Masto on vaarassa sortua, ja siksi pelastuslaitos on eristänyt alueen 150 metrin säteeltä. Lisäksi parin pientalon asukkaat on evakuoitu.
Tällä haavaa mastosta on saatu sähköt katkaistua, ja palomiehet jäähdyttelevät mastoa.
Palon alkuvaiheessa levisi ilmaan myrkyllistä savua, mutta onni onnettomuudessa oli, että se nousi suoraan ylöspäin, kertoo päivystävä palomestari Joonatan Suosalo. Hänen mukaansa pelastuslaitos oli jo varautunut laajempiinkin evakuointeihin.
Sara istuu vastapäätäni sohvalla ja kertoo tarinaansa.
Pikakelauksella koko elämänsä.
Hän syntyi Suomessa maahanmuuttajaperheeseen.
Väkivalta ja rajoittaminen alkoivat jo pienenä lapsena.
Sara ei saanut leikkiä pihalla muiden lasten kanssa. Eikä edes kotona pikkuveljiensä kanssa.
– Ainoa moka oli se, että olin tyttö. Minua on lyöty ja hakattu. Minut on kasvatettu niin, etten saanut hengittääkään ilman lupaa, Sara sanoo.
Teini-iässä rajoittaminen lisääntyi, ja lopulta Sara pakeni kotoaan pakkoavioliittoa. Hänen äitinsä ja sukulaisnainen luulivat tuolloin, että Sara oli raskaana.
– He tönäisivät minut portaisiin ja hakkasivat minua mahaan, että minun lapseni kuolisi, Sara kertoo.
Tein Sarasta jutun, joka julkaistiin Ylellä tämän viikon maanantaina. Lue tästä Saran tarina.
Kun kuuntelin Saraa, minulle tuli yhtäkkiä mieleen Vilja Eerika. Tuo 8-vuotias vaaleatukkainen tyttö, joka kuoli prinsessatiara päässään.
Sara kohtasi elämänsä aikana kymmeniä opettajia ja useita terveydenhuollon ammattilaisia. Liudan suomalaisia viranomaisia.
Yksikään heistä heistä ei tunnistanut väkivaltaa ja rajoittamista, joita Sara joutui kokemaan.
Kukaan ei auttanut Saraa.
Kun kuuntelin Saraa, minulle tuli yhtäkkiä mieleen Vilja Eerika. Tuo 8-vuotias vaaleatukkainen tyttö, joka kuoli kotonaan prinsessatiara päässään.
Vilja Eerikan murhasivat hänen isänsä ja äitipuoli.
Kunniaan liittyvässä väkivallassa on jotain samaa kuin Vilja Eerikan tapauksessa. Uhri on usein lapsi tai nuori, ja pahoinpitelijät ovat ne läheisimmät aikuiset.
Kunniaan liittyvään väkivaltaan kuuluu myös se, että uhrin kimpussa saattaa olla perheen lisäksi muuta sukua ja jopa laajasti yhteisöä, jonka keskellä perhe elää.
Asiantuntijoiden mukaan kunniaan liittyvällä väkivallalla tarkoitetaan perheen tai suvun piirissä tapahtuvaa kunnianormien puolustamiseen liittyvää väkivaltaa.
Yleisimmin sen kohteena on tyttö tai nainen, mutta toisinaan myös pojat ja miehet.
Viime vuonna Helsingin ja Tampereen Setlementti-yhdistykset hoitivat noin 110 kunniaan liittyvää väkivaltatapausta.
Kukaan ei osaa arvioida, kuinka paljon Suomessa tapahtuu kunniaan liittyvää väkivaltaa.
Se tiedetään, että vain murto-osa tapauksista tulee viranomaisten tai maahanmuuttajaperheitä auttavien järjestöjen tietoon.
Viime vuonna Helsingin ja Tampereen Setlementti-yhdistykset hoitivat noin 110 kunniaan liittyvää väkivaltatapausta.
Tein tällä viikolla uutisen, jossa kerrottiin, että useat kymmenet maahanmuuttajanuoret ovat paenneet kotoaan väkivaltaa.
Suomalainen yhteiskunta on nyt heräämässä tähän ongelmaan.
Olen saanut tällä viikolla useita viestejä, joissa on ihmelty ja paheksuttukin sitä, että mediassa puhutaan kunniaväkivallasta tai kunniaan liittyvästä väkivallasta.
Te kaikki viestien lähettäjät olette oikeassa.
Ei ole olemassa mitään kunniaväkivaltaa. On vain julmaa ja häpeällistä väkivaltaa.
On kuitenkin tärkeää erottaa muusta rikollisuudesta ne teot, joiden taustalla ovat kunniaan liittyvät asiat.
Se on tärkeää siksi, että näihin tekoihin voitaisiin puuttua.
Suomalainen yhteiskunta on nyt heräämässä tähän ongelmaan.
Ainakin osa poliiseista ja syyttäjistä ovat havahtuneet siihen, että henkeen ja terveyteen liittyvien rikosten motiivina voivat olla myös kunniakysymykset.
Helsingin poliisi on alkanut vuoden alusta lähtien kirjata järjestelmiinsä erityisellä koodilla rikosjuttuja, joiden taustalla epäillään olevan kunniaan liittyviä tekijöitä.
Helsingin poliisi on myös aloittanut täysin uudenlaisen työmuodon, jossa poliisi päivystää kahden viikon välein Loisto Setlementti -yhdistyksen salaisissa tiloissa Helsingissä.
Väkivaltaa tai sen uhkaa kokevat pääsevät poliisin luokse matalalla kynnyksellä.
Muiden poliisilaitosten olisi syytä seurata Helsingin poliisilaitoksen esimerkkiä.
On kerrottava selkeästi: Me emme hyväksy mitään väkivaltaa. Ei myöskään kunniaan liittyvää väkivaltaa.
Paljon tehdään maahanmuuttajaperheiden auttamiseksi, mutta ei tarpeeksi.
Suomalaisen yhteiskunnan on kerrottava selkeästi: Me emme hyväksy mitään väkivaltaa. Ei myöskään kunniaan liittyvää väkivaltaa.
Mutta miten se kerrotaan?
Esimerkiksi riittävän kovilla rangaistuksilla.
Suomi saa toivottavasti hyvin pian uuden oikeusministerin.
Hänen olisi hyvä käynnistää ensi töikseen lakimuutos, joka mahdollistaisi tuomioistuimet määräämään ankarammat rangaistukset silloin, kun henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa on kunniaan liittyvä motiivi.
Tämä olisi koventamisperuste samaan tapaan kuin esimerkiksi järjestäytyneeseen rikollisryhmään kuuluminen.
Isä ja äiti sanoivat minulle koko elämäni ajan, että jos kerrot poliisille, he eivät usko sinua. Poliisit ovat meidän kavereitamme, me olemme maksaneet heille, Sara sanoo.
Saran pitkä haastattelu on loppuvaiheessa.
Hän kertoo vielä yhden asian. Sen, miksi hän ei milloinkaan soittanut poliisille, kun häntä lyötiin kotona.
– Isä ja äiti sanoivat minulle koko elämäni ajan, että jos kerrot poliisille, he eivät usko sinua. Poliisit ovat meidän kavereitamme, me olemme maksaneet heille, Sara sanoo.
Onneksi Saran poikaystävä uskoi Suomen poliisiin.
Hän käski Saran soittaa poliisille, kun Sara oli päässyt pakenemaan äitinsä ja sukulaisnaisen käsistä.
Poliisi aloitti rikostutkinnan. Äiti ja sukulaisnainen saivat syytteen Saran pahoinpitelystä. He vastaavat pahoinpitelysyytteisiin oikeudessa elokuussa.
Jokaiselle väkivallan uhrille ei käy yhtä hyvin kuin Saralle.
Haastattelu päättyy. Saran puoliso ja heidän pieni lapsensa tulevat hakemaan äitiä kotiin.
Saran lapsuuden perhe ja yhteisö eivät tiedä, missä Sara asuu miehensä ja lapsensa kanssa.
Saralla on nyt hyvä elämä oman ihanan perheensä kanssa.
Jokaiselle väkivallan uhrille ei käy yhtä hyvin kuin Saralle.
Päivi Happonen
Kirjoittaja on Ylen oikeustoimittaja, joka tekee uutisia radioon, televisioon ja verkkoon rikos- ja oikeusaiheista. Hän tapasi Saran Helsingissä.
Lue myös:
Helsingin Ullanlinnasta löytyy yksi pääkaupungin monista vintage-liikkeistä. Sisään astuessa vastaan tulee lähes tuhat neliötä kellaritilaa täynnä vanhoja tavaroita astioista huonekaluihin.
Fasaani Antiikki & Helsinki Secondhand -liikettä pyörittävä Jan Lindroos kertoo, että tällä hetkellä eniten kysytään 1950- ja 60-lukujen esineitä. Nämä vuosikymmenet ovat olleet suosiossa jo 15 vuotta.
Vintageksi määritellään yleensä 1920-luvulta 70-luvun lopulle valmistettuja esineitä, mutta monelle 1980- ja 90-lukujen esineetkin ovat vintagea.
Vaikka vintagea käytetään nykyään eräänlaisena yleisterminä, niin taidehistorioitsija Katja Weiland-Särmälä korostaa, että kaikki vanha ei ole vintagea. Tiukimman määrittelyn mukaan vintagea on oman aikakautensa paras suunnittelu ja tuotanto.
– Vintage-esineet ovat yleensä laadukkaasti tehtyjä, niissä on korkealaatuinen materiaali. Joskus niistä on tehty pieni erä, eli niitä on tehty vain tietty limited edition -määrä, mikä voi sitten myös nostaa niiden arvoa, Weiland-Särmälä sanoo.
– Nyt voi mennä kaupaksi 1950-, 60- ja 70-lukujen vähän huonompikin esineistö, mutta voi olla, että se ei enää mene kaupaksi 30 vuoden päästä. Mutta se laadukas esineistö menee yhä.
Weiland-Särmälän mielestä Tapio Wirkkalan tietyt esineet, Alvar Aallon Paimio-tuolit tai Chanelin laukut ovat hyviä esimerkkejä arvonsa säilyttäneistä esineistä.
Mutta vintage voi olla myös laadukasta käsityötä, eikä vain design-brändejä.
– Esimerkiksi käsintehdyt vanhat joulukoristeet voisivat olla sellainen matalin kynnys vintageen. Myös käsin- tai teollisesti tehdyt laadukkaat vanhat vaatteet ovat sitä, mitä minä ymmärrän vintagena.
Moni hankkii vintage-esineitä myös varta vasten sijoitusmielessä. Vintage-kauppias Jan Lindroos muistuttaa, että silloin täytyy osata valita esineet oikein ja tietää suurin piirtein hintataso, ettei maksa liikaa.
– Välillä kannattaa ihan oikeasti maksaa, se täytyy muistaa. Mutta siinä kannattaa olla äärimmäisen varovainen, jos sijoitusmielessä lähtee ostamaan. Tämä tulevaisuuden ennustaminen on ihan yhtä vaikeaa kuin joissain osakkeissakin.
Lindroos neuvoo aloittamaan jostain pienestä ja perehtymään vaikka yhteen materiaaliin, esimerkiksi keramiikkaan.
– Ehkä kannattaa myös valita joku suunnittelija, jota alkaa kerätä. Suomessa on valtavan paljon mahtavia suunnittelijoita. Esimerkiksi Arabian taideteollisuusosasto on ollut todella vahva ja korkeatasoinen eli siellä löytyy kyllä keräiltävää. Ja alan lehtiä ja blogipostauksia kannattaa lukea.
Hyvä kokoelma voi olla myös arvokkaampi kuin yksittäinen esine.
Vaikka tulevan ennakoiminen on vaikeaa, niin moni pohtii, mitä sellaisia esineitä kannattaisi hankkia nyt, jotka olisivat 30 vuoden kuluttua vintagea.
Taidehistorioitsijan mukaan ei ainakaan massatuotantoa, vaan jotain uniikkia.
– Tunnettujen suunnittelijoiden, jotka ovat nyt arvossaan ja, joita on kenties palkittu kansainvälisesti, ovat tehneet kansainvälisen uran. Ne ovat ehkä ne varmimmat, joihin kannattaa sijoittaa, Katja Weiland-Särmälä vinkkaa.
Toisaalta monesti voi olla täysi yllätyskin, mistä tulee keräilijöiden intohimon kohde. Tuskin kukaan yhdeksänkymmentäluvulla arvasi, että myöhemmin sen ajan muumimukeista maksettaisiin satoja, jopa tuhansia euroja.
Toinen esimerkki yllättävästä arvonnoususta ovat 1980- ja 90-luvuilla hajuvesien mukana ilmaislahjoina tulleet pukukorut.
– Monet heittivät nämä pukukorut roskikseen, ja nyt niistä onkin tullut yllättäen suosittuja. Niistä pyydetään useita satojakin euroja.
Vintage-esineiden ottaminen uudelleen tuotantoon voi joko laskea tai nostaa alkuperäisten kysyntää.
Kun tanskalainen Gubi otti uustuotantoon Paavo Tynellin klassikkovalaisimia, niin keräilijät huolestuivat, miten tämä vaikuttaisi koviin hintoihin nousseiden vanhojen valaisimien markkinoihin.
– Mutta ilmeisesti se ei vaikuttanut ainakaan negatiivisesti. Nyt he, jotka haluavat vain sisustuselementin ostavat Tynellin valaisimen kenties uutena, ja he, jotka haluavat vintagea hankkivat Taito-yrityksen valmistaman alkuperäisen valaisimen, Katja Weiland-Särmälä sanoo.
Monesti uustuotanto onkin nostanut vintage-esineiden kysyntää ja hintoja. Esimerkiksi Dior otti uudestaan tuotantoon vanhan monogram-kuosinsa ja vanhojen vintage-laukkujen hinnat nousivat heti.
– Tuli tällainen logomania eli ihmiset halusivat näitä vintage-laukkuja, jotka ovat kuitenkin vähän edullisempia kuin uustuotannon laukut
Weiland-Särmälän mukaan tämä on myös se oikea hetki myydä Diorin vintage-laukkunsa, jos haluaa siitä parhaan mahdollisen hinnan.
Moni mietti, mitä pitäisi ottaa huomioon, että oman vintage-esineen arvo sijoituksena säilyisi.
Kun ostaa, esimerkiksi vintage-laukun tai -korun ja ajattelee tulevaisuutta, niin kuitit, alkuperäiset laatikot ja kaikki ne todisteet, jotka liittyvät ostamishetkeen kannattaa säilyttää. Jos ostaa huutokaupasta, niin myös silloin pitää säilyttää ostokuitti todisteena siitä, mistä tuote on hankittu.
Vintage-esinettä kannattaa myös säilyttää ja huoltaa niin, että sen arvo säilyy.
Tiikkistä huonekalua on hyvä öljytä välillä. Vaatteita kannattaa tuulettaa. Ja jos niihin tekee muutoksia, ne kannattaa tehdä niin, että ne voi palauttaa alkuperäiseen malliinsa.
Katja Weiland-Särmälän mielestä vintage-esineitä kannattaisi kuitenkin aina käyttää, vaikka täysin käyttämätön esine alkuperäisessä pakkauksessa olisi tietysti aina arvokkaampi.
Jos haluaa tietää, minkä vuosikymmenen esineet nousevat seuraavaksi vintage-harrastajien suosioon, niin kannattaa seurata, mitä esimerkiksi blogeissa, ulkomaisissa lehdissä ja Instagramissa nostetaan esiin.
Tietylle vuosikymmenelle sijoittuvat elokuvat ja tv-sarjat luovat myös trendejä. Ne nostavat tuon ajan esineiden suosiota ja tietenkin myös hintoja.
– Esimerkiksi The Great Gatsby -elokuva loi hetkellisen kiinnostuksen 1920-lukuun, kuten myös samoihin aikoihin pyörinyt televisiosarja Downton Abbey. Mad Men -tv-sarja herätti kiinnostusta 1950-lukuun. Aikoinaan 1970-luvulla sarja Onnenpäivät loi myös trendin 1950-lukuun, Katja Weiland-Särmälä kuvaa.
Jan Lindroos on vintage-kauppiaana huomannut, että tällä hetkellä kaikki kodin sisustukseen liittyvä myy hyvin. Vintage-harrastajia kiinnostavat esimerkiksi 1950- ja 60-luvun peilit, matot, tiikkisenkit, käyttöastiat ja tarjottimet.
Tämän hetken trendiesineitä ovat tuon aikakauden rottinkikalusteet ja tarjoiluvaunut.
– Vanha rottinkituoli, joka kymmenen vuotta sitten olisi helposti heitetty roskikseen, on tullut uudestaan muotiin. Nyt rottinkiesineet ovat nousseet aika koviinkin hintoihin huutokaupoissa, Katja Weiland-Särmälä kertoo.
Lasiesineet, uniikki keramiikka, aidot itämaiset matot, laukut ja korut ovat taas sellaista vintagea, mitä aina keräillään.
– Tunnettujen suomalaisten suunnittelijoiden, kuten Tapio Wirkkalan, Timo Sarpanevan, Alvar Aallon ja Paavo Tynellin esineet sekä Diorin. Louis Vuittonin ja Chanelin laukut ovat aina suosittuja, Weiland-Särmälä listaa.
Lindroos puolestaan uskoo, että etenkin koviin hintoihin nousseet Paavo Tynellin klassikkovalaisimet ja Alvar Aallon alkupään tuotannon valaisimet tulevat pitämään pintansa kovan kansainvälisen kysynnän takia.
Jos Säätytalon hallitusneuvottelijat onnistuvat ja syntyy Antti Rinteen (sd.) johtama hallitus, kääntyy historian lehti myös työelämän lakien valmistelussa.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) porvarihallituksen kaudella niin sanottu kolmikanta ei ollut niin ahkerassa käytössä kuin esimerkiksi pääministeri Paavo Lipposen (sd.) sinipunahallitusten aikana.
Nyt työntekijä- ja työnantajajärjestöjen sekä hallituksen yhteisneuvottelut virkistyvät uudelleen.
Mutta stop, stop...
Keskitetyt tulopoliittiset kokonaisratkaisut eivät silti palaa.
Demaripääministeristä huolimatta enää ei sovita palkoista kokonaisuutena yhdessä talous- ja sosiaalipolitiikan kanssa. Etenkin Etelärannan työnantajien eli Elinkeinoelämän keskusliiton vaatimuksesta aika entinen ei tupoissa enää palaa.
Työntekijöiden ja työnantajien järjestöt pääsevät jo varhaisvaiheessa mukaan valmistelemaan työelämän muutoksia. Hallitus ei kuitenkaan anna järjestöille mahdollisuutta päätösten estämiseen.
Työmarkkinajärjestöt ovat jo jättäneet useammankin paperin hallitusneuvottelijoille Säätytaloon. Joko työntekijä- ja työnantajakeskusjärjestöt ovat olleet yhteisellä asialla tai sitten erikseen.
Ilma on ollut sakeanaan keskusjärjestöjohtajien näkemyksiä.
Tänään perjantaina toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola visioi sosiaaliturvauudistuksen osana työttömyysturvan porrastamista, alussa suurempi korvaus, loppuvaiheessa pienempi.
Ehdotus tuskin toteutuu näissä hallitusneuvotteluissa.
Jos saa esittää valistuneen arvauksen, tässä muutama yksityiskohta, joita hallitusohjelmasta voisi löytyä.
Hallitusneuvottelujen vetäjä Antti Rinne on luvannut, että työttömien aktiivimallin tukileikkuri poistuu.
Kysymys on aktiivimallin noin viiden prosentin leikkauksesta työttömyysturvaan, jos työtön ei ole ollut kolmen kuukauden aikana riittävästi töissä tai koulutuksessa.
Tuleva pääministeri Antti Rinne ei voi tässä asiassa puhua yhtä ja tehdä toista.
Aktiivimalliin tulee todennäköisesti muitakin muutoksia. Osa muutoksista liittynee työvoimapalvelujen parantamiseen.
Työvoimapalvelujen parantaminen liittyy sekä aktiivimallin muutoksiin että laajemmin hallituksen tavoitteeseen parantaa työllisyyttä.
Työllisyysasteen nosto 75 prosenttiin merkitsisi työllisyyden paranemista noin 60 000 ihmisen verran vaalikauden aikana.
Työllistämisurakka vaatii lisää rahaa työvoimapalveluihin ja laajasti erilaisia palveluja työttömille sekä työvoimaa kaipaaville yrityksille.
Myös työntekijä- ja työnantajakeskusjärjestöt ovat yhdessä esittäneet työvoimapalvelujen rahoituksen ja laadun parantamista. Keskusteluissa rahoitusta on verrattu Ruotsiin ja Tanskaan sekä havaittu Suomessa rahoituksen olevan selvästi pienempi. Tämä on tiedossa myös hallitusneuvottelijoilla.
Työnantajille maksettavan palkkatuen uudistamisella on laaja tuki. Jopa valtiovarainministeriön rahakirstun vartijat eli virkamiesjohto tuntee sympatiaa tätä työllistämistapaa kohtaan.
Yksi mahdollinen tapa lisätä palkkatuen käyttöä on palkkatukeen liittyvän byrokratian keventäminen. Nyt palkkatuen saaminen on monivaiheinen tapahtumasarja työttömän palkkaavalle työnantajalle.
Mahdollista on, että erityisen vaikeasti työllistettävien ihmisten kuten osatyökykyisten, maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien työnantajien saamaa palkkatukea korotettaisiin. Palkkatuki voi nyt olla korkeintaan puolet palkkakustannuksista.
Toiveet palkkatuen muutoksiin ovat työntekijä- ja työnantajakeskusjärjestöjen yhteisellä listalla.
Yritysten työntekijöilleen esittämien kilpailukieltosopimusten tilanteeseen saattaa tulla muutoksia.
Voi olla, ettei hallitus puutu ohjelmassaan suoraan asiaan, vaan toivoo, että työmarkkinoiden keskusjärjestöt miettivät tilanteen selkeyttämistä joko lakimuutoksen, lakitulkintojen tai arjen käytäntöjen avulla.
Tässä olisi kuuluisan kolmikantasopimisen näytön paikka.
Etenkin työntekijäjärjestöissä on koettu yritysten vaativan työntekijöiltään liian hanakasti kilpailukieltosopimuksen allekirjoittamista. Kilpailukieltosopimusten pitäisi koskea vain yritysten ylintä johtoa ja erikoisasiantuntijoita.
Palvelualojen ammattiliiton mukaan oikeudessa on käsiteltävänä tapaus, jossa lounasravintolan useammalle kokille oli esitetty kilpailukieltosopimusta ja sen liitteenä sopimussakkoa, jos kilpailukieltoa rikotaan. Lounasravintola halusi suojata ruokareseptejään ja tietoa, miltä maahatuojilta raaka-aineita ostetaan.
Jos kilpailukieltosopimuksista tulee laaja maan tapa, myös yritysten mahdollisuus palkata uusia työntekijöitä muista yrityksistä heikkenee.
Osuuskauppojen S-ryhmä vahvistaa, että sillä on ollut vaikeuksia palkata esimerkiksi IT-osaajia kilpailukieltosopimusten vuoksi. S-ryhmässä ei pidetä pahana, jos kilpailukieltosopimusten käytäntöä lievennettäisiin.
SDP:n johtama hallitus ei kiellä tai rajoita merkittävästi poliittisia lakkoja. Rajoitusvaatimuksia on aika ajoin työnantajien suunnalta esitetty.
Poliittisella lakolla tarkoitetaan lakkoa, jossa työntekijät arvostelevat esimerkiksi hallituksen suunnitelmia, eivät työnantajiaan tai työehtosopimuksiaan. Poliittisia lakkoja oli esimerkiksi viime syksynä hallituksen irtisanomislakihanketta vastaan.
Sen sijaan työntekijä- ja työnantajakeskusjärjestöt saattavat keskenään keskustella työrauha-asioista laajemmin. Jos järjestöjen keskusteluista syntyy jotakin, johon toivotaan hallituksen toimia, lopputulos todennäköisesti sopii hallituksellekin.
Asiantuntijat pitävät todennäköisenä, että perhevapaissa ainakin isille tarkoitettu tukijakso pitenisi.
Toinen asia kokonaan on, kannattaako hallitusneuvotteluissa edes yrittää sopia perhevapaiden muutoksista tarkasti. Pyrkimys yksityiskohtaiseen lopputulokseen voi vaatia paljon aikaa.
Hallitus voisi myös sopia uudistusperiaatteista ja jättää yksityiskohdat työryhmävalmisteluun.
Työeläkkeiden korotusjärjestelmä on ollut torikeskustelujen arvostelun kohteena eduskuntavaaleista toiseen.
Uusi hallituskaan ei aio puuttua työeläkkeiden korotusten niin sanottuun taitettuun indeksiin. Työeläkkeiden korotuksessa edelleen palkkojen muutoksen osuus säilyy 20 prosentissa ja hintojen muutosten osuus on 80 prosenttia. Palkkojen painoarvo ei siis kasva.
Sen sijaan mielenkiintoista on nähdä, miten hallitus arvioi eläkejärjestelmän kokonaisuutta.
Jos ennusteet matalasta syntyvyydestä toteutuvat, saattaa eläkkeiden rahoitus vaikeutua. Se taas tarkoittaa sitä, että eläkemaksuihin tulee korotuspaineita.
Lue lisää:
Kotkan naapurikunnassa Pyhtäällä lentokenttäalueen laajennustyöt ovat parhaillaan käynnissä. Kiitotie pidentyy 1 800 metrin mittaiseksi, jolloin liike- ja tilauslennot voisivat käyttää kenttää yleisimmillä konetyypeillään. Lisäksi kiitotielle tehdään sateliittipohjaiset lähestymismenetelmät, jolloin kentälle voisi laskeutua myös huonolla säällä.
Pyhtäälle rakennetun uuden lentokentän varalle on suuria suunnitelmia.
Pyhtään kunta ja Kehitysyhtiö Cursor suunnittelevat alueesta tulevaisuuden ilmailuteknologian ja logistiikan keskusta. Kentän yhteyteen voisi heidän mukaansä syntyä laajaa toimintaa tulevaisuuden ilmailuteollisuudesta aina erilaisiin matkailutoimintoihin saakka.
Lentokenttä on kooltaan 300 hehtaaria. Se on siis yli 400 jalkapallokentän kokoinen.
Kentällä on jo nyt drooni-ilmailun kehitystoimintaa ja testausta. Droonien testailijoita on käynyt kentällä niin kotimaasta kuin ulkomailta, esimerkiksi Virosta ja Venäjältä.
Redstone AERO:ksi nimetty kenttä on nyt virallisesti osa julkista ilmaliikennejärjestelmää. Lentokenttä näkyy ilmailutietojärjestelmässä tunnuksella EFPR.
Redstone tulee olemaan tulevaisuudessa myös tullikenttä Pietarin liikennettä varten. Muualle Eurooppaan voi Pyhtäältä lentää suoraan jo nyt. Ensimmäinen lentokone laskeutui Pyhtään kentälle marraskuussa 2017.
Myös Pyhtään lentokentän kaavaluonnos julkaistiin tänään. Sen mukaan lentokentän yhteyteen uuden E18-tien liittymään tulisi ilmailun ja sitä tukevan teollisuuden toimipaikka-alue, teknologiapuisto, joka luonnoksissa kanta nimeä Helsinki-East Aerodrome.
Teknologiapuiston yksi osa tulee olemaan droonilogistiikka. Rahtidronet ovat muodoltaan lentokoneen mallisia ja ne tarvitsevat kiitotien.
Redstone on ensimmäinen julkinen uusi lentokenttä Suomessa vuosikymmeniin.
Kentän tarpeellisuutta on perusteltu ilmailutoimialan kasvavilla tarpeilla. Etelärannikolla Helsingissä Malmin ja Hernesaaren Heliportin lentokentillä toiminnat päättyvät tämän vuoden lopulla.
Pyhtään Redstone kentästä halutaan nimenomaan aikatauluttoman liikenteen käyttöön sopivaa lentokenttä.
– Liikenteellisesti Suomi on saari ja menestymisemme tulevaisuudessa edellyttää sujuvia yhteyksiä. Pyhtää-Redstone ratkaisee tämän sijoittautumisongelman vain tunnin matkan päässä pääkaupunkiseudulta, kertoo Redstone AERO:n hallituksen puheenjohtaja Esa Korjula.
Redstoneen sijoittujia ovat dronetoimijoiden lisäksi muun muassa ilma-alusten huoltoyhtiöt, erilaiset työlentoyritykset, ilmailukoulutusorganisaatiot ja taksilentoyhtiöt sekä tulevaisuuden droonioperaattorit.
Pyhtään lentokenttä on saanut valtiolta toiminta-avustuksia 900 000 euroa.
Lopullinen lainvoimaisuus lentokentältä puuttuu, koska kentän vuonna 2017 saamasta ympäristöluvasta on valitettu.
Puhtään lentokentän alue on vahvasti mukana kilpailemassa Suomen Ilmailumuseon uudesta sijoituspaikasta.
Ilmailumuseon pitää löytää itselleen uudet tilat, sillä sen vuokrasopimus Finavian tontilla Vantalla päättyy lähivuosina.
Redstone AERO:n hallituksen puheenjohtaja Esa Korjula pitää Pyhtäätä luontevana lentomuseon uutena paikkana.
ALA-arkkitehtitoimisto on suunnitellut jo luonnoksen kentän yhteyteen nousevasta museohallista. Sama arkkitehtiroimisto vastasi myös Helsingin keskustakirjasto Oodin suunnittelusta.
– Ilmailumuseon tulee ehdottomasti sijaita lentokentällä. Kansainväliset onnistumiset vetovoimaisista museoista ovat toiminnallisia, ja mikä on sen houkuttelevampaa, kuin nähdä lentäviä museokoneita, huolto- ja restaurointitoimintaa tai kun mekaanikot koekäyttävät vanhaa tähtimoottoria, Korjula sanoo.
Pyhtäälle Ilmailumuseosta kaavaillaan Suomen merimuseon kaltaista vetovoimakohdetta kävijöineen, tapahtumineen ja työpaikkoineen.
– Juuri tämänkaltaisten mahdollisuuksien takia Pyhtää haluaa olla mahdollistamassa lentokentän ja sen ympäristön kehittämisen, Pyhtään kunnanjohtaja Jouni Eho sanoo.
Krista Kosonen, Tommi Korpela, Aki Kaurismäki, Martti Suosalo, Pirjo Honkasalo - kaikkiaan 15 suomalaistaiteilijaa allekirjoitti viime syksynä kansainvälisen julkilausuman, jossa kehotetaan boikotoimaan Israelissa pidettäviä Euroviisuja. Perusteeksi ilmoitettiin Israelin valtion epäoikeudenmukaisuudet palestiinalaisia kohtaan.
Perjantaissa illalla vieraileva näyttelijä Noora Dadu on yksi allekirjoittaneista.
– Isäni on palestiinalainen. OIen lapsesta saakka seurannut Israelin miehitystä ja maan tietoisia askeleita kohti apartheid-valtiota. Siellä on erittäin raju tilanne.
Apartheidilla viitataan Etelä-Afrikassa vuoteen 1991 saakka harjoitettuun rotuerottelupolitiikkaan, mutta Israelin siirtokuntapolitiikan rinnastusta apartheidiin on myös pidetty kohtuuttomana. Toukokuun alussa Gazan alueella käydyt taistelut olivat kuitenkin verisimmät Palestiinan ja Israelin välillä vuoden 2014 sodan jälkeen.
Viisufaniksi tunnustautuva Dadu silti sanoo, että viisujen boikotoiminen ei ollut hänelle helppo valinta.
– Minulla on paljon israelilaisia ystäviä. Israel käyttää kuitenkin Euroviisuja propagandan välineenä. Israel haluaa välittää maailmalle demokraattista kuvaa, vaikka maa samanaikaisesti polkee ihmisoikeuksia.
Euroviisujen lauantain finaalilähetyksessä esiintyy myös supertähti Madonna, jota muun muassa kymmenet palestiinalaiset naisartistit vetosivat boikotoimaan kisoja. Tiistaina julkaistussa lausunnossa Madonna kuitenkin ilmoitti, että ei aio perua esiintymistään.
– En koskaan lopeta musiikin esittämistä sopiakseni jonkun toisen poliittiseen agendaan. Rukoilen, että vapautuisimme tuhonkehästä ja loisimme uuden tien rauhaan, Madonna julisti.
Marion Rung on osallistunut Euroviisuihin kahdesti. Vuonna 1962 Rung oli vain 16-vuotias esittäessään Tipi-tii-viisun. Hän sijoittui 16 maan kilpailussa seitsemänneksi. Sitten vuonna 1973 Rung ylsi Tom tom tom -kappaleella kuudenneksi. Se on Lordin viisuvoiton jälkeen yhä Suomen kaikkien aikojen paras sijoitus.
Suomenjuutalainen Rung sanoo, että hän ei ymmärrä vaatimuksia, joiden mukaan Suomen olisi pitänyt vetäytyä tämänvuotisista kisoista Israelin palestiinalaisiin kohdistuneiden ihmisoikeusrikkomusten takia.
– Mielestäni politiikka ei kuulu Euroviisuihin. Olen juutalainen, ja tietenkin minusta on hienoa, että viisut käydään tänä vuonna Israelissa. Toisaalta kisoja katsoessani en ajattele, missä kaupungissa ne pidetään, koska itse kilpailu on tärkein.
Euroviisut ovat vuosien varrella muuttuneet yhä suuremmaksi spektaakkeliksi. Rung harmittelee, että itse laulut tuntuvat jääneen varjoon.
– Minun aikanani Euroviisuissa oli orkesteri ja kapellimestari. Laulut olivat tärkeitä. Nyt viisut ovat aivan eri juttu. On sääli, että usein monet muut asiat merkitsevät enemmän kuin laulu ja laulaminen.
Perjantaissa tänään: Euroviisut. Vieraina kaksinkertainen viisuedustaja Marion Rung ja viisuja boikotoiva näyttelijä Noora Dadu. Perjantai-dokkari: Shoshke - rakkaudella Israelista. Yle TV1 perjantaina 17.5. klo 21.05. Tallenne Areenassa lähetyksen jälkeen täällä.
Kööpenhaminan keskustan aukio Rådhuspladsen vilisee turisteja ja töistä tulijoita.
Kevään lämpö on tuonut romanipariskunnan Madelinan ja Lucianin Romaniasta Tanskaan. He istahtavat aukion reunaan aurinkoiselle kivipenkille.
Madelinan vieressä on lastenvaunujen kehikko.
– Elämme kadulla ja keräämme pulloja. Jos on lämmintä, tienaamme noin 25–35 euroa päivässä, 33-vuotias Lucian kertoo.
Pariskunta on matkannut Romanian ja Tanskan väliä kuusi vuotta. Maaliskuusta lähtien heidän 9- ja 11-vuotiaista lapsistaan huolehtii Lucianin äiti Romaniassa.
Madelina ja Lucian arvelevat, että ruokakaupan ostoksiin kuluu päivittäin noin seitsemän euroa. Pariskunta etsii parasta ennen -päiväyksen ohittaneita ruokatuotteita halpaketjun alennuslaarista.
He lähettävät roskalaatikoista löytämiään käyttökelpoisia tavaroita Romaniaan ja rahaa lapsilleen. Jokavuotinen ero lapsista on 36-vuotiaalle Madelinalle vaikeaa.
– Me toivomme, että he voivat käydä koulua ja saada mahdollisuuden työpaikkaan. Että heidän ei tarvitse elää samalla tavalla kuin meidän, Madeline sanoo.
Romanikerjäläiset ilmestyivät pohjoismaisten suurkaupunkien kaduille EU-jäsenyyden myötä. Vapaa liikkuvuus Schengen-alueella tarjosi köyhille ja syrjityille romaneille mahdollisuuden tienesteihin ja näkymän parempaan tulevaisuuteen sekä itselle että lapsille.
Tanskassa kerjääminen kiellettiin jo 1800-luvulla. Muissa Pohjoismaissa yleistä kieltoa ei ole laissa, mutta romanikerjäläisten myötä useissa Ruotsin ja Norjan kunnissa on äänestetty paikallisesta kiellosta. Yksittäiset kunnat, Vellinge Etelä-Ruotsissa sekä Lillesand ja Sola Etelä-Norjassa ovat kieltäneet kerjäyksen.
Tanska päätti kaksi vuotta sitten kiristää kerjäystä ja yleistä järjestystä koskevia lakeja. Uusien lakien myötä poliisi voi pidättää kadulla kerjäävän ja purkaa kaupungin laidoille syntyneet leirit.
Leireistä pidätetyiltä voidaan kieltää oleskelu noin puolen kilometrin tai kilometrin säteellä majapaikasta.
Jo ensikertalaiselle voidaan tuomita päiväsakkoja, joka käytännössä voi tarkoittaa maksukyvyttömälle 14 vuorokauden vankeusrangaistusta. Uuden lain perusteella on viime vuonna tuomittu runsas 50 kerjäläistä, joista valtaosa on romanialaisia ja bulgarialaisia. Ainakin yksi on karkotettu maasta.
Tiukka lainsäädäntö jakaa tanskalaisten mielipiteitä.
Osa kiittää lainkiristyksiä, osa kutsuu niitä sydämettömiksi. Berlinske-sanomalehden teettämän mielipidemittauksen mukaan kolme neljästä tanskalaisesta pitää kerjäystä ongelmallisena tai erittäin ongelmallisena. Siitä huolimatta lähes puolet tanskalaisista on sitä mieltä, että uudet rangaistukset ovat liian ankaria.
Lakien tiukentamisen puolesta äänestivät parlamentissa keskustaoikeistolaiset hallituspuolueet, sosiaalidemokraatit ja populistinen Tanskan kansanpuolue.
Pääministeripuolueen kansanedustaja Britt Bagerin mukaan ennen lakien voimaantuloa Kööpenhaminan keskustaan leiriytyi telttoihin isoja ryhmiä. Asukkaat valittivat epähygieenisyydestä ja turvattomuudesta. Bagerin mielestä lait ovat toimineet ja ongelmat vähentyneet.
Luoteisessa Kööpenhaminassa, pienellä sivukadulla on Kristillisen avustusjärjestön Kirkens Korshaerin majoitusrakennus kodittomille. Avustustyöntekijät tarjoavat rakennuksen aulassa kahvia päiväksi nukkumaan tulleille kodittomille, joiden joukossa on useita romaneja.
Aulan vieressä olevassa salissa on riveissä kerrossänkyjä. Nukkumapaikkoja riittää 40:lle. Kesäisin majoitusta ei ole enää tarjota yön ylitse. Tämäkin päätös liittyy viime vuosien kiristyneeseen linjaan. Nyt kodittomien on nukuttava yönsä turvattomammin kaduilla, autoissa, juna-asemilla tai kaukana keskustasta.
– Ihmiset piiloutuvat, jotta voivat jatkaa toimintaansa ja edelleen lähettää rahaa kotiin. Me tarjoamme päiväsaikaan lämpimät tilat, joissa ihmiset voivat olla rauhassa tai nukkua. Neuvomme heitä ja kerromme kodittomien oikeuksista Tanskassa, avustustyöntekijä Nick Crofts sanoo.
Hän ei käytä järjestön asiakkaista nimitystä kerjäläiset vaan kodittomat. Kerjäläisiähän ei voi olla, koska se olisi laitonta.
Croftsin mielestä Tanskan kiristynyt lainsäädäntö on muuttanut monella tapaa kodittomien asemaa ja arkea. Avustusjärjestön työntekijät saavat puheluita, joissa kysytään jahtaavatko poliisit kaduilla kodittomia. Tieto poliisin tekemistä ratsioista kulkee rajojen yli.
– Heistä on tullut turvattomampia. He pelkäävät mennä kadulle ja kerjätä, Crofts arvelee.
Kööpenhaminan kunnan asunnottomien yksikön päällikkö Sten Bo Pedersen on arvioinut, että kerjäläisten määrä on vähentynyt Tanskassa selvästi lakien voimaantulon jälkeen. Tanskalaismediassa on jopa arveltu, että osa kodittomista jatkaa Ruotsiin ja Norjaan ankaran lainsäädännön takia.
Crofts ei ole täysin samaa mieltä. Hän uskoo, että osa romaneista liikkuu edelleen Tanskassa, mutta kauempana vilkkaista keskustoista. Näkyvä kerjääminen mukien kanssa kauppojen edustoilla on kuitenkin loppunut rangaistusten pelossa.
– Kyse on pienestä vähentymisestä. Viime vuonna meillä kävi noin sata ihmistä päivässä. Nyt kävijöitä on 65 päivässä, Crofts sanoo.
Tanskassa kesäkuussa järjestettävät parlamenttivaalit eivät välttämättä tuo helpotusta kodittomien oloihin, vaikka valta vaihtuisi oikeistohallitukselta sosialidemokraateille.
Sosialidemokraattien puheenjohtaja Mette Fredriksen on arvostellut keskustaoikeistolaisen hallituksen ajamia kerjäläislakeja, mutta myös hänen puolueensa äänesti tiukennusten puolesta.
Pohjoismaat ovat yrittäneet muiden EU-maiden rinnalla löytää ratkaisua romanikerjäläisten tilanteeseen. Heitä arvellaan liikkuvan kevät- ja kesäkuukausien aikana tuhansia Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa. Vaihtelu kuukausittain ja maiden välillä on suurta esimerkiksi säästä johtuen, joten viranomaisten on vaikea antaa tarkkoja lukuja.
Kotimaassaan romanit elävät usein köyhyydessä ja heikoissa asuinoloissa. EU on maksanut rahastoistaan Romanialle miljardeja euroja tukeakseen syrjittyjen romanien elinolosuhteita, kouluttautumista ja työllistymistä. Rahojen on epäilty päätyneen muualle kuin romaneille, koska heidän olosuhteensa eivät ole kohentuneet.
Kööpenhaminan keskustassa liikkuvat Madelina ja Lucian ovat kuulleet Tanskan kiristyneestä lainsäädännöstä. Öisin he nukkuvat pienillä sivukaduilla ja yrittävät hakea suojaa päänsä päälle. He eivät ole joutuneet poliisin kanssa vaikeuksiin, koska eivät kulje ryhmän mukana vaan kahdestaan.
Lucian haluaisi löytää töitä Tanskasta ja tuoda lapsensa parempiin oloihin. Mutta edessä näyttää olevan tuttu rutiini. Kesäkuukausien aikana he keräävät pulloja Odensen ja Roskilden musiikkifestivaaleilla.
Lue lisää:
Ensimmäinen tuomio Tanskassa: Slovakialainen nainen karkotetaan kerjäämisestä
Game of Thrones -sarjan kahdeksas tuotantokausi on fanien mielestä epäonnistunut. Pettyneet katsojat eivät ole tyytyväisiä sarjan juonen käänteisiin ja he vaativat päätöskauden kuvaamista uudelleen, kirjoittavat muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC, The Guardian ja tv-kanava CNN.
Fanit ovat koonneet adressin, jonka allekirjoittajien määrä kasvaa vauhdilla. Perjantaiaamuna allekirjoittajia oli jo yli 700 000. Vetoomuksessa painotetaan, että pätevät käsikirjoittajat toteuttaisivat sarjan uudestaan.
Lue myös:
Allekirjoittajien mukaan käsikirjoittajat David Benioff ja D. B. Weiss ovat todistaneet olevansa epäpäteviä tekemään sarjaa ilman tarvittavaa taustamateriaalia. Tv-sarja perustuu George R.R. Martinin kirjoittamiin fantasiaromaaneihin, mutta hän ei ole ehtinyt kirjoittaa saagan loppua valmiiksi ja tv-käsikirjoittajat ovat siksi olleet sarjan loppumetreillä omillaan.
– Hyvä tarina ei ole hyvä tarina, jos sillä on huono loppu. Tietenkin olemme huolissamme, Benioff kommentoi Entertainment Weeklyssä maaliskuussa.
Lue myös:
Kuka saa Rautavaltaistuimen? Spekulaatiot Game of Thronesin viimeisestä kaudesta käyvät kuumana
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä sanoi perjantaina eduskunnassa, että hallituksen kasaan saaminen viiden puolueen pohjalla on vaikeaa. Sipilän mukaan puolueiden erilainen arvopohja näkyy keskusteluissa ja talousasioissa ollaan "hurjan kaukana" edelleen.
– Olemme edelleen kaukana maalista, isot asiat ovat päättämättä, Sipilä sanoi keskustan ryhmäkokouksen jälkeen.
– Kaikenlaisia huhuja ja tietoja on liikkeellä, mutta yhdestäkään kynnyskysymyksestä keskusta ei voi peräytyä, koska mandaattimme on rajattu.
Sipilän mukaan viikonloppuna nähdään, mitä hallituksen muodostamisesta tulee. Hänen mukaansa keskusta tekee viikonlopun jälkeen seuraavan väliarvion tilanteesta.
Juha Sipilä vakuutti, että keskusta tekee täysillä töitä, että neuvottelut pääsisivät maaliin. Hänen mukaansa keskustan kädenjäljen täytyy kuitenkin näkyä selkeästi hallitusohjelmassa.
– Aika monessa kysymyksessä olemme yksin puolustamassa kestävää metsä- ja maataloutta, Sipilä sanoi.
Sipilän kommentit herättivät vaihtelevia reaktioita muiden hallitusneuvotteluita käyvien puolueiden puheenjohtajan mielissä. Viiden neuvotteluja käyvän puolueen puheenjohtajat kokoontuivat perjantaina iltapäivällä Säätytalossa.
Neuvotteluiden vetäjä, Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi, että aikatauluista syntyineitä paineita käytiin palaverissa läpi.
- Hyvässä hengessä käytiin läpi jokaisen puheenjohtajan osalta kaikkien puolueiden painetilat tällä hetkellä.
Rinne vakuutti että paineista huolimatta aikataulussa pysytään, eikä hallitusneuvotteluista kukaan ole lähdössä minnekään. Tuloksia odotetaan tiistaina.
- Minusta tilanne on hyvin hallinnassa ja hyvähenkisinä jatketaan, kuten tähän asti.
Ennen neuvotteluja Rinne arvioi, että Sipilän kommentit kuuluvat neuvotteluprosessiin.
– Neuvotteluihin kuuluu aina erilaisia vaiheita. Kun on parikymmentä vuotta neuvotteluissa mukana ollut, ei minulle ole mitään yllätystä tässä, Rinne sanoi iltapäivällä Säätytalolla.
– Hän kertoo tuntojaan ja se kuuluu neuvotteluprosessiin.
Rinne ei ota kantaa Sipilän arvioon siitä, onko neuvottelujen maali kaukana. Puheenjohtajat aloittivat kokouksensa kello 15 aikaan.
– Niin kauan kuin kaikki on sovittu, yhtään asiaa ei ole sovittu, vielä on sovittavia asioita paljon.
Rinne toisti arvionsa, että hallitusohjelma on mahdollista saada kasaan ensi perjantaina
Neuvottelijoista RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson kummastelee Sipilän ulostuloa. Henrikssonin mukaan aikataulussa on edetty sovitusti.
– En tiedä missä pöydissä missä Sipilä on ollut, mutta niissä pöydissä missä minä olen ollut, aikataulu pitää, Henriksson sanoi ennen kuin puheenjohtajat aloittivat kokouksen iltapäivällä Säätytalossa.
Etenkin keskustan näkemys siitä, että puolue yksin puolustaa maataloutta, on Henrikssonin mielestä erikoinen.
– Ihmettelen Sipilää, tuntuu ikävältä että tulee viesti ulos, että keskusta on jäänyt yksin niissä kysymyksissä, Henriksson sanoi.
Vasemmistoliiton puheenjohtajalle Li Anderssonille Sipilän arvioi tuli hienoisena yllätyksenä. Hänen mukaansa työskentely ryhmissä on edennyt odotetusti.
– On annettu selkeä tehtävänanto: ensin käsitellään tilannekuvaa, ja sen jälkeen kun siirrytään konkretiaan, ryhmien pitää itse vastata siitä että kustannusvaikutuksia arvioidaan. Kaikki ryhmät tietävät sen, että priorisointia joutuu tekemään, Andersson sanoi.
Hänen mukaansa hallitusohjelman valmistumisen takarajaa, ensi perjantaita, ei toistaiseksi ole syytä uudelleenarvioida.
- Ymmärtääkseni hallitusneuvottelut ovat käynnissä koko ajan ja edenneet ihan hyvin.
Sipilä kiisti, että kyse olisi kriisistä, kun häneltä kysyttiin onko ulostulossa kyse neuvottelujen kriisiyttämisestä.
Sipilä ei halunnut ottaa suoraan kantaa siihen, onko Rinteen hallitusneuvotteluilla asettama aikataulu mahdoton, mutta hänen mukaansa viikonloppuna pitäisi päästä "hurja askel eteenpäin", jotta neuvottelut pysyisivät aikataulussa.
Rinne on ollut neuvotteluista harvasanainen. Aamulla hän kertoi olevansa tyytyväinen siitä, että hallitukseen nousevien puolueiden talouskäsitykset alkavat olla lähellä toisiaan.
Rinne kertoi haluavansa pitää kiinni siitä, ettei keskeneräisistä asioista kerrota, koska se mutkistaa neuvotteluja.
Rinne ei halunnut kommentoida tänään Alma median puoluekannatusmittausta. Siinä SDP:n kannatus putosi 16,4 prosenttiin. Ykköspaikalla on perussuomalaiset.
– Uskon, että työryhmissä tulee valmista tiistaina. Tavoitteena on yhä, että hallitusohjelma on kasassa ensi viikon perjantaina, Rinne sanoi.
Sen jälkeen on tarkoitus muodostaa hallitus ja valita ministerit. Tarkat päivämäärät Rinne lupaa kertoa myöhemmin.
Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto kommentoi Juha Sipilän purkausta illansuussa.
– Mitään paniikkinappulaa ei vielä tarvitse painaa, mutta tietysti tämä talous on haastava.
Haavisto arveli Sipilän turhautuneen siihen, etteivät ryhmät ole vielä taloudellisissa reunaehdoissa kiinni.
– Kaikki asiat ovat pöydällä, mutta raamit ovat tietysti tarpeellisia.
Aiemmin aamulla Haavisto sanoi, että puolueilla on erilaisia käsityksiä siitä, miten ympäristöasiat otetaan huomioon hallitusohjelmassa.
Ympäristökysymykset on Haaviston mukaan otettava huomioon kaikissa asioissa, asuminen ja liikenne ovat vain yksi esimerkki. Se tarkoittaa myös, että se maksaa.
– En sanoisi, että tässä vielä mitään riitaa olisi esimerkiksi keskustan ja vihreiden välillä. Puolueilla on toki erilaisia näkemyksiä.
Näkemyseroista kertoo sekin, että vihreiden Haavisto ja keskustan Sipilä ovat käyneet keskusteluja myös kahden kesken.
Tänään hallitusneuvotteluissa kätiin läpi talouslukemia entistä tiheämmällä kammalla. Työ aloitettiin torstaina.
Tavoitteena on saada työllisyysaste nousemaan 75 prosenttiin.
– On pohdittu, miten osatyökykyiset saataisiin työllistettyä. Keinoja odotetaan nyt työryhmistä. Työtä tehdään myös viikonloppuna, sanoi Haavisto.
– Eri ryhmissä pohditaan myös, miten kansalaisten ääni tulisi paremmin läpi. Ajatuksena olisi, että asioita voisi joukkoistaa.
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson totesi lyhyesti, että ratkaistavia kysymyksiä riittää.
– Kyllä tässä on päästy hyvin eteenpäin. Puheenjohtajien kokous on vasta iltapäivällä. Nyt tavataan ryhmän jäseniä ja juodaan kahvia.
Muun muassa elokuvista, teatterista ja televisiosta tunnettu riihimäkeläinen näyttelijä Aku Hirviniemi oli oikeuden edessä tänään perjantaina Hämeenlinnassa.
Syyttäjä Kaisa Hallenberg-Roine Salpausselän syyttäjänvirastosta syyttää Hirviniemeä seksuaalisesta ahdistelusta. Molemmat asianomistajat olivat epäillyn rikoksen tekohetkellä 17-vuotiaita. Epäillyt teot tapahtuivat 30. kesäkuuta 2018.
Syytteen mukaan humalainen näyttelijä kutsui yöllä kadulla tapaamansa kaksi 17-vuotiasta tyttöä tutustumaan kotiinsa, jossa seksuaalinen ahdistelu tapahtui. Syyttäjän mukaan Hirviniemi muun muassa kosketteli tyttöjä selkäpuolelta paidan alta ja takapuolesta.
Puolustuksen mukaan syyttäjän versio tapahtumista ei pidä paikkaansa. Lisäksi puolustuksen mukaan laissa on hyvin epämääräisesti sanottu, millaiset teot ylipäätään ovat seksuaalista ahdistelua.
Oikeus päätti aamupäivällä, että istunto on suurelta osin salainen. Kahden asianomistajan ja heidän huoltajiensa henkilöllisyydet pidetään salassa yksityisyyden turvaamiseksi. Syytteen sisältö eli haastehakemus sekä puolustuksen vastaus ovat kuitenkin julkisia.
Hirviniemi on julkisuudessa kiistänyt syytteen ehdottomasti. Näyttelijä kommentoi oikeudenkäyntiä perjantaina aamulla lyhyesti Facebookissa.
– Kotibileisiini liittyvän tapahtumakokonaisuuden käsittely alkaa tänään Hämeenlinnan käräjäoikeudessa. Olen edelleen sitä mieltä, etten ole tehnyt mitään, mikä olisi katsottavissa rikokseksi. En salassapitosäännösten takia voi lausua asiasta tämän enempää julkisuudessa, Hirviniemi kirjoittaa.
Hirviniemi kertoi syytöksistä Facebookissa jo marraskuussa.
Oikeus käsittelee asiaa laajennetussa kahden tuomarin kokoonpanossa. Tavallisesti tällaisissa jutuissa riittää yksi tuomari. Oikeus antaa asiasta aikanaan niin sanotun kansliatuomion.
Rikoslain mukaan seksuaalisesta ahdistelusta voidaan tuomita sakkoihin tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Syyttäjä on haastehakemuksessa ilmoittanut vaativansa Hirviniemelle vähintään 50 päiväsakon rangaistusta.
Pysyvästi yrmeästä ilmeestään tunnettu amerikkalaiskissa Grumpy Cat on kuollut.
Kissa sairastui virtsatieinfektioon, eikä selvinnyt hyvästä hoidosta huolimatta, somejulkkiksen Instagram-tilillä kerrottiin perjantaina.
Vuonna 2012 syntyneen Grumpyn oikea nimi oli Tardar Sauce. Sillä on miljoonia seuraajia niin Facebookissa, Instagramissa kuin Twitterissäkin. Kissan Youtube-videoita on katsottu lähes 40 miljoonaa kertaa.
Tardar Sauce asui emäntänsä kanssa Yhdysvaltain Arizonassa. Kissasta tuli julkkis, kun sen emännän veli julkaisi nelikuisesta kissasta kuvan Reddit-verkkosivustolla.
Grumpy Cat on esiintynyt monissa televisio-ohjelmissa ja mainoksissa. Sen söpösti murjottavat kasvot on painettu lukuisiin tuotteisiin, ja siitä on tehty kirja ja elokuva. Grumpy Cat -tuotemerkin markkina-arvon on arvioitu olevan miljoonia dollareita.
Lue lisää:
Myrtsi Grumpy Cat on kasvattanut ympärilleen mediaimperiumin
Italiassa Venetsian kaupunginvaltuusto hyväksyi torstaina uudet säännöt, joiden tarkoituksena estää turistien huonoa käytöstä ja puuttua näkyvään katuprostituutioon.
Uudistus kieltää prostituoituja kaupittelemasta palvelujaan katujen ja kanaalien varrella. He voivat saada jopa 500 euron sakot liikenteen haittaamisesta neuvotellessaan asiakkaiden kanssa.
Lisäksi ilta-aikaan alkoholia pubien ulkopuolella juoville voidaan määrätä sakot. Sakkoja jaetaan myös turisteille, jotka sukeltavat kaupungin kanaaleihin tai kulkevat kaduilla ilman paitaa tai pukeutuneina pelkkiin bikineihin.
Äärimmäisissä tapauksissa turistit voidaan käskeä pois Venetsiasta epäsosiaalisen käytöksen perusteella.
– Turistin pitää olla kunnioittava Venetsiassa ja tietoinen siitä, että huonon käytöksen takia hänet voidaan karkottaa kaupungista, pormestari Luigi Brugano sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.
Venetsiassa käy vuosittain noin 25 miljoonaa turistia. Heistä 14 miljoonaa viettää kaupungissa vain yhden päivän.
Helmikuussa kaupunginvaltuusto määräsi kolmen euron pääsymaksun kaupunkiin päivävierailijoille. Maksu nousee 6–10 euroon matkailusesongin perusteella vuoden 2020 alussa.
Venetsiassa asui noin 175 000 ihmistä toisen maailmansodan jälkeen. Nykyisin asukkaita on enää noin 50 000. Venetsialaiset valittavat, että turistit ovat vallanneet heidän kotikaupunkinsa ja he joutuvat lieveilmiöiden maksajiksi.
Pascal Engman ehti olla toimittajana kuutisen vuotta. Aika ei ole pitkä, mutta tuona aikana työnkuva ehti muuttua paljon.
Asenne ja ilmapiiri kiristyivät. Engmanin sähköpostiin tipahteli aika ajoin vihaisia purkauksia lukijoilta. Se ei kuitenkaan ollut mitään verrattuna siihen, mitä naispuoliset kollegat saivat osakseen. Heihin kohdistui vuosi vuodelta enemmän vihaa ja jopa uhkauksia. Se sai Engmanin pohtimaan alan vaihtoa ja toteuttamaan varsinaista unelmaansa: kirjan kirjoittamista.
Ruotsissa kolmasosa toimittajista on kokenut jonkinlaista uhkailua. Naistoimittajista jopa 70 prosenttia saa vihapostia. Tämä karu fakta antoi aiheen Engmanin esikoisromaanille Patriootit.
– Halusin näyttää, mihin tämä voi johtaa. Fiktiossa asioita voi kärjistää ja liioitella. Silloin on helpompi saada kokonaiskuva syistä ja seurauksista.
Toimittajatausta näkyy, sillä kirja on yhteiskunnallinen. Poiketen nordic noirin valtavirrasta, tässä romaanissa ei ole tuskaisaa miespoliisia tai ylipätevää naisetsivää. Mukaan on sen sijaan saatu ruotsalaisen yhteiskunnan kahtiajakautuneisuus, muukalaisviha ja nationalismin nousu.
Ongelmat ovat globaaleja ja yhtenä syynä Engman pitää poliittista ilmapiiriä. Useiden maiden johtajat antavat hiljaisen hyväksynnän tai jopa itse alentuvat kovaan ja epäasialliseen kielenkäyttöön.
– Monet pitävät poliittista korrektiutta tylsänä asiana, mutta näinä aikoina olen ruvennut kovasti kaipaamaan sitä. Meidän täytyy osata puhua toisillemme kunnioittavaan sävyyn.
Engman ei keksi syytä sille, miksi viha kohdistuu etenkin naistoimittajiin. Miestoimittajat kirjoittavat aivan samanalaisista aiheista.
– Ehkä vihapuheen levittäjät kokevat naiset jotenkin helpompana kohteena.
Yksi syyllinen on Engmanin mukaan sosiaalinen media. Siellä on helppo rakentaa ympärilleen kupla, jossa kaikki ovat samaa mieltä.
– Monet luulevat, että heidän ajatuksillaan ja arvomaailmallaan on enemmistön tuki.
Patriootit trillerin yksi päähenkilöistä on juuri tällainen. Yläluokkainen kantaruotsalainen Carl Cederhielm on löytänyt netistä samanmielisiä ja on vakuuttunut murhatekojensa oikeutuksesta.
Entisenä toimittajana ja nykyisenä kirjailijana sananvapaus on Engmanille tärkeä asia. Hän on hyvin huolissaan siitä, mutta ongelma on monisyinen.
Uhkausten ja vihapostin takia kolmannes ruotsalaisista naistoimittajista on harkinnut alan vaihtoa.
– Pelko voi johtaa itsesensuuriin ja se väistämättä supistaa sananvapautta.
Vihapuheen suitsimiseen ei ole helppoa ratkaisua. Engmanin mukaan myös sääntely lailla on ongelmallista.
– Jos tietty ryhmä kokee, että heidän sananvapauttaan rajoitetaan se saa aikaan painostuksen tunteen. Se taas voi johtaa jopa radikaaleihin tekoihin.
Kirjoittaessaan esikoisromaaniaan Engman perehtyi psykologiaan ja terrorismitutkimukseen. Hän yritti ymmärtää, miten ihminen voi ryhtyä kylmäverisiin tekoihin. Selitykseksi löytyi vanha konsti: epäinhimillistäminen.
– Kieli on näppärä väline siinä. Kun leimaavia sanoja käytetään tarpeeksi kauan, kanssaihmiset saadaan näyttäytymään epäinhimillisinä olioina, vieraina. Tällä on selitetty, miten tavalliset saksalaiset pystyivät työskentelemään keskitysleireillä.
Engmanilla on chileläiset sukujuuret. Hänen isänsä pakeni Ruotsiin Chilen vallankaappausta vuonna 1973. Tuolloin pakolaisia tai maahanmuuttajia oli vähän, joten Engmanin isä sai osakseen lähinnä hyväntahtoista ennakkoluuloisuutta.
– Isäni on ollut Ruotsissa jo niin kauan. Tuntuu, että hän rakastaa Ruotsia enemmän kuin nationalistit, nauraa Engman.
Pelko varjosti kuitenkin Pascal Engmanin elämää. Hänen ollessaan noin viiden vanha, Tukholmassa pelättiin John Ausoniusta, joka jahtasi maahanmuuttajia. Pieni Pascal pelkäsi, että lasermiehenä tunnettu surmaaja saisi laseraseensa tähtäimeen hänen isänsä.
– Näin siitä painajaisia vuosia ja luulen, että tuo pelko on seurannut minua.
Omakohtaisia kokemuksia rasismista tai muukalaisvihasta Engmanilla ei ole. Hän on ruotsalaisen näköinen, joten harva edes aavistaa hänen latinojuuristaan.
Yhteydet Chileen ovat kuitenkin pysyneet. Hän matkustaa sinne aina kirjoittamaan. Tänä talvena syntyi kolmas kirja, jonka Engman lähetti tällä viikolla kustantamoonsa luettavaksi.
Chilessä kirjoittaminen sujuu sutjakkaasti, koska siellä ei ole häiriötekijöitä. Hän asuu pienessä kalastajakylässä pohjoisosassa Chileä. Kirjoittamisen lisäksi siellä voi vain tuijottaa merta ja potkia jalkapalloa pölyisellä pihalla.
– Täytyy tunnustaa, että suurin syy kirjoittaa Chilessä on ilmasto. Lähden aina joulukuussa, jolloin siellä on kesä.
Ensimmäinen romaani oli niin suuri menestys, että Engman saattoi heittäytyä surutta kirjailijaksi. Patriootit tullaan mitä todennäköisimmin näkemään myös televisiossa, sillä hollywoodilainen tuotantoyhtiö osti oikeudet kirjaan heti sen ilmestyttyä.
– Kirjoitin vuoden verran kaikenlaisia sopimuspapereita ja ilmeisesti homma ei ole vieläkään ihan selvä, sillä allekirjoitusten pyytely jatkuu. Minulle on sanottu, että tv-sarja onnistuu 80 prosentin varmuudella. Saa nähdä.
Toimittajan töitä Engmanilla ei ole ollut ikävä. Hän ei usko, että vihapuhe ja uhkailu tulevat vähenemään.
– Jos yhteiskunnan eriarvoistuminen jatkuu, se synnyttää lisää vihaa. Ihmisillä on tarve purkaa viha johonkin, olkoon se sitten toimittaja, poliitikko, naapuri, kuka tahansa.
Pascal Engman esiintyy Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaalilla perjantaina 17.5.
_Täältä voit lukea lisää festivaalin ohjelmasta ja seurata suoraa lähetystä. Lähetykset näkyvät myös Teema & Fem-kanavalla._
Laulaja Robin Packalen on 20-vuotias, mutta jo uransa toisessa luvussa. 13-vuotiaana alkanut ura teinitähtenä piti sisällään lukuisia hittejä, yli puoli miljoonaa myytyä levyä ja neljä Emma-palkintoa.
Se ura päättyi lokakuussa 2017 Hartwall Areenan konserttiin. Sitten tähti painui armeijaan ja ilmoitti, ettei tiedä koska hän palaa – jos palaa.
Paluun aika tuli tämän vuoden helmikuussa, kun Packalen esiintyi Emma-gaalassa ja lauloi ensimmäisen englanninkielisen kappaleensa I'll Be With You.
Siitä alkoi julkisesti Packalenin kansainvälinen ura, jota oli kulisseissa suunniteltu jo vuosia.
– Nyt olen aika paljon reissun päällä ja samalla tehdään uusia biisejä. Mutta totta kai ihan baby steps, kun ihan nollasta lähdetään. Tämä on pitkä prosessi ja tulee viemään paljon aikaa, kertoi Packalen Puoli seitsemän -ohjelman haastattelussa.
Kansainväliselle uralle tähtäävä suomalainen joutuu usein kohtaamaan epäilyjä, niin myös Packalen. Laulaja ei ota epäilijöistä paineita.
Hän tietää, että kansainväliseen supertähteyteen ei nousta yhdessä yössä.
– Suomalaiset on aika kärsimättömiä, jos joku tekee niinkuin minä tein. Se mitä tapahtui Frontside Ollien kanssa vuonna 2013 ei tule tapahtumaan uudelleen. Voi olla, että vasta 10 vuoden päästä tulee eka kiertue Eurooppaan.
Realismi ei tarkoita sitä, etteikö Packalenilla olisi unelmia.
– Olisihan se hienoa joskus saada Areena-kiertue johonkin päin Eurooppaa.
Toistaiseksi Packalen on julkaissut kaksi uutta kappaletta, kolmas tulee kesällä. Saksassa I´ll be with you soi jo yhden radiokanavan listoilla. Packalen uskoo, että kanavia tulee pian lisää.
Saksan-valloitus jatkuu kesällä, kun Packalen esiintyy Berliinissä kahdella keikalla. Suomessa hänet voi nähdä Ruisrockissa ja Tammerfestissa.
Muuten edessä on keikkailun suhteen välikesä: kun biisejä on vasta kolme eikä Packalen aio vanhoja esittää, ei mitään pitkää keikkasettiä vielä ole tarjolla.
Robin Packalen oli vieraana Puoli seitsemän kevätkauden viimeisessä lähetyksessä, joka kuvattiin Helsingin keskustassa liveyleisön edessä.
Yleisö sai lähetyksessä ehdottaa Packalenille kesätekemistä. Näin hän ehdotuksiin vastasi:
Rullaluistele
“Olen kaatunut niin pahasti rullaluistimilla, että en tiedä uskaltaisinko. En pysy oikein jään päälläkään. Ehkä mun pitää ottaa se uudeksi haasteeksi ja kohdata pelkoni.”
Ui
“Ehdottomasti. Olen harrastanut kilpaintia kahdeksan vuotta, mutta sitten tuli muita juttuja. 100 metrin vapaauinti oli mun laji.”
Aja avoautolla
“Se pitäisi jotenkin toteuttaa. Ajan autolla etenkin Turku-Helsinki -väliä.”
Vieraile Jämsässä
"Sinnehän mä olin menossa seuraavaksi! Olen joskus toki ollutkin."
Teki Robin Packalen kesällä mitä tahansa, varmaa on, että hän saunoo lempisaunassaan Turun saaristossa. Ja siellä hän ottaa nopeat ja kipakat löylyt.
Katso Robin Packalenin koko haastattelu Puoli seitsemän -ohjelmassa:
Ohio State University julkaisi perjantaina lakifirman tekemän tutkimuksen, jonka mukaan yliopiston edesmennyt urheilulääkäri hyväksikäytti seksuaalisesti uransa aikana ainakin 177:ää miesopiskelijaa, kertoo uutistoimisto AP.
Richard Strauss toimi lääkärinä yliopiston opiskelijaterveydenhuollossa sekä omalla klinikallaan. Vuosina 1979–1997 hänen potilaisiinsa kuului ainakin kuudentoista urheilulajin urheilijoita.
Monet Straussia hyväksikäytöistä syyttävät henkilöt ovat kertoneet, että Strauss kouri ja kosketteli heitä epäasiallisesti lääkärintarkastusten yhteydessä.
Joidenkin yliopiston entisten opiskelijoiden mukaan urheilijat vitsailivat Straussin käytöksestä ja kutsuivat häntä pilkkanimillä kuten Dr. Jelly Paws eli Tohtori Hyytelökäpälä.
Lakitoimiston raportin mukaan yliopiston henkilökunta tiesi Straussin epäasiallisesta käytöksestä ja hyväksikäytöistä tehdyistä valituksista jo vuonna 1979.
Straussia hyväksikäytöistä syyttävien mukaan lääkärin toiminnasta tiesivät muun muassa kaksi yliopiston urheilujohtajaa, nykyisin kongressiedustajana toimiva entinen valmentaja sekä ainakin parikymmentä muuta henkilökunnan jäsentä.
Yliopisto on esittänyt anteeksipyynnön kaikille Straussin ahdistelun kohteeksi joutuneille.
Strauss teki itsemurhan vuonna 2005. Hänen perheensä kertoo olevansa shokissa hyväksikäyttöväitteiden vuoksi.
Kymmenet uhrit ovat nostaneet kaksi oikeusjuttua Ohio State Universitya vastaan. Heidän mukaansa yliopisto ei estänyt lääkärin toimintaan eikä aloittanut virallista tutkintaa asiasta.
Yliopiston mukaan oikeusjutut ovat menossa sovitteluun.
Yhdysvaltain opetusministeriö tutkii, käsittelikö Ohio State University riittävästi opiskelijoiden valituksia Straussin toiminnasta.
Prinsessa Märtha Louisen asema kuninkaallisena aiheuttaa jälleen kiivasta keskustelua Norjassa. Tuorein kohu liittyy prinsessan poikaystävään, samaanina esiintyvään Durek Verrettiin.
Samaani Durek ja kuningas Haraldin tytär prinsessa Märtha Louise ovat paitsi rakastavaisia myös yhteistyökumppaneita. Kaksikko on järjestänyt yhdessä Prinsessa ja samaani -luentokiertueen. Samaani Durek on herättänyt arvostelua väittämällä pystyvänsä parantamaan sairauksia, esimerkiksi syövän.
Arvostelijoiden mukaan Märtha Louise hyödyntää asemaansa kaupallisesti ja hänen pitäisi sen vuoksi luopua prinsessan tittelistään, kertoo Norjan yleisradioyhtiö NRK.
TV2:n Huomenta Norja -ohjelmassa yhdessä poikaystävänsä kanssa torstaina vieraillut Märtha Louise puolustautui tiukasti syytöksiä vastaan. Prinsessa sanoi, ettei ole edes harkinnut prinsessan asemastaan luopumista.
– Olen osa (kuninkaallista) perhettä ja aion myös pysyä sen osana, prinsessa napautti.
Hän muistutti katsojia siitä, ettei hän saa valtiolta määrärahaa, vaan elättää itse itsensä.
Norjan hovi on kommentoinut asiaa tiedottamalla seuraavansa asiasta käytävää keskustelua. NRK:n mukaan hovi käy keskusteluja prinsessa Märtha Louisen kanssa tämän elinkeinotoiminnasta. Prinsessaa ei ole puhuteltu hänen kuninkaalliseksi korkeudekseen enää vuoden 2002 jälkeen tämän yritystoiminnan vuoksi.
Perussuomalaisten kansanedustajan Laura Huhtasaaren kommentti aiheutti pöyristystä SAK:n vaalitentissä tänään perjantaina.
– Kaikilla ihmisillä on sama ihmisarvo, mutta ihmisoikeudet on aina sidottu tiettyyn valtioon, Huhtasaari sanoi.
Kommentti sai aikaiseksi äänekkään reaktion muissa osallistujissa.
– No nyt pomppas! huudahti esimerkiksi kokoomuksen Sirpa Pietikäinen.
Huhtasaaren kommentin voit katsoa yllä olevalta videolta. Koko vaalikeskustelun näet SAK:n sivuilta.
Noin 20 ammattikorkeakoulujen matematiikanopettajaa on miettinyt kahden päivän ajan lääkettä opiskelijoiden heikentyneisiin matematiikantaitoihin.
Opettajatapaamisen ideoinut liiketalouden yksikön lehtori Tommi Salmela Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta Xamkista sanoo, että matematiikan osaamisen heikentyminen näkyy suoraan arvosanojen jakaumassa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Gaussin käyrä on ikäänkuin kääntynyt nurinpäin.
– Ennen heikkoja oli vähän, keskitasoisia runsaasti ja tosi hyviä taas vähemmän. Tätä nykyä heikosti osaavia on iso liuta ja keskitasoisia vähemmän, Salmela sanoo.
Syitä käänteiseen kierteeseen voi Salmelan mukaan hakea monelta eri suunnalta. Yksi niistä on nykyinen huippuunsa kehittynyt teknologia, joka on vienyt tilaa ihmisen omalta päättelykyvyltä.
– Päässälaskutaitoakaan ei enää jokapäiväisessä elämässä ole välttämätöntä harjoittaa, sillä apuvälineitä on tarjolla enemmän kuin moni osaa laskea.
Yksinkertainen testi kertoo, että näin voi käydä opettajallekin. Kysyimme Salmelalta suorassa radiolähetyksessä, paljonko on kahdeksan kertaa yhdeksän. Hän ei muistanut vastausta.
– Nyt pistit pahan. Pitääkö minun oikeasti kertoa vastaus tuohon?
Toimittaja auttoi opettajaa kertomalla oikean vastauksen: 72.
Teknologia ei yksin pehmennä matikkapäätä vaan syyt ovat moninaisemmat. Moni opiskelija tulee ammattikorkeakouluun toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta. Salmela kohdistaisi toimenpiteitä juuri sinne.
– Meille Xamkiin tulee yhä enemmän opiskelijoita ammatilliselta puolelta. Olemme havainneet, että erityisesti heidän joukossaan matematiikan taidot ovat hieman heikompia kuin lukiosta tulevilla.
Yksi ammattikoulun kasvatti on Xamkin johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmassa opiskeleva Elina Seppä.Matkailuvirkailijaksi aikoinaan valmistunut Seppä on sitä mieltä, että ammattikoulun matematiikka antaa melko ohuet valmiudet ylempää koulutusastetta varten.
– Matematiikan opiskelu tarkoitti yhtä liiketalouden matematiikan kurssia, jossa käytiin läpi aika perusjuttuja. Voisin silti veikata, etten olisi täälläkään pärjännyt, jos matematiikkaa ei olisi ollut amiksessa lainkaan, Seppä toteaa.
Seppä sanoo, että matematiikan opiskelu Xamkissa on haastavaa.
– Oman kokemukseni mukaan täällä on aikamoisia eroja osaamisessa. Olen kuullut joiltain luokkakavereilta, että tenttejä on jouduttu uusimaan useammankin kerran, kun niitä ei ole päästy läpi.
Oikeustradenomiopiskelija Sauli Sarjuksen tie nykyiseen opinahjoonsa Xamkiin kävi ammatillisen sähköalan koulutuksen kautta. Hän arvelee, että matematiikan opetus oli sähköpuolella moniin muihin koulutusaloihin verrattuna laajempaa. Silti se keskittyi enimmäkseen sähköalalla tarvittaviin asioihin.
– Toki matematiikan säännöt ovat pitkälti samat kaikkialla ja siinä mielessä koulutus antoi tietyssä määrin hyvät valmiudet. Opetus ei kuitenkaan ollut yhtä yleissivistävää kuin lukiossa, Sarjus pohtii.
Lehtori Tommi Salmela ei kaada kurasaavia ammattikoulujen opetuksen niskaan vaan huomauttaa, että myös opiskelijoiden oma asenne vaikuttaa oppimiseen.
– Uskon, että opetus ammattikouluissa on laadukasta. En lähde missään nimessä tuomitsemaan sitä. Jotta opiskelija voi saavuttaa osaamisessa riittävän tason, vaatii se omatoimisuutta, Salmela toteaa.
Hän muistuttaa, että myös ammattikorkeakoulujen välillä saattaa olla eroja opiskelijoiden matematiikan osaamisessa. Vetovoimaiset koulut ja koulutukset houkuttelevat puoleensa usein parempia matematiikan osaajia.
Opiskelijat puolestaan korostavat hyvän opettajan merkitystä matematiikan opiskeluun innostamisessa ja oppimisessa.
– Mielestäni ammattikorkeakoulun opetuksessa on otettu hyvin huomioon se, että opiskelijat ovat taustoiltaan erilaisia. Toisilla on tuore lukiopohja, jollain taas saattaa olla kulunut kymmenen vuotta edellisestä opiskelusta, Sauli Sarjus sanoo.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) raportin mukaan eriytymistä matematiikan taidoissa tapahtuu lukion pitkän ja lyhyen oppimäärän välillä.
Karvin selvityksestä käy myös ilmi, että erot kasvavat opintojen edetessä. Siemen heikolle matikkapäälle kylvetään kuitenkin jo aikaisemmin. Erityisen selvästi eriytymistä tapahtuu perusopetuksen yläluokilta aina toisen asteen loppuun saakka.
Onko se sitten niin vakavaa, vaikka matematiikkaa ei kunnolla osaisikaan? Tarvitseeko matematiikkaa mihinkään? Kyllä ja kyllä, vastaavat monet asiantuntijat.
Turun yliopiston professori Erno Lehtinen on sanonut Ylen haastattelussa, että tulevaisuudessa kansalaisilta edellytetään selvästi parempaa matemaattista osaamista kuin ihmisillä tällä hetkellä on. Hän on myös ilmaissut huolensa suomalaisten kiinnostuksen vähenemisestä matematiikkaa kohtaan.
Myös koulutuspolitiikan johtava asiantuntija Leena Pöntynen Teknologiateollisuus ry:stä on korostanut, että teknologia-aloilla tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän arjen matematiikkaa, mutta myös ongelmanratkaisukykyä ja ilmiöiden ymmärrystä.
Xamkin liiketalouden yksikön lehtori Tommi Salmela sanoo, että toisissa ammateissa matematiikkaa tarvitaan enemmän, toisissa vähemmän.
– Oman talouden hallinta on aika hankalaa, jos ei hallitse matemaattisia perussääntöjä. Numerotaito on tärkeää siinä missä lukutaitokin, huomauttaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun .
Tilanne on Salmelan mukaan huolestuttava, mutta ei vielä kriittinen.
– Emme me missään paniikissa ole. Nyt on kuitenkin oikea aika miettiä keinoja, mitä voisimme tehdä, jotta opiskelijat menestyisivät matematiikassa paremmin.
Myös opiskelijoiden mielestä matematiikan opintoja tarvitaan elämän varrella, mutta ei ehkä aivan siinä määrin kuin menneinä vuosikymmeninä.
– Tietyssä määrin niitä tarvitsee, mutta laskimet ja Google helpottavat arkielämää tosi paljon, sanoo Sauli Sarjus.
Jos omat kertolaskutaidot mietityttävät, voit käydä testaamassa niitä täällä.
Tradenomikoulutuksen matemaattisten linjojen opettajien seminaari Kouvolassa päättyy tänään perjantaina.
Säätytalon hallitusneuvotteluiden “metsätyöryhmä” sai shokkialoituksen neuvotteluilleen.
Suomen metsien hiilinielun vertailutaso joudutaan laskemaan uudelleen. Uudet luvut valmistuvat jo toukokuun aikana.
Metsien käyttö ja hiilinielut ovat yksi keskeisimmistä kiistakysymyksistä hallitusneuvotteluissa Säätytalolla. Asiasta neuvotellaan hiilineutraali ja monimuotoinen luonto -työryhmässä.
Laskennassa on kysymys erittäin merkittävästä asiasta: metsien hiilinieluista, hakkuista ja sitä kautta metsäteollisuuden investoinneista.
Luke on arvioinut päätehakkuualan vertailutasolaskelmassa 50 prosenttia suuremmaksi kuin valtakunnan metsien inventointiaineistossa.
Kyseessä on iso luku.
Laskuvirheen syy liittyy Luken mukaan siihen, miten päätehakkuukypsä metsä on määritetty.
Luke on tehnyt hakkuumetsiä koskevat arvionsa Suomen oloihin kehitetyn metsätalouden analyysi- ja suunnitteluohjelmiston, MELAn avulla.
– MELA-mallissa käytettiin päätehakkuukypsyyden kriteerinä ainoastaan puuston ikää. Nyt on huomattu, että tämä valinta johti selkeästi suurempaan päätehakkuualaan, sanoo apulaisprofesori Aleksi Lehtonen Lukesta.
Luke tarkentaa jo toukokuun aikana tapaa, miten päätehakkuukypsien metsien määrää lasketaan Suomen metsien hiilinielun vertailutasolaskennassa EU:n tasolla.
Päätehakkuu on metsänkorjuun viimeinen vaihe, jossa täysikasvuinen puusto kaadetaan lähes kokonaan ennen uuden metsän istutusta.
Virheen taustalla on EU:n LULUCF-asetus, joka asettaa metsien hiilinieluille ilmastopoliittisen tavoitteen.
Asetus edellyttää EU:n jäsenmailta metsien hiilinielun vertailutason laskentaa.
EU-jäsenmaiden tekemät laskennat hiilinielujen vertailutasosta vuosille 2021–2025 ovat parhaillaan EU-komissiossa tarkastettavana.
– Hyvä että havainto tehtiin tässä vaiheessa. Tämän pohjalta uudelleenlaskenta valmistuu toukokuun aikana, toteaa Lehtonen Lukesta.
Laskentavirhe paljastui, kun Luke julkaisi alkuvuodesta 2019 laajan raportin. Se mahdollisti vertailutasolaskennan ja sen arvioinnin myös avoimesti tiedeyhteisössä.
Luke julkaisi alkuviikosta asiasta tiedotteen.
Luke myöntää, että EU:lle tehdyssä hiilinielun vertailutasolaskennassa metsän päätehakkuukypsyys ei ollut yhdenvertaisesti määritetty.
Tämä koskee valtakunnan metsien inventointiaineistoa ja vertailutasolaskentaa MELA-mallin välillä.
Luken mukaan, tämä johti suurempaan arvioon uudistuskypsien metsien pinta-alasta kuin mihin Suomen valtakunnan metsien inventointi (VMI, 2009–2013) päätyi.
Hallitusneuvottelijat ovat vaitonaisia
Mitä vaikutuksia laskentavirheellä on sitten ilmasto- ja metsäkeskusteluun Suomessa
Tätä Luken Aleksi Lehtonen ei uskalla vielä arvioida.
– Kaikki odottavat nyt uusia lukuja. Sitten voidaan tehdä parempia päätöksiä.
Vuonna 2017 Suomen metsistä hakattiin 72 miljoonaa kuutiometriä puuta.
Viime vuoden luvuksi on arvioitu 75–77 miljoonaa kuutiota.
Luke arvioi vuosi sitten, että runkopuuta voidaan hakata Suomessa puuntuotannollisesti kestävästi enimmillään noin 85 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Lukuun sisältyvät sekä tukki-, kuitu- että energiapuuvarat.
Hallitusneuvotteluihin osallistuvat puolueet ovat eri linjoilla hallituskauden tulevista hakkuumääristä.
Keskusta, RKP ja SDP sallisivat jonkinasteisia lisähakkuita. Vihreät ja vasemmistoliitto eivät halua kasvattaa hakkuumääriä.
Yle kysyi asiasta hallitusneuvotteluiden ilmastotyöryhmältä asiasta.
Ainoastaan vihreät kommentoivat asiaa Ylelle.
– Luke on aiemmin tiedottanut isompia mahdollisia hakkuumääriä, kuin uuden tiedon pohjalta oikeasti on mahdollista. Se, että Luke tiedottaa asiasta, viittaa siihen, että virhe ei ole ihan pieni, Satu Hassi vastaa.
Hassi ei sen sijaan suostu kommentoimaan, mikä vaikutus asialla on hakkuutavoitteisiin tai metsäteollisuuden investointisuunnitelmiin.
Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen suostuu myös kommentoimaan asiaa lyhyesti Ylelle.
– Päivitämme ilmastopaneelin omat laskelmat uusiksi, kun saamme Lukelta arvion virheen suuruudesta. Se näyttää, kuinka suuri vaikutus virheellä on LULUCF-sektorin päästöihin, Ollikainen sanoo.
Suomalainen matkailija hermostuu lentojen myöhästymisestä ja peruuntumisesta, majoituksesta ja auton vuokrauksesta.
Euroopan kuluttajakeskukseen tuli vuonna 2018 tuhatkunta matkailuun liittyvää valitusta, joista valtaosa koski lentoja.
Satoja omatoimireissuja tehnyt kokkolalainen Minna Harjunpää ja Euroopan kuluttajakeskuksen johtava asiantuntija Hertta Raatikainen jakavat parhaat vinkkinsä onnistuneeseen omatoimireissaamiseen.
Minna Harjunpää:
Aina selain incognito-tilaan, kun etsii lentoja tai majoitusta, etteivät erilaiset sivustot ala lähettää ehdotuksiaan. Pahimmassa tapauksessa lennon tai huoneen hinta nousee, jos käy monta kertaa katsomassa ilman incognito-tilaa.
Porukalla reissatessa jokaiselle kannattaa yleensä varata erikseen oma lento. Tai ainakin verrata, kumpi vaihtoehto, kaikki kerralla tai jokainen erikseen, tulee halvemmaksi. Parhaimmillaan olemme kaverien kanssa säästäneet lennoista 250 euroa tällä tavalla.
Pelkkä menolippu voi koitua ongelmaksi. Pari kaveriani eivät päässeet kohdemaan lentokenttää pidemmälle, koska heillä ei ollut paluu- tai jatkolentoa, eli eivät voineet esittää todistusta, etteivät ole aikeessa jäädä maahan. Eri maiden käytännöt kannattaa selvittää tarkasti.
Myös lentopäiviä vertaamalla voi säästää satasia. Halvin lento löytyy usein muutaman välilaskun kautta. Tosin nykyään maksan mielelläni muutaman kympin enemmän, jos pystyn matka-ajassa säästämään vaikkapa 10 tuntia.
Pakettimatka onnistuu joskus yllättämään ja voittaa hinnassa. Paras löytöni oli Britanniasta ostettu viikon all inclusive pakettimatka Tunisiaan. Kaikki ruuat ja juomat, ilmastoitu hyvä hotellihuone, kolme allasta ja minigolf, menopaluu-lennot Suomesta ja menopaluut Briteistä yhteensä 260/henkilö.
Hertta Raatikainen:
Sopimusehdot on syytä lukea kunnolla. Ne pitäisi löytyä yrityksen sivuilta. Kannattaa myös etukäteen varmistaa, että netissä näkyvä hinta on kokonaishinta veroineen ja muine maksuineen.
Tarkkana myös omissa tiedoissa ja päivänmäärissä. Jälkeenpäin korjailu saattaa olla maksullista.
Luottokortti on turvallisin maksutapa. Jos jokin menee pieleen, luottokorttiyhtiö vastaa kuluttajalle. Esimerkiksi konkurssitilanteessa kuluttaja saa yleensä rahansa takaisin luottokorttiyhtiöltä, joka velkoo konkurssipesää.
EU:n alueella lentomatkailijoilla, myös omatoimireissaajilla, on yhdenmukaiset oikeudet lentojen viivästys- ja peruutustilanteissa. Käytännön soveltaminen ja käytäntöönpano voivat vaihdella ja matkustaja voi joutua odottamaan kauan lentoyhtiön vastausta ja vakiokorvauksia.
Kuluttajan pitää aina tehdä valitus lentoyhtiölle esimerkiksi sähköpostilla. Kirjallista näyttöä tarvitaan, jos korvausten saannissa toivotaan kuluttajaviranomaisten apua.
Moni varaa auton lentokentältä. Autosta kannattaa heti napata tarkat kuvat. Meillä on tullut valituksia, että vanhaa naarmua yritetään maksattaa vuokraajalla. Ilman kuvia ollaan sana sanaa vastaan.
Minna Harjunpää:
Olin varannut huoneen etukäteen selvittelemättä sen kummemmin asiaa. Kun pääsimme Latvian Riikaan perille yöllä, majoitusta ei yhtäkkiä ollutkaan. Kävelimme muutaman tunnin talvisilla kaduilla, ennen kuin löytyi kukkarollemme sopiva majapaikka.
Nykyään olen aina ennen varauksen tekemistä yhteydessä asiakaspalveluun tai yrittäjään sähköpostitse tai soittamalla. Viestittelystä voi päätellä paljon. Ensi kesän Lontoon reissumme majoitus kaatui siihen, kun yritys vastaili yhä nihkeämmin, jos kysyin vähänkin kriittisempiä kysymyksiä. En ottanut heiltä huonetta.
Aasian kaupunkeihin kannattaa varata majoitus vain ensimmäiseksi yöksi. Netin mainoskuvat eivät aina vastaa todellisuutta. Varaan lisäyöt vasta paikan päällä. En tyydy vastaanottovirkailijan antamiin tietoihin, vaan pyydän saada nähdä huoneen.
Kämpässä ei kannata jättää ruokaa näkyville. Heräsimme Thaimaassa yöllä rapinaan. Rotta söi pöydällä olevassa muovipussissa banaaneja, eikä pelännyt meitä yhtään.
Sijainnilla on merkitystä. Keskustan laitamilla on halvempaa majoittua, mutta matkustaminen maksaa ja vie aikaa. Kannattaa miettiä uhratako kolmen päivän kaupunkilomalla aikaa junassa tai metrossa istumiseen vai maksaako sen verran enemmän, että pääsee melkein joka paikkaan kävellen.
Hertta Raatikainen:
Majoituksessa pätee sama kuin lennoissa, kannattaa valita mahdollisimman luotettava kauppakumppani. Jos yritykseltä ei löydy yhteystietoja, miettisin, voiko siihen luottaa.
Vaikka verkkosivut ovat suomenkieliset, asiakaspalvelu ei välttämättä toimi suomeksi.
Kannattaa selvittää jo etukäteen, mitä sopimusehdot sanovat. Onnistuuko vaikkapa varauksen muuttaminen tai peruuttaminen? Saako peruutettaessa rahat takaisin?
Majoituksen hinta ei välttämättä ole koko totuus. Päälle voi tulla ylimääräisiä maksuja esimerkiksi siivouksesta ja kaupunkiverosta. Näistä pitäisi selkeästi kertoa kuluttajalle.
Luottokortin tietoja ei kannata koskaan antaa chatissa tai sähköpostilla.
Muiden matkailijoiden tekemiin hotelliarvosteluihin pitää suhtautua kriittisesti. Viranomaisten tietoon on tullut, että jotkut majoituksen tarjoajat ovat maksaneet positiivisista kommenteista tai karsineet negatiivisia palautteita sivuiltaan.
Isojen majoitusvälittäjien sivustojen kautta ei välttämättä aina löydä parasta hintaa. Joskus edullisin versio löytyy soittamalla suoraan hotelliin.
Minna Harjunpää:
Ongelmatilanteisiin omatoimireissaajan paras apu on suomalainen sitkeys ja päättäväisyys. Tärkeintä on ajaa asiaansa rauhallisesti ja ilman rähinää.
Olin Nepalissa, kun siellä syttyi sisällissota. Minulla oli lentolippu Bangkokiin, mutta jäin ulkonaliikkumiskieltojen takia useiksi päiviksi jumiin eri kaupunkeihin. Kun vihdoin pääsin Kathmanduun ja lentokentälle, yritin vaihtaa lentolippuni. Kansainvälinen yhtiö ei suostunut siihen Nepalin poliittisen tilanteen takia.
Istuin sinnikkäästi odottamassa yhdeksän tuntia, että pääsin kentän pomon puheille. Selitin ja vaadin, että minun on päästävä seuraavana päivänä koneeseen. Sanoin, että lentoyhtiö käski odotella kentällä koneeseen pääsyä. Seuraavana aamuna olin ensimmäinen tai toinen matkustaja, joka pääsi nousemaan Bangkokin lennolle.
Joskus pulassa auttaa toimiminen maan tavalla. Laosin ja Vietnamin rajalla velloi niin valtava ihmismassa, ettei läpi päässyt millään. Otin kavereiden passit, ja jyräsin neljän passin ja pienen rahatukon kanssa suomalaisena amatsonina massan läpi virkailijan luokse. Ei kestänyt kuin hetken, kun sain leimatut passit takaisin. Virkailijaa kiinnosti vain raha, ei se kenelle muut passit kuuluivat.
Vaikka kuinka varmistelisi, koskaan ei voi tietää, mitä tapahtuu. En lähtisi yhdellekään matkalle ilman matkavakuutuksia.
Olen joutunut lääkäröimään Lontoossa ja Thaimaassa. Minut on ryöstetty Pariisissa ja tavaroitani on varastettu Thaimaassa. Vakuutusyhtiö on aina korvannut ilman minkäänlaisia ongelmia.
Monelta harmilta välttyy, kun tutustuu reittinsä maihin etukäteen. Tietoa ei kannata hakea keskustelupalstoilta, vaan esimerkiksi suurlähetystöjen ja ulkoministeriöiden sivuilta. Se mikä päti viime vuonna, ei välttämättä ole voimassa enää nyt.
Sama on passien ja viisumien kanssa. Kannattaa selvittää kohdemaasta, tarvitaanko viisumi, ja kauanko passin on oltava voimassa vielä reissun päättymisen jälkeen.
Hertta Raatikainen:
Omatoimimatkailija on ongelmatilanteissa pääasiassa omillaan. Pakettimatkalaisilla on turvanaan matkatoimisto, jolla on huolehtimisvelvollisuus asiakkaistaan.
Kuluttajansuojan näkökulmasta turvallisinta on matkustaa EU- ja ETA-maiden alueella, koska meillä on yhtenäiset kuluttajasuojasäädökset. Kuluttajajärjestöt voivat auttaa ongelmissa näillä alueilla.
Suurin osa omatoimimatkoista sujuu ongelmitta. Kokemuksemme mukaan omatoimimatkailijat ovat fiksuja, kielitaitoisia ja valistuneita. He osaavat lukea sopimusehdot, vertailla hintoja ja ovat tietoisia oikeuksistaan. Vain pieni osa omatoimimatkailijoiden ongelmista päätyy kuluttajaviranomaisten käsittelyyn asti.
Lisää aiheesta: Lomareissua ostamassa ja matkasivusto tarjoaa sinulle vakuutusta? Huomioi ainakin nämä 7 seikkaa ennen kuin klikkaat
