Suomessa on ihmisryhmiä, jotka äänestävät selvästi muita vähemmän. Viime eduskuntavaaleissa tällaisia ryhmiä olivat ruumiillista työtä tekevät, pienituloiset, nuoret, itäsuomalaiset, muuttajat ja ulkosuomalaiset.

Tutkijoiden mukaan käyttämättä jäävät äänet voisivat vaikuttaa merkittävästi vaalitulokseen, joten puolueiden ja ehdokkaiden kannattaa suunnata kampanjointia vähän äänestäviin ryhmiin.

Äänestämistä selvitettiin monitieteisessä Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushankkeessa. Selvitys pohjautuu muun muassa Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin vuoden 2015 vaaleista.

Käyttämättömät äänet ovat tutkijoiden mukaan merkki siitä, että edustuksellinen demokratia käy puoliteholla. Kun kaikkien ääni ei kuulu vaaleissa, tietoa eri ryhmien tarpeista välittyy vajavaisesti päätöksentekoon.

Tutkimuksen tekoon osallistuneen Helsingin yliopiston viestinnän professorin Anu Kantolan mukaan vaaleissa pitäisi kuulla myös niitä, jotka sijaitsevat äänestämisen katvealueilla.

– Meneillään on isoja yhteiskunnallisia murroksia, kuten muuttoliike, talouden rakennemuutos ja työelämän mullistukset, joissa osa toimialoista murtuu. Näissä muutoksissa moni ryhmä on vaarassa jäädä jalkoihin. On tärkeää, että vaaleissa heidän kokemuksensa ja tarpeensa välittyvät poliittiseen päätöksentekoon.

Pienituloisten ääni kuuluu heikommin

Tutkimus löysi melkoisia eroja esimerkiksi pieni- ja suurituloisten äänestämisessä.

Vähiten vuoden 2015 vaaleissa äänesti pienituloisin viidennes, jonka vuositulot ovat alle 12 000 euroa. Heistä vain vähän yli puolet meni vaaliuurnille. Toisessa ääripäässä oli yli 52 000 euroa ansaitseva tulokymmenys, jossa äänestäneitä oli 87 prosenttia.

Tulojen lisäksi myös ammatilla on yhteys äänestämiseen. Vähiten äänestävät ruumiillista työtä tekevät, ahkerimmin puolestaan korkeakoulutetut, kuten talouselämän ja järjestöjen johtajat, opettajat ja lääkärit.

Esimerkiksi muutamien ruumiillista työtä tekevien ammattiryhmistä vain 40 prosenttia kävi äänestämässä. Lisäksi noin neljännesmiljoonasta ulkosuomalaisesta äänesti vain hieman yli kymmenen prosenttia.

Nuorten heikosta äänestysaktiivisuudesta on puhuttu paljon, eikä turhaan. Viime eduskuntavaaleissa 20-vuotiaista äänesti vain 43 prosenttia. Luku oli liki puolet pienempi kuin 70-vuotiailla.

Myös asuinpaikka vaikuttaa äänestämiseen. Eniten äänestettiin pääkaupunkiseudulla sekä Vaasan vaalipiirissä ja vähiten Itä-Suomen vaalipiireissä. Tutkimus osoittaa myös, että asuinpaikkaansa usein vaihtavat äänestävät harvemmin kuin paikallaan pysyvät.

Sex and drugs and rock 'n' roll. Kliseinen lausahdus kiteytyy kasarihevibändi Mötley Crüessa. Los Angelesista lähtöisin oleva yhtye on tunnettu viinan, huumeiden ja seksin huuruisesta rokkarimeiningistä ehkä paremmin kuin mikään muu bändi.

Suoratoistopalvelu Netflixissä julkaistiin perjantaina elokuva The Dirt - Törkytehdas, joka kertoo Nikki Sixxin, Tommy Leen, Vince Neilin ja Mick Marsin muodostaman bändin tarinan. Elokuva pohjautuu 18 vuotta sitten julkaistuun samannimiseen kirjaan, jonka on kirjoittanut Neil Strauss bändin jäsenten avustuksella.

Elokuva jakautuu kahteen osaan. Alussa käydään läpi bändin nopea nousu maailmanmaineeseen ja se, kuinka bändiläisten elämä muuttuu rahan ja suosion myötä törkeäksi sikailuksi. Viina virtaa, huumeita vedetään, hotellihuoneita tuhotaan ja seksiä harrastetaan naisten kanssa aina kun mahdollista.

Käänteentekevä kohta on se, kun viinanhakureissulla Hanoi Rocks -yhtyeen rumpali Razzle kuolee auto-onnettomuudessa. Elokuvassa ei nähdä muita suomalaisyhtyeen jäseniä.

Loppuosassa elokuvaa Mötley Crüen pakka alkaa hajota. Laulaja Vince Neil järkyttyy tyttärensä kuolemasta ja päätyy jättämään bändin. Nikki Sixx puolestaan kamppailee heroiiniriippuvuuden kanssa ja käy lähellä kuolemaa. Lopulta bändi palaa yhteen.

Naiset vain seksiobjekteina

Jackass-ohjelman luoneen Jeff Tremainen ohjaama The Dirt on saanut ristiriitaisen vastaanoton. Arvioissa elokuvaa on kehuttu viihdyttäväksi, mutta lähinnä se on lytätty latteaksi.

The New York Timesin arviossa elokuvaa mollataan huonoista peruukeista ja siitä, kuinka lavastus on yhtä vakuuttavaa kuin 80-luvun bileet vakuutusyhtiön konttorissa.

Variety puolestaan kritisoi ohutta käsikirjoitusta, jonka vuoksi elokuvassa ei päästä juuri pintaa syvemmälle.

Kritiikkiä on tullut myös siitä, kuinka naiset kuvataan elokuvassa. Digital Spy nostaa esiin sen, että naiset ovat leffassa vain mielisteleviä bändäreitä, hulluja tyttöystäviä, nalkuttavia vaimoja tai lastaan hyljeksiviä äitejä. Julkaisu muistuttaa, että naiset näytetään lähinnä seksiobjekteina, mikä ei #metoo-kampanjan jälkeisessä ajassa tunnu oikealta.

"Elokuva nauratti ja itketti"

Kasarihevistä innoituksensa saanut laulaja Olli Herman piti Mötley Crüe -elokuvaa viihdyttävänä, jonka parissa sai nauraa ja itkeä. Hän oli jopa yllättynyt siitä, että sekoilemista oli kirjaan verrattuna yllättävän vähän.

– Tarina oli hienosti kirjoitettu, koska se keskittyi nelikon veljeyteen eikä rahalla, viinalla, huumeilla tai naisilla mässäilyyn.

Viihdyttävimpinä kohtauksina muusikko piti sitä, kun Ozzy Osbourne sekoilee, tai sitä, kun Nikki Sixx pyytää käytöstään anteeksi Tommy Leeltä.

– Tulee hykerryttävästi mieleen bändissä olemisen kemiat. Se on sellaista puolin ja toisin rakkaudella vittuilua, laulaja nauraa.

Olli Herman kertoo itkeneensä kohdassa, jossa näytetään, kun Vince Neilin tytär Skylar kuolee syöpään. Laulajan pysäytti myös kohtaus, jossa Hanoi Rocksin rumpali Razzle kuolee auto-onnettomuudessa Vincen syliin.

– Kyllä se suomalaisena ja Hanoi Rocksin uraa seuranneena kosketti, kun vielä tietää, minkälainen vaikutus tapahtumalla oikeasti oli kaikkeen muuhun.

Elokuvan käsikirjoittajat ovat sanoneet, että he eivät ole halunneet glorifioida sex and drugs and rock 'n' roll -klisettä. Olli Hermanin mielestä siinä ei elokuvassa onnistuttu, sillä Mötley Crüen kohdalla ihannoinnilta ei voi välttyä.

– Bändin olemassaolo ja musa on juuri sitä. Miksi sitä kääntäisi jotenkin muuten?

"Sekoilua on edelleen"

Olli Herman ei pidä törkyistä bändimeininkiä mitenkään ihailtavana. Siinä ei hänen mielestään ole mitään hienoa.

– Siivoton käytös ei tee kenestäkään sen siistimpää tyyppiä. Elokuvassakin sanotaan, että se olisi voinut käydä kenelle tahansa, mutta se kävi meille. Se on huono yhdistelmä, kun on addiktiiviset persoonat ja herkät ihmiset ja jumalaton määrä rahaa. Kyllähän siinä lähtee lavasta kenellä tahansa.

Nykyään päihteiden käytön ja naisten kaatamisen ihaileminen ei ole enää hyväksyttävää, kuten se oli 1980-luvulla. Olli Herman kuitenkin kertoo, että samanlaista meininkiä on edelleen olemassa.

– Olen kuullut ja nähnytkin. On sitä ihan yhtä paljon joka paikassa. Sitä ei vaan enää nykyään glorifioida samalla tavalla.

Laulajan mielestä sekoilu on kääntynyt itseään vastaan.

– Se tehtiin niin yli tuohon maailman aikaan 80-luvulla. Siitä tuli klisee. Siinä vaiheessa, kun rokkitähdet alkoivat sammuilemaan lavalle ja tekemään huonoja keikkoja, se alkoi olla yleisön epäkunnioitusta. Itse menen aina palvelemaan yleisöä. Nykypäivänä huono keikka päätyy heti videona YouTubeen. Kuka sellaista haluaa? Ei kukaan.

Olli Herman myöntää, että on itsekin elänyt rokkitähden elämää. Nykyisin hän yrittää pitää elämänsä tasapainossa.

– Jokainen varmaan kokee elämänsä aikana omat ylilyöntinsä. Kyllä sekavia aikoja on kaikilla ollut, mutta ei Mötley Crüen mittakaavassa lähellekään. Mulle tärkeintä on ollut musan tekeminen ja lavalla esiintyminen. Oheissekoilu on jäänyt hyvin paljon vähemmälle.

Muellerin tutkinta ei löytänyt näyttöä Trumpin vehkeilystä

Yhdysvalloissa erikoissyyttäjä Robert Muellerin odotetun Venäjä-tutkinnan tulokset saivat ristiriitaisen vastaanoton. Presidentti Donald Trump tulkitsi tulokset voitokseen. Demokraatit puolestaan sanoivat, että tutkinta ei vapauttanut presidenttiä kokonaan syytöksistä. Oikeusministeri William Barrin julkaiseman tiivistelmän mukaan Muellerin tutkinnassa ei löytynyt todisteita siitä, että Trump tai hänen presidentinvaalikampanjansa olisi vehkeillyt venäläisten kanssa.

Joka kolmas jättää äänestämättä vaaleissa

Monen kansalaisen ääni jää kuulematta vaaleissa, kun joka kolmas jättää äänestämättä. Helsingin yliopiston tutkijoiden mukaan vähiten vuoden 2015 vaaleissa äänestivät ruumiillista työtä tekevät. Esimerkiksi ikkunanpesijöistä, tarjoilijoista ja rakentamisen tai jätehuollon työntekijöistä vain 60 prosenttia kävi uurnilla. Äänestämättömien joukkoon kuuluvat myös pienituloiset, nuoret, itäsuomalaiset ja usein muuttaneet sekä ulkosuomalaiset.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne tänään Ylen puoluejohtajatentissä

Eduskuntavaaleihin on aikaa vajaat kolme viikkoa, ja Ylen puoluejohtajatentit jatkuvat. Tänä iltana tenttivuorossa on SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne. SDP on ollut puoluekannatusmittausten kärjessä, ja Rinne on noussut näin pääministerikisan ennakkosuosikiksi. Oppositiossa Rinne on linjannut SDP:tä vahvasti vasemmalle.

Henkinen ensiapu on paikalla, kun maailma romahtaa

Akuutin kriisiavun saamisessa on suuria eroja ympäri Suomea. Seinäjoen keskussairaalassa on kehitetty poikkeuksellinen henkisen ensiavun malli. Kun sairaalan potilas tai asiakas kohtaa eri syistä johtuvia kriisejä, voidaan hänelle hälyttää saman tien keskustelu- ja kuunteluapua sairaalan omasta henkilökunnasta. Seinäjokelaisella Sanna-Liisi Kaskilla akuutin kriisiavun hakeminen ei jäänyt vain yhteen kertaan.

Analyysi: Thaimaan asevoimat junaili itselleen vaalivoiton

Thaimaan parlamenttivaalien voittajaksi näyttäisi nousevan sotilasjunttaa kannattava Palang Pracharat -puolue. Sotilasjuntta käytti vaaleissa hyväkseen valta-aseman tuomaa näkyvyyttä, kukkaronvartijan antamia etuja ja junailemaansa uutta perustuslakia, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Mika Mäkeläinen analyysissään.

Poutaista ja viilenevää

Maanantaiaamu valkenee laajalti poutaisena ja kylmänä, ennustaa Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi. Itärajan läheisyydessä sekä Etelä-Suomessa tulee paikoin lumikuuroja. Lämpötila on nollan alapuolella lähes koko maassa. Päivällä pilvisyys hieman lisääntyy. Lämpötila kohoaa etelässä 5 asteen tuntumaan. Aivan pohjoisessa on päivälläkin heikkoa pakkasta. Lue lisää Ylen sääsivuilta.

Kynsien naputtelu pöytään, käsirasvan levittäminen käsiin ja pussin rapistelu ovat ääniä, jotka saavat Noora-Sofia Hermanssonin, 28, rentoutumaan ja ennen kaikkea nukahtamaan.

Äänet eivät lähde mistä tahansa vaan niiden taustalla ovat ASMR-artistit, joilla on YouTubessa parhaimmillaan yli miljoona tilaajaa.

ASMR tulee sanoista autonomous sensory meridian response. Sen voi suomentaa riippumattomaksi aistielämykseksi. Suomalaisesta ASMR-tubettajasta Sita Salmisesta voi lukea lisää täältä.

Hermanssonin on ollut lapsesta saakka vaikea saada iltaisin nukahdettua. Unettomuus kehittyi vuosien varrella niin pahaksi, että hän joutui turvautumaan lääkitykseen. Lopulta hän löysi ASMR-videoista apukeinon unettomuuteensa. Hän kuuntelee ja katselee ASMR:ää nukkumaan mennessä sängyssä. Jossakin kohtaa silmät painuvat kiinni ja hän nukahtaa.

– Joku niissä äänissä on, että ne rentouttavat. Parhaimmillaan tunnen väreilyä, kihelmöintiä päätä pitkin. Olen tarkka siitä mitä kuuntelen. Pidän etenkin naisäänistä ja esimerkiksi onttojen esineiden naputtelu kynsillä rentouttaa. Tykkään myös katsoa videoita, joissa tehdään "kasvohoito", sanoo Hermansson.

ASMR toimii yhdelle, toiselle ei

ASMR-videoita voidaan mainostaa apuna rentoutumiseen ja nukahtamiseen, mutta tutkimusta aiheesta on hyvin vähän.

Britanniassa psykologi Giulia Poerio ryhmineen on tutkinut ASMR:ää ja todennut, että sillä voi olla terveyttä edistäviä vaikutuksia. Poerion mielestä nyt on osoitettu ensimmäistä kertaa, että ASMR on aito kokemus niillä, jotka aistielämyksiä ylipäätään kokevat.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partosen mukaan kiinnostus ASMR:ää kohtaan on selvästi kasvanut tutkimuksen parissa.

– ASMR-videot nähdään rentoutumismenetelmänä tai -keinona. Tutkimuksen kannalta ongelmallista siinä on se, että videoiden hyödyt voidaan todentaa vain sellaisilla ihmisillä, jotka ovat näitä videoita harjaantuneet katsomaan ja oivaltaneet, että he saavat näistä mielihyvää. Eli ne, jotka eivät ole tässä harjaantuneet, eivät välttämättä saa mitään hyötyä, hän sanoo.

Helsingin yliopiston psykiatrian professorin Tiina Paunion mukaan myös Poerion tutkimuksessa videoita katselleiden syke laski, sillä ASMR toimi rauhoittavana ärsykkeenä.

– Ne saattavat viedä huomiota pois ahdistavista ajatuksista. Puheen rytmi videoissa voi jäljitellä sydämen lyöntisykettä, mikä yleensä rauhoittaa ja luo turvallisuuden tunnetta. Siinä mielessä on ihan mahdollista, että nämä auttavat unensaantia. Tätähän unettomuuden hoidossa suositellaan, että rauhoitutaan ja tehdään tiettyjä turvallisia rutiineja ennen nukkumaanmenoa, sanoo Poerion tutkimukseen tutustunut Paunio.

Hän ei kuitenkaan johdonmukaisesti suosittelisi kaikille unettomuudesta kärsiville ASMR:ää. Heidän, jotka tuntevat sen auttavan, kannattaa jatkaa, hän sanoo.

Pidän etenkin naisäänistä ja esimerkiksi onttojen esineiden naputtelu kynsillä rentouttaa. Noora-Sofia Hermansson

"Lempeä, turvallinen kosketus rauhoittaa"

Noora-Sofia Hermanssonin yksi lempivideoista on Gentle Whispering - artistin tekemät kasvohoidot ASMR-videolla. Tasaisella äänellä kuiskiva artisti kertoo vaihe vaiheelta, mitä kasvohoidossa tapahtuu.

– Pidän niistä, koska ne tuntuvat aidoilta, ikään kuin olisi itse hoidettavana. Etenkin jos videoon on lisätty mukaan erilaisia toimenpideääniä, kuten voideääniä. Myös ääni, joka lähtee kumihanskoista on tosi miellyttävä.

Erilaisten äänimaisemien hyödyntäminen ja sitä kautta rentoutuminen on pitkään kuulunut unettomuuden hoitokeinoihin. Paunion mukaan on mielenkiintoista, että itse katselukokemus voisi myös olla rentouttava ja helpottaa nukahtamista.

Tutkimusten perusteella tietokoneen äärellä istuminen tai puhelimen selaaminen voivat aiheuttaa ennen nukahtamista ylivirkeyttä, ja siksi niitä suositellaan vältettävän ennen nukkumaanmenoa.

– Lempeä, turvallinen kosketus on rauhoittavaa ja esimerkiksi silittelyä voidaan käyttää unettomuuden hoidossa. Ehkä ASMR:ää katsova saa videoita katsomalla samanlaisen reaktion ja rauhoittuu, hän pohtii.

"Selviän kyllä päivästä, vaikka en nukkuisikaan"

Nukahtaminen oli Noora-Sofia Hermanssonille aiemmin vaikeaa varsinkin silloin, kun hän oli stressaantunut. Nukkumaan mennessä ajatukset siitä, että huomenna pitää olla pirteä, vaikeuttivat nukahtamista. Joskus uni ei tule, vaikka siihen ei olisi mitään erityistä syytä. Yliopistossa opiskeleva Hermansson pyrkii nykyään tekemään asiat päivisin niin, ettei niitä tarvitsisi enää illalla miettiä.

– Nykyään vakuutan itselleni, että selviän kyllä päivästä, vaikka en nukkuisikaan.

Hermanssonin mukaan ASMR auttaa kausittain. Jos videoita kuluttaa koko ajan, ne menettävät vaikutuksensa. Se saattaa myös ahdistaa. Silloin Hermansson on käyttänyt apuna melatoniinia, mutta perinteiset hengitysharjoitukset tai rauhoittavien äänien, kuten sateen ropinan kuuntelu ei nukahtamiseen auta.

Perinteisempiä ohjattuja rentoutumiskeinoja ja mielikuvaharjoitteita on tutkittu menneinä vuosina. Tuloksena on ollut, että ne auttavat lyhytaikaisesti.

– Samalla tavoin, jos ASMR ei enää tehoa, niin sitten pitää keksiä jokin muu keino, sanoo THL:n Timo Partonen.

Elämä on aikataulutettu minuutilleen

Finterveys 2017 -tutkimuksen mukaan uniongelmat koskevat jopa 3 miljoonaa suomalaista. Partosen mukaan varsinkin työikäisillä on aiempaa enemmän univaikeuksia.

Uni saattaa katkeilla ja iltaisin on vaikea nukahtaa, listaa Partonen tyypillisimpiä ongelmia. Nukahtamisvaikeuksien taustalla on aivojen ylivireystila, eli autonominen hermosto on liikaa virittynyt sympaattisen hermoston puolelle.

– Eli syke ja verenpaine ovat korkealla.

Unettomuuden hoidossa on olennaista, että ihminen rentoutuu hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa ja ikäänkuin houkuttelee unta luokseen. Partosen mukaan ongelmana on juuri se, että ihmiset aikatauluttavat päivänsä minuutilleen ja sama tahti jatkuu iltaan saakka.

– Niiden, joilla on herkästi univaikeuksia, kannattaa miettiä, onko kyse puhtaasti univelasta. Eli ei yksinkertaisesti saa määrällisesti tarpeeksi unta. Sitten on se osa ihmisiä, joiden elämän aikatauluttaminen on sellaista, että he eivät nuku riittävästi. Se on paljon ongelmallisempaa.

Artikkelin kommentointimahdollisuus on auki klo 22.00 saakka. Tervetuloa mukaan.

Lue myös:

Some-julkkis Sita Salmisen, 26, naputtelu ja kuiskailu auttavat tuhannet ihmiset uneen – ilmiöstä puhutaan seuraavana suurena hyvinvointitrendinä, tästä siinä on kyse

Kun Miina Kajos saa käydä nukkumaan aamukolmelta, hänen elämänlaatunsa paranee – Arki pakottaa monet elämään itselleen luonnottomassa unirytmissä

"Yhteiskunta pyörii aamuvirkkujen tyrannialla" – 20 000 suomalaista vastasi Akuutin ja Työterveyslaitoksen unikyselyyn

Norjan viranomaisten mukaan eilinen myrskysää ei ollut este risteilyalus Viking Skylle jatkaa matkaansa.

Alukseen tuli moottorivika ja se joutui merihätään kovassa aallokossa eilen iltapäivällä. Norjassa on virinnyt keskustelua siitä, olisiko kapteenin pitänyt keskeyttää matka aiemmin huonon sään takia.

Norjan merivartiosto kertoi sanomalehti Bergens Tidendelle, että kapteeni teki päätöksen jatkaa matkaa aluksen kahdelta luotsilta saamiensa tietojen perusteella.

– Mikään ei viitannut siihen, että Viking Skyn kaltaisen aluksen ei olisi pitänyt lähteä kyseiselle reitille siinä säässä, merivartioston viestintäjohtaja Solveig Moe Froland sanoi lehdelle.

Satamaan jääneet Hurtigruten-alukset ovat pienempiä

Eilisen myrskyn takia moni muu laiva jäi kuitenkin satamaan. Esimerkiksi maailmankuulua Hurtigruten-reittiä Norjan rannikolla liikennöivät alukset eivät kulkeneet. Sen sijaan matkustajia lennätettiin perille määränpäihinsä.

Hurtigruten-liikenneyhtiöstä kerrottiin Bergens Tidendelle, että laivayhteyksiä joudutaan perumaan sään takia vain pari kertaa vuodessa.

– Laivan kapteeni päättää, lähdetäänkö merelle. Päädyimme ratkaisuun riskiarvion perusteella, yhtiön viestintäpäällikkö Rune Thomas Ege sanoi.

Viking Sky on 230 metriä pitkä, ja sille mahtuu noin 930 matkustajaa. Suurimmat Hurtigrutenia liikennöivät alukset puolestaan ovat 140-metrisiä, ja niille mahtuu 500 matkustajaa.

Lue myös:

Merihädässä Norjan rannikolla ollut risteilyalus saatu hinattua maihin – lähes 500 ihmistä evakuoitu

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin mukaan erikoissyyttäjä Robert Muellerin Venäjä-tutkinta oli laiton yritys hänen kaatamisekseen, joka epäonnistui.

Trump kommentoi asiaa toimittajille Floridassa pian sen jälkeen, kun oikeusministeri William Barr oli julkaissut tiivistelmän Muellerin raportista. Barrin mukaan tutkinnassa ei löytynyt todisteita siitä, että Trump olisi vehkeillyt venäläisten kanssa.

Trump on toistuvasti kutsunut tutkintaa noitavainoksi. Nyt hän sanoi Muellerin tutkintaa naurettavimmaksi asiaksi ikinä. Trumpin mukaan on sääli, että Yhdysvaltojen ja hänen itsensä on täytynyt läpikäydä tämä.

”Sitä, mitä et voi kasvattaa, on kaivettava”

Tämä tunnettu kaivosmiesten sanonta on heittämässä häränpyllyä. Suomessa ja maailmalla tutkitaan yhä kiihtyvämpään tahtiin, miten öljyä ja kaivannaistuotteita voitaisiin korvata kasveilla.

Suomalaiset elävät öljystä tehtyjen tuotteiden ympäröiminä. Katso eteesi ja näet pieniä muoviesineitä kaikkialla: vaatteiden napeissa, kankaiden kuiduissa, lamppujen varjostimissa. Jos olet ulkona, näet autojen tiivisteitä, renkaita, ovenkahvoja, asfalttia.

WWF:n mukaan vuonna 2016 tuotettiin uutta muovia yhteensä 396 miljoonaa tonnia, eli 53 kiloa maapallon jokaista ihmistä kohden.

On aika monta vuosikymmentä kiinniotettavana. Risto Korpinen

Suomella on valtava resurssi, jota voidaan hyödyntää öljytuotteiden ja kaivannaisten korvaamisessa, sanoo tohtori Risto Korpinen Luonnonvarakeskuksesta.

– Kun metsiä hoidetaan kestävästi ja järkevästi, meillä on ehtymätön raaka-ainevarasto, josta saadaan tehtyä hyödykkeitä.

Korpisen mukaan hyödykkeitä ovat muun muassa tavarat ja kemikaalit, joita ihmiset tarvitsevat jokapäiväisessä elämässä.

Listasimme yhdeksän kiinnostavaa tuotetta, mitä puusta saa. Ja yhden ekstran.

Eroon öljystä: Liehuvia mekkoja, polttoainetta, supereristeitä

1/10 Kangasta puusta

Monet kankaat tehdään öljypohjaisista keinokuiduista tai vettä tuhlaavasta puuvillasta. Suomessa kehitetyistä puupohjaisista kankaista pisimmällä on koivusta tehty Ioncell -kangas, jota on nähty muun muassa itsenäisyyspäivän juhlissa Jenni Haukion päällä.

Lisäksi Paltamoon suunnitellaan tehdasta, jonka päätuote mahdollistaisi viskoosin valmistamisen ilman myrkyllistä rikkihiiltä. Äänekoskella on jo valmistumassa tämän vuoden lopussa koetehdas, joka valmistaa tavallisesta paperisellusta täysin uudenlaista kuitua.

2/10 Sahanpurusta liikennepolttoainetta

Jo nyt dieselpolttoainetta tuotetaan suuria määriä (Neste) jätteistä, mutta ei lähellekään liikenteen tarvitsemia määriä. Biopolttoaineita valmistetaan ruokakasveista, mutta myös sellunvalmistuksen sivutuotteena syntyvästä mäntyöljystä (UPM).

Tällä hetkellä Kajaanissa valmistetaan bioetanolia sahanpurusta ensimmäisenä maailmassa. Prosessin kehittely on kuitenkin ollut huomattavasti ennakoitua vaikeampaa.

3/10 Styroksia parempi nanopuueriste

Marylandin yliopistossa on kehitetty styroksia huomattavasti parempi eriste poistamalla puusta sidosaine lingiini. Se on tutkimusryhmän mukaan 30 kertaa vahvempaa kuin styroksi. Valmistusmenetelmä aiotaan kaupallistaa tutkijoiden perustaman yrityksen kautta.

Nanosellu on hyvin pieneksi jauhettua selluloosaa. Sitä pidetään yhtenä lupaavimmista raaka-aineista muun muassa muoviongelman ratkaisuun, mutta sen tuottaminen on toistaiseksi hyvin kallista. Nanosellua voidaan käyttää lähes rajattomasti muun muassa pakkauksiin, eristeisiin, kemikaaleihin, kalvoihin, vaahtoihin ja elektroniikan komponentteihin. Itä-Suomen yliopistossa on kehitelty menetelmää nanosellun valmistuksen yksinkertaistamiseksi.

Puuta lautaselle?

Likimain kaikki, mitä nyt tehdään öljystä, voidaan tehdä myös muista materiaaleista. Tutkija Risto Korpisen mukaan öljyteollisuus on jyrännyt yli sata vuotta, ja se on kehittynyt supertehokkaaksi – saanut aikaa olla ylivoimainen.

Korpinen sanoo realistina, mutta pitkin hampain, että toistaiseksi raha ratkaisee – öljystä tehdyt tuotteet ovat halvempia. Öljyn korvaamista muilla luonnontuotteilla on tutkittu vasta 30 vuotta.

– On aika monta vuosikymmentä kiinniotettavana, että päästään samaan prosessitehokkuuteen kuin öljyteollisuus.

Yrittämisestä öljyn korvaaminen ei ole kiinni. Suomessa asiaa tutkivat muun muassa VTT, Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja monet yksityiset yritykset.

Elintarvikkeilla ja lääkkeillä on hirveän hidas ja todella kallis hyväksyttämismenettely. Risto Korpinen

Puusta saa paljon muutakin kuin öljyn suoria korvikkeita. Puuta esimerkiksi syödään (Elintarviketieteiden seura) jo nyt pieniä määriä. Selluloosasta saatavaa sakeutusainetta käytetään yleisesti jogurteissa, majoneeseissa ja jopa hammastahnoissa.

Puusta saadaan myös erilaisia lääkinnällisiä (Biotalous.fi) aineita. Myös puun kuoriosasta löytyy valtava määrä (Luke) yhdisteitä, joita voitaisiin hyödyntää monella tavalla. Kehitettyjä tuotteita nähdään ensin eläimillä.

– Elintarvikkeilla ja lääkkeillä on hirveän hidas ja todella kallis hyväksyttämismenettely, sanoo Korpinen.

Korkeampi jalostusaste: Ruokaa, suoliterveyttä, vaivanparantajia

4/10 Puun proteiinista vastaus maailman proteiinitarpeeseen

Sahanpurusta ja kuoresta on tullut monille sahoille ongelmatuote (Maaseudun Tulevaisuus), koska niistä ei makseta energiatukea kuten monille muille sivutuotteille. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa purun hiilihydraateista eli sokereista jalostetaan yksisoluhiivojen ravintoa, josta puolestaan saadaan valkuaisrehua kaloille.

Risto Korpisen mukaan kaloille tarkoitettu proteiini kannattaisi syöttää suoraan ihmisille ilman kalan kautta kierrättämistä, mutta sitä ei voida tehdä vielä.

5/10 Mäntyöljystä antibioottien käytön vähentäjä

Sellun valmistuksen sivutuotteena saatavasta mäntyöljystä on tehty broilerin rehun lisäaine (kemianteollisuus.fi), joka edistää siipikarjan suoliston toimintaa. Samalla se vähentää antibioottien käyttöä eläimille.

Mäntyöljystä on jo aiemmin saatu komponentteja muun muassa liimoihin, maaleihin ja polttoaineisiin.

Tulevaisuudessa Kemijärven biotuotetehtaassa voidaan valmistaa mikrokiteistä sellua, jota voidaan käyttää muun muassa lehmien rehuna (Maaseudun Tulevaisuus).

6/10 Sellusta apua vaivoihin

Kuusesta haetaan terveysvaikutteista ainesosaa alavirtsatieoireiden (Suomen metsäyhdistys) ehkäisemiseen ja hoitoon. Kuusiuutteen teho eri alavirtsatieoireisiin on osoitettu eläinkokeissa. Kuhmossa on viritteillä (Kainuun Sanomat) Montisera nimisen yhtiön koetehdas.

Kyseessä ei ole ainut puun ainesosasta saatava terveyshyöty. Nanoselluloosasta valmistetussa geelissä on jo kasvatettu minimaksan aihio (Maaseudun Tulevaisuus) Helsingin yliopistolla, jolla voidaan esimerkiksi lääketestauksia. Nanosellusta tehty geeli muistuttaa ihmisen elimistössä olevaa soluväliainetta.

Riittääkö rahaa tutkimukseen?

Koko EU:sta on tarkoitus tehdä hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2050 mennessä. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomi saavuttaa tavoitteen jo 2030-luvun lopulla.

– Puu on Pohjoismaissa pääasiallinen raaka-aine. Nyt selvitetään, missä on biomassavaroja, ja miten niillä voitaisiin korvata fossiilipohjaisia tuotteita, sanoo apulaisosastopäällikkö Liisa Saarenmaa.

Suomessa on tällä hallituskaudella panostettu biotalouteen 326 miljoonaa euroa. Kaikkea ei käytetä puuhun ja metsäbiotalouteen: mukana on yli 100 miljoonan euron osuus energiaratkaisuihin ja -tukiin. Lisäksi rahaa menee ruokaketjuun ja luontopolitiikkaan.

Jos tämä meno jatkuu, ollaan päätymässä hyvään itäeurooppalaiseen keskikastiin. Liisa Saarenmaa

Metsäbiotaloutta on edistetty muun muassa 34 miljoonan euron tutkimusohjelmalla ja rahoittamalla VTT:lle viidellä miljoonalla eurolla demolaitos.

Saarenmaan mukaan hallituskauden vaihdos herättää huolta ministeriössä.

– Jos tällaista ekstrapanostusta ei saada, kehitystyötä ei voida viedä alkuunkaan tässä mittakaavassa eteenpäin.

Saarenmaa muistuttaa, että Suomessa ollaan jäljessä tutkimusrahan määrässä. Siksi on tärkeää, että puunjalostusteollisuus saa kassavirtaa vientituotteista, kuten sellusta. Silloin on mahdollisuus laittaa rahaa tuotekehittelyyn.

– Tutkimus ja kehittämisvarojen osuus bruttokansantuotteesta on laskenut vuosituhannen vaihteesta lähtien. Jos tämä meno jatkuu, ollaan päätymässä hyvään itäeurooppalaiseen keskikastiin. Se ei ole meidän tavoitteemme.

Kokonaan uutta: Lentokoneen siipiä, puhtaampia kaivoksia, kenkiä

7/10 Hiilikuitua puusta

Öljypohjaisista aineista valmistettu hiilikuitu on paras materiaali tuotteisiin, joiden täytyy kestää rasitusta, mutta olla samalla kevyitä. Esimerkiksi Formula 1 -autojen rungossa hiilikuitua on käytetty jo kymmeniä vuosia. Nyt Suomessa kehitetyllä menetelmällä (Tiedetuubi) hiilikuitua valmistetaan sellusta ja lingiinistä.

Suomessa on myös maailman ensimmäinen tehdas, joka tuottaa kuivattua ligniiniä kemianteollisuudelle. Tällä hetkellä ligniinillä korvataan öljypohjaisia fenoliliimoja.

8/10 Vedenpuhdistus kaivoksilla ja kaupungeissa

Nanosellulla voidaan esipuhdistaa kaivosten jätevesiä (Helsingin yliopisto) metalleista ja sulfaatista. Helsingin yliopiston ensimmäiset kokeet tehtiin Sotkamossa, Terrafamen kaivosalueella. Nanosellujen hyödyntämiselle vedenpuhdistuksessa on saatu patentit.

Myös yhdyskuntajätevesien puhdistamista kokeillaan Helsingissä. Esimerkiksi paljon puhuttanut mikromuovi voidaan kerätä jätevesistä puun kuoresta saatavalla aktiivihiilellä (Tekniikka&Talous).

9/10 Nanosellusta puukengät

Uuden ajan puukengät eivät ole hollannikkaat tai sota-ajan paperikengät. Aalto-yliopiston tutkimuksessa etsittiin keinoja valmistaa kuluttajatuotteita jauhetusta tai käsitellystä sellusta.

Nanoselluloosasta tehtiin muun muassa retkituolin, polkupyörän ja kenkien prototyypit. Markkinoille kuluttajatuotteita odotetaan vasta muutaman vuoden kuluttua.

10/10 Saatavilla metsästä jo nyt

Vaikka uusien tuotteiden kehitystyö on hidasta, metsien tuomista hyödyistä voi nauttia varsin vähällä vaivalla.

Menemällä metsään (Työtehoseura).

Mikä kehitteillä olevista tuotteista on sinusta hyödyllisin? Keksitkö lisää tapoja, joilla puuta voidaan hyödyntää? Jutun keskusteluosio on auki kello 22.00 saakka.

Lisää aiheesta:

"Sinä päivänä autot lakkaavat ruostumasta" – Näillä aloilla kannattaisi tehdä innovaatioita

Vuosia suunniteltu bioöljytehdas toteutuu – uusia työpaikkoja jopa 100, tuotanto alkaa Lieksassa vuonna 2020

Britanniassa odotetaan alkavan viikon tuovan selvyyttä brexit-sotkussa rämpivän pääministeri Theresa Mayn asemaan. Brittimedia kertoi viikonloppuna, että lukuisat hallituksen ministerit haluavat Mayn eroavan.

May kokoontuu aamulla keskustelemaan ministeriensä kanssa brexit-kriisin ratkaisemisesta. Guardianin mukaan pääministerin odotetaan tapaavan aamulla myös oppositiojohtaja Jeremy Corbynin.

Kansanedustajien on puolestaan määrä äänestää illalla siitä, pitäisikö EU-eron vaihtoehdot kuten uusi kansanäänestys tuoda parlamenttiin äänestettäväksi.

May on sulkenut toistuvasti pois uuden kansanäänestyksen ja mahdollisuuden brexitin perumiseen. Hänen vaihtoehtonsa ovat kuitenkin käyneet vähiin, sillä hänen erosopimukselleen ei näytä edelleenkään löytyvän riittävää tukea. Ellei ratkaisua löydy, Britannia lähtee EU:sta ilman sopimusta 12. huhtikuuta.

Synteettisillä polttoaineilla pitäisi olla suuri merkitys 2030, sanoo Aalto-yliopiston energiatekniikan professori Martti Larmi.

– Näitä prosesseja tällä hetkellä tutkitaan ja kehitetään, se vie viitisen vuotta. Sitten pitää rakentaa pilottilaitoksia, niin se on toiset viisi vuotta. Kymmenen vuoden päästä voisi olla ihan realistista tuotantoa.

Synteettisiin liikennepolttoaineisiin tarvitaan tuulesta, vedestä tai auringosta tuotettua uusiutuvaa sähköä. Sähköllä voidaan valmistaa erilaisia kemiallisia komponentteja, joista varsinaiset synteettiset polttoaineet tehdään.

Yksi mahdollisuus tehdä synteettistä polttoainetta on esimerkiksi vedyn kautta. Professori Larmin mukaan muitakin vaihtoehtoja on.

– Tyypillisesti näissä tarvitaan myös hiilidioksidia. Hiilidioksidia voidaan ottaa teollisuuden sivuvirroista tai suoraan ilmasta. Jos tehdään hiilivetyjä tai kevyitä alkoholeja, niin hiiltä tarvitaan hiukan, mutta jos se on sellaista hiiltä mikä kiertää, niin se ei rasita ilmastoa.

Periaatteessahan vetyäkin voisi käyttää autojen polttoaineena, mutta vedyn varastointi on hankalaa ja vie valtavasti tilaa. Jos vetyä halutaan tankata, niin esimerkiksi polttokennoautojen vetysäiliössä tarvitaan 700 baarin painetta. Se tekee vedyn käytöstä hankalaa.

Niinpä professori Martti Larmi uskoo synteettisiin polttoaineisiin. Niitä tarvittaisiin niin valtavia määriä, että joko nykyisiä öljynjalostamoita pitää rakentaa valmistamaan synteettisiä polttoaineita tai sitten pitää rakentaa kokonaan uusia tuotantolaitoksia.

Tuulivoimalla mahdollista Suomessakin

Suomessa paistaa vähän, mutta tuulta olisi täälläkin. Synteettisen polttoaineen valmistaminen tuulivoimalla voisi hyvinkin onnistua myös Suomessa.

Professori Larmin mukaan kysymys on siitä, että silloin kun tuulee tai paistaa niin paljon, että sähköä saadaan yli tarpeen, sähköä pitäisi saada jotenkin varastoitua. Ylijäämäsähkön voisi muuttaa polttoaineeksi.

– Jos isoja määriä sähköä halutaan varastoida, sähköakut eivät ole mikään ratkaisu. Niitä tarvittaisiin niin mahdottomasti, ettei se ole mahdollista, jolloin erilaiset polttoaineet ja kemikaalit olisivat sellainen luonteva varasto.

Maailmalla muutama energiayhtiö on jo tällä hetkellä kehittämässä ratkaisuja, miten energiaa varastoidaan kemiallisessa muodossa kuten esimerkiksi metanolissa. Varastointia tarvitaan, koska aina ei tuule tai paista.

– Mutta nämä eivät ole suomalaisia firmoja, Larmi tietää.

Ydinvoimaloiden sähkö ei riittäisi polttoaineen valmistamiseen

Nesteen tutkimuksesta ja tuotekehityksestä vastaava johtaja Petri Lehmus sanoo, että Neste seuraa synteettisten polttoaineiden kehitystä tarkasti ja mielenkiinnolla.

– Varmasti tämä on polttomoottoreille yksi ratkaisu.

Toistaiseksi kuitenkin synteettisten valmistamisen hyötysuhde on huono. Energiaa polttoaineen valmistamiseen tarvitaan liikaa.

– Jos haluaisi saada tehtyä miljoona tonnia hiilivetyä, vaatisi se noin viiden ydinvoimalan verran sähköä. Miljoona tonnia hiilivetyä ei riittäisi Suomessa läheskään kattamaan liikenteen polttoainetarvetta, jos siitä tehtäisiin nestemäisiä polttoaineita.

Nesteen Lehmus muistuttaa, että Neste on profiloitunut biopolttoaineyhtiönä. Neste on kuitenkin kiinnostunut, miten uusiutuvalla energialla voisi tuottaa vetyä.

– Jos vetyä käytetään yhdessä esimerkiksi hiilidioksidin kanssa näiden synteettisten polttoaineiden tekoon, niin siinä tulee lisää kulurakennetta ja hyötysuhde laskee. Mutta sellaisessa maailmassa, missä on hyvin paljon uusiutuvaa sähköä tarjolla edullisen hintaan, niin tämä on ihan mielenkiintoinen ratkaisu.

Jotta ilmastonmuutosta saadaan hillittyä riittävän ajoissa, tarvitaan Nesteen Lehmuksen mukaan biopolttoaineita, moottoritekniikan kehitystä, sähköautoja ja kaikkia vaihtoehtoja rinnakkain.

– Tässä on rajallinen aika käytössä. Ratkaisut täytyy rakentaa toteutettavissa olevien varaan. Kaikkihan toivoisivat, että löytyy se "silver bullet", joka ratkaisee kaiken, mutta sellaista ei välttämättä löydy.

Nesteen tutkimuksesta ja tuotekehityksestä vastaava johtaja Petri Lehmus muistuttaa, että synteettiset polttoaineet vaativat jättimäisen panostuksen infrastruktuuriin.

– Jonkun ratkaisun vaikuttavuus koostuu siitä, kuinka hyvä se on ja, kuinka nopeasti se on käyttöön otettavissa isossa mittakaavassa.

Mutta uusiutuva vety Nestettä kiinnostaa ja pian myös metsätähteistä tehty biopolttoaine, jota tähän saakka ei ole kannattanut valmistaa.

Erikoissyyttäjä Robert Muellerin kiihkeästi odotetun Venäjä-tutkinnan tulokset saivat Yhdysvalloissa ristiriitaisen vastaanoton. Presidentti Donald Trump tulkitsi tulokset voitokseen kun taas demokraatit tähdensivät, että tutkinta ei vapauttanut presidenttiä kokonaan syytöksistä.

Oikeusministeri William Barrin laatiman tiivistelmän mukaan Muellerin tutkinnassa ei löytynyt todisteita siitä, että Trump tai hänen presidentinvaalikampanjansa olisi vehkeillyt venäläisten kanssa.

Sen sijaan Mueller ei ota suoraan kantaa siihen, syyllistyikö Trump oikeuden estämiseen. Raportti esittelee kunkin toimen osalta todisteita ”kysymyksen molemmin puolin”, ja Muellerin itsensäkin mukaan asia on vaikea. Julkisuudessa arvostelua on herättänyt etenkin se, että Trump erotti Venäjä-tutkintaa aiemmin johtaneen liittovaltion poliisin FBI:n johtajan James Comeyn keväällä 2017.

– Vaikka tämä raportti ei päättele, että presidentti syyllistyi rikokseen, se ei myöskään vapauta häntä epäilyistä, Barr siteeraa Muelleria.

Barrin mukaan asia jää näin ollen oikeusministerin päätettäväksi. Hän itse sekä apulaisoikeusministeri Rod Rosenstein eivät pidä näyttöä riittävänä presidentin syyttämiseksi.

– Meidän tulkintamme mukaan raportti ei tunnista toimia, jotka muodostavat oikeuden estämistä koskevan rikoksen, Barr kirjoittaa.

Kongressin demokraatit kävivät heti Barrin kimppuun ja vaativat koko raportin tuomista välittömästi julki. Edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi sekä senaatin vähemmistöjohtaja Chuck Schumer huomauttivat, että Barr on aiemmin arvostellut Muellerin tutkintaa eikä häntä voi pitää riippumattomana henkilönä asiassa.

– Hän ei ole puolueeton tarkkailija eikä siinä asemassa, että voisi tehdä objektiivisia päätelmiä raportista, Pelosi ja Schumer sanovat yhteisessä tiedotteessaan.

Demokraattiedustajat tähdentävät, että Mueller ei vapauta Trumpia oikeuden estämistä koskevista syytöksistä.

Valkoinen talo julisti synninpäästöä

Tuoreissa reaktioissa julki tulleita tietoja pidettiin laajasti suurena voittona Trumpille, joka on useaan otteeseen syyttänyt tutkintaa noitavainoksi. Muellerin tulkinta siitä, että Trumpin kampanja ei syyllistynyt vehkeilyyn venäläisten kanssa, toimii Trumpin vaaliaseena hänen kampanjassaan toiselle kaudelle.

Valkoinen talo julisti heti tiivistelmän julkaisun jälkeen Muellerin raportin olevan täydellinen synninpäästö Trumpille, vaikka näin tulokset eivät osoittaneet. Myöhemmin Trump toisti saman tviitissään.

– Ei vehkeilyä, ei estämistä, täysi vapautus, Trump julisti.

Kommentoidessaan asiaa toimittajille Floridassa Trump sanoi tutkinnan olevan "laiton ja epäonnistunut yritys hänen kaatamisekseen".

– On sääli, että maan piti käydä läpi tämä, hän sanoi.

Valkoisen talon neuvonantaja Kellyanne Conway kiirehti onnittelemaan Trumpia Twitterissä.

– Tänään voitit vuoden 2016 vaalit jälleen. Ja sait lahjan vuoden 2020 vaaleihin, hän tviittasi.

Venäjä hakkeroi tietoja ja vuoti niitä Wikileaksin kautta

Muellerin raportista käy ilmi, että Venäjä pyrki vaikuttamaan presidentinvaaleihin pääasiassa kahdella keinolla. Niistä ensimmäinen oli niin sanotun Pietarin trollitehtaan pyrkimys tuottaa ja jakaa valheellista tietoa Yhdysvalloissa saadakseen aikaan yhteiskunnallista eripuraa, ja lopullisena tavoitteena oli vaikuttaa vaalitulokseen.

Oikeusministeri Barr kertoo raportissa todettavan, ettei kukaan yhdysvaltalainen tai Trumpin kampanjan työntekijä juoninut tai tietoisesti ollut tekemisissä trollitehtaan kanssa, vaikka useat Venäjän kanssa tekemissä olevat tarjoutuivat kampanjan avuksi.

Toinen keino oli Venäjän hallinnon pyrkimys tietokoneita hakkeroimalla kerätä ja levittää tietoa vaaleihin vaikuttamiseksi. Erikoissyyttäjän mukaan Venäjän hallinnon toimijat onnistuivat hakkeroimalla saamaan käsiinsä sähköposteja demokraattien ehdokkaan Hillary Clintonin kampanjasta ja demokraattien organisaatioista. Näin saadut tiedot jaettiin julkisuuteen käyttäen useita eri kanavia, kuten WikiLeaksia.

Venäjän toimien perusteella Mueller syyttää useita Venäjän sotilasviranomaisia pyrkimyksistä hakkeroitua tietokoneisiin Yhdysvalloissa tarkoituksenaan vaikuttaa presidentinvaaleihin.

Katseita suunnataan jo muihin tutkintoihin

CNN:n mukaan julkaistu nelisivuinen tiivistelmäkirje on täysin Barrin käsialaa eikä Muelleria konsultoitu sen laatimisessa.

Barr kirjoittaa kirjeessään, että tavoitteena on julkaista raportista niin suuri osa kuin lain mukaan on mahdollista, sillä hän on tietoinen asian herättämästä julkisesta kiinnostuksesta. Barrin mukaan julkistamisen aikataulu riippuu siitä, kuinka nopeasti ministeriö saa selvitettyä, mitkä osat sisällöstä on lain mukaan pidettävä salassa.

Demokraatit ovat uhanneet vaatia raportin julkistusta oikeusteitse, jos muu ei auta.

Demokraatit ovat suunnanneet huomiota jo Trumpin muita toimia perkaaviin tutkintoihin, joita on käynnissä pitkälle toistakymmentä eri tahoilla, muun muassa useissa kongressin valiokunnissa. Muellerin tehtävänanto oli rajattu Venäjään ja oikeuden estämiseen. Liittovaltion syyttäjät tutkivat esimerkiksi syytöksiä Trumpin verovälttelystä sekä hänen virkaanastujaiskomiteansa rahankäyttöä.

Ilma oli sakeana kysymyksiä, kun SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne maaliskuun alussa palasi eduskuntaan pitkän sairausloman jälkeen.

Pääministerikisan ennakkosuosikki sairastui vakavasti joulun pyhinä lomamatkalla Espanjassa. Tiedot keuhkokuumeen ja sydänvaivojen hengenvaarallisuudesta täydentyivät tipoittain kotimaassa, mikä herätti vain lisää kysymyksiä.

Rinne: Olen työkykyinen pääministerin tehtävään

Rinteen paluukahveja tarjottiin perjantaiaamuna, 1. maaliskuuta eduskunnassa SDP:n ryhmähuoneessa. Rinne joutui vastailemaan kysymyksiin, pystyykö hän rankan sairastelun jälkeen hoitamaan pääministerin tehtävää.

– Oma tunne on, että ilman muuta, ja tämän on lääkäri vahvistanut, Rinne kuittasi kyselyt.

Sepelvaltimotautia sairastava Rinne kertoi olleensa kolme viikkoa Kiljavalla kuntoutuksessa.

– Lääkärintodistuksen mukaan olen nyt työkykyinen kansanedustajan tehtävään ja vastaaviin tehtäviin, joka pitää sisällään ministerin ja pääministerin tehtävät, Rinne vakuutti Ylen haastattelussa.

Rinteen johdolla demarit lähtivät vastahyökkäykseen ja tivasivat terveystodistuksia myös muilta pääministeriehdokkailta.

Vaalitoreilla ja vaalitenteissä Rinteen päivän kunto on vaalipäivään saakka jatkuvassa tarkkailussa.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on tänä iltana haastateltavana Ylen tentissä. Voit katsoa tentin suorana Yle Areenassa tai suorana TV1:ssä klo 21.

SDP:n äänestäjistä lähes puolet eläkeläisiä

Taloustutkimuksen Ylelle tekemien puoluekannatusmittausten tausta-aineistosta selviää, että sosiaalidemokraattien suosio on noussut eniten eläkeläisten joukossa.

Kesäkuussa 2015 eläkeläisistä noin viidennes kannatti demareita.. Helmi-maaliskuussa 2019 eläkeläisistä joka kolmas tuki SDP:tä. Puolueen äänestäjistä eläkeläisiä on peräti 44 prosenttia.

SDP oli eläkeläisten joukossa suosituin puolue jo ennen Antti Rinteen viime kevään vappupuhetta, jossa Rinne lupasi alle 1 400 euron eläkkeisiin sadan euron korotuksen. Eläkelupaus on vahvistanut demareiden eläkeläiskannatusta, ja eläkeläiset ovat ärhäköitä äänestäjiä.

Eduskuntavaalien lähestyessä muiden puolueiden kompurointi on tasoittanut Rinteen ja SDP:n tietä vaalivoittoon, mutta horjahduksiin vaalikampanjan loppumetreillä ei ole varaa. Tulevat vaalit ovat todennäköisesti Antti Rinteen viimeinen mahdollisuus nousta pääministeriksi.

Vain pääministerin salkku kelpaa demareille

Rinteen ensimmäinen yritys pääministeriksi koki mahalaskun.

Kevään 2015 eduskuntavaaleissa SDP romahti historiallisen heikolla 16,5 prosentin ääniosuudellaan neljänneksi suurimmaksi puolueeksi. Vaalitappion jälkipyykissä Rinnettä moitittiin epäonnistumisesta vaalitenteissä.

Eduskuntavaalien jälkeen Rinne koki uuden pettymyksen, kun vaalivoittaja, keskustan Juha Sipilä liputti sisäisten riitojen repimät demarit ulos hallitusneuvotteluista.

Oppositiossa sosiaalidemokraattien kannatus on pomppinut ylös ja alas, vaikka demarit ovat saaneet nauttia ilmaisesta arvonnoususta, kun Sipilän porvarihallitus on iskenyt päätään ammattiyhdistysliikkeen puolustusmuuriin.

Rinne sai puoluejohtajan jatkovaltakirjan helmikuun 2017 puoluekokouksessa vasta äänestyksen jälkeen. Työrauhaa ei kauan kestänyt, sillä kevään 2017 kuntavaaleissa kokoomus porhalsi suurimmaksi puolueeksi.

Kuntavaalien hopeasija hieman yli 19 prosentin ääniosuudella ei ollut häävi oppositiokauden puolivälin todistus. Tuskaa lisäsi vihreiden nousu kesän 2017 kannatusmittauksissa ohi SDP:n. Rinteen onneksi vihreät sortui kuitenkin johtajakriisiin.

Rinne käänsi SDP:n suunnan vasemmalle

Rinteen vaikeudet eivät ole demareille uusi ilmiö.

Entiselle valtapuolueelle viime vuodet ovat olleet vaikeita. Keväällä 2003 SDP:llä oli vielä käsissään tasavallan presidentin, pääministerin ja ulkoministerin värisuora.

Paavo Lipponen hävisi kevään 2003 eduskuntavaalit. Presidentti Tarja Halosen seuraajaksi ei vuoden 2012 vaaleissa valittu demaria – Lipponen koki presidentinvaalissa murskatappion. Erkki Tuomiojan pitkä kausi ulkoministerinä kesti vuodet 2000–2007 ja 2011–15.

Paavo Lipposen pitkä valtakausi SDP:n puheenjohtajana vuosina 1993–2005 ja sinipunahallitusten pääministerinä vuosina 1995–2003 käänsi puolueen linjaa oikealle. Lipposen vahva ote närästi vasemmistodemareita.

Erkki Tuomiojan päiväkirjat vuosilta 1998–2000 paljastavat, että Antti Rinne arvosteli Lipposen oikeistolinjaa ja kaivoi maata Lipposen jalkojen alta jo 1990-luvun lopulla.

Ammattiyhdistysliikkeen tukema Rinne haastoi toukokuun 2014 puoluekokouksessa SDP:tä vuodesta 2008 johtaneen Jutta Urpilaisen, joka oli vasemmistodemareiden mielestä horjahtanut talouspolitiikassa liikaa oikealle hallitusyhteistyössä kokoomuksen kanssa.

Rinne kukisti Urpilaisen niukasti. Se oli ensimmäinen kerta, kun demareiden puheenjohtaja kaatui puoluekokouksen äänestyksessä. Rinne peri Urpilaiselta valtiovarainministerin salkun kesäkuussa 2014, kun Jyrki Kataisen (kok.) hallitus vaihtui Alexander Stubbin (kok.) hallitukseen.

Valtiovarainministerinä Rinne yritti kääntää hallituksen talouspolitiikkaa vasemmalle, mikä suututti hallituskumppani kokoomuksen ja erityisesti tuoreen pääministerin. Hallituskauden lopulla Rinteen ja Stubbin suhteet olivat jäätävät.

Rinteen ja Urpilaisen kaksintaistelu jakoi puolueen kahtia, mikä näkyi kevään 2015 vaaleissa ja vielä vaalien jälkeenkin.

Tällä hetkellä SDP:n julkikuva näyttää yhtenäiseltä – ainakin niin kauan kun näköpiirissä on pääministeripuolueen asema.

Vahvoja kärkiehdokkaita eri puolilla maata

Sosiaalidemokraattien kannatus on vahvinta Etelä-Suomessa ja perinteisillä teollisuus-Suomen alueilla.

Kevään 2017 kuntavaaleissa SDP oli suurin puolue muun muassa Tampereella, Vantaalla, Lahdessa, Porissa. Kotkassa, Lappeenrannassa ja Joensuussa. Vihreille demarit menettivät niukasti kärkipaikkansa Jyväskylässä.

Helsingissä SDP jäi kokoomuksen ja vihreiden pormestarikisan jalkoihin. Tuloksena oli historiallisen heikko, alle 14 prosentin ääniosuus, kun vielä vuoden 2004 vaaleissa sosiaalidemokraatit keräsivät pääkaupungin äänistä lähes 24 prosenttia.

Eduskuntavaaleissa demareilla on laaja kärki. Suurimmassa vaalipiirissä Uudellamaalla Mäntsälästä ponnistava puoluejohtaja Antti Rinne kisaa muun muassa eduskuntaryhmän puheenjohtajan, vantaalaisen Antti Lindtmanin kanssa.

Pirkanmaalla kärjessä on tamperelainen varapuheenjohtaja Sanna Marin, Lahden seudulla varapuheenjohtaja Ville Skinnari ja Vaasan vaalipiirissä entinen puoluejohtaja Jutta Urpilainen.

Oulun vaalipiirissä demarit saivat viime eduskuntavaaleissa läpi vain yhden edustajan. Lahden puoluekokouksessa talvella 2017 Rinteen haastanut Tytti Tuppurainen ei tällä kertaa jää vaalipiirin yksinäiseksi demariksi.

Tunnetuin luopuja on puoluejohtajana vuosina 2005–08 toiminut Eero Heinäluoma, joka tähtää nyt Euroopan parlamenttiin. Helsingin vaalipiirissä SDP:n vanhoja tuttuja nimiä ovat eduskunnan varapuhemiehen Tuula Haataisen ohella ikämiehet Erkki Tuomioja ja Pentti Arajärvi.

Maahanmuuttopolitiikka jakaa yhä demareita

Perussuomalaiset haastoi vielä kevään 2015 eduskuntavaaleissa sosiaalidemokraattien asemia SAK:laisten miesten suosikkipuolueena, mutta hallituksen kova linja työelämäpolitiikassa ehti muuttaa voimasuhteita jo ennen perussuomalaisten kesällä 2017 tapahtunutta hajoamista.

Maahanmuuttopolitiikassa SDP ja vasemmistoliitto ryhmittyvät perussuomalaisten ja sinisten kanssa puolustamaan Euroopan ulkopuolelta tulevan työvoiman tarveharkintaa.

– Maassa maan tavalla, yritti Jutta Urpilainen jo keväällä 2010 padota perussuomalaisten vyöryä.

Rinne tuntee houkutusta punavihreään

Eduskuntavaalien alla Rinne on puhunut, että kokoomuksella ja keskustalla ei ole nykyisillä linjauksillaan asiaa hallitukseen.

Ylen vaalikoneessa SDP, vihreät ja vasemmistoliitto löytävät usein toisensa. Eduskunnassa punavihreän opposition on ollut helppo löytää yhteinen sävel.

Turvallisuuspolitiikassa SDP, vihreät ja vasemmistoliitto asettavat kyseenalaiseksi puolustusvoimien toiveet Hornet-hävittäjien korvaamisesta 64 uudella hävittäjällä.

Kyselyjen mukaan RKP:n ja kristillisdemokraattien täydentämälle punavihreälle hallitukselle vosi löytyä tulevassa eduskunnassa niukka enemmistö, mutta myös oppositio olisi silloin vahva.

Lopulta hallituspohjan ratkaisee kuitenkin vaalitulos. Ennen vaaleja tehtyjen kannatusarvioiden mukaan hallitusneuvotteluista on tulossa vaikeat, kun kaksi suurinta puoluetta näyttäisi jäävän yhdessä selvästi alle sadan eduskuntapaikan.

Vaikka Rinne tuntisi henkilökohtaisesti houkutusta punavihreän vasemmistohallituksen kasaamiseen, niin vaalivoittajanakin hän joutuu todennäköisesti kosioretkelle kokoomuksen tai keskustan suuntaan.

Sosiaaliturvan uudistamisessa demarit ja kokoomus ajavat vastikkeellista sosiaaliturvaa, ja Sipilän johdolla myös keskusta on tehnyt irtioton perinteisestä perustulomallista. Vasemmistoliito ja vihreät ovat jääneet kahdestaan perustulonurkkaan.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen putkiremontiissa sosiaalidemokraatit ja kokoomus löytävät helposti toisensa samasta leiristä suurten kaupunkien kanssa. Kokoomusjohto on myös muokannut malliaan valinnanvapaudesta demareiden makuun paremmin sopivaksi.

Tasapainoilua teollisuuden ja vihreiden välissä

SDP lupaa muutosta Sipilän hallituksen politiikkaan, joka on demareiden mukaan jakanut suomalaisia köyhiin ja rikkaisiin. Rinne on muun muassa luvannut peruuttaa Sipilän hallituksen luoman, kiistellyn työttömyysturvan aktiivimallin.

Entisenä ammattiliittojohtajana Rinne voi luottaa ammattiyhdistysdemareiden tukeen vaaleissa

SDP on moittinut Sipilän hallitusta sanelusta työelämän uudistusten valmistelussa ja lupaa tilalle "aitoa" kolmikantaista vuoropuhelua. Rinteen vetoomukset paluusta laajoihin työmarkkinasopimuksiin ovat saaneet työnantajilta kylmän vastaanoton.

SAK:n perinteiset demarilinnakkeet Teollisuusliitto ja Paperiliitto tuovat painetta SDP:n ilmasto- ja ympäristölinjauksiin. Puolueen sisällä kasvaa punavihreä ryhmä, joka vaatii rajoituksia muun muassa metsien hakkuille.

Puoluejohtaja Rinne joutuu tasapainoilemaan perinteisen teollisuusväen ja vihreitä arvoja edustavan ympäristöväen välissä. Tämä on näkynyt Rinteen haparointina esimerkiksi metsien hakkuita koskevassa keskustelussa.

Jutusta voi keskustella maanantaina 25.3.2019 klo 22:een saakka.

Lue myös:

Etsi ehdokkaasi Ylen vaalikoneessa!

Lue, katso ja kuuntele Ylen parhaat vaalijutut

Lue täältä kaikki Ylen puolueanalyysit

Erilainen pääministeritentti: Antti Rinne haluaisi tavata Putinin, koska hän on arvoituksellinen johtaja – video

Norjassa merihätään eilen joutuneen matkustaja-alus Viking Skyn matkustajat kertovat kauhun hetkistä laivan sisällä.

Viking Sky joutui merihätään, kun sen moottorit lakkasivat toimimasta ja voimakkaat, aika ajoin jopa 15-metriset aallot heittelivät alusta.

Viking Skylla oli yhteensä melkein 1 400 ihmistä, joista vajaat 500 evakuoitiin helikoptereilla.

– Laiva alkoi keinua edestakaisin 90-asteen kulmassa. Meillä ei ollut aikaa edes kerätä tavaroitamme, vaan meidän piti siirtyä pikaisesti evakuointialueelle, Allan Dullberg kertoi Norjan yleisradioyhtiö NRK:lle.

74-vuotias Dullberg evakuoitiin helikopterilla yhdessä hänen 71-vuotiaan vaimonsa Susanin kanssa.

– Meidän sidottiin yhteen ja hinattiin ylös. En pelännyt, koska ehdin jo tänä vuonna hyppäämään laskuvarjohypyn, Susan Dullberg naureskeli.

Matkustajista 13 on edelleen sairaalahoidossa. Heistä yhden tila on yhä vakava.

Matkustajista kaikkiaan 25 on tarvinnut sairaalahoitoa. Useat loukkaantuneista ovat iäkkäitä.

– Yksi luukuista irtosi ja kahden ja puolen metrin aalto syöksyi sisään laivaan. Se heitti meidät kaikki kumoon...ihmisiin osui tuoleja ja pöytiä, ja he saivat niistä leikkaushaavoja, William Barrie Anderson kertoi.

Hänen mukaansa tunnelma oli kuin Titanicilla.

Robyn Pierpoint ja hänen vaimonsa kertoivat istuneensa matkustamon tuoleilla, kun myrskyaallokko iski.

– Kaksi tuolia edestämme irtosivat ja lensivät baaria kohti. Hälytyssireeni alkoi soida ja poistuimme paikalta. Sen jälkeen uskon, että salin katto sortui, hän kertoo.

Rodney Horgan oli syömässä, kun laiva alkoi kallistua.

– Aluksi luulimme, että kyseessä oli vain tavallista kovempi aallokko. Laiva alkoi kallistua pahasti ja ihmiset kaatuilivat ruokiensa päälle, hän kertoo.

– Vaimoni seisoi edessäni ja yht'äkkiä aalto pyyhkäisi hänet tiehensä. Sillä hetkellä ajattelin, että tämä on tässä. Ajattelin, että laiva täyttyy vedellä ja kuolemme, Horgan muistelee kauhunhetkiään.

Lue myös:

Norjan viranomaiset: Ennakkotietojen mukaan Viking Skyn olisi pitänyt selvitä myrskysäästä

Merihädässä Norjan rannikolla ollut risteilyalus saatu hinattua maihin – lähes 500 ihmistä evakuoitu

Biologit Jouni Issakainen ja Kati Pihlaja ja puutarhaneuvos Arno Kasvi tarkastelevat Turun sataman läheisyydessä kasvavaa misteliesiintymää. Kasvi viihtyy puoliloisena puiden kuten läheisen omenapuun oksilla.

Työryhmä laskee samasta puusta useita yksilöitä. Mistelijahti on ollut käynnissä Turun seudulla jo muutaman vuoden ajan.

– Ensimmäiset tiedot tulivat noin neljä vuotta sitten. Olemme eurooppalaisella tasolla, kun meillä on näin kauniita mistelikasvustoja, joissa on näin paljon marjoja, ihastelee Arno Kasvi.

Kasvi kertoo olleensa mistelien saapumisesta Turkuun niin ihmeissään, että hänen täytyi varmistaa kasvilaji biologeilta, vaikka hän oli tottunut viljelemään misteleitä tutkijoiden tarpeisiin Ruotsissa.

– Koin velvollisuudekseni selvittää mistelin levinneisyyttä, kun siitä alkoi tulla yleisöhavaintoja. Tämä on pohjana tulevaisuuden tutkimuksille, kertoo biologi Jouni Issakainen.

Sen jälkeen alkoi varsinainen mistelijahti. Issakainen ja Kasvi ovat ajaneet pitkin Varsinais-Suomea ja kartoittaneet tarkasti eri alueita. Lisäksi työryhmä on ottanut vastaan yleisövihjeitä Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan sähköpostin välityksellä.

– Olemme tehneet tieteellisen tutkimuksen tästä kasvista. Julkaisemme tutkimuksemme kasvitieteellisessä Lutukka-lehdessä huhtikuussa, kertoo Issakainen.

Mistelipensaan kehittyminen vaatii vuosia

Biologi Jouni Issakainen näyttää mistelin oksan avulla, kauanko puoliloisena puiden oksilla viihtyvän mistelin juurtuminen ja kasvaminen kestävät.

– Siemen on ollut tässä tyvessä ja juuret ovat tunkeutuneet puun sisään. Joka vuosi verso tekee uuden vuosikasvaimen, joka haaroittuu. Tämäkin on ainakin viisi vuotta vanha misteli, kertoo Issakainen ja tarttuu lopuksi lehteen, jonka hangasta aukeaa kukka noin kuukauden sisällä.

Issakainen kertoo, että Turun seudulla on sekä naaras- että uroskasveja, ja ne voivat pakkastalven jälkeen hyvin.

Biologi Kati Pihlaja on tutkinut kartoitustyössä tarkasti kasvien alkuperää ja rakennetta. Emokasviksi on ehdolla Naantalissa havaittu misteli, joka on valitettavasti kadonnut metsänhoitotoimien vuoksi. Siitä mahdollisesti koko Turun esiintymä on saanut alkunsa.

– Olemme kirjanneet ylös misteleistä niiden isäntäpuut ja missä kohtaa puussa misteli kasvaa. Useista misteleistä on otettu näyte Turun yliopiston kasvimuseoon. Se on tutkijoiden käytettävissä ikuisuuteen asti, kertoo Pihlaja.

Pihlaja painottaa, että kyseessä on ainutlaatuinen tilanne. Misteli on uusi laji, joka on levinnyt Suomeen ja tutkijat ovat pystyneet seuraamaan leviämisen alkuvaihetta tarkasti.

Siemen levinnyt kukkakimpusta tai linnun kakasta?

Misteliä on Turun seudulla Kaarinasta Naantaliin ulottuvalla alueella. Yksittäisiä havaintoja tutkijat ovat saaneet myös Jokioisilta, Tampereelta ja Kemiönsaarelta. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että pääosin misteleitä on Turun seudulla.

Biologi Jouni Issakainen kertoo, että tarkkaa syytä mistelin saapumiseen ei ole pystytty selvittämään. Ahvenanmaan suunnasta ei ole havaittu tulevan mistelirintamaa, vaan kyseessä on yksittäinen saareke Turun ympärillä.

– Epäilemme, että linnut olisivat voineet viedä tyttö- ja poikamarjan kukkakimpusta tai vanhoista koristeista jonnekin puun oksalle. Siemen on tarttunut siihen ja emokasvustot ovat lähteneet liikkeelle. Ihminen on tuskin käynyt liimaamassa näin monta siementä korkeidenkin puiden hennoille oksille pitkin Turun seutua, sanoo Issakainen.

Biologit ovat pohtineet, että rastaat ovat saattaneet levittää misteliä urakalla syötyään valkoisia mistelin marjoja.

– Rastaan pyllystä tulee limasiimaa ja se tarttuu oksaan. Rastaat ovat ehkä pitäneet näistä omenapuista. Ne ovat saaneet tästä läheltä ruokaa ja paikka on avara ja turvallinen, pohtii Issakainen.

Ilmastonmuutoksen vaikutusta tutkijat ovat myös pohtineet. Ihminen on todennäköisesti auttanut mistelin meren yli Suomeen. Se voi lisääntyä täällä, koska ilmasto lämpenee.

Misteli kannattaa jättää rauhaan

Ruotsissa misteli on rauhoitettu kasvi, mutta Suomessa uusi tulokas ei nauti lain suojaa. Biologi Jouni Issakaisen mukaan sen leviämistä kannattaa seurata.

– Misteli ei ole tuhokasvi, vaan mielenkiintoinen luonnonilmiö. Suhtautuisin siihen ihaillen. Se on puuvartinen pensas, joten sitä ei saa katkoa toisen maalta, muistuttaa Issakainen.

Ammattimaisissa hedelmätarhoissa sitä voi pitää kurissa.

Puutarhaneuvos Arno Kasvi on tottunut antamaan neuvoja kotipuutarhureille. Hän toppuuttelee intoa kasvattaa sitä kotipihalla.

– Misteliä on tosi vaikeaa saada lisääntymään. Itse olen saanut kasvatettua sitä, mutta olenkin ollut vuosikausia töissä kasvitieteellisessä puutarhassa. Se on vaikeimpia kasveja lisätä ihmiskäsin, pohtii Kasvi.

Haittaa siitä ei ole, jos se on omassa omenapuussa. Kasvi on iloinen, että suomalaiset ovat olleet niin kiinnostuneita mistelistä.

Työryhmä ottaa edelleen mielellään vastaan yleisöhavaintoja misteleistä Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan sähköpostin välityksellä osoitteeseen puutarharuissalo@utu.fi.

Aihetta voi kommentoida jutun alla. Keskustelu sulkeutuu maanantaina 25.3. kello 17.00.

"Sitä vain mietti, että ei tämä voi olla totta, miksi näin kävi mulle ja miten tästä mennään eteenpäin. Ja mitä kaikkea pitää nyt järjestää ja tehdä."

Näin kuvailee seinäjokelainen Sanna-Liisi Kaski sokkitilaansa muutama vuosi sitten. Hänen miehensä Timo Kaski sairastui harvinaiseen Arnold-Chiarin oireyhtymään vuonna 2014.

Tämä tapahtui samaan aikaan, kun Sanna-Liisi ja Timo saivat järkyttävän viestin pohjoisesta – Timo Kasken vanhemmat olivat kuolleet äkillisesti traagisessa auto-onnettomuudessa.

– Siitä lähti menetysten, sairastelun ja pelon kierre, Sanna-Liisi Kaski kuvaa.

Kasket kuulivat tuolloin ensimmäistä kertaa henkisestä ensiavusta. Sitä oli tarjolla Seinäjoen keskussairaalassa.

Sanna-Liisille tuo kohtaaminen ei kuitenkaan jäänyt ainoaksi.

Apuna kriisin ensimmäisissä tunneissa

Akuuttia kriisiapua on tarjolla tänä päivänä jo melko hyvin ja kellon ympäri. Kuntien sosiaalipäivystys, kirkko ja järjestöt ovat valmiudessa järjestämään kriisiapua hyvinkin nopeasti.

Terveydenhuollossa ja sairaaloissa kriisiapua on tarjolla yleensä jo ensihoidosta alkaen, ja hoitohenkilökunta ohjaa asiakkaita ja potilaita psyykkisen ensiavun saamisessa.

Nopean konkreettisen avun saaminen vaihtelee kuitenkin suuresti. Seinäjoen keskussairaalassa on kehitetty henkisen ensiavun malli, joka on Suomessa poikkeuksellinen.

Sairaalassa päivystää aina yksi kriisiapukoulutuksen saanut henkisen ensiavun päivystäjä, joka kuuluu sairaalan henkilökuntaan. Hän tulee sairaalaan vaikka kotisohvalta keskellä yötä.

Tätä voisi kutsua matalan kynnyksen akuutiksi kriisiavuksi. Hea-päivystäjän tehtävä on kannatella asiakasta tai potilasta kriisin yli, auttaa käytännön asioissa ja huolehtia, että ihminen selviää lähitunneista ja seuraavasta päivästä kriisissä.

Päivystäjä on linkki hoitohenkilökunnan ja asiakkaan välillä.

Hea-päivystäjät ovat myös sairaalan työntekijöiden tukena esimerkiksi traumaattisten hoitotilanteiden jälkikäsittelyssä.

Asiakas kohdataan ihmisenä, ei potilaana

Kun Timo Kasken sairaus paheni ja hän joutui teholle, Sanna-Liisi Kaski muisti, että hänen puhelimessaan oli edelleen henkisen ensiavun yhteystiedot. Hän päätti soittaa päivystäjälle, koska kuolema kävi usein mielessä.

Päivystäjä oli sama henkilö, jonka kanssa Kaski tapasi ensimmäisellä kerralla. Asia oli siis jo ennestään päivystäjällekin tuttu.

Seinäjoen keskussairaalan henkisen ensiavun yksi lähtökohta on, että asiakas tai potilas kohdataan ihmisenä, joka on kohdannut kriisin. Hänelle ei siis kirjata erikseen esimerkiksi sairaskertomusta.

– Koin sen itse tärkeänä, että läsnä ei ollut henkilö, joka kirjasi vain koko ajan ylös tapahtuneita asioita. Hän osasi pitää keskustelun kasassa ja välillä vain kuunteli, Kaski kuvailee.

Akuuttiin kriisiapuun päätettiin satsata

Ajatus henkisen ensiavun päivystysringistä syntyi Seinäjoen keskussairaalassa 1990-luvun alussa. Tuolloin huomattiin, ettei esimerkiksi ensiavun hoitohenkilökunnalla ole aikaa kohdata potilaiden omaisia, jotka voivat olla potilaan lisäksi sokkivaiheessa.

Kriisiapua ei ollut myöskään juuri saatavilla.

Henkisen ensiavun laajamittainen koulutus aloitettiin 1993. Varsinainen työ alkoi Seinäjoella 1995 ja on jatkunut sairaalassa nyt lähes 25 vuoden ajan.

Tänä päivänä keskussairaalan päivystyksessä on myös oma hea-huone, jossa päivystäjä tapaa omaisia ja potilaita.

– Aika monessa sairaalassa tätä työtä tekevät esimerkiksi sairaalateologit ja psykologit. Sairaanhoitajat ottavat varmasti läheiset huomioon sen verran, mitä omalta työltään ehtivät. Tämä työ ei siis jää muuallakaan missään nimessä tekemättä, malli on vain eri, muistuttaa henkisen ensiavun johtaja ja traumaterapeutti Mirja Fältmars Seinäjoen keskussairaalasta.

"Kannustan jatkamaan sitä ehdottomasti"

Seinäjoen henkisen ensiavun mallia kokeiltiin jonkin aikaa Porissa Satakunnan keskussairaalassa (nyk. Satasairaala). Porissa on edelleen päivystävä hea-työntekijä, mutta hänet hälytetään ainoastaan työntekijöiden avuksi henkisesti traumaattisen hoitotilanteen jälkeen.

– Toimintamalli muuttui, ja meillä on tällä hetkellä psykiatrinen sairaanhoitaja kahdessa vuorossa kello 8 ja 22 välisenä aikana. Sairaanhoitaja voi auttaa asiakkaita myös kriisitilanteissa, kertoo ylilääkäri Janne Kekki Satasairaalasta.

Psykiatrisen sairaanhoitajan päivystys on käytössä Kekin mukaan muun muassa myös Lahdessa.

Kekki luottaa myös ensihoitoon henkisen ensiavun antamisessa. Hea-koulutuksissa käyvät hänen mukaansa työntekijät kenttäjohtajista lähtien, jotta he osaisivat tunnistaa kriisiavun tarpeen jo esimerkiksi paikan päällä onnettomuustilanteessa.

– Seinäjoen malli kuulostaa edelleen todella hyvältä ja kannustan jatkamaan sitä ehdottomasti, jos vain resurssit sen sallivat, Kekki lisää.

Vaihtelua sairaanhoitopiireittäin

THL:n mielenterveysyksikön tutkimusprofessori Timo Partonen ei ole kuullut muualla järjestettävän henkistä ensiapua samassa mittakaavassa kuin Seinäjoella.

– Järjestely on varmasti parhaimmasta päästä koko Suomessa. Kuulostaa erittäin hyvältä, että henkilökunta on sitoutunut tähän ja myös halunnut järjestelyä ylläpitää, Partonen toteaa.

Henkisen ensiavun järjestäminen ja toteuttaminen vaihtelee sairaanhoitopiireittäin. Ilman hoitoa ei siis sairaalassakaan kukaan jää, ja tarvittaessa apua on saatavilla. Seinäjoen malli on kuitenkin Partosenkin mielestä poikkeuksellinen.

Sairaanhoitopiirin johdon tukemaa toimintaa

Henkisen ensiavun johtaja Mirja Fältmars luottaa, että henkisen ensiavun tarjoaminen säilyy tulevaisuudessakin osana Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin palvelua.

Tähän uskoo myös johtavan ylilääkärin sijainen ja operatiivisen toiminta-alueen johtaja Matti Viitanen Seinäjoen keskussairaalasta. Toimintamalli maksaa ja siihen satsataan resursseja sairaanhoitopiirin budjetista.

– Välillä tämän mallin kustannuksista on hiukan keskusteltu, mutta ne keskustelut on saatu vaiennettua varsin nopeasti. Tämä on äärimmäisen tärkeää ja näin päästään tukemaan ihmistä välittömästi. Tämä helpottaa myös kriisiryhmien työtä jatkossa, Viitanen toteaa.

"En olisi jaksanut kertoa omaa tarinaani aina uudestaan"

Sanna-Liisi Kasken mies Timo kuoli kesällä 2017. Tuolloin Kaski koki, että tarve henkiselle ensiavulle oli entistä suurempi. Tälläkin kertaa päivystäjä oli sama ihminen, joka oli kulkenut taustalla ja tiesi Kasken menneisyydessä olevista tapahtumista jo valmiiksi.

Kaski uskoo, että hän olisi hakenut kriiseissään apua muualta, mikäli sitä ei olisi ollut sairaalassa itsessään tarjolla. Hän arvelee kuitenkin, että avun saaminen olisi voinut kestää kauankin.

– Olisin ehkä mennyt 1-2 kertaa johonkin ajanvarauksella, ja seuraavalla kerralla siellä olisi ollut jo paikalla eri henkilö. Itse en olisi ainakaan jaksanut kertoa omaa tarinaani aina uudestaan. Lapsetkin kävivät varmasti mieluummin saman henkilön luona ja samassa sairaalaympäristössä. Sinne oli myös helpompi mennä, koska sairaalaympäristössä jouduimme viettämään aikaa muutenkin.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan pitää mahdollisena, että Istanbulin maailmankuulu rakennus Hagia Sofia muutetaan moskeijaksi.

Erdogan mainitsi asiasta, kun häneltä kysyttiin tv-haastattelussa nykyisin museona toimivan Hagia Sofian pääsymaksun poistamisesta.

– Se ei ole mahdotonta. Mutta silloin emme käyttäisi nimeä museo, vaan Hagia Sofian moskeija, Erdogan sanoi.

– Turistit tulevat ja menevät Sinisessä moskeijassa. Maksavatko he mitään? No, me teemme saman Hagia Sofiassa, Erdogan sanoi viitaten Istanbulin kuuluisaan moskeijaan.

Arkkitehtuurin mestariteoksena pidetty Hagia Sofia rakennettiin 500-luvulla kirkoksi, ja se oli aikanaan kristillisen Bysantin imperiumin pääkaupungin Konstantinopolin huomattavin rakennus ja ortodoksisen kirkon keskus. Turkkilaisten vallattua Konstantinopolin 1453 rakennus muutettiin moskeijaksi. 1930-luvulla siitä tehtiin museo modernin Turkin valtion perustajan Mustafa Kemal Atatürkin maallisen ideologian mukaisesti.

Turkin naapurimaa Kreikka on ajoittain esittänyt huolensa Hagia Sofian tulevaisuudesta, kun vaatimuksia sen muuttamisesta museosta moskeijaksi on esitetty. Viime vuonna Turkin korkein oikeus hylkäsi vaatimuksen, jonka mukaan muslimien rukoileminen rakennuksessa sallittaisiin jälleen.

Erdogan kampanjoi parhaillaan AKP-puolueensa hyväksi, sillä Turkissa järjestetään sunnuntaina paikallisvaalit.

Puolueet joutuvat nyt miettimään toden teolla, miten demokratia eli kansanvallan toteutuminen vaaleissa turvataan. Kyse on siitä, uskaltavatko ehdokkaat kampanjoida aatteidensa puolesta, vai vaikenevatko he väkivallan pelossa.

Politiikan kentillä ilmapiiri on muuttunut aggressiivisemmaksi koko maassa, kertoo komisario Heikki Porola Helsingin poliisista. Helsingin poliisi vastaa myös valtionjohdon eli ministerien henkilösuojauksesta, ja on käynyt eduskuntapuolueiden kanssa tilannekuvaa läpi vaalien alla.

–Ärhäkkäämpi tilanne vaikuttaa olleen vaalikentillä jo pitkään, Porola arvioi.

Porolan mukaan kahdella viime päivinä tapahtuneella poliittisen väkivallan yrityksellä ei ole osoitettu olevan yhteyttä toisiinsa. Sen sijaan toimintatavoissa ja siinä, kenet yritetään vaientaa, on nähtävissä yhteisiä piirteitä.

–En tulkitsisi ammattimaiseksi, mutta kyllä määrätynlaista kohdentamista näyttää tapahtuvan. Epäasiallisen käyttäytymisen kumuloitumista määrättyä aatetta tai henkilöä kohtaan, Porola kertoi Yle uutisille.

Yhä useampi ehdokas vahvistaa itse kokeneensa ilmapiirin muutoksen. Kokoomuksen Juha Hakola on ollut ehdokkaana kunta- ja eduskuntavaaleissa vuosituhanneen taitteesta asti.

–Täytyy sanoa, että 2000-luvun alusta retorikka on muuttunut huomattavasti aggressiivisemmaksi. Se tulee tuolta somesta, Hakola arvioi.

Kun SDP:n Hanna Huumonen oli ensimmäisen kerran eduskuntaehdokkaana, rajuinta, mitä joutui hän kuuntelemaan oli eläkeläisten haukut pääministeri Paavo Lipposen aikaisista leikkauksista. Nyt ehdokkaan perhettä uhkaillaan suoraan.

–Tullaan iholle, uhkaillaan, sanotaan että selvitän osoitteen ja tulen perheen kimppuun.

–Tämän takia ei missään vaalijulkaisussani näy puhelinnumeroa, ja olen piilottanut omat osoitetiedot, ja perheen osoitetiedot, Huumonen sanoo.

Suojelupoliisi apuna

SDP:n Helsingin piirin toiminnanjohtaja Laura Ylitalo kertoo, että puolue on keskustellut turvallisuustilanteesta muun muassa suojelupoliisin kanssa. Ehdokkaiden kanssa turvakysymyksiin käytetään entistä enemmän aikaa.

–Erityisesti heidän, jotka ovat saaneet vihapostia ja uhkauksia sosiaalisessa mediassa ja muualla, Ylitalo sanoo.

Kokoomuksen puoluesihteerin Janne Pesosen mukaan puolueen kampanjatilaisuuksia ei ole merkittävästi häiriköity. Häirintä on ollut esimerkiksi puheiden päälle huutelua, myös vaalimainoksia on töhritty enemmän kuin aiemmissa vaaleissa.

Pesosen mukaan turvapuolta mietitään tarkkaan erityisesti suurissa tilaisuuksissa, joissa on puoluejohtoa paikalla. Lisäksi kokoomus muistuttelee kenttäväkeään säännöllisesti turvallisuuden huomioimisesta eri tilaisuuksissa.

– Koskaan näitä ei valitettavasti saada turvallisuuden näkökulmasta aivan aukottomiksi, koska tilaisuuksia on niin paljon, Pesonen sanoo.

Sunnuntaina Soini, tänään Ahmeed

Häirintä nousi otsikoihin, kun viikonloppuna mies yritti käydä ulkoministeri Timo Soinin (sin.) kimppuun Vantaalla Korson maalaismarkkinoilla.

Tänään vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Suldaan Said Ahmeed kertoi joutuneensa pahoinpitelyn uhriksi Helsingin Itäkeskuksessa. Helsingin poliisi kertoi Twitterissä, että asiaa tutkitaan lievänä pahoinpitelynä ja kunnianloukkauksena.

Vasemmistoliiton puoluesihteeri Joonas Leppänen sanoo, että lähtökohtaisesti kaikki häirintätapaukset ilmoitetaan viranomaisille.

– Kyllähän poliisin pitää varmistaa, että puolueet pystyvät kampanjoimaan rauhassa. Vaikka puolueet ovat erimielisiä, me olemme kuitenkin kaikki sitoutuneet siihen, että demokraattinen viitekehys on se, josta kamppaillaan, jolloin kaikki tällainen häirintä on hyökkäys demokraattista järjestelmää vastaan, Leppänen sanoo.

Ei yksin vaalikentille – liian iso riski

SDP, vihreät ja Feministinen puolue ovat kehottaneet ehdokkaitaan kampanjoimaan vähintään kaksin. Vihreiden Miettisen mukaan kampanjoiden tekijät saavat tarvittaessa apua turvallisuuskysymyksiin puoluetoimistolta.

Feministisen puolueen ehdokas Johannes Koski joutui sulkemaan osan sosiaalisen median tileistään vihaviestien takia.

–Kaikkia meidän ehdokkaita on häiritty sekä kuntavaaleissa että nyt eduskuntavaaleissa. Olemme sopineet, ettei kukaan kampanjoi yksin, koska se on vain liian iso turvallisuusriski, Koski sanoo.

Koskeen kohdistuneet uhkailut jatkuivat yksityisviesteissä.

–Osassa puhuttiin katolta putoamaisesta, pään katkaisemisesta, luodeista. Otan tämän asian vakavasti, olen perheellinen ihminen, tämä on pelottavaa ja vaikeuttaa kampanjaa.

Ministereiden turvaan jo kiinnitetty huomiota

Valtioneuvoston kanslian mukaan ilmipiirin kiristymiseen on kiinnitetty huomiota jo aikaisemmin tällä vaalikaudella. Ministerien turvamiesten määrää on tarvittaessa lisätty.

Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kertoo, että puolueen poliittisissa tilaisuuksissa on aina otettu turvallisuusnäkökulma huomioon, ja suurissa tapahtumissa paikalla on järjestyksenvalvojia.

– On tärkeää demokratian näkökulmasta, että kaikki pystyvät osallistumaan tilaisuuksiin turvallisin mielin, Pirkkalainen sanoo.

Vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen on yhtä mieltä siitä, että kampanjoinnin turvallisuuden takaamisessa on kyse demokratian puolustamisesta poliittisista mielipiteistä riippumatta.

Hän linjaa, että häirintää ei tule sietää ja väkivallan uhkaan on oltava täydellinen nollatoleranssi.

20:50 Täydennetty Heikki Porolan kommenttia Ylen tv-uutisten lausunnon perusteella.

Tamperelainen listattu yritys Vincit on pyytänyt anteeksi rekrytointimainostaan.

Yhtiö haki operatiivista johtajaa Parempi Mikko -ilmoituksella.

– Siinä kerroimme muiden muassa, että toimitusjohtajamme Mikko Kuitunen on hoitanut nyt rekrytoitavan henkilön tehtäviä oman toimensa ohessa. Esitimme niin ikään toiveen, että valittavan henkilön tulisi onnistua tehtävässä Mikkoa paremmin. Siksi päätimme hakea pestiin "parempaa Mikkoa", yritys selvittää.

Kauppalehti kertoi sunnuntaina, että ilmoitus suututti Slush-sukupolven naiset.

– Vincitin viestintä on vahvasti sukupuolittunutta ja maskuliinista. Koen ilmoituksen niin luotaantyöntävänä, että heräsi kysymys, onko yrityksen työkulttuuri sopiva muille kuin miehille, Slushin pääkuraattorina toiminut Katja Toropainen sanoi Kauppalehdessä.

– Yrityksen mielestä oli kyseessä varmaankin hauska läppä, mutta se osuu vähän liian lähelle totuutta ollakseen hauska. Naisena minua ei naurata yhtään, Slushin operatiivisena johtajana toiminut Venla Väkeväinen kertoi lehdessä.

Yritys pyytää anteeksi

Vincitin mukaan yhtiössä on töissä 26 Mikkoa, mikä kerrottiin ilmoituksessa. Idea ilmoituksesta lähti tästä.

– Tämä lähestymistapa ei tehnyt tarpeeksi selväksi sitä, että haemme tehtävään parhaiten soveltuvaa henkilöä, sukupuolesta riippumatta, toimitusjohtaja Mikko Kuitunen sanoo.

– Idea Paremmasta Mikosta vaikutti mielestäni oikein hyvältä, mutta toteutuksen osalta ei kuitenkaan osuttu tällä kertaa lankulle. Olemme vuosien varrella ottaneet kantaa alallamme vallitsevaan sukupuolten epätasapainoon ja peräänkuuluttaneet lisää diversiteettiä alalle. Tilanne on todellinen, se herättää tunteita ja hyvä niin. Aiomme vastaisuudessakin aktiivisesti ottaa kantaa tähän ongelmaan - nyt kävi näin ja se harmittaa ihan vietävästi, Kuitunen sanoo.

Yhtiö on nyt tehnyt uuden Mikkoa parempi -kampanjasivuston.

Vincit Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämällä First North -markkinapaikalla.

Korjaus 13.41 korjattu otsikkoon pörssiyhtiö tilalle teknologiayritys, koska kyse on listautuneesta yhtiöstä, ei varsinaisesta pörssiyrityksestä.

Lue lisää:

Tässä yrityksessä kaikki tietävät toistensa palkat – myös työkaveri voi ehdottaa palkankorotusta

Euroopan paras työpaikka: tamperelainen Vincit

Ohjelmistoyritys Vincit ilmoitti listautumisesta pörssiin

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on aloittanut yt-neuvottelut, jotka koskevat koko sairaanhoitopiiriä. Sairaanhoitopiirissä oli lokakuussa töissä vajaat 8 000 ihmistä.

Yt-neuvottelut alkoivat jo alkuvuodesta. Niistä kerrottiin tiedotteella maanantaina ja talousarvion yhteydessä. Henkilöstölle asiasta on kerrottu jo syksyllä.

Koska yt-neuvottelut koskevat näin valtavaa määrää ihmisiä, HR-johtaja Raija Ruoranen sanoo, että neuvotteluja palastellaan. Yhdellä toimialueella voi olla tuhat ihmistä töissä.

Tavoitteena on saada Ruorasen mukaan yt-neuvottelut loppuun ensi syksyyn mennessä.

Ruorasen mukaan ketään ei ole tarkoitus irtisanoa, vaan tavoitteena on lisätä tuottavuutta ja vastata resurssitarpeisiin.

– Sairaanhoitopiirin hallitus linjasi jo vuoden 2019 talousarvion laadinnan yhteydessä, että sairaanhoitopiirissä aloitetaan vuoden 2019 koko piiriä koskeva yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut toiminnan tehokkuuden kasvattamiseksi lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä, sairaanhoitopiiri kertoo tiedotteessa.

Taysissa ja sairaanhoitopiirin konsernin yhtiöissä sai viime vuoden aikana hoitoa yhteensä melkein 210 000 eri potilasta.

Yt-neuvottelut johtuvat alijäämästä. Tilinpäätöskirjausten jälkeen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilikauden alijäämä vuodelta 2018 on 4,3 miljoonaa euroa.

– Näiden yhteistoimintaneuvottelujen tulos on seuraavan taloussuunnitelman runko, jolla taseen alijäämä tullaan kattamaan taloussuunnitelmakaudella, sairaanhoitopiiri sanoo.

Taustalla alijäämä

Alijäämä johtuu monesta syystä.

Vuoden 2018 keväällä tehty hinnanalennus vähensi tuottoja noin kuudella miljoonalla eurolla. Lisäksi Hatanpään sairaalaan kohdennettiin kesällä 2018 hinnanalennus, joka vähensi tuottoja 1,5 miljoonalla eurolla.

Potilasvahinkovakuutusvarauksen lisäys oli 4,6 miljoonaa euroa yli budjetoidun. Alkuperäisessä talousarviossa ei myöskään tiedetty valtakunnallisesta palkkojen tuloksellisuuserästä, joka oli noin 2,4 miljoonaa euroa.

Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri suunnittelevat lisäksi aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistämistä vuoden 2020 alusta alkaen. Hankkeessa tarkastellaan samalla koko maakuntaa kokonaisuutena.

On asioita, joita Suomessa ei voi tehdä. Yksi niistä on yrittää tunnistaa suomalaiset ei-suomalaisesta väkijoukosta.

Belgiassa se puolestaan onnistuu.

Liian ruskettuneita. Liian hyvin pukeutuneita. Liian äänekkäitä. Finnairin Helsingin-koneen matkustajat eivät nähtävästi ole vielä ehtineet marssia lentokentän läpi laukkukaruselleille ja niiltä tullin ohi ulko-ovelle.

Kunnes kansainvälisestä joukosta alkaa erottua jotain tuttua. Tuon kalvakan miehen täytyy olla suomalainen. Ja tuon jakkupukunaisen. Marimekon kassi vahvistaa epäilyn. Tai suomenkieliset sanat puhelimeen.

Brysselissä käy viikoittain lentokonelastillisia suomalaisia virkamiehiä, yritysten työntekijöitä, lobbareita, eläkeläisryhmiä ja muuta porukkaa. Maan 11 miljoonasta asukkaasta muutama tuhat on suomalaisia.

Brysselin lentoasema onkin hyvä paikkaa harjaannuttaa silmää suomalaisten bongaamiseen. Tuloaulaan astelee liukuovien takaa ihmisiä tasaisena virtana.

Mistä on kyse? Tunnistaako suomalainen toisen suomalaisen samaan tapaan kuin vaikkapa susi haistaa lajitoverinsa kilometrin päästä?

Talvensa Suomessa viettävät suomalaiset ovat keskimäärin aika kalpeaa porukkaa. Mutta niin ovat samoilla leveyksillä elävät ruotsalaiset ja venäläisetkin. Se ei vielä erota suomalaista lentokentän liukuovella.

Suomalaiset ovat keskimäärin pari senttiä pidempiä kuin belgialaiset. Mutta hieman lyhyempiä kuin ruotsalaiset, ja selvästi lyhyempiä kuin hollantilaiset.

Joka neljäs suomalainen on ylipainoinen. Belgiassa ylipainoisten osuus on kolmanneksen pienempi, Ruotsissa vain puolet tästä. Toisaalta eurooppalaisista unkarilaiset ja britit ovat vielä ylipainoisempia kuin suomalaiset.

Entä tyyli? Suomalaiset käyttävät vaatteisiin vähemmän rahaa kuin eurooppalaiset keskimäärin, hieman yli neljä prosenttia tuloistaan. Toisaalta belgialaiset käyttävät saman verran. Muotitoimittaja Sami Sykönkin mukaan suomalaiset pukeutuvat yhä paremmin.

Keskimittaisia, toisinaan muttei suinkaan aina ylipainoisia, keskiverrosti pukeutuvia. Näillä tuntomerkeillä ei erota ketään. Mutta silti suomalaisen jostain syystä usein erottaa, jo ennen kuin kuulee mitä kieltä hän puhuu.

Kaupungilla tallatessa tunnistustehtävässä on enemmän haastetta kuin lentokentän liukuovella. Siellä suomalaiset eivät tule vastaan lentoaikataulun määräämänä aikana vaan sattumanvaraisesti.

Siitä huolimatta puolen korttelin päästä väkijoukosta bongattu kanssaihminen osoittautuu usein -- aivan oikein -- suomalaiseksi.

Toisinaan puhelimessa päädyn ennalta tietämättä asioimaan englanniksi toisen suomalaisen kanssa. Aksentin tunnistaa suomalaiseksi miltei heti. Esimerkiksi th-äänne ääntyy ehkä t:nä. V ja w tai b ja p menevät sekaisin.

Suomalaisaksenttia pidettiin todisteena esimerkiksi Syyriasta tavoitetun Sannan tapauksessa. Hänen tyttärekseen epäilty Sumaya kertoi vaiheistaan Sky Newsin toimittajalle uutisen mukaan "suomalaisella aksentilla".

Bongausten osumaprosenttia on toisaalta mahdotonta arvioida. Sitä varten pitäisi tietää, kuinka monta suomalaista on siinä satojen ellei tuhansien ihmisten joukossa joka kävelee Brysselin kaduilla päivittäin vastaan.

Osin suomalaistutkassa on kyse myös harhasta. Mieleen jäävät vain ne tapaukset, jotka osuvat kohdalleen.

Määrittelen varmasti alitajuisesti suomalaisiksi sellaisiakin ihmisiä, jotka ovat jostain ihan muualta. Toisaalta suomalaisiksi lokeroimatta jää varmasti väkeä jotka eivät sovi kalevalaiseen suomalaislokeroon.

Eikä kuva kalpeanaamaisesta ja vaaleatukkaisesta tuohivirsumannekiinista ole vastannut todellisuutta pitkään aikaan. Suomessa asui toissa vuonna 373 000 ulkomailla syntynyttä ihmistä.

Toisen polven maahanmuuttajia oli 63 000. Näitä yhtä lailla suomalaisia vaistoni tuskin tunnistaa, saati ulkomailta adoptoituja tai heitä, joiden toinen vanhempi on muualta.

Yhdestä pökkelöstä veistetty, ulkoa tunnistettava suomalaisuus alkaa olla menneisyyttä, ja hyvä niin.

Palestiinalaisjärjestö Hamas kertoo sopineensa tulitauosta Israelin kanssa. Sen mukaan tulitauko saatiin aikaan Egyptin välittämissä neuvotteluissa. Israel ei ole vahvistanut asiaa.

Israel iski illalla Hamasin kohteisiin eri puolilla Gazaa. Iskut ovat kosto raketti-iskusta, jossa haavoittui seitsemän israelilaista Tel Avivin pohjoispuolella varhain tänään. Israel syytti iskusta Hamasia.