Tieteiselokuva Apinoiden planeetta kuvaa maailmaa, jossa älykkäät apinat ovat ottaneet vallan. Nyt tuo dystooppinen visio saattaa olla pienen askeleen lähempänä todellisuutta.

Kiinassa tutkijat ovat nimittäin tehneet kokeen, jossa he siirsivät useille siirtogeenisille makakiapinoille kopioita ihmisen geenistä, jolla epäillään olevan vaikutus ihmisen älyn muodostumiseen, kertoo MIT Technology Review -lehti.

Tutkimus on julkaistu kiinalaisessa National Science Review -tiedejulkaisussa. Ensin aiheesta uutisoi kiinalainen China Daily -lehti.

Apinoiden muisti parani

Tutkimusta johtanut Kunming Institute of Zoology -tutkimuslaitoksen geneetikko Bing Su kertoi MIT Technology Reviewille, että kyseessä oli ensimmäinen yritys ymmärtää ihmisen kognition eli ajattelun kehitystä siirtogeenisten apinoiden avulla.

Tutkijoiden mukaan geenimuokatut apinat pärjäsivät tavallisia apinoita paremmin muistikokeissa ja niiden reaktioaika lyheni.

Muokattujen apinoiden aivot kehittyivät normaalien lajitovereiden aivoja hitaammin, aivan kuten ihmislasten aivot. Apinoiden aivojen koossa ei ollut eroa.

Länsimaiset tutkijat tyrmäävät

MIT Technology Reviewin mukaan useat länsimaiset tutkijat ovat arvostelleet tutkimusta vastuuttomaksi. He kyseenalaistavat kädellisten geneettisen muokkaamisen eettisyyden.

Kiinasta on tullut maailman johtava valtio tutkimuksissa, joissa käytetään koe-eläiminä kädellisiä. Kiinalaiset tutkijat hyödyntävät tutkimuksissaan uusimpia korkean teknologian työkaluja, joiden avulla voidaan muokata eliöiden perimää.

Coloradon yliopiston geneetikko James Sikela arvioi MIT Technology Reviewille, että siirtogeenisten apinoiden käyttäminen ihmisen aivojen kehitykseen liittyvissä tutkimuksissa on erittäin riskialtista.

Sikelaa huolestuttaa se, että kiinalaisten tekemä koe voi johtaa jatkossa yhä äärimmäisempiin apinoiden geenimuokkauksiin.

Tutkijoiden mukaan yksi eettinen ongelma on se, miten geenimuokattuja inhimillistettyjä apinoita kohdeltaisiin ja hoidettaisiin siten, että niillä voisi olla merkityksellinen elämä.

Lue myös:

Nämä viisi pikkuapinaa on kloonattu Kiinassa, jotta oppisimme lisää ihmisen unihäiriöistä – kärsivät ahdistuksen ja masennuksen oireista

Rovaniemellä on tuhoutunut varasto- ja myymälärakennus rajussa tulipalossa. Pelastuslaitoksen mukaan palo saatiin sammutettua puolen yön jälkeen, mutta raivaustyöt ovat vielä kesken. Palossa ei aiheutunut henkilövahinkoja.

Tuhoutunut rakennus on Suomen Akut Oy:n kiinteistö. Sanomalehti Kalevan haastatteleman pelastuslaitoksen mukaan tulipalosta on syntynyt runsaasti savua, mukaanlukien myrkyllisiä kaasuja.

Oulun poliisin johtokeskuksesta kerrotaan, että rakennus paloi korkealla liekillä. Paikalla on ollut illan aikana huomattava määrä yksiköitä sammutustöissä, yli kymmenen kappaletta.

Sivullisen ilmasta käsin kuvatulla Youtube-videolla näkyy, kuinka rakennus on ilmiliekeissä ja palosta leviää paljon savua lähialueille.

Pelastuslaitos sai hälytyksen suuresta tulipalosta kello 21.30 maissa.

Ranskalainen vetoomustuomioistuin pitää voimassa tuomion, jonka mukaan kemikaalijätti Monsanto on syyllinen maanviljelijän sairastuttua tuholaismyrkystä. Oikeustaistoa on käyty jo yli vuosikymmenen ajan.

Ranskassa maanviljelijä Paul Francois haastoi yhtiön oikeuteen tuholaismyrkky Lasson aiheuttamista terveyshaitoista ja vaati miljoonakorvauksia.

Maanviljelijä sairastui huhtikuussa 2004 altistuttuaan tuholaismyrkyn höyryille. Lasson käyttö on sittemmin kielletty Ranskassa ja monissa muissa maissa.

Francois voitti jutun oikeudessa vuonna 2012 ja korkeammassa oikeusasteessa vuonna 2015. Vetoomustuomioistuin palautti jutun kuitenkin käsittelyyn.

Monsanton osti viime vuonna saksalainen kemikaalijätti Bayer. Bayerin mukaan Monsanton tuotteet ovat turvallisia, jos niitä käytetään oikein.

Monsantoa uhkaavat oikeuskanteet myös Yhdysvalloissa, koska sen tuottaman glyfosaattipohjaisen rikkaruohomyrkyn epäillään aiheuttavan syöpää.

Vuotosivusto Wikileaksin perustajan Julian Assangen avustaja on pidätetty Ecuadorissa, kertoo maan sisäministeri. Avustaja pidätettiin, kun hän yritti poistua maasta ja paeta Japaniin.

Sisäministeri Maria Paula Romo ei kertonut pidätetyn nimeä, mutta sanoi tämän kuuluvan Assangen lähipiiriin. Uutistoimisto AP:n lähteen mukaan pidätetty on ruotsalainen ohjelmistokehittäjä.

AP:n lähteen mukaan mies pidätettiin, kun viranomaiset pyrkivät purkamaan kiristäjäringin, joka oli uhannut kostaa presidentti Lenin Morenolle.

Aiemmin torstaina Lontoon poliisi pidätti Assangen Ecuadorin suurlähetystöstä, missä tämä oli asunut vuodesta 2012. Poliisin mukaan Ecuador oli perunut Assangen turvapaikan.

Pian pidätyksen jälkeen Britannian oikeusistuin totesi Assangen syylliseksi takuuehtojensa rikkomiseen. Assangen kerrottiin rikkoneen ehtoja, jotka hänelle asetettiin, kun hän pääsi vapaaksi takuita vastaan vuonna 2012.

Tapaus liittyy Ruotsissa Assangea vastaan nostettuihin syytteisiin. Tietovuotajaa epäiltiin useista seksuaalirikoksista.

Ecuadorin presidentti ärsyyntyi valokuvista

Julian Assange sai Ecuadorin kansalaisuuden tammikuussa 2018. Uutistoimisto Reutersin mukaan Ecuador on nyt kumonnut väliaikaisesti Assangen kansalaisuuden. Lisäksi Ecuador syyttää Assangea ja Wikileaksiin liittyviä ihmisiä yrityksistä epävakauttaa maan hallitusta.

Assangen asianajaja Ecuadorissa, Carlos Poveda, sanoi Reutersin mukaan toimittajille, että Ecuador perui Assangen turvapaikan kostona presidentti Lenin Morenoon kohdistuvista korruptiosyytöksistä.

Reutersin mukaan Moreno suuttui, kun hänestä ja hänen perheestään otettuja vanhoja yksityisiä valokuvia levisi sosiaalisessa mediassa. Kuvien ottamisen aikaan Moreno asui perheineen Euroopassa.

Ecuadorin hallitus sanoi uskovansa, että Wikileaks oli jakanut valokuvat.

Vankeus uhkaa Yhdysvalloissa

Yhdysvalloissa puolestaan Assangea syytetään salaliitosta ja pyrkimyksistä murtautua viranomaisten tietojärjestelmiin. Yhdysvallat on vaatinut Assangen luovuttamista maahan, ja pyyntöä käsitellään oikeudessa toukokuussa.

Assangea voi odottaa Yhdysvalloissa viiden vuoden vankeusrangaistus. Syytteet liittyvät vuoden 2010 massiiviseen tietovuotoon, kun Wikileaks-sivusto julkaisi satojatuhansia Yhdysvaltojen viranomaisten dokumentteja, jotka paljastivat arkaluonteisia tietoja Irakin ja Afganistanin-sodista.

Assangen asianajajan mukaan tietovuotaja aikoo taistella luovutusta vastaan.

Rovaniemellä on tuhoutunut viime yönä varasto- ja myymälärakennus rajussa tulipalossa. Palo ei aiheuttanut henkilövahinkoja, mutta Suomen Akut Oy:n kiinteistö tuhoutui kokonaan.

Lapin pelastuslaitoksen mukaan palo saatiin sammutettua puolen yön jälkeen ja viimeiset yksiköt poistuivat kohteesta puoli neljän aikaan aamuyöstä.

Rakennuksesta ei saatu pelastettua mitään

Päivystävä palomestari Matti Eskonniemi Lapin pelastuslaitokselta kertoo, että rakennuksesta levisi ilmaan mustaa savua jo siinä vaiheessa, kun ensimmäiset yksiköt saapuivat paikalle.

– Tulipaloissa syntyy aina vaarallisia kaasuja, mutta tällä kertaa keli oli meidän puolella eikä tulipalosta syntynyt savu päässyt leviämään. Savukaasut eivät olleet myöskään niin myrkyllisiä, että olisimme joutuneet varoittamaan ihmisiä, kuvailee Eskonniemi.

Tulipalo tapahtui teollisuusalueella, jossa asutusta ei ole palopaikan välittömässä läheisyydessä. Tulipalo oli Eskonniemen mukaan sen verran raju, että rakennuksesta ei saatu pelastettua mitään.

Sammutustöissä oli illan ja yön aikana 10 pelastuslaitoksen yksikköä eikä tulipalon syttymissyytä vielä tiedetä. Pelastuslaitos sai hälytyksen puoli kymmenen aikaan illalla.

Omistaja: Tuntuu uskomattomalta

Suomen Akut Oy:n yrittäjä-toimitusjohtaja Kari Rautionaho pitää uskomattomana sitä, että lähes uusi rakennus on tuhoutunut tulipalossa lähes kokonaan. Rakennus on vasta nelisen vuotta vanha.

– Kyllä se on kuulemma tuhoutunut ihan täysin. Siellä on vain myymälän ulkoseinät pystyssä. Ei tämmöstä olisi voinut kuvitellakaan. Kyllä tämä tuntuu ihan mahottomalta, että tämmöstä voi sattua.

Rautionahon mukaan onni onnettomuudessa on se, että palosta ei levinnyt myrkyllisiä kaasuja asuinalueille.

Yhtiö aikoo jatkaa palosta huolimatta, Rautionaho sanoo.

– Se on pakko mennä täysillä eteenpäin ja olla luovuttamatta. Kova takaiskuhan tämä on, mutta meidän on pakko tehdä parhaamme, että me pystymme jatkamaan. Periksi ei anneta.

Rautionaholla ei ole vielä mitään tietoa palon mahdollisesta syttymispaikasta tai -syystä.

Lisätty 12.4.2019 klo 8:45 yrittäjän kommentit.

Eläkeuudistus tulee voimaan ensi vuoden alussa. Se nostaa vanhuuseläkeikää suurella osalla suomalaisista: käytännössä kaikilla, jotka ovat syntyneet vuoden 1954 jälkeen.

Yle Uutiset pyysi Eläketurvakeskukselta laskelmia siitä, mikä on eri vuosina syntyneiden eläkeikä ja elinajanodote eläkkeellä.

Kun elinikä nousee, työuria pidennetään, mutta miten käy eläkeajan? Piteneekö sekin samassa suhteessa?

Onko uudistus oikeudenmukainen?

Kun tarkastellaan alinta vanhuuseläkeikää, laskurin luvut osoittavat yksinkertaistettuna, että mitä vanhempi olet, sitä aiemmin saat jäädä eläkkeelle. Mutta – elät myös eläkkeellä keskimäärin lyhyemmän ajan kuin nuoremmat.

Kääntäen: mitä nuorempi olet, sitä kauemmin sinun pitää jaksaa töissä, mutta myös keskimääräinen eläkeaikasi on hieman pidempi.

– Kun elinaika pitenee, on oikeudenmukaista, että se jakautuu sekä työssä vietettyyn aikaan että eläkkeellä vietettyyn aikaan. Tavoite on, että työssä ja eläkkeellä vietetyn ajan suhde pysyisi suurin piirtein samana yli sukupolvien, kertoo tutkimusjohtaja Mikko Kautto Eläketurvakeskuksesta.

Tämä näyttääkin karkeasti katsottuna toteutuvan, kun tarkastellaan alinta vanhuuseläkeikää.

Jos taas tarkastellaan tavoite-eläkeikää, eläkeuudistus ei vaikutakaan enää niin oikeudenmukaiselta eri sukupolvien välillä. Tavoite-eläkeikä on se ikä, jossa eläkkeen saa täysimääräisenä.

Nuorten täytyy ennen eläkkeelle jäämistä tehdä vuosikausia pidempi työura kuin keski-ikäisten ja sitä vanhempien, mutta nuorten eläkeaika ei ole pidempi kuin muilla. Kaikkien ikäryhmien elinajanodote tavoite-eläkeiässä liikkuu 20 vuoden molemmin puolin.

Suhde työssäolo- ja eläkeajan välillä ei siis olekaan kaikilla sama.

Jos laskelma kävisi toteen, esimerkiksi vuonna 2000 syntynyt tekisi töitä 7 vuotta ja 5 kuukautta kauemmin kuin vuonna 1955 syntynyt, mutta eläisi eläkkeellä keskimäärin reilun vuoden vähemmän.

Laskurin avulla voit itse vertailla eri ikäryhmien eläkeikää ja eläkeaikaa. Miten uudistus kohtelee sinua? Entä nuorempia ja vanhempia?

Elinajanodote eläkkeellä on laskettu sille vuodelle, jolloin eläkkeelle jäädään. Laskuri ei näytä siis elinajanodotetta tällä hetkellä.

Suurin osa valitsee alimman eläkeikän

Eläketurvakeskuksen tutkimusjohtaja Mikko Kautto muistuttaa, että jos eläkeuudistusta ei olisi tehty ja ihmiset jäisivät tulevaisuudessakin vanhuuseläkkeelle 63-vuotiaina, he eläisivät muutaman vuoden päästä eläkkeellä keskimäärin 25–30 vuotta.

Lasku tulisi työssäkäyvien maksettavaksi. Suomessa kukin sukupolvi kustantaa käytännössä edellisten sukupolvien eläkkeet.

Kauton mukaan tähän mennessä suurin osa ihmisistä on jäänyt eläkkeelle alimmassa mahdollisessa vanhuuseläkeiässä, jos mahdollista. Saman kehityksen uskotaan jatkuvan, vaikka elinaikakerroin leikkaakin tällöin eläkettä.

– Laskelmat tehdään realistisesti ja otamme huomioon sen, että osa joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle, osa työttömäksi ja suuri osa työskentelee vanhuuseläkkeen alarajaan asti. Moni jättää hakemuksen heti siinä vaiheessa, kun se on mahdollista. Silloin kuukausieläkkeeseen tehdään elinaikakertoimen perusteella tehtävä korjaus, Kautto muistuttaa.

– Se on itse kunkin oma valinta, onko se taso sellainen, jolla katsoo pärjäävänsä. Jos jaksaa töissä pidempään, saa palkkatulon ja korkeamman eläkkeenkin.

Työ on paras eläketurva

Jo nyt on joka tapauksessa selvää, että vuonna 2016 tehdyt laskelmat tulevat muuttumaan, koska kuolleisuus tuskin säilyy vuoden 2016 tasolla ikuisesti.

Lisäksi on erittäin todennäköistä, että eläkelait ehditään kirjoittaa uusiksi vielä moneen kertaan ennen kuin vuonna 2000 syntynyt ehtii eläkkeelle.

Yksinkertainen johtopäätös tästä kaikesta on edelleen se, että Suomessa paras eläketurva minkä ikäiselle tahansa on edelleen työnteko.

Niitä ihmisiä, jotka elävät pätkätyökierteessä tai joilla ei ole töitä, tämä ei tietysti lohduta.

Juttua täydennetty 6.11.2016 kello 11.50: Lisätty lauseet "Elinajanodote eläkkeellä on laskettu sille vuodelle, jolloin eläkkeelle jäädään. Laskuri ei näytä siis elinajanodotetta tällä hetkellä."

Putkiremonttien määrä on Suomessa kasvussa, mutta etenkin syrjäseuduilla putkiremontin hinta voi nousta suhteettomaksi taloyhtiön arvoon nähden, Isännöintiliitosta kerrotaan.

Liiton kehityspäällikön Reetta Yrttimaan mukaan 1970-luvun rakennusbuumin aikana rakennetut kerrostalot ovat pian putkiremontin tarpeessa, jonka myötä putkiremonteille odotetaan noin 14 prosentin vuosikasvua.

– Eri asia on, saadaanko näitä kaikkia remontteja tehtyä rahoituksen takia, Yrttimaa sanoo.

– Syrjäisemmillä seuduilla saatetaan joutua tilanteeseen, jossa putkiremonttia ei välttämättä kannata tehdä, kun rahallinen panostus putkiremonttiin nousee liian korkeaksi suhteessa asunnon arvoon, hän jatkaa.

Yrttimaan mukaan putkiremontti voi jäädä tekemättä myös, jos pankki ei myönnä lainaa. Isännöintiliiton tänään julkaisemasta selvityksestä käy kuitenkin ilmi, että toistaiseksi pankit myöntävät putkiremontteihin lainaa hyvin. Yli 90 prosenttia vastanneista isännöitsijöistä sanoi, että lainan sai ilman lisäselvityksiä. Vain muutama prosentti jäi ilman lainaa.

Selvitykseen vastasi yli 250 isännöitsijää ympäri Suomea.

Taloyhtiön syytä olla kaukokatseinen

Danske Bankista sanotaan, etteivät lainaehdot ole kiristyneet merkittävästi. Pankin mukaan erityisen tarkkaan harkitaan tapauksia, joissa taloyhtiö on laiminlyönyt remontteja tai joille on kertynyt runsaasti velkaa.

– Taloyhtiön kannattaa pitää huolta, että se pysyy kunnossa sekä teknisesti että taloudellisesti. Etenkin alueilla, joissa neliöhinnat ovat matalia, on tärkeää olla suunnitelmallinen rahoituksessa ja remonteissa, Dansken kiinteistörahoituksesta vastaaja johtaja Riikka Mäkinen kertoo.

Mäkisen mukaan paras tapa varautua putkiremonttiin on olla ajoissa liikkeellä. Liikkumavaraa rajoittaa eniten, jos putkiremonttiin ryhdytään vasta pakkoraossa.

– Varmasti sellaiset talot, joissa remontteja lykätään, ovat vähemmän kiinnostavia ostajille ja rahoittajille kuin talo, jossa remontti on tehty ajoissa, Mäkinen sanoo.

Remontin neliöhinta yli 700 euroa

Isännöintiliitto selvittimyös toteutuneiden putkiremonttien hintoja. Koko Suomessa perinteinen putkiremontti maksoi keskimäärin 740 euroa neliötä kohti. Pääkaupunkiseudun otos oli Yrttimaan mukaan pieni, mutta siellä putkiremontti maksoi vastaajien mukaan reilu 1 000 euroa neliöltä.

Toisaalta myös pääkaupunkiseudun asuntojen neliöhinnat ovat toista luokkaa: Tilastokeskuksen tilasto helmikuulta osoittaa, että pääkaupunkiseudulla osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta oli yli 3 800 euroa, pääkaupunkiseudun ulkopuolella neliöhinta taas oli noin 1 640 euroa.

Isännöintiliiton mukaan putkiremonttia kevyemmät menetelmät, sukitukset tai pinnoitukset, maksoivat keskimäärin 290 euroa neliöltä.

Entinen paavi Benedictus XVI on kirjoittanut esseen, jossa hän pohtii syitä katolisen kirkon pedofiliaskandaaliin.

Kirjoitus julkaistiin ensiksi Baijerissa ilmestyvässä kirkollisessa Klerusblatt-lehdessä ja on myös kopioitu katolisen uutistoimiston nettisivuille.

Lapsien seksuaalinen hyväksikäyttö, johon lukuisat papit syyllistyivät, oli Benedictuksen mielestä ennen muuta seurausta 1960-luvun lopun seksuaalisesta vallankumouksesta.

Kun aiemmin seksuaalisuus oli hillittyä ja monien sääntöjen rajaamaa, äkkiä vallitsi "kaikenkattava seksuaalinen vapaus, joka ei hyväksynyt mitään sääntöjä", paavi kirjoittaa.

Paavin mukaan asiaan liittyi se, että jopa lasten hyväksikäytön katsottiin olevan "hyväksyttyä ja soveliasta".

Hän kertoo itsekin hämmästyneensä, kun kotiseudullaan Baijerissa alettiin avoimesti esittää pornofilmejä.

Katolisten pappien seminaareihin syntyi "homoseksuaalisia klikkejä, jotka toimivat enemmän tai vähemmän avoimesti ja selvästikin muuttivat ilmapiiriä", paavi kirjoittaa.

Yleinen moraali rappeutui ja monet papit jättivät kirkon. Pedofilia saavutti suuret mittasuhteet, koska "Jumala oli poissa", Benedictus murehtii.

Osa ongelmaa olivat paavin mukaan myös kirkon omat säännöt, hän jatkaa. 1980- ja 1990-luvuilla papeilla on niin suuri oikeus puolustautumiseen, että heitä oli lähes mahdotonta saada tuomittua, paavi sanoo.

Benedictus toimi paavina vuosina 2005 – 13. Hän sanoo muuttaneensa kirkon sääntöjä ja erottaneensa satoja pappeja.

Kirjoitus nostattaa vastalauseita

91-vuotiaan entisen paavin kirjoitus on välittömästi nostattanut vastalauseita.

Paavin sanotaan unohtavan kokonaan pedofiliaan syyllistyneiden pappien suojelun, jota kirkko harjoitti vuosikymmenet. Myös johtoajatus, että 60-luvun seksuaalinen vapautuminen olisi yllyttänyt papit lasten hyväksikäyttöön, on monen kriitikon mielestä väärä.

Kirjoituksesta on myös huomautettu, että se sotii nykyisen paavi Franciscuksen pyrkimyksiä vastaan, kun tämä yrittää saada pedofiliaskandaalin loppumaan.

Benedictus kirjoittaa esseensä alkulauseessa, että paavi Franciscus ja Vatikaanin ulkoministeri ovat hyväksyneet kirjoituksen julkaisemisen. Vatikaani vahvistaa, että essee on Benedictuksen kirjoittama.

Benedictus erosi paavin tehtävästä terveydellisistä syistä.

Hankalien vuokralaisten määristä ei ole virallisia tilastoja Kajaanissa. Tilanteita, joissa vuokralainen laittaa asunnon remontointikuntoon tulee esiin silloin tällöin. Esimerkiksi kajaanilainen Seppo Pussinen harmittelee asunnon vuokraamista henkilölle, joka osoittautui jo takuuvuokran yhteydessä hankalaksi.

– Näin jälkikäteen ajateltuna hän syötti valheita takuuvuokrankin yhteydessä, jotka sitten lisääntyivät varsinaisten vuokrien myöhästyttyä. Meillä olisi pitänyt ehdottomasti tarkistaa tämän henkilön luottotiedot ja odottaa takuuvuokra tilille ennen avaimen luovuttamista.

Pussinen hankki asukkaalle häädön, ja asunnon huono kunto selvisi häädön jälkeen asunnon tarkistuksessa.

– Raahasimme sieltä ulos seitsemän 200 litran jätesäkkiä roskaa. Vuokralainen oli rikkonut irtaimistoa, vessan lavuaarin ja koko asunto oli kuin kaatopaikka.

– Siellä on parhaillaan käynnissä remontti, joudumme laittamaan pinnat uusiksi. Omasta sinisilmäisyydestä maksetaan nyt kalliisti.

Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola korostaa, että vuokranantajan pitää tutkia vuokralaisen taustat perusteellisesti ja kysyä suositukset edellisiltä vuokranantajilta.

– Se on syytä tehdä jokaisen kohdalla, vaikka olisi ollut viisi hyvää vuokralaista peräkkäinen. On halvempaa pitää asuntoa jopa tyhjillään kuin ottaa siihen vuokralainen, joka ei maksa vaikka vuoden vuokriaan ja aiheuttaa kalliin remontin.

Vuokra-asuntoja kajaanilaiselle tarjoavalla Kiinteistö Oy Kajaanin Pietarilla on sosiaali-isännöitsijä Jaana Leppäsen mukaan ajoittain ongelmia elämänsä solmuun saaneiden vuokralaisten kanssa.

– Voi olla tilanteita, joissa irtaimistoa voidaan rikkoa ja vuokria jättää maksamatta. Meillä häätöjä tulee enimmäkseen maksamatta jääneiden vuokrien vuoksi. Harvemmin meidän kohteita laitetaan ihan säpäleiksi.

Korjattu 12.4.2019 09.15 Juttuun vaihdettu haastateltavan nimi Seppo Puustisesta Pussiseksi.

Kahvipannut porisevat kuumina vaalimökeissä Tampereen Keskustorilla. 16-vuotias Salim Ouazizi harppoo kampanjaväen ohi. Hän pääsee äänestämään vasta vuoden 2021 kuntavaaleissa.

Ouazizin kotona ei ole juuri keskusteltu politiikasta tai puolueista.

– Äiti on sanonut, että pitää vaalisalaisuutena sen, ketä on äänestänyt.

Tiedossa on, että perhe vaikuttaa äänestämiseen. Aktiivisesti äänestävillä vanhemmilla on yleensä aktiivisesti äänestävät lapset. Mutta mitä puoluetta lapset sitten äänestävät?

Äänestyskäyttäytymisen periytymistä on selvitetty viime eduskuntavaalien alla tehdyssä eduskuntavaalit 2015 -tutkimuksessa.

Periytyminen on vahvempaa puoluekentän oikealla laidalla, kertoo politiikan tutkija Aino Tiihonen Tampereen yliopistosta.

– Isän puoluevalinta periytyy merkittävämmin kuin äidin puoluevalinta. Lisäksi kokoomus puoluevalintana periytyi vahvimmin muihin puolueisiin verrattuna.

Kokoomuslaisuuden lisäksi myös keskustalaisuus siirtyi vahvasti sukupolvelta seuraavalle. Tiihosen mukaan syitä olisi kiinnostavaa tutkia lisää.

– Siinä voi olla kyse yrittäjyyden ja keskiluokkaisuuden vahvasta periytyvyydestä. Myös perinteisten arvojen periytyminen voi olla loogista.

Työväenluokan keskuudessa puoluevalinta ei periytynyt niin vahvasti kuin tutkijan mukaan olisi voinut olettaa. Työntekijäperheessä kasvaneet äänestäjät mielsivät kuuluvansa työväenluokkaan, mutta eivät silti välttämättä äänestäneet vasemmistoa.

Syynä on se, että työväenluokkaisuus on saanut 2010-luvulla enemmän uusia poliittisia ilmentymiä kuin keskiluokkaisuus. Tutkimuksen mukaan vuoden 2015 vaaleissa perussuomalaiset oli lähes yhtä suosittu puolue työläisperheissä kasvaneiden joukossa kuin SDP.

Nuoret eivät tiedä, mitä puoluetta omat vanhemmat äänestävät

Simeon Puukari odottaa bussia pienen poikansa kanssa Tampereen Keskustorilla. Taustalla tunnettu kansanedustaja tarjoilee kahvia ja juttelee äänestäjien kanssa.

Puukarin lapsuudenkodissa puhuttiin politiikasta, mutta ei siitä, mitä puoluetta tai ehdokasta kukin äänesti.

– Sain itse päättää puolestani. Kotoa ei yritetty vaikuttaa äänestämiseeni. Samaa haluan myös pojalleni.

On varsin yleistä, että äänestäjä ei tiedä vanhempiensa puoluevalintaa. Vuoden 2015 eduskuntavaalitutkimusta varten haastateltiin lähes 1 600 suomalaista. Heistä noin puolet tiesi vanhempiensa puoluevalinnan.

Mitä nuorempi ihminen, sitä epätodennäköisemmin hän tiesi, mitä puoluetta vanhemmat äänestivät.

– Jos ei tiedä vanhempiensa puoluekantaa, todennäköisimmin äänestää perussuomalaisia tai ei äänestä ollenkaan, Aino Tiihonen sanoo.

Suuret ikäluokat taas olivat nuoriin äänestäjiin verrattuna hyvin tietoisia siitä, mitä puoluetta lapsuudenkodissa kannatettiin.

Lue lisää:

Vastaavalta päätoimittajalta: Vaalikamppailu väliaikalähdöllä

Ylen kannatusmittaus: Perussuomalaiset kiilasi kakkoseksi, SDP:n etumatka kutistunut

Vaalikone paljastaa: Ehdokkaat ovat usein eri mieltä kuin puolueet ja johtajat – Sipilä puolueensa vasemmassa siivessä, Rinne oikealla

Lähimaksun yläraja nousee tänään 50 euroon

Nopeasti yleistyneen pankkikorttien lähimaksun yläraja on tästä päivästä lähtien 50 euroa. Muutos ei silti välttämättä näy heti kauppojen kassoilla. Nykyistä suuremmat lähimaksutapahtumat kaupoissa tulevat mahdolliseksi maksupäätteiden päivityksen myötä. Monessa maassa rajaa on nostettu jo aiemmin. Finanssialan mukaan rajan nosto ei ole tuonut ilmi väärinkäytöksiä.

Puolueiden nuoret haastavat toisensa Ylen vaalitentissä

Ylen viimeisessä vaalitentissä ääneen pääsevät puolueiden nuorisojärjestöjen edustajat. Nuorisojärjestöt ovat yleensä olleet emopuolueitaan räväkämpiä kannanottoissaan. Nähtäväksi jää, millaisia avauksia niillä on tämän illan tentissä ja miten nuoret poliitikot haastavat toisensa. Tentti alkaa klo 21.

Vuosi sitten Tytti Ripatti julkaisi mustelmansa – sitten hän sai puhelun, jonka ansiosta tuhannet kotonaan hakatut saavat nyt apua

Turvakodit ovat alkaneet hyödyntää väkivaltaisesta parisuhteesta lähteneen Tytti Ripatin tarinaa työssään. 32-vuotias Ripatti kertoi viime keväänä Ylelle elämästään väkivaltaisen miehen kanssa. Työntekijät järkyttyivät siitä, miksei yksikään hänen vammojaan hoitanut lääkäri ohjannut naista avun piiriin. Nyt hänen tarinaansa on jaettu turvakotien käyttöön ympäri maata.

Brexit syö EU-johtajilta aikaa ja julkisuudesta tilaa

Uutisointi Euroopan unionista pyörii Britannien EU-eron ympärillä. Lisäksi brexitin jatkuva käsitteleminen alkaa haitata EU:n normaalia toimintaa. Samalla EU:n suurten ongelmien käsittely on polkenut paikallaan, kirjoittaa analyysissään EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio.

Korkeapaine pitää sään poutaisena

Suomen länsipuolella vahvistuva korkeapaine pitää sään poutaisena ja vaihtelevan pilvisenä viikonlopun aikana. Perjantaiaamu on kylmä ja suuressa osassa maata aurinkoinen. Päivällä pilvisyys lisääntyy etelässä ja idässä. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Beresheetin piti olla ensimmäinen yksityisellä rahalla rakennettu avaruusalus, joka on päässyt hallitusti Kuun pinnalle. Toisin kuitenkin kävi.

Miehittämätön pienehkö alus kärsi laskeutumisvaiheessa moottoriongelmista. Myös yhteys maahan katkeili. Lopulta yhteys katkesi kokonaan muutamia minuutteja ennen laskeutumista.

Tiedemiehet totesivat, että avaruuslento epäonnistui.

Tähän mennessä Kuuhun ovat onnistuneesti laskeutuneet Yhdysvaltain, Venäjän ja Kiinan alukset.

– Jos ensimmäisellä kerralla ei onnistu, niin täytyy yrittää uudestaan, kannusti Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu avaruushankkeeseen osallistuneita.

Mitä Suomi voi tehdä ilmastonmuutoksen torjumiseksi? Entä pitäisikö viime vaalikausilla tehdyt säästöt koulutukseen perua?

Muun muassa näihin kysymyksiin haetaan vastauksia perjantaina nuorten vaalitentissä, kun poliittisten nuorisojärjestöjen puheenjohtajat kokoontuvat Ylen tenttiin. Nuorten vaalikeskustelu on vaalien viimeinen TV-tentti, ja se lähetetään perjantaina klo 21 Helsingin keskustakirjasto Oodissa.

• Voit seurata tenttiä suorana Yle TV1:stä ja Yle Areenasta klikkaamalla jutun kuvaa tai tästä linkistä. Keskusteluun voit osallistua Twitterissä hashtagilla #vaalit2019.

Nuorisojärjestöt tunnetaan usein emopuolueitaan voimakkaammista linjoista. Esimerkiksi kokoomusnuoret on esittänyt emopuoluettaan oikeistolaisempia kantoja, ja perussuomalaisten nuorten menoa on torunut myös puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

Mutta millaisia avauksia perjantain tentissä kuullaan?

Tässä ovat illan puhujat:

Suvi Mäkeläinen (kesk.)

Kuka? Suvi Mäkeläinen, Keskustanuorten puheenjohtaja.

Mistä tunnetaan? Mäkeläinen on Tampereen kaupunginhallituksen jäsen.

Mitä asiaa? Keskustanuoret tavoittelee periaateohjelmansa mukaan luottamusyhteiskuntaa. Sen perustat ovat sivistys, yhdenvertaisuus, kestävä kehitys ja yhteisöllisyys. Keskustanuorten mielestä hyvintointivaltion perusta on murtunut, koska sen toteutuminen on sidottu jatkuvaan talouskasvuun. Hyvinvointivaltion tulevaisuuden turvaamiseksi he havittelevat "rinnakkaisia järjestelmiä", eli elinvoimaisia yhteisöjä ja "ydinperhettä laajempaa lähipiiriä".

Mites vaalit? Mäkeläinen on ehdolla Pirkanmaan vaalipiirissä.

Pelkät kauniit puheet kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta, nuorten syrjäytymisen vähentämisestä ja koulutuksesta eivät enää riitä. Suvi Mäkeläinen // Lähde: suvimakelainen.fi

Henrik Vuornos (kok.)

Kuka? Henrik Vuornos, Kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtaja.

Mistä tunnetaan? Vuornos toimii kaupunginvaltuutettuna Espoossa. Hän on myös kaupunginvallituksen jäsen ja kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja.

Kokoomusnuoret tunnetaan emopuoluettaan oikeistolaisemmasta linjasta. Vuonna 2013 järjestö ajoi esimerkiksi työmarkkinoiden säätelyn purkamista, Nato-jäsenyyden välitöntä hakemista, Ylen yksityistämistä ja kiintiöpakolaisuuden lakkauttamista.

Nuorisojärjestö muistetaan myös provokatiivisista kannanotoistaan.

Helmikuussa kokoomusnuoret kehotti lähettämään saippuaa SDP:n varapuheenjohtajalle Sanna Marinille, jotta tämä voisi "pestä kätensä" hoitajamitoituskeskustelusta. Kampanja lopetettiin seuraavana päivänä.

Mitä asiaa? Kokoomusnuoret ilmoittaa arvoikseen muun muassa vapauden, sivistyksen, isänmaallisuuden, kansainvälisyyden ja ekologisen kestävyyden. Järjestön periaateohjelman mukaan yhteiskunnan ei pidä rajoittaa yksilönvapautta enemmän kuin on muiden vapauden turvaamiseksi on välttämätöntä. He puolustavat myös länsimaista oikeusjärjestystä ja vapaata markkinataloutta.

Mites vaalit? Vuornos on eduskuntavaaleissa ehdolla Uudenmaan vaalipiirissä.

Olemme paljon velkaa aiemmille sukupolville: he ovat rakentaneet maatamme uutteralla työmoraalilla ja suomalaisella sisulla. Henrik Vuornos // Lähde: henrikvuornos.fi

Mikkel Näkkäläjärvi (sd.)

Kuka? Mikkel Näkkäläjärvi, Demarinuorten puheenjohtaja.

Mistä tunnetaan? Puheenjohtajuuden lisäksi Mikkel Näkkäläjärvi toimii Rovaniemen kaupunginvaltuustossa. Hän on mukana myös EU:n alueiden komiteassa.

Mitä asiaa? Demarinuorten poliittinen ohjelma perustuu sosialismin perinteisille periaatteille. Niihin kuuluvat heidän tulkintansa mukaan esimerkiksi vapaus, kestävä kehitys, demokratia, feminismi, kansainvälisyys ja solidaarisuus.

Inarissa kasvanut puheenjohtaja Näkkäläjärvi on saamelaista sukua. Julkisuudessa hän on puolustanut saamelaisten oikeuksia ja muun muassa selittänyt, miksi saamenpukujen väärinkäyttö ei ole ok.

Mites vaalit? Puheenjohtaja Näkkäläjärvi on tänä vuonna ehdolla europarlamenttivaaleissa. Neljä vuotta sitten hän oli ehdolla eduskuntavaaleissa, muttei tullut valituksi. Eurovaalikampanjassaan hän korostaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumista ja ympäristöä kunnioittavaa "arktista politiikkaa".

EU:n on puututtava vahvemmin siihen, että jäsenvaltiot noudattavat yhteisiä perusarvojamme – se on etenkin pienten jäsenvaltioiden etu. Mikkel Näkkäläjärvi // Lähde: mikkel.fi

Tiina Ahva (sin.)

Kuka? Tiina Ahva, Sinisten Nuorten puheenjohtaja.

Mistä tunnetaan? Siniset Nuoret on Suomen nuorisojärjestöjen kentällä uusi ja vielä melko tuntematon.

Ahva on myös sinisten kolmas varapuheenjohtaja ja työministeri Jari Lindströmin erityisavustaja. Aiemmin hän oli mukana perussuomalaisen nuorisojärjestön toiminnassa, mutta siirtyi sinisiin syksyllä 2017.

Mitä asiaa? Siniset nuoret ovat periaateohjelmansa mukaan isänmaallisia ja tahtovat "Suomen ja suomalaisten parasta". Heidän mielestään omalla työllä on voitava menestyä ja yrittämisen edellytykset on turvattava. Politiikkaan he haluavat lisää rohkeutta ja maalaisjärkeä.

Mites vaalit? Ahva on eduskuntavaaleissa ehdolla Uudenmaan vaalipiirissä.

Työ ja yrittäjyys ovat minkä tahansa yhteiskunnan peruspilarit, ja ahkeruus on perinteinen suomalainen hyve. Tiina Ahva // Lähde: sininentulevaisuus.fi

Asseri Kinnunen (ps.)

Kuka? Asseri Kinnunen, Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja.

Mistä tunnetaan? Kinnunen toimii Joensuussa kaupunginvaltuutettuna.

Nuorisojärjestö on puoluetta kansallismielisempi ja "räväkämpi". Kinnunen povaa Uuden Suomen blogissaan sisällissotaa kantaväestön ja maahanmuuttajien välille.

Perussuomalaiset Nuoret tunnetaan kohuhakuisista kampanjoistaan. Aprillipäivänä Pirkanmaan piiri puijasi julistautuneensa sateenkaarimyönteiseksi, ja vuonna 2016 järjestö alkoi kaupata tyttö- ja poika-lippiksiä. Järjestö on myös vaatinut Karjalan palauttamista Suomelle ja rajojen laittamista kiinni.

Mitä asiaa? Perussuomalaisten nuorten toiminnan lähtökohta on "itsenäinen ajattelu". Järjestö pohjaa poliittisen ajattelunsa populistiseen yhteiskuntakäsitykseen, jolla se tarkoittaa kansan tahdon noudattamista. He kannattavat esimerkiksi yksilönvapauksia, yhteiskuntavastuullista yrittäjyyttä ja perinteisiä arvoja. Se on nuorisojärjestöistä ainoa, jonka mielestä ilmastonmuutoksen torjunta ei ole tämän hetken polttavin poliittinen kysymys.

Mites vaalit? Kinnunen on ehdolla eurovaaleissa.

Media, poliitikot ja koululaitos mädättävät sisältä päin yhteiskuntaamme. Asseri Kinnunen // Lähde: asserikinnunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi

Amanda Pasanen (vihr.)

Kuka? Amanda Pasanen ja Sameli Siivonen ovat Vihreiden nuorten tasavertaiset puheenjohtajat. Tenttiin osallistuu heistä Amanda Pasanen.

Mistä tunnetaan? Pasanen toimii varavaltuutettuna Helsingin kaupunginvaltuustossa, Helsingin kaupunkiympäristölautakunnassa ja Helsingin seudun ympäristöpalveluiden hallituksessa.

Mitä asiaa? Vihreät nuoret on profiloitunut ympäristökysymyksiin. Maaliskuussa järjestö vaati, että ilmastonmuutoksen torjunnasta tehdään Suomen politiikan ykköstavoite, ja luonnon kestävyys on heidän ensisijainen poliittinen tavoitteensa. Kestävyysajatteluun kuuluu esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden turvaamista ja ihmisen toiminnan rajoittamista.

Mites vaalit? Pasanen on ehdolla eduskuntaan Helsingin vaalipiirissä.

Ilmastonmuutos ja kuudes sukupuuttoaalto ahdistavat, ja haluan osaltani vaikuttaa siihen, että planeettamme säilyy elinkelpoisena myös tuleville sukupolville. Amanda Pasanen // Lähde: amandapasanen.fi

Noora Tapio (vas.)

Kuka? Vasemmistonuorten puheenjohtaja on Hanna-Marilla Zidan. Zidan ei pääse osallistumaan tenttiin, joten häntä sijaistaa hallituksen jäsen Noora Tapio.

Mistä tunnetaan? Noora Tapio toimii Tampereen kaupunginvaltuustossa ja sivistys- ja kulttuurilautakunnassa. Muunsukupuolinen Tapio tunnetaan myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen puolustajana.

Mitä asiaa? Vasemmistonuorten keskeiset arvot ovat sosialismi, demokratia, feminismi, punavihreys ja kansainvälisyys. He tukevat kansalaistottelemattomuutta, työtaisteluita ja "muuta suoraa toimintaa" maailman parantamiseksi. Heidän lähtökohtansa on sosialismi. Vasemmistonuorten mukaan työn ja pääoman välinen ristiriita määrittää yhteiskuntaa, ja kapitalistinen yhteiskuntajärjestys jakaa ihmiset luokkiin.

Mites vaalit? Tapio on eduskuntavaaleissa ehdolla Pirkanmaan vaalipiirissä.

Toimeentulo ja poliittinen osallistuminen kulkevat käsi kädessä, eikä köyhien ääni kuulu demokratian kentillä riittävästi. Noora Tapio // nooratapio.fi

Christoffer Ingo (r.)

Kuka? Svensk Ungdomin eli RKP-Nuorten puheenjohtaja Christoffer Ingo.

Mistä tunnetaan? Ingo on Mustasaaren kunnanvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja ja kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunnan jäsen.

Mitä asiaa? RKP:n nuorisojärjestö Svensk Ungdom tavoittelee monikielistä ja monikulttuurista Suomea, joka ei jousta ihmisoikeuksista. Se korostaa myös kansainvälisyyttä ja pohjoismaista yhteistyötä. Arvomaailmaltaan järjestö on liberaali. Tärkeintä heille on valinnanvapaus ja se, että ihmisillä on samat mahdollisuudet erilaisuuksista huolimatta.

Mites vaalit? Ingo on eduskuntavaaleissa ehdolla Vaasan vaalipiirissä.

Riskerna för utanförskap och ensamhet är högre än någonsin och behöver minimeras. Christoffer Ingo // Lähde: christoggeringo.fi

Aleksi Sarasmaa (kd.)

Kuka? Aleksi Sarasmaa, Kristillisdemokraattisten Nuorten puheenjohtaja.

Mistä tunnetaan? Sarasmaa tuomitsi blogissaan vihreiden lainsäädäntösihteerin Aino Pennasen harjoittaman kansalaistottelemattomuuden. "Kenenkään ei tällä tavalla tulisi asettua lainsäädännön yläpuolelle", Sarasmaa kirjoitti.

Mitä asiaa? KD Nuoret kannattaa myös Suomen Nato-jäsenyyttä.

Mites vaalit? Sarasmaa on eduskuntavaaleissa ehdolla Helsingin vaalipiirissä. Myös eurovaaleissa on ehdolla nuoria kristillisiä.

Koulutuksesta leikkaaminen on leikkaamista nuoremmilta sukupolvilta. Näin ei saa enää tapahtua. Aleksi Sarasmaa // Lähde: KD-lehti 26.11.2018

Jutusta voi keskustella tänään perjantaina klo 22 asti.

Lue lisää:

Poliittiset nuorisojärjestöt muodostivat varjoneuvotteluissa vähemmistöhallituksen, joka kaatui saman tien

Näin nuorisopoliitikot taistelevat ilmastonmuutosta vastaan ensi vaalikaudella: Lihavero, työsuhdeautot sähköisiksi, fossiiliset heti pois, päästöille hiilivero

Kun kansanedustaja kaipaa avustajaa, hän soittaa nuorisojärjestön puheenjohtajille – "Broilerihautomoiksi" pilkatuissa pumpuissa kasvaa edelleen seuraava poliitikkosukupolvi

Kiireisen äänestäjän opas: Tästä eduskuntavaaleissa on kyse

Yle tarkasti poliitikkojen vaaliväitteitä: lue faktantarkistus

Ylen vaalikone

Ylen tärkeimmät vaalijutut koottuna

Karhuvuoren koulussa Kotkassa tutkitaan mahdollista sisäilmaongelmaa. Oppilaiden koteihin lähetetyn tiedotteen mukaan koulun oppilaat ja henkilökunta ovat kärsineet sisäilmaan liitetyistä oireista. Lisäksi sisäilma on koettu turhan lämpimäksi ja paikoin tunkkaiseksi.

– Oireilevia ei ole ollut suurta määrää. Sen verran kuitenkin, että asiaa päätettiin tutkia tarkemmin, sanoo Karhuvuoren koulun rehtori Marianne Puumalainen.

Selvitykset sisäilman laadusta on jo aloitettu. Koulun tiloista on otettu näytteitä seitsemästä eri tilasta, joista on tutkittu lattiamateriaalien haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Kaikki näytteet ylittivät Työterveyslaitoksen viitearvot.

Karhuvuoren koulun omistavan Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:n ja Kotkan kaupungin mukaan tulosten perusteella ei voida päätellä, mistä pitoisuudet aiheutuvat. Lisätutkimukset alkavat välittömästi ja tulosten pitäisi valmistua toukokuussa.

– Tutkimme nyt, johtuvatko arvojen kohoamiset lattian rakenteesta vai muovimatosta. Seuraavaksi katsotaan, onko betonin kosteudella jotain vaikutusta maton käyttäytymiseen, sanoo Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:n tekninen isännöitsijä Mika Jokimies.

Erikoisen tapauksesta tekee se, että Karhuvuoren koulu rakennettiin vasta kolme vuotta sitten. Rakentajat tekivät kaikkensa, jotta sisäilmaongelmia ei tulisi. Karhuvuoren vanha koulu purettiin juuri pahojen sisäilmaongelmien vuoksi.

"Äijätouhua"

Lattioiden betonin kosteudenhallintaan kiinnitettiin erityistä huomiota. Ala- ja välipohjarakenteet kuivatettiin ohjearvoja kuivemmiksi ennen pinnoittamista. Lisäksi rakennusvaiheessa vältettiin muovimattoja ja koulu rakennettiin ns. hupun alla sääsuojassa.

Myös koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä on uusi ja tehokas. Ympäristölaboratorioverkosto Eurofinsin erityisasiantuntija Mikko Saari sanoo, että muovimatto on uusissa rakennuksissa aika tyypillinen ongelma.

– Joko tasoite, liima ja muovimatto eivät ole yhteensopivia tai kosteutta on ollut pohjassa liikaa, Saari arvioi.

Käytännössä on havaittu, että kosteudenmittauksessakin voi tapahtua virheitä – vaikka se tehtäisiin kuinka huolellisesti. Tyypillinen virhe on Saaren mukaan mitata väärä kohta.

– Mittaus voidaan tehdä liian ohuesta paikasta. Paksummissa paikoissa saattaa olla märkiä kohtia. Olisi ehkä syytä antaa kuivumisen jatkua vielä vielä hetki sen jälkeen, kun mittaustulokset on saatu.

Saaren mukaan joskus käy niin, että rakentaminen on hoidettu hienosti paperilla, mutta käytännössä ei.

– Työmailla touhu on äijäjuttua, halkipoikkipinoon. Siellä on ollut perinteisesti ja on edelleen sitä porukkaa, joka ei jää nysväämään vaan hommat on saatava eteenpäin. Se vaatisi enemmän valvontaa, että kaikki toteutuisi siten kuin paperilla.

Tunkkainen ilma ei ole automaattinen sisäilmaongelma

Saari sanoo, ettei niinsanottu sääsuoja ole pomminvarma.

– Etenkin syksyllä ilma on kosteaa ja vesi voi levitä rakenteisiin suojauksesta huolimatta. Myös betonin kuivuminen hidastuu.

Saari muistuttaa, ettei raja-arvon ylittävä näyte tarkoita automaattisesti sisäilmaongelmaa.

– Tunkkainen ilma tai puutteellinen ilmanvaihto eivät ole merkkejä hometalosta. Huonosta ilmastakin voi tulla oireilua, vaikkei kyseessä olisi sisäilmaongelma.

Esimerkiksi Karhuvuoren koulun lattiamateriaalia on tutkittu ottamalla näyte niinsanotulla bulk-menetelmällä, jossa tutkitaan koko materiaali. Saaren mielestä kannattaisi ennemmin käyttää menetelmää, jossa näyte otetaan pinnasta.

– Bulk-menetelmällä saadaan aina suurempia päästöjä. Pinnalta ei välttämättä lähde mitään, koska tiivis pinta estää haihtumista. Sisäilman kannalta pinnasta otettava näyte on oikeampi tapa.

Uutisointi Euroopan unionista pyörii näinä aikoina yhden aiheen ympärillä. Britannian erohankkeen käänteet nousevat otsikoihin viikosta toiseen.

Ne ovat myös hallinneet EU-maiden kiireisten johtajien päiväjärjestystä. Viimeisen reilun puolen vuoden aikana on järjestetty kuusi huippukokousta, joissa on keskusteltu brexitistä.

Ja kun brexitistä keskustellaan, se nousee myös kulloisenkin kokouksen päällimmäiseksi uutiseksi, vaikka muitakin asioita olisi pöydällä.

Esimerkiksi marraskuussa: "EU on hyväksynyt Britannian erosopimuksen". Joulukuu: "EU on antanut Britannialle selvennyksiä erosopimukseen". Maaliskuu: "Britannian ero EU:sta viivästyy". Huhtikuu: "Britannian ero EU:sta lykkääntyy edelleen".

Esimerkit ovat Ylen tv-uutisista. Huomion keskittyminen Britanniaan on ymmärretävää. Ero on tarjonnut hyvää tosielämän draamaa karikatyyrimäisine päähenkilöineen.

Mutta tämän ei pitänyt mennä näin. Kun brittien enemmistö äänesti kesäkuussa 2016 eron puolesta, EU-johtajat korostivat, että brexitiä ei saa päästää hallitsemaan unionin asialistaa tai sotkemaan muiden asioiden hoitamista. Sittemmin on pidetty toistakymmentä huippukokousta, joissa ero on ollut pöydällä.

Pyrkimys oli ymmärrettävä. Maailma ei pysähdy brittien eroon. Vuoden 2016 kesän jälkeen on nähty esimerkiksi Donald Trumpin nousu valtaan Yhdysvalloissa, kansallismielisten populistipuolueiden uusi eteneminen Euroopassa ja tutkijoiden varoitus ilmastokatastrofista jos riittäviin toimiin ei ryhdytä.

Oli kuvaavaa, että samaan aikaan kun Britannian pääministeri Theresa May saapui keskiviikkona anomaan brexitille lisäaikaa EU-maiden johtajilta, kadun toisella puolella julkistettiin ensimmäistä kertaa kuva mustasta aukosta.

Ennennäkemättömästä tieteellisestä läpimurrosta huolimatta brexit-kokous keräsi moninkertaisesti isomman toimittajajoukon kyttäämään sitä, myönnetäänkö Maylle jatkoaikaa kenties kolme, yhdeksän vai kaksitoista kuukautta.

EU-lähteet valittelevat, että Britannian eron jatkuva käsitteleminen alkaa jo haitata unionin normaalia toimintaa. Poliittista pääomaa ja aikaa ei riitä kovin moneen asiaan yhtä aikaa. Johtajien lisäksi Britannian ero työllistää myös virkamieskuntaa kaikissa jäsenmaissa, Suomessakin.

Mitä asioita on siis jäänyt hoitamatta? Samaan aikaan kun EU on neuvotellut Britannian kanssa erosta, unionin isojen ongelmien ratkaiseminen on polkenut paikallaan.

EU:n pitäisi saada päätettyä uudesta turvapaikkajärjestelmästä. Asia jakaa jäsenmaita edelleen rankasti itäiseen ja läntiseen leiriin. Ratkaisua on haettu sattumalta yhtä pitkään kuin brexitiä on vatvottu, mutta asia ei ole edennyt käytännössä lainkaan.

Samaan aikaan Puola, Unkari ja Romania ovat vajonneet yhä isompiin ongelmiin oikeusvaltiokehityksen suhteen. Puolassa suunta on hieman kääntynyt, mutta Unkarin huolestuttavan alamäen suhteen EU on ollut täysin hampaaton.

Olisiko ongelmat ratkaistu jos Britannian ero ei veisi huomiota itseensä? Tuskinpa. Mutta jos edes osa brexitille uhratusta palstatilasta ja ministerien ja pääministerien ajasta olisi käytetty vaikkapa maahanmuuttokysymykseen, suunnan kääntäminen voisi olla lähempänä.

Paluuta normaaliin päiväjärjestykseen sellaisena kuin se oli ennen Britannian kansanäänestystä ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Vaikka ero toteutuisikin, brexit jatkaa otsikoissa vuodesta toiseen, sillä eron jälkeen alkavat neuvottelut EU:n ja Britannian tulevasta suhteesta.

Pullon henkeä ei voi tunkea takaisin pulloonsa.

Lue myös:

Brexitille jatkoaikaa lokakuun loppuun saakka, Tusk: "Älkää tuhlatko tätä aikaa" – Yle seurasi huippukokousta

Pääministeri May selvitti parlamentille brexitin jatkoaskeleita: "Erosopimusta ei avata uudelleen"

Käräjäoikeuden on määrä antaa tänään tuomio kunnianloukkausjutussa, jossa toimittaja-kirjailijaa syytetään oululaisen kaupunginvaltuutetun kunnian loukkaamisesta.

Johanna Vehkoon syyte koskee hänen Facebook-kirjoitustaan, jossa hän luonnehti valtuutettu Junes Lokkaa muun muassa rasistiksi ja natsiksi.

Vehkoo on vedonnut oikeudenkäynnissä siihen, että Lokka on esiintynyt itse julkisuudessa rasismin ja natsi-ideologian kannattajana ja aktiivisesti häirinnyt Vehkoota.

Lokan mukaan hän ei ole rasisti eikä natsi, joten kyse on hänen mukaansa valheiden levittämisestä.

Vehkoo on muun muassa kirjoittanut Ylelle juttusarjaa nimeltä Valheenpaljastaja ja käsitellyt paljon niin sanottuja valemedioita jutuissaan.

Lokka taas on maahanmuuttovastaiseksi profiloitunut ja muun muassa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tuomittu poliitikko.

Hän edustaa Oulun valtuustossa yhden valtuutetun Aito suomalainen yhteislista -ryhmää ja on ehdolla sunnuntaina käytävissä eduskuntavaaleissa.

Journalistiliitto pitää oikeudenkäyntiä kohtuuttomana ja nurinkurisena, ja se on niin ikään sanonut Vehkoon olleen Lokan silmätikkuna.

Alku tilaisuudessa Rovaniemellä

Muun muassa Suomen PENin sananvapauspalkinnon saanut ja julkisen sanan neuvoston jäsenenä toiminut Vehkoo oli tulossa Rovaniemelle puhumaan uudesta kirjastaan ja sai kertomansa mukaan kuulla, että Lokka suunnittelee tulevansa kirjakauppaan seuraamaan Vehkoon puhetta.

Lokka kertoi aikeistaan julkisesti Youtubessa. Videon mukaan Lokan ja toisen henkilön oli tarkoitus esiintyä Kansan Uutisten toimittajina ja haastatella Vehkoota.

Vehkoo kertoo kirjallisessa vastauksessaan, että tunsi olonsa uhatuksi Lokan aiemman toiminnan takia ja julkaisi siksi kirjoituksen.

Rajoitetulle joukolle näkyneessä kirjoituksessa hän puhui Lokasta muun muassa natsipellenä ja kertoi Lokan suunnittelevan hänen väijyttämistään tilaisuudessa.

Lokka itse on sanonut, että tarkoitus oli mennä normaaliin tapaan haastattelemaan Vehkoota, eikä millään tavalla väijyttää tätä.

Aiheesta lisää:

Toimittajan ja kaupunginvaltuutetun oikeudenkäynti on merkittävä tapaus vihapuheen rajanvedossa – "Saako varasta nimittää varkaaksi?"

Junes Lokka syytteeseen kunnianloukkauksesta ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä

Vaalihäirinnästä on tullut uusi normaali. Sen osoittavat lukuisat esimerkit eri maiden vaaleista viime vuosilta. Vaalihäirikköjä saattaa olla liikkeellä tulevana viikonloppuna Suomessakin.

Häiriköt yrittävät hämmentää ja kylvää ihmisiin epäluuloa – tai pahimmillaan vaikuttaa vaalitulokseen.

Pää kannattaa pitää kylmänä, sillä monet häirintätavat voi tunnistaa. Listasimme kuusi tapaa, joilla vaaleja on viime vuosina häiritty erityisesti verkossa ja sosiaalisessa mediassa ja arvioimme, kuinka todennäköisä ne ovat Suomessa.

1. Vaalitulos on huijaus! Verkkohyökkäys kaataa vaalien tulossivut

Kun vaali-illan jännittävä ääntenlaskenta on käynnissä, tapahtuu jotain outoa: virallinen vaalien tulossivusto romahtaa. Sivusto on alhaalla hetkittäin, tuntien ajan.

Näin kävi Ruotsissa syyskuussa parlamenttivaalien iltana. Ongelma vaaliviranomaisen val.se-sivustolla paljastui palvelunestohyökkäykseksi, jossa sivusto lamautettiin lähettämällä sille samanaikaisesti suuria määriä palvelupyyntöjä.

Samalla sosiaalisessa mediassa pääsivät irti salaliittoteoriat. Maahanmuuttovastaisen ruotsidemokraattien äänimäärä laski samanaikaisesti, joten kopeloiko joku itse vaalitulosta?

Näin ei käynyt, mutta huhut ja hashtag #valfusk (vaalihuijaus) velloivat hetken aikaa.

Palvelunestohyökkäys on verraten helppo ja halpa järjestää. Se voi olla osa ulkopuolisen valtion hybridivaikuttamista, mutta tekijä voi olla myös pelkkä yksittäinen hakkeri.

Entä Suomessa?

Itse vaalituloksen sotkeminen teknisesti on äärimmäisen vaikeaa, eikä siitä pidä olla huolissaan. Suomalaiset antavat äänensä kynän ja paperin avulla, joten verkossa liikkuvat hakkerit eivät pääse käsiksi äänestyslippuihin.

Palvelunestohyökkäykset ovat mahdollisia. Suomen viralliselle tulossivustolle vaalit.fi:hin tehtiin jo yksittäinen hyökkäys sunnuntaina 7. huhtikuuta, mutta isku oli keskusrikospoliisin mukaan heikko ja lyhytaikainen. Poliisi ei ole esittänyt arviota hyökkäyksen tekijästä.

2. Tietovuoto! Ehdokkaan mainetta yritetään mustata vaalien viime metreillä

Vuotosivusto Wikileaks julkaisi ennen Yhdysvaltain presidentinvaalia 2016 tuhansia sähköposteja, jotka oli hakkeroitu demokraattien presidenttiehdokkaan Hillary Clintonin kampanjapäällikön tililtä.

Yhdysvaltain tiedusteluviranomaisten mukaan sähköposteihin oli päästy käsiksi Venäjän avustuksella.

Ranskan presidentinvaaleissa 2017 nettiin puolestaan vuodettiin Emmanuel Macronin kampanjan sisäisiä asiakirjoja, sähköposteja ja kirjanpitoa. Lisäksi someen lisättiin Macronista kertoneita valedokumentteja.

Materiaali vuodettiin muutamia tunteja ennen vaalikampanjoinnin päättymistä. Hakkerit olivat murtautuneet useille sähköpostitileille.

Entä Suomessa?

Asiantuntijat eivät pidä merkittävän tietovuodon mahdollisuutta Suomessa todennäköisenä ennen vaaleja.

Sen mahdollisuutta ei kuitenkaan voida sulkea pois. Tietovuodon tekijä voisi yrittää tärvellä esimerkiksi yksittäisen ehdokkaan maineen.

3. Äänestyspaikka on muuttunut! Outo väite äänestystavasta voi olla sumutusta

"Säästä aikaa. Vältä jonotus". Näin lupaa mainos, joka kehottaa äänestämään vaivattomasti pelkän tekstiviestin avulla. Tällaiset Hillary Clintonin kuvalla varustetut valemainokset levisivät Yhdysvalloissa marraskuussa 2016, vaikka kännykällä äänestäminen on maassa täysin mahdotonta. Tarkoitus oli pitää Clintonin äänestäjät pois vaaliuurnilta.

Häiriköt yrittivät sumuttaa äänestäjiä vaalien loppumetreillä myös Ruotsissa viime syksynä. Somessa levisi valeohjeita muun muassa vaalilipukkeita varten olevien kirjekuorien sulkemistavasta sekä huhuja, joiden mukaan jotkut ihmiset oli merkitty jo äänestäneiksi, vaikka nämä eivät olleet edes vielä käyneet äänestyspaikalla.

Ruotsin häiriköinnin tarkoituksena oli lietsoa epäluuloa ja vähentää ihmisten luottamusta maan vaalijärjestelmään.

Entä Suomessa?

Jos vaalipäivänä leviää epämääräistä tietoa esimerkiksi äänestyspaikkojen muuttumisesta tai niiden poikkeuksellisista aukioloajoista, kannattaa tietoihin suhtautua suurella varauksella. Tiedot kannattaa tarkistaa aina joko viranomaisilta tai luotettavista tiedotusvälineistä.

4. Jankuttava automaatti! Botit levittävät valheita ja epäluuloa

Ruotsissa automatisoitujen Twitter-tilien eli bottien määrä kaksinkertaistui ennen syyskuun 2018 parlamenttivaaleja. Botit suolsivat yli 60 000 twiittiä ja ne levittivät ylivoimaisesti eniten maahanmmuuttovastaisen puolueen ruotsidemokraattien sanomaa sekä vielä tiukemman linjan puolueen, Alternativ för Sverigen (AfS) kantoja.

Asia käy ilmi Ruotsin puolustusvoimien tutkimuslaitoksen FOI:n raportista, jossa tutkittiin yli 600 000 Twitter-viestiä.

Entä Suomessa?

Boteille tyypillistä on, että ne käyttävät keksittyjä nimiä ja esimerkiksi varastettua profiilikuvaa. Usein ne jankuttavat samaa asiaa. Ylen tietojen mukaan Suomessa ei ole tähän mennessä havaittu sellaista bottitoimintaa, että sillä olisi ollut mainittavaa vaikutusta vaaleihin.

Vaaliviikonloppuna Twitterissä ja muualla sosiaalisessa mediassa liikkuviin tietoihin kannattaa suhtautua kriittisesti. Jos liikkeelle lähtee varmistamattomia huhuja esimerkiksi vaalivilpistä, on hyvä tarkistaa, onko niiden takana epämääräinen tili.

5. Äkkinäinen muodonmuutos! Verkkosivun tai sometilin sisältö vaihtuu

Venäjän kansallislaulu pauhaa, ja ruutuun ilmestyy kuvia presidentti Putinista, venäläissotilaista ja Kremlistä. Näytti siltä, että Latvian oma Facebook, hyvin suosittu sosiaalisen median sivusto Draugiem oli muuttunut lokakuisena päivänä 2018 hetkessä Venäjän propagandasivustoksi.

Hetki sattui olemaan Latvian parlamenttivaalien äänestyspäivä.

Sivuston muodonmuutos ehti hämmentää latvialaisia vain hetken. Draugiemin edustaja kertoi parin tunnin sisällä, että sivusto oli hakkeroitu, mutta hakkeri ei ollut varastanut käyttäjien tietoja. Suurta kohua ei syntynyt, eikä tapauksen uskota vaikuttaneen vaalitulokseen.

Entä Suomessa?

Draugiem-sivuston hakkeroinnin takana ei ollut välttämättä Venäjä. Kyseessä saattoi hyvin olla yksittäisen tekijän Putin-pila. Ei olekaan mahdotonta, että vastaavaa tapahtuisi Suomessa.

6. Koko homma läskiksi! Huumorimeemi irvailee poliitikolle

Meemillä tarkoitetaan humoristista tai pilkallista kuvaa, fraasia tai videota, joka leviää lähinnä sosiaalisessa mediassa.

Meemit ovat usein liioittelevia ja stereotyyppisiä. Niiden voima perustuu yksinkertaisuuteen ja viihdyttävyyteen. Ne voivat levitä nopeasti netissä ja saada suuren yleisön.

Yhdysvaltain kongressin mukaan Venäjä käytti meemejä laajasti informaatiovaikuttamiseen Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaalissa.

Miljoonia ihmisiä tavoittaneiden meemien tarkoitus oli synnyttää uskonnollisia, poliittisia ja rotujen välisiä jännitteitä, mikä saattoi kasvattaa ihmisten välistä vastakkainasettelua. Meemien mahdollinen vaikutus vaalitulokseen ei ole tiedossa. Vaalien jälkeen Facebook lupasi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota valetilien ja maksettuja mainoksia ostavien tilien tunnistamiseen.

Entä Suomessa?

Poliittisia meemejä löytää helposti myös Suomessa sosiaalisesta mediasta. Twitterissä leviää esimerkiksi useita keskustan puheenjohtajaa Juha Sipilää pilkkaavia meemejä. Yhdessä suosituimmista meemeistä Sipiläsyöttää tuttipullolla parrakasta turvapaikanhakijavauvaa.

Facebookista löytyy jopa suomalainen sivusto, jossa on lähinnä kuvankäsittelylle perustuvia poliittisia meemejä.

7. Ehdokas on pedofiili! Valemainos levittää rumaa tietoa

Tšekin presidentinvaaleissa tammikuussa 2018 levisi ketjuviestejä, joissa EU- ja Nato-myönteistä ehdokasta syytettiin pedofiiliksi. Sähköpostitse lähetettyjä viestejä jakoivat eteenpäin erityisesti eläkeläiset, joista moni ei osannut tunnistaa sanomaa valheeksi.

Valeviesteillä oli tiettävästi vaikutusta ainakin joihinkin äänestäjiin.

Entä Suomessa?

On mahdollista, että ehdokkaista tai puolueista levitetään valheellisia viestejä vaaliviikonloppuna. Tšekin tapauksen kaltaisesta sähköpostihyökkäyksestä ei ole tietoa, mutta sen sijaan väärennettyjä vaalimainoksia eri puolueista on ollut Suomessa liikkeellä jo 7viikkoja.

Räikeitä feikkimainoksia on puolueille tulleiden tietojen mukaan levitetty ainakin Turussa, Tampereella ja tiettävästi myös pääkaupunkiseudulla. Ei ole tavatonta, että uusia väärennöksiä näkyisi kaduilla tai niitä jaettaisiin postiluukuista lähipäivinä.

8. Uhkailua kadulla! Ehdokkaiden kiusaajat yrittävät tukahduttaa keskustelua

Vaalihäirintä voi olla myös kasvotusten tapahtuvaa uhkailua, provosointia ja kimppuun käymistä. Sen tarkoituksena on luoda pelkoa ja tukahduttaa keskustelua.

Tällaisesta käytöksestä raportoitiin esimerkiksi Britanniassa vuoden 2017 parlamenttivaalien yhteydessä. Monet poliitikot kertoivat saaneensa raiskaus- ja tappouhkauksia sekä kohdanneensa verbaalista häirintää niin kasvotusten kuin netissä.

Häirinnästä syytettiin etenkin äärivasemmistoa ja -oikeistoa.

Tapahtumat aloittivat keskustelun siitä, pitäisikö maan lakeja tiukentaa ehdokkaiden suojelemiseksi.

Entä Suomessa?

Suomessa vaalirauha on perinteisesti ollut pyhä asia, mutta näissä vaaleissa jotkut ehdokkaat ovat kertoneet kohtaamistaan uhkaavista tilanteista.

Perussuomalaisten Laura Huhtasaari ilmoitti äskettäin itseään ja perhettään koskeneesta uhkauksesta. Vasemmistoliiton Suldaan Said Ahmed ja vihreiden Eva Tawasoli ovat kertoneet, että heidän kimppuunsa on käyty.

Väistyvää ulkoministeriä Timo Soinia yritettiin puolestaan lyödä Korson maalaismarkkinoilla Vantaalla. Soini ei ole ehdolla eduskuntavaaleissa.

Juttua varten on haastateltu johtavaa viestintäasiantuntijaa Jussi Toivasta valtioneuvostosta ja erikoistutkija Antti Sillanpäätä Turvallisuuskomiteasta.

Lähimaksulla voi tästä päivästä alkaen maksaa useiden pankkien korteilla suurimmillaan 50 euron hintaisia ostoksia, kun aiemmin lähimaksun yläraja on ollut 25 euroa.

Finanssiala ry:n mukaan lähimaksun rajaa nostavat tänään pankeista Danske Bank, Handelsbanken, Nordea, Oma Säästöpankki, OP Ryhmä, POP Pankki ja S-Pankki. Säästöpankeilla muutos tapahtuu maanantaina ja Aktialla huhtikuun aikana.

Miten muutos näkyy tavalliselle asiakkaalle? Kysyimme asiaa Finanssiala ry:n johtavalta asiantuntijalta Kirsi Kleppiltä.

Kuinka nopeasti kaupassa voi maksaa ostoksensa lähimaksulla 50 euroon saakka?

Vaikka pankit ovat rajaansa nostaneet, ei muutos välttämättä näy heti kaupan kassalla. Nykyistä suuremmat lähimaksutapahtumat kaupoissa tulevat mahdolliseksi maksupäätteiden päivityksen myötä.

Kleppin tietojen mukaan päivitykset alkavat huhtikuun puolivälissä. Osa kauppojen maksupäätteistä päivittyy automaattisesti, kun taas osa edellyttää manuaalisia toimenpiteitä.

Vielä viikkojen päästäkin voi siis tulla vastaan tilanne, jossa lähimaksun raja maksupäätteessä on edelleen 25 euroa, jos päivitys puuttuu. Klepp toteaa, että erilaisia päivitettäviä maksupäätteitä ja -järjestelmiä on laaja kirjo.

Näkeekö asiakas maksupäätteeltä, hyväksyykö se jo uuden rajan?

Lähimaksuraja ei näy päätteeltä ulospäin, joten ennen maksua ei voi nähdä, onko rajaa jo nostettu. Liikkeet voivat tosin kertoa tilanteesta esimerkiksi paperilapuilla, joita toisinaan näkee esimerkiksi jos lähimaksu ei ole käytössä, tai maksutavoissa on jotain muuta poikkeavaa.

Miten muutos vaikuttaa pankkikortin turvalliseen käyttöön?

Lähimaksu on jopa tavanomaista korttimaksua turvallisempaa, sillä ulkopuolisella ei ole mahdollisuutta urkkia tunnuslukua. Aika ajoin kortinkäyttäjän on syötettävä kortti maksupäätteeseen ja annettava tunnusluku. Näin varmistutaan siitä, että kortti on oikeissa käsissä.

Onko kansainvälisesti huomattu väärinkäytöksen riskejä?

Lähimaksamisen rajan nostamisen ei ole huomattu tuoneen lisää väärinkäytöksiä. Useissa maissa lähimaksurajaa on nostettu jo aikaisemmin tai nostetaan lähitulevaisuudessa.

Esimerkiksi Tanskassa yläraja on 350 kruunua eli noin 47 euroa. Ranskassa raja on nostettu 20 eurosta 30 euroon ja Saksassa 25 eurosta 50 euroon.

Voisiko varas viedä lähimaksukortilta huomaamatta rahaa vaikka väentungoksessa?

Kortin lukuetäisyys on lyhyt. Päätteen on oltava lähes kiinni kortissa, ja kortti on pidettävä hetken aikaa päätteen lähellä.

Kleppin mukaan rahat saadakseen maksupäätteen haltijalla tulee lisäksi olla sopimus korttitapahtumien vastaanottamiseksi ja tili pankissa tapahtumien hyvitystä varten. Pankki tunnistaa asiakkaat ja tietää, kenelle rahat ovat päätyneet.

Samoilla linjoilla väärinkäytösten vähäisestä riskistä on Nordea.

– Tiedossamme ei ole yhtään sellaista tapausta, jossa kortin tiedot olisi kopioitu julkisuudessakin esitetyillä laiteilla korttipetosten tekemiseksi. Maksutapahtuman yhteydessä ei tarvitse syöttää PIN-koodia, mikä vähentää tapauksia, joissa PIN-koodia yritetään urkkia olan yli, totesi Nordean korteista vastaava johtaja Valtteri Korhonen äskettäin pankin tiedotteessa.

Miksi alarajan nostoon on päädytty?

Finanssialan mukaan monet kuluttajat ovat toivoneet, että maksun rajaa voitaisiin nostaa. Sama toive on myös kaupan alalla. Uusi aikaisempaa korkeampi raja tuo parempaa käytettävyyttä sekä kuluttajille että kaupalle.

Kaupassa keskiosto on ollut noin 25 euroa ja polttoaineita ostaessa noin 45 euroa. Finanssialan tutkimuksen mukaan 79 prosenttia suomalaisista käyttää lähimaksua.

Klepp muistuttaa, että kortin käytössä on joka tapauksessa oltava aina huolellinen. Maksukortteihin on suhtauduttava kuin käteiseen, ne on säilytettävä huolellisesti ja muistettava, että jos kortti hukkuu, joku voi käyttää sitä maksamiseen.

Kortin hukkumisesta pitääkin ilmoittaa viipymättä pankkiin. Lisäksi korttiin liitettyä tiliä kannattaa seurata sinne kuulumattomien tapahtumien varalta, Klepp muistuttaa.

Lisää aiheesta:

Pankkikortti korvaa käteisen lapsillakin: kortti hankitaan yhä nuoremmille, kun vanhempien lompakoista ei käteistä enää juuri löydy

Ruotsissa käteisen käymättömyys voi olla jo normaalia – Helsingissä kahvilaketjun testi käteisettömyydestä oli asiakkaille liikaa

Soturinaisen hiukset liehuvat tuulessa, kun hän tarttuu miekkaansa. Kuva olkavarressa muistuttaa Tytti Ripattia taistelusta, joka muutti hänen elämänsä.

Siitä ei ole edes kahta vuotta, kun kuvan paikalla oli valtava mustelma.

Muisto potkusta reiteen on yhtä kipeä kuin jouluyö vuonna 2016. Heitto päin patteria näkyy arpina kämmenensyrjässä ja selässä.

Kun nuori nainen menee kauppaan, hän saattaa saada paniikkikohtauksen. Vielä jokin aika sitten hän pystyi nukahtamaan vain niin, että makasi sängyssä kyljellään kasvot ikkunaan päin.

– Halusin nähdä, jos joku seisoo ikkunassa. Mies sanoi, että hänen kaverinsa eivät unohda, jos hän joutuu vankilaan minusta johtuvista syistä.

32-vuotiaalla Tytti Ripatilla ei ole kotia. Hän majailee välillä äitinsä, välillä siskonsa luona Kouvolassa. Muuttokuorma on mummolla. Pieni omaisuus mahtuu armeijakassiin.

Osa ystävistä on katkaissut yhteydenpidon – eivät ehkä osaa lähestyä kaiken tapahtuneen jälkeen. Yleisillä paikoilla hän kävelee kovaa, koska ei halua kohdata ketään.

– En luota kehenkään. Vasta ihan viime aikoina olen uskaltanut tutustua uusiin ihmisiin.

Helvetti

Tytti Ripatti on kuullut oman tarinansa liian monen naisen suusta. Mutta kahden kesken käytyjen keskustelujen ulkopuolella näillä naisilla ei ole nimiä eikä kasvoja. Pelko ja häpeä kasvavat jokaisen iskun myötä. Noin joka kolmas suomalainen nainen on kokenut parisuhteessa väkivaltaa, mutta vain aniharva puhuu siitä.

Valta on miehillä niin kauan, kun he onnistuvat pitämään naiset hiljaa.

Ripatti ei halua vaieta. Astumalla esiin ja paljastamalla omat mustelmansa hän toivoo, että muut seuraavat häntä. Siitä huolimatta, että tie ei ole helppo.

– Tarinalla on syvempi vaikutus, kun sillä on kasvot ja kasvoilla on nimi. Näistä asioista pitää puhua, koska ilman sitä muutosta ei tule.

Helvetti alkoi isänpäivänä 2016.

“Vitun huora.”

30-vuotias Tytti Ripatti istui olohuoneen sohvalla ja katsoi telkkaria, kun mies seisoi äkkiä hänen vieressään. Ensimmäinen isku tuli.

– Mies oli nähnyt, että olin tykännyt erään julkkismiehen kuvasta Instagramissa. En silti osannut yhtään aavistaa lyöntiä.

Piti päästä äkkiä pois. Avaimet olivat yhteisen vuokra-asunnon naulakossa, koiran talutushihnan vieressä.

– Mies luuli, että ottaisin koiran mukaan ja otti talutushihnan naulakosta. Sitten hän löi minua remmillä. Kun sen metalliosa osui poskeeni, siihen nousi punainen kolmio.

Nainen pääsi pakenemaan siskonsa luo ja kertoi, että mies oli hakannut hänet. He lähtivät yhdessä lääkäriin.

– Sisko ihmetteli, miten pystyin olemaan niin rauhallinen. Ehkä olin vain liian järkyttynyt.

Maanantaina hän irtisanoi asuntonsa vuokrasopimuksen ja päätti, ettei enää palaa. Sitten mies soitti surullisen puhelun.

Hän löi minua remmillä. Tytti Ripatti

Ripatti meni kotiin. Mutta ei se enää ollut koti, turvapaikka.

– Mies lähti pidemmäksi aikaa reissuun kaverinsa kanssa, ja aloin tyhjentää kämppää. Vein astioita ja isoja huonekaluja mummolle.

Kun mies palasi, asunnossa ei ollut enää sohvaa eikä ruokapöytää. Mies sanoi rakastavansa ja pyysi jäämään. Se oli se hyvä, kiltti puoli miehestä, johon Ripatti oli rakastunut. Hän jäi, lähti taas seuraavan riidan tullen ja palasi jälleen. Monta kertaa. Joka kolmas väkivaltaa kokeneista naisista palaa miehensä luo.

– Hän oli helvetin hyvä puhumaan. Olin tyhmä ja kuvittelin, että kaikki muuttuu paremmaksi.

Joulukin oli tulossa. Sitä joulua Ripatti ei unohda koskaan.

Salamarakkaus

Tytti Ripatti tapasi miehensä syksyllä 2014. Mies oli paha poika ja alku sähäkkä. Pian he menivät naimisiin. Kirjoittamisesta innostunut tuore vaimo perusti blogin, jossa hän alkoi kertoa pariskunnan arjesta.

Mies muutti Ripatin ja kahden kissan luo vuokrakaksioon Kouvolaan. Kyseleminen alkoi pian muuton jälkeen. Ensin se tapahtui leikin varjolla, pienellä huumorilla.

– Se oli sellaista jännää utelemista. En tajunnut heti, mikä siinä on takana.

Kesällä 2016 miehen alkoholin ja huumeiden käyttö alkoi lisääntyä. Mies soitteli vaimolleen töihin ja kyseli, miksi hän oli tykännyt mistäkin kuvasta tai päivityksestä sosiaalisessa mediassa. Sanaharkat liukuivat hiljalleen kohti väkivaltaa.

Sitä kohtaa, jolloin riitely muuttuu henkiseksi väkivallaksi, on hyvin vaikea tunnistaa. Se tapahtuu, kun riidoissa ei ole enää kahta tasaväkistä osapuolta ja tilalle tulee pelko, alistaminen ja uhkailu.

Hiljaisuus ei ollut hyvästä. Eikä varsinkaan silmien pyörittely. Tytti Ripatti

Tytti Ripatin piti miettiä tarkkaan, miten mihinkin kysymykseen vastaa. Vastauksen piti olla sellainen, että se miellytti miestä.

– Aikaa vastauksen muodostamiseen oli muutama sekunti. Hiljaisuus ei ollut hyvästä. Paniikinomainen naurahdus ei ollut hyvästä. Eikä varsinkaan silmien pyörittely.

Ripatti alkoi perua työvuorojaan. Hän teki siihen aikaan homepurkuja – purki homeisia seiniä, irrotti lattiamattoja, jyrsi ja hioi lattiaa. Töihin oli yhä vaikeampi lähteä, koska uni ei tullut.

– En saanut nukuttua, kun toinen veti öisin vessassa amfetamiinia ja repi minut sängystä keskustelemaan asioista. Olin ihan hirveän väsynyt.

Kun puhelin soi, mies kysyi heti, kuka soittaa. Ripatti alkoi pitää puhelinta äänettömällä.

Syksyllä tarjottiin uutta työsopimusta. Ripatti lopetti työnsä.

Vuoden 2016 jouluaattona Tytti Ripatti meni yhdessä siskonsa kanssa äidilleen syömään ja joulusaunaan. Oma, aikaisemmin irtisanottu vuokra-asunto oli jo melkein tyhjillään. Mies halusi jäädä kotiin.

Joululahjat äidin luona oli juuri avattu, kun mies soitti ja pyysi tuomaan kaupasta olutta. Kiva ilta jäi kesken.

Pariskunta lähti viettämään iltaa läheiseen baariin. Kun he tulivat kotiin, miehen käytös muuttui taas uhkaavaksi.

– Taas alkoi se sama syyttely. Kuka tämä on, vitun huora. Yritin vastata kuten hän halusi.

Aamuyöllä Ripatti vaihtoi vaatteet ja istahti keittiön jakkaralle. Silloin tuli ensimmäinen isku. Isänpäivän pahoinpitely oli ollut pelkkää harjoittelua.

Raiskaus

Mies löi nyrkillä ja hakkasi vaimonsa päätä seinään ja lattiaan. Ripatti sai jugurtit päälleen, ja mies potkaisi hänen päänsä keittiön alasokkeliin.

– Mies käski minua siivoamaan jugurtit naamastani. Kylpyhuoneen peilistä katsoi nainen verta hampaissaan. Olin juuri ottanut smiley-lävistyksen, ja se oli revennyt irti.

Keittiön puolella hakkaaminen jatkui. Mies potki, repi hiuksista, kuristi ja heitteli. Ripatti ei uskaltanut laittaa vastaan, ei edes itkeä.

– Se olisi vain ärsyttänyt häntä lisää.

Ripatti menetti yön aikana monta kertaa tajuntansa.

– Sillä, olinko tajuissani, ei ollut hänelle merkitystä. Lopulta rupesin odottamaan, että tapa jo.

Olin niin yksin kuin ihminen voi yksin olla. Tytti Ripatti

Mies lopetti, kun joulupäivä valkeni. Ripatti yritti nukkua ja kävi suihkussa. Sitten mies halusi mennä kauppaan ja käymään kaverillaan. Vaimon piti lähteä kuskiksi. Tämä ei kuitenkaan saanut nousta autosta, jotta kukaan ei näkisi mustelmia.

– Kaverinsa luo mennessään mies piilotti auton avaimet, etten pääse karkuun.

Kotona Tytti Ripatti alkoi ottaa itsestään valokuvia. Puhelin nieli talteen jokaisen mustelman, ruhjeen ja haavan. Asunnon tyhjässä vierashuoneessa oli makuupussi, johon hän käpertyi nukkumaan. Hän heräsi siihen, kun mies tuli pimeään huoneeseen.

– En tiedä, paljonko kello oli. Hän tuli viereeni eikä sanonut mitään, kun raiskasi minut.

Aamulla Ripatti uskaltautui ulos asunnosta, istui autoon ja ajoi parhaan ystävänsä luo Mikkeliin. Kun ystävä avasi oven, sen takana seisoi nainen kasvot turvoksissa ja pää oli täynnä muhkuroita. Ystävän kasvoilta paistoi järkytys.

– Kerroin hänelle, että mies oli hakannut minut. Päivän verran lepäsin, kasailin itseäni ja yritin ymmärtää, mitä oli tapahtunut.

Mies soitteli perään ja vaati palaamaan kotiin. Ripatti ei suostunut.

Päänsärky oli valtava. Jonkin ajan kuluttua tekstiviestin kirjoittaminen ei enää onnistunut.

– Sitä sanaa, jota olin kirjoittamassa, ei vain tullut. Ajattelin, että kaikki ei ole nyt hyvin.

Ystävä vei Ripatin päivystykseen Mikkeliin. Ulkoisten vammojen lisäksi naisella todettiin aivotärähdys, ja hän sai lähetteen pään magneettikuvaukseen.

Raiskauksesta hän ei kertonut. Ei ystävälle eikä lääkärille.

– Tunsin itseni niin äärimmäisen nöyryytetyksi. Oma mies hakkaa ja raiskaa, häpesin sitä.

Kupla

Muutto oli hoidettava loppuun, koska asunto piti luovuttaa uutenavuotena. Äiti tuli auttamaan muutossa ja näki mustelmat. Hän kysyi, onko mies taas hakannut. Ripatti vastasi, että oli liukastunut koiran kanssa lenkillä.

Samalla hän alkoi sulkeutua ympäröivältä maailmalta. Upota väkivallan ja hiljaisuuden pieneen kuplaan.

Tammikuun alussa mies soitti ja ehdotti, että he asuisivat tämän vanhemmilla jonkin aikaa. Ripatti ei nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin mennä, vaikka rakkautta ei enää ollut.

– Mies hallitsi minua pelolla. En pystynyt kertomaan kenellekään kaikkea, mitä jouluna oli tapahtunut. Omalle perheelleni en kertonut mitään.

Tytti Ripatti päätti tappaa itsensä.

Epätoivo paheni heti uudenvuoden jälkeen.

– Minua jännitti aina, kun puhelin soi. Pelotti, että kuka sieltä soittaa. Lopulta en uskaltanut vastata puhelimeen edes silloin, kun äiti tai sisko soittivat.

Pään magneettikuvaus lähestyi. Ripatti toivoi, että päästä löytyisi jotain, joka tappaisi hänet. Hän ei kuitenkaan saanut mentyä tutkimukseen vaan siirsi aikaa monta kertaa eteenpäin.

Kun hän lopulta kävi kuvauksessa, mitään poikkeavaa ei löytynyt. Yhteydenpito kaikkiin läheisiin katkesi.

Kupla nielaisi Ripatin yhä syvemmälle. Äänet sen ympärillä vaikenivat, ja kuplan vangiksi jäi tahdoton nukke.

– Tunsin itseni yhdeksi suureksi, kipeäksi mustelmaksi. Olin niin yksin kuin ihminen voi yksin olla. Minulla ei ollut töitä, ei kotia. Ei ystäviä eikä perhettä.

Ripatti lähetti miehelleen kuvat mustelmistaan. Hän kysyi, miten mies voi tehdä omalle vaimolleen näin.

– Mies raivostui ja huusi, että kuvat pitää poistaa. Tein tietenkin kuten hän halusi.

Sitä mies ei tiennyt, että kuvat jäivät talteen pilvipalveluun.

Lähtö

Ripatti alkoi miettiä, että jospa hänen ei tarvitsisikaan tehdä itsemurhaa. Jospa hän pääsisikin miehestä eroon jollakin muulla konstilla. Kuten muuttamalla tarpeeksi kauas.

Hän haki töitä Kilpisjärveltä. Työ jäi saamatta aivan viime metreillä.

Sitten tuli päivä, joka muutti kaiken.

Oli taas riita. Keittiön pöydällä oli hedelmäveitsi.

– Mies katsoi veistä ja sanoi, että minut pitäisi kyllä tappaa. Taas tuli nyrkistä olkavarteen. Silloin ajattelin, että ei. Tämä ei voi mennä näin.

Hän pakkasi tavaransa ja lähti. Illalla tuli taas viesti, että voisit kotiinkin tulla. Oli maaliskuu 2017, eikä Tytti Ripatti palannut enää koskaan.

Vasta nyt hän antoi kyynelten tulla.

– Olin vihdoin vapaa.

Ero

Avioeroa piti odottaa puoli vuotta. Se tuntui ikuisuudelta. Ripatti päätti pyytää apua. Hän kirjoitti kokemuksistaan presidentti Sauli Niinistölle ja pyysi avioeron käsittelyn nopeuttamista. Avioeron voi saada ilman puolen vuoden harkinta-aikaa vain, jos pari on asunut erillään kaksi vuotta.

Presidentin kansliasta tuli kieltävä vastaus. Kirjeessä pahoiteltiin tilannetta ja perusteltiin asiaa niin, että presidentillä ei ole keinoja puuttua tällaiseen.

– Alaikäinen voi mennä Suomessa naimisiin poikkeusluvalla, mutta kun ihmisellä on oikeasti hätä, ei voida tehdä mitään. Minusta se on outoa. Siihen pitäisi saada muutos.

Totuuden kertominen läheisille oli vieläkin mahdotonta. Pahaa oloa oli kuitenkin pakko purkaa. Tytti Ripatti lähetti äidilleen kuvat, joissa hän oli päästä varpaisiin mustelmilla.

– Kirjoitin kuvien mukana äidille viestin, että olit oikeassa. Oli valtava helpotus, kun kaksoiselämä loppui.

Samat kuvat lähtivät siskolle ja parhaalle ystävälle Mikkeliin. Sitten Ripatti päätti julkaista kuvat vammoistaan Facebookissa.

– Ihmisillä oli oma käsityksensä asioista ja jotkut kyselivät, että miksi eroatte. Tuli sitten kaikille selväksi.

Oli valtava helpotus, kun kaksoiselämä loppui. Tytti Ripatti

Äiti etsi Rikosuhripäivystyksen yhteystiedot, ja Ripatti kävi siellä juttelemassa monta kertaa. Keväällä hän lähti matkalle Espanjaan, jossa sai rohkeutta tehdä rikosilmoituksen.

– Vielä silloinkin ajattelin, että voinko tehdä toiselle näin. Oli lähellä, etten perunut koko juttua.

Sitten Facebookiin laitetuista kuvista alkoi tulla palautetta.

Viestit tulivat naisilta, jotka kertoivat olevansa samassa tilanteessa. Mies hakkaa, nainen ei uskalla tehdä mitään.

– Sydämeni särkyi joka kerta, kun luin niitä. Väkivallasta ei puhuta eikä siitä varsinkaan julkaista kuvia. Pitäisi olla hiljaa, tyytyä tilanteeseen ja mennä eteenpäin.

Tytti Ripatti päätti tehdä kaikkensa murtaakseen hiljaisuuden. Ehkä se auttaisi muitakin naisia astumaan esiin. Ensin hän kirjoitti blogiinsa raiskauksesta.

– Istuin äidin kotona keittiön pöydän ääressä ja lähetin hänelle linkin blogitekstiin. Äiti oli silloin makuuhuoneessa. Hän tuli luokseni, halasi minua ja itki.

Muutos alkoi nopeasti. Eräänä aamuna hän huomasi, että oravat hyppivät äidin kotipihalla. Tulppaanit kukkivat.

– Aamukahvi maistui taas hyvältä. Olin ihan ihmeissäni, kun tajusin että pystyin taas nauttimaan pienistä asioista.

Raiskausteksti oli Ripatin viimeinen blogipäivitys. Oikeudessa siitä tuli tärkeä todiste.

Tuomio

Kun miehen syytteiden käsittely alkoi kesällä 2017, Tytti Ripatti asteli oikeussaliin pää pystyssä. Olkavarressaan hänellä oli tuore tatuointi. Soturinainen. Symboli taistelulle, jonka aikana uhrista tuli selviytyjä.

– Istuin oikeudessa ilman näkösuojaa ja taistelin. Nousin todella väkivaltaista ja arvaamatonta ihmistä vastaan.

Mies todettiin syylliseksi lukuisiin rikoksiin, muun muassa Tytti Ripatin raiskaukseen ja törkeään pahoinpitelyyn. Hänet passitettiin viideksi ja puoleksi vuodeksi vankilaan.

Mutta Ripatin toipuminen oli vasta alussa.

Istuin oikeudessa ilman näkösuojaa ja taistelin. Tytti Ripatti

Se tuntui ensin käsissä. Tytti Ripatti istui isossa kauppakeskuksessa Kouvolassa, kun hänen mieleensä juolahti pelottava ajatus. Joku entisen miehen kavereista voisi nähdä hänet.

– Sormet tuntuivat kylmiltä. Yritin lämmitellä niitä naputtamalla sormia pöytään.

Se ei auttanut. Alkoi itkettää. Ripatti alkoi pälyillä ympärilleen. Hän nousi ylös, paniikki lisääntyi jokaisen askeleen myötä.

– Askel nopeutui, kohta jo juoksin. Menin suoraan autoon itkemään.

Paniikkikohtaus, totesi lääkäri. Ripatti sai siihen lääkityksen. Hän ei kuitenkaan halunnut syödä lääkkeitä vaan alkoi tietoisesti hakeutua yleisille paikoille.

– Aloin tehdä ihmiskokeita antamalla itselleni siedätyshoitoa. Tajusin tekeväni itselleni vain hallaa, jos annan pelolle periksi.

Hiljalleen se alkoi tepsiä. Kohtauksia tuli harvemmin. Mutta vieläkin yleisillä paikoilla piti kävellä mahdollisimman kovaa, karkuun muilta.

– Ajattelin, että kaikki tuntevat jotain kautta entisen mieheni ja yrittävät satuttaa.

Elokuussa 2017 Ripatti pääsi töihin suojeluvalvojaksi Loviisan ydinvoimalaan. Oman turvallisuudentunteensa kerran menettänyt nainen valvoi tulitöitä ja huolehti nyt siitä, että muilla on kypärät ja suojalasit kunnossa.

Esiinmarssi

Työ teki hyvää. Oli pakko siirtää ajatukset muualle. Ripatti alkoi vapaa-ajallakin pakottaa ajatuksiaan pois ikävistä asioista. Jouluna hän matkusti siskonsa kanssa Teneriffalle.

– Edellisenä jouluna minut hakattiin ja raiskattiin. Halusin joulusta toisenlaisia muistoja.

Tänä keväänä Ripatti julkaisi mustelmakuvat yli 100 000 jäsenen Naistenhuone-ryhmässä Facebookissa. Julkaisu aiheutti palautevyöryn – satoja kommentteja ja yli 10 000 reaktiota.

Esiin astuneita naisia on muitakin. Yksi heistä kertoi tarinansa Ylelle aivan hiljattain. Toinen on julkaissut blogissaan itsestään kuvia hakattuna. Kolmas kirjoitti kokemuksistaan kirjan, joka julkaistiin helmikuussa.

– Näin vähän aikaa sitten tv-ohjelman, jossa eräs nainen kertoi kokemuksistaan. Hänelläkin oli jälkikäteen paniikkikohtauksia. Jokaisen hakatuksi tulleen pitäisi puhua. Eihän se koskaan muuten lopu.

Väkivallan kokemuksistaan julkisesti puhuvilla on valtava voima. Hänestä, joka avaa suunsa, tulee selviytyjä. Hän, joka lukee tai kuulee tarinan, ehkä saa rohkeutta hakea apua. Tytti Ripatti kertoo alla olevalla videolla omat syynsä sille, miksi hän haluaa puhua.

Kynnys onkin madaltunut. Ensi- ja turvakotien liiton mukaan parisuhteessa väkivaltaa kokeneet hakivat viime vuonna selvästi aiempaa enemmän apua. Avopalveluissa kasvu oli hurja, jopa 35 prosenttia. Uhrien lisäksi yhä useampi väkivaltainen puoliso hakee apua.

Väkivalta myös tunnistetaan paremmin kuin ennen. Liitosta arvioidaan, että taustalla on yhteiskunnallinen keskustelu ja julkisuuteen astuneiden uhrien esimerkki. Joskus julkisuus hiljentää tekijän, mutta vainoaminen voi myös pahentua. Riski on olemassa.

Jos muuri ei ole vielä murtunut, ainakin se halkeilee lupaavasti.

Siivet

Vieläkin päiviä, joina ruoka ei maistu ja iltoja, joina uni ei tule. Silloin Tytti Ripatti lähtee juoksulenkille järven rantaan. Liikunta tuo hyvän olon, vesi rauhoittaa.

Hän käy terapiassa joka viikko. Siellä on paljastunut, että hänellä on trauma. Kokemusten käsittely voi kestää jopa kaksi vuotta.

– Olen jo saanut vastauksia moniin kysymyksiin. Kuten siihen, miksi minusta on tullut niin epäluuloinen ja hyökkäävä.

Ripatti ei ole onnistunut puhkaisemaan kuplaa, jonka sisään hän upposi väkivaltaisessa suhteessa. Hän yrittää kiivetä sieltä pois, mutta seuraavassa hetkessä kupla saattaa imaista takaisin sisälleen. Se turhauttaa.

– Ei minun kuuluisi enää siellä kuplassa olla, mutta siitä on ajan saatossa tullut turvapaikka. Joudun tekemään itseni kanssa todella paljon töitä.

Siksikin väkivallasta pitää puhua.

– Sitä kuvittelee, että pärjää ihan hyvin omineen. Henkiset arvet ovat kuitenkin niin valtavat, ettei niiden kanssa selviä yksin.

Minusta tuntuu, että olen vahvempi kuin koskaan. Tytti Ripatti

Äidin koti Kouvolassa on alkanut täyttyä astioista, esineistä ja tauluista. Ne Tytti Ripatti ottaa aikanaan mukaan omaan kotiinsa. Hän on heittänyt pois vanhat lautaset ja lasit, joista ex-mies on syönyt ja juonut.

Oman kodin hankinta voi olla edessä hyvinkin pian, sillä hän on juuri saanut opiskelupaikan VR:ltä. Hänestä tulee liikennöintitarkastaja, ja työpaikka on jo varma. Ydinvoimala vaihtuu junaraiteisiin.

– Tulevaisuus jännittää, koska työ ydinvoimalassa toi rytmin päivään ja on auttanut toipumaan. Haluan kuitenkin ottaa paikan vastaan, sillä työsuhde muuttuu vuoden jälkeen vakituiseksi.

Hiljalleen aika kuluu, hyviä päiviä on yhä enemmän. Siivet kantavat pidempiä matkoja.

– En ole asettanut toipumiselleni mitään aikarajaa. Jo nyt minusta tuntuu, että olen vahvempi kuin koskaan.

Jutussa on käytetty lähteenä myös Ensi- ja turvakotien liiton antamia tietoja sekä tilastoja, oikeuden pöytäkirjoja, valokuvia ja Tytti Ripatin sekä presidentinkanslian välistä kirjeenvaihtoa.

Miehikkälän kunnanjohtaja Arto Ylönen leikattiin keskiviikkona Helsingissä päänsisäisen verenvuodon vuoksi.

Kunnanjohtajan vaimo Milla Ylönen kertoo, että hänen miehensä voi jo paremmin ja että tila on vakaa. He puhuivat puhelimessa jo eilen. Ylönen on tällä hetkellä tarkkailtavana neurokirurgisella osastolla Töölön sairaalassa Helsingissä.

Vaimon mukaan hän oli lähettänyt miehensä Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystykseen jo viikko sitten kovien pää- ja niskakipujen vuoksi. Päivystyksestä hänet lähetettiin kuitenkin kotiin lääkkeiden kera.

Kivut eivät poistuneet ja kunnanjohtaja kiidätettiin ambulanssilla uudestaan päivystykseen keskiviikkona. Tällä kertaa kuvattiin pää ja niskat, ja kuvista paljastui verenvuoto. Ylönen operoitiin Helsingissä nopeasti.

Miehikkälän kunnanjohtajan sijaisena toimii toistaiseksi varhaiskasvatusjohtaja Outi Silander. Ylönen on 35-vuotias ja hänet valittiin muutaman tuhannen asukkaan kunnan johtoon vuonna 2016.

Ylösen sairastumisesta kertoi ensimmäisenä Kymen Sanomat.

Pää kuvataan entistä herkemmin

Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystyksen ylilääkäri Pekka Korvenoja kommentoi yleisellä tasolla, että päänsärky on harvoin yksittäisenä oireena aivoverenvuotoon liittyvä. Aivoverenvuodosta kärsivien potilaiden oireet vaihtelevat paljon. Joillakin oireet voivat olla salakavalia, kun toisten kohdalla puhutaan selkeistä varoitusmerkeistä.

– Vuodon paikka ja laajuus ovat ratkaisevia oirekuvan kannalta. Lievemmissä tapauksissa potilaalla voi olla disorientaatiota tai poikkeavaa käytöstä, mutta vakavissa tapauksissa puhutaan jo syvästä tajuttomuudesta. Kaikki siltä väliltä on mahdollista, sanoo Korvenoja.

Ylilääkärin mukaan kynnys pään viipalekuvausten tekemiseen on madaltunut viime vuosina ja kuvausten määrä on voimakkaassa kasvussa. Kuvaus tehdään herkästi esimerkiksi silloin, jos päänsärky alkaa yllättäen ja voimakkaana takaraivon alueella.

Ihmiset myös hakeutuvat päivystykseen entistä herkemmin.