Borders -järjestön mukaan vajaan 20 vuoden aikana yli 3 000 ihmistä on kuollut Arizonassa rajan ylitettyään.

Rajalla ei muurista tietoakaan

Vesikierros jatkuu seuraavalle vesipisteelle. Sen luo ajetaan aivan Yhdysvaltain ja Meksikon rajanviertä. Osan matkaa rajalle on rakennettu arviolta noin viisimetrinen teräsaita. Yhtäkkiä se loppuu ja tilalle tulee hevosaitausta muistuttava parin metallisen poikkipienan aita. Sen ylittäminen tai alittaminen ei olisi kummoinen urheilusuoritus kenellekään.

Rajan ylittäminen ei täällä Arizonassa olekaan vaikein tehtävä. Vaikeudet alkavat sen jälkeen.

– Täällä lentää rajavartioston lennokkeja, on äärimmäisen kuuma, käärmeitä, skorpioneja ja rajavartijoita, en tiedä miten paljon muuta tarvitaan, Gutierrez miettii.

Presidentti Trump on kuitenkin vaalien alla kiihdyttänyt jälleen presidentinvaalien aikaista kampanjalupaustaan Meksikon rajalle rakennettavasta muurista. Useassa kampanjatilaisuudessa Trump on virheellisesti väittänyt, että muuria jo rakennettaisiin, vaikka käytännössä olemassa olevia aitoja on korjattu tai uusia rakennettu.

– Trumpin muuripuhe on aika hupaisaa, koska ensin hän lupasi, että Meksiko maksaa sen. Nyt kaksi vuotta myöhemmin hänen kannattajansa ovat täysin unohtaneet sen, vaikka me joudumme sen maksamaan, Gutierrez ihmettelee.

Hän soisi, että muuria varten tarvittavat miljoonat tai miljardit käytettäisiin vaikkapa vähävaraisten yhteisöjen ja väkivallasta ja rikoksista kärsivien kaupunkien auttamiseen.

Trumpin muuripuhe saa kuitenkin kannattajissa vastakaikua. Lähes jokaisessa kampanjatilaisuudessa väkijoukko on huutanut Trumpille "rakenna se muuri" -iskulauseita.

Gutierrez huokaisee, sillä hänen rakastamassaan, siirtolaisuudelle perustuvassa maassa eletään hänen mielestään nyt synkkiä aikoja.

– Vanhempani tekivät hyvin raskaita töitä, jotta minä sain kouluttautua yliopistoprofessoriksi. Tällaisia hyviä esimerkkejä on tuhansia maamme historiassa, ja nyt se kaikki on unohdettu joidenkin poliittisen edun ja vihan vuoksi, Gutierrez suree.

Lue myös:

Yhdysvallat äänestää – Näin seuraat tiukoiksi ennustettujen vaalien etenemistä Ylen kanssa

Miksi republikaanit voittavat vaaleja, vaikka saavat vähemmän ääniä? Selvitimme kongressivaalien alla, millaista on vaalimatematiikka amerikkalaiseen tapaan

Pitäisikö aselakeja kiristää ja maahanmuutto pysäyttää? Näin yhdysvaltalaiset ajattelevat seitsemästä kuumasta kysymyksestä kongressivaalien alla

Nämä kuusi mahtinaista voivat tehdä USA:n välivaaleissa historiaa: "Jos ei istu päättävissä pöydissä, joutuu itse syödyksi"

Tosifanit jumaloivat Trumpia ja antavat anteeksi valehtelunkin: "Hän on strateginen puhuja, valehtelu vain inhimillinen vika"

Yle Meksikossa: Elier kulkee siirtolaiskaravaanin matkassa, koska haluaa pojalleen tulevaisuuden Yhdysvalloissa – "Naapurustossani myydään huumeita kuin karamelleja"

Vuonna 2005 kadonneen Jari Pesosen tapauksessa on nostettu syyte taposta. Epäilty on 41-vuotias ilomantsilainen mies. Hän on ollut vangittuna tammikuun alkupuolelta lähtien. Tapon lisäksi juttuun liittyy poliisin mukaan törkeä huumausainerikos, ampuma-aserikos ja alkoholirikos. Syytteet tulevat käsittelyyn Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa kahden viikon kuluessa.

Poliisin esitutkinnan perusteella Jari Pesonen surmattiin yöllä henkilöautossa Ilomantsin ja Joensuun välillä elokuun puolivälissä vuonna 2005. Kadonneen ruumista ei ole löytynyt. Poliisi on tehnyt laajoja maastoetsintöjä ja teknistä tutkintaa Ilomantsissa Korentovaaran, Hattuvaaran ja Iljalanvaaran alueilla.

– En kommentoi maastolöydöksiä tarkemmin ennen oikeuskäsittelyä, sanoo rikoskomisario Jarkko Timonen keskusrikospoliisista. Hänen mukaansa on erittäin harvinaista, että tapposyyte etenee oikeuskäsittelyyn ilman, että ruumista on löytynyt.

Timosen mukaan poliisi on tehnyt tapauksessa lisätutkimuksia ja kuulusteluja myös syyteharkinnan aikana.

Alkuvuodesta vangittuna oli nyt epäillyn miehen lisäksi kaksi muuta henkilöä, jotka sittemmin vapautettiin.

Ilomantsilainen 27-vuotias Pesonen nähtiin viimeisen kerran ennen katoamistaan Joensuun keskustassa elokuussa 2005.

Lue myös:

Elävä arkisto: Kadonneet: Jari Pesonen

Yhdysvalloissa kiistellään välivaalikampanjoinnin viime metreillä presidentti Donald Trumpin rasistisena pidetystä vaalimainonnasta.

New York Timesin mukaan uutiskanavat NBC ja Fox ovat ilmoittaneet, että ne eivät enää julkaise Trumpin kampanjan laatimaa videota, joka yhdistää demokraatit, meksikolaisen murhista tuomitun maahanmuuttajan sekä Meksikon kautta Yhdysvaltoihin pyrkivä siirtolaiskaravaanin toisiinsa.

Mainoksessa väitetään, että demokraatit ovat päästäneet kahden poliisin murhasta tuomitun meksikolaismiehen maahan ja antaneet tämän jäädä. Samalla mies yhdistetään Väli-Amerikasta lähteneisiin siirtolaisiin, jotka kulkevat parhaillaan Meksikon halki kohti Yhdysvaltoja. Valtaosa karavaanin siirtolaisista on lähtöisin Hondurasista ja sanoo pakenevansa maan köyhyyttä ja väkivaltaa.

Arvostelijoiden mukaan vaalimainos on virheellinen ja vihaa lietsova. CNN on kieltäytynyt lähettämästä mainoksen pidempää versiota lainkaan pitäen sitä rasistisena.

New York Timesin mukaan murhista tuomittu meksikolaismies käännytettiin presidentti Bill Clintonin kaudella, mutta hän on toistuvasti palannut takaisin Yhdysvaltoihin. Miehellä ei ole tiettävästi mitään kytköksiä siirtolaiskaravaaniin.

Myös Facebook on ilmoittanut poistaneensa mainoksen, joka oli tarkoitettu vaaleissa avainroolissa olevien Floridan ja Arizonan äänestäjille. Facebook-käyttäjät voivat kuitenkin yhä jakaa videota omilla sivuillaan.

Trump on jakanut mainosta Twitterissä. Hän sanoi maanantaina toimittajille, ettei ole tietoinen mainokseen kohdistuvasta kritiikistä.

– Meillä on paljon mainoksia ja ne todella ovat tehokkaita perustuen lukuihin, joita näemme, hän kommentoi.

Lue lisää:

"Obama... hänellä oli pieni yleisö" – katso videolta, kuinka sanasota Trumpin ja Obaman välillä kiihtyy

Miksi republikaanit voittavat vaaleja, vaikka saavat vähemmän ääniä? Selvitimme kongressivaalien alla, millaista on vaalimatematiikka amerikkalaiseen tapaan

Puolitoista vuotta näyttäisi olevan sopiva tauko raskauksien välissä, tuore tutkimus vahvistaa. Sitä nopeampi tahti saattaa suurentaa äidin ja vauvan riskejä. Tulokset julkaistiin JAMA Internal Medicine -lehdessä, ja ne perustuvat lähes 150 000 äidin raskaus- ja terveystietoihin.

Lyhyet välit raskauksien välissä on yhdistetty riskeihin aiemminkin, mutta tutkimuksista on jäänyt epäselväksi vaikuttaako äidin ikä yhteyteen. Nyt julkaistut tulokset viittaavat siihen, että riskit ovat suurin piirtein samat riippumatta äidin iästä.

Iäkkäät naiset usein synnyttävät lapsensa pienemmillä väleillä. Tulosten perusteella kuuden kuukauden sisällä edellisestä synnytyksestä raskaaksi tulleet äidit ovat suurentuneessa vaarassa saada vakavia terveysongelmia tai menehtyä, mutta tämä havaitaan lähinnä yli 35-vuotiailla. Vauvalle koituvat riskit ovat puolestaan suuremmat 20–34-vuotiailla, joiden synnytysväli oli lyhyt.

Ennenaikaiset synnytykset liittyivät lähekkäin oleviin raskauksiin riippumatta äidin iästä.

Äitien ei kannata huolestua, vaikka seuraava raskaus olisi alkanut pian synnytyksen jälkeen, sillä käytännössä raskauksien väliseen aikaan nyt liitetyt riskit eivät olleet kovin suuria. Vielä on myös epäselvää, mistä ne tarkalleen johtuvat. Mahdollisesti äidin keho ei ole ehtinyt palautua edellisestä synnytyksestä ja raskaudesta, ja on siksi alttiimpi ongelmille. On myös mahdollista, että näissä raskauksissa on enemmän vahinkoraskauksia varsinkin nuoremmilla naisilla.

Kaakkois-Suomen poliisin hankkimien tietojen perusteella aamulla tehty havainto asetta kantavasta henkilöstä on osoittautunut väärinkäsitykseksi.

Poliisi on tavoittanut ja puhuttanut henkilön, johon tuntomerkit ovat sopineet. Selvisi, että mies kantoi mukanaan sateenvarjoa. Ketään ei epäillä rikoksesta ja poliisi on lopettanut operaationsa.

Koulun vt. rehtori Lasse Tiilikka tiedotti iltapäivällä koulun viestipalvelu Wilmassa, että Imatran kaupunki tarjoaa henkilökunnalle ja oppilailla keskusteluapua.

Poliisi sai tänään tiistaiaamuna kello 7.20 tiedon, että Imatran Mansikkalan ja Linnalan koulujen läheisyydessä on liikkunut pitkäpiippuisen aseen kanssa tummiin pukeutunut pitkä, hoikka mies.

Poliisi kehotti varovaisuuteen ja pyysi havaintoja tapauksesta.

Poliisi ei aamun aikana saanut epäillystä lisähavaintoja.

Paikan päällä oleva Ylen toimittaja Elli Sormunen kertoi kello 9.13, että Mansikkalan koulun pihalla oli kaksi luotiliiveihin pukeutunutta poliisia. Ihmisiä ei päästetty koulun lähettyville. Tilanne koulun pihalla oli rauhallinen.

Koulun oppilaat olivat sisällä kouluissa, eikä heitä päästetty ulos.

Kello 9.20 poliisit ottivat Ylen toimittajan mukaan luotiliivit pois, mikä viittaisi ehkä tilanteen rauhoittumiseen.

Kello 9.35 poliisi ilmoitti, että tekijää ei ole saatu kiinni, mutta koulupäivä saa poliisin mukaan jatkua kouluissa normaaliin tapaan.

Imatran Mansikkalan koulussa on 7.–9-luokkien oppilaita noin 350. Lähellä sijaitseva Linnalan koulu on alakoulu, jossa oppilaita on noin 330.

Oppilaat ja henkilökunta turvassa

Imatran kaupunki kertoi aamulla, että mikäli kouluissa opiskelevien lasten koulupäivä ei ole vielä alkanut, kannattaa kouluun menoa lykätä ja odottaa tietoa, että poliisitilanne kouluilla raukeaa.

Jos koululaiset olisivat jo matkalla kouluun, heille on koululla järjestetty vastaanotto.

– Saimme poliisilta ohjeet ottaa oppilaat sisälle kouluun ja lukita koulun ovet. Odotamme poliisilta lisäohjeita, kertoo Mansikkalan koulun vt. rehtori Lasse Tiilikka.

Imatran Mansikkalan koulu sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Imatran keskustasta. Oppilaat ovat jo jonkin aikaa työskennelleet tilapäisissä moduulirakennuksissa, jotka on pystytetty Imatran entiselle pesäpallokentälle.

Vaikka ihmisiä on kehotettu pysymään kaukana, on heitä kerääntynyt koulun lähelle seuraaman tilannetta.

Seppo Heikkilä kääntelee järjestelmäkameraa osaavin ottein tutkimusvalon alla. Sellainen alkaa olla harvinaisuus panttilainaamossa.

– Kameroita ei enää juurikaan pantata, sillä kaikissa älypuhelimissa on nykyään kamerat, hän toteaa laskiessaan kameran kädestään.

Takahuoneen nurkassa hohtaa valtava tuuba, ja sen vieressä seinään nojaa 1990-luvulta peräisin oleva banjo. Ohikulkijat seisahtuvat sateesta huolimatta katselemaan panttilainaamon näyteikkunassa esillä olevia kitaroita. Niitä on vuosien mittaan myyty jo satoja, kun lainanhakijat ovat jättäneet lainan panttina ollen kitaran lunastamatta.

– Kultakorut ovat ehdottomasti yleisimpiä pantteja. Hopeaesineitäkin meiltä löytyy sekä elektroniikkaa, kertoo Seppo Heikkilä.

Viimeiset työpäivät edessä

Osa kotkalaisen Kymen panttilainaamon hyllyistä on tyhjänä. 28 vuoden jälkeen on tullut aika sulkea panttilainaamon ovet viimeisen kerran. Yli 70-vuotiaat yrittäjät Seppo ja Tuija Heikkilä haaveilevat jo eläkepäivistä, vaikka kiintymys yritystä kohtaan onkin yhä vahva.

– Kun syksyllä päätimme lopettamisesta, se tuntui hyvälle ja huojentavallekin, sillä olimme jo vuosia aiheesta keskustelleet. Toiminta on pyörinyt niin hyvin, ettei meillä ole ollut malttia katkaista sitä aiemmin.

Kaakkois-Suomen ainoalla panttilainaamolla on ollut useita vakioasiakkaita, jotka ovat vuosien myötä tulleet yrittäjille tutuiksi.

– Siinä suhteessa lopettaminen on puolin ja toisin haikeaa, toteaa Seppo Heikkilä.

Vaikka nykyään markkinoita ovat vallannet aika yllättäenkin tulleet pikavipit, panttilainaamotoiminta on edelleen voimissaan. Seppo Heikkilä, Kymen Panttilainaamo Oy, yrittäjä

On kuitenkin vielä mahdollista, että panttilainaamotoiminta säilyy Kaakkois-Suomen alueella. Heikkilät ovat käyneet neuvotteluja muutamien yrityksestä kiinnostuneiden kanssa.

– Tämä on erittäin kaivattu ja toivottu toimiala täällä ja saattaa ollakin, että joku jatkaa toimintaa. Toisaalta lainaamon voisi perustaa esimerkiksi Kouvolaan, joka on keskemmällä aluetta kuin Kotka, Seppo Heikkilä pohtii.

Kymmeniä tuhansia lainoja

Suomessa toimii enää reilut 20 panttilainamoa. Panttilainaamoon tuodaan esineitä, jolloin niitä vastaan myönnetään rahallinen laina. Useimmiten kaikki irtain kelpaa pantattavaksi. Esineen voi hakea takaisin maksamalla takaisin lainatun summan sekä siihen lisätyn koron. Kymen Panttilainaamossa korko on kolme prosenttia kuukaudessa.

Jos lainanhakija ei maksa lainaansa ja hae panttia pois, tulevat pantit myyntiin. Joskus ne ostetaan panttilainaamosta lainaa suuremmalla ja joskus pienemmällä summalla kuin alkuperäinen pantti. Seppo Heikkilä arvioi, että alle kymmenesosa lainoista jää lunastamatta.

Toiminta on pyörinyt niin hyvin, ettei meillä ole ollut malttia katkaista sitä aiemmin. Seppo Heikkilä, Kymen Panttilainaamo Oy, yrittäjä

Viime vuosien aikana monet Suomen panttilainamoista ovat sulkeneet ovensa. Ihmiset vaikuttavat hakevan rahantarpeeseen apua pikavipeistä, joissa korot ovat usein moninkertaisia panttilainaamoihin verrattuna. Kotkalainen Seppo Heikkilä uskoo silti panttilainaamojen tulevaisuuteen Suomessa.

– Panttilainaamo on rahoituslaitos, joka vastaa ihmisten rahantarpeeseen. Vaikka nykyään markkinoita ovat vallannet aika yllättäenkin tulleet pikavipit, panttilainaamotoiminta on edelleen voimissaan.

Yrittäjät Seppo ja Tuija Heikkilä ovat tällä hetkellä ajamassa lainakantaansa alas varmistaakseen, ettei heillä olisi enää vuoden loppuun mennessä voimassa olevia lainoja. Kuukauden kuluttua loput tavarat myydään tyhjennyshuutokaupassa.

Ensimmäinen nollapäivä

Parhaimpina päivinä kauppoja voi Seppo Heikkilän mukaan tulla panttilainaamossa toistakymmentä. Vasta tänä syksynä Kymen Panttilainaamo koki ensimmäisen nollapäivänsä, jona ei tehty yhtäkään lainaa.

– Se on todella harvinaista, naurahtaa Heikkilä.

Mutta mikä oli Kymen Panttilainaamon ihka ensimmäinen laina?

– Puhelinosake, 2000 markkaa, 4.9.1990, Heikkilä lukee paksusta kansiosta.

– Siitä lähdettiin, ja nyt niitä lainoja on kertynyt kymmeniätuhansia.

Seppo Heikkilä viittaa kädellään hyllykköön, joka on täynnä kansioita, vihkoja ja paperinippuja. Kirjanpito on alusta alkaen hoidettu käsin, ja niin aiotaan tehdä sulkemispäivään saakka.

– Nämä tiedot eivät bittiavaruuteen häviä.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta sai tänään valmiiksi mietintöluonnoksensa maakunta- ja sote-uudistuksesta.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnasta sote-paketti menee vielä perustuslakivaliokunnan tarkastettavaksi. Perustuslakivaliokunta joutuu jälleen ottamaan kantaa siihen, ovatko muutokset esimerkiksi valinnanvapauden vaiheistamiseen tai maakuntien rahoitukseen riittäviä.

Perustuslakivaliokunta esitti kesäkuun alussa lukuisia korjausvaatimuksia erityisesti sote-uudistukseen liittyvän valinnanvapauden yksityiskohtiin.

Työ valiokunnassa on kestänyt odotettua pidempään. Tavoitteena oli, että valiokunnan mietintöluonnokset olisivat valmistuneet jo syyskuun loppuun mennessä.

Valiokunnan päätös ei ollut yksimielinen.

Valiokunnan puheenjohtajan Krista Kiurun (sd.) mukaan mietintöluonnokset julkistetaan tänään. Julkistaminen luonnosvaiheessa on poikkeuksellista, mutta Kiuru perustelee sitä uudistuksen merkittävyydellä.

Oppositio on syyttänyt hallitusta siitä, että esitys on muuttunut valiokuntakäsittelyn aikana jatkuvasti. Valiokunnan oppositiojäsenten mukaan hallitus on tuonut valiokuntaan vastineiden avulla runsaasti materiaalia ”keittiön kautta” ohi eduskunnan.

Kerromme kohta lisää.

Poliisi on pidättänyt 1950-luvulla syntyneen miehen epäiltynä Merikarvian ruokasabotaasista.

Merikarvialaisista kaupoista ostetuista tuotteista löytyi lokakuussa ompelukoneen neuloja. Kaksi neulaa löytyi leipomotuotteista ja yksi neula makkarasta. Neuloja oli työnnetty elintarvikkeisiin kahdessa eri kauppaliikkeessä.

Komisario Jouni Uusitalo Kankaanpään poliisista kertoo, että poliisi otti epäillyn kiinni maanantaina ja aloitti kuulustelut tiistaina. Mies ei ole tunnustanut tekoa eikä kertonut kovin paljon muutakaan, joten kuulusteluja jatketaan keskiviikkona.

Epäilty asuu Merikarvialla

Merikarvialaisen epäillyn jäljille päästiin poliisin omien tutkimusten ja kauppiaiden antamien vinkkien avulla.

Tapaus on kuohuttanut pientä pohjoissatakuntalaista Merikarvian kuntaa. Kauppiaat ovat tehostaneet valvontaa uusien tapausten estämiseksi.

Komisario Uusitalon mukaan uusia neuloja ei ole elintarvikkeista löytynyt. Poliisi kaipaa edelleen yleisövihjeitä tapahtumista. Niitä ei Uusitalon mukaan ole toistaiseksi saatu kovinkaan runsaasti.

Poliisi korostaa, että ilkivalta on ollut erittäin vaarallista. Pahimmillaan asiakas olisi voinut nielaista neulan ja saada vakavia vammoja.

Tapauksia on tutkittu törkeän pahoinpitelyn yrityksenä.

Turun velkaantuminen on suurten kaupunkien pahimpia. Vain Vantaalla on velkaa per asukas enemmän kuin Turulla. Esimerkiksi Helsinkiin verrattuna turkulaisilla on velkaa kaksi kertaa enemmän.

Talousarvioesityksen mukaan Turku ottaa ensi vuonna 99 miljoonaa euroa uutta velkaa investointien rahoittamiseen. Turun valtuusto käsittelee kaupunginjohtaja Minna Arven budjettiesitystä ensi viikolla.

Yle lähetti kyselyn Turun kaupunginvaltuutetuille kaupungin ensi vuoden talousarvioesityksestä. Suurin osa vastanneista oli sitä mieltä, että lainaa otetaan liikaa.

SDP:n Jarmo Rosenlöf kritisoi lisälainan ottamista kovin sanoin.

– Olen sitä mieltä, että näin ei pitäisi tehdä. Ei kotonakaan oteta joka viikko lisälainaa syömiseen.

Rosenlöfiä huolettaa Turun talous, kun jatkuvasti eletään kädestä suuhun.

– Tässä on jo monta vuotta eletty yli varojen. Olen hyvin huolestunut tilanteesta.

Perussuomalaisten Mikael Miikkola jakaa Rosenlöfin huolen.

– Onhan tuo lainan ottaminen liikaa, varsinkin kun se tulee meidän nuorison maksettavaksi.

Miikkola ei kuitenkaan ihan vielä haluaisi julistaa Turkua kriisikunnaksi.

– Mutta hyvin lähellä sitä ollaan.

Velkamäärä huolettaa tarkastajiakin

Turku-konsernin kokonaisvelka viime vuonna oli 1,4 miljardia euroa. Velkamäärä asukasta kohti on 3 715 euroa. Asiaan kiinnitti huomiota keväällä myös tarkastuslautakunta. Sen mielestä Turun taloustilanne on huolestuttava.

Samaa mieltä on muun muassa kokoomuksen Ville Valkonen.

– On erittäin huolestuttavaa, että noususuhdanteen huipulla otetaan näin paljon lisää velkaa ja tehdään isoa alijäämää.

Monet Ylen kyselyyn vastanneista valtuutetuista jakoivat huolen lisävelkaantumisesta. Osa oli kuitenkin sitä mieltä, että vaihtoehtoja ei juuri ole.

Me reagoidaan vasta sitten, kun on kakki housussa. Mikael Miikkola

Tätä mieltä olivat muun muassa vihreiden Niina Ratilainen ja perussuomalaisten Mikael Miikkola.

– 99 miljoonan euron lainan ottaminen on hyväksyttävää, jotta palvelutaso voidaan pitää nykyisellään, Niina Ratilainen sanoo.

– Kyllä tämä synkkää on. Me reagoimme vasta sitten kun on kakki housussa, Miikkola kuvailee Turun taloudenhoitoa.

Veroprosentti pidetään ennallaan

Talousarvioesityksen mukaan Turun veroprosentti pidettäisiin nykyisellään 19,5 prosentissa. Kyselyssä lähes kaikki valtuutetut olivat samaa mieltä.

Osa valtuutetuista oli kuitenkin sitä mieltä, että veronkorotustarvetta on syytä arvioida myöhemmin uudelleen.

Niina Ratilainen kuuluu tähän joukkoon.

– Meidän pitää tarkastella jatkossa myös veroprosenttia, koska se ei ole Turussa yhtä suuri kuin naapurikunnissa tai Tampereella.

Koulut kuntoon

Vuonna 2019 Turku aikoo korjata tai uudisrakentaa kouluja kymmenillä miljoonilla euroilla. Neljä viidestä vastaajasta oli sitä mieltä, että suunnitelmat pitää toteuttaa sellaisenaan.

– Koulut on syytä pitää kunnossa. Koulutus on tulevaisuutemme voimavara, Mikael Miikkola sanoo.

On erittäin huolestuttavaa, että noususuhdanteen huipulla otetaan näin paljon lisää velkaa. Ville Valkonen

– Kokoomus lähtee siitä, että palvelut turvataan, sanoo Ville Valkonen.

– Koulujen korjaaminen on tarpeellista ja myös taloudellisesta kestävää, Niina Ratilainen ilmoittaa.

Kruununjalokivet jatkakoon entiseen malliin

Turun konserniyhtiöillä on merkittävä vaikutus Turun talouteen. Kaupungin taloustilannetta voitaisiin kuitenkin paikata tulouttamalla niiden voitoista suurempi osa kaupungin kassaan. Kysyimme valtuutettujen mielipidettä asiasta.

Osa valtuutetuista on sitä mieltä, että kaupungin velkoja voisi vähentää ottamalla konserniyhtiöiltä enemmän. Tällaisiksi yhtiöiksi mainitaan muun muassa Turku Energia, Satama ja kiinteistöyhtiöt.

Kaksi kolmasosaa valtuutetuista on kuitenkin sitä mieltä, että konserniyhtiöiden ei tarvitse tulouttaa nykyistä enempää.

– En voi hyväksyä, että konserniyhtiöt tulouttaisivat nykyistä enemmän, ne ovat meidän kruununjalokiviämme, sanoo Mikael Miikkola.

Yleinen näkemys on se, että konserniyhtiöiden tulee toimia liiketoimintaperiaatteella. Niiden pitää tulouttaa voitoistaan vain sen verran kuin on investointien kannalta järkevää.

Budjetti on löysä ja tasapainoinen

Minkälaisena valtuutetut sitten näkevät kaupunginjohtaja Minna Arven laatiman talousarvioesityksen kokonaisuudessaan. Osa valtuutetuista on sitä mieltä, että se on hyvä ja tasapainoinen. Toisten mielestä taas liian avokätinen. Ja kaikkea tältä väliltä.

– Tämä on löysä budjetti, mutta vaalit ovat tulossa, Mikael Miikkola sanoo.

– Talousarvioesityksessä on hyvää se, että tällä pystytään turvaamaan palvelut pieni- ja keskituloisille, sanoo Jarmo Rosenlöf.

– Kaupunginjohtaja on tehnyt tasapainoisen esityksen, mutta meillä vihreillä on kulttuurin ja sosiaalipuolen osalta muutamia kohtia, mitä pitää vielä lisätä, Niina Ratilainen sanoo.

Ylen kyselyyn vastasi Turun valtuuston 67 jäsenestä 29. Vastausprosentti oli 44.

Lue lisää:

Turku yrittää kuroa alijäämäänsä umpeen

Turun talous tasapainossa vasta vuosien päästä

Turun valtuusto siunasi talousarvion minimuutoksin – Konkari Olli Manni: Helpoimpia budjetteja

Turku on onnistunut tasapainottamaan talouttaan – kaupunginjohtajan talousarvioesitys alleviivaa kärkihankkeita

– Mitä tän jälkeen tehdään? Harrastetaan seksiä ja mennään dokaa.

Näin pohti nainen toiselle Love Island Suomi -ohjelmassa kilpailun jälkeistä elämää erään miehen kanssa.

Love Islandissa joukko sinkkuja viettää kahdeksan viikkoa espanjalaisessa huvilassa etsien paria itselleen. Kun ensimmäistä kertaa Suomessa tehty sarja alkoi vajaa pari kuukautta sitten, odotus oli, että nyt televisiossa nähdään kaikkien aikojen törkyisin sarja.

Britanniassa valtaisan suosion saanut sarja on ollut otsikoissa seksin takia.

Suomalaisessa versiossa rakkautta etsivät nuoret ovat käyttäytyneet siivosti. Ja mikä erikoisinta, alkoholilla ei ole juurikaan läträilty. Sarjan tuotantoyhtiö on tarjoillut talon asukkaille viinaa erittäin maltillisesti. Kilpailijat ovatkin keskustelleet tunteistaan selvinpäin.

Ohjelman vastaava tuottaja Mirko Baas MTV:ltä kertoi Iltalehdelle, että alkoholin nauttiminen ei kuulu ohjelman formaattiin. Kanava onkin saanut hyvää palautetta siitä, että realityohjelma poikkeaa muista vastaavista kuten Temptation Islandista ja Paratiisihotellista.

Love Island kuvastaakin hyvin tätä päivää. Nuoret eivät dokaile ja ulkonäköön panostetaan. Love Island on kuin Instagram-aikaan päivitetty Big Brother.

Konsepti tuntuukin toimivan, sillä ohjelma on tavoittanut etenkin 15–24-vuotiaat naiset. Yhtenä syynä lienee se, että ohjelmaan kuuluu kännykkäsovellus, jonka kautta voi esimerkiksi äänestysten kautta vaikuttaa talon tapahtumiin. Reaaliaikaisuus kuuluu kännykkään kiinni kasvaneiden elämään.

Love island -huvilassa nuoret ovat keskittyneet olennaiseen eli pariutumiseen. Kun kilpailijoilla ei ole omia kännyköitä, he ovat puhuneet tunteistaan, toisistaan ja seksistäkin. Erittäin yleisiä aiheita sinkkujen keskusteluissa.

Mikä tässä sitten koukuttaa katsomaan?

Ohjelman psykologi sanoi Ylen haastattelussa, että aitous ja ihmisten tarinoiden seuraaminen. Pienikin samaistumispinta vetää puoleensa. Tirkistelynhalu saa tietenkin myös ruudun ääreen.

Britanniassa Love Islandiin osallistuneista on tullut seurattuja julkkiksia. He ovat myös tienanneet sievoisia summia sponsoreiden rahoittamilla somepäivityksillä. Suomessa kilpailijoille tuskin käy samoin. Katsojien valitsema voittajapari tosin saa 25 000 euron palkinnon.

Ehkäpä kerrankin rakkaus voittaa.

Dosentti Markku Ruotsila Tampereen yliopistosta arvioi, että Yhdysvaltain politiikan kahtiajakautuminen ei ole välttämättä syventynyt, mutta se on näkyvämpää kuin ennen.

Ruotsila huomauttaa, että kahtiajako ei ole uusi ilmiö: vaan se on lähtöisin 60-luvulta tai jopa 1900-luvun alusta. Hänen mukaansa kahtiajako on syvällä amerikkalaisessa kulttuurissa, eivätkä kongressivaalit tuoneet tähän perusasetelmaan merkittäviä muutoksia.

– Tässä on kaksi hyvin erilaista käsitystä siitä, mitä Yhdysvallat on ja mikä on hyvän yhteiskunnan luonne – erimielisyyttä arvokysymyksistä. Nämä ovat hyvin perusluonteisia kysymyksiä, jotka jakavat kahta suurin piirtein yhtä isoa ryhmää, Ruotsila arvioi Ylen aamutv:n erikoislähetyksessä.

Jos katsotaan puolueiden sisäistä dynamiikkaa, Ruotsilan mukaan näyttää siltä, että republikaaneista nyt hävisivät Trumpia arvostelleet ja demokraattien puolelta kaikkein vasemmistolaisimmat ehdokkaat. Hän uskoo, että republikaaneista nimenomaan trumpilaiset tulivat nyt valituiksi.

– Tutkimusten mukaan 91 prosenttia republikaanien kannattajista haluaa puolueen siirtyvän täydellisesti Trumpin linjalle, eikä niin sanottujen maltillisen linjalle. Siitä on selviä merkkejä.

Ruotsila arvioi, että vaalivoiton myötä demokraattien hallitsema edustajanhuone alkaa tutkia Trumpia "kaikelta mahdolliselta suunnalta".

– Siitä tulee Trumpille ja republikaaneille hyvin helppo arvostelun kohde. Ja tämä tulee lisäämään tyytymättömyyttä konservatiivisella puolella, dosentti arvioi.

Ruotsila: Konservatiiviset kokevat, että heitä ei kuulla

Ennen kongressivaaleja Yhdysvalloissa pelättiin mahdollisia väkivaltaisuuksia ja levottumuuksia. Ruotsila selittää Yhdysvaltojen kahtiajaon kärjistymistä ja kiristynyttä ilmapiiriä arvojen ristiriidalla ja maailmankuvien törmäyksellä. Dosentin mukaan konservatiiviset amerikkalaiset ovat jo pitkään tunteneet, että heidän ääntään ei kuulla.

– He kokevat, että heidän mielipiteillä ja arvoilla ei ole väliä, vaan molempien puolueiden poliittinen eliitti on kiinnostunut vain kaikista muista vähemmistöistä: homoseksuaaleista, maahanmuuttajista, naisista, mustista ja niin edelleen, eikä tavallisesta keski- ja työväenluokasta, Ruotsila arvioi.

Ruotsila arvioi, että uudet kasvavat vähemmistöt, kuten latinot ja afrikkalaisamerikkalaiset ovat keskimäärin konservatiivisia ja äänestävät ennemmin republikaaneja kuin demokraatteja, joten tulevaisuudessa Trumpilla olisi paljon ääniä tarjolla.

– Jo viime presidentinvaaleissa Trump sai herätyskristillisten protestanttien latinojen äänistä melkein 70 prosenttia. Tutkimukset osoittavat, että mitä pidempään latinot asuvat Yhdysvalloissa, he kääntyvät nimenomaan katolilaisista protestanteiksi ja heistä tulee hyvin konservatiivisia ja republikaaneja, Ruotsila kertoo.