Entisessä Swazimaassa eli nykyisessa Eswatinissa esitetään teini-ikäisten panemista vankilaan, jotta nämä eivät harrastaisi seksiä. Afrikan eteläosassa, Mosambikin ja Etelä-Afrikan välissä, sijaitsevassa Eswatinissa sekä teiniraskaudet että HIV-tartunnat ovat suuri ongelma.
Viranomaisten mukaan vuosittain yli tuhat tyttöä jättää koulun kesken tultuaan raskaaksi. Vuonna 2017 HIV/aids vaati maassa noin 3 500 ihmisen hengen. Eswatinissa asuu noin 1,3 miljoonaa ihmistä.
Parlamentaarikko Michael Masukun mukaan ratkaisu tilanteeseen voisi olla sekä pojan että tytön vangitseminen raskauden vuoksi. Sopiva rangaistuksen pituus olisi hänen mielestään vuosi vankeutta, kertoo uutistoimisto AFP.
Masukun mielestä rangaistuksen uhka pelottaisi nuoria niin, etteivät nämä harrastaisi seksiä.
Eswatini on kuningaskunta, jota hallitsee Mswati III. Hänellä on 14 vaimoa ja lähes 30 lasta. Mswati III valitsee uuden vaimon vuosittain järjestettävässä juhlassa, jossa neitsyiksi tiedetyt tytöt tanssivat kuninkaan edessä rinnat paljaina.
Cheerleading on kasvattanut suosiotaan Kouvolassa kovasti viime vuosina.
Kuusi vuotta sitten perustetulla Black Diamond Cheerleaders -seuralla on tällä hetkellä 16 joukkuetta eri ikäisille harrastajille ja yhteensä yli 400 jäsentä. Uusia tulijoitakin olisi selvästi enemmän kuin joukkueisiin voidaan ottaa.
Harjoitustila täyttyi opiskelijoista
Nyt seura kertoo olevansa kuitenkin vaikeassa tilanteessa, koska harjoitteleminen entisessä kauppaoppilaitoksessa Salpausselänkadulla on epävarmaa. Cheerleaderit harjoittelevat tilassa joka arkipäivä ja myös sunnuntaisin.
Syynä epävarmuuteen on Kouvolan seudun ammattiopiston opiskelijoiden yllättävä siirtyminen väistötiloihin vanhaan kauppaopistoon.
– Aluksi meitä uhkasi jopa häätö, mutta saimme neuvoteltua asian niin, että rullaamme matot aina varastoon harjoitusten päätteeksi. Se on hankalaa ja vie aikaa harjoittelulta. Muuta vaihtoehtoa ei kuitenkaan ole, kertoo Black Diamond Cheerleadersin hallituksen jäsen Laura Kyllönen.
Seura on etsinyt uusia vakituisia harjoitustiloja. Hallin pitäisi olla riittävän korkea ja tilaa pitäisi olla kahdelle cheer-matolle, joiden avulla harjoittelu on turvallista.
Sopivia tiloja ei kuitenkaan ole helppo löytää. Tarpeeksi isot tilat maksavat puolestaan niin paljon, että maksuja jouduttaisiin nostamaan reippaasti. Seura etsii uusia sponsoreita, jotta uusien tilojen kulut pystyttäisiin kattamaan. Vaihtoehdot alkavat olla vähissä.
– Joko vähennämme harrastajamäärää puolella nykyisestä tai sitten lopetetaan toiminta Kouvolassa kokonaan. Jotain tässä on tehtävä, sanoo Laura Kyllönen.
Pientä helpotusta tuo Kuusankoskella Kymintehtaan koululla sijaitseva harjoitustila, jonne mahtuu kuitenkin selvästi vähemmän harrastajia kuin nykyiseen. Myös siellä matot pitää korjata harjoitusten jälkeen pois.
Epäselvyys remontista ajoi opiskelijat evakkoon
Syynä cheerleadereiden vaikeaan tilanteeseen on Kouvolan seudun ammattiopiston Utinkadun kampuksen saneeraustyöt. Lukuvuoden alkaessa osa opetustiloista ei ollutkaan käytössä kuten piti.
KSAO:n rehtorin Timo Ollin mukaan rakennuksessa piti pystyä opiskelemaan, vaikka siellä olisi samaan aikaan käynnissä remontti. Koulu ei kuitenkaan ottanut huomioon, että remontin aikana tilojen ilmanvaihtoa ei voikaan käyttää.
– Keväällä emme tätä ymmärtäneet ja tilanne on monen sattuman summa. Opiskelijoille ja henkilökunnalle olisi tullut kohtuuttomat olosuhteet, sanoo Olli.
Keskeneräisessä siivessä jatkaminen olisi tarkoittanut opiskelua myös melun ja pölyn keskellä. Lisäksi purkutöiden yhteydessä löytyi asbestia enemmän kuin oli etukäteen arvioitu, joka taas aiheutti lisätöitä.
Väistötiloissa vanhassa kauppaoppilaitoksessa Salpausselänkadulla on nyt noin 400 nuorta, jotka opiskelevat muun muassa liiketaloutta, matkailualaa sekä ravintola-alaa.
Rehtori Olli arvioi, että Salpausselän väistötiloissa ollaan ainakin syyslomaan saakka ja paluun pitäisi toteutua vaiheittain viimeistään ensi vuoden alussa.
Remontin venyminen tarkoittaa myös sitä, että Utinkatu 44:ssä ei voi ruokailla, vaan ruokailu on siirretty Utinkatu 85:een.
Utinkadun kampuksen saneerauksen on määrä valmistua lopullisesti vuoden kuluttua syksyllä. Uusiin tiloihin asettuu muun muassa 500 lähihoitajaopiskelijaa.
Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un on lähestynyt jälleen Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia kirjeellä. Trump kertoo saaneensa Kimiltä torstaina hyvin kauniin kirjeen.
Trump sanoo Kimin ilmaisseen kirjeessä tyytymättömyytensä Yhdysvaltain ja Etelä-Korean sotaharjoituksiin. Trump toteaa olevansa samaa mieltä Kimin kanssa.
– Minäkään en ole koskaan pitänyt sotaharjoituksista, Trump sanoi tänään toimittajille.
Trumpin mukaan sotaharjoitukset selittävät sen, miksi Pohjois-Korea on tehnyt viime aikoina useita ohjuskokeita.
Trump kertoo saattavansa jälleen tavata Pohjois-Korean johtajan. Hän ei kuitenkaan kerro mitään aikataulua mahdolliselle tapaamiselle.
Kaksikko tapasi edellisen kerran kesäkuun lopussa demilitarisoidulla vyöhykkeellä Pohjois- ja Etelä-Korean rajalla. Päämiehet sopivat keskustelujen jatkamisesta, mutta mitään ei ole toistaiseksi tapahtunut.
Kauppojen eteisistä tuttujen kolikkopelien suosio laskee, mutta Veikkaus kiristää otettaan vähenevistä pelaajista.
Näin voi päätellä siitä, miten Veikkaus ja sen edeltäjä Raha-automaattiyhdistys ovat kehittäneet liiketoimintaansa 2000-luvulla.
Yle pyysi Veikkaukselta tiedot esimerkiksi kauppoihin ja huoltoasemille sijoitettujen raha-automaattien määrästä ja tuotoista 2000-luvulla. Niistä käy ilmi, että parinkymmenen vuoden aikana sekä automaattien määrä että niiden tuotto – eli pelaajien niihin häviämä rahasumma – ovat kasvaneet selvästi. Tosin tällä vuosikymmenellä tuoton kasvu on pysähtynyt.
Samaan aikaan kuitenkin raha-automaattipelejä pelaavien suomalaisten lukumäärä on tasaisesti laskenut. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan 36 prosenttia suomalaisista pelasi raha-automaattipelejä vuonna 2007. Vuonna 2015 osuus oli laskenut 30 prosenttiin. Alueelliset kyselyt viittaavat siihen, että lasku on jatkunut.
Asiakkaat siis vähenevät, mutta Veikkaus houkuttelee jäljellä olevia pelaajia entistä useammilla koneilla häviämään niihin entistä enemmän rahaa.
Raha-automaatit ovat erityisen merkittäviä, sillä niillä on usein suuri rooli peliongelmien synnyssä. THL:n erikoistutkija Anne Salonen sanoo, että ne ovat ylivoimaisesti eniten ongelmia aiheuttava pelityyppi.
Yksikön päällikkö Inka Silvennoinen rahapeliongelmaisia auttavasta Peluuri-palvelusta taas kertoo, että viime vuonna raha-automaatit olivat ensisijainen ongelma 78 prosentille palveluun yhteyttä ottaneista.
Peluurin luvussa ovat sekä kivijalassa että verkossa pelattavat raha-automaattipelit, mutta vaikka verkkopelien osuus kasvaa, ovat kivijalkapelit edelleen isoin haitta, sanoo Silvennoinen.
– Merkittävästi vaikuttaa se, että ne ovat niin helposti saatavilla, hän sanoo.
Jo aiemmin keskustelua on herättänyt Veikkauksen tapa sijoitella automaattinsa sen mukaan, että ne tuottavat mahdollisimman paljon rahaa. Helmikuussa 2018 Seura-lehti paljasti, että yhtiön raha-automaatteja on erityisesti alueilla, joilla asuu paljon pienituloisia ja työttömiä.
Ihmiset, jotka pelaavat kolikkopelejä päivittäin tai useita kertoja viikossa, ovat tyypillisesti pienituloisia, työelämän ulkopuolella tai iäkkäitä, kertoo THL:n väestökysely. Tiuhaan pelaaminen puolestaan voi johtaa peliongelmiin.
Raha-automaattien vaarallisuutta selittää Silvennoisen mukaan myös niiden koukuttavuus. Automaatit on suunniteltu niin, että ne houkuttelevat jatkamaan pelaamista – vaikkei varaa olisi.
THL:n Salonen pitää erityisen petollisina voitoiksi naamioituja tappioita. Tästä on kyse esimerkiksi silloin, kun kone juhlistaa euron panoksella saavutettua 60 sentin voittoa vilkkuvin valoin ja kilisevin äänin. Pelaajalle voi jäädä vaikutelma, että hän jäisi voitolle, vaikka kone on juuri vienyt häneltä 40 senttiä.
Pieni joukko suomalaisia maksaa Veikkauksen voitot
Ylipäätään Veikkaukselle paljon pelaavat ydinasiakkaat ovat tärkeitä, ja käyvät entistä tärkeämmiksi. THL:n tutkimukset kertovat, että paljon pelaavien suomalaisten joukko näyttäisi pienenevän.
Vuonna 2015 tekemässään analyysissa laitos arvioi, että noin puolet Veikkauksen potista tulee noin 157 000 suomalaisen ydinjoukolta. Vastaavaa kansallista tutkimusta ei sittemmin ole tehty, mutta erikoistutkija Anne Salonen kertoo, että alueellisisten kyselyiden perusteella joukko voi olla supistumassa entisestään.
– Kyselyt kertovat selvästi, että kehitys on huolestuttava ja sitä on syytä seurata.
Veikkaus: Pakollinen tunnistautuminen muuttaa kaiken
Myös Veikkauksessa on huomattu, että automaatit menettävät asiakkaita ja niillä pelaaminen keskittyy, johtaja Jarmo Kumpulainen toteaa.
– Näyttää siltä, että kun raha-automaattien tuotto on pysynyt tasaisena, jäljelläoleva pelaajakunta pelaa entistä enemmän.
Siitä huolimatta Veikkauksen Taloustutkimuksella teettämien kyselyiden mukaan raha-automaattien aiheuttamat peliongelmat ovat 2000-luvulla vähentyneet.
Ylipäätään rahapelaaminen on Veikkauksen mukaan edelleen hyvin suosittua: neljä viidestä suomalaisesta pelaa jotain rahapelejä.
Raha-automaattien määrää säätelee valtioneuvoston asetus. Nyt määrä on lähellä sen osoittamaa enimmäislukua, mutta Kumpulainen toteaa, ettei Veikkauksella ole mitään aikomusta hakea siihen korotusta.
Hän sanoo, että automaattien määrä voi päinvastoin vähentyä tulevaisuudessa. Tähän vaikuttaa ensinnäkin pienten kauppojen katoaminen ja toiseksi se, että samaan automaattiin voi nykyään tuoda useita eri pelejä.
Isoin muutos kauppojen ja huoltoasemien kolikkopeleihin on tulossa viimeistään vuoden 2022 alussa. Siihen mennessä Veikkaus aikoo ottaa käyttöön pakollisen tunnistautumisen, johon sisältyy mahdollisuus asettaa itselleen pelikielto.
Se laskee raha-automaattien tuottoa 100–150 miljoonaa euroa, Veikkaus arvioi.
– Se tulee olemaan game changer, Kumpulainen sanoo.
Game changer tarkoittaa asiaa, joka muuttaa rajusti olosuhteita eli kääntää pelin kulun.
Pelihaittojen ehkäisyä ajavat järjestöt arvostelevat, että Veikkaus keskittyy liikaa tuoton tekemiseen eikä peliongelmien vähentämiseen.
Yksikön päällikkö Inka Silvennoinen rahapeliongelmaisia auttavasta Peluurista sanoo, että esimerkiksi Veikkauksen hallituksessa pelihaittojen asiantuntijuus on "todella pienessä roolissa".
Toiminnanjohtaja Juha Mikkonen Ehyt ry:stä väläyttää Veikkaukseen samanlaista käytäntöä kuin Alkoon, jonka hallituksessa on tyypillisesti kansanterveyden osaajia. Alkon hallituksessa istuvat esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Markku Tervahauta ja ylijohtaja Kirsi Varhila sosiaali- ja terveysministeriöstä.
– Olisi suotavaa, että Veikkauksen hallituksessa, johdossa ja hallintoelimissä oli asiantuntemusta myös rahapelihaittojen ehkäistystä, Mikkonen sanoo.
Omistajaohjausministeri Sirpa Paateron (sd.) mukaan Veikkauksen hallituksen jäsenet katsotaan läpi syksyn aikana.
– Pidän tärkeänä että tätä puolta huomioidaan kun seuraavia jäseniä valitaan, Paatero vastaa ehdotukseen pelihaitta-asiantuntijoiden lisäämisestä.
Veikkauksen hallituksessa istuu neljä poliitikkoa
Veikkauksen hallituksessa istuu neljän pääosin liike-elämän puolelta tulevan jäsenen lisäksi neljä poliitikkoa, toisin kuin monissa muissa valtionyhtiöissä. Kyseessä ovat kansanedustajat Ilkka Kanerva (kok.) ja Jutta Urpilainen (sd), valtiosihteeri Tuomo Puumala (kesk.) ja entinen perussuomalaisten kansanedustaja Raimo Vistbacka.
Paatero sanoo, että päätös neljän kansanedustajan ottamisesta mukaan tehtiin edellisen hallituksen aikana, kun Veikkaus, RAY ja Fintoto yhdistyivät.
Paatero ei ota suoraan kantaa siihen, onko myös poliitikkojen jatko Veikkauksen hallituksessa syksyllä pohdinnassa. Hän sanoo ymmärtävänsä sen, että poliitikkojen hallituspaikkoja on perusteltu yhteiskunnallisen näkemyksen mukanaololla.
Hallituksen jäsenet saavat 2 000 euroa kuukaudessa ja päälle vielä 600 euroa per kokous. Ainakin osassa muista suurista valtionyhtiöistä maksetaan samaa suuruusluokkaa olevia palkkioita.
Arvostelua herättää myös se, että Veikkauksen johdon tulospalkkiot ovat olleet sidottuna yhtiön tuloksen ja digitaalisen pelaamisen kasvuun, ei niinkään pelihaittojen vähentämiseen.
Inka Silvennonen kritisoi, että vastuullisuus ei näy tulospalkkioissa mitenkään, vaan ne tulevat tulostavoitteista.
Paatero sanoo katsovansa tulospalkkiot läpi.
– On varmaan hyvä olla tulospalkkioita, jotta Veikkaus toimii hyvin, mutta sitä on hyvä tarkastella, onko mukana vastuullisuutta pelihaittoihin eikä pelkästään tuloksellisuutta euromääräisesti.
Paatero: Omistajaohjaukselle perustelu
Järjestöistä väläytetään myös, että Veikkauksen omistajaohjaus pitäisi siirtää Alkon tapaan sosiaali- ja terveysministeriöön. Nykyisin Veikkauksen omistajaohjaus kuuluu valtioneuvoston kanslialle.
– Jos katsotaan, että Veikkauksen päätehtävä on rahapelihaittojen ehkäisy, voi herättää kysymyksen tulisiko omistajaohjauksen olla sosiaali- ja terveysministeriössä, jonka vastuulla on rahapelihaittojen ehkäisytyö, Juha Mikkonen sanoo.
– Alkon omistajaohjaus on STM:ssä, koska valtionyhtiöllä on kansanterveyteen liittyvä erityistehtävä.
Paatero sanoo, että rahapeliyhtiöiden yhdistyessä uudeksi Veikkaukseksi asiantuntijaministeriöihin jäi yhä valmisteluvastuu rahanjaosta. Opetusministeriö valmistelee liikunta-, nuoriso- ja kultturirahojen jakamisen sekä STM sosiaali- ja terveyspuolen rahojen jakamisen.
– Tästä syystä on ajateltu paremmaksi, että varsinainen omistajaohjaus olisi kolmannessa paikassa, koska ei ole perusteltua, että valvontapuoli olisi samassa paikassa joka hoitaa rahanjakoa, Paatero perustelee.
Australia aikoo lopettaa muovin ja muun kierrätyskelpoisen jätteen viennin ulkomaille. Taustalla on kasvava kansainvälinen huoli valtameriä saastuttavasta muovijätteestä ja Aasian valtioiden vastahakoisuus ottaa enää vastaan muiden valtioiden jätekuormia.
– Kyse on meidän jätteistämme ja ne ovat meidän vastuutamme, Australian pääministeri Scott Morrison sanoi perjantaina.
Muutos koskee kiistellyn muovin lisäksi myös kierrätyspaperia ja -lasia. Morrison kertoi Australian haluavan välttää riskin, että jätteet päätyvät lopulta esimerkiksi valtameriin, kuten Koillis-Australian Ison Valliriutan edustalle.
Australia valmistelee aikataulua jäteviennin lopettamiseksi ja toivoo, että vientikielto saadaan voimaan mahdollisimman nopeasti. Morrison ei kertonut, mitä australialaisten tuottamille jätteille sen jälkeen tarkalleen tapahtuu.
Australiassa paikallispoliitikkoja kuitenkin patistetaan toimiin, jotta kaatopaikoille päätyviä jätemääriä pystyttäisiin vähentämään ja kierrätystä lisäämään tuntuvasti. Tällä hetkellä Australiassa kierrätetään esimerkiksi vain noin 12 prosenttia muovista.
Indonesia palautti heinäkuussa yli 200 tonnia jätekuljetuksia takaisin Australiaan. Fullu Handoko / EPA
Australia vie muovijätettä useisiin Aasian maihin
Australian hallinnon mukaan vuoden mittaisella tarkastelujaksolla maasta vietiin yli neljä miljoonaa tonnia kierrätyskelpoista jätettä ulkomaille, valtaosa Aasian maihin. Määrä vastasi noin 12 prosenttia Australian kierrätysjätteestä.
Nykyisellään Australia vie muovijätettä muun muassa Indonesiaan, Malesiaan, Thaimaahan ja Vietnamiin.
Jätteitä kuljetettiin useisiin muihin Aasian maihin, kuten Thaimaahan, Malesiaan, Vietnamiin ja Indonesiaan. Myös niissä on sittemmin alettu rajoittaa jätekuljetuksia.
Heinäkuussa Indonesia ilmoitti, että se palauttaisi yli 210 tonnia jätteitä Australiaan sen jälkeen kun kierrätyspaperina vastaanotetun jätelastin joukosta oli löydetty haitallisia aineita ja kotitalousjätettä, kuten vaippoja.
Australia osallistuu ensi viikolla järjestettävään Tyynenmeren valtioiden kokoukseen, jossa valtamerten saastuminen ja ilmastokriisi ovat pääaiheita. Eräissä Tyynenmeren alueen valtioissa Australiaa on arvosteltu siitä, ettei se ole ryhtynyt riittävän tarmokkaasti hillitsemään ilmastokriisiä.
Uuteen-Seelantiin kehittyi eristyksissä lintukanta, jollaista ei ole missään muualla – tai ollut, sillä ihminen on saarille tultuaan hävittänyt puolet ainutlaatuisista lajeista.
Alle tuhat vuotta kestäneen hävityksen korjaaminen vaatii evoluutiolta vähintään 50 miljoonaa vuotta, lasketaan kansainvälisessä tutkimuksessa, joka on julkaistu Current Biology -lehdessä.
Joskus ajatellaan, että luonto kyllä toipuu ennalleen, jos se jätetään rauhaan, mutta tämä tutkimus osoittaa, että lajikirjon toipuminen vie aikaa eikä ehkä koskaan toteudukaan, sanoo tutkimusartikkelin pääkirjoittaja Luis Valente.
Uudessa-Seelannissa on asunut ihmisiä vajaat 800 vuotta. Ensin tulivat maorit kanooteillaan Itä-Polynesiasta vuoden 1280 paikkeilla ja 1800-luvulla eurooppalaiset purjelaivoillaan. Saarilla oli paljon lintuja mutta ei lainkaan nisäkkäitä lepakoita lukuun ottamatta.
Ihmiset ja heidän metsästysaseensa tiesivät loppua muhkealle moalle, joka kasvoi jopa yli kolmen ja puolen metrin korkuiseksi ja lähes 250-kiloiseksi, sekä ihmisten kanssa samaa saalista jahdanneelle haastinkotkalle.
Mikään pikkulintu ei ollut sekään: suurimmat painoivat miltei 18 kiloa, siipiväli lähenteli kolmea metriä, ja kynnet olivat samaa kokoa kuin nykytiikereillä. Suurempaa haukkalintulajia ei ole löydetty mistään.
Mennyttä olivat myös käkättävät naurupöllöt. Tornipöllöä muistuttanut laji sai nimensä äänekkäistä huudoistaan, joita aikalaiset kuvailivat koiranpennun räksytykseksi tai sarjaksi surkeita kiljahduksia.
Niistä tekivät lopun Uuteen-Seelantiin eurooppalaisten mukana tulleet pikkupedot – kärpät, fretit ja lumikot. Viimeiset kuulohavainnot naurupöllöstä ovat 1930-luvulta.
Lentokyvyttömät moat oli metsästetty sukupuuttoon jo muutamassa vuosisadassa maorien tulon jälkeen. Samalla katosivat pääsaaliinsa menettäneet haastinkotkat, joita ajoi ahtaalle myös maaston polttaminen.
Uhanalaisia lajeja on nytkin
Lentokyky ei ollut saarilla erityisen välttämätön, joten evoluutio oli jättänyt monet muutkin lajit kuin moat vaille kantavia siipiä. Lentokyvyttöminä lajit olivat ihmisille ja heidän mukanaan tulleille petonisäkkäille helppoa saalista.
Kaikkiaan yli 70 lintulajia on kuollut sukupuuttoon aikana, jolloin Uudessa-Seelannissa on ollut ihmisasutusta.
Nykyisistä lajeista esimerkiksi pöllöpapukaija eli kakapo on äärimmäisen uhanalainen, koska sen on vaikea suojautua rotilta ja kissoilta.
Kriittisesti uhanalaisia lajeja on yli 20, kakapon lisäksi muun muassa toinen papukaijalaji kaka sekä takahe eli isosulttaanikana. Muiden uhanalaisten tai vaarantuneiden lajien määrä on vielä suurempi.
Kakapo-papukaijoja on enää kriittisen vähän. Andrew Digby / New Zealand Department of Conservation
Dodokaan ei tule enää takaisin
Selvittääkseen ihmisten vaikutukset mahdollisimman tarkasti tutkijat hyödynsivät tietoja, joita on kerätty vuosikymmenien ajan muita tutkimuksia varten. Arkeologisten ja paleontologisten tutkimusten lisäksi heidän käytössään oli DNA-näytteiden antamaa dataa.
Tutkijat laativat tietokonesimulaatioita siitä, miten yhtäältä ihminen ja toisaalta luonnollinen evoluutio ovat tai olisivat vaikuttaneet lajien katoamiseen. Selvitettävänä olivat myös uusien lajien kehittyminen ja vanhojen lajien leviäminen uusiin ekologisiin lokeroihin.
Tutkimus osoitti, että Uuden-Seelannin linnuston toipuminen ihmistä edeltäneeseen aikaan kestää vähintään 50 miljoonaa vuotta.
Jos tällä hetkellä uhanalaiset lajit kuolevat, toipumisaika venyy kuudella miljoonalla vuodella, ja jos myös vaarantuneina pidetyt lajit katoavat, lukuun tulee vielä kymmenen miljoonaa vuotta lisää, tutkimuksessa laskettiin.
Toipumisella tutkijat tarkoittavat lajien määriä, eivät lintuja sellaisina kuin ne olivat ennen sukupuuttoaan.
– Työskentelen parhaillaan myös Mauritiuksessa, jossa oli dodoja. Evoluutio ei tuo dodoa takaisin, mutta ehkä saaren nykyisestä kyyhkyskannasta kehittyy vähitellen toinen kyyhkysen sukuinen lintu, Valente sanoo.
Christen huutokauppakamarissa oli viime toukokuussa myynnissä dodon luuranko. Mauritiuksessa elänyt dodo oli pulujen sukua. Viimeinen havainto elävästä dodosta on 1660-luvulta. Vickie Flores / EPA-EFE
Tieto auttaa kohdentamaan suojeluponnistuksia
Mitä hyötyä tällaisesta tutkimuksesta on? Ainakin se auttaa määrällistämään ihmisen tekemän ekologisen tuhon, Valente vastaa.
– Koska suojeluun käytettävät resurssit ovat rajalliset, nämä luvut voivat näyttää, mistä koituu paras panoksen ja tuloksen suhde uhanalaisten lajien suojelussa.
Jos kahdella saarella on yhtä monta uhanalaista lajia, ponnistelut kannattaa ehkä keskittää sinne, missä toipumisaika olisi pitempi, Valente sanoo. Toipumisaika ei toisaalta ole ainoa tekijä, joka painaa suojelutoimien suunnittelussa, hän myöntää.
Hänen ryhmänsä aikoo seuraavaksi tutkia maailman saaria paikallistaakseen tämän hetken uhat. Ryhmä haluaa myös arvioida, mitkä antropogeeniset eli ihmisen toiminnasta aiheutuvat tekijät ovat painavimpia lajien menetyksessä.
Uuden-Seelannin nykyisten lajien suhteen Valente on sentään toiveikas.
Siellä on meneillään erittäin kekseliäitä suojelumenetelmiä, jotka vaikuttavat toimivilta ja saattavat estää sen, että miljoonien vuosien evoluution saavutukset menetetään, hän sanoo.
Pohjois-Korea jatkaa viime viikkoina kiihtyvällä tahdilla tekemiään asekokeita. Maa laukaisi jälleen lauantaina kaksi tunnistamatonta ammusta Japaninmereen, kertoo Etelä-Korean puolustusvoimien esikunta uutistoimisto Yonhapin mukaan.
Puolustusvoimat kertoo analysoivansa tilannetta ja olevansa valmiustilassa.
Pohjois-Korea on viime viikkoina tehnyt useita asekokeita. Se on muun muassa ampunut ballistisia ohjuksia mereen.
Maa on sanonut haluavansa asekokeillaan varoittaa Etelä-Koreaa ja Yhdysvaltoja, joiden yhteiseen sotilasharjoitukseen se on suhtautunut kriittisesti.
Presidentti Donald Trump kertoi perjantaina ymmärtävänsä Pohjois-Korean johtajaa Kim Jong-unia sen jälkeen, kun hän oli saanut Kimiltä "hyvin kauniin kirjeen".
Trump sanoo Kimin ilmaisseen kirjeessä tyytymättömyytensä Yhdysvaltain ja Etelä-Korean sotaharjoituksiin. Trump totesi olevansa samaa mieltä Kimin kanssa.
– Minäkään en ole koskaan pitänyt sotaharjoituksista, Trump sanoi toimittajille.
Päijät-Hämeen Heinolassa on syttynyt metsätopalo, joka uhkasi aamuyöllä muutamia alueella sijaitsevia mökkejä.
Paloalue oli saatu rajattua neljän jälkeen aamulla noin 1,5 hehtaarin alueelle, eivätkä tyhjillään olleet mökit enää vaarassa.
Vaikeakulkuinen ja kallioinen maasto vaikeuttaa sammutustöitä. Palopaikka on Pikijärvien lähellä, eikä alueelle mene tietä.
Päällikköpäivystäjä Heikki Suomalainen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta kertoo, että paloa on sammuttamassa parikymmentä palomiestä. Sammutustöissä käytetään muun muassa moottoriruiskua ja mönkijää, koska maastoon ei päästä isommalla sammutuskalustolla.
Palon sammutustöiden arvellaan jatkuvan aamupäivään saakka. Syttymissyystä ei ole tietoa.
Pelastuslaitos sai hälytyksen metsäpalosta hieman ennen aamukahta, kun lähialueen mökkiläinen ilmoitti savunhajusta.
Helsingissä keski-ikäinen mies on hukkunut pudottuaan vuokraveneestä veteen, kertoo päivystävä palomestari.
Palomestarin mukaan osa samassa veneestä olleista matkustajista oli hypännyt pudonneen perään ja yrittänyt pelastaa häntä siinä kuitenkaan onnistumatta.
Ensimmäisenä paikalle saapuneen pelastuslaitoksen yksikön sukeltajat sukelsivat miehen laiturin ja aluksen välistä. Ensihoito yritti elvyttää miestä, mutta siinä ei onnistuttu.
Onnettomuus sattui Jätkäsaarenlaiturin läheisyydessä hieman ennen iltayhtätoista.
Yhdysvaltain ensimmäisen naisen Melania Trumpin julkaisema kuva hänen ja presidentti Donald Trumpin vierailusta El Pason sairaalassa on saanut osakseen runsaasti arvostelua.
Trumpit vierailivat aiemmin tällä viikolla Del Sol -sairaalassa tapaamassa joukkoampumisen uhreja ja heitä hoitavaa lääkintähenkilökuntaa.
Trumpit poseeraavat hymyillen kuvassa kaksi kuukautta vanhan vauvan kanssa, joka menetti molemmat vanhempansa Walmart-kaupassa tapahtuneessa joukkoampumisessa. Presidentti Trump pitää kuvassa peukkua pystyssä.
Vauvalta murtui ammuskelun yhteydessä sormia, kun hänen äitinsä yritti suojella tätä luodeilta. Vauva oli jo päästetty sairaalahoidosta, mutta hänet tuotiin Valkoisen talon pyynnöstä takaisin sairaalan presidenttiparin vierailun ajaksi. Kuvassa esiintyvä mies on vauvan setä ja Trumpin kannattaja. Myös vauvan menehtynyt isä kannatti presidenttiä.
Presidentti Trumpin avustajat kielsivät lehdistöltä pääsyn sairaalaan vierailun aikana. He perustelivat kieltoa sillä, ettei Trumpien vierailussa ollut kyse ”valokuvaustilaisuudesta.”
Trump ei tavannut Del Sol -sairaalassa yhtäkään joukkoammuskelussa vammoja saanutta ja vielä hoidossa olevaa potilasta. Kolme potilaista oli liian huonossa kunnossa tavatakseen presidenttiä tai he eivät puhuneet englantia. Viisi potilaista kieltäytyi tapaamisesta Trumpin kanssa.
Presidenttiä on arvosteltu empatian puutteesta joukkoammuskelujen jälkimainingeissa. Näin kommentoivat myös El Pason sairaalan lääkärit Trumpien vierailun jälkeen, kirjoittaa The Guardian. Trump kehuskeli vierailun aikana, että hänen kampanjatilaisuutensa veti pari viikkoa sitten enemmän ihmisiä El Pasossa kuin demokraattien presidenttiehdokkaan Beto O’Rourken tilaisuus. Paikan päällä tilaisuutta kuvanneen henkilön videolla näkyy, kuinka Trump kuvailee sairaalahenkilökunnalle O’Rourkea ”hulluksi”.
Uutiskanava CNN kertoo, että osa Trumpin avustajista on myöntänyt, ettei Trumpin vierailu El Pasoon ja niin ikään joukkoampumisesta toipuvaan Daytoniin sujunut aivan suunnitelmien mukaan. CNN:n mukaan Trump oli moittinut avustajiaan siitä, että nämä olivat pyrkineet pitämään toimittajat ja kameramiehet hänestä kaukana vierailujen aikana. Trump koki, ettei hän saanut tämän vuoksi tarpeeksi kunniaa vierailuistaan.
WP: Texasin ampuja tunnusti poliisille tähdänneensä meksikolaisiin
Washington Post -lehti kertoi perjantaina, että El Pason joukkoampumisesta epäilty mies oli kertonut poliisille tähdänneensä meksikolaisiin.
Poliisin mukaan epäilty ampuja antautui poliisille heti iskun jälkeen. Poliisi huomasi Walmartin läheiseen risteykseen pysähtyneen auton, josta epäilty nousi kädet ilmassa.
Washington Postin haltuunsa saaman poliisin asiakirjan mukaan epäilty tunnusti teon antautumisen yhteydessä.
Miestä vastaan on nostettu murhasyytteet. Murhasyytteistä saattaa Texasin osavaltiossa seurata kuolemantuomio.
Mark Ralston / AFP
Liittovaltion viranomaiset ovat kutsuneet ampumista terroristiseksi teoksi ja pohtivat viharikossyytteiden asettamista. Viranomaiset uskovat, että El Pason joukkoampuja julkaisi ennen hyökkäystä verkon keskustelupalstalla rasistisen kirjoituksen, jossa paasasi "latinalaisamerikkalaistaustaisten tunkeutumisesta Texasiin".
Epäilty on pysynyt vangittuna pidätyksestä lähtien. Poliisin mukaan hän on ollut yhteistyökykyinen ja vastannut esitettyihin kysymyksiin.
Viisi ihmistä kuoli ja kolme loukkaantui onnettomuudessa armeijan tukikohdassa Arkangelissa Pohjois-Venäjällä, kertoo Venäjän valtion ydinvoimayhtiö Rosatom.
Aiemmin Venäjän viranomaiset kertoivat, että torstaina tukikohdassa sattunut räjähdys vaati kahden ihmisen hengen.
Rosatomin mukaan turma sattui, kun työntekijät testasivat nestemäisellä polttoaineella toimivan ohjuksen moottoria. Räjähdys tapahtui merivoimien testialueella lähellä Nenoksan kylää kesken testauksen. Alueella testataan ydinsukellusveneiden mannertenvälisten ohjusten moottoreita.
Yle Uutisgrafiikka
Paikallisviranomaisten mukaan radioaktiivisen säteilyn taso kohosi 40 kilometrin päässä sijaitsevassa Severodvinskin kaupungissa hetkellisesti räjähdyksen jälkeen. Puolustusministeriö kuitenkin vakuutti, että radioaktiivisten tai myrkyllisten aineiden vuotoa tapahtunut ja säteilytaso laitoksessa on normaali. Paikallismedia kertoo, että tukikohdan lähettyvillä asuvat ovat kuitenkin hankkineet joditabletteja suojautuakseen mahdolliselta säteilyltä.
Arkangelin sataman ilmoituksen mukaan laivaliikenne on kielletty räjähdyksen vuoksi kuukaudeksi rajatulla alueella Vienanmerellä.
Venäjällä on sattunut lyhyessä ajassa useita asevoimiin liittyviä onnettomuuksia. Perjantaina ainakin kymmenen ihmistä loukkaantui Venäjän armeijan ammusvarastolla Siperian Krasnojarskissa sattuneissa uusissa räjähdyksissä. Edellisen kerran samalla alueella Atšinskin lähellä räjähti maanantaina. Tuolloin yksi ihminen kuoli ja 13 loukkaantui.
Kello on seitsemän aamulla, mutta Teuvo Hakkarainen on ollut ylhäällä jo tunteja.
Hän on herännyt puoli kolmelta kotonaan Viitasaarella, ajanut autollaan Jyväskylään ja lentänyt Helsinki-Vantaalle. Täältä matkaa jatkuu kohti Brysseliä ja Euroopan parlamenttia.
Eletään heinäkuun loppupuolta. Europarlamentaarikoilla alkaa viimeinen työviikko ennen kesälomaa.
Lähtöportti kuhisee suomalaismeppejä. Paikalla on myös useampi ministeri. He menevät EU-parlamenttiin kertomaan Suomen tavoitteista puheenjohtajakaudella.
Hakkarainen nyökkää tervehdyksen parille tutulle. Hän vaikuttaa väsyneeltä.
– Kahvia pitäisi saada.
Hakkarainen sanoo, että koneeseen noustessa pitää näyttää passi, vaikka olemme EU:n sisäisellä lennolla.
– Meiltä ne kysyvät passia, mutta turvapaikanhakijat pääsevät tänne ilman.
Teuvo Hakkarainen yrittää pysytellä erossa alkoholista Brysselissä. – Aina kun otan, se on lööpissä.Esa Syväkuru / YLEISRADIO
Hän skannaa mobiililippunsa. Passia ei kysytä.
Hakkarainen istahtaa Finnairin koneen etuosaan muiden poliitikkojen kanssa. Osa näyttää jo työskentelevän tietokoneellaan. Hakkarainen jutustelee Eero Heinäluoman kanssa. Näissä ympyröissä samat naamat tulevat nopeasti tutuiksi.
EU:ssa työskentelee useita uusia suomalaismeppejä kaudella 2019–2024, Hakkaraisen lisäksi Silvia Modig, Ville Niinistö, Laura Huhtasaari, Eero Heinäluoma ja Mauri Pekkarinen.
Miten heidän alkutaipaleensa sujuu? Seurasimme Hakkaraisen ja Modigin arkea Brysselissä.
Hakkarainen ei luota ranskalaisiin: "He puhuvat paljon, mutta tekevät vähän"
Perussuomalainen Hakkarainen pääsi läpi sekä eduskunta- että eurovaaleissa, mutta päätti lähteä edustamaan Suomea Euroopassa.
– Ajattelin, että pitää mennä tekemään säännöksiä sinne, mistä ne meille tulevat. Suomessa niille ei tehdä mitään, kumarretaan vain, että kiitos kun annoitte taas tällaisen, Hakkarainen avaa päätöstään.
Hakkarainen nappaa taksin Brysselin lentoasemalta suoraan parlamenttiin.
Hän levittää matkalaukkunsa työhuoneensa lattialle. Seinän vieressä on pino pahvilaatikoita, joiden sisältö on purkamatta, koska työhuoneen sijainti saattaa vielä syksyllä muuttua.
Ikkunalaudalla on Suomen lippu ja pieni Mannerheim-patsas.
– Kyllä jokaisella pitää Mannerheim olla, Hakkarainen sanoo.
Teuvo Hakkarainen sanoo, että olisi hukassa parlamentin sokkeloisilla käytävillä ilman avustajiaan.Esa Syväkuru / YLEISRADIO
Hakkaraisella on kaksi avustajaa, jotka varmistavat, että viitasaarelainen on oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja oikeassa varustuksessa.
Sanni Kulkki ja Maria Sainio toimivat aiemmin parlamentissa perussuomalaisten Jussi Halla-ahon ja Pirkko Ruohonen-Lernerin avustajina.
Kun Hakkarainen aika ajoin äityy sättimään EU:ta värikkäin sanankääntein, avustajat hymyilevät hieman vaivaantuneen oloisina.
Hakkarainen kuuluu EU:ssa oikeistopopulistiseen ID-ryhmään. Hän ei ole vielä oikein tutustunut muihin meppeihin. Mielipide monien kansallisuuksien edustajista on silti muodostunut.
– Saksalaiset ja tanskalaiset ovat ihan kuin me suomalaiset, kieli on vain eri. Se pitää, mitä luvataan. Myös hollantilaiset ovat samanlaisia, paitsi että ovat vähän ylpeitä. Sitten ovat nämä etelästä tulevat, kuten espanjalaiset ja ranskalaiset. Puhuvat paljon, mutta tekevät vähän.
– Täällä on tärkeintä näyttää hyvältä. Tukka kunnossa ja hienot vaatteet. Puheen sisällöllä ei ole niin väliä.
Teuvo Hakkarainen aikoo alkaa käydä kuntosalilla Brysselissä. Suomen eduskunnassa treenaaminen jäi vähemmälle.Esa Syväkuru / YLEISRADIO
Hakkarainen puhuu parlamentissa pääosin suomea. Valiokunnissa tulkit kääntävät puheet muiden jäsenmaiden kielille.
Hakkarainen sanoo pärjäävänsä kohtalaisesti englannilla, mutta suunnitelmissa on kielikurssi. Ranskaa hän ei osaa eikä halua opetella.
Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Paikallista ruokaa Hakkarainen kehuu herkulliseksi. Ainoastaan Belgian “kansallisruoasta” simpukoista hän ei pidä. Ne maistuvat hänen mielestään mudalle.
Modigilla ei ole vielä avustajia: "Kyllä tässä aika pihalla on"
Parlamentin työntekijä näyttää pohjapiirroksesta Silvia Modigille tämän työhuoneen sijainnin.
– Haluatko, että saatamme teidät perille?
– Ei kiitos, löydän se kyllä. Niinhän tien sitten oppii.
Parlamentin käytävät ovat sokkeloisia, mutta työhuone löytyy helposti. Modig on pärjännyt ensimmäiset viikot tietokoneella ja kännykällä, ilman avustajia.
– Kyllä tässä aika pihalla on. Tajusin ajat sitten, että pitää uskaltaa esittää tyhmiä kysymyksiä. Onneksi meidän ryhmässä kaikki auttavat kaikkia.
Kesäloma tulee tarpeeseen Silvia Modigille. Hän on tehnyt tänä vuonna eduskunta- ja eurovaalikampanjat normaalien töiden ohessa.Esa Syväkuru / YLEISRADIO
Modig valittiin parlamenttiin vasemmistoliiton listoilta. Brysselissä hän edustaa GUE/NGL-vasemmistoryhmää.
Modigin mukaan EU:ssa on oma salakielensä. Kaikille asioille on omat lyhenteensä.
– Kadun tosi paljon niitä hetkiä, kun olen valittanut Suomen eduskunnan byrokratiasta. Se ei ole mitään tähän verrattuna. Harvaa asiaa pystyy hoitamaan yhdellä luukulla.
Modig putosi keväällä eduskunnasta, mikä oli hänelle raskas pettymys. Hän kokosi nopeasti itsensä ja rakensi menestyksekkään eurovaalikampanjan.
Modig teki ennen poliitikon uraa pitkään pätkätöitä. Nyt edessä on viiden vuoden pesti Brysselissä. Se on iso muutos, joka ei onnistuisi ilman läheisten tukea ja mukautumista. He joutuvat mitoittamaan aikataulujaan Modigin tekemisten mukaan.
– Se on haaste perhe-elämälle, mutta onneksi puolisoni on niin mahtava, että me varmasti onnistumme tässä. Minä pääsen viikonloppuisin Suomeen, ja hän voi tehdä etätöitä ja tulla joskus tänne. Siinä se jotenkin lutviutuu, Modig hymyilee.
Monet suomalaisministerit ovat vierailleet kesällä Brysselissä kertomassa puheenjohtajamaa Suomen tavoitteista. Samalla on tavattu meppejä. Kuvassa vasemmalta sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.), europarlamentaarikot Silvia Modig (GUE/NGL, vas.) ja Elsi Katainen (Renew Europe, kesk.) sekä työministeri Timo Harakka (sd.)Esa Syväkuru / YLEISRADIO
Elämä Brysselissä pyörii helposti työn ympärillä, mutta Modig uskoo, että jonkinlainen sosiaalinen elämäkin lopulta muodostuu.
Hän ei ole vielä oikein ehtinyt tutustua kaupunkiin, mutta yksi vierailukohde on jo tiedossa.
– Mikä Tintti-kirja se on, missä hän löytää kirpputorilta laivan ja sen sisältä pienen rullakäärön, josta tarina lähtee liikkeelle. Se kirppis on oikeasti täällä Brysselissä.
Hakkarainen pelkää Euroopan romahdusta: "Tämä muuttuu Afrikaksi ja Lähi-idäksi"
Teuvo Hakkarainen ei löydä EU:sta mitään hyvää sanottavaa. Suomalaisia hän pitää EU:ssa vieraskoreina muille kumartelijoina.
– Me olemme maksajia ja nöyristelijöitä, sellainen huutolaispoika. Emme pidä puoliamme.
Parlamentin pääaukiolla näkyy eri jäsenmaiden kielillä kirjoitettuja julisteita, joissa vaalitaan yhtenäistä Eurooppaa.
Hakkaraista sapettaa, koska Suomen julisteen teksti on englanniksi.
– Näin hyvin Suomi pitää omiensa puolta. Meillä on oma kulttuuri, kieli ja lippu. Niitä ei kunnioiteta täällä yhtään. Minä en orjana pokkuroi EU:ta, minä kumarran Suomelle.
Teuvo Hakkarainen sanoo eroavansa monista muista mepeistä siinä, että että hän ei esitä roolia, vaan on oma itsensä ja puhuu suoraan.Esa Syväkuru / YLEISRADIO
Mutta miksi Hakkarainen on Brysselissä? Mitä hän täällä ajaa?
Hakkarainen haluaa estää maaseudun tyhjenemisen. Hän haluaa Suomelle itsenäisen maatalouspolitiikan, koska “suomalaiset ovat itse maataloutensa parhaita asiantuntijoita”.
– Täällä (Keski-Euroopassa) on pitkä kasvukausi. Ei ole routaa, pakkasta eikä pitkää talvea niin kuin meillä. Tuskin nämä ranskalaiset täällä, jotka suurimmaksi osaksi ne säännökset tekevät, ymmärtävät meidän alueesta yhtään mitään.
Hakkaraisen mielestä Euroopalla on kohtalon hetket. Rajat pitäisi sulkea turvapaikanhakijoilta, jotka “yrittävät tulla nauttimaan meidän vauraudesta”.
Hän uskoo, että Eurooppa romahtaa 10–15 vuodessa, jos “suunta ei muutu”.
– Tämä muuttuu pikkuhiljaa Afrikaksi ja Lähi-idäksi. Säännöt ovat sellaiset ja touhu sellaista. Sitä ei kukaan halua. Jos Eurooppa halutaan pitää eurooppalaisena, täällä on sitten eurooppalaiset säännöt.
Mitä tarkoitat eurooppalaisilla ja muilla säännöillä?
Hakkarainen viittaa muslimivoittoiseen Brysselin Molenbeekin kaupunginosaan.
– Sinne jos menisi pride-kulkue vaatimaan sukupuolineutraaliutta, niin onnistuisiko se? Minä luulen, että sieltä tulisi lähtö. Vaikka ollaan Euroopassa.
Hakkarainen uskoo, että muslimien määrä Suomessa ohittaa kantasuomalaiset tulevaisuudessa.
Mihin perustat tämän? Suomen väestöstä kaikkia ulkomaalaisia on muutama prosentti.
– Esimerkiksi afganistanilaiset ja somalialaiset lisääntyvät huomattavasti suomalaisia enemmän.
Onko muslimien määrä ongelma?
– Ei, jos kunnioitetaan suomalaisia sääntöjä. Iranissakin sai aikoinaan liikkua ilman huivia, mutta sitten se kiellettiin.
Naureskelua ja pään pyörittelyä Hakkaraisen ilmastopuheelle
EU-parlamentin ympäristövaliokunnassa on alkamassa istunto. Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) on saapunut paikalle esittelemään puheenjohtajamaa Suomen kunnianhimoisia ilmastotavoitteita.
“Oma koira puree”, kun Hakkarainen saa puheenvuoron.
– Aurinko on se kohtalon kysymys, joka pitkälti määrittelee elämän maapallolla niin lyhyissä kuin pitkissä jaksoissa. Ihmisen vaikutus on edelleen vähäinen. Valitettavasti virallinen ilmastohulluuden ilmapiiri elää ja voi hyvin.
Vihreiden ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (kolmas oikealta puhujakorokkeella) kertoi parlamentin ympäristövaliokunnalle Suomen ilmastotavoitteista. Hän oikoi myös Teuvo Hakkaraisen näkemyksiä ihmisten roolista ilmastonmuutoksessa.Esa Syväkuru / YLEISRADIO
Puhe herättää valiokunnassa ihmetystä: monet naureskelevat ja pyörittelevät päätään. Jopa Hakkaraisen oman ryhmän jäsenet kääntyilevät ja kohottelevat kulmakarvojaan.
Samassa valiokunnassa istuva Silvia Modig pitää puheenvuoron. Hän osoittaa sanansa Hakkaraiselle tuohtuneen näköisenä.
– Tässä ei ole kyse mistään ilmastohulluudesta, vaan valitettavasta tosiasiasta, jolle löytyy tieteellistä näyttöä, Modig napauttaa.
"Uskomatonta, että vielä löytyy ilmastonmuutoksen kieltäviä ihmisiä"
Ilmastoasiat ovat lähimpänä Modigin sydäntä ihmisoikeuksien ohella. Hän sanoo, että aika alkaa loppua ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa. Seuraavat viisi vuotta ovat kirjaimellisesti elintärkeitä.
– On uskomatonta, että vielä löytyy ihmisiä, jotka kieltävät täysin ilmastonmuutoksen.
Modigin mukaan osa ihmisistä vastustaa ilmastotalkoisiin osallistumista, koska he uskovat, että heitä syyllistetään.
– He voivat kokea, että miksi minun pitää yhtäkkiä tehdä kaikki ratkaisut. Se näkyy lompakossa, ruokalautasella ja kesälomissa.
Silvia Modigin mukaan EU-maat odottavat Suomelta esimerkin näyttämistä ilmastoasioissa. – Monet sanovat, että te kyllä hoidatte tämän.Esa Syväkuru / YLEISRADIO
Suomi ajaa EU:n hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Tästä ei ole päästy jäsenmaiden kesken yhteisymmärrykseen. Modigin mukaan sen onnistuminen olisi “tosi kova juttu”.
Hän sanoo, että sitä ennen pitää olla välitavoitteita. Kymmenien vuosien päähän ajattelu voi tuntua kaukaiselta.
– Hirveän paljon puhutaan prosenteista ja vuosiluvuista, mutta vähemmän käytännön keinoista.
Ilmastonmuutosta pitää Modigin mielestä ratkoa sosiaalisesti oikeudenmukaisesti, jotta saadaan kansalaisten hyväksyntä. Tiettyjä maita, ihmisryhmiä tai tuloluokkia ei saa kurittaa epäreilusti.
– EU:ssa on maita, joissa suurin osa energiasta tuotetaan kivihiilellä ja maita, joissa uusiutuvien käytössä ollaan pitkällä. Osalla on edessä enemmän duunia ja vaikeampia päätöksiä.
Modigin mukaan takamatkalta lähteviä maita ja alueita voitaisiin tukea eri tavoin.
– Kun Espanja päätti ajaa alas hiiliteollisuuttaan, siellä luotiin satojen miljoonien rahasto, josta tuettiin muutosalueita. Ihmiset voivat kouluttautua uudelleen ja yritykset saada pääomaa, jolla vaihtaa liiketoiminnan painopistettä.
Uusi EU-parlamentti kokoontui ensimmäisen kerran heinäkuun alussa. Työt pääsevät kunnolla vauhtiin lomien jälkeen syyskuussa.Esa Syväkuru / YLEISRADIO
Iso kysymys hänestä on, miten saada yritykset mukaan ilmastotalkoisiin.
– Jos aiemmin menin juttelemaan EK:n kanssa ilmastoasioista, ne nauroivat mulle ainakin selän takana. Nykyisin me kaikki olemme sitä mieltä, että tämä on se oikea tulevaisuuden suunta.
Hänen mielestään kiertotalous on tulevaisuuden menestysresepti. Kiertotaloudessa materiaalit ja tuotteet pidetään käytössä mahdollisimman pitkään.
– Yritykset, jotka lähtevät nyt kiertotalouteen mukaan, ovat tulevaisuuden suuria voittajia. Tämä on Suomessa jo laajasti ymmärretty.
Modigin mukaan monet EU-maat näkevät Suomen ilmastoasioissa edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä. Odotukset ovat suuret.
"Jos Etna purkautuu, niin muuraammeko me sen tulivuoren umpeen?"
Brysselissä on paahtava päivä. Lämpömittari näyttää lähes 40 astetta. Kadulla kävellessä käsivarteen ilmestyy hikinoro.
EU-kortteleiden ravintoloiden terassit täyttyvät lounasaikaan tyylikkäästi pukeutuvista ihmisistä, jotka ovat paenneet kuumuutta isojen aurinkovarjojen alle. Tarjoilijat kantavat pöytiin pieniä kylmiä oluita. Moni on taittanut puvuntakkinsa viereiselle tuolille.
Brysselissä oli heinäkuun lopussa erittäin kuuma. Teuvo Hakkaraisen mielestä maapallon lämpeneminen ei ole ihmisten syytä. Esa Syväkuru / YLEISRADIO
Teuvo Hakkaraisella farkkutakki on tuttuun tapaan päällä. Hän juo parlamentin edessä kahvia ja osoittaa kohti sinistä taivasta.
– Siellä on taivaalla aurinko ja sitten on taivaan isäkin, joka säätää ilmat. Jos vaikka Etna purkautuu, niin muuraammeko me sen tulivuoren umpeen ja rupeamme puhaltelemaan kylmää ilmaa?
Tiedemaailmassa on aika lailla yksimielisyys siitä, että ilmastonmuutos nopeutuu jatkuvasti ihmisten toimien seurauksena. Uskotko tähän?
– Tiedemaailma on sellainen, että se elää omaa elämäänsä ja me eletään täällä maapallolla omaa elämäämme. Tiede muuttuu yllättäen. Jos seuraavaksi alkaa tulla jääkausi, niin tiede sanoo, että tämäkin on ihmisten syytä.
Maailmassa 20 lämpimintä vuotta on nähty viimeksi kuluneiden 22 vuoden aikana. Huolestuttaako tämä?
– Ei. Ilmasto on muuttunut, mutta se ei ole ihmisten aikaansaamaa.
– Kaikki laitetaan suomalaisten syyksi, mitä maapallolla tapahtuu. Väestö kasvaa kehittyvissä maissa räjähdysmäisesti. Jos ilmastonmuutos johtuu ihmisestä, niin siellähän se syy on. Me (suomalaiset) elämme ihan normaalia elämää.
Voisiko Suomi näyttää esimerkkiä isommille saastuttajamaille, miten päästöjä pitäisi vähentää ja millaista teknologiaa käyttää?
– Täälläkin jos menee kadulle ja sanoo, että olen Suomesta, niin kuinka moni tietää sen? Me olemme jo näyttäneet esimerkkiä muille, mutta otetaanko se huomioon? Tuskin.
Hakkaraisen suupielet vääntyvät lyhyeen virnistykseen. Näin on päättynyt matkan aikana suuri osa hänen vastauksistaan.
Suomalaisista 87 prosenttia aikoo tulevaisuudessa kierrättää ja lajitella jätteitä ja tavaroita omana ilmastotekonaan, selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Siinä selvitettiin suhtautumista ilmastonmuutosta hillitseviin tekoihin.
Kaksi kolmesta aikoo myös tinkiä kulutuksestaan. 55 prosenttia suunnittelee lomailua kotioloissa matkustamisen sijaan. Lähes puolet, 47 prosenttia aikoo rajoittaa lentomatkustamista ilmastosyistä. Kaksi viidestä ei näe tähän syytä.
49 prosenttia ei aio vähentää lihan syöntiä, mutta 54 prosenttia on valmis lisäämään tai suosimaan kasvisruokailua.
Vähiten omakseen suomalaiset kokevat rahan lahjoittamisen ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä päästöjen hyvittämisen vapaaehtoisilla maksuilla. Yli puolet vastaajista ilmoitti, ettei ole valmis näihin toimiin.
Kantar TNS:n tekemään tutkimukseen haastateltiin kesäkuussa hieman yli tuhat 18-79-vuotiasta suomalaista.
Supo tekee paljon turvallisuusselvityksiä rekrytointitilanteita varten
Ulosotto, rattijuopumus, huumeiden käyttö tai pahoinpitely voivat vaikuttaa työpaikan saantiin. Supo tekee vuosittain kymmeniä tuhansia turvallisuusselvityksiä rekrytointiprosesseja varten. Supon ylitarkastajan Pekka Ahon mukaan kertaluonteinen rikos, joka on tehty joko vuosia sitten tai alaikäisenä, voidaan joissakin tapauksissa jättää ilmoittamatta työnantajalle.
Katri Kulmuni Ylen haastattelussa: Puoluetta ei johda tällä hetkellä kukaan
Katri Kulmunin mukaan keskusta on nyt vaikeassa tilanteessa.Laura Hyyti / Yle
Yle julkaisee henkilökuvat keskustan johtoon pyrkivistä poliitikoista. Tänä viikonloppuna on vuorossa elinkeinoministeri, toisen kauden kansanedustaja Katri Kulmuni. Hänen mukaansa keskusta on nyt vaikeassa tilanteessa, sillä puoluetta ei johda kukaan. Keskustaa on vaivannut pitkään puhumattomuuden kulttuuri, hän sanoo.
Saksa heräsi uuteen todellisuuteen poliitikkomurhan jälkeen
Anne Helm on yksi saksalaispoliitikoista, jotka olivat äärioikeistolaiseksi paljastuneen Saksan puolustusvoimien luutnantin tappolistalla.Uwe Tautenhahn
Saksa järkyttyi, kun Kasselin kaupungissa vaikuttanut paikallispoliitikko Walter Lübcke tapettiin kesäkuun alussa kotinsa terassille. Murhasta epäillään paikallista miestä, joka on ollut tunnettu hahmo äärioikeistopiireissä. Ylen tapaamat saksalaispoliitikot kertovat ehtineensä jo tottua vihapostiin ja solvauksiin, mutta nyt väkivallan uhka on heidän mukaansa todellinen.
Rantarakentaminen kuumentaa tunteita tuhansien järvien Suomessa
Nokian valtuusto päätti vuonna 2014, että Viinikanniemestä tulee asuinalue, mutta asemakaavan laadinta on venähtänyt.Matias Väänänen / Yle
Pirkanmaalla naapurikunnat kulkevat rantojen käytössä vastakkaisiin suuntiin. Nokialla kiistellään siitä, pitäisikö hyvällä paikalla sijaitseva leirintäalue myydä omarantaisina tontteina eniten tarjoaville. Pirkkala taas lunasti pitkän riidan päätteeksi isolla rahalla rantapihoja yleiseksi puistoksi. Kysyimme asiantuntijoilta, kumpi on nykypäivää.
Lauantaina paistatellaan auringossa
Lauantain sääkartta on aurinkoinen.Ilmatieteen laitos
Sää jatkuu lauantaina varsin aurinkoisena ja lämpimänä. Idässä ja pohjoisessa voi tulla yksittäisiä sadekuuroja. Lauantai-iltana tai viimeistään sunnuntaiyönä lännestä alkaa kuitenkin levitä Suomeen sateita. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.
Voimakas taifuuni Lekima iski aikaisin lauantaina Kiinan itärannikolle. Kiinan valtion median mukaan yli miljoona ihmistä on evakuoitu kodeistaan.
Trooppinen hirmumyrsky toi mukanaan kaatosateita ja kovia tuulia, jotka katkoivat sähköjä ja kaatoivat tuhansia puita.
Kiinalaisen uutistoimisto Xinhuan mukaan hirmumyrsky rantautui Wenglingin kaupunkiin aamuyöllä. Kovimpien tuulenpuuskien nopeudeksi on mitattu 52 metriä sekunnissa.
Itärannikon maakunnissa noin 36 000 palomiestä on valmiudessa pelastustöihin. Aamulla kello seitsemään mennessä paikallista aikaa palomiehet olivat pelastaneet noin 160 ihmistä myrskyn aiheuttamien tuhojen keskeltä.
Taifuunin odotetaan liikkuvan itärannikkoa pitkin pohjoiseen kohti Shanghaita, jossa yli 110 000 ihmistä on siirretty suojiin.
Viranomaiset ovat varoittaneet, että myrskyn tuomat rankkasateet voivat aiheuttaa tulvia ja maanvyörymiä.
Pelkästään Zhejiangin maakunnassa lähes 300 lentoa on peruttu. Myös juna- ja lauttaliikenne on keskeytetty varotoimena.
Lekima-taifuuni kulki perjantaina Taiwanin pohjoiskärjen ohi. Taiwanissa yhdeksän ihmistä loukkaantui, yli 500 lentoa peruttiin ja tuhannet kotitaloudet jäivät ilman sähköä myrskyn takia.
Britannian bruttokansantuote supistui toisella vuosineljänneksellä 0,2 prosenttia edellisen neljänneksen tasolta, kertoi maan tilastovirasto perjantaina.
Britannian talous supistui ensi kertaa sitten vuoden 2012 lopun. Kansantuotteen kehitystä painoivat etenkin valmistavan teollisuuden ja rakentamisen heikkous.
Samalla brittitaloutta rasittavat maan EU-eroon liittyvä epävarmuus sekä heikentyvä kansainvälinen taloussuhdanne.
Uudet talousluvut lisäävät pelkoja Britannian ajautumisesta taantumaan. Vakiintuneen määritelmän mukaan kansantalous on taantumassa, kun bkt supistuu kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä.
Vuoden alussa eli tammi-maaliskuussa Britannian talous kasvoi 0,5 prosenttia aiemmasta neljänneksestä.
Rantarakentaminen on hyvin haluttua, tietää yhdyskuntasuunnittelun professori Juho Rajaniemi Tampereen yliopistosta.
– Meressä ja järvessä on jotakin rauhoittavaa, jota halutaan katsella. Tämä ei ole pelkästään suomalainen ilmiö. Näköala vesistöön on monen ihmisen unelma.
Innosta päästä asumaan liplattavan veden äärelle kertoo sekin, että Tampereen naapurikaupungin Nokian suunnitelma kaavoittaa omarantaisia tontteja nelisen kilometriä keskustasta on saanut puhelimet pirisemään. Ostajia olisi.
Nokia haluaa myyntituloja, lähiasukas säilyttää maiseman
Nokian Viinikanniemi sijaitsee noin neljä kilometriä Nokian keskustasta. Kapean kannaksen päässä oleva niemi on kuin saari, ja se on ollut jo vuosikymmeniä leirintäalueena.
Viimeisin kaavaluonnos Viinikanniemestä oli kuntalaisten nähtävillä viime vuonna. Matias Väänänen / Yle
Nokian valtuusto päätti vuonna 2014, että Viinikanniemestä tulee asuinalue. Kaupunki aikoo myydä omarantaisia omakotitontteja eniten maksaville. Kaavaluonnos (kaavakartta Nokian kaupungin sivuilla) sallisi saunat ihan rantaviivassa. Kaikille yhteinen rantapolku olisi haave vain.
– Yleensä tällaisia reitistöjä pyritään jättämään rantaan, mutta tässä tapauksessa, koska on jo voimassa oleva rakentamisen salliva kaava, jota muutetaan, niin ei olla nähty tarpeelliseksi sellaista kateuspolkua, tai mikä se sitten nimeltään onkaan, jättää tähän rantaan, kertoo hiljattain Nokian maankäyttöjohtajana aloittanut Kari Stenlund.
Asemakaavan laadinta Viinikaniemeen on venähtänyt. Leirintäalueen yrittäjä on saanut jatkoa vuokrasopimukseensa aina vain vuoden kerrallaan.
– Mehän sen kuulemme, ei suinkaan kaupunki, miten asiakkaat valittavat. Todella vaikeaa on, yrittäjä Jukka Miettinen sanoo.
Leirintäalueen vuokrasopimus päättyy vuoden vaihteessa. Jukka Miettinen haluaisi jatkaa yrittäjänä ja investoida uusiin rakennuksiin. Nyt moni paikka on vähän rempallaan.Matias Väänänen / Yle
Nyt odotellaan uusimman luontoselvityksen tuloksia. Uusi kaavaehdotus saataneen kuntalaisten nähtäväksi syksyllä. Valtuusto pääsee päättämään asemakaavasta aikaisintaan ensi vuonna.
Nokialla kerätään nimiä sen puolesta, että Viinikanniemi säilyisi leirintäalueena. Kuntalaisaloitteen laatineen Marjo Vuorelan mielestä alueen muuttaminen tehokkaasti rakennetuksi pientaloalueeksi rantasaunoineen tuhoaisi turmeltumattoman luonnonmaiseman koko Sotkanvirran alueelta sekä Liukuslahden kaikilta rannoilta katsottuna.
– Maisemalliset ja luonnonsuojelulliset asiat on se ykkönen. Kaavaluonnos ei vastaa meidän tämän päivän rantarakentamisen määräyksiä millään muotoa. Ranta on suojeltava.
Marjo Vuorela vastustaa Viinikanniemen kaavaluonnosta, vaikka uskoo, että se nostaisi myös hänen tonttinsa hintaa. "Henkilökohtaisesti se sataa mun laariin, koska asun omatonttisessa omakotitalossa lahden toisella puolella." Matias Väänänen / Yle
– Kunnan tehtävä ei ole palvella elinkeinoelämää vaan kuntalaisiaan. Tässä on kyseessä suora tulonsiirto elinkeinoelämälle ja keinotekoinen maan hinnan kasvattaminen kilpailutuksella. Tuntuu hyvin kohtuuttomalta kaikkia muita kuntalaisia ajatellen.
Kuntalaisaloitteeseen on kertynyt tähän mennessä yli 400 nimeä, joista noin 300 on kunnan asukkaita.
Lue lisää Nokian Viinikanniemen kaavoitusprosessista:
Suomessa riittää rantaa. Rannoistamme ehkä vain 10–15 prosenttia on rakennettua ympäristöä.
Tosin hyvällä paikalla sijaitsevia rantoja, joille ylipäätään on mahdollista ja järkevää rakentaa, on kuitenkin melko vähän, professori Juho Rajaniemi sanoo.
– Monissa isommissa kaupungeissa on vapautunut ja vapautuu muusta käytöstä rantoja, joihin halutaan muuttaa asumaan.
Esimerkkinä näistä asumiseen asemakaavoitettavista kohteista Rajaniemi nostaa esiin Helsingin Kalasataman ja Tampereen keskustan tuntumassa sijaitsevan Viinikanlahden, jossa vielä nyt toimii jonkin aikaa jätevedenpuhdistuslaitos.
Pienemmissä paikoissa rannan virkistyskäyttö ja toisaalta tonttien myynnistä saatavat tulot ovat poliittisessa harkinnassa vastakkain. Juho Rajaniemi
Suurissa kaupungeissa kaavoittajat jättävät usein rantaviivan julkiseen käyttöön esimerkiksi puistoiksi, leikkikentiksi ja yleisiksi uimarannoiksi.
– Sen sijaan pienemmissä paikoissa rannan virkistyskäyttö ja toisaalta tonttien myynnistä saatavat tulot ovat poliittisessa harkinnassa vastakkain, Rajaniemi sanoo.
Maankäyttöpolitiikka vaihtelee paljon kunnittain. Rajaniemen havainnon mukaan keskuskaupunkien ja niitä ympäröivien kuntien käytännöissä on eroja sen mukaan, miten paljon rannoille kohdistuu virkistystoiveita.
Omarantaisista tonteista kunta saa selvästi suuremmat tulot kuin ei-omarantaisista, ja tämä kutkuttaa myös Nokian kaupungin päättäjiä.
Viinikanniemen arvoksi arvioitiin vuonna 2014 noin 4 miljoonaa euroa. Maankäyttöjohtaja Kari Stenlund arvelee, että Nokia saattaisi saada tonttien tarjouskilpailusta enemmänkin.Matias Väänänen / Yle
Tampereen kaksi naapurikuntaa Nokia ja Pirkkala näyttäisivät menevän rantojen käytössä poliittisesti eri suuntiin.
Samoihin aikoihin, kun Nokia käynnisti omarantaisten omakotitonttien kaavoituksen, naapurikunta Pirkkala aloitti Niemenmaan vajaan hehtaarin rantakaistaleen lunastuksen vuonna 2013.
Asukkaat saivat kunnalta kesän alussa kirjeen, jossa heille annettiin kuukausi aikaa tyhjentää ranta irtaimistosta ja luovuttaa rantasaunojen avaimet. Ville Hakonen / Yle
– Keskustan kehittäminen on riippuvainen siitä, että meillä on riittävät virkistysalueet, kaavoitusjohtaja Matti Jääskeläinen perustelee suuria tunteita herättänyttä lunastusta.
Rantarakentamisessa Pirkkalan esikuvina on kaavoitusjohtaja Jääskeläisen mukaan mm. Tampere, Jyväskylä ja Lahti. Kunta ei ole kaavoittanut enää ainakaan kymmeneen vuoteen rantaan rajoittuvia rakennuspaikkoja.
Ihan keskustan tuntumassa sijaitseva Niemenmaan ranta kaavoitettiin puistoksi alun perin jo 1980-luvulla. Asemakaavassa kaistale on ajateltu yhteydeksi Virkaniemen ulkoilualueelle.
Tänä syksynä Pirkkalan kunta pääsee vihdoin aloittamaan Niemenmaan rantapuiston ja -reitin suunnittelun. Kunta lunasti hehtaarin rantakaistan tontinomistajilta noin kahdella miljoonalla eurolla pitkän kiistan jälkeen.
Oikeustaistelu korvauksista päättyi korkeimman oikeuden päätökseen toukokuun lopulla. Asukkaille annettiin kuukausi aikaa siirtää henkilökohtainen omaisuus pois ja luovuttaa neljän rantasaunan avaimet. Vasta yksi avain on palautettu.
Niemenmaan rannan lunastus on herättänyt suuria tunteita Pirkkalassa. Kunnan pormestari Marko Jarva sanoo, että kunta neuvottelee nyt asukkaiden kanssa mahdollisimman sujuvasta tavasta edetä. Asiaa on tarkoitus käsitellä kunnanhallituksessa reilun viikon kuluttua.
Tampereen yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professori Juho Rajaniemi ei halua ottaa kantaa yksittäisiin kaavahankkeisiin. Omarantaiset vakituiseen asumiseen tarkoitetut tontit ovat hänen mielestään hyvinkin tätä päivää, koska niitä kaavoitetaan paljon.
– Kaavoista päättävät valtuustot ovat tässä suhteessa poliittisilta näkemyksiltään hyvin erilaisia. Haluaisin uskoa, että päättäjät ovat ymmärtäneet, että keskustojen lähellä on varsin rajallisesti sellaisia ranta-alueita, jotka on helppo ottaa asuinkäyttöön. Kun mennään kauemmas keskustoista, päätös on tehtävä tapauskohtaisesti.
Suomen ympäristökeskuksesta kerrotaan, että täsmällisiä tilastotietoa ei ole saatavissa siitä, minkä verran kunnat piirtävät kaavakarttoihinsa rantaan rajoittuvia rakennuspaikkoja vakituiselle asutukselle. Viime vuosina hyväksytyissä ranta-asemakaavoissa niitä on runsaasti, mutta luku ei kerro koko totuutta. Rantarakentamista kun säädellään monilla muillakin kaavoilla ja mm. poikkeusluvilla.
Yhdyskuntatekniikan päällikkö Paavo Taipale Kuntaliitosta sanoo, että erityisesti suurissa kaupungeissa omarantaiset omakotitontit ovat harvinaisuus.
– Kyllä se valtavirtaa on, että kasvukeskuksissa rannat pyritään jättämään yleiseen käyttöön.
Elinkeinoministerin työhuoneen ikkunoista voi nähdä Uspenskin katedraalin Helsingin Katajanokalla. Ja auringossa paistattelevat, Kanavarantaan ankkuroidut veneet.
Jos ministereiden työhuoneita vertailee, Katri Kulmuni (kesk.), 31, uskoo olevansa onnekas. Harvalla kollegalla on yhtä kaunis maisema ihasteltavanaan.
Tällä kaudella kenenkään keskustalaisen ei pitänyt päätyä näihin huoneisiin. Tai niin uskottiin.
Kulmuni oli yksi heistä, jotka vankimmin puhuivat eduskuntaryhmän kokouksissa oppositioon jäämisen puolesta. Voittajien olisi nyt kannettava vastuuta.
– Mutta nämä ovat yllätyksellisiä asioita, hän sanoo.
Yhtäkkiä tuore toisen kauden kansanedustaja oli myös elinkeinoministeri.
Kesäkuisessa uutiskuvassa Kulmuni näyttää hämmentyneeltä, kun hänet keskustan puolue-elinten yhteiskokouksessa kukitetaan.
– Joka aamu minulla on kiitollinen olo siitä, että saan tulla palvelemaan isänmaata tällaiseen tehtävään.
Katri Kulmuni käynnisti puheenjohtajakampanjansa elokuun 2. päivänä Helsingissä. Kampanjan teemana on toivo.Markku Ulander / Lehtikuva
Yleensä Katri Kulmunista muistetaan kertoa, että hän on Paavo Väyrysen löytö.
Se vähän naurattaa ministeriä. Tavallaan se on totta: vajaa kymmenen vuotta sitten Väyrynen soitti hänelle ja pyysi ulkomaankauppaministerin avustajaksi.
– Moni meistä on ollut Paavon avustaja. Esko Aho, Annika Saarikko, Anu Vehviläinen, Kulmuni luettelee.
Reilun puolen vuoden pesti päättyi kevään 2011 eduskuntavaaleihin, joissa myös Kulmuni päätti kokeilla kannatustaan.
Vaalirahakohussa ryvettynyt keskusta kärsi historiallisen tappion ja suuntasi oppositioon. Kulmuni sai kuitenkin yllättyä.
Lapin vaalipiirissä keskusta hävitti yli 10 prosenttiyksikköä kannatuksestaan, mutta tuolloin 23-vuotias Kulmuni jäi vain 300 äänen päähän kansanedustajan paikasta.
Neljä vuotta myöhemmin myös moni Lapin ulkopuolella kiinnostui. Kuka on tämä tuore keskustan kansanedustaja, joka sai kirkkaasti yli 9 000 ääntä ja nousi ääniharavana eduskuntaan, ohittaen jopa itsensä Paavo Väyrysen?
– Sama epätoivo, joka vaivaa keskustaa puolueena, vaivaa myös monia suomalaisia, Katri Kulmuni uskoo.Laura Hyyti / Yle
Torniosta kotoisin oleva Kulmuni syntyi poliittisesti aktiiviseen perheeseen. Isä oli mukana keskustan paikallisyhdistyksessä, kotona pidettiin tupailtoja.
Kyllä Kulmuni silti kertoo harkinneensa muitakin puolueita. Sdp ja kokoomus karsiutuivat heti pois, sillä ne olivat ”keskittämispuolueita”. Vasemmistoliitto taas ei tarjonnut sopivaa yrittäjähenkisyyttä. Niinpä Kulmuni liittyi keskustan jäseneksi 18-vuotiaana.
Nyt hänen puolueensa on ahdingossa. Hallinto kyllä rullaa ja asiat hoidetaan. Mutta puoluetta ei johda kukaan.
Se näkyy oireiluna. Puolueväki kokee tilanteen epäselvänä, riidat ja konfliktit kärjistyvät. Keskustalaisten ei ole hyvä olla. Kannatus on ollut jo pitkään alle 15 prosentin.
– Ehkä meillä on ollut pidemmän aikaa sellainen puhumattomuuden kulttuuri, Kulmuni sanoo.
– Jossain vaiheessa isoista jännitteistä tuli taakka ja rasite. Eikä tämä ole vain viimeisten vuosien, vaan koko 2000-luvun ongelma.
Sen hän haluaisi muuttaa. Siksi Kulmuni ilmoitti kesäkuussa tavoittelevansa puolueen puheenjohtajan paikkaa. Viikko sitten hän kertoi kampanjoivansa toivon puolesta.
Siitä tulee mieleen kokoomuksen vanhat ”toivotalkoot” yli kymmenen vuotta sitten. Ja Barack ObamanHope-kampanja.
– Sama epätoivo, joka vaivaa keskustaa, vaivaa myös monia suomalaisia, Kulmuni selittää.
– Meillä on paljon huolia ja murheita erilaisista asioista. Toisia ahdistaa ilmastonmuutos, jotkut pelottelevat maahanmuutolla. Mutta keskustan pitäisi luoda ihmisille toivoa ja tarjota ratkaisuja. Ei kaikki ole niin toivotonta kuin miltä näyttää.
Kulmuni ajattelee, ettei aluepolitiikassa ole kyse vain maaseudusta tai harvaanasutuista alueista. Helsingissä vuokrat nousevat ja päiväkodit saattavat olla yllättävän kaukana kotoa.
Lukion jälkeen Kulmuni haki ja pääsi Lapin yliopistoon opiskelemaan kansainvälisiä suhteita. Myös Helsingin yliopistoa hän harkitsi, mutta Rovaniemellä tunnelma tuntui paremmalta.
Kuten moni poliitikko, myös Kulmuni toimi opiskelijapolitiikassa. Keskustanuorissa ja ylioppilaskunnassa hän koki, että maakuntien korkeakoulut ovat toisinaan uhattuina.
Toivon lisäksi Kulmuni haluaakin kampanjoida kotiseutujen puolesta.
Tarkoittaako se samaa asiaa kuin perinteinen aluepolitiikka?
– Voi sitä siksikin kutsua.
Mutta Kulmuni ajattelee, ettei aluepolitiikassa ole kyse vain maaseudusta tai harvaanasutuista alueista. Helsingissä vuokrat nousevat ja päiväkodit saattavat olla yllättävän kaukana kotoa.
– Myös näiden kotiseutujen alueella epätasa-arvoa pitäisi pystyä kitkemään, hän sanoo.
– Että missä tahansa, missä ihminen asuu, täytyy olla hyvä lähiyhteisö. Se on se juttu, miksi keskusta on olemassa.
Aluepolitiikkaa pidetään keskustan leipälajina. Mutta entä jos se ei enää puhuttele kaupungistuvaa Suomea? Entä jos poliittinen polarisaatio rokottaa entisestään puolueita, jotka eivät osaa päättää, ovatko ne konservatiiveja vai liberaaleja?
– Eikö kaupungistuminen ole jatkunut 10 000 vuotta, ja ihmisillä on kuitenkin edelleen kotiseutuja? Kulmuni kysyy.
– Konservatiivit ja liberaalit ovat aina mahtuneet keskustaan, koska keskustalaisia yhdistää omaan lähiyhteisöön vaikuttaminen. Ihmiset saavat olla näistä kysymyksistä sitä mieltä kuin ovat.
Antti Rinteen (sd.) hallituksen ministerit ovat kiertäneet Suomen kirjastoja hallituksen kirjastokiertueella. Kulmuni vieraili Kemijärven kirjastossa 5. elokuuta 2019.Uula Kuvaja / Yle
Kulmuni kertoo kampanjalehdessään, että hän harkitsi myös vihreitä. Mutta se kariutui ”luontosuhteeseen”: Kulmunin mukaan hänelle luontosuhde on ”maaseudun ihmisen luontosuhde”, ei ”asfalttivihreiden romantisoitu ja tosielämälle vieras yhteys”.
Ja lapsuudesta on ikäviä muistoja kettutytöistä, jotka päästivät kotikylässä minkit irti.
Kulmuni korostaa haastattelussa, että keskustan vahvuus on sen kyky yhteistyöhön. Viime kaudella tultiin toimeen oikeiston kanssa, nyt tullaan toimeen vasemmiston ja vihreiden kanssa.
Tai niin ainakin sanotaan. Julkisuudessa keskusta ja vihreät näyttävät riitelevän keskenään. Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne saa soitella Kulmuninkin puoluetovereille, pyytää heitä rauhoittumaan.
– Ainahan pääministeri joutuu pitämään koko palettia kasassa. Kun on viisi puoluetta, niin kaikilla on omia painotuksia ja intressejä. Välillä kuohahtaa ja tunteet leiskahtaa, Kulmuni pohtii.
– Silloin voi muistuttaa, että me olemme kaikki kuitenkin yhdessä sovitun hallitusohjelman takana.
Kulmuni muistuttaa, että myös keskusta ja vihreät ovat tehneet aiemmin yhteistyötä, ihan onnistuneesti.
– Varmaan se jännite tulee siitä, että molempien logot on vihreitä. Minä ajattelen, että eihän vihreys ole mikään yksinoikeus kellekään. Meillä on vähän hankausta siitä, että millaisesta vihreydestä on kysymys.
Vihreyden laji mietityttää myös puolueen sisällä. Puolueen suhdetta ympäristöön olisi mietittävä tarkoin tulevina vuosina, moni puoluetoveri arvioi.
Puheenjohtajakisailu näyttää tasaiselta. Maaseudun Tulevaisuuden tuoreessa kyselyssä kansa suosii hieman enemmän Antti Kaikkosta, Puolueväelle tehdyistä kyselyistä ei nouse selvää suosikkia.
Keskusta on 2000-luvulla kerran aiemminkin kärsinyt historiallisen tappion ja pystynyt nousemaan. Kohtalon kysymys kuuluu, onnistuuko se toista kertaa.
Kulmuni ajattelee, että edellytykset ovat hyvät. Keskusta on hänen mukaansa suomalaisen politiikan tasapainottava voima, joka on onnistunut uudistumaan kerta toisensa jälkeen – kunhan se vain saa rivinsä suoriksi ja suuntansa selkeäksi.
Katri Kulmuni luottaa keskustaan, mutta hän onkin niin keskustalainen kuin olla ja voi. Voivatko ihmiset, jotka eivät ole samalla tavalla aatteeseen kasvaneita, samastua häneen?
– Minun tarinani on yksi kertomus keskustalaisuudesta, mutta mukaan mahtuu monia muitakin. Keskustassa on seinät leveällä ja katto korkealla, Kulmuni sanoo.
Voiko nuoruuden rattijuopumus estää työn saamisen yhteiskunnallisesti tärkeässä organisaatiossa? Riippuu siitä, millaista työtä on hakemassa ja kuinka kauan rattijuopumuksesta on aikaa.
Suojelupoliisi Supo tekee työnantajien pyynnöstä vuosittain noin 62 000 turvallisuusselvitystä työnhakijoista. Turvallisuusselvitys on osa rekrytointiprosessia, jos työtehtävä liittyy esimerkiksi valtion turvallisuuteen, maanpuolustukseen tai näitä palvelevan tietojärjestelmän tietoturvallisuuteen.
Kuka tahansa ei siis pääse asentamaan ikkunoita poliisitalon työmaalle, siivoamaan varuskunta-aluetta tai ulkoministeriöön virkamieheksi. Jos taustalla on rikosmerkintöjä tai ulosotto, voi työpaikka mennä sivu suun.
Turvallisuusselvityksessä Supo peilaa työnhakijan taustaa haettavaan työtehtävään. Jokainen tapaus punnitaan erikseen, sanoo Supon ylitarkastaja Pekka Aho.
– Jos valtioneuvosto hakee ministerin autonkuljettajalle turvallisuusselvitystä, ilmoittaisimme rattijuopumuksesta. Mutta jos ministeriö hakee sisäpihalle tehtävään remonttiin telineen pystyttäjää, rattijuopumuksella ei ole merkitystä, sanoo Aho.
Supo harkitsee aina tapauskohtaisesti, ilmoittaako se jotain työnhakijan taustasta työnantajalle. Lopullisen päätöksen palkkaamisesta tekee työnantaja, ei siis Supo.
Yle kysyi Supolta yleisistä merkinnöistä, jotka voisivat tulla esiin turvallisuusselvityksessä.
1. Luottotiedot, ulosotto tai petos
Luottotiedoilla, ulosottomerkinnällä ja talousrikoksilla on väliä, jos työtehtävässä henkilö saa käyttöoikeudet yrityksen tai viranomaisen rahaliikenteeseen tai pääsee käsiksi kaikkein arkaluontoisimpaan tietoon. Luotto- ja ulosottotiedot otetaan huomioon perusmuotoisessa ja laajassa turvallisuusselvityksessä, mutta ei suppeassa. Nyrkkisääntönä on, että neljä vuotta vanhempia ulosottomerkintöjä ei oteta huomioon.
2. Rattijuopumus
Jos työtehtävään kuuluu olennaisesti auton kuljettaminen, rattijuopumuksesta ilmoitetaan työnantajalle. Esimerkiksi remonttimiehen tai toimistotyöntekijän työtehtävää varten yksittäistä rattijuopumusta ei kuitenkaan välttämättä ilmoiteta.
3. Huumausaineiden käyttörikos
Supolla on huumausainerikoksiin tiukka linja: Lievätkin huumausainerikokset voidaan ilmoittaa työnantajalle. Poikkeuksena voi olla tapaukset, jossa huumausainerikos on ollut kertaluontoinen ja tapahtunut alaikäisenä. Supo noudattaa huumerikosten kohdalla Oikeusministeriön asettaman arviointikriteerilautakunnan suositusta.
4. Pahoinpitely
Jos haettava työpaikka on turvallisuusviranomaisessa, ilmoitetaan pahoinpitelytuomiosta hyvin todennäköisesti työnantajalle tai oppilaitokseen, esimerkiksi poliisikouluun tai poliisin virkaan hakiessa. Jos tilillä on useampi väkivaltarikos, lähtee siitä hyvin varmasti tieto rekrytoijalle.
10 vuotta vanhempia rötöksiä ei yleensä lasketa
Nyrkkisääntönä on, että yksi nuoruuden hairahdus ei vielä pilaa työuraa lopullisesti. Supon ylitarkastajan Pekka Ahon mukaan kertaluonteinen rikos, joka on tehty joko vuosia sitten tai alaikäisenä, voidaan joissakin tapauksissa jättää ilmoittamatta työnantajalle.
Turvallisuusselvityksessä otetaan pääsääntöisesti huomioon rikosmerkinnät kymmenen vuoden ja ulosotot neljän vuoden ajalta. Mitä tärkeämpiin tietoihin työntekijällä on pääsy, sitä tarkempaan seulaan hän joutuu.
Työnantajapuolella ollaan samoilla linjoilla: Senaatti-kiinteistöjen puolustuksen ja turvallisuuden toimialajohtaja Jari Panhelaisen mukaan yksittäinen merkintä ei vielä estä työpaikan saamista.
Senaatti-kiinteistöt on yksi Suomen suurimmista turvallisuusselvitysten tilaajista ja syy on selvä: se rakennuttaa ja ylläpitää muun muassa ministeriöiden, poliisin ja Puolustusvoimien kiinteistöjä. Senaattikiinteistöt tilaa vuosittain 10 000 turvallisuusselvitystä Supolta ja 4 000 Puolustusvoimilta.
Senaatti-kiinteistöllä työnhakija jätetään useimmiten palkkaamatta, jos merkinnöistä on havaittavissa esimerkiksi päihdeongelmaa tai toistuvia rikoksia.
– Voimassaolevat oikeudenkäynnit karsivat saman tien työnhakijan, sanoo Panhelainen.
Vastaan tulee myös kaikkein vakavimpia rikoksia
Useimpien työhakijoiden taustat ovat kunnossa. Viime vuonna Supo antoi noin 1 600 kirjallista ilmoitusta turvallisuusselvityksen tilanneille työnantajille, mikä on alle kolme prosenttia selvityksistä.
Turvallisuuselvityksestä on ilmoitettava jo työnhakuilmoituksessa, mikä saattaa karsia kaikkein rankimman taustan omaavat hakijat. Turvallisuusselvityksen tekemiseen tarvitaan aina etukäteen työnhakijan lupa.
Useimmiten turvallisuusselvityksessä tulee vastaan lieviä rötöksiä: ylinopeuksia, lieviä pahoinpitelyjä ja petoksia. Velkaantuminen näkyy siinä, että yhä useammalla työnhakijalla on ulosottomerkintöjä. Vastaan tulee myös kaikkein vakavimpia rikoksia.
– Välillä mietin, että miksi hakija antaa suostumuksen selvityksen tekemiseen, kun taustan perusteella on selvää, ettei hän tule saamaan työpaikkaa, sanoo Aho.
Aho korostaa, että turvallisuusselvityksessä ei pitäisi tulla vastaan mitään sellaista, mistä työnhakija ei itse olisi jo tietoinen.
Kaikkein tarkin syyni on laajassa turvallisuusselvityksessä, jossa myös lähimmäisten taustat ja kytkökset ulkomaille voidaan selvittää. Laaja turvallisuusselvitys vaaditaan esimerkiksi kaikkein korkeimpiin valtion virkoihin.
Turvallisuusajattelun korostuminen on tuontitavaraa ulkomailta, mutta silti pidän sitä hyödyllisenä. Se on selkeästi parantunut toiminnan turvallisuutta. Jari Panhelainen, Senaatti-kiinteistöt
Työntekijää valvotaan vielä työpaikan saamisen jälkeenkin, sillä vuonna 2017 otettiin käyttöön nuhteettomuusseuranta. Jos turvallisuusselvityksen läpikäynyt henkilö saa rikosmerkinnän, Supo saa siitä ilmoituksen rekisteriin ja saattaa ilmoittaa siitä työnantajalle. Seuranta on voimassa enintään viisi vuotta ja Supo tekee ilmoittamisen suhteen tapauskohtaista harkintaa.
Senaatti-kiinteistöjen toimialajohtajan Jari Panhelaisen mukaan työntekijöiden taustoihin alettiin kiinnittää Suomessa huomiota noin vuosikymmen sitten.
– Turvallisuusajattelun korostuminen on tuontitavaraa ulkomailta, mutta silti pidän sitä hyödyllisenä. Se on selkeästi parantunut toiminnan turvallisuutta, sanoo Panhelainen.
