Saksasta Baijerista löydetty uusi dinosauruslaji oli siipifossiilinsa perusteella enemmän linnun kaltainen kuin mikään muu tunnettu aikalaisensa, kertoo tuore tutkimus.

Otus pystyi räpyttelemään siipiään samaan tapaan kuin nykylinnut. Niinpä Alcmonavis poeschli saattaa olla avaintekijä lintujen lentotaidon tutkimuksessa.

Jurakauden ainoina lentokykyisinä lintuina on pidetty Archaeopteryx-sukua, josta tunnetaan 12 lajia. Ensimmäisen löytymisestä on yli 150 vuotta. Alcmonavis poeschli on kuitenkin paljon lintumaisempi kuin Archaeopteryxit, joiden siivistä ei ollut räpyttelyyn.

Tutkimusartikkelin kirjoittanut paleontologian professori Oliver Rauhut Ludwig-Maximilians-yliopistosta arvelee, että jurakauden linnusto oli vieläkin monimuotoisempi kuin tähänastiset löydöt

Laji nimettiin fossiilin löytäneen keräilijän Roland Pöschlin ja löytöpaikan lähellä virtaavan Altmühlenjoen kelttiläisen nimen Alcmonan mukaan.

Luut kertovat lihaksista

Nykyisten Pappenheimin ja Regensburgin välisellä Altmühlenlaakson alueella oli 150 miljoonaa vuotta sitten subtrooppinen laguuni, jota täplitti riuttasaaristo. Alueen kalkikivestä on löydetty paljon poikkeuksellisen hyvin säilyneitä fossiileja.

Alcmonavis poeschlista on säästynyt vain oikeanpuoleinen siipi. Aluksi tutkijat luulivat senkin kuuluneen Archaeopteryxille, mutta tarkkojen vertailujen jälkeen he tulivat toiseen tulokseen. Vertailuja tehtiin myös nuorempiin lintulajeihin.

Archaeopteryxit olivat nykyvariksen kokoisia. Alcmonavis poeschli osoittautui hieman suuremmaksi. Luihin on jäänyt selviä merkkejä räpyttelytaidossa tarvittavien lihasten kiinnittymiskohdista, kertoo tutkimus, joka on vapaasti luettavissa eLife-julkaisusta.

Lähtikö lento puusta vai maasta?

Linnut ovat dinosaurusten perillisiä. Siitä tutkijoilla ei enää ole kiistaa, mutta lentotaidon alkuvaiheista riittää yhä kädenvääntöä.

Yhden teorian mukaan lentokyky syntyi pikku hiljaa, kun siivekkäät dinosaurukset hyppelivät puussa oksalta oksalle. Toisen teorian kannattajat uskovat, että otukset nousivat maasta, kun ne olivat aikansa juosseet, hyppineet ja ojennelleet kehittyviä alkusiipiään.

Ruotsalaisen Lundin yliopiston viimevuotisessa tutkimuksessa selvitettiin maavaikutuksen merkitystä. Maavaikutus tarkoittaa siipien ja maan- tai vedenpinnan väliin muodostuvaa yhteen puristuneen ilman vyöhykettä, joka antaa siipiin nostetta.

Koe-eläiminä oli lepakoita, jotka pantiin lentämään tuulitunnelissa, mutta tutkijoiden mukaan tulokset ovat sovellettavissa myös lintuihin ja hyönteisiin.

Tutkimus osoitti, että lentävä otus säästää paljon luultua enemmän energiaa pysyttelemällä matalalla. Siipien läpsyttely osoittautui vielä energiatehokkaammaksi kuin liitäminen. Niinpä Current Biology -lehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa pääteltiin lentokyvyn lähteneen maasta, ei puusta.

– Älä odota minulta enää tanssimista, olen vanha ihminen.

Jorma Uotisen kädet viuhuvat ja suu on leveässä virneessä, kun hän avaa oven asuntoonsa Helsingin Töölössä. Ilmavin askelin huoneesta toiseen harppovasta miehestä on helppo uskoa, että hän jaksaa vielä 68 vuoden iässä tehdä tanssirooleja.

Silti hän varoitti koreografi Kaari Martinia odottamasta liikoja, kun lupautui esittämään petetyn aviomiehen roolin Anna Kareninassa viime vuonna.

– Hän kertoi oikein yllättyneensä ensimmäisissä harjoituksissa, miten paljon loppujen lopuksi tanssin.

Edellisestä tanssiroolista oli kulunut vuosikausia, joten Uotinen oli tunteja kestävien harjoitusten päätteeksi toisinaan "aivan romuna".

Hänellä ei ole silti vaikeuksia hyväksyä sitä, ettei kroppa enää pysty samaan kuin nuorempana. Lihasvoima heikkenee, lihakset jäykistyvät, jänteiden kimmoisuus katoaa.

– En ole siinä mielessä nostalginen, että haluaisin palata tanssijan huippupäiviin ja virtuoosimaisiin temppuihin.

Uotinen tanssi aktiivisesti harvinaisen pitkään, 50-vuotiaaksi asti. Hän on selvinnyt yli 40 vuotta kestäneestä tanssijan urastaan vähin vammoin, vaikka koko ura saikin alkunsa sairaalan sängystä.

"Pystyin nostamaan jalan 180 astetta edestä korvaan. Kun tein sen tangolla harjoitellessa, takanani ollut tanssija siirtyi paikaltaan ja tokaisi: We are not in the circus."

Nuori tanssija Jorma Uotinen tunnettiin painovoimaa uhmaavista hypyistään, taipuisasta selästään ja jaloistaan, jotka tuntuivat ulottuvan seinästä seinään tai nousevan kattoon saakka.

Hän pystyi nostamaan jalan 180 asteen korkeuteen korvaan saakka, mikä aiheutti ihmetystä myös tanssijakollegoissa Pariisissa.

– Kun tein sen tangolla harjoitellessa, takanani ollut tanssija siirtyi paikaltaan ja tokaisi: ”We are not in the circus”.

Uotinen esittelee vanhoja kuvia ilmaspagaateistaan. Koulutoveritkin muistavat, että korkeushyppyä harjoitellessa Uotisen saksihypyt ylsivät korkeammalle kuin kenenkään muun.

– Ehkä olisin voinut menestyä korkeushypyssä, jos minusta ei olisi tullut tanssijaa.

Korkeushypyn sijaan Uotinen haaveili lapsena näyttelijän urasta. Teatterikoulun pääsykokeissa tuomarit kuitenkin kehottivat nuorta miestä hakeutumaan tanssin pariin.

– Silloin minua otti vain päähän, etten päässyt sisään.

Uotinen ei heti siltä istumalta noudattanut kaukonäköistä neuvoa. Vasta vakava sairastuminen sinetöi päätöksen ryhtyä tanssijaksi.

"Kun viimein pystyi itse viemään lusikan suuhun, se oli mullistava kokemus. Opin arvostamaan liikkeen jokaista millimetriä."

Eräänä aamupäivänä 19-vuotias Jorma Uotinen kävi lääkärillä kurkkukivun vuoksi. Iltapäivällä hänet jo kiidätettiin sairaalaan, kun puhekyky alkoi heiketä, nieleminen ei onnistunut ja jalat eivät kantaneet.

Seuraavana päivänä hänet siirrettiin Porista Turun yliopistolliseen sairaalaan, jossa diagnoosi varmistui: kyse oli Guillain-Barrén oireyhtymästä, hermojuuritulehduksesta.

Uotinen halvaantui puhe-elimiä myöten ja kärsi koko kehoa ravistelevista, voimakkaista kivuista.

– Niitä voi ymmärtää vain sellainen ihminen, joka on ne itse kokenut.

Häntä hoitavat lääkärit kuitenkin valoivat elämänjanoiseen nuorukaiseen toivoa kertomalla, että taudista oli mahdollista parantua täysin. Silloin Uotinen päätti tehdä kaikkensa kuntoutuakseen entiselleen.

– Minusta tuli himotreenaaja, joka harjoitti lihaksiaan aina kun pystyi.

Uotinen oli muuttunut pieneksi lapseksi, jonka oli opeteltava uudelleen yksinkertaisetkin asiat. Muutama sekunti seisomista omin avuin oli iso saavutus, lusikan vieminen suuhun mullistava kokemus. Uotinen oppi omien sanojensa mukaan “arvostamaan liikkeen jokaista millimetriä”.

– Lämpimän ja kylmän tunteminen oli järisyttävää. Ne ovat itsestään selviä terveelle, mutta kun kyky näihin viedään pois, ymmärtää, mikä ihme ihminen on.

Sellaisen kokemuksen jälkeen hänelle ei jäänyt muita vaihtoehtoja kuin ryhtyä tanssijaksi.

Pariisi on yksi Uotisen suurista rakkauksista, mikä näkyy hänen kodissaan. Keittiössä on suurennettu kuva hänen pariisilaisesta suosikkikahvilastaan Café de Floresta, joka on aiheena myös keittiöön johtavan käytävän art nouveau -julisteessa.

Ensimmäistä kertaa Uotinen kävi Pariisissa ennen sairastumistaan hermotulehdukseen ja lähetti sieltä kortin äidilleen. Siinä hän kertoi haluavansa joskus työskennellä ihmeellisessä kaupungissa. Seitsemän vuotta myöhemmin toive toteutui.

Uotinen tapasi Suomen kansallisbaletissa koreografin ja tanssijan Carolyn Carlsonin. Yhdysvaltalainen ihastui Uotisen liikekieleen ja kutsui tämän tanssijaksi Pariisin oopperaan.

Kansallisbalettiin Uotinen oli päässyt 20-vuotiaana, vasta kävelemään uudelleen oppineena toipilaana.

– Olen usein kyynisesti sanonut, että minut otettiin, koska silloin oli niin huutava pula miestanssijoista. Tosin neljä miestä sinne pyrki ja vain minä pääsin.

Pariisin vuodet kasvattivat tanssijakundista taiteilijan. Vuonna 1979 Uotinen teki ensimmäisen sooloteoksensa, Jojo, josta tuli hänen läpimurtonsa.

Siinä oli kohtaus, joka on jäänyt monien ihmisten mieleen. Uotinen makasi lattialla ja teki vartalollaan aaltoilevaa liikettä, jonka pysäytti yllättäen. Sitten hän pysyi muuten liikkumattomana ja vain suoristi ja koukisti etusormeaan.

– Se ällistytti ihmiset. Nauru levisi eturiviltä viimeiseen penkkiriviin. Monet ovat tulleet jälkeenpäin sanomaan, että muistavat esityksestä juuri tuon hetken.

"Mitä hänen päässään oikein liikkui, kun hän ehdotti sellaista tanssijalle. Sanoin, että olen tunnettu notkeasta selästä, mitään leikkausta ei tehdä, hyvästi!"

Uotista on siunattu poikkeuksellisen joustavalla ruumiinrakenteella, pehmeällä lihaksistolla ja venyvillä jänteillä.

– Ranskalaiselta hierojalta kuulin, ettei hän ole koskaan ennen hieronut ketään, jolla olisi näin pehmeä lihaslaatu.

Notkeutta ja venyvyyttä on myös pitänyt oppia kontrolloimaan. Uran alussa Uotisen piti tehdä paljon töitä, että sai pidettyä taipuisan selkänsä oikeassa asennossa.

Selkä vaivasi Uotista myös myöhemmin. Helsingin kaupunginteatterin johtajana 80-luvulla Uotinen alkoi kärsiä selkäkivuista, jotka tuntuivat kuin pieniltä sähköiskuilta.

Hän kertoi vaivoistaan lääkärille, jonka ehdotus sai hänen leukansa loksahtamaan auki. Lääkäri suositteli Uotiselle jäykistysleikkausta, jossa selkään asennetaan metallilevy. Se oli lääkärin mukaan toiminut erinomaisesti jääkiekkoilijalla, jonka selkäkivut olivat loppuneet siihen.

– Mitä hänen päässään oikein liikkui, kun hän ehdotti sellaista tanssijalle. Sanoin, että minä olen tunnettu notkeasta selästäni, mitään jäykistysleikkausta ei tehdä, hyvästi.

Selkäkivutkin loppuivat itsekseen, kun Uotinen lopetti paljain jaloin kävelemisen kaupunginteatterin kylmällä betonilattialla.

Toisen vamman jäljiltä Uotinen ei koskaan täysin palannut entiselleen. Hän esiintyi Rooman oopperassa kuningas Learina, jota ahneet tyttäret kruunua havitellessaan riepottelivat ympäri lavaa.

Yhdessä kohtauksessa Uotista roikotettiin käsistä, jolloin hänen vasemman kätensä hauislihas repeytyi. Uotinen vei kuitenkin tanssidraaman harjoitukset kunnialla loppuun.

– Minun piti vielä sen jälkeen nostaa 70-vuotiasta ballerinaa, Carla Fraccia, joka ei ikänsä vuoksi juuri pystynyt nostossa auttamaan. Se oli aika tuskallista.

Vasta harjoitusten jälkeen Uotiselle selvisi, että käsivarsi oli muuttunut aivan mustaksi. Rajunnäköisestä ja kivuliaasta vammastaan huolimatta hän tanssi kaikki kuusi esitystä Rooman Teatro Nazionalessa. Hauis leikattiin vasta Suomessa.

– Vasen käteni ei koskaan toipunut siitä täysin entiselleen.

"Toivon, että olen nyt piirun verran viisaampi kuin nuorempana, mutta siitäkään ei ole takeita."

Uotinen on aina osannut katsoa tulevaan ja lähteä eteenpäin, kun on sen aika. Rakkaasta kaupungistaan Pariisista hän lähti, kun oli ammentanut kaiken sen opin, mitä Carlsonin ryhmässä saattoi saada.

– Minulla on muistoni, mutta en jää märehtimään menneitä. Olen elänyt sen, it’s gone forever.

Samoin hän ajattelee tänä kesänä, kun sanoo jäähyväiset pitkälle pestilleen Kuopio tanssii ja soi -festivaalin taiteellisena johtajana. Vuodesta 2002 lähtien Uotinen on pyrkinyt tarjoamaan tanssin ystäville Kuopiossa samanlaisen kokemuksen kuin hän itse sai nuorena tanssijana 70-luvulla.

– Näin silloin Kuopio tanssii ja soi -festivaalilla ensimmäistä kertaa ulkomaalaisen tanssiryhmän. Se oli minulle jotakin uutta ja ennennäkemätöntä.

Nyt lähes 20 vuotta myöhemmin on aika jättää festivaali uusiin käsiin. Sen Uotinen tekee hymy huulillaan.

– Meillä on selkeä taiteellinen profiilimme, hyvä taloudellinen pohja, oma uskollinen asiakaskuntamme ja uusiakin tulee. Hienolta tuntuu lähteä, kun asiat ovat hyvällä mallilla.

Jotakin uutta odottaa jälleen nurkan takana. Uotisella ja hänen uudella roolihahmollaan on yhteistä ainakin huomiota herättävät silmälasit. Suunnitelma “Uotinen goes Kekkonen” -esityksestä on Uotisen mukaan otettu Tamminiemen museossa innostuneesti vastaan.

– Sitä voi sitten hyvällä syyllä haukkua elitistiseksi esitykseksi, koska sinne ei mahdu kuin parikymmentä katsojaa kerralla.

Uotinen hymähtää, kun häneltä kysyy, mitä hyvää vanheneminen on tuonut tullessaan.

– Toivon, että olen nyt piirun verran viisaampi kuin nuorempana, mutta siitäkään ei ole takeita.

Vuosikausien ura tanssijana on todella voinut tuoda Uotiselle lisää älliä. Tanssi nimittäin saattaa hoitaa aivojen terveyttä tehokkaammin kuin mikään muu liikuntamuoto.

Siinä voi Uotisen mukaan piillä syy siihen, miksi vuosisadan suurimpiin ballerinoihin lukeutunut Alicia Alonso on elänyt lähes satavuotiaaksi ja kaikkien suomalaisten tuntema tanssinopettaja Aira Samulin yli 90-vuotiaaksi.

Uotisella itsellään ei ole haaveita noin pitkästä elämästä. Hän kuitenkin toivoo, että pystyisi elämänsä loppuun asti liikkumaan itse.

– Ja että järjen valo säilyisi loppuun saakka.

Yliopistokampuksella Skinnarilassa on rauhallista. Viimeiset tentit ovat suurimmalla osalla tämän kevään osalta ohi. Muutama opiskelija käytäviltä vielä löytyy. Yksi heistä on markkinointia Saimia-ammattikorkeakoulussa opiskeleva Santeri Savinainen.

Korkeakouluista valmistuneista harva jää opintojen jälkeen Lappeenrantaan. Savinainenkin suunnittelee jo lähtöä. Hän on pohtinut opiskelukavereidensa kanssa, mitä kaupungissa pitäisi olla toisin.

– Todennäköisesti pyrin pois mahdollisimman nopeasti. Jotenkin tuntuu siltä, että varsinkaan oman alan hommia ei ole täällä niin paljon kuin pitäisi. Tai sellaisia hommia, joihin itse haluaisin erikoistua. Se ehkä vaatii jollekin toiselle paikkakunnalle muuttoa, Savinainen pohtii.

Nurmijärveläinen Joona Heinikari aikoo myös pakata tavaransa ja lähteä Lappeenrannasta valmistumisensa jälkeen. Heinikarin päätökseen vaikuttaa erityisesti perheen ja ystävien läheisyys pääkaupunkiseudulla.

– Pääkaupunkiseudulla on enemmän duunia. Ja tottakai on kiva olla kotona opiskeluiden jälkeen, Heinikari sanoo.

Heinikarin tavoin myös suurin osa muista valmistuvista valuu Uudenmaan alueelle.

Vahva Skinnarilan henki

Lappeenranta tavoittelee vuoteen 2030 mennessä yli 5000 uutta asukasta. Nuorten aikuisten haaliminen Lappeenrantaan on kaupungille hyvin tärkeä asia.

Kaupungin selvityksen mukaan alle viidennes korkeakouluopiskelijoista työskenteli viime vuonna opintojen ohella. Joka kolmas ei ollut hakenut töitä ollenkaan Lappeenrannasta.

Tällä hetkellä suuri ongelma on se, ettei korkeakoulutetuille ole tarpeeksi koulutusta vastaavia työpaikkoja. Esimerkiksi LUT-yliopistosta valmistuu vuosittain satoja opiskelijoita, mutta vain kymmenet työllistyvät, sillä sopivia työpaikkoja ei ole tarpeeksi.

– Meiltä mennään työelämään maistereina ja se on on korkeasti koulutettu paikka. Täällä ei ole sen tason paikkoja. Uran alussa halutaan vaativia työtehtäviä, että voidaan kehittyä, LUT-yliopiston vararehtori Jaana Sandström kertoo.

Skinnarilan kampus, joka sijaitsee noin seitsemän kilometriä Lappeenrannan keskustasta, on tunnettu hyvästä "Skinnarilan hengestä".

– Tuntuu, että on kaksi eri maailmaa – opiskelijamaailma ja se muiden arkimaailma keskustassa. Se on ainakin yksi asia, joka pitäisi pystyä parantamaan, opiskelija Santeri Savinainen pohtii.

Opiskelijoiden kotouttaminen Lappeenrantaan ontuu, sillä moni opiskelija saattaa viettää opiskeluaikansa lähes yksinomaan Skinnarilan kampuksella. Vaikka opiskeluajoista jää lämmin muisto, saattaa Lappeenrantaan sitoutuminen jäädä vähemmälle.

– Kun koulu on syrjässä, opiskelijoiden määrä ei näy tuolla katukuvassa Lappeenrannassa niin paljon kuin vaikka Jyväskylässä tai Tampereella, joissa kampus on lähellä keskustaa, Savinainen toteaa.

Lappeenrannan strategiajohtaja Markus Lankinen sanoo, että opiskelijoiden yhteisöllisyys ja idearikkaus on vahvuus, jota kaupunki haluaisi hyödyntää.

– Haluamme tuoda Skinnarilan henkeen kuuluvaa elämänmyönteistä asennetta ja uteliaisuutta uudistamaan kaupungin ilmapiiriä.

Mistä töitä ulkomaalaisille opiskelijoille?

LUT-yliopistossa kolmannes valmistuvista tulee ulkomailta. Kansainväliset opiskelijat työllistyvät vielä suomalaisiakin harvemmin, vaikka kansainväliset työntekijät voisivat tuoda huomattavaa lisäarvoa omalla kulttuurin tuntemuksellaan ja kielitaidollaan.

– On äärimmäisen hankalaa, että meillä valmistuu kansainvälisille työmarkkinoille huippuosaajia, joita meidän alueemme yrityskenttä ei saa työllistettyä. Syynä on, että toisen työkielen ottaminen on investointi, sanoo stretegiajohtaja Markus Lankinen.

Eniten kansainvälisiä opiskelijoita tulee Venäjältä, mutta myös Aasiasta tulleiden opiskelijoiden määrä on kasvanut. Vuoden 2018 kyselyyn vastanneista opiskelun aikana noin joka neljäs ei ollut hakenut töitä lainkaan. Yli puolella opiskelijoista olisi ollut kiinnostusta, mutta he eivät saaneet töitä.

Edullisempaa kuin Helsingissä

Yksi tänä keväänä Lappeenrannan LUT-yliopistosta valmistuvista on Alireza Ameli, joka muutti opiskelemaan Suomeen Iranista.

Ameli on valmistunut diplomi-insinööriksi ja huhtikuussa hän väitteli energiatekniikan alalla tohtoriksi. Valmistumisen jälkeen Ameli löysi itselleen työpaikan Lappeenrannasta.

– Etsin töitä pari-kolme kuukautta ja löysin hyvän työn. Lappeenrannassa on rennompaa ja rauhallisempaa ja minä pidän siitä enemmän. Lisäksi eläminen on täällä hiukan halvempaa. Siksi pidän Lappeenrannasta enemmän kuin pääkaupunkiseudusta, Ameli kertoo.

Työhön siirtymiselle tukea

LUT-yliopiston vararehtori Jaana Sandström peräänkuuluttaa uusia ja pärjääviä yrityksiä alueelle. Metsäteollisuuden keskittymästä huolimatta yhä useammin työt tehdään ihmisten sijaan koneilla.

– Yliopisto on tehnyt osansa 50 vuoden aikana. Tänne on oikeasti syntynyt uutta yrityselämää, jota on kansainvälisesti myyty eteenpäin. Olemme onnekkaita, että meillä on nyt ilmastonmuutoksen tullessa osaamista, jonka pohjalta uusia yrityksiä voidaan perustaa, Sandström toteaa.

Kaupunki haluaa edistää opiskelijoiden pääsemistä työelämään jo opintojen aikana. Nyt kesätöitä saa noin joka viides korkeakouluopiskelija. Lukua pyritään nostamaan kuluvan valtuustokauden aikana.

– Panostamme rahallisesti siihen, että tarjotaan kesätyöseteleitä ja opintotyöpaikkoja yhdessä yritysten kanssa, jotta tutustuminen paikallisiin yrityksiin onnistuu paremmin, strategiajohtaja Markus Lankinen kertoo.

Aloittain isoja vaihteluita

Opetushallituksen viestinnästä kerrotaan, ettei Suomessa seurata valmistuneiden opiskelijoiden työpaikkojen sijainteja.

Yliopistot sen sijaan seuraavat itse jonkin verran opiskelijoiden urien kehittymistä kyselytutkimuksilla. Esimerkiksi Vaasan yliopistosta valmistuneita jää omalle alueelle enemmän kuin Lappeenrannasta, mutta toisaalta myös tiedekunnat ovat laajemmat.

Vuonna 2017 valmistuneista kielten- ja viestinnän koulutusohjelmien opiskelijoista Vaasassa yli puolet on jäänyt Pohjanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle tai Keski-Pohjanmaalle. Tekniikan alan valmistuneista alueelle on jäänyt puolet, mutta kauppatieteiden opiskelijoista vain noin kymmenen prosenttia.

Lapin yliopistossa seurataan maistereiden työelämään sijoittumista viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Lapin tilasto on vuodelta 2016.

Kaikkien neljän tiedekunnan keskiarvolla Lappiin jää kolmannes ja Pohjois-Pohjanmaalle noin neljännes valmistuneista. Pois lähtee lähes puolet. Eri tutkinnoissa on Lapissakin eroja. Vähiten Lappiin jää oikeustieteen maistereita.

Eniten Lapin alueelle jää kasvatustieteen maistereita eli yli puolet.

Keravalla taide- ja museokeskus Sinkassa aukeaa tulevana lauantaina näyttely, jossa esitellään Keravalla 1930-luvulta 2000-luvulle toimineen Ornon valaisimia.

Ornon ohella näyttelyssä on esillä Aalto-yliopiston nuorten muotoilijoiden innovatiivisia ja kokelevia töitä.

Keravan museojohtajan Leena Karttusen mielestä on hyvä idea yhdistää uutta ja vanhaa.

– Tämä näyttely, jonka arkkitehtina on toiminut Aalto-yliopiston lehtori Simo Puintila, tuo esiin todella hyvin sen, miten nämä Ornon vanhat klassikot puhuvat tavallaan samaa kieltä näiden uusien yliopisto-opiskelijoiden tekemien valaisinmallien kanssa.

Aalto-yliopiston lehtorin ja teollisen muotoilijan Puintilan mukaan näyttely on jaettu teemoihin, jotka noudattelevat hyvän muotoilun eri periaatteita.

– Hyvän muotoilun pitäisi olla mahdollisimman ajatonta, ymmärrettävää, ekonomista, ympäristöä säästävää sekä käytettävää. Ja tietysti myös hyvin viimeisteltyä. Näitä periaatteita löytyy kaikista täällä esillä olevista valaisimista, sanoo Puintila.

Ajattomuus tekee Ornosta klassikon

Ornon valaisimia on käytetty paljon sekä julkisissa että yksityisissä kohteissa. Orno oli näyttävästi esillä myös 1950-luvun kansainväilisissä näyttelyissä. Tehtaalle valaisimia suunnittelivat muiden muassa Lisa Johansson-Pape ja Yki Nummi sekä Heikki Turunen.

Siitä huolimatta Ornon tuotteet ovat jääneet vähemmälle huomiolle kuin esimerkiksi Alvar Aallon tai Paavo Tynellin valaisimet. Karttusen mukaan tehdas ei olekaan aiemmin saanut aivan ansaitsemaansa huomiota, vaikka design on huippuluokkaa.

Miksi Ornon valaisimet sitten ovat klassikkoja?

– Ensimmäinen peruste on tietenkin upea muotoilu. Sen lisäksi Ornon valaisimissa viimeistely on erittäin huolellista, sanoo museojohtaja Karttunen.

Metallivalaisimien lisäksi Ornolla on myös lasi- ja muovivalaisimia sekä näiden yhdistelmiä.

– Lopputulos on kuitenkin aina viimeistelty ja ajaton ja siten tänä päivänäkin kiinnostava, Karttunen sanoo.

Myös yliopiston lehtori Puintila korostaa Ornon ajattomuutta.

– Monet Ornon mallit soveltuvat hyvin erilaisiin trendeihin ja erilaisiin rakennus- tai sisustustyyleihin. Monet Ornon työt ovat monellakin tapaa ajattomia ja siksi edelleen ajankohtaisia.

Toisaalta valaisimen ei tarvitse olla syntyessään ajattoman näköinen.

– Myös valaisimiin tarttuu aika, eikä se ole ollenkaan huono asia. Ajattomuus ja ajan sävy muodostuvat ajan saatossa, jos ovat muodostuakseen, sanoo Karttunen.

"Orno toi leivän ja oli osa yhteisöllisyyttä"

Keravalainen Säde Evilä muistelee, että Orno oli merkittävä monella tavalla. Evilän isä, äiti, sisko ja aviomies olivat töissä Ornolla.

– Orno toi leivän. Lisäksi se oli hyvin yhteisöllinen. Me lapset pääsimme käymään Ornossa usein, ja työntekijöitä kävi usein meillä kotona. Se oli sellainen koko perheen juttu, Evilä muistelee.

Lauantaina Kevaralla avattava näyttely kertoo valaisinvalmistajasta, joka näyttelee tärkeää osaa Keravan historiassa ja myös Suomen muotoilussa.

Evilä vahvistaa näyttelyn sanomaa oman kokemuksensa kautta.

– Kyllä Kerava on varmasti saanut aikanaan paljon hyvää mainetta tästä valaisun muotoilusta.

1. Palo alkoi tiettävästi ullakolta

Tulipalo syttyi 10-kerroksisen Keskuskartanon itäpäässä, josta se levisi kattoa pitkin länteen talon toiseen päähän ja ylimmän kerroksen kahteen asuntoon. Poliisi on aloittanut syttymissyyn tutkinnan. Nähtävästi palo sai alkunsa rakennuksen ullakolla, jossa on varastotiloja ja sauna.

Keskuskartanon palon sammutustyöt jatkuivat koko yön. Rakennuksessa on noin 160 asuntoa ja liiketiloja alakerroksissa.

2. Kaikki asukkaat evakoitu

Pelastuslaitoksen mukaan kaikki asukkaat saatiin evakoitua palavasta rakennuksesta ja kuolonuhreilta vältyttiin. Viisi henkilöä vietiin tarkistettavaksi sairaalaan savun hengittämisen ja uupumuksen vuoksi. Bussilastillinen asukkaita kuljetettiin tilapäismajoitukseen Yyterin hotelliin, koska keskustan hotellit olivat palon aikaan täynnä.

Hotelliin evakoidun Jere Sopenkiven mukaan yö evakkona meni hyvin: ruokaa ja hygieniatuotteita oli tarjolla illan aikana. Mukaan asunnosta tarttui vain lompakko, puhelin ja avaimet.

– En lähtenyt kiireellä enkä tajunnut, ettei sisälle enää pääse. Vaatteita ja puhelimen laturin haluaisin hakea kotoa, Sopenkivi kertoo.

Pelastuslaitos on evakuoinut asunnoista myös lemmikkieläimiä, joita asukkaat joutuivat jättämään lähtiessään asuntoihin.

3. Suurimmat vahingot ylimmissä kerroksissa

Päivystäjä palomestarin Tero Järvelän mukaan Keskuskartanon kattorakenteet ja ullakkokerros ovat tuhoutuneet täysin. 10-kerroksisen rakennuksen ylimmissä kerroksissa on lähes kuivia asuntoja, mutta osassa on sammutusveden aiheuttamia pahoja vahinkoja.

– 8. kerroksesta alaspäin vahingot ovat pienempiä. Mitä alemmas mennään, sitä puhtaampia asuntoja on. Talo on näillä näkymin ihan pelastettavissa, Järvelä kertoo.

4. Asunnot eristetty toistaiseksi

Viranomaiset ovat eristäneet asunnot tutkinnollisista syistä, eivätkä asukkaat pääse käymään kodeissaan toistaiseksi.

Pohjola Vakuutuksen Satakunnan ja Pirkanmaan vahinkopäällikkö Jarmo Manninen veikkaa, että asukkaat joutuvat odottamaan ainakin pari viikkoa kotiin pääsyä.

– Rakennus täytyy saada kiireellisesti huputettua, jotta vesi ei sada sisään. Huputuksen aikana ihmisiä ei voi päästää edes niihin asuntoihin, jotka eivät ole vahingoittuneet. Huputus voi kestää parikin viikkoa, Manninen kertoo.

Manninen arvioi koko talon remontin kestävän ainakin puoli vuotta.

5. Kriisiapua tarjolla

Satasairaala on avannut kriisipuhelimen, jonka numero on 02 6277 421. Numerosta voi tiedustella sairaalaan tuotujen omaisten tilaa.

Suomen Punaisen Ristin Satakunnan piiri ja vapaaehtoiset antavat apua evakuoitaville, jotka saavat tarvittaessa henkistä tukea, ruokaa ja vaatteita. Koulutetut vapaaehtoiset tarjoavat keskusteluapua ja tukea Punaisen Ristin Porin osaston koulutustilassa osoitteessa Pohjoispuisto 2 tänään torstaina klo 18 saakka.

Porin Teljän seurakunta tarjoaa keskusteluapua ja henkistä tukea Teljän kirkossa klo 19 alkaen tänään torstaina. Myös lastenhoitoapua järjestetään seurakunnan tiloissa tarvittaessa.

SPR:n piirin toiminnanjohtaja Paula Ilénin mukaan myös kriisiavun antamiseen on varauduttu.

Perusturvajohtaja Terttu Nordman kertoo, että Porin perusturvan sosiaalipäivystys on valmiudessa auttamaan evakuoituja asukkaita.

Lisää aiheesta:

Porin suuresta kerrostalopalosta evakuoitu: "Ehdin ottaa mukaan vain pojan hammasraudat"

Poliisi: Tutkinnan turvaamiseksi asukkaat eivät pääse toistaiseksi palon runtelemaan Porin Keskuskartanoon

Porin Keskuskartanon tulipalo on saatu pääosin sammutettua – bussilastillinen asukkaita evakuoitiin hotelliin

Postin nimissä lähetettyjä tekstiviesti- ja sähköpostihuijausviestejä on jälleen liikkeellä, Posti varoittaa tiedotteessaan.

Huijausviesteissä kerrotaan usein saapuneesta lähetyksestä, voitetusta palkinnosta tai maksamattomasta kuljetusmaksusta.

Tekstiviestihuijaus vaikuttaa uskottavalta, sillä se saattaa tulla puhelimeen samaan viestiketjuun ja ikään kuin samalta lähettäjältä kuin aidot saapumisilmoitusviestit.

Posti kertoo verkkosivuillaan esimerkistä, jossa lukee: "Lähetyksesi on laitettu sivuun, sillä siitä puuttuu postitusmaksu. Maksa täällä LINKKI."

Yllättävien ja epämääräisten viestien linkkejä tai liitteitä ei kannata avata, vaan viesti tulee poistaa avaamatta, Posti muistuttaa.

Huijauksia tehtaillaan tyypillisesti tunnettujen yritysten nimissä. Postin mukaan huijauslinkkiä klikkaamalla ja omia tietojaan antamalla voi joutua esimerkiksi tilausansaan eli kestotilaajaksi.

Posti korostaa, että aidossa saapumisilmoituksissa kerrotaan noutopaikka osoitetietoineen, eivätkä ilmoitukset kehota antamaan tietoja ja avaamaan linkkejä.

Vastaavia tekstiviestihuijauksia oli liikkeellä viimeksi tammikussa.

Lue myös:

Posti varoittaa: Huijaustekstiviestejä liikkeellä - älä klikkaa yllättäviä linkkejä

Riittävästi liikuntaa, terveellinen ruokavalio, ei tupakkaa, alkoholia vain kohtuudella, korkean verenpaineen ja diabeteksen hyvä hoito.

Näillä tutuilla keinoilla voi tutkitusti vähentää riskiään sairastua dementiaan, WHO listaa.

Sen sijaan B- ja E-vitamiini- tai rasvahappolisistä ei ole näyttöä muistisairauksien ehkäisyssä.

– Kaikkien tähänastisten tutkimusten mukaan ei ole selkeää tieteellistä näyttöä, että eri vitamiinilisät yksistään ennaltaehkäisivät [muistisairauksia], sanoo suosituksien valmistelussa mukana ollut professori Miia Kivipelto.

Havainto on mielenkiintoinen, sillä erilaisia vitamiinilisiä käytetään paljon, hän sanoo.

Vitamiinipillereitä ei kuitenkaan kannata tämän perusteella heittää pois. Esimerkiksi B12-vitamiini on hermoston toiminnalle tärkeä, mutta jos syö suositusten mukaan, riittävä määrä pitäisi yleensä tulla ravinnosta.

Monipuolinen ruokavalio on kaiken lähtökohta, Kivipelto sanoo.

– Ruuassa vitamiinit ovat monesti sellaisessa suhteessa, että keho saa käytettyä ne parhaalla tavalla hyväkseen.

Toisaalta esimerkiksi iäkkäillä B12-vitamiinin puute on yleistä, koska se ei aina imeydy hyvin, ja vegaanista ruokavaliota noudattavilla sitä ei välttämättä saa ruuasta tarpeeksi.

Silloin vitamiinilisän käyttö on perusteltua.

Määrien kanssa kannattaa kuitenkin olla tarkkana.

Jos joutuu käyttämään paljon lääkkeitä, ravintolisistä kannattaa kysyä neuvoa lääkäriltä, Kivipelto neuvoo.

Tiukka tieteellinen seula

Dementian eli muistiin, muihin kognitiivisiin kykyihin ja käyttäytymiseen vaikuttavien muistisairauksien ehkäisykeinojen listaus on ensimmäinen laatuaan.

WHO:n suositukset perustuvat vahvaan tieteelliseen näyttöön.

Ennen kuin Maailman terveysjärjestö suosittelee jotakin, sen pitää läpäistä todella tiukat kriteerit, Miia Kivipelto sanoo.

Suosituksia varten on hänen mukaansa käyty tarkasti läpi mittava määrä tutkimuksia, joista monet on tehty Suomessa.

– Aina välillä nostetaan esiin eri tekijöitä, kuten vitamiinilisiä tai nyt viimeksi kuulon heikentymisen hoitoa dementian ehkäisyssä.

Suosituksessa kuitenkin todetaan, ettei esimerkiksi kuulolaitteen käytön vaikutuksista dementiariskiin ole vielä tarpeeksi tieteellistä näyttöä. Toisaalta heikentyneen kuulon tutkiminen ja hoito ovat tärkeitä muista syistä.

– Suositus linjaa, mistä riskitekijöistä on eniten näyttöä ja mitä pitää vielä tutkia, Kivipelto sanoo.

Pienistäkin muutoksista hyötyä

Muistisairauksia todetaan WHO:n mukaan lähes 10 miljoonalla ihmisellä joka vuosi. Järjestö arvioi, että vuonna 2050 dementiaa sairastavia olisi 50 miljoonaa.

Muistisairauksien etenemistä pysäyttävää tai parantavaa lääkettä ei ainakaan vielä ole käytössä.

Siksi sairastumisen ehkäisyllä tai edes sen myöhentämisellä on suuri merkitys ja elintapoihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Esimerkiksi Välimeren ruokavalio on tutkitusti terveellinen.

Pienilläkin muutoksilla esimerkiksi ruokavaliossa voi saada aikaan isoja vaikutuksia, Miia Kivipelto sanoo.

– Rasvan laatu, vihannesten, kasvisten ja kalan käytön lisääminen, suolan vähentäminen, kuidun lisääminen, hän luettelee hyödyllisiä ravintomuutoksia.

Monissa länsimaissa muistisairauspotilaiden määrän kasvu on jo elintapojen parantumisen myötä hidastunut.

Suomessa esimerkiksi tupakointi on jo vähentynyt menneistä vuosista, mutta parannettavaa on silti. Kaikissa ikäryhmissä on ihmisiä, joiden pitäisi liikkua enemmän.

– Siihen, että kaikki söisivät viisi annosta kasviksia, vihanneksia ja hedelmiä päivässä, on vielä aika vaikea päästä.

Lue myös: Ravitsemussuositukset: Kasviksia ja kalaa enemmän – punaista lihaa, rasvaa ja alkoholia vähemmän

Ikä on suurin riskitekijä

Eniten muistisairauksien riskiä kasvattaa ikä. 65 ikävuoden jälkeen riski sairastua muistisairauksiin kaksinkertaistuu viiden vuoden välein.

Kaikki ikääntyneet eivät kuitenkin sairastu. Aiemmin ajateltiin, että ainoat riskitekijät ovat korkea ikä ja geenit.

Nyt tiedetään, että riskitekijöitä on muitakin, ja niihin voidaan vaikuttaa, Miia Kivipelto sanoo. Vähintään 30 prosenttiin muistisairauksista liittyy muita riskitekijöitä, joihin voi vaikuttaa.

Niitä ovat liikunnan ja ruokavalion lisäksi verenpaineen, kolesterolin ja diabeteksen hallinta. Merkitystä on myös painolla, sosiaalisilla suhteilla, mielekkäällä tekemisellä ja masennuksella.

Muistisairauksia ehkäistään WHO:n mukaan tehokkaimmin, kun yhdistetään eri riskitekijöiden hallinta. Näin tehdään esimerkiksi Kivipellon johtamassa suomalaisessa FINGER-tutkimuksessa, jota sovelletaan jo yli 20 maassa.

Vaikka noudattaisi kaikkia WHO:n suosituksia, ei silti voi olla varma siitä, ettei muistisairaus jossain kohtaa iskisi. Elintapoja muuttamalla sairastuminen voi kuitenkin siirtyä myöhemmäksi.

Lue lisää:

Syö pehmeitä rasvoja, opettele uusi kieli, aloita tanssiharrastus – näillä muistitutkijan vinkeillä pidät aivosi terveenä

”Se tuli iskuna päin naamaa!” – Joka kolmas sekunti joku sairastuu muistisairauteen, testaa oma riskisi

Itse tiesin, että olin tehnyt työni hyvin – se oli myös kerrottu minulle. Elättelin toiveita jatkosta. Myös esimies puhui myöhäissyksyn asioista kuin ne koskettaisivat minuakin. Hän käytti jopa lausetta ”sillä oletuksella, että sopimus jatkuu.”

Sain sitten kuulla, ettei minua voida palkata pidempään työsuhteeseen. Viikkojen epätietoisuudesta johtuva stressi ja ahdistus purkautuivat, enkä kyennyt kuin itkemään.

Näin kirjoittaa blogissaan Lilli Wuoltee, 28.

Tämä tapahtui viime syyskuussa. Sen jälkeen Wuoltee on ollut yhdessä työpaikassa määräaikaisella työsopimuksella.

Porissa asuva nainen on koulutukseltaan hyvinvointineuvoja myynnin ja markkinoinnin koulutusohjelmasta. Hän on työskennellyt aikuisena seitsemässä eri työpaikassa ja alaikäisenä kesätöissä sekä joulumyymälässä apulaisena.

Työelämässä on pielessä hänen mukaansa se, että kokoaikaisia vakituisia tai ainakin yli 20 viikkotunnin työsuhteita on liian vähän tarjolla. Hänen kokemuksensa ovat asiakaspalvelun ja myynnin parista.

– Kun on panostanut paljon ja vakituista työtä ei saakaan, se on musertavaa.

Vakituinen ja mielekäs työ palkkaa tärkeämpää

Työnantajapuolta edustavan Kaupan liiton työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala ei ota kantaa yksittäistapaukseen, mutta kertoo yleisellä tasolla, että kaupan alalla työskentelee paljon nuoria aikuisia ja kaikista alan työsuhteista on 10 prosenttia määräaikaisia sopimuksia. Kaupan työehtosopimus myös kieltää nollasopimukset.

– Pari-kolmekymppisiä ei saa töihin, jos työpaikka ei vastaa heidän arvojaan ja toiveitaan. Kaupan työnantajamaine on nuorten keskuudessa hyvä.

Työterveyslaitoksen erikoistutkija Auli Airila on tutkinut milleniaalien eli 80-luvun alun jälkeen syntyneiden työelämää.

Esimerkiksi kaupan alalla asiakaspalvelussa työskentelevät nuoret aikuiset odottavat työltään kannustavaa työyhteisöä, hyvää esimiestyötä ja palautetta työstään. Samalla työn on oltava mielekästä ja kiinnostavaa.

– Nuoret odottavat monipuolisia ja haastavia työtehtäviä.

Vuoden 2016 Nuorisobarometriin vastanneista 15–29 -vuotiaista nuorista 89 prosenttia haluaa pysyvän työsuhteen.

Helsingin yliopiston työelämän tutkija Mira Karjalainen kertoo, että 18–35-vuotiaille tehdyn Akavan kyselyn mukaan 84 prosenttia pitää vakituista työtä tärkeänä, mutta ei koe sitä välttämättä realistisena.

– Kun milleniaaleilta kysytään, mikä työssä on tärkeää, harva puhuu palkasta.

Todellisuus vakituisten töiden osalta on kuitenkin toinen.

Mitä vanhemmasta ikäluokasta puhutaan, sitä vähemmän työskennellään määräaikaisissa töissä, ilmenee alla olevasta Tilastokeskukselta saadusta tiedosta. Luvut pohjautuvat Työvoimatutkimukseen.

"Minulla ei ollut oikeutta työterveyshuoltoon"

Lilli Wuoltee kokee myös, että työterveyshuoltoon ei työpaikoilla panosteta tarpeeksi, vaikka se edistää jaksamista.

– Monessa paikassa on yllättänyt se, että työterveyshuolto on vähän kyseenalainen.

Wuolteen mukaan hän ei ole yhdenkään työsuhteen aikana käynyt työhöntulotarkastuksessa tai terveystarkastuksessa. Joissain työpaikoissa on järjestetty ainoastaan lakisääteinen pakollinen työterveyshuolto.

Vuosia sitten hän työskenteli työpaikassa nollasopimuksella. Silloin putoaa käytännössä työnantajan järjestämän työterveyshuollon ulkopuolelle.

– Eräässä työpaikassa minulla ei ollut lainkaan oikeutta työterveyshuoltoon, sillä minulla oli nollasopimus, vaikka todellisuudessa tein jopa enemmän työtunteja kiireisimpinä kuukausina kuin vakituiset.

Työterveyslaitoksen Auli Airila kertookin, että moni nuori on huolissaan myös jaksamisestaan.

– Työnantajien pitää panostaa työhyvinvointiin ja työympäristön viihtyvyyteen.

Lilli Wuoltee on ollut kolme kertaa tilanteessa, jolloin on lopettanut työpaikoissa terveyssyistä.

Hänellä on skolioosi eli selän vinoutuminen. Sen lisäksi skolioosileikkauksen jälkitila ja kroonistunut kipu aiheuttavat haasteita työelämässä ahdistuneisuushäiriön lisäksi.

Viimeisimmässä työpaikassaan hän päätti lopettaa huhtikuun alussa, koska fyysinen terveys ei kestänyt seisomatyötä.

Wuoltee kävi työterveyslääkärillä useaan otteeseen. Hän myös kertoo puhuneensa esimiehensä kanssa työn kevennyksestä ja työnkuvan muuttamisesta, mutta se ei ollut mahdollista.

– En halunnut jäädä sairauslomalle. Pohdin kaksi viikkoa asiaa ja kävin työterveydessä, mutta en löytänyt muuta ratkaisua.

Wuoltee on aikaisemmin saanut vaikuttaa esimerkiksi työpäivän pituuteen. Yhdessä työpaikassa hän ei joutunut nostamaan huonekaluja, kun kertoi selän kipeytymisestä.

Töitä tehdään myös vapaalla

Helsingin yliopiston Mira Karjalaisen mukaan milleniaalit pitävät työelämää epävarmana. Siellä ei pärjää, jos ei koko ajan kehity ja verkostoidu. Puhutaan jopa siitä, kuinka työntekijän täytyy antaa 110 prosenttia itsestään, jotta menestyy.

Myös Lilli Wuoltee kokee, että nuorilta vaaditaan työelämässä paljon. Perehdytys on hänen mukaansa ollut vähäistä tai sitä ei ole ollut juuri lainkaan.

– Olen ollut työpaikassa, missä on ollut todella kovat vaatimukset ja tästä syystä ammatillinen itsetuntoni on alkanut heikentyä.

Työuupumuksesta on viime vuosina puhuttu paljon. Lähes neljännes työssäkäyvistä suomalaisista kärsii lievästä työuupumuksesta, selviää THL:n tekemässä tutkimuksesta.

Karjalainen työskentelee Helsingin yliopiston WeAll -tutkimushankkeessa, missä tutkitaan, millaiset tekijät tukevat ja rajoittavat mahdollisuuksia työelämässä. Siinä on tutkittu muun muassa sitä, kuinka työt ovat siirtyneet yhä enemmän vapaa-ajalle.

Näin on käynyt myös milleniaalien kohdalla.

– Töitä tehdään iltaisin, kesälomilla ja viikonloppuisin. Jos vastaa vapaa-ajalla työmeiliin kännykällä, sitä ei katsota työn teoksi. Jos sen sijaan vastaa läppärillä, se on työtä.

Karjalaisen mukaan työnantajat eivät välttämättä katso pahakseen, jos töitä tekee työajan ulkopuolella. Toisaalta se ei häiritse aina työntekijöitäkään.

Karjalaisen mukaan organisaatioiden tulisi luoda jaetut ja eettisesti kestävät käytännöt työajan ulkopuolella tehtävälle työlle.

Unelmatyöt luovat lisää paineita

Lilli Wuoltee puhuu siitä, että unelmien työpaikan saamisella on hänelle iso merkitys.

Ulkopuolelta tulevat kokemukset toisaalta antavat ristiriitaisen kuvan työelämästä. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa kirjoitetaan vähemmän huonoista kokemuksista.

– Koen, että suurimmalla osalla on pidempi koulutus ja hyväpalkkainen toimistotyö tai sitten he ovat ehtineet olla jo vuosia kutsumusammatissaan. Siitä tulee itselle riittämätön olo.

Pitää elää elämänsä parasta aikaa. Jos ei saavuta sitä potentiaalia, se saattaa tuoda olon, että on epäonnistunut työelämässä. Mira Karjalainen

Työterveyslaitoksen tutkijan Auli Airilan mukaan kuitenkin isossa osassa työtä on myös rutiineja ja unelmatyökään ei voi olla aina pelkkää unelmaa.

Helsingin yliopiston Mira Karjalainen kertoo, että puheet unelmien työpaikasta luovat milleniaaleille lisää paineita.

– Kaupan kassasta lähtien sanotaan, että pitää elää elämänsä parasta aikaa. Jos ei saavuta sitä potentiaalia, se saattaa tuoda olon, että on epäonnistunut työelämässä.

Kohti uutta ammattia

Lilli Wuoltee on nyt työtön työnhakija. Hänen tavoitteenaan on uuden työn tai opiskelupaikan löytäminen syksyyn mennessä. Jatkosuunnitelmia haittaa se, että Kela hylkäsi kuntouttavan fysioterapian sekä psykoterapian hakemuksen.

– Minulla olisi ollut aikaa kuntouttaa itseäni samalla, kun mietin, mitä voisin tehdä. Nyt teen valitusta kuntoutuspäätöksestä Kelaan kuntoutusohjaajan kanssa. Hän auttaa myös pohtimaan ammatillisen kuntoutuksen asioita.

Wuoltee ei pysty tekemään kokopäiväisesti seisomatyötä, mutta ei myöskään pelkkää istumatyötä. Eräs ammatinvalintapsykologi sanoi, että jokin asiantuntija-ammatti voisi sopia Wuolteelle.

– Minulla on motivaatiota, enkä halua jäädä kotiin. Tiedän, etten ole yksin tämän asian kanssa. Olen kuullut vastaavia kokemuksia muiltakin.

Mitä ajatuksia artikkeli herätti – voit keskustella aiheesta tämän jutun kommenttiosiossa Yle.fi-tunnuksella klo 22 asti torstaina.

Aiheesta lisää:

Kun Sara Vanninen otti suttuisia peilikuvia työpaikan vessassa, kukaan ei osannut vielä kuvitella, miten iso juttu blogeista tulisi

Havaintoja ihmisestä: Työtä voi olla vaikea rajata työpaikalle

Laura Hallamaan kolumni: Mummojen ja pappojen leipä oli pieninä palasina, ja niin näyttää käyvän myös y-sukupolvelle

Nuori nainen häpesi työtään ja toivoi, ettei kukaan tuttu tule vastaan – Tutkija: Työltä odotetaan toisinaan liikaa

En tunnista sitä työelämää, josta puhutaan – pätkätyötodellisuus on monelle jatkuvaa taistelua

Porissa eilen palaneen Keskuskartanoksi kutsutun kerrostalon jälkipuinti ja -sammutus jatkuu edelleen.

Asukkaat evakuoitiin 10-kerroksisesta talosta nopeasti. Taloon jäi kuitenkin sisälle ihmisten lemmikkejä.

• Porin Keskuskartanon tulipalo on saatu pääosin sammutettua – bussilastillinen asukkaita evakuoitiin hotelliin
• Porin suuresta kerrostalopalosta evakuoitu: "Ehdin ottaa mukaan vain pojan hammasraudat"
• Poliisi: Tutkinnan turvaamiseksi asukkaat eivät pääse toistaiseksi palon runtelemaan Porin Keskuskartanoon

Keskuskartanossa asuva Amanda Saarinen oli huolissaan kahdesta kissasta, jotka jäivät asuntoon sisälle, kun hän ja avopuolisonsa Jan-Eric Fröjdahl pakenivat paloa. Sosiaalisessa mediassa on esitetty kritiikkiä siitä, miten ihmiset ovat jättäneet lemmikkejään palavaan taloon.

– Ei siinä paljoa ehtinyt miettiä, kun mies tuli herättämään minut päiväunilta, että talo palaa. Silloin oli lähdettävä ulos.

Saarinen ja Fröjdahl odottivat pitkään iltaan asti uutisia lemmikkiensä kohtalosta. Helpotus oli valtaisa, kun palomiehet kantoivat elossa olevat Sara- ja Sira-kissat ulos Keskuskartanosta.

– Molemmmat vaikuttavat olevan päällisin puolin kunnossa. Kyllä tässä mieli kirkastui suunnattomasti, Saarinen huokaisee.

Palomestarin ohje: Ihmiset ensin

Palomestari Juuso Suonpää Satakunnan pelastuslaitokselta sanoo, että Amanda Saarinen ja Jan-Eric Fröjdahl ovat toimineet tilanteessa oikein.

– Ihmiset on saatava ulos ensimmäisenä. Ja jos savua on rappukäytävässä, sinne ei missään nimessä saa mennä, Suonpää sanoo.

Pelastushenkilökuntaa voi informoida kotieläimistä esimerkiksi eläinlääkäreiltä saatavilla tarroilla, joita liimataan omaan oveen.

Keskuskartanon eläimiä on viety paikallisille koira- ja kissarankkureille turvaan. Kissarankkuri Kirsi Santanen kertoo, että tallessa on tällä hetkellä kolme eläinlääkäripäivystyksessä käynyttä kissaa, sekä yksi kani ja muutamia hamstereita.

En tiedä kuinka paljon kissoja jäi asuntoihin. Tietääkseni palomiehet yrittävät saada ainakin joitain kiinni. Kirsi Santanen

– En tiedä kuinka paljon kissoja jäi asuntoihin. Tietääkseni palomiehet yrittävät saada ainakin joitain kiinni.

Koirien talteenotosta vastaava Jaakko Rainiola kertoo, että palopaikalta on tuotu paikalle yksi villakoira, jonka omistaja on asiasta tietoinen. Enempää koiria ei ole tuotu.

Satasairaala on avannut kriisipuhelimen Porin keskustan kerrostalon palon vuoksi. Kriisipuhelimen numero on 02-627 7421. Numerosta vastataan hoidossa olevien läheisten tilannetta koskeviin tiedusteluihin.

Sanomalehti The New York Times kertoo saaneensa selville, miksi Yhdysvallat kerää sotavoimaa Persianlahden alueelle.

Lehden haastattelemien, nimettöminä pysyttelevien tiedusteluvirkamiesten mukaan Yhdysvallat sai toukokuun alussa ilmavalokuvia, joista ilmenee, että Iranin Vallankumouskaarti on aseistanut pieniä laivoja ohjuksilla.

Yhdysvaltain puolustusministeriö pelkää, että Iran voi ampua ohjuksilla Persianlahdella liikkuvia Yhdysvaltain sota-aluksia.

Lisäksi tiedusteluhavaintoja olisi myös siitä, että Iran saattaisi ampua kauppalaivoja, tai että Iranin tukemat arabimaiden puolisotilaalliset joukot saattaisivat tehdä iskuja Irakiin sijoitettuja Yhdysvaltain joukkoja vastaan.

Pentagonissa on tehty tulkinta, että Iran on muuttanut strategiaansa, kertovat haastatellut virkamiehet. Aiemmin Iran on keskittynyt puolustukseen, mutta nyt Pentagon arvelee, että maa voisi tehdä hyökkäysiskuja. Tätä ajattelutapaa edustavat kovan linjan ulkopolitiikkaa ajavat presidentti Donald Trumpin neuvonantaja John Bolton ja ulkoministeri Mike Pompeo.

Yhdysvallat on reagoinut voimakkaasti kokemaansa uhkaan. Persianlahdelle on lähetetty lentotukialus, pommikoneita ja ilmatorjuntaohjusjärjestelmä.

Persianlahdella ruuhkaa, Yhdysvallat lähettää lisää kalustoa

Epäileviä ääniä

Monet tahot eivät jaa Pentagonin huolta, lehti kertoo. Esimerkiksi monet eurooppalaiset ja irakilaiset tiedusteluvirkailijat ovat epäileväisiä.

Myös kongressin molemmat puolueet suhtautuvat Pentagonin reaktioon varauksella, kertoo The NewYork Times. Varauksellisuutta kasvattaa se, ettei Pentagon ole näyttänyt kuvia kongressin edustajille.

Epäilijät muistuttavat, että vaikka kuvat pitäisivät paikkansa, se ei silti tarkoita, että Iran olisi valmistautumassa hyökkäykseen. Yhdysvallat on viime aikoina tiukentanut Iranin-politiikkaansa niin paljon, että Iranilla on itselläänkin aihetta tehostaa puolustusvalmiuttaan.

Viime viikolla tapahtunut isku kauppalaivoja vastaan Arabiemiraattien rannikolla kasvattaa hämmennystä, sillä vieläkään ei ole julkisuuteen kerrottu, millainen isku täsmälleen ottaen oli.

Saudi-Arabia: Tankkerimme joutuivat sabotaasin kohteiksi – Alkaako Persianlahdella vastaisku?

Valkoisen talon on määrä antaa lähiaikoina lisätietoa kongressin johtohenkilöille.

Edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi painotti tänään, ettei Trumpin hallinnolla ole kongressin antamaa lupaa ryhtyä sotatoimiin Irania vastaan.

Presidentti Trumpilta kysyttiin tänään, onko maa lähdössä sotaan. Trump vastasi, että "toivottavasti ei".

Lue lisää:

Yhdysvallat haastaa Irania voimalla – onko sota ovella vai hakeeko Trump vain parempia neuvotteluasemia?

Lapset ovat Luumäellä asetelleet kiviä junaradan pääraiteille. Tihutöitä on tehty Taavetin kohdalla huhti-toukokuussa neljä eri kertaa.

Raiteille asetellut kivet ovat poliisin mukaan vaaraksi sekä ihmisille että junakalustolle. Poliisin tiedossa on monta alle 15-vuotiasta tihutöihin osallistunutta lasta.

Juna ajaa Taavetin kohdalla noin 200 kilometrin tuntinopeudella.

Alle 15-vuotiaat ovat vahingonkorvausvelvollisia

Viimeisen teon yhteydessä toukokuun 8. päivänä kiviä oli raiteilla erittäin runsaasti 50 metrin matkalla. Allegro-juna joutui tuolloin pysähtymään vauriotarkastuksia varten.

Poliisi tutkii ilkivallan tekoa liikennetuhotyönä. Siitä voidaan tuomita vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta. Alle 15-vuotiaat ovat vahingonkorvausvelvollisia.

Luumäen koulut ovat auttaneet poliisia tapauksen selvittelyssä.

Poliisi uskoo, että moottoripyöräjengien välienselvittelyt saattavat leimahtaa uuteen liekkiin Suomessa.

Yle Uutiset kertoi viime viikolla, että rikollinen moottoripyöräjengi Outlaws MC on ulottanut lonkeronsa Kaakkois-Suomeen. Poliisin mukaan se voi tietää ongelmia, koska alueella toimii jo yksi iso jengi.

– Elintilasta kilpaillaan nyt voimakkaasti, koska samalla reviirillä on nyt kaksi isoa kansainvälistä moottoripyöräjengiä eli Hells Angels ja Outlaws MC. Isojen välienselvittelyiden aika ei ole ohi ja jotain on varmasti nyt edessä, sanoo rikosylikomisario Christer Ahlgren Keskusrikospoliisista.

Fifteen MC South Karelia -kerhon jäseniä nähtiin viime viikolla Lappeenrannan linnoituksessa Outlaws MC:n jengitunnukset ja -liivit yllään. Ahlgren sanoo, että Outlaws MC on tullut Suomeen Venäjän kautta.

– Venäjältä tulee varmasti tukea ja ohjeita. He eivät ole saaneet värien eli jengitunnusten täysiä käyttöoikeuksia vastikkeetta ja myös kansainvälinen katto-organisaatio odottaa tuloksia.

"Nyt halutaan katsoa, kuka on kenenkin riveissä"

Outlawsin lisäksi Suomessa toimivat moottoripyöräjengit Hells Angels, Cannonball ja Bandidos sekä tunnuksellinen liivijengi United Brotherhood.

– ”Kunnollisilla jengeillä” on vaikeuksia pysyä pois HAMC:n ja OMC:n välienselvittelystä, koska nyt halutaan katsoa, kuka on kenenkin riveissä.

Maaseudun tulevaisuus kertoi viime viikolla, että poliisi uumoilee rikollisten moottoripyöräjengien levittäytymisen jatkuvan edelleen. Jengiläiset käyttävät hyväkseen autioituvaa maaseutua ja pikkukaupunkeja, joissa poliisien määrää on tuntuvasti vähennetty.

Ahlgren uskoo, että yksi syy Outlawsin Lappeenrantaan tulemiseen on raja.

– Huumeet tulevat rajan takaa. Myös rahanpesu ja väkivaltainen velanperintä liittyvät todennäköisesti rajan läheisyyteen asettumiseen. Pienet paikkakunnat ovat oivallisia tällaiseen toimintaan.

Rikollisjärjestöt ovat aktiivisesti mukana esimerkiksi rakennus-, turvallisuus- ja ravintola-alalla, erityisesti yöelämässä. Rahaa käytetään muun muassa huumeisiin, aseisiin ja autoihin.

Jengeihin päädytään tuttavuus- ja ystävyyssuhteiden kautta

Rikollisiksi luokitellut moottoripyöräjengit alkoivat rantautua Suomeen 1990-luvun lopussa. Tuolloin jengien välillä käytiin jopa jengisotia, kun Hells Angels ja Bandidos ottivat yhteen väkivaltaisesti. Organisaatioiden määrä on yli kaksinkertaistunut 2000-luvulla.

Keskusrikospoliisin tiedusteluosaston rikoskomisarion Jussi Oksasen mukaan jengeihin hakeutuu oikeastaan kaikenlaisia ihmisiä. Joukossa on niin perheenisiä ja yksin eläviä, yrittäjiä ja työntekijöitä.

– Kaikilla ei ole välttämättä rikosrekisteriä, mutta se ei tarkoita, etteikö heillä olisi rikollista taustaa, Oksanen sanoo.

Oksanen kertoo asiasta useamman vuoden rikostiedustelutyön perusteella.

Hänen mukaansa jengin jäseneksi päädytään esimerkiksi tuttavuus- ja ystävyyssuhteiden kautta.

– Yleensä jonkun jengissä olevan jäsenen täytyy tuntea henkilö, joka on pyrkimässä tai joka halutaan jengin jäseneksi. Tuntemattomat ihmiset eivät noin vain sinne pääse, Oksanen sanoo.

Tuttavuus- ja ystävyyssuhde voi syntyä jo lapsuudessa, harrastuksessa tai samalla toimialalla työskentelystä. Esimerkkejä on myös siitä, että ihmiset tutustuvat vankilassa.

Lisäksi rikollisjengit kosiskelevat jäsenikseen ihmisiä moottoripyöräkerhoista, joiden toimintaan ei liity mitään rikollista. Tästä ilmiöstä Yle kertoi vuonna 2014.

Jengiin hakeutumisen motiivit moninaisia

Rikolliseksi luokiteltujen moottoripyöräjengien jäseniksi hakeudutaan useista eri syistä.

Oksasen mukaan henkilö on voinut valita rikollisen elämäntavan ansaitakseen elantonsa. Motiivi jengiin liittymiselle voi olla myös oman itsetunnon kohottaminen.

– Rikollisjengin avulla voi hallita ja suojata omaa rikollista bisnestä kuten tietyn alueen huumausainekauppaa. Ja kun puhutaan jengiliivejä käyttävistä jengeistä, liivin saaminen selvästi nostaa henkilön statusta siinä elinpiirissä, jossa hän on.

Motiivi voi olla arkinenkin, nimittäin naisten kiinnostuminen.

– On esimerkkejä, kuinka viisikymppinen mies saa jengiliivit päälleen. Ykskaks ympärillä onkin nuoria kauniita naisia vähissä pukeissa.

Jengistä voidaan hakea merkitystä näköalattomaan elämäntilanteeseen

Rikoskomisario Jussi Oksanen on työssään pohtinut jengiytymisen kasvua ja laajenemista. Hän uskoo, että siihen voi vaikuttaa nykymaailman kasvottomuus.

– Sosiaaliset verkostot ovat hauraampia, jolloin yksi syy jengiin hakeutumiseen voi olla hyväksynnän ja ihailun saaminen. Se tuo tietyllä tavalla merkitystä näköalattomaan elämäntilanteeseen.

Esimerkiksi opiskelupaikan, työn tai perheen puuttuminen voi lisätä jengiin hakeutumisen riskiä. Jengiin pyrkivällä voi olla ruusuinenkin kuva kerhojen veljeydestä ja lojaalisuudesta.

– Sitten kun olet jengin jäsen paljastuukin, että kyse on rahasta ja ahneudesta eli rikoshyödystä. Tämä yleensä kanavoituu jengin johtoportaaseen, kun taas jengin tekijäporrasta uhkaa rikoksista kiinnijääminen.

Jengistä eroon pääseminen on mahdollista, mutta ei helppoa.

– Jengistä eroavalle yleensä määrätään eroamismaksu. Se voi olla tuhansia euroja. Sen jälkeen ihminen voidaan vielä pahoinpidellä henkihieveriin, sanoo Oksanen.

Jengissä olemista ja siitä eroamista on valottanut Cannonball MC:ssä ollut Marko Lönnqvist. Hän kertoi julkisuudessa joitakin vuosia sitten häneen kohdistuneesta murhayrityksestä eron jälkeen.

Lönnqvist menehtyi hieman yli vuosi sitten.

Rikollisjengit eri asia kuin harrastemoottoripyöräkerhot

Jengien toiminnan luonteeseen kuuluu väkivalta. Keskusrikospoliisilla on tietoa siitä, että tietyt jengit rekrytoivat nimenomaan väkivaltarikoksista tuomittuja miehiä. Heillä voidaan teettää esimerkiksi väkivaltaista velkojen perintää.

Poliisi on tehnyt rikostilastojen perusteella arvion siitä, millainen riski jengiläisellä syyllistyä henkirikokseen tai sen yritykseen. Sen mukaan jengiläisellä riski on 120-kertainen muuhun väestöön verrattuna.

Liivijengit voivat myös hakea rikolliseen liiketoimintaansa hyötyä värvätessään uusia jäseniä. Poliisin tietojen mukaan esimerkiksi eräs moottoripyöräjengi rekrytoi jäsenekseen ihmisen, joka pyöritti helsinkiläisten ravintoloiden järjestysmiestoimintaa. Siten toiminta päätyi rikollisen järjestön käyttöön.

Kaikki moottoripyöräkerhot eivät ole rikollisia kerhoja. Suomessa on satoja moottoripyöräkerhoja ja suuri osa niistä keskittyy moottoripyöräharrastukseen.

Britannian konservatiivien ja työväenpuolueen väliset neuvottelut EU-eroa koskevasta kompromissista ovat katkenneet, ilmoittaa työväenpuolueen johtaja Jeremy Corbyn.

Corbyn ilmoittaa pääministeri Theresa Maylle lähettämässään kirjeessä, että neuvotteluissa ei enää ole mahdollisuutta edetä.

Corbynin mukaan hän ei luota hallituksen kykyyn tehdä sopimuksia sen jälkeen, kun May ilmoitti eroavansa, jos brexit-sopimusta ei kesäkuussa hyväksytä parlamentissa. Corbyn totesi, että hallituksen heikkous ja epävakaus tekevät neuvottelujen jatkamisen mahdottomaksi.

Konservatiivien sisäinen eripura on muutenkin tehnyt siitä hankalan neuvottelukumppanin, Corbyn moittii.

– Neuvottelijatiiminne ehdotukset ovat monesti olleet ristiriidassa muiden hallituksenne jäsenten kannanottojen kanssa, Corbyn kirjoittaa.

Neuvottelut ovat Corbynin mukaan sinänsä sujuneet hyvin ja rakentavassa hengessä, mutta ellei merkittäviä muutoksia tehdä, aikoo työväenpuolue edelleen vastustaa hallituksen brexit-sopimusta.

Parlamentti äänestää brexitistä neljännen kerran

Pääministeri Mayn lähtölaskenta alkoi hänen ilmoitettuaan, että valmistelut uuden konservatiivijohtajan valitsemiseksi alkavat kesäkuun alussa, kun parlamentissa on käyty neljäs äänestys brexit-sopimuksesta. Työväenpuolueen ilmoituksen jälkeen odotus on, että sopimus äänestetään tälläkin kertaa nurin.

Sitä ennen konservatiiveille on luvassa rökäletappio EU-parlamenttivaaleissa, joihin Britannian ei ollut tarkoitus edes osallistua.

May oli aiemmin luvannut astua syrjään, jos parlamentti ensin hyväksyy brexit-sopimuksen. Konservatiivipuolueen odotetaan valitsevan uuden puheenjohtajan lokakuussa.

Britannian eropäivää on lykätty jo kahdesti, ja oletus on nyt, että maan pitäisi erota unionista lokakuun lopulla.

Mayn syrjäyttämisestä on huhuttu Britanniassa jo pidemmän aikaa brexit-neuvottelujen pitkittymisen takia. Eilen entinen ulkoministeri Boris Johnson vahvisti pyrkivänsä pääministeriksi, kun paikka avautuu. Johnson on ajanut sopimuksetonta EU-eroa.

May tapasi eilen kovan brexit-linjan konservatiiviedustajia, jotka vaativat häntä ilmoittamaan lähtöpäivästään. Ryhmää johtavan Graham Bradyn mukaan tapaamisessa sovittiin, että osapuolet sopivat heti brexit-äänestyksen jälkeen aikataulusta Mayn seuraajan valitsemiseksi. Bradyn mukaan näin toimitaan riippumatta äänestyksen tuloksesta.

Guardianin mukaan May pitää edelleen toivoa yllä, että erosopimus menisi neljännellä yrittämällä läpi, jolloin hän voisi seurata hyväksymisprosessin loppuun ennen eroaan.

Pääministerin kanslia on jo aiemmin antanut ymmärtää, että kesäkuun ensimmäisellä viikolla pidettävä äänestys on Mayn jatkon kannalta ratkaiseva.

Viikko on poliittisesti merkittävä myös siksi, että Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin on määrä vierailla silloin Britanniassa.

Jo alakouluikäiset koululaiset ottavat osaa Suomessa ramadaniin eli muslimien paastoon. Parhaillaan menossa oleva ramadan-kuukausi on paastonaika, jolloin muslimit pyrkivät pidättäytymään ruoasta ja juomasta aamunsarastuksen ja auringonlaskun välillä.

Ainakin Tampereella on lähtenyt viesti asiasta opetushenkilöstölle, jossa suositellaan ruokailua lapsille.

– Lapset eivät paastoa. Paastovelvollisuus koskee terveitä, murrosiän ylittäneitä muslimeita. Jotkut lapset harjoittelevat paastoamista kevyesti, mutta koulupäivään kuuluu ruokailu, Tampereen ohjeessa sanotaan.

Tampereen kaupungin suunnittelija Katja Simonen sanoo, että ohje perustuu muslimien käytäntöön, että lapset ja sairaat eivät paastoa. Ohje tehtiin viime keväänä, kun Suomessa oli poikkeuksellisen kuuma.

Ohjeesta kertoi ensin Suomen Kuvalehti.

Ruokailu vähenee selvästi

Ramadan näkyy jo peruskouluissa, joissa on paljon muslimeja. Tamperelaisen Pohjois-Hervannan koulun rehtori Ilpo Nybacka sanoo, että koulu ei suosittele lapsille paastoa. Koulu ei voi kuitenkaan pakottaa lapsia syömään.

Rehtorin mukaan käytäntö on sama myös esimerkiksi luterilaisille, kristinuskossa puhutaan myös paastosta. Koulu ei järjestä myöskään erillistä rukoustilaa muslimeille tai muille uskontokunnille.

Ramadanin aikana koulun ruokalassa kuluu noin 60 ruoka-annosta vähemmän kuin muuten. Rehtorin mukaan tämä ei kuitenkaan välttämättä kerro ramadanin viettäjien määrästä. Osa on vain saattanut keventää syömistään paaston aikana.

Nybackan mukaan ramadanin aikana oppilaat eivät olleet sen levottomampia kuin muutenkaan toukokuussa.

Vanhemmilta ei ole tullut yhteydenottoja, jossa olisi kritisoitu kaupungin suositusta.

Islam-tutkija Jaakko Hämeen-Anttila Edinburghin yliopistosta pitää outona, jos oppilaat eivät saisi harjoittaa uskontoaan.

– Koulupäivään kuuluu ruokailu, mikä on hieno juttu Suomessa, mutta onko enää nykyään kouluruoan syöminen pakollista? Kyllä minusta edelleen tuntuu ongelmalliselta, etta koulu noinkin suoraan puuttuu asiaan. Jos se on vain suositus, ei pakko, niin silloin tietysti ratkaisu jätetään lasten vanhemmille ja lapsille.

Islamilla ei ole Hämeen-Anttilan mukaan yhtä ainoaa säännöstöä, joten paaston aloittamisikä ei ole selkeä kysymys.

– Pienet lapset eivät ota osaa paastoon, ja paaston aloitusikä vaihtelee, mutta viimeistään murrosiässä lapset alkavat paastota aikuisten kanssa, Hämeen-Anttila sanoo.

Moni muukin jättää syömättä

Helsinkiläisessä Vesalan peruskoulussa oppilaista 50 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. Koulussa on noin 300 muslimia. Ruuan kulutus vähenee myös Vesalan koulussa ramadanin aikana.

Rehtori Juha Juvonen sanoo, että joitakin kolmasluokkalaisia ottaa osaa paastoon.

– Kolmosluokkien opettajat ovat kysyneet, miten pitäisi toimia. Tiedän, että on tämänikäisiä, jotka paastoavat. Pienemmissä oppilaissa ei ole montaa mutta kun mennään yhdeksänteen luokkaan asti, prosentuaalinen osuus kasvaa.

Koulu ei ole saanut kaupungilta ohjeistusta ramadanin vietosta, kuten Tampereella.

– Se on perheiden itse linjattava. Emme pakota ketään syömään.

Näkyykö syömättömyys koulussa levottomuutena?

– Lukuvuoden lopussa opettajat pitävät ulkona tunteja ja tehdään paljon retkiä. Syömättömyydestä ei ole näkyvää vaikutusta. Jos ei syö, ei se vireystaso voi olla samanlainen.

Syömättömyys on koulun arkea, koska moni muukin jättää aamupalan tai kouluruuan väliin.

– Meillä on valitettavasti monia lapsia, joilla aamiainen jää väliin. Sinänsä tämä on valitettavasti meidän arkea. Syömättömyydestä väsyneitä on uskonnosta riippumatta, Juvonen sanoo.

Eri uskonnot otetaan huomioon

Koulussa on monia uskontokuntia, eikä kenellekään järjestetä erillistä rukoustilaa.

– Erityistä rukoustilaa meillä ei ole järjestetty, mutta meiltä löytyy aina jokin rauhallinen soppi, missä voi rukoilla, rehtori Juvonen sanoo.

Eri uskontokunnat ja uskonnottomat on huomioitu Vesalan koulussa niin, että heille on omia tapahtumia. Koko koululle oli tänä vuonna isot kevätkarkelot, jotka eivät liity mihinkään uskontoon.

Päättäjäispäivänä huomio on yhdeksäsluokkalaisissa, jotka saavat päättötodistuksen.

– Kyllä me Suvivirsikin lauletaan juhlan päätteeksi. Soveltaen pidämme suomalaisesta perinteestä kiinni huomioiden lainsäädännön ja nämä seikat. Perinteet ja niiden jatkuminen ovat myöskin tärkeitä, Juvonen sanoo.

Opetushallitus ei ota kantaa

Opetusneuvos Leena Nissilä Opetushallituksesta sanoo, että opetuksen järjestämiseen liittyvät asiat ovat kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien vastuulla. Opetushallitus ei ota ramadanin viettoon kantaa.

Opetushallitukseen ei ole kantautunut tietoa, että kyse olisi laajasta ongelmasta.

– Tietysti on oletettavaa, että vaikeuksia voi olla enemmän silloin, kun ramadan osuu lukuvuoden loppuun, jolloin kouluissa on jo muutoinkin levottomampaa ja oppilaat yleensäkin väsyneempiä vuoden koulutyöstä.

Koulu ei voi syöttää oppilaita väkisin, joten Nissilän mukaan tarvitaan joka tapauksessa kodin ja koulun yhteistyötä.

– Suomessa on perustuslain nojalla uskonnon vapaus, joten lähtökohtaisesti uskontoon ja sen harjoittamiseen liittyvät asiat ovat yksilöiden itsemääräämisoikeuteen kuuluvia. Mutta on selvää, etteivät perheiden sisäiset uskonnolliset käytänteet saa heijastua negatiivisesti koulujen arkeen ja koulutyöhön.

Keskustelua paaston vaikutuksista tarvitaan.

– Ramadaniin vietossa kysymyshän ei ole vain ruoasta pidättäytyminen vaan sen tavoitteena on myös asettautua niiden asemaan, joilla ruokaa ei ole. Suomessa on vietetty tästä syystä Nälkäpäivää vuosikymmeniä. Sinällään ei siis koulun näkökulmasta ole kyse niinkään paaston kieltämisestä vaan huoli lasten ja nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista.

OAJ: Perheet päättävät

Opettajien ammattijärjestön erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen ei ole kuullut, että ramadan olisi kielletty jossain koulussa.

– Islam on uskonto muiden joukossa. Samalla tavalla esimerkkinä kouluissa järjestettävät itsenäisyyspäivän tanssiaiset neljännellä luokalla tai vanhojen tanssit. Perheet saavat itse päättää, osallistuuko lapsi tai nuori niihin. Esimerkiksi lestadiolaisperheiden lapset eivät välttämättä osallistu.

Ramadan ei Lyhykäisen mukaan tuota kouluissa erityisiä ongelmia. Yläluokilla ruokala voi olla tyhjempi.

– Pikkuoppilaat saattavat kokeilla ramadania, mutta toiveena on aina, että huoltajat ilmoittavat siitä kouluun. Jos kokeilu ei tunnu hyvältä, oppilaat syövät normaalisti.

Myös Päivi Lyhykäinen sanoo, että myös muut kuin muslimit jättävät kouluruuan väliin.

– Toki päivällä syömättömyys voi näkyä keskittymishäiriönä, mutta monet yläluokkalaiset saattavat jättää ruokailun väliin eikä se näy oppitunneilla mitenkään.

Oppilaan ennalta tiedetyt poissaolot pitää ilmoittaa koululle eli pyytää vapautusta koulutyöstä.

Yle pyysi kommenttia kolmesta islamilaisesta yhdyskunnasta, mutta ei ole vielä saanut kommentteja.

Lue lisää:

Ramadan ja Suomen yötön yö hankala yhdistelmä: Syödä saa vain iltamyöhään

Irakilaisperheen ramadan Suomessa: Paastoa, jouluvaloja ja mustikkapiirakkaa

EU-parlamenttivaalien ennakkoäänestys jatkuu vuoden 2014 vaaleja vilkkaampana. Suomessa äänestysprosentti ylsi perjantaina eli ennakkoäänestyksen kolmantena päivänä kymmeneen, kun uurnilla kävi yli 123 000 ihmistä.

Edellisissä eurovaaleissa äänestysprosentti oli kolmantena päivänä 7,6, ja lopultakin ääntänsä käytti vain 41 prosenttia äänioikeutetuista.

Äänestys on tänä vuonna ollut jokaisena ennakkoäänestyspäivänä vilkkaampaa kuin edellisvaaleissa. Perjantai oli kuitenkin kolmesta tähänastisesta ennakkoäänestyspäivästä vaisuin noin 35 000 äänen erotuksella ennakkoäänestyksen ensimmäiseen päivään.

Ennakkoäänestys päättyy tiistaina. Varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina 26. toukokuuta.

Suomesta valitaan kolmetoista europarlamentaarikkoa. Jos Britannian EU-ero toteutuu, kasvaa suomalaismeppien määrä yhdellä.

Porissa keskiviikkona palanut suuri kerrostalo Keskuskartano pysyy yhä suljettuna evakkoon joutuneilta asukkailta. Asukkaat eivät siis pääse hakemaan tavaroita kotoaan eivätkä tarkastelemaan, minkälaisia vaurioita palo aiheutti heidän asunnoilleen.

Satakunnan pelastuslaitoksen mukaan talossa tehdään edelleen raivaus- ja sammutustöitä eikä alue ole asukkaille turvallinen. Päätös sulkemisen jatkamisesta tehtiin viranomaisten yhteispalaverissa perjantaina.

Talon noin 250 asukasta evakuoitiin rakennuksesta keskiviikkona. Monet majoitettiin Yyterissä sijaitsevaan hotelliin.

Palo sai todennäköisesti alkunsa Keskuskartanon ylimmässä kerroksessa, jossa se levisi nopeasti koko talon ullakolle.

Palon aiheuttamat vahingot täsmentyivät torstaina. Talon ylin varsinainen asuinkerros eli kymmenes kerros on ilmeisesti ainakin pääosin säästynyt palovahingoilta ja kärsinyt ainoastaan savu- ja vesivahinkoja.

Poliisi pyytää vihjeitä

Poliisi on päässyt perjantaina Keskuskartanon ullakkokerrokseen tutkimaan palon syttymissyytä. Ennen perjantaita ullakkokerrokseen ei voinut mennä palon jälkeisen kuumuuden vuoksi.

Tutkinnanjohtaja Erik Salonsaaren mukaan tässä vaiheessa tiedetään varmasti vain se, että ensimmäiset liekit on nähty ullakkokerroksessa kerrostalon vanhan linja-autoaseman puoleisessa päässä.

Kerrostalon ullakkokerroksessa on asukkaiden varastotilojen lisäksi saunat ja pesutupa sekä neljä vastikään rakennettua huoneistoa. Poliisi pyytää edelleen yleisöltä vihjeitä palon selvittämiseksi.

Lue lisää: Porin kaupunki pyytää Keskuskartanon asukkaita ilmoittautumaan palvelujen piiriin

Helsingin keskustan alittavan keskustatunnelin suunnittelu ei ole yksinkertaista hommaa.

Näin voi päätellä ainakin siitä, että hankkeen käsittely näyttää viivästyvän.

Jo tämän viikon alussa piti tulla tieto, milloin Helsingin keskustan ali kaivettava keskustatunneli, eli uudelta nimeltään maanalainen kokoojakatu, tulee Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn. Mutta tieto ei tullut vielä torstaina iltapäivään mennessä.

Vieläkään ei siis tiedetä ehtiikö suunnitelma käsittelyyn ennen kesää, kuten sen piti.

Tällä erää näyttää siltä, että kaupungin virallisten tunnelisuunnitelmien julkaiseminen siirtyy kesälomien jälkeiseen aikaan.

Miksi hanke viivästyy?

Viivästyminen ei ihmetytä, kun tietää, että tunnelia ei odota mikään selvä poliittinen voitto.

Suuret linjat menevät edelleen tunnelin kannattajissa näin: Vasemmistoliitto ja vihreät vastustavat. Kokoomus ja Piraattipuolue kannattavat. RKP, Liike Nyt ja siniset sekä perussuomalaiset ovat varovaisesti tunnelin kannalla. Ja yllättävää kyllä, myös SDP on nyt varovaisesti myötämielinen. Viimeksi SDP kaatoi tunnelihankkeen.

Nyt SDP:n Eveliina Heinäluoma sanoo, että kaikki liikkumistavat tulee ottaa pääkaupungissa huomioon.

– Päätöksenteossa pitää valita se ratkaisu, joka on liikenteen sujuvuuden kannalta paras ratkaisu.

Viivästyminen voi siis johtua vain siitä, että poliitikoille esiteltävä tunneli halutaan tehdä esittelyvaiheeseen niin hyvin, että se saisi taakseen mahdollisimman monta puoluetta. Ajatuksella "kaikille jotain".

Todellisuudessa nämäkään lupailut eivät välttämättä riittäisi siihen, että puolueet hyväksyisivät tunnelin rakentamisen.

Miksi edes "kaikille jotain" ei riitä?

Tunnelipäätöksessä poliitikkoihin vaikuttavat heidän omat ideologiset ajatuksensa. Eli vastaukset muun muassa siihen millaista Helsinkiä halutaan rakentaa ja millaista Helsingin liikenteen halutaan olevan.

Haluaako kaupunki viestittää, että omalla autolla ajaminen on hyväksyttävää vai ei? Miten päästöjä saadaan leikattua nykyisestä? Kuinka paljon elinkeinoelämää tulee tukea? Mikä on tulevaisuuden status-symboli pääkaupungissa?

Vastaukset näihin kysymyksiin ovat puolueilla kaukana toisistaan. Ja tämä tekee keskustatunneli-asiasta niin vaikean.

Erityisen syvällä jokaisen puolueen identiteetissä on muun muassa kysymys statuksesta. Mikä on hyvää statusta kellekin? Eli käytännössä: mikä on tavoittelemisen arvoista elämää? Millainen on tavoittelemisen arvoinen maailma?

Valtuusto ottaa kantaa, onko autoilu statusta

Ideologiset eroavaisuudet tulevat selvästi esille muun mussa eteläisen Helsingin liikennesumppua ratkottaessa. Jätkäsaaren, Hernesaaren ja Länsisataman liikenne pitäisi ratkoa jotenkin. Suuret ruuhkat riivaavat aluetta jo nyt.

Jopa osa vihreistä myöntää, että keskustatunneli olisi tähän ongelmaan hyvä ratkaisu. Mutta silti tunnelin rakentaminen voi olla vihreille aina liikaa.

Helsingin kaupunginvaltuusto siis tavallaan tunnelipäätöksellään määrittelee myös sitä, onko auto, päästöillä tai ilman, tulevaisuuden Helsingissä ja koko pääkaupunkiseudulla status-symboli vai ei.

Lautakuntaan vain yksi esitys?

Selvää on kuitenkin se, että keskustatunnelin jatkosta on käyty viime aikoina useita palavereja.

Lautakuntaan halutaan nimittäin viedä tunnelista enää vain yksi, maksimissaan kaksi vaihtoehtoa.

Vielä tammikuussa muun muassa Helsingin valtuustolle esiteltiin valtuustoseminaarissa seitsemän eri vaihtoehtoa tunnelista ja kävelykeskustasta.

Seitsemän vaihtoehtoa on kuitenkin koettu sekaviksi, joten lautakunnalle halutaan enää näyttää maksimissaan kaksi.

Nämä kaksi, tai yksi, vaihtoehtoa kaupunki muokkaa itse noista seitsemästa aiemmin esitellystä vaihtoehdosta.

Lopullisiin esityksiin otetaan vain parhaat palat esitetyistä seitsemästä vaihtoehdosta.

Ylen saaamien tietojen mukaan lautakunnalle mahdollisesti esitetään, että tunneli voitaisiin rakentaa osissa. Yksi yhteys kerrallaan, sillä yhteyksiä muun muassa satamiin on tulossa paljon. Näin rakennuskustannukset jakautuisivat pidemmälle ajalle.

On mielenkiintoista nähdä, kuinka lähellä kaupungin uusi ehdotus tulee lopulta olemaan syksyllä 2017 Ylen julkaiseman Lemminkäisen tekemää suunnitelmaa.

Lue lisää:

Yle sai käsiinsä salaiset suunnitelmat: Kaksi suurta rakennusfirmaa suunnittelee Helsingin alle jättitunnelia

Salaisessa tunnelihankkeessa kytee Helsingin mehevin riita

Nyt se alkaa – Helsingin keskustan ali kulkevan tunnelin suunnittelu: "Ainutlaatuista koko Suomessa"

Yhdysvallat ja Kanada ilmoittivat perjantaina, että ne ovat päässeet sopuun Yhdysvaltoihin tuotavan kanadalaisen teräksen ja alumiinin tuontitullien poistamisesta.

Sopimuksen myötä Yhdysvallat poistaa tuontitullit metalleilta kahden vuorokauden kuluessa. Vastineeksi Kanada luopuu yhdysvaltalaisia tuotteita kuten lihaa ja viskiä koskevista tuontitulleista.

Samalla maat kertoivat, että ne työskentelevät estääkseen halvan teräksen ja alumiinin tuonnin Pohjois-Amerikkaan. Kiinaa on pitkään syytetty valtion tukemien metallien puskemisesta maailmanmarkkinoille ja hintojen polkemisesta.

Yhdysvaltojen odotetaan pian tekevän samanlaisen sopimuksen Meksikon kanssa.

Yhdysvallat asetti viime vuonna Kanadasta ja Meksikosta tuotavalle teräkselle 25 prosentin ja alumiinille 10 prosentin tuontitullit.

Näitä metallien tullimaksuja on pidetty merkittävän esteenä uudelle kolmikantaiselle kauppasopimukselle, jonka on tarkoitus korvata 25 vuotta vanha vapaakauppasopimus Nafta.

Aiemmin perjantaina Valkoinen talo sanoi, että presidentti Donald Trump lykkää jopa puolella vuodella päätöstä ulkomaisille autoille mahdollisesti asetettavista tuontitulleista. Toteutuessaan nämä tullit iskisivät varsinkin Euroopan ja Japanin autoteollisuuteen.

Lue myös:

Kanada seuraa EU:ta – aikoo valittaa WTO:hon USA:n asettamista tulleista

S-ryhmään kuuluva Food Market Herkku ryhtyy testaamaan lounastuotteiden kuljettamista drooneilla, kertoo alueosuuskauppa HOK-Elanto.

Testivaihe alkaa kesäkuun alussa Itä-Helsingin Vuosaaressa. Asiakkaat voivat tilata kauppakeskus Itiksen Herkku-myymälän palvelutiskin lounastuotteita droone-kuljetuksina. Tiedotteen mukaan lennokki toimittaa tuotteet asiakkaille minuuteissa.

Lounastoimituksista vastaa kuljetuspalveluyhtiö Wing, joka on sopinut tässä vaiheessa puolen vuoden yhteistyöstä HOK-Elannon kanssa.

Suomessa drooneilla menee nyt lujaa – Wing testannut erilaisia kuljetuksia

Yle kertoi maaliskuussa, kuinka miehittämättömien lennokkien eli droonien eurooppalainen lainsäädäntö yhdenmukaistuu tämän vuoden aikana. Se on saanut yritykset kiinnostumaan toden teolla uuden teknologian mahdollisuuksista.

Googlen tytäryhtiö Wing puolestaan ilmoitti jo alkuvuodesta, että se ryhtyy kevään aikana testaamaan Helsingin seudulla tavaroiden kuljetusta lennokeilla.

Yhtiön viestintä- ja markkinointijohtaja Jonathan Bass kehui maaliskuussa juuri suomalaisten kiinnostuneisuutta teknologiaa kohtaan.

– Tämä on ensimmäinen kohteemme Euroopassa ja syy, miksi päädyimme Suomeen on suomalaisten kiinnostus drooneihin.

Iso joukko Game of Thrones -sarjan faneja on niin tyytymättömiä viimeaikaisiin juonenkäänteisiin, että vaatii päätöskauden kuvaamista uudelleen.

He ovat koonneet adressin, jossa vaaditaan, että pätevät käsikirjoittajat toteuttaisivat tv-sarjan lopun uudestaan. Alla oli perjantaiaamuun yli 700 000 nimeä.

Kokosimme muutaman muunkin televisiotapauksen, joissa käsikirjoitus sai fanit enemmän tai vähemmän raivon valtaan.

Dallas

Dallas-saippuasarja oli jymymenestys aikana, jolloin "koko maailma" katsoi samoja ohjelmia televisiosta. Järkytys oli mykistävä, kun 80-luvun puolivälissä lähetetty yhdeksäs tuotantokausi paljastuikin olleen alusta loppuun yhden päähenkilön, Pamelan unta.

Sarjan tärkeä keskushahmo Bobby kirjoitettiin kuoliaaksi. Kauden viimeisessä jaksossa suunnilleen kaikki meni mahdottomuuksiin. Pommit räjähtelivät, ammuskeltiin, useita hahmoja kuoli. Sitten Pamela heräsi, ja Bobby-puoliso löytyi ilmielävänä kylpyhuoneen suihkusta.

Westworld

Villin lännen scifi-sarja Westworld (2016-) sai suunnatonta ylistystä ensimmäisestä tuotantokaudestaan. Innokkaimmat katsojat alkoivat arvata robottidraaman tapahtumien kulkua ja salamyhkäisyyksien selityksiä nettipalstoilla ennakkoon.

Kakkoskaudesta tuli ehkä senkin takia vaikea käsikirjoittaa, ja toki myös avauskauden suosiopaineen puristuksissa. Toista tuotantokautta on kuvattu epätyydyttäväksi temppuiluksi, jossa katsoja ei välillä edes ymmärrä, hypättiinkö ajassa taakse- vai eteenpäin. Kärryiltä pudonneena on vaikea yrittää innostua seuraavasta jaksosta.

Sarjaan on luvattu vielä ensi vuonna jatkoa ja uutta yritystä.

O.C.

Jos 1990-luvun lopun Romeo ja Julia olivat Leonardo DiCaprion Jack ja Kate Winsletin Rose, oli 2000-luvun alun pari O.C.:n Ryan (Benjamin McKenzie) sekä Marissa (Mischa Barton). Teinisarjaa rakasti kokonainen sukupolvi – kuka ei olisi halunnut nähdä nuorisorikollisen uutta alkua Kalifornian auringon alla?

O.C:ta tehtiin neljä kautta. Fanien mielestä sarja loppui jo kolmanteen, kun Marissa kuoli autokolarissa. Neljäs kausi rakentuikin vain Ryanin kostoretken ympärille. Sehän ei kiinnostanut enää yhtään ketään ilman Marissaa.

Edelleen sarjan tunnuskappale, Phantom Planetin California, tuo O.C.:n maisemat mieleen vaikka keskellä Kouvolaa marraskuussa.

Kylmäverisesti sinun

Suomalaiset poliisisarjat ovat nyt olleet tapetilla, mutta myös vuosituhannen alussa osattiin. Kylmäverisesti sinun rakentui rikoskomissario Veli Miettisen (Ville Virtanen) ja asiaparinsa rikoskonstaapeli T.T. Mikkosen (Antti Reini) ympärille. Sarjaa tehtiin kolme kautta ja hyvin tehtiinkin.

Viimeisessä jaksossa Miettisen vaimo tapettiin. Mikkonen katosi rauhanturvaajaksi karkuun pahiksia. Siinä missä henkilöhahmot olivat kolme kautta kasvaneet ja syventyneet, loppui kaikki yhdessä jaksossa seinään. Tyly loppu ei tehnyt oikeutta hienolle sarjalle aikana, jolloin suomalaiset poliisidraamat eivät olleet samalla tavalla esillä.

Lost

Moni on jo ehtinyt verrata Game of Thronesin lässähdyskohtaloa supersuosittuun mysteerisarja Lostiin vuosikymmentä aiemmin. Lostilla oli samanlainen ongelma kuin GoT:lla: juoni ehti mennä niin kiharaiseksi, ettei sitä saanut enää millään tyydyttävään loppuun.

Amerikkalaisen Forbesin tv-toimittaja kirjoittaa, että GoT:n päätöskauden valossa Lostilla ei ehkä enää olekaan "kaikkien aikojen vihatuinta loppua". Sarjaan oli kirjoitettu useita arvoituksellisia tapahtumia ja tarinankäänteitä, joille fanit odottivat viimeinkin ratkaisua – suuri osa kysymyksistä jäi täysin auki, ja iso yleisö hermostui.

Mikä televisiosarja on sinun mielestäsi loppunut kömpelösti tai kärsinyt keskellä käsikirjoituksellisen inflaation? Keskustele alla.