Liikennevirasto selvittää, voisiko Helsinki–Tampere-moottoritiellä kokeilla 130 km/t:n nopeusrajoitusta, kirjoittaa Keskisuomalainen. Tällä hetkellä moottoriteillä saa ajaa enintään 80–120 km/t.

Liikennevirasto pyytämä konsulttiselvitys on käynnissä, se valmistunee helmikuussa. Konsultti selvittää muun muassa muiden maiden kokemuksia nopeusrajoitusten nostamisesta 130 km/t:iin. Lisäksi selvityksessä huomioidaan liikenneturvallisuus, ympäristöön vaikuttavat melu ja päästöt, taloudellisuus kuten polttoaineen kulutus ja aikasäästö sekä liikenteen sujuvuus.

Selvitys tehdään Helsinki–Tamperemoottoritiestä, koska sen liikennevirrat ja tekniset ominaisuudet ovat parhaat kokeilulle. Kokeilu on mahdollista myös keskeyttää, jos esimerkiksi onnettomuuksia tapahtuisi tavanomaista enemmän.

Mikäli selvitys puoltaa kokeilua, se voidaan toteuttaa loppukeväästä 2020. Kokeilu kestäisi ainakin kesäkuukaudet.

Kokeilun toteutuksesta päätetään tulevassa Väylävirastossa lisätietojen ja vaikutusarvioiden selvittyä. Kokeilu saattaa vaatia myös liikenne- ja viestintäministeriön hyväksynnän, koska nykyiset nopeusrajoitukset perustuvat ministeriön ohjeeseen.

Islantilaisella Ása Steinarsrdóttirilla on Instagramissa yli 100 000 seuraajaa. Se on paljon parikymppiselle opiskelijalle, koska koko Islannissa on vain yli 300 000 asukasta.

Tampereen kaupunki houkutteli Steinarsrdóttirin ja neljä muuta tunnettua luontokuvaajaa kuvaamaan suomalaista luontoa. Yhteensä näillä viidellä kuvaajalla on Instagramissa yli 600 000 seuraajaa.

Nyt islantilainen Steinarsrdóttir on Kintulammen luonnonsuojelualueella Tampereen reunalla kaukana kaupungeista.

– Menimme kanootilla pientä jokea pitkin. Se oli kaunista. Niin paljon valoa, kuuraa ja kaunista valoa, Steinarsrdóttir sanoo.

– Islanti ja Suomi ovat ihan erilaisia. Teillä on paljon metsää, eikä tuulta. Meillä ei ole puita ja se on yleensä ensimmäinen asia, mitä ihmiset huomaavat. Islannissa on hyvin harvinaista, ettei tuule. Olen nauttinut, kun täällä on ollut niin tyyntä, hän jatkaa.

Pannukahvia kuksasta

Keittiömestari Sakari Savolainen on laittanut kuvaajille juuri aterian nuotiolla. Hirvenlihasta tehty makkara ja paistetut perunat lisukkeilla herättävät ihastusta.

Steinarsrdóttir juo pannukahvia kuksasta ja muut kuvaavat häntä. Ennen kuin ruokaa syödään, se tietysti kuvataan.

Ulkomaalaisia kuvaajia kiinnostaa myös nuotio, jota kuvataan ahkerasti. Seuraajat Instagramissa pitävät tulisijakuvista. Nuotion tekeminen ei ole itsestään selvää ulkomailla.

– Instakuvaajat syövät yleensä ruokansa kylmänä, valokuvaaja Daniel Taipale naurahtaa.

Tamperelaisella Taipaleella on Instagramissa yli 200 000 seuraajaa. Hän kuvaa työkseen luontoa Suomessa ja ulkomailla.

Taipale veti Insta-leiriä yhteistyössä Visit Tampereen, Visit Finlandin ja Metsähallituksen kanssa. Visit Tampere maksoi leiristä yhteensä 8 000 euroa, jonka lisäksi yhteistyökumppanit sponsoroivat kuvaajia. Tämän lisäksi Visit Finland maksoi lentoliput ja joitakin palkkioita.

Crapland marraskuussa

Instagram-vaikuttajat oli kutsuttu Tampereelle kuvaamaan Suomea surkeimmassa mahdollisessa säässä marraskuussa, mutta toisin kävi.

Kintulammen luonnonsuojelualueella Tampereella paistoi maanantaina aurinko.

Marraskuuksi metsässä on vähän lunta. Brittimedia ehti jo nimittää Lappia Craplandiksi.

Miten käy Suomen brändin turistien silmissä, jos ilmastonmuutos vie loputkin lumet?

– Nyt ei ole niin paljon lunta Suomessa tai Islannissa ja se on harmi. Mutta täällä on huurretta puussa ja se näyttää melkein lumelta. Ása Steinarsdóttir lohduttaa.

Jokaisella vuodenajalla oma charminsa

Saksalaisella Julian Herbrigilla on Instagramissa 73 500 seuraajaa. Myös hän elää kuvaamisella.

– Luulen, että Suomi ilman lunta tai lumen kanssa on yhtä kaunis. Jokaisella vuodenajalla on oma charminsa. Suomi voi silti markkinoida mukavia ihmisiä ja mahtavaa ruokaa.

Julian Herbrig oli Lapissa helmikuussa, kun lunta oli paljon. Suomi ilman lunta on hänelle kokonaan uusi elämys.

– Lumi peitti silloin kaiken. Nyt on ihan uusi maailma minulle, kuin uncovered eli paljastettu. Ihan uutta maisemaa ja näkymiä.

Saksalaisille tulee Suomesta mieleen kuvaajan mukaan ensin luonto. Sitä voi markkinoida myös ilman lunta. Herbrig markkinoisi myös sitä, miten ihmiset elävät erilaisen sään kanssa. Esimerkiksi mökit viehättävät häntä.

– Näimme ketun, jota "jahtasimme" kameroiden kanssa, mutta emme saaneet kuvaan. Haluaisin nähdä lisää villieläimiä.

Kuvaaja tietää, että Tampere on vasta nimitetty saunan pääkaupungiksi. Ikimuistoisin kokemus oli tällä reissulla käydä avannossa jurttasaunan jälkeen.

– Olen hypännyt jäätyneeseen järveen avannon läpi. Se on jotakin, jota en ole koskaan tehnyt. Aluksi se oli kivuliasta, mutta jälkeenpäin virkistyin. Teimme sen kahdesti, koska se oli niin ihmeellistä.

Nuotion ääressä

Metsässä kuvaamassa on myös kaksi valokuvaajaa Venäjältä. Magomed Shapievilla on yli 24 000 seuraajaa ja Julia Kivelällä yli 70 000.

Pietarista muuttanut Julia Kivelä on asunut Suomessa seitsemän vuotta. Myös hänestä saunat ovat kiinnostavimpia asioita Suomessa, mitä näyttää ulkomaalaisille.

– Venäläiset haluavat nähdä Suomesta luontoa. Pietari on niin iso kaupunki. Ihmiset haluaisivat mennä luontoon, jonne pääsee helposti kuten Suomessa.

– Otan nättejä ja kodikkaita kuvia Suomesta. Haluan näyttää lämpimän tunnelman, joka syntyy, vaikka on tummat illat ja hyvin kylmää. Luonnossa voi olla mukavaa ystävien kanssa nuotion ääressä.

Kivelän venäläiset seuraajat tahtovat nähdä kuvia erityisesti järvistä.

– Suomen kannattaa markkinoida saunaa ja kivoja paikkoja kuten tätä luonnonpuistoa. Ja myös aktiviteettejä: jos järvet eivät jäädy, on mukava mennä kanootilla, veneellä ja saunalautalla, Kivelä sanoo.

Korjaus kello 8.38 Vaihdettu brittituristien tilalle brittimedia.

Lue lisää:

Brittimedia lyttää mustan Lapin – Laplandista tuli "Crapland"

"Freestyler! Rock the microphone!"

Moni on toivonut kuulevansa Bomfunk MC's -yhtyeen Freestyler-klassikkohitin livenä. Bändi on kuitenkin pitänyt hiljaiseloa vuoden 2006 kiertueensa jälkeen, eikä ole esiintymistarjouksille lämmennyt.

Tilanne korjautuu ensi kesänä, kun Bomfunk MC's palaa festarilavoille. Yhtyeen In Stereo -esikoisalbumin julkaisusta tulee ensi vuonna kuluneeksi 20 vuotta ja sen kunniaksi bändi heittää kuusi festivaalikeikkaa.

Festivaalit ovat RMJ, Himos Juhannus, Suomipop-festivaalit Tikkurilassa, Jyväskylässä ja Oulussa sekä Solarsound Festival Seinäjoella.

Kesän keikoilla nähdään alkuperäisjäsenet Raymond Ebanks ja Gismo (Ismo Lappalainen) sekä yhtyeen tuottajana alusta asti toiminut JS16 eli Jaakko Salovaara, joka ei vuosia sitten keikkalavoille ehtinyt mukaan.

Poika vaikutti päätökseen

Festivaalijärjestäjät ovat jo vuosia yrittäneet maanitella Bomfunk MC's -yhtyettä esiintyjäksi. Paluuta on vastustellut etenkin Belgiassa asuva Raymond Ebanks, joka halusi aikoinaan pois musiikkimaailman kuplasta.

– Viime kesän loppupuolella menin Belgiaan tapaamaan Raymondia ja puhuttiin, että pitäisikö kuitenkin lähteä. Sitten soitettiin Gismolle ja päätettiin paluusta Bomfunk MC’s:n alkuperäiskokoonpanolla, kertoo Jaakko Salovaara.

Ebanksin mukaan nyt on oikea aika palata esiintymään livenä. Uusi sukupolvi Suomessa on nähnyt yhtyettä vain videoilta, sillä suosion ollessa huipussaan, he kiersivät lähinnä ulkomailla.

Paluuseen vaikutti myös hänen 10-vuotias poikansa, joka räppää ja breikkaa.

– Poika sanoi, että amerikkalaisräppäri Lil Pump on parempi kuin isä. Piti sanoa, että ei ole. Nyt takaisin lavalle. Ehdin myös elää tavallista elämää ja tuli taas halu päästä esiintymään.

Tauon aikana Bomfunk MC's -yhtyeen jäsenistä Raymond Ebanks on viettänyt perhe-elämää Belgiassa, Gismo on tehnyt DJ-keikkoja Suomessa ja Jaakko Salovaara on säveltänyt ja tuottanut musiikkia koti- ja ulkomailla.

Kolmen vuoden promorundi

Bomfunk MC's -bändin nousu musiikkimaailman huipulle tapahtui vuosituhannen vaihteessa räjähdysmäisesti. In Stereo -albumilta irroitettu Freestyler-single nousi listaykköseksi 11 eri maassa ja oli Euroopan myydyin single vuonna 2000.

– Rajat alkoivat murtua, ja biisi meni ykköseksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Kyllähän siinä oltiin huuli pyöreänä, mutta taottiin, kun rauta oli kuuma. Olimme ekan levyn jälkeen kolme vuotta pelkästään promorundilla, muistelee Raymond Ebanks.

Gismo ja Ebanks sanovat, että tuohon aikaan liittyy paljon hyviä muistoja, vaikka pyöritys oli melkoista. Ikäviäkin asioita tapahtui, mutta aika kultaa muistot.

– Suitsutusta oli joka suuntaan ja meitä höösättiin joka paikkaan. Olemme kuitenkin Suomessa kasvaneet ja jalat maassa menneet. Mutta kun saa liikaa huomiota, sitä täytyy vähentää, Ebanks sanoo.

Suomessa iloittiin parisenkymmentä vuotta sitten, kun Darude ja Bomfunk MC's nousivat maailman listoille. Rap ja hip hop ei kuitenkaan ollut täällä vielä valtavirtamusiikkia.

– Meistä tehtiin silloin vähän teinibändi. Ehkä se jollain tavalla kuuluu asiaan, mutta räppipiireissä haluaa olla vähän vaarallisempi. Menköön sitten, koska hyvinhän se on meitä elättänyt. Ihan kiitollinen saa olla, että tätä ammattia saa tehdä, Ebanks sanoo.

Freestylerin taika

Bomfunk MC's -yhtyeen Freestyler-kappale soi edelleen ympäri maailmaa. YouTubessa biisin video on katsottu 128 miljoonaa kertaa.

Miksi kappale on jäänyt elämään?

– Sitä on mietitty tosi paljon ja vähän liiankin paljon. Siinä on jokin salainen resepti. Se on mieletöntä, miten paljon se vaikutti aikanaan ilmiönä nuorisoon ja breakdanceen, pohtii Jaakko Salovaara.

Kappale tehtii esikoisalbumille viimeisenä biisinä. Sen tekemisessä oli vapaat kädet.

– Siksi biisissä on minuutin mittainen intro ja muuta siistiä. Sitä ei edes ajateltu, että se olisi sinkku. Siitä tuli sinkku ja sitten räjähti pankki, Salovaara sanoo.

Kesän festarikeikoilla Bomfunk MC's esittää nostalgiannälkäisille tuttuja hittejään, mutta lupaa myös yllätyksiä.

Onko uutta musiikkia tulossa?

– Se jää nähtäväksi. Ei paljasteta vielä.

Lastenpsykiatrian potilaiden määrä on kasvanut koko 2000-luvun. Varsinkin viime vuosina hoitoon hakeutuminen on lisääntynyt merkittävästi. Asiantuntijalääkärit viidestä yliopistosairaalasta näkevät lasten tilanteessa selvän kahtiajaon.

Lieviä ja keskivaikeita psyykkisiä häiriöitä tulee esiin aiempaa enemmän. Samaan aikaan pientä lapsijoukkoa koskevat vakavat häiriöt näyttävät muuttuneen vaikeammiksi.

Yle selvitti lasten psykiatrisen hoidon tilannetta lastenpsykiatrian asiantuntijolta. Tältä asiantuntijoiden viiden kipukohdan lista näyttää:

1. Lähetteiden määrä kasvaa, resurssit pysyvät samana

Suomessa on arviolta yli 90 000 alle 13-vuotiasta lasta, joilla on jonkinasteisia mielenterveyden ongelmia. Lastenpsykiatrit eri puolella Suomea sanovat samaa: suurin osa suomalaislapsista voi hyvin, mutta silti yhä useampi perhe hakee lapselle hoitoa mielenterveysongelmien vuoksi.

Asiantuntijoiden mukaan viime vuosina lisääntynyttä hoitoonhakeutumista ei voi tulkita siten, että suomalaislapset ovat psyykkisesti sairaampia kuin ennen. Huoli lasten hyvinvoinnista on kuitenkin huomattavasti lisääntynyt ja vanhempien kynnys hakea hoitoa on madaltunut. Lähetteiden määrä on jatkanut kasvua myös tänä vuonna kaikissa suurissa erikoissairaanhoitopiireissä.

Häiriöitä myös tunnistetaan nykyään paremmin kuin ennen. Erityisesti neuropsykiatristen häiriöiden, kuten ADHD:n tunnistaminen on parantunut.

Lisääntynyt hoitoon hakeutuminen on nostanut erityisesti lievistä ja keskivaikeista häiriöistä kärsivien lapsipotilaiden määrää, kertovat asiantuntijalääkärit Suomen viidestä yliopistosairaalasta. Nämä lievemmin oireilevat potilaat voitaisiin osittain hoitaa jo perustason palveluissa, jos sinne vain saataisiin riittävää osaamista.

Vuonna 2017 psykiatrista hoitoa sai Suomessa noin 22 000 lasta. Lastenpsykiatrian potilasmäärät ovat kasvaneet koko 2000-luvun, eniten suurissa kaupungeissa.

Samaan aikaan myös vakavasti oireilevien lasten mielenterveyshäiriöt ovat asiantuntijoiden mukaan pahentuneet.

2. Ruuhka pakottaa odottamaan, se pahentaa potilaan tilaa

Periaatteessa on hyvä, jos mielenterveyden ongelmat havaitaan entistä tarkemmin ja varhemmin. Käytännössä tilanne on hankalampi.

Lähetteiden määrän ja potilaiden lisääntyminen ei ole tuonut lastenpsykiatriaan lisää resursseja. Esimerkiksi HUSin alueella hoidetaan tänä vuonna 2,5 -kertainen määrä lapsia kuin kymmenen vuoden takaiseen verrattuna.

Potilasmäärien lisäys on muuttanut psykiatrisen hoidon toimintatapoja tehokkaammiksi. Silti se, mitä lisätukea lapsille voidaan tarjota koulussa tai kotona, vaihtelee hyvin paljon asuinpaikkakunnan mukaan.

Osa kunnista on pystynyt järjestämään lasten tukipalveluita esimerkiksi neuvoloissa, varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Mutta niissäkään psykiatrista tai psykososiaalista tukea ei ole riittävästi. Lapsilta puuttuu oma mielenterveystoimisto.

– Tarvitsisimme kouluihin, terveysasemille, varhaiskasvatukseen nimenomaan mielenterveystyöhön perehtyneitä työryhmiä, jotka ottaisivat koppia näistä lapsista, joilla on hiukan lievempiä ongelmia ja oireita, selventää lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari Helsingin yliopistollisesta sairaalasta HUSista.

– Viive oireiden alkamisesta tutkimusten ja hoidon alkamiseen alkaa olla monen lapsen kohdalla liian pitkä, kertoo lastenpsykiatrian ylilääkäri Ilona Luoma Kuopion yliopistollisesta sairaalasta KYSistä.

3. Hoitoon pääsy riippuu asuinpaikasta

Esimerkiksi ahdistuksesta kärsivän pikkulapsen tilanne on aivan erilainen Helsingissä kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Vaikka molemmat tarvitsevat oireisiinsa psykoterapiaa, ruuhka-Suomessa siihen on paljon paremmat mahdollisuudet kuin Pohjois-Suomessa.

Psyykkisesti oireilevien lasten ensisijaisena hoitona ovat psykososiaaliset tukimuodot ja psykoterapia. Niitä käytetään erityisesti erityisesti ahdistuneisuuden, masennuksen ja pakko-oireiden hoidossa.

– Kaikki hoitoa tarvitsevat eivät sitä saa. Pystymme hoitotakuun aikataulussa, kun tapaamme lapsen ensimmäistä kertaa. Mutta siitä eteenpäin lapset ja perheet joutuvat odottamaan, myöntää lastenpsykiatrian ylilääkäri Hanna Ebeling Oulun yliopistollisesta sairaalasta OYSista.

Lasten terapian osaajista on myös ruuhka-Suomen ulkopuolella pulaa. Terapiassa pelkät tarkat korvat eivät riitä, sillä lapset pystyvät harvoin sanallisesti ilmaisemaan itseään. Terapeutilta vaaditaan erityistä taitoa lukea ja tulkita myös sanattomia viestejä. Näitä ammattilaisia on haja-asutusalueella harvassa.

Pula terapeuteista alkaa heti pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Pohjois-Suomen kunnat eivät ole ainoita, joissa psykoterapeutteja tarvitaan. Myös Kuopion, Turun ja Tampereen seudulla heitä on vähän.

– Monet näistä ongelmista ja häiriöistä ovat sellaisia, että asianmukaisella hoidolla lapsen ja perheen toimintakyky paranee nopeastikin. Nyt tilanteet pitkittyvät. Jos hoitoa ei saa, on mahdollista, että ongelmat pahenevat, varoittaa lastenpsykiatrian ylilääkäri Kaija Puura Tampereen yliopistollisesta sairaalasta TAYSista.

4. Lasten ongelmat ovat yhä vakavampia

Herkkyys huomata hoidon tarve aikaisemmin, ei ole tilanteen koko kuva. Osa lapsista on myös nykyään pahemmin sairaita kuin ennen. Ylilääkäri Kaija Puura TAYSista kertoo, että aiemmin teini-ikäisillä esiintyneitä vakavia oireita on nyt yhä nuoremmilla.

– Nykyään jo alakouluikäiset viiltelevät itseään, ja meillä on hoidossa 12-vuotiaita itsemurhaa hautovia lapsia tämän tästä. Myös psykoottiset oireet tuntuvat lisääntyneen lapsilla, Puura kuvailee muutosta.

Toimeentulovaikeudet ja perheiden syrjäytyminen pahentavat tilannetta. Vanhempien huoli toimeentulosta tai heidän omat mielenterveysongelmansa heijastuvat myös lasten mielenterveyteen. Perheet tarvitsevat enemmän tukea ja huomattavasti aikaisemmin kuin nykyään.

5. Lasten kuormitus kasvaa

Lastenpsykiatrit näkevät usein työssään vanhempia, jotka ovat liian yksin kasvatustehtävässään.

– Meillä on erittäin hieno neuvola, jossa fyysisiin oireisiin puututaan. Pitäisi entistä enemmän pystyä puuttumaan myös vuorovaikutuksen haasteisiin, sanoo ylilääkäri Taina Juvén Turun yliopistollisesta sairaalasta TYKSistä.

Nykyään on entistä monimutkaisempaa olla vanhempi tai lapsi. Tietoa tulvii joka suunnalta ja erilaiset muutokset ravistelevat lapsia ja aikuisia. Aikuiset ovat stressaantuneempia kuin ennen ja aikuisen kiire kuormittaa myös lasta. Lapset reagoivat varhaiskasvatuksessa ja koulun opetuksessa tapahtuneisiin muutoksiin.

Pieniä lapsia kuormittavat liian suuret päivähoitoryhmät ja vaihtuvat hoitajat. Alakoulussa vaaditaan taitoja, joita lapsella ei vielä ole. Jo varhaiskasvatuksessa vaatimukset ovat kasvaneet.

– Ne lapset, jotka päätyvät meille asti hoidon arvioon, tarvitsevat pientä pysyvää turvallista ryhmää. Se ei ole tämän yhteiskunnan tarjoama vaihtoehto tällä hetkellä, arvioi ylilääkäri Hanna Ebeling OYSista.

– Myös koulujärjestelmän uudistukset, kuten omaehtoinen ja ryhmätaitoja vaativa opetus ovat vaikeuttaneet mielenterveyshäiriöisten lasten tilannetta. Yhä useampi lapsi tuntee, että hän ei pärjää koulussa, sanoo Kaija Puura.

Juttuun on haastateltu viittä lastenpsykiatrian asiantuntijaa Suomen erityissairaanhoidosta Helsingistä, Tampereelta, Oulusta Turusta ja Kuopiosta.

Juttua muokattu klo 9.30 : Lisätty sitaatti, jossa kerrotaan hoidon viiveestä väliotsikon 2. Ruuhka pakottaa odottamaan, se pahentaa potilaan tilaa loppuun.

Lisää aiheesta:

Ahdistuneet lapset halutaan löytää jo alakoulussa – samalla testataan, miten hoito onnistuu kotona netin ja puhelimen kautta

Miten jo 8-vuotiaalla voi olla mielenterveysongelmia? – Lastenpsykiatrian lähetteiden määrä jatkuvassa kasvussa

Pelätyn ruokamyrkytyksen, botulismin, uudenlaisia tautitapauksia todetaan yhä useammin. Niissä sellaisinaan harmittomina pidetyt itiöt päätyvät suoraan elimistöön elintarvikkeiden, juoman tai ympäristön saastumisen seurauksena, ja aiheuttavat myrkytyksen.

Botulismi saadaan, kun nautitaan elintarviketta, jossa alun perin kestävässä itiömuodossa prosessoinnista säilynyt botulismibakteeri on itänyt ja kasvunsa aikana tuottanut neurotoksiinia elintarvikkeeseen. Yleensä ruokaa on tällöin säilytetty väärissä olosuhteissa ja se on syöty kuumentamatta.

Botulismin aiheuttaa Clostridium botulinum -bakteerin kasvunsa aikana tuottama voimakas hermomyrkky. Alle gramman miljoonasosa toksiinia on tappava.

Prosessoituihin ja hapettomasti säilytettyihin elintarvikkeisiin liittyvä botulismiriski tunnetaan jo vuosisatojen takaa.

Lue myös:

Kolibakteeri leviää – yhdysvaltalaisia ja kanadalaisia varoitetaan kiitospäivän kynnyksellä syömästä roomansalaattia

Ärtyvä suoli vaivaa joka kymmenettä työikäistä – Inka Ikosen vatsaoireet jatkuivat rajun ruokamyrkytyksen jälkeen: "Tuli epätoivo, mitä pystyn syömään"

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkaa leikata tuet autojätti General Motorsilta, joka ilmoitti eilen jättisaneerauksesta.

Yhdysvaltain suurin autonvalmistaja on ilmoittanut sulkevansa kolme autojen kokoonpanotehdasta Detroitissa Michiganissa ja Warrenissa Ohiossa sekä akku- ja vaihteistotehtaat Baltimoressa Marylandissa ja Warrenissa Michiganissa.

Kaikkiaan autojätti vähentää 15 prosenttia työvoimastaan Pohjois-Amerikassa ja muualla maailmassa.

Trump arvosteli yhtiötä siitä, ettei se sulje tehtaitaan Kiinassa tai Meksikossa.

– Yhdysvallat pelasti General Motorsin ja tämä on kiitos siitä. Harkitsemme nyt leikkaavamme GM:ltä kaikki tuet, mukaan lukien tuet sähköautoille, kirjoitti Trump Twitterissä.

GM on kertonut siirtävänsä investointien polttopistettä seuraavan sukupolven täyssähköautoihin.

Trumpin Twitter-viestin jälkeen GM:n osake kääntyi laskuun. GM ei ole kommentoinut Trumpin ulostuloa.

GM:n eilinen ilmoitus rajusta saneerauksesta on ollut paha takaisku Trumpille, jonka protektionistisen kauppapolitiikan oli määrä suojata työpaikkoja muun muassa Yhdysvaltain autoteollisuudessa.

General Motors vähentää väkeä tuhansilla – Trumpille kylmä suihku

Suomi – tuo ikuisen kesän maa, jossa elää vain normaalipainoisia alle keski-ikäisiä ihmisiä lapsineen. Näin ainakin, jos arkkitehtien havainnekuviin on uskominen.

– Kyllä tästä ammattilaisetkin puhuvat, että aina paistaa aurinko, on kesäkeli ja jäätelöä syödään. Monesti havainnekuvat ovat kiiltokuvamaisia, ja sillä tavoin vääristävät totuutta, sanoo Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikön johtaja ja rakennusopin professori Markku Karjalainen.

Monen hankkeen yhteydessä on kuultu, että eihän se kuvissa näyttänyt tuolta. Ei näyttänyt, koska havainnekuvien perustarkoituksiin kuuluu markkinointi.

– Jos ajatellaan, että joku tuottaa vaikka mainostekstiä tai tuotekuvausta, niin siinä pyritään antamaan kuva, jossa parhaat puolet tulevat esiin. Tuskin sillä kiiltokuvalla ketään huijataan, kuvasta vain halutaan rakentaa kaunis, sanoo arkkitehti Tero Wéman Arkkitehtipalvelut Oy:sta.

Arkkitehtuurin opintoihin kuuluu myös havainnekuvien tekeminen suunnitelluista kohteista. Kuvien tarkoitus on havainnollistaa sitä, millaiselta valmis rakennus näyttäisi.

– Asemakaavoituksessa havainnekuvia tarvitaan, jotta voidaan arvioida vaikutuksia. Kuvista voi nähdä mittakaavoja ja sen, millaisia tiloja syntyy, sanoo Jyväskylän kaupungin asemakaava-arkkitehti Reijo Teivaistenaho.

Teivaistenaho perää mahdollisimman realistisia havainnekuvia.

– Huonojenkin puolien pitäisi näkyä, miten me muuten teemme luotettavaa vaikutusten arviointia? Jos vaikutusten arviointi on tehty kattavasti, siitä on hyötyä mahdollisessa valitustilanteessa hallinto-oikeudessa, hän sanoo.

Havainnekuvia tehdään, koska ne ovat nykyisellään käytännössä pakollisia. Tero Wéman nauraa ajatukselle arkkitehdista, joka ei tekisi havainnekuvia.

– Eiköhän siinä työt loppuisi aika lyhyeen. Havainnekuvilla on merkittävä sija kokonaisuudessa, vaikka ne arkkitehdin työstä ovatkin vain hyvin pieni osa.

Wéman pitää havainnekuvia ja hankkeiden havainnollistamista etukäteen myös osana demokratiaa. Ilman visualisointeja rakentamisen päätäntävalta olisi niiden käsissä, jotka osaavat lukea piirustuksia.

– En kaipaa vanhoihin aikoihin, jolloin päätöksenteossa nähtävänä oli kaavakartta. Harva kansalainen pystyy pelkästä kaavakartasta saamaan minkäänlaista käsitystä siitä, millainen kohteesta on tulossa, hän sanoo.

Havainnekuvat noudattelevat ajan tyylejä ja muoteja siinä missä arkkitehtuuri itsekin. Harjaantumatonkin silmä pystyy poimimaan kaupunkikuvasta eri vuosikymmenien rakennustyylit, samalla tavalla ammattilainen tunnistaa eri aikakausien havainnekuvat.

Markku Karjalainen kertoo, että muualta Suomeen arkkitehtuuria opiskelemaan tulleet eivät suomalaisia tyylejä ja käytäntöjä noudata. Yliopiston eri puolilta maailmaa tulleilla opiskelijoilla oli pakollisena harjoitustyönä kahdeksankerroksisen puisen kerrostalon suunnittelu Vaasaan.

– Heidän ehdotustensa havainnekuvissa oli syksyisiä kuvia, satoi räntää ja lunta. He olivat ottaneet valokuvan todellisesta säästä, ja istuttaneet rakennukset siihen.

Tuoreimmissa suomalaisissa havainnekuvissa vaikuttaisi esiintyvän entistä enemmän muun muassa öisiä ja syksyisiä näkymiä.

Estetiikka on osa arkkitehtuuria, ja se on osa arkkitehtuurin havainnekuvia. Havainnekuvat edustavatkin kenties toiveiden todellisuutta, joka on reaalimaailmaa kauniimpi.

– Havainnekuvat tehdään siinä vaiheessa, kun meillä on vasta visio siitä, mitä haluaisimme lähteä tekemään. Kuvilla havainnollistetaan kohdetta ennen kuin sitä on olemassa, sanoo Tero Wéman.

Ja joskus, tiukassa tilanteessa, kuva voi ratkaista mitä rakennetaan.

– Jos vaikkapa kilpailevat ehdotukset ovat muuten hyvin tasapäisiä, pitää tietenkin valita kauniimpi, sanoo Teivaistenaho.

Suomessa väki vanhenee, ja eläkemenot kasvavat kohisten. Siksi ei ole samantekevää, miten eläkeyhtiöt onnistuvat sijoitustoiminnassaan.

Eläketurvakeskus, ETK on tehnyt nyt ensimmäistä kertaa kansainvälisen sijoitustuottovertailun. Mukana vertailussa oli 23 työeläkesijoittajaa.

Suomesta mukana olivat kaikki suurimmat eläkefirmat. Niitä verrattiin Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa toimiviin yhtiöihin. Suomi ei pärjää pitkän aikavälin tarkastelussa yhtä hyvin kuin ulkomaiset toimijat.

Tanskalainen paras

Reaalituottoja vertailtiin yhden, viiden ja kymmenen vuoden tarkastelujaksoilla vuosina 2008–2017. Tanskalaisen ATP:n sijoitusstrategia osoittautui parhaaksi kymmenen vuoden jaksolla.

Eläketurvakeskuksen mukaan eläkevarojen sijoittamista koskevaa kansainvälistä vertailua ei ole Suomessa aiemmin tehty. Kansainväliset vertailut ovat ETK:n mukaan yleistasoisia, eivätkä välttämättä huomioi eri maiden työeläkejärjestelmien erityispiirteitä.

Työeläkesijoittajat jaetaan kahteen ryhmään. Toiseen kuuluvat vakavaraisuuslainsääntelystä vapaat yhtiöt. Toiseen taas sääntelyn piiriin kuuluvat.

Suomalaisten työeläkeyhtiöiden sijoitusbisnestä ohjaa vakavaraisuuslainsäädäntö. Se sanelee sallitun riskitason, ja reunaehdot tuotoille.

Kymmenen vuoden ajanjaksolla vain työeläkeyhtiö Elo ylsi yli kolmen prosentin tuottoon. Samaan aikaan esimerkiksi ruotsalaiset AMF Pension ja Alecta saivat sijoituksilleen 5,5 prosentin reaalituoton.

Korot kannattivat

Koko vertailun suurimmat tuotot eli 8,4 prosentin tuotot kymmenen vuoden ajanjaksolla keräsi siis tanskalainen ATP. Eläketurvakeskuksen mukaan se eroaa muista korkosijoituksia painottavalla kohdentamisella.

– Salkku toimi erityisen hyvin vuoden 2008 finanssikriisissä. ATP ei sukeltanut krisiissä toisin kuin muut yhtiöt, joilla on suurempi osakepaino. Toisaalta viime vuonna ATP:llä olli vertailujoukon matalin tuotto, Eläketurvakeskuksen yhteyspäällikkö Mika Vidlund kertoo.

Eläketurvakeskuksen tavoitteena on lisätä, täydentää ja tarkentaa eri maiden vertailutietoja erityisesti Suomen työeläkejärjestelmän ja sijoitustoiminnan näkökulmasta.

Lahden ortodoksinen seurakunta joutuu korvaamaan maksamatta jääneitä palkkoja rikoksesta tuomitulle kirkkoherralle. Kirkkoherra on voittanut hovioikeudessa irtisanomisjuttunsa seurakuntaa vastaan.

Ortodoksinen seurakunta irtisanoi kirkkoherran, kun hän oli antanut tai lainannut omin luvin 100 000 euroa seurakunnan varoja ulkomaalaiselle miehelle. Metropoliitta Ambrosius määräsi kirkkoherran määräaikaisen toimituskieltoon syksyllä 2013.

Käräjäoikeus antoi rikosjutussa tuomiot keväällä 2015, ja seurakunta purki työsuhteen. Nyt siviilijutussa hovioikeus katsoi, että piispalla ja piispainkokouksella oli ennen työsuhteen purkamista valta määrätä kirkkoherra toimituskieltoon, mutta hänelle olisi mahdollisesti voitu määrätä muita kuin kirkollisia tehtäviä.

Hovioikeus velvoitti seurakunnan maksamaan saamatta jäänyttä palkkaa ja lomakorvauksia yhteensä noin 30 000 euroa. Lisäksi seurakunnan on maksettava entisen työntekijänsä oikeudenkäyntikulut.

Yhdysvaltain senaatti ei halua enää tukea Saudi-Arabiaa Jemenin sodassa. Senaattorit äänestivät Yhdysvaltojen tuen vetämisen puolesta äänin 63-37.

Yhdysvallat jakaa saudeille Jemenin sodassa logistista apua ja tiedustelutietoja, kouluttaa sotilaita ja myy kalustoa.

Kritiikki Saudi-Arabiaa vastaan on kasvanut saudi-toimittaja Jamal Khashoggin murhan jälkeen.

–Meillä on ongelma. Ymmärrämme, että Saudi-Arabia on liittolainen, tavallaan, ja puoli-tärkeä maa. Mutta kruununprinssi on holtiton, sanoi repubikaani senaattori Bob Corker, hänen mukaansa oli selvää että kaikki senaattorit tietävät kruununprinssi Mohammed bin Salmanin olevan vastuussa saudi-toimittaja Jamal Khashoggin murhasta.

Senaatin äänestystulos poikkeaa presidentti Donald Trumpin linjasta. Trump on vakuutellut Yhdysvaltain kumppanuutta Saudi-Arabian kanssa, vaikka kruununprinssi Mohammed bin Salman olisikin sotkeutunut Khashoggin murhaan.

Ulkoministeri Mike Pompeo ja puolustusministeri Jim Mattis olivat kehottaneet senaattoreja vastustamaan ehdotusta, heidän mukaansa Jemenin tilanne huonontuisi, jos Yhdysvallat vetäisi tukensa Saudi-koalitiolta.

Tuen vetäminen Saudi-Arabialta vaatii vielä edustajainhuoneen hyväksynnän. BBC:ssä arvioidaan, ettei esitys menisi läpi edustajainhuoneen äänestyksessä.

Lue lisää:

Yhdysvallat peruu asekauppoja Saudi-Arabiaan – syynä Jemenin sota

Senaattori vaatii USA:n tiedusteluviranomaisia kertomaan julkisesti tietonsa Khashoggin murhasta

CIA uskoo Saudi-Arabian kruununprinssin antaneen käskyn toimittaja Khashoggin murhaan

Yhdysvaltain puolustusministeri vaatii Jemeniin tulitaukoa

Jemenin kriisiin on sotkeutunut kymmenkunta valtiota – miksi rutiköyhän maan aavikoista taistellaan verisesti?

Onerva Roivaisen hoito on hyvää. Henkilökunta on ammattitaitoista ja vanhaa ihmistä kunnioittavaa. Sen sijaan hoitomaksut ympärivuorokautisessa hoidossa ovat Suomessa oikea viidakko, sanoo äitinsä asioita hoitava tytär, sosiaalityön professori Irene Roivainen.

– Viran puolesta tunnen tietysti palvelujärjestelmän. Maksuviidakko on silti niin monimutkainen, että ei siinä tutkinnot auta. Toistuvasti pitää soittaa ja kysyä. Lisäksi jokaisen pitää tehdä oma viidakkomatkansa, sillä opasteita ja valmiita reittejä ei ole, Irene Roivainen sanoo.

Samaa sanoo Veli-Pekka Moisalo äitinsä hoidosta. Veli-Pekka on valtiotieteen maisteri ja tehnyt työtä organisaatioiden kehittäjänä. Hänkään ei saanut elokuussa kuolleen äitinsä hoitomaksuista tolkkua.

– Yliopistokoulutukseni ei auta suomalaisen maksulainsäädännön kiemuroiden ymmärtämiseen. Minäkin sain äitini asiakasmaksuista aluksi ihan väärän käsityksen, Moisalo kertoo.

Tervetuloa villiin länteen

Ympärivuorokautisen hoidon maksut ovat Suomessa yhtä sekamelskaa, joka muistuttaa villiä länttä. Eri asumis- ja palvelumuotojen kustannuksista pitäisi ehdottomasti olla tarjolla helppotajuista ja vertailtavaa tietoa. Ei ole.

– Sekä iäkkäiden että omaisten on vaikea seurata tai vertailla maksuja. Erikseen hinnoiteltuja palveluja on paljon ja kokonaisuutta on vaikea hahmottaa. Lisäksi maksut vaihtelevat asiakkaan palvelutarpeen muuttuessa, sanoo tehostetun asumisen maksuja tutkinut Katja Ilmarinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Päällekkäin on lisäksi monta järjestelmää, jolla on eri pelisäännöt. Kunnat voivat päättää tehostetun palveluasumisen maksuista mielensä mukaan. Sen sijaan pitkäaikaisen laitoshoidon maksuista on säädetty laissa. Pitkäaikaista laitoshoitoa ovat esimerkiksi vanhainkodit.

– Luulin itsekin aluksi että äidin hoivakoti on vanhainkoti ja tuloista jää 15% äidille. Ei jäänyt. Sitäpaitsi kunnasta ei tahdo löytyä ihmistä, joka osaisi tai haluaisi vastata kysymyksiin, Veli-Pekka Moisalo sanoo.

Vanhainkodeissa asiakkaan nettotuloista otetaan lain mukaan 85%. Lääkkeistä, ruuasta tai asumisesta ei tarvitse maksaa erikseen, vaan maksu kattaa nekin. Lisäksi lain mukaan omaan käyttöön on jäätävä vähintään 108 euroa kuukaudessa.

Vanhainkoteja on kunnissa kuitenkin enää harvakseltaan. Sinne pääseminen onkin ainakin pienituloiselle lottovoitto maksujen kannalta. Vanhainkotien maksukäytännöt kelpaisivat myös äitinsä asioita hoitavalle Irene Roivaiselle.

– Nyt laskut tulevat monesta eri osoitteesta: esimerkiksi apteekista, fysioterapeutilta, sairaalalta ja kunnalta. Kokonaisuuden hallinta on vaikeaa. Lisäksi verottajalle pitää vuosittain tehdä selvitys veronmaksukyvyn alentumisesta. Sinne asiat on aina selvitettävä alusta alkaen, ikään kuin äiti olisi vuosien välissä kokenut ihmeparantumisen, Irene Roivainen sanoo.

Hän miettii, kuinka paljon vanhoilta ihmisiltä jää erilaisia etuja tai palveluita saamatta, jos ei ole läheistä, joka jaksaa perehtyä hänen asioihinsa ja soitella eri viranomaisille.

Elina Moisalon maksuja maksoivat lapset

Elina Moisalo ehti asua porilaisessa tehostetun palveluasumisen yksikössä reilut kahdeksan kuukautta. Hän kuoli 89-vuotiaana elokuussa.

Elina Moisalon eläkkeestä ja hoitotuesta saadut tulot olivat yhteensä 2406 euroa.

Kunnan tehostetussa palveluasumisessa perimä maksu määräytyi hänen tulojensa perusteella. Siirtymävaiheen jälkeen Moisalolta perittiin 2210 euroa.

Omaan käyttöön Elina Moisalolle jäi näin ollen 196 euroa.

Palveluasumisessa vanha ihminen maksaa vuokran ja palvelumaksun lisäksi esimerkiksi lääkkeet, lääkärissä käynnit ja tutkimukset, hammashoidon ja kuljetukset.

Elina Moisalon pojan, Veli-Pekka Moisalon mukaan, he maksoivat pakollisia kuluja: esimerkiksi lääkäri- ja sairaalakäyntejä, lääkkeitä sekä taksi- ja puhelinmaksuja keskimäärin reilut 250 euroa kuukaudessa.

Lisäksi äiti tarvitsi myös esimerkiksi alusvaatteita, lehtiä ja kuulokojeen paristoja, jotka maksettiin myös itse.

Elina-äidin menot ylittivät siis tulot. Poikien oli käytettävä joko äidin pankkitilillä olevia säästöjä tai omia rahojaan laskujen maksamiseen. Pojat maksoivat laskut itse.

Mikäli Moisalon äiti olisi asunut vanhainkodissa tuloista olisi otettu 85% ja Elina Moisalolle olisi jäänyt noin 150 euroa enemmän kuussa.

Veli-Pekka Moisalo valitti Porin kaupungille siitä, että äidille jäävä raha suhteessa menoihin on liian pieni. Kaupungilta vastattiin, että koska Elina-äidin käteen jäävä tulo ylitti 120 euroa, jonka summan Porin perusturvalautakunta on päättänyt tehostetun palveluasumisen vähimmäiskäyttörahaksi, Porin kaupungin ei ole syytä tehdä uusia päätöksiä.

Veli-Pekka Moisalon mielestä on erittäin epäoikeudenmukaista, että asumispaikan muoto määrää sen kuinka paljon pakollisten menojen jälkeen jää rahaa omaan käyttöön.

Kaupungilta vastattiin myös, että olisihan Elina Moisalo voinut käyttää pankkitilillä olleita omia rahojaan lääke ynnä muihin kustannuksiin.

Vanhemmistaan huolehtivien lasten on käytettävä omia tai perikunnan rahoja

Vanha ihminen voi hankkia pitkäaikaisasumista myös palvelusetelillä, mikäli kunta on ottanut ne käyttöön.

Nyt 82-vuotias Onerva Roivainen on asunut Kajaanin Arvola-koti ry:n ylläpitämässä tehostetun palveluasumisen yksikössä helmikuusta 2015.

– Äidin Parkinsonin tauti huononi niin paljon, että hän tarvitsi jatkuvaa apua. Pitkäaikaishoitopaikan saaminen oli välttämätöntä, tytär sanoo.

Onerva Roivainen toivoi pääsevänsä nimenomaan Kajaanin keskustassa olevaan asumisyksikköön.

Lapset ajattelivat, että tärkeintä oli toteuttaa äidin asumistoive. Siinäkin tapauksessa, että hänen tulonsa eivät riittäisi menoihin ja laskujen maksamiseen. Lapset olivat valmiita käyttämään äidin ja perikunnan rahoja.

Palveluseteliä käyttävän onkin lähtökohtaisesti varauduttava siihen, että seteli ei välttämättä kata hoidosta aiheutuvia maksuja.

Kainuun sote-kuntayhtymä halusi Roivaisten kohdalla palvelusetelihakemuksessa varmistua, ettei toimeentulotukea tarvita. Virkaatekevä vanhuspalvelujohtaja Jaana Mäklin sanoo, että kysymys on asiakkaan edusta.

– Me haluamme varmistua siitä, että jos ympärivuorokautista hoitoa ostetaan palvelusetelillä, se ei vaaranna asiakkaan toimeentuloa, Jaana Mäklin sanoo.

Onerva-äidin eläke yhdessä hoito- ja asumistuen kanssa tekee 1643 euroa. Hoitomaksun maksamiseen kunta antoi 2340 euron palvelusetelin. Yhteensä tulot ovat siis 3983 euroa.

Näistä Roivainen maksaa erikseen hoitomaksun, vuokran, aterian, siivouksen, pyykit ja lääkkeet. Yhteensä meno kuukaudessa ovat 4130 euroa. Siitä pelkkä hoitomaksu haukkaa 2820 euroa, josta palveluseteli kattaa merkittävän osa.

Onerva Roivainen tarvitsee Parkinsonin tautinsa vuoksi myös hierontaa ja fysioterapiaa. Niihin menee noin 100 euroa kuukaudessa. Menot ylittävät siis tulot.

Aiempina vuosina käyttörahaa muihin menoihin on jäänyt vielä vähemmän, joten pakollisiin menoihin on käytetty säästöjä.

Lokakuun alusta kunta nosti palvelusetelin arvoa niin, että nyt Roivaiselta jää joitakin kymppejä käyttörahaa ennen fysioterapiaa.

Uusi asiakasmaksulaki parantaa tilannetta

Maksujen sekasotkuun on luvassa parannusta. Uusi asiakasmaksulaki on ollut lausunnolla ja sosiaali-ja terveysministeriössä muokataan paraikaa lakitekstiä. Tarkoitus on saada laki hyväksyttyä vielä tällä hallituskaudella.

Tehostetun palveluasumisen kohdalla uusi käytäntö muistuttaa pitkälti nykyistä vanhainkotikäytäntöä niin, että vanha ihminen maksaisi asiakasmaksua enintään 85% nettokuukausituloistaan. Omaan käyttöön jäisi 15% tuloista, kuitenkin vähintään 160 euroa.

Kohtuulliset asumismenot ja merkittävä osa lääkemenoja otettaisiin huomioon, kun palvelumaksua määrätään. Asiakas ei myöskään maksaisi erikseen terveyspalveluista.

Omien varojen käytön tarve tehostetussa palveluasumisessa olisi siis pienempää, mutta edelleen vanhan ihmisen maksettavaksi voisi jäädä kuluja, jotka täytyy maksaa itse.

Tulevaisuudessa katse on suunnattava kotihoitoon

Virallinen politiikan tavoite on jo vuosia ollut, että vanhat ihmiset asuisivat kotonaan. Tämä asettaa suuret vaatimukset erityisesti kotihoidon maksuille.

Jos eduskunta ehtii säätää asiakasmaksulain, se tulee tasaamaan myös kotihoidon asiakasmaksuja, jotka nekin vaihtelevat kuntien välillä.

Tämä ei kuitenkaan koske kotona asumisen tukipalveluja: esimerkiksi ateria-, päiväkeskus-, kauppa- ja turvapalveluja. Tällaiset maksut jäävät edelleen kuntien tai mahdollisten maakuntien päätettäväksi.

– Kotona asuvien maksut voivat kohota suuriksi, jos tukipalvelujen asiakasmaksut jäävät tarkemman sääntelyn ulkopuolella, erikoistutkija Katja Ilmarinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo.

Ne ovat kuitenkin palveluja, joita erittäin monet tarvitsevat. Maksut voivat yhteensä tulla tosi suuriksi, mistä helposti seuraa se, että ihminen tinkii niistä. Sillä seurauksella, että syöminen on huonoa ja ihminen pelkää.

– Esimerkiksi ateria- ja turvapalvelut ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta vanhan ihminen voi pärjätä kotona, erikoistutkija Katja Ilmarinen sanoo.

Kuinkas sitten käykään?

Asiakasmaksuja on uudistettu toistakymmentä vuotta. Uudistusta tarvittaisiin kipeästi, mutta työruuhka eduskunnassa on valtava. Hallituspuolueiden on pakko nopeasti päätää, mitkä lait ne ensisijaisesti haluaisivat lävitse.

Puoli miljoonaa suomalaista on ulosotossa eli joka kymmenennellä suomalaisella on vaikeuksia hoitaa omat talousasiansa asiallisesti. Joulun lähestyssä monella on tavallistakin suurempi kiusaus elää yli varojensa, koska esimerkiksi lahjojen ostelu on tottakai hauskaa hommaa.

Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmi listasi pyynnöstämme kolme yksinkertaista vinkkiä, joiden sisäistämisessä monella suomalaisella on puutteita. Erityisen paljon talousasioihin liittyvää ymmärtämättömyyttä on professorin mukaan ikääntyneillä ihmisillä.

Nämä kolme asiaa huomioimalla pääsee jo pitkälle:

1) Harkitse vielä kerran

Tärkeintä on pysähtyä miettimään mitä on tekemässä. Onko ostos välttämätön tai edes tarpeellinen? Onko minulla varaa maksaa tämä ja kuinka sen teen? Pärjäisinkö kuitenkin vanhalla, jonka jo omistan? Professori lausuu ääneen myös vanhan kansanviisauden: "Nuku ensin yön yli, äläkä tee päätöksiä kiireellä."

2) Pää pois pensaasta

Kalmin näkemyksen mukaan esimerkiksi osakesijoittamiseen liittyvää sijoittamisriskiä suurempi riski on, että ei suunnittele ollenkaan omia talousasioitaan. Omista tuloista ja menoista olisi tärkeää olla tietoinen. Suurimmat hölmöilyt jäisivät monelta tekemättä, jos ihminen ottaisi rehellisesti huomioon oman taloudellisen tilanteensa ja liikkumavaransa. Pienilläkin muutoksilla on mahdollista tasapainottaa taloutta, mutta korjausliikkeet kannattaa tehdä ajoissa.

3) Opettele mitä korkoa korolle -ilmiö merkitsee

Albert Einstein kutsui korkoa korolle-ilmiötä maailman kahdeksanneksi ihmeeksi. Ilmiön takia pienelläkin kuukausittaisella säästösummalla voi kartuttaa ison summan rahaa.

Jos laittaa osakesäästötilille pesämunaksi tuhat euroa ja sen jälkeen joka kuukausi säännöllisesti sata euroa, tapahtuu seuraavaa (jos osakesijoituksen tuotto on hieman Helsingin pörssin viimeisen 15 vuoden keskimääräistä tuottoa pienempi eli 7%):

- 10 vuoden kuluttua tilille on laitettu 13 000 euroa. Korkoa on kertynyt tämän lisäksi 6377 euroa.

- 20 vuoden kuluttua tilille on laitettu 25 000 euroa. Korkoa on kertynyt tämän lisäksi 31 266 euroa.

- 30 vuoden jälkeen tilille on laitettu 37 000 euroa. Korkoa on kertynyt tämän lisäksi 93 321 euroa. Yhteensä tilillä on siis peräti 130 321 euroa!

Inflaatio, verot ja erilaiset hallinnointikulut vievät toki osansa voitosta, eikä pörssikurssien kehityksestä voi mennä takuuseen. Korkoa korolle -ilmiö on kuitenkin hyvä ymmärtää.

Ilmiöllä on myös negatiivinen puoli. Käänteisenä se mahdollistaa joidenkin pikavippiyritysten tahkoamat satumaiset tuotot. Alunperin pienikin velka voi viedä velallisen ulosottoon, jos korkoja ei maksa ajallaan.

Katso juttu siitä, miten valtaosa kuudesluokkalaisista opiskelee talouden perusasioita Taloudellinen tiedotustoimisto TAT:n Yrityskylässä.

Talven ensimmäiset tilauslennot saapuivat Kittilään jo sunnuntaina 25. marraskuuta. Viikonloppuna lentoja laskeutuu myös ainakin Rovaniemen, Enontekiön ja Kuusamon kentille.

Tästä eteenpäin tahti alkaa vilkastumaan ja kiihtymään. Finavian verkostoliiketoiminnan johtaja Jani Jolkkonen

Saapuvia koneita on kymmeniä, sanoo Finavian verkostoliiketoiminnan johtaja Jani Jolkkonen.

– Kittilään tulee sunnuntaina parikymmentä lentoa, joista viisitoista on chartereita.

Viime sunnuntaista lähtien Kittilään on saapunut kymmenisen tilauslentoa, Jolkkonen kertoo. Muutkin kentät aloittavat komeasti.

– Enontekiölle tulee viikonloppuna kaikkiaan kymmenkunta charteria ja Rovaniemellä yhteensä parikymmentä.

Kuusamoon tulee lauantaina 1. joulukuuta kolme tilauslentoa ja sunnuntaina kaksi, Finaviasta kerrotaan.

– Tästä eteenpäin tahti alkaa vilkastumaan ja kiihtymään, Jani Jolkkonen pohtii.

Noin 700 lentoa tulossa

Rovaniemen, Enontekiön, Kittilän, Ivalon ja Kuusamon lentokentille on arvioitu tulevan yli 700 ulkomaista joulun tilauslentoa. Lentojen varaustilanne elää vielä, Finaviasta muistutetaan.

Vielä viime viikolla pohjoisen tilauslentojen määräksi ilmoitettiin 713 lentoa.

– Merkittäviä muutoksia tähän lukuun ei ole tullut viime päivinä, Jani Jolkkonen sanoo.

Jolkkonen ei usko brittilehdistön lumettomuuskohun vaikuttavan tilauslentojen määriin.

Näillä näkymin Rovaniemen ja Kittilän lentokentille saapuu kummallekin yli 200 tilauslentoa joulukauden aikana. Ivalon kentälle on tulossa yli sata lentoa.

Kuusamoon ja Enontekiölle charterlentoja on tulossa 60–70 kappaletta kumpaankin.

Kasvua pohjoisessa on odotettavissa ainakin 15 prosenttia vuodesta 2017.

Sosiaali- ja terveysministeriö on ollut erikoisen julkisuuden kohteena viime viikkoina.

Helsingin Sanomat kertoi viikko sitten, että ministeriön lainvalmistelu on sekaisin, ja lisäksi virkamiehet kärsivät uupumuksesta ja huonosta johtamisesta.

Ministeriön kuvaa ei kirkasta myöskään tapa, jolla kansliapäällikön nimitys aiotaan hoitaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön virka avattiin haettavaksi lokakuun lopussa - melkein vuotta ennen kuin nykyisen kansliapäällikön Päivi Sillanaukeen toimikausi päättyy 30. syyskuuta 2019. Hän on hakenut jatkopestiä.

Kokoomustaustaisena pidetty Sillanaukee nimitettiin sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon (kok.) aikana.

Nyt nimityksen esittelee sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.). Monesti esittelevällä ministerillä on ollut suuri mahdollisuus saada oma ehdokkaansa valituksi, mutta ministeri Mattila sanoo, että hänellä ei ole sinisten ehdokasta virkaan.

– Poliittiset virkanimitykset eivät ole minun tapani toimia, Pirkko Mattila sanoo.

Kansliapäällikön virkaa haki 12

Viran hakuaika päättyi 19. marraskuuta, ja hakijoita oli kaksitoista, joista yksi ei halua nimensä julkisuuteen.

– Aloite viran auki laittamiseen tuli virkamiehiltä. Tämän sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila hyväksyi, kertoo hallitusneuvos Liisa Perttula sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Nimitysaikataulua Liisa Perttula perustelee sillä, että useiden ministeriöiden kansliapäälliköiden virka on viime vuosina laitettu hakuun tuntuvasti ennen määräajan päättymistä.

Näin on tehtykin esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriössä ja liikenne- ja viestintäministeriössä. Ero sosiaali- ja terveysministeriöön on kuitenkin se, että näissä viran pisti hakuun ja uuden kansliapäällikön nimitti sama hallitus.

Nyt kansliapäällikön nimityksen aikoo tehdä Juha Sipilän (kesk.) hallitus, vaikka kansliapäällikön viran hoito alkaa lokakuun alussa. Se ei siis jätä nimitystä kevään vaalien jälkeen valittavalle hallitukselle.

Puolustusministeriössä kansliapäällikön virka laitettiin hakuun maaliskuussa 2015, Alexander Stubbin (kok.) hallituksen loppumetreillä. Uuden kansliapäällikön nimitti Sipilän hallitus syyskuussa 2015. Puolustusministeriön kansliapäällikön virka oli katkolla vuoden 2015 lopussa.

Olisko sosiaali- ja terveysministeriössä voitu noudattaa samaa aikataulua, vaikka kansliapäällikön virka pitää nyt jo täyttää lokakuun alusta? Tällöin nimitys olisi jäänyt uudelle hallitukselle, jonka kaudella uuden kansliapäällikön viran hoito alkaa.

Toisaalta työ- ja elinkeinoministeriössä laitettiin kansliapäällikön virka hakuun keväällä 2015 ja nimitys tehtiin Alexander Stubbin hallituksen viime metreillä maaliskuussa 2015. Kansliapäällikön virka päättyi samalla lailla kuin sosiaali- ja terveysministeriössä nyt, eli syyskuun lopussa.

Hallitusneuvos Liisa Perttula sanoo, että ministeriössä halutaan varmistua siitä, että kansliapäällikön viran hoito sujuu keskeytyksettä. Hän pelkää, että uusi hallitus ei saisi nimitystä tehtyä riittävän ajoissa.

– Kansliapäällikön nimitys on hyvä saada tehtyä myös siksi, että Suomi toimii EU:n puheenjohtajana ensi syksynä, Liisa Perttula sanoo.

Haluaako Sipilän hallitus virkaan itselleen sopivan henkilön?

Viran täyttämiseen menee yleensä kolmesta neljään kuukautta, hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää sanoo.

Hänen mukaansa nyt valittu nimitysaikataulu herättää kysymyksen, halutaanko näin varmistaa, että istuvan hallituksen kannalta taustaltaan oikea ja sopiva henkilö tulee valituksi.

– Sehän ei tietysti saisi vaikuttaa virkanimityksiin. Sitä varten ovat poliittiset valtiosihteerit, joita kulloinkin istuva hallitus voi nimittää niin kuin haluaa. Virkamiespaikat on tarkoitus ja niistä pitäisi päättää objektiivisin perustein, professori Mäenpää muistuttaa.

Professori Mäenpää sanoo myös, että sellaisiakin virkoja on, missä työtä pitää opetella ”vierihoidossa” ja nimityksen pitää tapahtua hyvissä ajoin.

– Kansliapäällikön virka ei ole sellainen tehtävä. Siihen nimitettävän pitää olla heti valmis ottamaan virka vastaan, Olli Mäenpää sanoo.

Ministeri Mattila sanoo, että hän keskusteli viran avaamisesta virkamiesten kanssa useaan otteeseen. Ja näin päädyttiin viran auki laittamiseen nyt. Hän perustelee viran auki laittamista myös sillä, että Suomi on ensi syksynä EU:n puheenjohtajamaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön nimitysaikataulu ei ole lainvastaista. Mutta onko se hyvää poliittista kulttuuria ja tarkoituksenmukaista virkanimitysten kannalta, hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää kysyy.

Joukko SDP:n kansanedustajia on jättänyt tänään kantelun oikeuskansleri Tuomas Pöystille sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön viran täyttämisestä.

Liikaa viime vuonna veroja maksaneille on tiedossa ennätyspalautukset.

Maksettuja veroja palautetaan joulukuun 11. päivä lähes kolme miljardia euroa. Viime vuoden palautuksia on tulossa 3,6 miljoonalle henkilöasiakkaalle.

Saajia ei ole aikaisempaa enemmän, sen sijaan palautukset ovat nyt suurempia. Jokainen palautuksen saaja saa keskimäärin sata euroa enemmän kuin viime vuonna. Palautuksia maksetaan kymmenkunta prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Ennätyssuuriin palautuksiin ei ole verottajan arvion mukaan mitään yhtä syytä. Viime vuonna tavallista useampi on hakenut muutosverokortin ja arvioinut tulonsa yläkanttiin. Lisäksi ihmiset ovat hakeneet kotitalousvähennyksiä enemmän kuin edellisvuonna.

Myös viime vuodelle osunut hallituksen kiky-uudistus on vaikeuttanut veroprosentin arviointia, kun monelta jäi lomarahat saamatta.

Viimeinen yhteinen veronpalautuspäivä

Tämän vuoden verotus hoidetaan ensi vuonna eri tavalla ja yhteinen palautuspäivä jää historiaan.

Veronpalautuksia maksetaan ensi vuonna pääsääntöisesti elokuun ja joulukuun välisenä aikana. Päivämääriin vaikuttavat oma verotuksen päättymispäivä sekä omaan tai puolison veroilmoitukseen tehdyt muutokset.

Veronmaksajat saavat tiedon tämän vuoden verotuksen palautuksesta joko postin jakamasta veroilmoituksesta tai verohallinnon OmaVero- internetpalvelusta.

Verottaja lähettää edelleen esitäytetyn veroilmoituksen keväällä huhtikuun loppuun mennessä.

Viime vuoden jäännösveroja eli mätkyjä on kertynyt reilulle 600 000 henkilöasiakkaalle, yhteensä 1,2 miljardia euroa. Myös mätkyihin tulee ensi vuonna isoja muutoksia, kun niitä maksetaan vuodenvaihteen sijaan lähinnä elokuun ja helmikuun välisenä aikana.

Suuri syntyvyys ennustaa sotia. Kuulostaa hurjalta, mutta niin se on historiassa aina mennyt. Nigerissä jokainen äiti synnyttää edelleen keskimäärin seitsemän, Somaliassa kuusi lasta. Nyt syntyvyys on laskemassa joka puolella maailmaa.

Mitä koulutetumpia ja vauraampia maapallomme kansalaiset ovat, sitä vähemmän he synnyttävät lapsia. Jos kehitys jatkuu samanlaisena, niin tätä menoa lähes kaikki maailman ihmiset ovat 40 vuoden päästä saaneet käydä koulua.

Suomessa syntyy tänä vuonna arviolta 48 775 lasta. Koulunsa aloitti tänä vuonna noin 61 000 lasta. Pudotus syntyneiden määrässä on ihan muutaman vuoden aikana ollut hurjempaa kuin kukaan oli onnistunut ennustamaan. Seitsemässä vuodessa syntyvyys laski viidenneksen.

Vielä vuonna 2010 syntyvyyden tasoa kuvaava kokonaishedelmällisyysluku oli 1,87. Se kuvaa siis keskimääräistä lapsilukua jokaista naista kohden. Viime vuonna tehtiin historiallisen alhainen ennätys 1,49. Tänä vuonna kokonaishedelmällisyysluku pudonnee lukuun 1,43.

Suomen virallinen ennuste tuleville vuosille on kuitenkin 1,45. Tämän vuoden lukujen valossa se näyttää optimistiselta, mutta muutakaan ennustetta ei ole. Sosiaali- ja terveysministeriöstä tunnustetaan, että vaikka 2018 tulee olemaan kahdeksas peräkkäinen vuosi, kun syntyvyys laskee, mitään vaihtoehtoisia skenaarioita ei ole edes olemassa.

Perhepoliittisilla tuilla ei ehkä olekaan vaikutusta

Suomelle syntyvyyden lasku on tiukka paikka, sillä se pakottaa poliittiset päätöksentekijät reagoimaan. Toistaiseksi reaktiot ovat olleet huolestuneisuutta ja riitelyä oikeista keinoista, joilla syntyvyys saataisiin taas nousuun.

Harva poliitikko haluaa näin vaalien alla sanoa, että syntyvyys ei todennäköisesti lähde nousuun. Siksi keskustelun valtaavat keinot, jotka globaalissa kuvassa ovat aika merkityksettömiä.

Jos lapsien tekeminen olisi yhteiskunnan tuista kiinni, niin Suomi vilisisi lapsia. Suomessa on ainakin parikymmentä erilaista yhteiskunnallista tukea, jolla lapsia ja lapsiperheitä tuetaan. Tämän päälle tulevat vielä koulutuksen kaltaiset palvelut, jotka ovat vieläpä kansainvälistä huippuluokkaa.

Näissä tukiasioissa ei aina nähdä metsää puilta.

Moni uskoo, että toteuttamalla jokin yksittäinen asia tai keksimällä uusi tuki, saavutetaan parempaa syntyvyyttä. Syy-seuraussuhteita on kuitenkin yleensä mahdoton osoittaa. Hyvästä esimerkistä käyvät lapsilisät. Niitä on 70 vuoden aikana veivattu säännöllisesti suuntaan ja toiseen ilman, että se on suuresti syntyvyyteen vaikuttanut.

Tällä hetkellä kuuma puheenaihe on työ- ja perhe-elämän parempi yhteensovittaminen. Joustoja kaivataan työn tekemiseen, ja se on varmaankin ihan järkevää.

Mutta syntyvyyteen sen mahdolliset vaikutukset tulisivat lähinnä sen kautta, että perheille luodaan positiivista viestiä, joka puolestaan luo tulevaisuudenuskoa.

Perhepolitiikka kuulostaa tänä päivänä jo vanhanaikaiselta, sillä kaikki eivät synny perinteisiin parisuhdeperheisiin. Kaikilla vanhemmilla ei ole säännöllistä työtäkään, eivätkä kaikki saa lapsia, vaikka olisi joustava työ ja parisuhdekin.

Ennustaminen osataan jos ennustaa uskalletaan

Suomessa moni syntyvyyteen vaikuttava asia on viime vuosina muuttunut. Esimerkiksi vähemmän koulutetut saivat ennen enemmän lapsia. Mutta eivät enää. Myös synnytysikä nousee edelleen jatkuvasti. Lapsia ei ehditä saada entisiä määriä.

Ihmisen käyttäytymistä on aika helppo ennustaa. Tiedämme esimerkiksi, että kaupungistuminen jatkuu. Se aiheuttaa maaseudulle tuplahuolia, sillä samaan aikaan, kun yhä useampi muuttaa kaupunkiin, myös maalle jäävät synnyttävät vähemmän lapsia.

Tiedämme myös kulttuurillista muutoksista. Yksittäisten ihmisten ja perheiden ilmoittama lapsitoiveluku on matalampi kuin ennen. Moni ei edes halua enää kahta lasta.

On siis helppo ennustaa, että ilman maahanmuuttoa veronmaksajista on kohta pulaa. Ainahan ihmeitä voi tapahtua, mutta voiko niiden varaan laskea?

Mutta ei lapsia tietenkään tehdä pelkästään veronmaksajiksi.

Ennusteiden mukaan yhä harvempi tekee 20-30 vuoden päästä sellaista säännöllistä palkkatyötä kuin nyt. Koko palkkatyöhön perustuva verotusjärjestelmä on mietittävä uusiksi, jos sekä työikäisiä että palkkatyön tekijöitä on nykyistä selvästi vähemmän.

Mutta ei Suomi sentään ole syntyvyyden hännänhuippu edes Euroopassa. Portugalissa, Puolassa tai Kreikassa käyrät ovat menossa jo kohti yhtä lasta jokaista naista kohden.

Kun tänään syntyvät kokoontuvat aikoinaan 50-vuotispäivilleen, he tuskin kiukuttelevat sitä, että perhevapaan uudistus jäi 2018 tekemättä. Todennäköisesti he ihmettelevät, kuinka paljon lapsia Suomeen ja muualle 50 vuotta sitten vielä syntyi.

Juttua korjattu 29.11 klo 9:10: Jutun alussa maat olivat menneet sekaisin. Jutussa puhuttiin Nigerian syntyvyysluvuista, kun oikea maa olisi ollut naapurivaltio Niger.

Lapissa paljastuneiden törkeiden huumausainerikosten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Tammi–lokakuun aikana on paljastunut jo kolminkertainen määrä törkeitä huumausainerikoksia viime vuoden vastaavaan aikaan nähden.

Lapissa eniten huumausainerikoksia paljastetaan Kemissä ja Rovaniemellä.

– Tämän vuoden tilastossa ovat kasvussa kaikki huumausainerikostyypit, käyttörikoksista törkeisiin rikoksiin, sanoo Lapin poliisilaitoksen huumerikosyksikön rikoskomisario Olli Murtola.

Resursseja kaivataan enemmän kentälle ja nuorten parissa tehtävään ennaltaehkäisevään työhön. Lappi saa hallituksen päättämistä poliisin lisämäärärahoista puoli miljoonaa euroa. Rahalla palkataan Lappiin vuodeksi 11 poliisia ensi vuoden alusta. Lisävirat ovat määräaikaisia. Suurin osa poliiseista palkataan Ylä-Lappiin, mutta Kemiin on tulossa kaksi määräaikaista virkaa pahan huumeongelman takia.

– Meillä on ollut jopa 13-vuotiaita asiakkaina parin viime vuoden aikana. Valitettavasti käyttäjäkunta alkaa olla yhä nuorempaa. Toki se lähtee usein kannabispuolelta, Murtola sanoo.

"Käyttörikostilastot ovat vakiintuneiden tyyppien aikaansaannosta"

Länsirajan yli, Ruotsista Suomeen, salakuljetetaan paljon huumausaineita. Takavarikoidut määrät ovat valtavia. Esimerkiksi viime maaliskuussa Tulli paljasti laajan salakuljetusverkoston, jonka epäillään tuoneen marihuanaa Haaparannan kautta Suomeen jopa 1,4 miljoonan euron edestä.

Lapin poliisilaitoksen huumerikosyksikön rikoskomisario Olli Murtola sanoo, että paljon huumeita jää Meri-Lappiin. Maaraja on salakuljettajien kauttakulkupaikka Etelä-Ruotsista. Murtolan mukaan salakuljettajat minimoivat kiinnijäämisen riskiä säilyttämällä huumeita rajan tuntumassa.

– Niitä tuodaan pienemmissä määrissä rajan yli. Pääsääntöisesti nämä aineet jäävät Meri-Lapin alueella. Maahantuonnin piirissä on olemassa tällainen säännöstely, Murtola kertoo.

Poliisi on huomannut, että huumausaineiden kysyntä ja tarjonta kohtaavat rajan lähellä. Huumeidenkäyttäjät ovat poliisille tuttua, vakiintunutta porukkaa, mutta myös uusia käyttäjiä tulee koko ajan.

– Menekkiä on. Sen huomaa siitä, että yksittäisen henkilön salakuljettamat määrät ovat kasvussa. Me ei pystytä tällä hetkellä satsaamaan resursseja ja valvontaa katutasolle tarpeeksi. Käyttörikostilastot ovat vakiintuneiden tyyppien aikaansaannosta, Murtola sanoo.

WASHINGTON Kalifornian maastopalojen yhteydessä esiin noussut suomalainen metsänharvennus puhutti myös pääministeri Juha Sipilän (kesk.) vierailulla Yhdysvalloissa.

– Kyllä siitä useassa tapaamisessa puhuttiin, Sipilä kertoi kolmipäiväisen matkansa päätteeksi pitämässään tiedotustilaisuudessa.

Sipilä tapasi Washingtonissa senaattoreita, kauppaministeri Wilbur Rossin ja varapresidentti Mike Pencen. Varapresidentti ja kauppaministeri eivät haravoimisesta kyselleet, muut Sipilän mukaan sitäkin enemmän.

Sipilä kertoi heille suomalaisesta metsäosaamisesta. Metsäpalojen sammuttamisesta hänellä on lentoharrastuksensa ansiosta henkilökohtaistakin kokemusta. Sipilä on ollut havainnoimassa paloja ilmasta.

– Kerroin mitä suomalainen kestävä metsänhoito on. Pääsin mainostamaan samassa yhteydessä koko biotalouden kokonaisuutta.

”Tuska tunnistetaan”

Kauppaministerin ja varapresidentin tapaamisten keskeisenä aiheena olivat Yhdysvaltain ja EU:n väliset kauppakiistat. Yhdysvaltain ja EU:n neuvottelut vapaakauppasopimuksesta ovat jumissa.

Sipilän mukaan vapaakaupan osalta mielipiteet Washingtonissa ovat jakautuneita. Kaikki ovat kuitenkin samaa mieltä siitä, ettei nykyinen pattitilanne voi jatkua pitkään, koska se uhkaa maailmankaupan kasvua.

– Kaikki tämän tuskan tunnistavat ja haluavat, että asioissa päästään maaliin, Sipilä sanoi.

Yksi suurimmista ristiriidoista liittyy maataloustuotteisiin. Yhdysvallat haluaisi ne mukaan sopimukseen, EU ei.

Trump uhkasi keskiviikkona eurooppalaisia autonvalmistajia uusilla tariffeilla. Sipilä kertoi puhuneensa Pencelle niiden välillisistä vaikutuksista myös Suomeen.

Ilmastonmuutos ei kiinnostanut

Vaikka suomalainen metsänhoito amerikkalaisisäntiä kiinnostikin, ilmastonmuutoksesta he eivät Sipilän yllätykseksi olleet kovinkaan kiinnostuneita.

– Sille aihepiirille ei löytynyt vastakaikua puoluerajoista riippumatta. Se tuli täällä yllättävänkin selvästi esiin, Sipilä sanoi.

Kellojen siirtelyn lopettaminen jakaa EU-maita niin paljon, ettei siitä tehdä päätöstä ainakaan tämän vuoden aikana.

EU-maiden liikenneministerit ovat koolla Brysselissä maanantaina, mutta STT:n tietojen mukaan kokouksessa todetaan vain tilanne, eikä tehdä päätöksiä. Hanketta ei ole vielä kuopattu, vaan jäsenmaille annetaan lisää aikaa esityksen sulatteluun.

Lisäaikaa tarvitaan, koska hanke on edennyt poikkeuksellisen nopeasti. Komission syyskuussa antama esitys tuli monille yllätyksenä, eikä ihmisten elämään likeisesti vaikuttavasta muutoksesta ole ehditty käydä kunnon keskustelua. Alun perin komission tavoitteena oli, että kelloja olisi siirretty viimeisen kerran jo ensi vuonna. Tämä ei nyt ole toteutumassa.

Moni maa on ollut huolissaan koordinaation puuttumisesta, ja siitä, että Eurooppaan voisi syntyä epäloogisia aikavyöhykkeitä. Maat eivät ole vielä ehtineet päättää, kumpaan aikaan ne jäisivät. Diplomaattilähteen mukaan muutama maa empii sitäkin, onko koko esitys järkevä, kun nykyinen jako kesä- ja talviaikoihin sujuu hyvin.

Suomi on ajanut asiaa näkyvästi ja maan kanta tiedetään hyvin. Politicon mukaan ainakin Portugali, Kreikka ja Hollanti ovat suhtautuneet suunnitelmiin varauksella. Päätöstä seuraisi pitkä varoaika. Puheenjohtajamaa Itävalta yritti saada EU-maat yhteiseen kelkkaan pidentämällä tavoitetta voimaantulosta vuoteen 2021. Kompromissi ei kuitenkaan kelvannut, vaan keskustelu jatkuu.

Kulisseissa on alettu suhtautua jo varauksella vuoden 2021 tavoitteeseen. Itävalta antaa vuodenvaihteessa ohjat Romanialle, jonka jälkeen heinäkuussa alkaa Suomen puheenjohtajuusvuoro. Varsinkin lentoliikenne on ollut huolissaan nopeista muutoksista. Harkinnassa on sen takia ollut, että päätöstä seuraisi 18 kuukauden varoaika.

EU-komissio järjesti kesällä kellojen siirtelystä verkkokyselyn. Ennätysmäiset 4,6 miljoonaa ihmistä vastasi, ja heistä 84 prosenttia halusi luopua siirtelystä.

Knickers-niminen härkä on kerännyt suitsutusta sosiaalisessa mediassa sen jälkeen, kun australialaiset tiedostusvälineet uutisoivat sympaattisesta jättiläisestä.

Perthiläisellä karjatilalla Australiassa seesteistä elämää viettävä Knickers on 194-senttinen ja 1 400-kiloinen ja tiettävästi Australian suurin härkä. Se siis on kuohittu sonni.

Eläin on niin suuri, että teurastomoon sitä ei voi viedä. Niinpä 7-vuotias Knickers saa elää lopun elämänsä rauhassa farmilla.

Guardianin mukaan eläin on rodultaan holstein-friisiläinen. Knickers on lajikumppaneihinsa verrattuna noin 700 kiloa painavampi ja puolisen metriä korkeampi.

Perthiläisellä farmilla kuvatulla videolla Knickers kohoaa sykähdyttäviin korkeuksiin muiden sarvipäiden joukosta. Muut eläimet eivät kuitenkaan ole samaa rotua, vaan ne kuuluvat wagyu-lihakarjarotuun. Nämä eläimet ovat säkäkorkeudeltaan keskimäärin 1,4 metriä.

Siitäkin huolimatta Knickersin erottuminen muusta karjasta saa hymyn huulille ja sosiaalinen media on käytännössä seonnut jättiläisestä.

Knickersin omistaja Geoff Pearson on saanut kymmenen minuutin välein puheluita eri puolita maailmaa sen jälkeen, kun ensimmäiset kuvat Knickersistä tulivat julki australialaismediossa.

– Tämähän on karannut täysin käsistä. Puhelin on soinut aamuneljästä kymmenen minuutin välein, kertoo Pearson Guardianin haastattelussa.

Eläimeen ei ole pumpattu kasvua nopettavia hormoneja, eikä sitä ole ylisyötetty. On kuitenkin syytä panna merkille, että tavallisesti Knickersin lajikumppanit viedään teuraalle muutaman vuoden iässä. Knickers on siis saanut elää poikkeuksellisen pitkän elämän.