Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Suldaan Said Ahmed kertoo joutuneensa hyökkäyksen kohteeksi maanantaina iltapäivällä Helsingin Itäkeskuksessa. Ahmedin kimppuun käytiin metroasemalla noin kello 13.30 aikaan.
Kyseessä on jo toinen väkivaltainen hyökkäys poliitikkoa vastaan lyhyen ajan sisään. Väistyvää ulkoministeriä Timo Soiniayritettiin eilen lyödä Korson maalaismarkkinoilla Vantaalla.
Ahmed kertoo, että hän oli odottamassa metro Itäkeskuksen asemalla, kun noin nelikymppinen kantasuomalainen mies hyökkäsi hänen kimppuunsa. Kiihtynyt ja vihamielinen mies repi Ahmedin kädessä olleita vaalimainoksia, löi Ahmedia rintakehään ja tönäisi.
– Hän sanoi, että olen vääräuskoinen ja pedofiili, "älä unta nää, että meet eduskuntaan", sanoo Ahmed, joka on myös Helsingin kaupunginvaltuutettu.
Ahmed kertoo, että paikalla olleet naiset yrittivät rauhoittaa miestä, mutta saivat vastaukseksi vain huorittelua ja haistattelua.
– Todella pelottava tilanne, Ahmed sanoo.
Ahmed arvioi, että kimppuun käynyt mies ei ollut humalassa, vaikka käyttäytyikin hyvin väkivaltaisesti.
– Hän tuli niin lähelle naamaa, enkä haistanut alkoholia, sanoo Ahmed.
Poliisi ajoi epäiltyä takaa Itäkeskuksessa
Helsingin poliisi vahvistaa, että kansanedustajaehdokas on tehnyt rikosilmoituksen hyökkäyksestä.
– Tämänhetkisillä tiedoilla nimikkeinä ovat lievä pahoinpitely ja kunnianloukkaus, sanoo komissario Riku Korpela Helsingin poliisista.
Ahmedin mukaan mies poistui paikalta maastopyörällä, minkä jälkeen Ahmed soitti poliisille.
– Poliisi oli todella nopeasti paikalla ja käynnisti takaa-ajon. Miestä ei kuitenkaan saatu kiinni, mutta hänestä on hyvät tuntomerkit, sanoo Ahmed.
Helsingin poliisin mukaan maanantaina iltapäivästä ketään ei oltu vielä otettu kiinni tapaukseen liittyen.
"Uskallanko enää tehdä yksin vaalityötä?"
Hyökkäys järkytti Ahmedia suuresti. Hän joutui perumaan maanantai-iltapäivälle suunnitellun eläkeläisten vaalipaneelin Mellunmäessä Helsingissä.
Ahmed kertoo, että pahoinpitelyn takia hän joutuu jatkossa muuttamaan vaalityötään.
– Joudun valitettavasti miettimään, mitä teen jatkossa: uskallanko enää tehdä yksin vaalityötä tai ilmoittaa etukäteen somessa, missä olen tavattavissa, Ahmed kertoo.
25.3. klo 17:14 - Keskustelu on suljettu epäasiallisten kommenttien takia.
Kouvolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jouko Leppänen, 61, (kok.) kirjoitti viime lauantaina Facebookissa, että "tuntuu aivan käsittämättömältä, että maassamme on kielletty hyysäyksen vuoksi esim. sanojen neekeri ja mustalainen käyttö".
Facebook poisti päivityksen saman vuorokauden aikana. Syynä on ilmeisesti se, että kyseisiä sanoja pidetään yleisesti halventavina.
Leppäsen mielestä sanat neekeri ja mustalainen ovat täysin normaaleja sanoja.
Hän jatkoi, että Suomi menee pikkuhiljaa "aivan hulluksi" erilaisten sääntöjen ja kieltojen vuoksi ja että "kukkahattutädeillä- ja sedillä" on liikaa valtaa. Leppäsen mielestä "tällä polulla tulemme tukehtumaan tähän typerien sääntöjen ja kieltojen mahdottomuuteen".
– Koko maan rappio kuvaa hyvin tätä ajattelun rappiota, hän kirjoittaa.
Jouko Leppäsellä on Facebookissa noin 3 400 kaveria. Päivitys näkyi heille kaikille. Leppänen sai kirjoitukseensa useita kehuvia vastauksia ja tykkäyksiä. Osa kommentoijista ihmetteli Leppäsen näkemystä.
Jouko Leppänen on ammatiltaan lääkäri. Kouvolan kuntapolitiikassa hän on ollut mukana pitkään. Hän on myös Kouvolan kokoomuksen kunnallisjärjestön puheenjohtaja.
Kokoomuksen valtuustoryhmä on Kouvolan toiseksi suurin.
Professori: Ei kannata loukata
Kielitoimiston sanakirja luonnehtii sanaa neekeri vanhentuneeksi ja halventavaksi. Myös sana mustalainen on kielitoimiston mukaan usein halventava ilmaus.
Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professorin Marjatta Palanderin mukaan sanojen neekeri ja mustalainen käytössä kyse on poliittisesta korrektiudesta. Julkisessa kielenkäytössä ei ole sopivaa puhua neekereistä tai mustalaisista.
– Jos ihmiset kokevat ne sanat solvaaviksi tai loukkaaviksi, ne ovat solvaavia ja loukkaavia, ja heitä pitää kuunnella. Suositus on, ettei niitä sanoja käytetä.
Palander myös muistuttaa, että loukkaavien sanojen käyttäjää voidaan syyttää kunnianloukkauksesta. Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvanen vahvistaa, että varsinkin sana neekeri täyttää kunnianloukkauksen kriteerit.
– Ehtona on, että sanat kohdistetaan tiettyyn henkilöön tai ryhmään ja että sanojalla on halventava tarkoitus. On vaikea ymmärtää, mitä muuta merkitystä sanojalla voisi nykypäivänä olla.
Suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Vesa Heikkinen kirjoittaa Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla julkaistussa blogissa, että sanan neekeri käyttö nousee aika ajoin keskusteluun; kannattaako sanaa käyttää vai ei.
– Loppujen lopuksihan tämä on hyvin yksinkertainen asia: jokainen kielenkäyttäjä voi kysyä itseltään, kannattaako käyttää sellaisia sanoja, joista tietää monien loukkaantuvan ja joiden avulla pidetään yllä esimerkiksi vihaa ja rasismia ruokkivaa ilmapiiriä. Ei kannata.
Heikkinen on paneutunut erityisesti politiikan ja somen kieleen sekä kieleen liittyviin valtarakenteisiin.
Neekeri-sanaa on pidetty halventavana suomen kielessä jo ainakin 1980-luvulta lähtien.
Kokoomus: Ei ole oikein
Kokoomuksen Kaakkois-Suomen piiritoimiston toiminnanjohtaja Pia Rantanen ei halua ottaa julkisesti kantaa Kouvolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jouko Leppäsenkirjoitukseen ja siitä syntyneeseen keskusteluun.
– Pohdiskeleva sävyhän hänellä siinä oli, mutta en halua itse kommentoida sen enempää. Jouko vastaa itse omista sanoistaan ja teoistaan. En katso, että piirin toiminnanjohtajalla olisi syytä kommentoida hänen Facebook-päivitystään.
Kouvolan vs. kaupunginjohtaja Tuukka Forsell ei hänkään katso asiakseen kommentoida kenenkään kaupungin päättäjän kommentointia Facebookissa. Valtuutettujen Facebook-kirjoittelu ei hänen mukaansa edusta Kouvolan kaupungin virallista kantaa.
– He vastaavat itse omista sanomisistaan.
Kokoomuksen puoluetoimistolta viestintäpäällikkö Kirsi Hölttä sen sijaan ottaa Jouko Leppäsen päivitykseen selkeän kannan: Leppäsen näkemys ei edusta kokoomuksen kantaa.
– Kokoomus lähtee siitä, että kaikista ihmisistä on puhuttava kunnioittavasti. Mielestämme neekeri-sanan käyttö ei ole oikein, Hölttä sanoo.
Facebook poisti päivityksen
Kouvolan kaupungin sosiaalisen median ohjeet on laadittu kaupungin työntekijöitä varten, mutta myös luottamushenkilöitä on opastettu toimimaan eri some-kanavissa.
Kaupungin ohjeissa todetaan muun muassa, että "kun päivität työyhteisösi some-sivuja tai mainitset työnantajasi päivityksessä, toimit organisaatiosi edustajana. Toimi sen mukaan".
Lisäksi ohjeissa linjataan, että "työntekijän on sosiaalisessa mediassa pyrittävä muita kunnioittavaan keskusteluun".
Leppänen julkaisi päivityksensä omalla henkilökohtaisella seinällään.
Facebookin ylläpito poisti Leppäsen päivityksen myöhemmin viikonloppuna.
Leppänen kommentoi poistamista uudessa päivityksessään. Hän kirjoittaa, että poistaminen edustaa "farisealaisuutta huipussaan".
Alkuperäisessä päivityksessään hän kertoi itse käyttävänsä sanoja neekeri ja mustalainen, vaikka joutuisi siitä vankilaan.
Yle ei maanantaina tavoittanut Jouko Leppästä kommentoimaan asiaa.
Juttua täydennetty klo 16.40: lisätty rikosoikeuden professorin Matti Tolvasen kommentti.
Oulun kaupunginvaltuutetut kokevat keskustelukulttuurin koventuneen kaupungissa. Osa Ylen kyselyyn vastanneista valtuutetuista kertoo saaneensa epäasiallista palautetta ja jopa uhkauksia.
Yle lähetti kaupunginvaltuutetuille keskustelukulttuuria ja epäasiallista palautetta koskevan kyselyn helmikuussa.
Kyselyssä tiedusteltiin valtuutettujen saamasta palautteesta Oulussa viime vuoden lopulla ja kuluvan vuoden alussa esiin nousseiden ja laajasti uutisoitujen seksuaalirikosepäilyjen aikana. Yli 43 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo saaneensa epäasiallista palautetta.
– Pääasiassa sosiaalisen median kautta tulleet palautteet ovat olleet vihaisia ja syyttäviä. Ne ovat liittyneet lausuntoihini, haastatteluihini ja sosiaalisen median kirjoituksiini. Niissä on syytetty raiskaajien puolustamisesta tai uhattu minua raiskaamisella, kertoo Oulun kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Jenni Pitko (vihr.).
Oulun kaupungintalon valtuustosalissa järjestettiin turvallisuusseminaari tammikuussa.Marko Väänänen / Yle
Oulun kaupunginvaltuustoon kuuluu yhteensä 67 valtuutettua. Kaikille valtuutetuille sähköpostilla lähetettyyn kyselyyn vastasi 32 valtuutettua. Heistä yli puolet täytti vastauslinkin nimettömänä.
Vastausten perusteella ainakin osa valtuutetuista kokee, että sekä yleisöpalaute että muiden valtuutettujen käytös on muuttunut entistä epäasiallisemmaksi.
Uhkauksia ja väkivaltafantasiointia
Joka neljäs kyselyyn vastannut kaupunginvaltuutettu kertoo saamansa epäasiallisen palautteen sisältäneen myös uhkailua.
– Uhkailut on pääasiassa puettu esitetyiksi toivomuksiksi, että tulen raiskatuksi. Ei niinkään suoria raiskausuhkauksia. Totta kai nämä ovat luettavissa tismalleen samalla tavalla uhkauksiksi, Pitko sanoo.
"Epäsuoraa lapsiini kohdistuvaa väkivaltafantasiointia." Kyselyyn vastannut valtuutettu saamastaan uhkauksesta
Uhkaava palaute ei ole Pitkon mukaan säännöllistä, mutta sitä on tullut usein liittyen uutisointiin, jossa on sivuttu maahanmuuttoa tai turvapaikanhakijoita.
Oulun viime aikaiset tapahtumat ovat Pitkon mukaan kiihdyttäneet palauteryöppyä. Hän kertoo kuulleensa myös muiden maahanmuuttomyönteisten naispoliitikkojen saaneen vastaavaa palautetta.
– Miehet sanovat, että palautetta ei tule juuri ollenkaan ja naiset sanovat, että sitä tulee tosi paljon. Kyllä tämä on aivan selvästi sukupuolittunut asia.
Kovaa puhetta valtuustossa
Yli 85 prosenttia kyselyyn vastanneista valtuutetuista koki keskustelukulttuurin muuttuneen kovemmaksi Oulussa seksuaalirikosepäilyjen myötä.
– Valtuustosalissa on jopa kuultu uhkauksia valtuutettujen lapsia kohtaan, joka on mielestäni jo sitä luokkaa, että sen voisi tulkita jo vihapuheeksi, Pirjo Sirviö (sd.) sanoo.
"Ihmisiä on kehotettu ottamaan oikeus omiin käsiinsä." Kyselyyn vastannut valtuutettu keskustelun kovenemisesta
Sanomalehti Kaleva kertoi helmikuun alussa Oulun kaupunginhallituksen suunnittelevan puhekoulutusta valtuuston jäsenille valtuustoaloitteen pohjalta. Hallituksen kokouksessa käydyn äänestyksen jälkeen asia palautettiin äänin 10-2 uudelleen valmisteltavaksi siten, että puhekoulutusta ei järjestetä.
– Keskustelukulttuuri on mennyt sellaiseksi, että siellä ei enää arvosteta eikä kunnioiteta kollegoja, vaan paukutellaan ihan mitä sattuu välillä. Käyttäytyminen ja kohteliaat käytöstavat ovat kyllä unohtuneet, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen (kok.) toteaa.
– Tässä näkyy mielestäni somen vaikutus. Valtuustossakin käytetään samanlaisia sanavalintoja ja sanankäänteitä. Se ei ole ollut tapana, sanoo Juha Huikari (kesk.).
Oulun kaupunginvaltuutettu Latekoe Lawson Hellu on huomannut keskusteluilmapiirin kovenneen Oulussa.Marko Väänänen / Yle
Latekoe Lawson Hellu (vihr.) kertoo huomanneensa muutoksen ilmapiirissä myös kaupungilla liikkuessaan.
– Jos olen keskustellut esimerkiksi linja-autossa tutun nuoren kanssa, meitä on kytätty. Kauppakeskuksessa vartijat ovat seuranneet kannoillani joka paikkaan ja minulta on kysytty, mitä siellä teen. Nuoret ovat nimitelleet raiskaajaksi.
Puuttuminen hankalaa, mutta keinoja on
Osa kyselyyn vastanneista valtuutetuista ei koe keskustelun koventuneen tai kertoo pitävänsä tapahtunutta muutosta tervetulleena vedoten esille nousseiden rikosepäilyjen vakavuuteen. Jotkut vastaajista kertovat kokevansa maahanmuuttoa ja turvapaikanhakijoita koskevan keskustelun muuttuneen mahdottomaksi.
"Joku varmasti ajattelee keskustelun olevan kovaa, mutta pitää muistaa, että keskustelun kohteena on lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset." Kyselyyn vastannut valtuutettu
Hieman alle joka kolmas kyselyyn vastannut valtuutettu kertoo keskustelun kovenemisen vaikuttaneen motivaatioon hoitaa yhteisiä asioita. Asiaan puuttuminen koetaan hankalaksi.
– Ulkopuolelta on varmaan vaikea minkäänlaisilla säännöillä tai muilla asiaan puuttua. Se lähtee valtuutetuista ja heidän sanankäänteistään. Se on mielestäni ainut tapa pitkällä aikavälillä puuttua tällaisiin asioihin, Huikari sanoo.
Pirjo Sirviön mukaan valtuustossa on kuultu jopa vihapuheeksi tulkittavaa sanavaihtoa. Marko Väänänen / Yle
Sirviö muistuttaa, että valtuustoa johtaa puheenjohtaja, jolla on käytössään laaja arsenaali keinoja kokousten hallitsemiseksi.
– Hallintosäännössä on sanottu, että puheenjohtaja voi keskeyttää valtuutetun puheen silloin, kun hän katsoo sen menevän asiattomuuksiin. Jos valtuutettu ei keskeytystä noudata, niin hänet voidaan poistaa salista ja kokous keskeyttää, Sirviö sanoo.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on allekirjoittanut presidentin asetuksen, jolla tunnustetaan Golanin kukkulat Israelille kuuluvaksi alueeksi.
Trump allekirjoitti asiaa koskevan asiakirjan Israelin pääministerin Benjamin Netanyahun vieraillessa Valkoisessa talossa.
Trump sanoi Yhdysvaltain kannattavan Israelin oikeutta puolustaa itseään.
Asetus muuttaa Yhdysvaltain pitkäaikaisen kannan, jonka mukaan Golania ei hyväksytä osaksi Israelia. Myöskään kansainvälinen yhteisö ei ole Israelin hallintaoikeutta alueeseen.
Israel valtasi alueen vuonna 1967 käydyssä Kuuden päivän sodassa Syyrialta.
Yle Uutisgrafiikka
Yhdysvaltain ilmoituksen arvioidaan antavan merkittävän tuen pääministeri Netanyahulle ensi kuussa käytäviin Israelin parlamenttivaaleihin.
Netanyahun mukaan Yhdysvaltain päätös on historiallinen. Netanyahu vakuutti, ettei Israel aio koskaan luopua Golanista.
Syyrian vastalause
Syyria on esittänyt jyrkän vastalauseensa. Maan ulkoministeriön mukaan Yhdysvaltain päätös on räikeä hyökkäys maan itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta vastaan.
Ministeriön mukaan Yhdysvalloista tuli päätöksen myötä "arabien tärkein vihollinen".
Ylioppilaskirjoituksissa ovat tänään vuorossa matematiikan lyhyen ja pitkän oppimäärän kokeet.
Matematiikan koe tentitään nyt ensimmäistä kertaa digitaalisesti. Kaikki muut aineet ovat jo aiemmin siirtyneet digitaalisiin kokeisiin.
Kevään kirjoitukset päättyvät tämän viikon torstaina. Päätöspäivänä ovat vuorossa uskonnon, elämänkatsomustiedon, yhteiskuntaopin, kemian, maantieteen ja terveystiedon kokeet.
Kaikkiaan ylioppilastutkintoon ilmoittautui tänä keväänä liki 40 300 kokelasta.
Paperijalostaja Pyrollin Pyhtään tehtaan noin 70 työntekijää jätti tulematta töihin sunnuntaina. Spontaanin mielenilmauksen on tarkoitus päättyä tiistaiaamuna.
Syynä on työntekijöiden tyytymättömyys tehtaan työaikajärjestelyihin. Pääluottamusmies Janne Wikström puhuu suoraan sanelupolitiikasta.
– Käytännössä lähivuosina ei ole päästy tuloksiin sopimalla. Kamelin selän katkaisi lopulta työaikamalli, sanoo Wikström.
Työntekijät pitävät kiinni 12 tunnin päivistä
Kiistassa kyse on siitä, että työntekijät haluavat pitää kiinni 12 tunnin mittaisten työvuorojen tekemisestä. Tehtaalla oli käytössä niin sanottu TAM36-työvuorojärjestelmä, jossa tehdään pääasiassa 12-tuntisia työvuoroja neljä päivää putkeen ja sen jälkeen on luvassa viisi vapaapäivää. Wikströmin mukaan malli on ollut työntekijöiden mieleen ja sen toimivuudesta on myös tutkimusnäyttöä.
Muun muassa uusien investointien takia työnantaja on kuitenkin ehdottanut TAM35-järjestelyn käyttöönottoa, jossa tehdään viisi päivää 8-tuntisia työvuoroja ja viikonloput ovat vapaa-aikaa. Työntekijöiden mielestä se on kuluttavaa, ja he ovat halunneet pitää kiinni 12 tunnin vuoroista myös tässä järjestelmässä. Sinänsä TAM35 sopii työntekijöille.
Loppuvuodesta Pyhtäällä otettiin käyttöön 12-tuntisia vuoroja sisältävä TAM35-järjestelmä, mutta sen hyödyt tehokkuuden ja sairastamisen suhteen jäivät vaatimattomiksi. Työntekijöiden mielestä syynä olivat kysynnän notkahtaminen ja flunssakauden aiheuttamat sairauslomat.
– Ajattelimme työnantajan ymmärtävän asian, mutta sieltä vain ilmoitettiin siirtyminen 8 tunnin järjestelmään, kertoo Wikström.
Pääluottamusmiehen mukaan tilanne on johtanut siihen, että muutama kokenut työntekijä on ottanut lopputilin.
Työnantaja: Lakko on laiton, neuvotteluja käyty koko ajan
Pyroll Converting Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Haitti kertoo, että mielenilmaus tuli yhtiölle täytenä yllätyksenä. Syytä työnseisaukseen ei ole edes kerrottu työnantajalle.
Haitin mukaan kyseessä on yksiselitteisesti laiton lakko, sillä voimassaolevaa työehtosopimusta ei ole rikottu. Hänen mukaansa 12 tunnin vuorot oli tarkoitettu väliaikaiseksi. Sitä ennen Pyhtäällä tehtiin vuosien ajan 8-tuntisia työpäiviä.
– Työvuoromuutoksista on koko ajan neuvoteltu. Tällä alalla kysyntä vaihtelee ajoittain ja eri vaihtoehtoja työvuorojen suhteen riittää. Ilmoitimme siirtymisestä normaaliin 8 tunnin työpäivän malliin, mutta samalla olemme olleet valmiita neuvottelemaan. Työntekijäpuoli ei kuitenkaan ilmaantunut neuvottelupöytään, sanoo Haitti.
Pyhtään tehdas pyörii tällä hetkellä toimihenkilöiden voimin. Haitin mukaan lakosta koituu haittaa toimituksille ja palveluille.
Työntekijöiden mielenilmauksesta kertoi ensimmäisenä Kymen Sanomat.
Yö-yhtye kertoi viime viikolla järjestävänsä edesmenneen laulaja Olli Lindholmin muistolle konsertteja Porissa ja Tampereella. Kaikki kolme konserttia myytiin nopeasti loppuun.
Solistivieraiksi ilmoitettiin sellaisia suomalaistähtiä kuin Suvi Teräsniska, Juha Tapio, Pate Mustajärvi, Pauli Hanhiniemi, Antti Kleemola, Timo Kiiskinen ja Herra Ylppö.
Yksi nimi joukosta kuitenkin puuttui. Yö-yhtyeen alkuperäiseen kokoonpanoon kuulunut Jussi Hakulinen ei kuulunut konsertin vieraisiin, ja hän kommentoikin asiaa pian Twitterissä.
Voiko kappaleen esittämisen kieltää?
Jussi Hakulinen on säveltänyt ja sanoittanut muun muassa kappaleet Joutsenlaulu ja Rakkaus on lumivalkoinen, jotka ovat nousseet Yön tunnetuimmiksi kappaleiksi.
Musiikintekijöiden, eli säveltäjien, sanoittajien sovittajien ja musiikkikustantajien oikeuksia valvoo Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto ry. Lähtökohtaisesti tekijä tekee sopimuksen Teoston kanssa ja luovuttaa näin oikeutensa ja määräysvaltansa tekemiinsä teoksiin. Teosto on kuitenkin hiljattain muuttanut musiikintekijöiden kanssa tekemäänsä asiakassopimusta, mikä muuttaa tilannetta.
– Tekijä voi ottaa yksittäisen teoksen oikeudet takaisin itselleen, jopa vain lyhyeksi ajaksi, kertoo Teoston liiketoimintapäällikkö Lasse Fast.
Fast huomauttaa, että teoksen – eli esimerkiksi yhden kappaleen – kaikkien tekijöiden pitää olla yksimielisiä siitä, että oikeudet otetaan takaisin itselle. Sekä Joutsenlaulu että Rakkaus on lumivalkoinen ovat Jussi Hakulisen säveltämiä ja sanoittamia, joten hän on kappaleiden ainoa tekijä.
Jussi Hakulinen loukkaantui siitä, ettei häntä pyydetty mukaan Olli Lindholmin muistokonsertteihin.Karri Laihonen / Yle
Valvonta hankalaa
Käytännössä olisi mahdollista, että Jussi Hakulinen voisi hankkia kappaleidensa oikeudet takaisin itselleen Teostolta Olli Lindholmin muistokonserttien ajaksi ja kieltää niiden esittämisen. Miten tällaista kieltoa sitten valvottaisiin? Astelisiko poliisi kesken konsertin lavalle, jos Joutsenlaulu lähtee soimaan?
– Se on hyvä kysymys, että miten tällaisia tilanteita valvotaan. Ennakkotapauksia ei ole, pohtii Lasse Fast.
Teoston uudet asiakassopimukset tulivat voimaan maaliskuun 18. päivä. Muutoksiin ryhdyttiin Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen. Viranomainen oli sitä mieltä, että aiempi sopimus teoksen oikeuksista oli liian lopullinen ja siihen kaivattiin joustoa.
Jää nähtäväksi, miten muutos vaikuttaa käytännössä. Lasse Fast
– Jää nähtäväksi, miten muutos vaikuttaa käytännössä, Fast sanoo.
Mikäli tekijä aikoo kieltää kappaleidensa esittämisen yksittäisessä konsertissa, pitää ilmoitus asiasta tehdä konsertin järjestäjille 30 päivää ennen tapahtumaa. Hetken mielijohteesta ei siis voi toimia.
– Sormia napsauttamalla se ei onnistu.
Aiheesta voi keskustella jutun alla kello 17:ään saakka.
Kun laitemyynti ei saa kassakonetta kilisemään totutulla tavalla, haluaa Apple nyt ottaa vauhtia liiketoimintaansa ryhtymällä välittämään yhä enemmän sisältöjä. Suunnilleen tästä on kyse Applen näyttävästi julkistamissa uusissa ja tuoreistetuissa palveluissa.
Kaliforniassa, yhtiö edesmenneen johtajan Steve Jobsin nimeä kantavassa teatterissa pidetyssä tilaisuudessa kerrottiin odotetusti niin liikkuvaan kuvaan, huippujournalismiin kuin peleihinkin liittyvistä sovelluksista.
Muun muassa Applen News Plus -sovelluksen kautta on tarkoitus olla tarjolla useiden satojen laatulehtien hidaslukuisiakin sisältöjä kiinteällä kuukausimaksulla.
Uudistuksia ja laajennuksia on tulossa myös pelien tarjontaan. Suomalaisittain hieman ilahduttavaa oli, että pelien esittelyvideoissa vilahti muun muassa Angry Birds -hahmo.
Palvelujen ansaintalogiikasta kiinnostuneita varmasti lämmitti se, että esille nostettiin myös Apple Pay ja Apple Card -sovellukset, joilla voi rahojaan käyttää toki muuallakin kuin Applen kaupassa.
Odotetuimman eli Apple Tv+ sovelluksen esittelyssä nähtiin useita Hollywood -kuuluisuuksia kuten Jennifer Aniston ja Reese Witherspoon. Palveluun on tulossa niin suoria lähetyksiä, sarjoja kuin tilattavia on-demand -elokuvia.
Kuten asiaan kuuluu, tehokkaasti jo etukäteen hypetetyn palvelun odotetaan muuttavan elokuvia ja televisio-ohjelmia netin kautta välittävien yhtiöiden markkinaosuuksia.
Kilpailuvalttina tilaisuuden juontanut Applen toimitusjohtaja Tim Cook korosti palvelujen helppokäyttöisyyttä.
– Asiakas on aina kaiken tekemisemme keskellä, sanoi Cook.
Alueen tutkijat tuntevat metsän nimellä suojelualue 1202. Se on kymmenen hehtaaria Amazonin koskematonta sademetsää. Suojelualuetta rajaavat pellot, aluetta ympäröivä maa on ihmisen muokkaamaa.
Tuo kymmenen hehtaaria on 40 vuoden ajan tuottanut tietoa siitä, mitä metsien pirstaloituminen tarkoittaa siellä eläville lajeille. Kyyti on ollut kylmää, sillä Amazonin lajit ovat kovia erikoistumaan.
Suojelualueella elää vaeltajamuurahaisia. Niiden perässä kulkee yli kolmesataa lajia.
Kun nämä muurahaiset vaeltavat, mukana seuraa lintuja, jotka ovat erikoistuneet syömään muurahaisten hätistelemiä hyönteisiä. On perhosia, jotka saavat ruokansa muurahaisia seuraavien lintujen jätöksistä.
Vaeltajamuurahaisten käytökseen kuuluu, että ne asettuvat jopa kolmeksi viikoksi kerrallaan paikoilleen. Jos kaikki metsäpirstaleen muurahaiset tekevät sen yhtä aikaa, koko ketju menee sekaisin.
Vastaavia haavoittuvia hyötyketjuja on maailma pullollaan.
Kun toimittajaElizabeth Kolbert matkusti brasilialaiselle suojelualueelle kirjoittaessaan kirjaansa Kuudes sukupuutto, hän vertasi aluetta saareen.
Myös meidän metsämme ovat saaria. Pirstaleisia, teiden, peltojen ja avohakkuiden rajaamia.
Pieni, eristetty alue kannattelee pienempää populaatiota. Ja pienempi populaatio on alttiimpi muutoksille. Esimerkiksi yllättäville petojen hyökkäyksille ja vuosille, jolloin kaikki populaation poikaset sattuvat olemaan samaa sukupuolta.
Myös meidän metsämme ovat saaria. Pirstaleisia, teiden, peltojen ja avohakkuiden rajaamia.
Meidän metsämme on toki lajirikkaudessaan pienempi kuin Amazon.
Oikeastaan meidän metsämme on köyhempi kuin mitä meidän metsämme oli kymmenen vuotta sitten.
Suomen ympäristökeskuksen julkaisema Punainen kirja 2019 paljasti, miten lajirikkaus hupenee Suomessa koko ajan. Julkaisu esitteli hävinneitä, uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja.
Sitä lukiessaan alkoi kummasti ymmärtää, miksi Pentti Linkolaa harmittaa. Lähes puolet listalle päätyneistä eläimistä on lintuja, ja metsien pirstaloituminen yksi suurimmista syntipukeista.
Lajien elinpiirit menevät ihmisten käsissä kertalaakista uusiksi. Siihen sopeutuminen ei käy lajeilta samassa silmänräpäyksessä. Sen voi havaita Brasiliassa ja sen voi havaita meillä.
Meidän metsiemme muurahais-lintu-perhos-ketjut katkeilevat.
Jos mennään sokeasti talouden pelisääntöjen mukaan, tapamme lajeja järjestelmällisesti.
Koko elämäni ajan minulle on jankattu, että suomalainen metsäsuhde on hyvä. Sehän on huijausta. Olemme vain tottuneet metsiimme.
Mitä enemmän opin ja ymmärrän metsästä, sitä vähemmän luotan siihen, että Suomi tietäisi, miten metsiä kannattaa käyttää.
Jos mennään sokeasti talouden pelisääntöjen mukaan, tapamme lajeja järjestelmällisesti. Tarvitaan tarkka pohdinta siitä, meneekö raha elämän edelle. Lasketaanko metsän arvo lintuina ja hyönteisinä vai rahana.
Metsän merkitys on siinä kaikessa, mikä elää puun mukana. Tätä ei saa unohtaa.
Halaan yhä mäntyä. Sitä samaa luotisuoraa puuta, jonka alussa valitsin. Pian ohitseni kulkee toinen ihminen, joka luo huvittuneen katseen puunhalaajaan.
Nolottaa hetken, mutta vain hetken.
En aio hävetä sitä, että haluan suojella tällaista.
Laura Hallamaa
Kirjoittaja on vapaa toimittaja, joka tuo nyyttikesteille lähes aina etikkasipsejä.
Elina Kivikk’ahon Kesäruno löytyy kokoelmasta Niityltä pois (1951).
Yli sata suomalaista on tehnyt rikosilmoituksen kansainvälisistä puhelinhuijareista, jotka lupaavat vastineeksi rahoille isot tulevat tuotot.
Poliisin arvion mukaan ulkomaisista numeroista soitetuilla puheluilla on huijattu reilun vuoden aikana lähes viisi miljoonaa euroa.
Huijauspuheluista on ilmoitettu poliisille eri puolilta maata. Soittojen kohteena ovat olleet lähinnä keski-ikäiset suomalaiset, mutta uhrit ovat olleet kaikenikäisiä.
– Toiminta vaikuttaa kansainväliseltä. Useimmiten uhriin on oltu ensimmäisen kerran yhteydessä puhelimitse +44-alkuisesta numerosta, mikä on saanut näyttämään siltä, että puhelu tulee Isosta-Britanniasta, rikoskomisario Marko Leponen Keskusrikospoliisista kertoo.
Viime aikoina puheluita on tullut myös muista kansainvälisistä sekä suomalaisista numeroista.
Soittaja on kysellyt uhrin varallisuutta ja luvannut sijoitusmahdollisuuksia ulkomaille isolla tulevalla tuotolla.
Uudet yhteydenotot ja pyynnöt uusista sijoituksista ovat tapahtuneet muutaman päivän sisällä sähköpostitse. Pyydetyt summat ovat aluksi liikkuneet muutamassa sadassa eurossa.
– Uhria on pyydetty maksamaan sijoitettava pääoma ulkomaiselle pankkitilille tai virtuaalivaluutan vaihtopalveluun. Joissain tapauksissa uhrille on maksettu pian takaisin kaksinkertainen summa ja väitetty sen olleen tuottoa aiemmasta sijoituksesta, Leponen kuvaa toimintaa.
Poliisin mukaan rahoja ei ole sijoitettu mihinkään.
Osa uhreista on ottanut lainaa sijoituksiin ja osalle uhreista on poliisin mukaan asennettu tietokoneelle maksuliikennettä varten etäkäyttösovellus.
700 neliön kokoinen navettarakennus paloi yöllä Myrskylässä Uudellamaalla.
Pelastuslaitos sai ilmoituksen Kenkärventiellä palavasta rakennuksesta kello 2.40.
Päivystävä palomestari Petri Lyttinen kertoo jälkisammutustöiden kestävän vielä pari tuntia. Paikalla oli kaiken kaikkiaan 15 pelastuslaitoksen yksikköä hoitamassa sammutustöitä.
– Eläimiä ei ollut navetassa sisällä. Auto ja moottoripyörä on saatu pelastettua rakennuksen sisältä, kommentoi Lyttinen.
Tilalla ei ole eläimiä, vaan navettaa on käytetty suojana tavaroille.
Tulipalo ei levinnyt rakennuksen ulkopuolelle.
Palon syttymissyystä ei ole vielä tarkempaa tietoa.
Huumekuskeja on liikenteessä aiempaa enemmän ja myös rattijuoppojen määrä on hieman kasvanut. Tämä ilmenee Keskusrikospoliisin tuoreesta tilastosta. Liikennejuopumustutkimuksien määrä nousi viime noin 1 500:lla eli noin 21 000:een.
Yli 90 prosentissa verestä löytyi alkoholia huumeita tai lääkkeitä. Osuus on ollut yhtä korkea myös aiempina vuosina.
Tutkimuksia tehdään mm poliisin ratsioiden, yleisön ilmiantojen ja kolaripaikoilla tehtyjen havaintojen perusteella.
Erityisesti kasvua on ollut huumaus- ja lääkeainetutkimuksissa ja tämä kasvu on jatkunut jo pitkään.
– Yli 90 prosentissa tutkituista näytteistä todettiin alkoholia, huumaus- tai lääkeaineita tai molempia. Tyypillistä on, että verinäytteestä todetaan useita eri aineita, kertoo ryhmäpäällikkö Rebecca Bucht Keskusrikospoliisista.
Yle Uutisgrafiikka
Alkoholin ja huumeiden määrän kasvu näkyy myös poliisin työssä.
– Huolestuttavaa on, että valvonta ja poliisien määrä ovat vähentyneet. Päihteet, varsinkin huumeet ovat lisääntyneet merkittävästi, eikä alkoholinkäyttökään ole ainakaan laskenut, kuvaa ylikonstaapeli Timo Harjaluoma Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta tilannetta.
Poliisi saa jatkuvasti enemmän kiinni huume- tai juoppokuskeja yleisöilmoitusten perusteella. Holtiton ajotapa ja kiihdyttelyt sekä jarruttelut herättävät huolta. Humalassa tai huumeissa ajavat jäävät usein kiinni juuri ajotavan tai ilmiannon vuoksi tai kolaripaikalta.
Amfetamiini yleistynyt
Amfetamiini, metamfetamiini ja kannabis ovat verinäytteiden yleisimmät huumeet.
Amfetamiinin ja kannabiksen määrissä on ollut merkittävää nousua. Amfetamiinilöydöksiä oli viime vuonna reilut 5 000 tapausta. Se on noin 1 300 tapausta enemmän kuin edellisvuonna. Kannabislöydöksiä oli viime vuonna noin 5 600 ja siinä kasvua yli 900 löydöstä.
Metamfetamiinilöydökset ovat sen sijaan vähentyneet, löydöksiä oli viime vuonna reilu 1 000 ja toissa vuonna reilut 2 000 tuhatta.
– Kuskien käyttämät huumeet ovat yleisimpiä myös keskusrikospoliisin takavarikoissa ja samoja huumeita löytyy myös THL:n jätevesitutkimuksista, KRP:n Rebecca Bucht sanoo.
Yleisimmin huumetesteissä löydet lääkeaineet ovat bentsodiatsepiinejä, kertoo ryhmäpäällikkö Rebecca Bucht KRP:stä Bentsodiatsepiinejä lääkäri määrä mm ahdistuksen ja unettomuuden hoitoon.Toni Määttä / Yle
Huumekuskit nopeammin nalkkiin
Alkoholin haistaa hengityksestä, mutta onko veressä huumeita, on vaikeampi arvioida. Huumeiden käyttäjän käytös voi vaihdella pirteästä apaattiseen.
– Ääripäässä kuljettaja voi nukahtaa rattiin tai poliisin puhuttelun aikana. Siinä jo arvaa kaikki, että jostain erityisestä on kyse, kuvailee ylikonstaapeli Timo Harjaluoma tilanteita liikenteessä. Kasvojen liikkeet ja ilmeet voivat antaa vinkkejä huumeista.
Poliisilta kysytään ammattitaitoa, kun hän arvioi, onko kuljettajan veressä huumeita, sanoo ylikonstaapeli Timo Harjaluoma Itä-Uudenmaan poliisista.Toni Määttä / Yle
Poliisilla on apuna sylkitesteri, joka antaa vinkkiä siitä, onko kuljettaja syytä viedä verikokeisiin. Sylkitestausta pyritään kuitenkin kehittämään niin, että se voisi riittää oikeudelliseksi näytöksi.
– Jos testerit tulevat ja ovat siirreltäviä ja autoissa mukana, se nopeuttaisi tutkimusta ja saattaisi madaltaa tutkimuskynnystä ja lisätä kiinnijäävien määriä, ennakoi ylikonstaapeli Timo Harjaluoma.
Alkoholi edelleen ykkönen
Huumeiden määrä liikenteessä on ollut kasvussa koko 2010-luvun, mutta silti edelleen alkoholitutkimuksia tehdään selvästi enemmän.
-Kuljettajien alkoholitutkimusten määrä on ollut laskusuuntainen, mutta viime vuonna niissä oli hieman nousua. Alkoholitutkimuksia tehtiin viime vuonna noin 14 000, ja tämä määrä on kuitenkin edelleen selkeästi suurempi kuin huumaus- ja lääkeainetutkimusten määrä, joita tehtiin noin 8 700, selvittää ryhmäpäällikkö Rebecca Bucht Keskusrikospoliisista.
Yle Uutisgrafiikka
Törkeitä rattijuopumustapauksia, joissa veren alkoholipitoisuus oli yli 1,2 promillea oli viime eniten Itä-Suomen, Sisä-Suomen ja Lounais-Suomen poliisilaitosten alueilla. Samat alueet olivat kärjessä myös edellisvuonna.
Tänään aloittaneella poliisikurssilla on ennätysmäärä naisia, kertoo Poliisiammattikorkeakoulu Facebookissa. Maaliskuun erässä poliisiopinnon aloittaneista lähes puolet eli 48 prosenttia on naisia.
Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijakunnan nykyinen puheenjohtaja Johanna Nurmi ja edellinen puheenjohtaja Sampsa Pietilä arvioivat Facebook-julkaisussa, että tulevaisuudessa ollaan lähempänä tilannetta, jossa puolet poliiseista on miehiä ja puolet naisia.
– Tässä rikotaan hyvin käsitystä poliisityöstä miesten alana. Monenlaiset ominaisuudet määrittävät sen, soveltuuko henkilö poliisiksi. Sukupuoli ei kuitenkaan ole yksi niistä! Alalla toimivista suurin osa on toki edelleen miehiä, mutta kurssi kerrallaan tämäkin tasoittuu, sanovat Nurmi ja PietiläFacebookissa.
Poliisiammattikorkeakoulun rehtorin Kimmo Himbergin mukaan naisten osuus poliisiopiskelijoista on ollut pikkuhiljaa nousussa. Vuonna 2000 aloittaneista opiskelijoista 19 prosenttia oli naisia, kun taas parina viime vuonna naisten osuus on ollut noin kolmanneksen.
Himberg sanoo, että naisten osuuden kasvun taustalla on luonnollinen historiallinen kehitys.
– Onneksi suomalaisessa yhteiskunnassa ollaan edetty hyvää vauhtia tasa-arvoistumisen tietä. Ajatus miesten ja naisten ammateista alkaa hiipua kokonaan, sanoo Himberg.
"Menneinä vuosina on voinut olla ennakkoluuloja"
Himbergin mukaan poliisiammattikorkeakoulu ei ole pyrkinyt viime vuosina markkinoimaan opintoja erityisesti naisille, vaan opiskelijarekrytointi on ollut korostetun tasa-arvoista.
Poliisiammattikorkeakoululla on omat, yhteishausta erilliset opiskelijavalinnat. Poliisiopinnot alkavat neljästi vuodessa. Valintakokeet ovat kaikille samat, mutta naisilla on annettu kuntotesteissä hieman helpotusta naisten ja miesten fyysisten erojen takia.
Himbergin mukaan naiset ovat osoittaneet, että poliisityö sopii erinomaisesti kaikille.
– Menneinä vuosina on voinut olla ennakkoluuloja naispoliiseja kohtaan, mutta ei enää, sanoo Himberg.
Postilla on laajoja toimitusvaikeuksia Tampereen keskustan alueella. Kirjeet tulevat myöhässä, aikakauslehdet seuraavalla viikolla julkaisupäivästä tai postia ei tule lainkaan. Näin kertovat asukkaat.
Postin Pirkanmaan ja Satakunnan aluepäällikkö Timo Honkasalo myöntää, että kolme viime viikkoa ovat olleet vaikeita.
– Jopa kolmasosa Postin työntekijöistä on joutunut sairauslomalle noro-viruksen tai esimerkiksi influenssan takia, Honkasalo kertoo.
Postilla on Tampereella myös suoranaisia rekrytointivaikeuksia sijaisten saamisessa.
Alueen asukkaiden mukaan ongelmat ovat paljon pidempiaikaisia.
Lehti perille, kun uusi jo painossa
Asukkaiden mukaan jakamatta on jäänyt säännöllisesti muun muassa sellaisia aikakaus- ja viikkolehtiä kuin Urheilulehti, Suomen Kuvalehti ja Kansan Uutiset.
Postin asiakaspalvelu on kehottanut asiakkaita reklamoimaan lehtitaloja, jos lehdet ovat myöhässä.
Kansan Uutisten päätoimittaja Sirpa Puhakka kertoo, että Postin jakeluongelmat eivät rajoitu vain Tampereelle tai Pirkanmaahan.
– Pirkanmaalla meillä on sopimus, jonka mukaan maksamme, että lehti tulee perille ennen viikonloppua, mutta ei tule. Tilanne on hyvin stressaava, Puhakka kertoo.
Lehti aikaisti painoaikatauluaan jo päivällä keskiviikolle, jotta Posti ehtisi jakaa lehdet ennen viikonloppua perille.
Näin ei silti ole tapahtunut.
Osa asiakkaista voi saada lehden jo torstaina, toiset vasta viikon päästä samana päivänä.
– Postin jakeluongelmat aiheuttavan syvän ja vakavan huolen tilaajien katoamisesta. Näin on muissakin lehdissä. Kauanko lukijat jaksavat tätä? Posti on nostanut maksujaan, mutta jakelu toimii entistä huonommin, Puhakka toteaa.
Päätoimittajan mukaan lehdessä käydään viikoittain läpi tulikivenkatkuista palautetta lukijoilta valtakunnallisesti ja näin on jatkunut jo pitkään.
– Jos Posti vierittää syytä lehdille, se ei tietenkään ole oikein. Mietimme jo kampanjaa, joka toisi ongelman näkyväksi lukijoille, Puhakka kertoo.
Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg kertoo, että muun muassa myös Urheilulehti on aikaistanut päivällä julkaisuaan, jotta lehti ehtisi ennen viikonloppua asiakkaille.
Toimitusjohtajan mukaan Posti on nostanut lehtien jakelumaksuja seitsemässä vuodessa lähes 50 prosenttia.
Muilla jakelijoilla hinnat ovat nousseet noin 10 prosenttia.
– Samaan aikaan, kun Postin palvelu on heikentynyt ja he ovat muun muassa myöhentäneet jakelua iltapäivästä iltaan, maksut ovat nousseet lähes kestämättömälle tasolle, Holmberg toteaa.
Kun yksi tamperelaisasiakas kysyi Postista, miksi perjantaisin keskustan alueella ei jaeta kirjeitä tai esimerkiksi viikkolehtiä, vastauksena oli, että “viime aikoina perjantaisin jaettavan postin määrä on ollut vähäinen, joten joka perjantai ei postia välttämättä tulekaan”.
PAU:n mukaan Postin työntekijöiden helmikuisen ulosmarssin syy oli, että postikeskuksen yhdessä yksikössä on aloittamassa alihankkijana SOL Henkilöstöpalvelut, joka teettäisi työn noin 30 prosenttia pienemmillä palkoilla verrattuna nykyisiin työehtosopimuksiin.Juha Kivioja / Yle
2 000 kotia ilman postia
Aluepäällikkö Honkasalon mukaan Tampereen keskustan alueen 20 000 kotitaloudesta enintään 10 prosentissa on ollut ongelmia kolmen viikon ajan muun muassa noro-viruksesta johtuvien sairauspoissaolojen takia.
Tampereen Järvensivun asukkaiden mukaan Postin jakeluongelmat ovat jatkuneet jo kuukausia, eivätkä viikkolehdet tule ajallaan.
Postin mukaan näin ei ole, tai sitten kyse on “yksittäistapauksesta”.
Jakeluongelmia on ilmennyt Honkasalon mukaan myös Tampereen Tesomalla sekä Kangasalla ja Akaassa.
Honkasalo kertoo, että Tampereen työntekijäpula ja rekrytointiongelmat johtuvat muun muassa talouden noususuhdanteesta.
– Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet hyviä Tampereelle eli noususuhdanne on saanut ihmisiä työllistymään. Tämä näkyy meillä niin, että esimerkiksi postia opiskelun ohella jakavat saavatkin oman alansa työpaikan ja lopettavat siksi Postissa, aluepäällikkö kertoo.
Honkasalon mukaan vakituista henkilökuntaa on tarpeeksi, vaikka sairauspoissaolot vaikuttavatkin postin jakamiseen.
Nyt haku on jatkuvasti auki, jotta sijaisia saataisiin rekrytoitua.
Mitä Posti aikoo tehdä, jotta jakeluongelmat paranevat?
– Teemme parhaamme ja jatkamme sijaisrekrytointeja, Honkasalo sanoo ja painottaa, että kyse on sairauslomien aiheuttamista ongelmista.
Postin toiminta on ollut myllerryksessä. Posti nousi kesällä 2016 otsikoihin, kun sen työntekijät alkoivat myös leikata nurmikkoa postinjakamisen lisäksi.Petri Lassheikki / Yle
Posti ei ainoa jakelija
Postin mukaan yhtenä ongelmana reklamaatiossa on, etteivät kaikki asiakkaat tiedä, kuka postia kulloinkin jakaa. Esimerkiksi yöaikaan Posti ei jaa kirjeitä tai muutakaan, vaan silloin kyse on aina toisesta toimittajasta.
Esimerkiksi Pirkanmaalla Alma Manu jakaa nykyään myös kirjepostia Aamulehden lisäksi.
Honkasalon mukaan esimerkiksi verohallinnon, joidenkin pankkien ja puhelinyhtiöiden kirjeet tuo muu yhtiö kuin Posti.
– En yritä pestä käsiäni tässä, mutta Postia reklamoidaan myös muiden jakelijoiden työstä. Jakelijan tiedot pitäisi jatkossa merkitä lähetykseen selkeämmin, aluepäällikkö kertoo.
Maaliskuusta alkaen Posti on alkanut viivyttää kirjeiden kulkunopeutta nelipäiväiseksi. Huhtikuun alkupuolella käyttöön otetaan postimerkkien lisäksi ostettava 1,50 euroa maksava Plus-merkki, jolla varustettu posti kuljetetaan perinteiseen tapaan kahdessa päivässä perille.
– Tietenkään sairauspoissaolojen vuoksi emme voi taata, että Plus-merkillä varustettu posti pääsee varmuudella aikataulussa perille. Yritämme toki kaikkemme, että palvelulupaus aina toteutuu, aluepäällikkö Honkasalo toteaa.
Elokuvateatteriketju Finnkino keskeyttää perussuomalaisten kohua aiheuttaneen, väkivaltaisen vaalivideon esittämisen elokuvateattereissaan. Finnkino kertoo syyksi sen, että yhtiö ei hyväksy rasismia tai syrjintää.
Finnkinon teattereissa on esitetty 30 sekunnin traileria eli lyhyempää versiota "ketutushirviö"-kampanjan videosta. Videolla päättäjiin kyllästyneiden kansalaisten kiukusta kasvaa hirviö, joka hyökkää maan johtajia vastaan.
Finnkino lopettaa perussuomalaisten vaalimainoksen esittämisen tiistaina 26.3.
Ilta-Sanomien haastattelussa perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-Aho ei katsonut videon yllyttävän väkivaltaan.
Verkkojulkaisu Uusi Suomi puolestaan kertoo, että perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo hämmästelee Finnkinon ilmoitusta. Hänen mukaansa kampanja oli jo muutenkin päättynyt pari päivää sitten.
Finnkinossa selitykseksi vaalivideon esityksille vielä aiotun aikataulun jälkeen arvellaan niin sanottua kontaktitakuuta. Siinä mainosta esitetään tavallisesti niin kauan kuin sen on nähnyt sovittu määrä elokuvissa käynyttä.
Yle ei maanantaina tavoittanut Finnkinon edustajaa kommentoimaan asiaa.
Juttua täydennetty kello 17.35: Lisätty Uuden Suomen tieto kampanjan päättymisestä.
Juttua muokattu kello 18:11: Tarkennettu, että videolla hirviö hyökkää johtajia vastaan, eivät kansalaiset.
Meksiko ajautui maanantaina diplomaattiseen kiistaan vanhan siirtomaaisäntänsä Espanjan kanssa. Meksikon presidentti Andres Manuel Lopez Obrador vaati Espanjan kuninkaalta Felipe VI:lta sekä paavi Franciscukselta anteeksipyyntöä siirtomaa-ajan vääryyksistä. Espanjan hallitus torppasi Meksikon vaatimuksen saman tien.
– Olen lähettänyt Espanjan kuninkaalle ja paaville kirjeet, joissa pyydän täyttä selontekoa väärinkäytöksistä ja patistan heitä pyytämään alkuperäisväestöltä anteeksi heidän ihmisoikeuksiensa rikkomista, Lopez Obrador sanoi videolla, joka oli kuvattu vanhan mayakaupungin Comalcalcon raunioilla hänen kotiosavaltiossaan Tabascossa.
– Silloin tapahtui joukkosurmia ja alistamista. Niin sanottu valloitus tehtiin miekan ja ristin avulla. He rakensivat kirkkonsa temppeleiden päälle.
Espanja hallitus reagoi nopeasti ja torjui vaatimukset. Espanjan mukaan on valitettavaa, että Meksikon presidentin lähettämän kirjeen sisältö tuotiin julki.
– Espanjalaisten saapumista nykyisen Meksikon alueelle 500 vuotta sitten ei voida arvioida nykyajan näkemysten valossa. Meidän veljeskansamme ovat aina osanneet tulkita yhteistä menneisyyttämme ilman vihaa ja rakentavasta näkökulmasta, Espanjan hallitus sanoi lausunnossaan.
Espanjan valta kesti 300 vuotta
Espanjalaiset konkistadorit valtasivat nykyisen Meksikon alueen alkuperäiskansoilta kuten asteekeilta 1500-luvun alussa. Hernan Cortesin johtama alle tuhannen miehen joukko kukisti mahtavan asteekkivaltakunnan vain muutamassa vuodessa.
Suurin syy tähän olivat eurooppalaisten kantamat taudit, etenkin isorokko, joita vastaan Amerikan alkuperäisasukkailla ei ollut vastustuskykyä. Valtaosa nykyisen Meksikon alkuperäisasukkaista kuolikin 1500-luvulla tautiepidemioihin. Espanjalaisten valloitusta helpottivat myös esimerkiksi hevoset ja tuliaseet, joita amerikkalaisilla ei ollut.
Espanjan siirtomaavalta alueella kesti 1800-luvun alkuvuosiin, jolloin Meksiko itsenäistyi.
Nykyinen Meksikon väestö polveutuu sekä eurooppalaisista että Amerikan alkuperäisasukkaista.
Joulukuun alussa Meksikon presidenttinä aloittanut vasemmistopopulisti Lopez Obrador on tunnettu hyökkäyksistään perinteisiä valtaeliittejä kohtaan. Tätä ennen hän oli kuitenkin pitänyt yllä lämpimiä suhteita Espanjaan.
WWF:n uusi ruokasuositus: Korkeintaan kuusi kananmunaa kuukaudessa, punaista lihaa kerran viikossa ja lasi maitoa päivässä
Maailman Luonnon Säätiö WWF on julkaissut kuuden kohdan ruokasuosituksen ilmastonmuutoksen torjumiseksi. EAT-Lancetiin perustuva ilmastoystävällinen ruokavalio sisältää pääasiassa kasviksia, kotimaista luonnonkalaa, korkeintaan lasin maitoa tai muutaman siivun juustoa päivässä sekä broileria muutaman kerran viikossa ja korkeintaan kerran viikossa punaista lihaa sekä korkeintaan kuusi kananmunaa kuukaudessa.
Entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero pääsee puolustautumaan viimeistä kertaa tietolähdekäräjillä
Entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero (edessä oik.) ja Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio Helsingin käräjäoikeudessa 2. lokakuuta 2018.Jussi Nukari / Lehtikuva
Poliisijohdon tietolähdekäräjillä on tiistaina mielenkiintoinen päivä. Entinen poliisiylijohtaja pääsee puolustautumaan loppulausunnossaan viimeistä kertaa oikeudessa. Mikko Paaterolle vaaditaan valvonnan laiminlyönnistä enintään neljän kuukauden pituista ehdollista vankeusrangaistusta. Oikeudenkäynnissä on kyse Helsingin huumepoliisin tietolähteiden käytöstä ja niiden valvonnasta. Yle seuraa Paateron loppulausuntoa hetki hetkeltä.
Yhä useampi kuski ajaa huumepäissään – holtiton ajotapa ja kiihdyttely ja jarruttelu narauttavat
Toni Pitkänen / Yle
Huumekuskeja on liikenteessä aiempaa enemmän, myös rattijuopumusten määrä on hieman kasvanut. Amfetamiini on selvästi yleisin huume, kertoo Keskusrikospoliisin tuore tilasto. Kuljettajien alkoholin ja huumeiden käyttö herättää huolta myös tienpäällä.
Petteri Orpo sai desimaalista kolhun vanhuskriisissä – Tällainen on oikeiston kärkipuolue kokoomus, jolle kelpaa vain vaalien ykköspaikka
Eduskuntavaalit näyttävät, arvioivatko äänestäjät kokoomuksen kompuroineen vanhusten hoivassa ja epäonnistuneen soten valinnanvapauden puolustajana. Kokoomuksessa uskotaan, että hallituksen eron jälkeen puolue ei ole enää niin hankalassa asemassa kuin sote-vatvonnan aikaan. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on tänään Ylen puheenjohtajatentissä.
Aurinkoinen ja viileä päivä lähes koko maassa
Yle
Päivä on poutainen ja monin paikoin aurinkoinen, Itä-Suomessa sataa ajoittain vähän lunta. Lämpötila on päivällä 0...+4 ja Lapissa 0...-5 astetta. Ensi yönä on pakkasta koko maassa. Lue lisää Ylen sääsivuilta.
Riittävätkö tuloni? Saanko vakituista työpaikkaa? Onko minulla aikaa lapselleni? Entä ilmastonmuutos? Tässä muutamia syitä, miksi ruuhkavuosiensa kynnyksellä olevat epäröivät jälkikasvun hankkimista.
Suomessa syntyvyys on laskenut koko tämän vuosikymmenen ajan. Suomalainen nainen saa tällä hetkellä keskimäärin 1,4 lasta. Luku on mittaushistorian alhaisin.
Jotta maassamme olisi tulevaisuudessa tarpeeksi veronmaksajia, syntyvyyden laskun tulisi taittua tai työperäisen maahanmuuton lisääntyä.
Kysyimme opiskelijoilta, millaisella politiikalla nuoria opiskelijoita voitaisiin kannustaa perheen perustamiseen. Ja nyt kysymme myös sinulta: kerro meille, miksi et hanki lapsia juuri nyt? Voit keskustella aiheesta kommenttiosiossa jutun lopussa.
Jaana-Kaisa Parkkinen haluaa opiskella ja saada työkokemusta ennen mahdollista perheenlisäystä. Lauri Rautavuori / Yle
Jaana-Kaisa Parkkinen, 25. Opiskelee sairaanhoitajaksi. Ei lapsia.
Ensinnäkin: emme ole kohtuinemme mitään talkooharavoita. Meillä on oikeus valita, halutaanko me lapsia.
Mulla tässä ei ole kyse nuoruuden venyttämisestä, vaan ihan järjen käytöstä. Mulla on koulu kesken, enkä ole seurustellut niin kauaa, että olisi järkevää tehdä lapsi. Haluan työelämään ja saada työkokemusta, enkä mennä tukiputkesta tukiputkeen.
Jos työelämässä olisi mahdollista saada vakituisia sopimuksia, luulen, että naiset uskaltaisivat tehdä lapsia. Harva meidän alalla saa vakituisen työpaikan. Olen kuullut, että nuorelta naiselta on työhaastattelussa kysytty, tuleeko lapsia lähivuosina.
Ensinnäkin: emme ole kohtuinemme mitään talkooharavoita. Jaana-Kaisa Parkkinen
Nykyään naisella on enemmän vaihtoehtoja. Voi tehdä uraa, eikä tarvitse olla kotona ja tehdä lapsia. Mulle tärkeää on oma elämä ja siinä kehittyminen.
Sitäkin olen miettinyt, että yhden ihmisen hiilijalanjälki on aika suuri. Suomeen halutaan lapsia, mutta ei se maailman kannalta ole niin järkevää. Onko täällä niin hyvät oltavat meidän tuleville lapsille?
Jos tässä yhtäkkiä tulisi raskaaksi, kyllä varmaan pärjäisin. Haluan kuitenkin tarjota enemmän kuin sen, mikä on välttämätöntä lapsen selviytymiselle. Uskon, että yhtenä tekijänä vanhemman henkiseen jaksamiseen vaikuttaa se, jos ei tarvitsisi laskea jokaista penniä.
Marko Kaira saa ensimmäisen lapsensa aivan näinä päivinä. Lauri Rautavuori / Yle
Marko Kaira, 26. Opiskelee sairaanhoitajaksi. Esikoinen syntyy pian.
Puhuimme puolison kanssa, että odotetaan oikeaa hetkeä. Teimme matemaattisia laskutoimituksia ja tulimme siihen tulokseen opiskelun ja vanhemmuuden yhdistämisessä, että kyllä hyvinvointiyhteiskunnassa selviää.
Olemme maksaneet tähän mennessä vain rattaat lapselle. Muun olemme saaneet vanhemmilta sisaruksiltamme. Kaiken ei tarvitse olla uusinta ja kalleinta.
Itse haluan tarjota lapselleni aikaa. Marko Kaira
Itse haluan tarjota lapselleni aikaa. Haluaisin ehkä tehdä maisterinkoulutuksen tähän perään. Se hieman pelottaa, että riittääkkö aikaa tarpeeksi myös lapselle.
Yhteiskunnalta ja politiikalta kaipaisin tukevia linjoja: että luotaisiin rakenteita, jotka luovat turvaa. Jos on vuosia sellaisessa pätkätyöputkessa ja koko ajan on epävarmaa, kyllähän se kuormittaa vanhemman jaksamista. Se taas välittyy helposti lapselle.
Todennäköisesti päädyn sellaiseksi tsemppariksi. Omalla puolisolla on kokemusta lastenhoidosta. Haluan antaa hänelle sitä vastuuta, mutta olla itsekin ehdottomasti mukana. Kun on itse opiskelemassa, on paha ottaa pitkää isyysvapaata.
Vaikka emme vielä olekaan sellaisissa aikuisten ihmisten "täydellisissä" tuloissa kiinni, silti tulemme pärjäämään lapsen kanssa.
Kotiäitiyttä pitäisi arvostaa enemmän, sanoo Emmi Ojantausta. Lauri Rautavuori / Yle
Emmi Ojantausta, 27. Opiskelee tietojenkäsittelyä. Ei lapsia.
Nuoret työllistyvät aika heikosti nyky-yhteiskunnassa. Vaaditaan tutkintoja ja halutaan, että on työkokemusta. Kun sitä työkokemusta ei ole, ei saa töitä. Sen takia opiskellaan yhä enemmän ja enemmän.
Painotetaan liikaa uran hankkimista ja että "naisetkin voivat tehdä uraa". Sitten kotiäideille sanotaan "ai sä oot vaan kotona sen lapsen kanssa". Sitä ei osata arvostaa samalla tavalla kuin uraa ja että käy töissä.
Nykypolitiikka kannustaa jaksotyöhön, ja tehdään vain pätkäsopimuksia. Sillä ei luoda vakaata pohjaa ihmisten tulevaisuudelle. Emmi Ojantausta
Mä en pidä kotiäitiyttä huonona ajatuksena. Kun lapsi on pieni, olisi hienoa, että saisi nauttia siitä. Se on niin lyhyt aika. Mutta olisi tärkeää saada keskittyä siihen hetkeen eikä laskea joka ikistä senttiä. Se ei myöskään kannusta, kun koko ajan leikataan lapsiperheiden tuista.
Nykypolitiikka kannustaa jaksotyöhön, ja tehdään vain pätkäsopimuksia. Sillä ei luoda vakaata pohjaa ihmisten tulevaisuudelle.
On mahdotonta suunnitella lapsentekoa, jos työnantajat tarjoavat pelkästään pätkäduuneja, sanoo Jaakko Salén. Lauri Rautavuori / Yle
Jaakko Salén, 29. Opiskelee konetekniikkaa. Ei lapsia.
Tämä on paradoksi: halutaan, että tehdään lapsia ja samalla halutaan, että meistä tulee korkeakoulutettuja uratykkejä. Nämä kaksi asiaa ei mahdu ainakaan mun kalenterimalliin. Se on mahdoton yhtälö.
Et sä voi suunnitella lapsentekoa, jos pätkäduunien ja vuokratyöläisyyden takia sopimukset on kolmen kuukauden mittaisia. Et sä voi suunnitella silloin mitään muutakaan. Se vaatii pidempää työsuhdetta ja sellaista tasaisuutta. Jos koko ajan joutuu miettimään seuraava työpaikkaa ja suunnittelemaan, se vie aikaa vanhemmuudelta.
Et sä voi suunnitella lapsentekoa, jos pätkäduunien ja vuokratyöläisyyden takia sopimukset on kolmen kuukauden mittaisia. Jaakko Salén
Mä olen itse ruvennut 15-vuotiaana tekemään töitä ravintolassa. En halua, että oma muksu joutuisi tekemään duuneja sen ikäisenä.
Jos Suomessa halutaan, että opiskellaan ja korkeakouluttaudutaan, sitä pitää tukea ja kannustaa. Perheen perustamiseen kannustaisi taloudellinen tuki, sillä meillä monella lykkäämisen syyt ovat taloudellisia.
Haluan taata sen mahdollisimman hyvän lapsuuden. Että saa harrastaa, mitä haluaa ja kaikkea innostavaa voi lähteä kokeilemaan.
Haluatko sinä lapsia? Mikä perheenperustamisessa mietityttää? Millaisia päätöksiä tulevan eduskunnan pitäisi tehdä, jotta syntyvyyden lasku saataisiin kuriin? Kerro meille!Aiheesta voi käydä keskustelua klo 22 saakka.
Kiinan valtiolliset yritykset ovat tehneet suurkauppoja Euroopassa. Kaupat vahvisti Kiinan presidentti Xi Jinping vierailullaan Ranskassa.
Suurin yksittäinen kauppa koskee Airbus-matkustajakoneita. Kiinan valtiollinen, lentokoneita vuokraava yritys China Aviation Supplies Holding Company tilaa 290 Airbus A320 -konetta ja 10 Airbus A350 -konetta.
Kaupan arvon arvioidaan nousevan jopa 30 miljardiin euroon. Kyseessä on siis yksi historian suurimmista matkastajakoneiden kaupoista.
Kiinan valtiollinen varustamoyhtiö tilaa kymmenen konttialusta, joiden hinta on yhteensä 1,2 miljardia euroa.
Ranskalainen teollisuusyritys Fives on solminut Kiinan valtiollisen rakennusmateriaaliyrityksen kanssa miljardin euron arvoisen sopimuksen energiansäästöyhteistyöstä kehitysmaissa.
Kiinaan toimitetaan myös tuulivoimapuisto.
Kaikkiaan Kiinan presidentti Xi allekirjoitti ranskalaisen kollegansa Emmanuel Macronin kanssa yhteensä 15 kauppasopimusta.
Kiina lupasi lopettaa ranskalaisen siipikarjanlihan tuontikiellon Kiinaan.
“Ihminen ei ole desimaali” ja “desimaali on lillukanvarsi tässä kokonaisuudessa” – nämä kokoomuksen puheenjohtajan kiteytykset herättivät kummastelua.
Muut eduskuntapuolueet päätyivät siihen, että hoitolaitoksia velvoittava hoitajamitoitus on yksi keino vanhusten hoidon laadun parantamiseksi.
Lakiin pitäisi kirjata vähintään seitsemän hoitajaa kymmentä vanhusta kohti. Nykyisin suositus on viisi hoitajaa kymmentä vanhusta kohti.
Kokoomus jäi yksin sitovan hoitajamitoituksen epäilijäksi. Petteri Orpo ei osannut selittää eduskunnan kyselytunnilla tai jälkikäteen toimittajille puolueen vaihtoehtoa ymmärrettävästi – kovaa vauhtia ikääntyvässä Suomessa.
Petteri Orpo on tiistai-iltana haastateltavana Ylen puheenjohtajatentissä. Voit katsoa tentin suorana Yle Areenassa tai TV1:ssä klo 21.00.
Haparointi: Orpon johtamis- vai selitysongelma vanhusten hoivassa?
Toiveikas selitys puolueessa Orpon haparoinnille on, että kokoomus oli vanhusasiassa oikeassa, mutta ei osannut selittää näkemystään.
Kokoomus halusi, että lakiin kirjattaisiin mieluummin peruste sitovalle, yksilölliselle mitoitukselle, joka perustuu kunkin vanhuksen hoivan tarpeeseen.
Ankarampi tulkinta puolueessa Orpon haparoinnista on toisenlainen.
Tähän tulkintaan liittyy puolueen itsestään antama kuva epäonnistuneessa sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa, sotessa. Kokoomuksen sisälläkään useita sote-näkemyksiä ei pystytty sovittamaan yhteen.
Kokoomuksesta on syntynyt kuva, ettei puoluetta johdeta. Ja jos puheenjohtaja ei osaa johtaa, ei osata viestiä.
Kokoomuksen asemaa ei helpota sotesta tuttu epäily puolueesta hoivayhtiöiden etujen puolustajana.
Hallituksen ero: Sipilä jätti äimistyneen Orpon ihmettelemään
Maaliskuun toisena perjantaina pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ilmoitti, että hallitus eroaa. Ero oli vastoin kokoomuksen ja Petteri Orpon tahtoa.
Sotea ei syntynyt. Hallituksen merkittävin yksittäinen uudistus romuttui. Juha Sipilä toteutti tulos tai ulos -uhkauksensa.
Päätöksellään Sipilä avasi vaalitaistelun.
Kokoomus jäi muutamassa tunnissa yksin puolustamaan soten valinnanvapautta: yksityisiä sosiaali- ja terveyskeskuksia julkisten rinnalla, potilaiden valittavina. Keskusta ei enää edes muodon vuoksi tue entisen hallituskumppaninsa tavoitetta.
Päinvastoin: keskustalaiset leimasivat jo hallituksen eropäivänä valinnanvapauden syyksi soten kaatumiseen. Vastaavasti kokoomuslaiset syyttivät soten kaatumisesta maakuntien perustamiseen liittyviä lakiesityksiä.
Porvarihallituksen kausi päättyi hallituspuolueiden kahden rintaman vaalitaisteluun: oppositiopuolueita vastaan ja aiempia hallituskumppaneita vastaan.
Vanhustenhoidon kriisikeskustelun jälkeen – toisen kerran lyhyen ajan sisällä – kokoomusjohtaja Petteri Orpo jäi ihmettelemään julkisuudessa, miten tässä näin kävi.
Eduskuntavaalit näyttävät, arvioivatko äänestäjät kokoomuksen kompuroineen vanhusten hoivassa ja epäonnistuneen soten valinnanvapauden puolustajana. Kokoomuksessa uskotaan, että hallituksen eron jälkeen puolue ei ole enää niin hankalassa asemassa kuin sote-vatvonnan aikaan.
Voitto: Vain pääministerin salkku lasketaan onnistumiseksi
Petteri Orposta on tehty kokoomuksessa pääministeriä koko puheenjohtajakauden. Ajatuksiin on jo hiipinyt, että pääministeripuolueena tehdään sitten sitä ja tätä.
Pettymys on karmea, jos puolue jää vaaleissa toiseksi. Jos Orposta ei tule pääministeriä, seuraava kysymys kuuluu, onko kokoomus silti hallituksessa ja saa edelleen valtiovarainministerin salkun. Kaikki muu olisi vielä suurempaa katastrofia.
Pettymys on myös, jos puolueen kannatus jää vaaleissa samaan kuin neljä vuotta sitten, 18,2 prosenttiin ja 37 edustajapaikkaan. Vuonna 2015 kokoomus sai yhden edustajan vähemmän kuin silloiset perussuomalaiset.
Ylen kyselyssä kokoomuksen kannatus oli maaliskuun alussa 16,2 prosenttia – alhaisimmillaan Petteri Orpon puheenjohtajakaudella.
Vaikka kokoomus oli kuntavaalien ykkönen, puolue otti takapakkia maakuntien keskuskaupungeissa. Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren huikea äänimäärä korjasi valtakunnallista tulosta.
Vaikka Vapaavuorella ei ole asemaa kokoomuksen johdossa, sivustakin voi huudella. Vapaavuoren sote-arvostelu on puolueessa kuultu.
Puolue: Kypäräpapit ja cityliberaalit samassa seurakunnassa
Kokoomus kutsuu itseään keskustaoikeistolaiseksi puolueeksi. Kokoomuksessa toimii monenlaisia porvareita.
Sivistysporvarit ja sosiaalikokoomuslaiset: Esimerkiksi opettajia, siksi koulutusleikkaukset olivat puolueelle kiusallisia. Yritteliäisyys, työ ja mahdollisuuksien tasa-arvo ovat iskulauseina.
Tämä ryhmä on puolueessa vallassa: Petteri Orpo, Jyrki Katainen, Henna Virkkunen, Sari Sarkomaa.
Konservatiivit, yrittäjät ja yritysmyönteiset: Kannattavat rangaistusten koventamista ja vastikkeellista sosiaaliturvaa. Yritystuet hyväksytään ainakin toistaiseksi lyhyen aikavälin ratkaisuna.
Esimerkiksi maakuntakokoomuslaisia kuuluu tähän joukkoon: Antti Häkkänen, Lenita Toivakka, Harri Jaskari, Arto Satonen.
Vapaamieliset ja markkinoiden vapautta kannattavat: Kannattavat kahden naisen tai kahden miehen keskinäistä avioliittoa, alkoholin myynnin vapauttamista ja apteekkien sääntelyn purkamista. Tässä joukossa arvostellaan yritystukia.
Etenkin pääkaupunkiseudun kokoomuslaisia kuuluu tähän joukkoon: Alexander Stubb, Elina Lepomäki, Juhana Vartiainen, lisäksi Sinuhe Wallinheimo.
Markkinatalous: Mitä se vastuullisuus on?
Kokoomus julistaa vastuullista markkinataloutta. Etenkin vanhusten hoidon kriisin jälkeen vastuullisuuden on selitetty tarkoittavan sääntelyä, valvontaa ja rangaistuksia laiminlyönneistä ja rikoksista.
Puoluejohdon mielestä kansainväliset terveys- ja hoivajätit ovat pettäneet vastuullisen markkinatalouden. Kuitenkin kokoomus oletti soten valinnanvapauden perustuvan osaksi näiden samojen terveysjättien, pörriäisten varaan.
Samaan aikaan kokoomuksesta on lähtenyt väkeä terveysjättien palvelukseen: entinen sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty Helsingin sote-pomon tehtävän kautta Terveystaloon, kansanedustaja Lasse Männistö Mehiläiseen ja kansanedustaja Sanna Lauslahti lääketeollisuuden edunvalvojan toimitusjohtajaksi.
Kokoomus käy vaalitaistelua SDP:tä vastaan leimaamalla demareita sääntö-Suomen kannattajiksi. Itseään kokoomus kuvaa yritteliäisyyden ja mahdollisuuksien Suomen kannattajaksi.
Puolueen vaalilause on "luotamme Suomeen". Viime vuonna puoluekokous hyväksyi uuden periaateohjelman iskulauseenaan "saa tehdä".
Valtio: Kokoomus sääntelisi verotuksella, ei sosiaalituilla
Hallituskumppanitkin ovat tiuskineet, ettei kokoomuksella ole muuta talousoppia kuin verojen alentaminen.
Verot ovat ihmisten rahoja, eivät valtion, ajatellaan kokoomuksessa. Puolueen talouspolitiikka perustuu valtion menokuriin ja mahdollisimman mataliin veroihin.
Kokoomuslaisen talousmallin mukaan työn ja yritysten verotus on pidettävä mahdollisimman alhaalla. Sen sijaan kulutuksesta ja haitoista on perittävä veroa.
Kokoomus korostaa mieluummin yhteiskunnan tarjoamia palveluja kuin tulonsiirtoja eli sosiaalitukia.
Niinpä vastikkeellinen sosiaaliturva on kokoomuksen tavoite, ei minkäänlainen perustulo. Tuen saajan oletetaan tekevän aina jotakin tuen vastineeksi, ellei kysymys ole sairauspäivärahoista.
Resepti: Ilmastonmuutoksen torjuntaan ja talouteen samat keinot
Kokoomuksen resepti ilmastonmuutoksen torjumiseen muistuttaa puolueen veropolitiikkaa. Verotuksen painopistettä pitäisi siirtää työn ja yrittämisen verotuksesta enemmän ilmastolle ja ympäristölle haitallisen toiminnan verotukseen.
Kokoomus ei ole valmis johtamaan Suomea sitovien vähennystavoitteiden edelläkävijäksi, jos EU-maat eivät pääse yhdessä sopuun.
Sen sijaan SDP, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP olivat Ylen kyselyssä valmiita ilmastotalkoisiin Suomessa, vaikka EU-sopua ei syntyisikään.
Eurooppa ja Nato: Ikkunat ja ovetkin auki, myös sotilasliittoon
Monet kokoomuslaiset kuuluvat globalisaation voittajiin. Korkeastikoulutettujen elämäntarinaan kuuluu opiskelijavaihto ulkomailla, yhä useammalla myös työskentely muualla kuin Suomessa.
Puolue suhtautuu erittäin myönteisesti yhteistyöhön Euroopan unionissa.
Samaan aikaan Suomen presidenttinä on kokoomustaustainen Sauli Niinistö, joka ei tällä hetkellä veisi Suomea Naton jäseneksi.
Koulu: Rahat esiopetukseen, ei oppivelvollisuuden pidentämiseen
Jos kokoomus saisi päättää, esiopetuksen alkua varhennettaisiin. Puolue haluaa kaksivuotisen, puolipäiväisen ja maksuttoman esiopetuksen ennen koulua.
Kokoomus ei kannata SDP:n mallia oppivelvollisuuden pidentämisestä lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen.
Voi olla, että vaalien jälkeen näitä kahta asiaa joudutaan kuitenkin sovittamaan yhteen ja samaan hallitusohjelmaan. Ohjelmaan, jota kirjoitetaan SDP:n ja kokoomuksen johdolla.
Kokoomuksen äänestäjiin kuuluu opettajia ja muita sivistysporvareita. Siksi koulutusleikkaukset olivat kova pala puolueelle. Ja siksi erityisesti yliopistokaupunkien puolueen, vihreiden koulutusleikkauksiin kohdistama arvostelu kirpaisi ja vei kannattajia kokoomukselta.
Kannattajat: Miehiä, suurituloisia, johtajia ja opettajia
Eronneen keskustan, kokoomuksen ja sinisten porvarihallituksen tavoite työpaikkojen lisäyksestä on toteutumassa. Muutkin talousluvut näyttävät hyviltä, vaikka kovin kasvuvauhti hiipuukin.
Kokoomuksen kannattajista kuusi kymmenestä on miehiä ja neljä kymmenestä naisia.
