Kesän 2018 helteet ja kuluvan kesän kuivuus ja kylmyys ovat tehneet rumaa jälkeä monen suomalaisen perinteisillä mustikka-apajille. Marjoja on tutuissa paikoissa vähän tai ei laisinkaan.
Luonnonvarakeskus ja 4H -järjestö seuraavat satoa eri puolilla Suomea sijaitsevien havaintoruudukoiden avulla. Niiden mukaan sato on jäämässä alle puoleen keskimääräisestä mustikkavuodesta.
Marjamäärä neliötä kohti on keskimääräin 34 kappaletta, kun normaalivuonna marjoja onnoin 80. Parhaina mustikkavuosina määrä on nelinkertainen nykyhetkeen nähden eli yli 140 marjaa neliöllä.
– Tuo 34 marjaakin kuulostaa minusta aika paljolta. On suuria perinteisiä alueita, jotka ovat aivan tyhjiä. Ja vähätkin marjat ovat pieniä, juvalainen Olavi Malmberg kuvailee.
Mustikat ovat tänä vuonna pieniä ja niitä on vähän.Petri Vironen / Yle
Malmberg on kokenut, hiljattain eläkkeelle jäänyt poimija, joka kulkee paljon metsässä koirien kanssa ja metsästysharrastuksen kautta.
– Paljon pitää liikkua ja paikat tuntea, mutta siten marjoja löytyy. Sankko tulee täyteen vajaassa kolmessa tunnissa, kun siihen normaalisti menee tunnin verran.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Rainer Peltola arvioi, että huonon mustikkasadon syy on helteisessä kesässä 2018. Tämän kesän kuivuus ja viileys ovat hankaloittaneet tilannetta edelleen.
– Viime vuoden ankara helle ja kuivuus rankaisi pahasti kuivempien kasvupaikkojen kasvustoja. Tämän vuoden heikko sato alkoi näkymään jo kukintavaiheessa kun huomattiin että mustikan kukkia oli tavanomaista vähemmän. Olisiko käynyt niin että viime kesä oli niin ankara mustikalle, että viime syksynä muodostui kukka-aihioita niukasti, Rainer Peltola kertoo.
Kuivuus verottaa marjojen määrä ja kokoa. Metsämarjasta yli 90 prosenttia on vettä, joten mustikoita kannattaa haarukoida tänä vuonna kosteikoista.
– Mustikkaa kannattaa etsiä itärinteiltä jos kovan maan rinteiltä etsii. Suoalueet ovat parhaita, Olavi Malmberg vahvistaa.
Mervi Kukkonen suosittelee kerämään juolukkaa ja variksenmarjaa, jos mustikkaa ei löydy.Petri Vironen / Yle
Juolukka ja variksenmarja myös terveellisiä
Kotitaloudet voivat helpottaa mustikan tuskaansa keräämällä metsästä juolukkaa ja variksenmarjaa. Jälkimmäinen tunnetaan myös kaarnikan nimellä.
– Ne ovat vähän samannäköisiä kuin mustikka ja niissä on sitä samaa antosyaani eli flavonoidia, mikä vaikuttaa meidän terveyteen oikein positiivisesti, Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija Mervi Kukkonen muistuttaa.
Mustikan ylivoimainen suosio poimijoiden keskuudessa perustuu sen verrattomaan makuun. Maun suhteen juolukka ja kaarnikka eivät kilpailijalleen pärjää.
– Maku on hieman miedompi, ehkä vähän happamampi. Mustikan makuun ei päästä muilla marjoilla, mutta jos siihen lisää jotain aromikkaampaa marjaa mukaan niin makukin on tosi hyvä, Kukkonen sanoo.
Juolukkaa ja kaarnikkaa voi käyttää mustikan tapaan leivonnassa, hilloina, puuron päällä tai sellaisenaan.
– Esimerkiksi omenaa sopii näiden marjojen kanssa erinomaisesti.
Juolukat ja variksenmarjat kannattaa poimia talteen.Petri Vironen / Yle
"Järkevintä syödä paljon ja monipuolisesti"
Myös erikoistutkija Rainer Peltola liputtaa vähemmän tunnettujen metsämarjojen puolesta. Yli 90 prosenttia Suomen marjasaalista on mustikoita, puolukoita ja lakkoja.
– Juolukka ja variksenmarja ovat molemmat oivia marjoja sekä maun että terveellisyyden puolesta. Variksenmarja on hieman työläämpi poimia pienen kokonsa takia, mutta tuulipölytteisenä se on jonkun verran satovarmempi kuin muut metsämarjat, jotka ovat hyönteispölytteisiä, Rainer Peltola kertoo.
Peltolan mukaan mitään metsämarjaa ei ole syytä terveellisyyden perusteella nostaa muiden yläpuolelle.
– Järkevintä on syödä marjoja monipuolisesti ja paljon, vähintään se kaksi desilitraa päivässä.
Olavi Malmberg myöntää, että juolukat ja variksenmarjat jäävät helposti metsään ja mustikoiden varjoon.
–Välillä niitä joutuu oikein väistelemään, ettei niitä mene vahingossa mustikoiden sekaan. Mutta saisihan noita sitten mennäkin. Juolukkaa on tänä vuonna oikein hyvin.
Heikosta mustikkasadosta huolimatta Olavi Malmberg on poiminut 150 litraa herkullista marjaa. Lisäksi koppaan on kertynyt 50 litraa lakkoja ja 15 kiloa vadelmia.
– Olemme koko suku, sisarukset ja serkut kovia keräämään, mutta seuraavalla polvella ei näyttäisi samaa intoa enää olevan, Malmberg harmittelee.
Tampereen ja Helsingin piti luopua koululaisten aikaisista kahdeksan aamuista tänä syksynä. Syksyn lukujärjestykset osoittavat kuitenkin toista monessa peruskoulussa ja lukiossa.
Asiasta käytiin vilkasta keskustelua viime vuonna. Myöhentämistä toivoivat sekä tutkijat että oppilaat. Tutkimusten mukaan murrosikäisten koulupäivän olisi hyvä alkaa myöhemmin kuin kahdeksalta.
Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunta suositteli viime joulukuussa yksimielisesti kahdeksan kouluaamuista luopumista. Aloitteen myöhentämisestä teki vihreiden kaupunginvaltuutettu Emma Kari.
Tampereen kaupunki suositteli puolestaan, että yläkoululaisen koulu alkaa aikaisintaan puoli yhdeksältä. Tästä syksystä alkaen Tampereen perusopetuksessa kaikkien koulujen piti alkaa aikaisintaan kello 8.15–8.45.
Suosituksia ei ole täysin noudatettu kaupungeissa.
Vain yhdessä suomenkielisessä lukiossa
Koulut saavat päättää itse lukujärjestyksestä. Helsingin suomenkielisissä lukioissa aloitusta on myöhennetty vain yhdessä.
Ruotsinkielisissä lukioissa kahdessa alkaa koulu kello 8.15 ja yhdessä kello 8.00. Helsingin kaupungilla on 14 lukiota ja 1 aikuislukiota. Lukioista kolme on ruotsinkielistä.
Viestintä- ja markkinointipäällikkö Hanna-Kaisa Talvensaari Helsingin kaupungilta sanoo, että koulut saavat itse päättää asiasta.
– Lukiot kyselivät asiaa opiskelijoilta ja useimmat eivät halunneet myöhästyttää, koska koulupäivä olisi silloin pidentynyt. Meillä on paljon erityistehtävälukioita, joiden opiskelijat harrastavat paljon ja toivovat koulun loppuvan hyvissä ajoin, Talvensaari sanoo.
Peruskoulujen osalta Helsingillä ei ole vielä tietoa asiasta. Asiasta tehdään parhaillaan kyselyä.
Käytännön vaikeuksia toteuttaa
Tampereella koulut ovat muuttaneet lukujärjestyksiä Helsinkiä enemmän. Tampereen kaupungin opetus- ja kasvatusjohtajan Kristiina Järvelän tiedossa on vain yksi peruskoulu, jossa koulu alkaa kello 8.00.
Koulut alkavat Järvelän mukaan muissa aikaisintaan 15 minuuttia myöhemmin.
Myös Tampere on tekemässä tarkempaa kyselyä aiheesta.
Sari Törmikoski / Yle
Tampereen lukioissa ja ammattikouluissa tuskin luovutaan kahdeksan aamuista. Valtuutettu Aila Dündar-Järvinen (sd.) esitti aloitteessa, että koulu alkaisi nykyistä myöhemmin, eli noin yhdeksältä. Peruskoulujen osalta aloite eteni, mutta toisen asteen osalta se on vastatuulessa.
Tampereen kaupungin ammatillisen koulutuksen johtaja Outi Kallioinen ja lukiokoulutuksen johtaja Jorma Suonio esittävät kaupunginhallitukselle, ettei koulujen työaikoihin tulisi muutoksia lähivuosina.
Asiaa perustellaan sillä, että ammatillinen koulutus on siirtynyt yhä enemmän työpaikoille. Työelämässä työaikojen alkamiset vaihtelevat suuresti eri aloilla. Lukioissa taas oppituntien myöhentäminen pidentäisi koulupäiviä.
Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo, että kunnat voivat hakea omia ratkaisuja. Tiedossa ei ole, että moni kunta olisi päättänyt myöhentää koulupäiviä.
Tämä johtuu Sjöströmin mukaan käytännön hankaluuksista. Esimerkiksi koulukuljetukset tuovat jo haasteita.
Murrosiässä biologinen rytmi myöhästyy
Suomessa on käyty keskustelua koulujen alkamisesta, koska kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa on tuotu esiin teinien ja nuorten aikuisten kroonistunut univaje.
WHO:n koululaistutkimuksen mukaan suomalaisista yli 15-vuotiaista yli 70 prosenttia menee nukkumaan kello 23 tai myöhemmin.
Suomen lukiolaisten liiton kyselyyn vastasi yli tuhat lukiolaista. Vastaajista hieman yli puolet toivoi koulun alkavan aikaisintaan kello 9. Helsingin kyselyn mukaan 69 prosenttia opiskelijoista kannatti luopumista kahdeksan aamuista.
Unitutkija Markku Partinen on tuonut esille, että kahdeksalta alkava koulupäivä on erityisen hankala yläkouluikäiselle, koska murrosiässä biologinen rytmi myöhästyy.
Uni ei välttämättä tule vaikka kuinka yrittäisi.
Partinen on ehdottanut koulupäivän myöhentämistä edes puolella tunnilla. Tätä on kokeiltu esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Ruotsissa.
Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg on aloittanut purjehduksen yli Atlantin. 16-vuotias Thunberg lähti iltapäivällä Plymouthin satamasta Englannista.
Thunberg purjehtii Malizia II -kilpapurjeveneellä YK:n ilmastokokoukseen New Yorkiin. Atlantin ylityksen on arvioitu kestävän kaksi viikkoa.
Thunbergin matka on herättänyt etukäteen suurta huomiota. Hän purjehtii yli meren Svante-isänsä, kahden ammattipurjehtijan ja dokumentaristin kanssa.
Ilmastoaktivismistaan maailmanmaineeseen noussut Thunberg lähti purjematkalle, koska hän vastustaa lentämistä.
Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) esitteli tänään keskiviikkona budjettiehdotuksensa, joka antaa suuntaa siitä, miltä suomalaisten talous ja arki näyttävät tulevana vuonna.
Oppositiopuolue kokoomuksen johtaja Petteri Orpo on arvostellut hallituksen talouspolitiikkaa jo ennen budjetin julkaisemista muun muassa väittämällä että Suomi on Kreikan tiellä.
Keskiviikkoillan A-studion lähetyksessä Orpo piti tuoretta budjettiehdotusta dramaattisena linjanmuutoksena edellisen hallituksen taloudenpitoon, koska se lisäisi valtion pysyviä menoja miljardilla eurolla viime vuoteen verrattuna.
Lintilä perusteli menolisäyksiä sillä, että ne parantavat merkittävästi monen ihmisen sosiaaliturvaaa.
Hänen mukaansa pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen ensimmäinen vuosi on alijäämäisempi kuin muut tulevista neljästä.
– Pysymme silti neljän vuoden kehysraamissa. Vuonna 2023 valtiontalouden täytyy olla tasapainossa, sanoi Lintilä.
Orpon mukaan mitään tietoa pysyvistä tulolisäyksistä valtion kassaan ei ole. Hänen mukaansa 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamiseksi ei ole esitetty uskottavia keinoja. Samalla talouden kasvu on hiipumassa.
Lintilä vastasi sanomalla, etteivät talouden ja työllisyyden keinot olleet täysin selvillä viime hallituskaudenkaan alussa.
– Kun me lähdimme rakentamaan työllisyyden nousua 67 prosentista 72 prosenttiin, teimme kärkihankkeet, ei meillä ollut hyvät näkymät, luotimme vain siihen mitä teimme.
Linjanmuutos vai ei?
Toisin kuin oppositiojohtaja, Lintilä piti budjettiesitystään samankaltaisena viime hallituskauden budjettien kanssa.
Hän sanoi valtiovarainministeriön keskiviikkoisessa tiedotustilaisuudessa esityksensä eroavan viime vuosien budjeteista pääasiallisesti sosiaaliturvan lisärahoituksessa.
Lintilän piti hyvänä, ettei vallanvaihto näy dramaattisesti valtion taloudenpidossa ja muistutti, että keskusta oli laatimassa myös pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen budjetteja.
Erimielisyys kikyn tuomista maksuista
Orpon mukaan edellisen hallituksen luotsaaman kilpailukykysopimuksen aiheuttamat ansiomenetykset keskituloisille pitäisi korvata veronkevennyksillä.
Keskiviikon tiedotustilaisuudessa Lintilä totesi, ettei hallitus kompensoi kiky-sopimuksen tuomia sosiaalivakuutusmaksujen korotuksia tuloveron alennuksilla. Hänen mukaansa työn sivukulut ovat asia, joka kuuluu työmarkkinaosapuolille.
– En tykkää tavasta, että työmarkkinaosapuolet kävisivät keskustelun, tekisivät päätöksen, ja valtio maksaisi, Lintilä sanoi.
Valtiovarainministeriön talousarvioehdotusta käsitellään seuraavaksi koko hallituksen yhteisessä budjettiriihessä syyskuun puolivälissä. Tällöin tehdään tärkeimmät poliittiset päätökset esimerkiksi ensi vuoden mahdollisista uusista veroista.
Asevelvollisten kutsunnat alkavat tänään. Kutsuntoihin osallistuu noin 35 000 asevelvollista.
Kutsunnat koskevat pääosin vuonna 2001 syntyneitä miehiä. Lisäksi kutsuntoihin osallistuvat myös ne, jotka eivät jostain syystä ole osallistuneet aiemmin.
Kutsunnoissa määritetään asevelvollisen palvelukelpoisuus sekä päätetään palveluksen aloittamisajankohta ja -paikka.
Suurin osa syksyllä kutsuntoihin osallistuvista aloittaa palveluksensa tammikuussa 2021.
Kun Turkin valtamedia on viime vuosina asteittain alistettu presidentti Recep Tayyip Erdoğanin hallinnolle myötämieliseksi, riippumattomat nettisivustot ovat pyrkineet vastaamaan turkkilaisten tiedonjanoon.
Kriittiset toimittajat ovat saaneet potkut. Mutta kymmenet ovat jatkaneet työtään riippumattomissa nettikanavissa tai perustaneet omia podcast-ohjelmiaan ja YouTube-lähetyksiään.
Kun viranomaiset puuttuivat televisiosarjoihin ja määräsivät, että niissä näytettyjä viinilaseja oli sumennettava ja kirosanojen päälle piipattava, turkkilaiset suuntasivat Netflixiin ja turkkilaisille nettikanaville katsoakseen sensuroimattomia sarjoja.
Mutta nyt internetin tarjoama henkireikä ollaan Turkissa tukkimassa, asiantuntijat varoittavat.
Syyskuun alussa voimaan astuva lainmuutos antaa radiota ja televisiota valvovalle valtiolliselle RTÜK-virastolle laajat valtuudet valvoa internetin uutisantia. Se voi muun muassa estää pääsyn tietyille uutissivustoille sekä mahdollisesti sensuroida myös Netflixiä ja muita Turkissa suosittuja viihdesivustoja.
Tällä kertaa VPN:stä ei ole apua
Nettisensuuri ei ole Turkissa uusi ilmiö, mutta se on kasvanut vuosikymmenessä laajoihin mittasuhteisiin.
Viime vuosina sensuroitaviksi ovat joutuneet netissä poliittisesti arkaluontoinen ja erityisesti kurdimielinen sisältö. Sensuuri on kohdistunut myös ateismiin ja homoseksuaalisuuteen liittyvään sisältöön, julkisen moraalin nimissä.
Istanbulilaisen IFÖD-sananvapausyhdistyksen tuoreimpien laskelmien mukaan pääsy on estetty jo yli 270 000 verkkosivustolle ja 150 000 yksittäiselle sivulle.
Joukossa on jopa nettisanakirja Wikipedia, jonka käyttö estettiin Turkissa vuonna 2017. Wikipedia oli kieltäytynyt poistamasta sisältöä, joka koski Turkin roolia Syyrian sodassa.
Etenkin nuoret osaavat Turkissa kiertää kieltoja VPN-palveluilla. VPN eli Virtual Private Network -palvelut mahdollistavat maakohtaisten rajoitusten kiertämisen sekä yksityisen selaamisen netissä.
Mutta lainmuutoksen myötä uutis- tai suoratoistosivusto voi joutua luupin alle jo sisältöä tuotettaessa.
Vaarana on myös itsesensuuri. Kanavat voivat pyrkiä tekemään viranomasille kelpaavia sisältöjä, jotta saisivat lähetysluvan eikä niille pääsyä estettäisi.
Lisäksi maksullista jäsenyyttä vaativilla sivustoilla, kuten suoratoistopalvelu Netflixissä, sensuurin kiertäminen ei ole yksinkertaista.
Turkin johtava internetoikeuksiin perehtynyt asiantuntija Yaman Akdeniz toimistollaan Istanbulissa. Ayla Albayrak / Yle
– Emme voi laillisesti kirjautua Netflixin käyttäjiksi vaikkapa Yhdysvalloissa käyttämällä turkkilaista luottokorttia ja osoitetta Turkissa. Sama pätee musiikin suoratoistopalveluun Spotifyhin tai elokuvien suoratoistopalveluun Amazon Primeen, huomautti Yaman Akdeniz, IFÖD:n perustaja ja internetoikeuksiin perehtynyt lakiasiantuntija Ylelle.
RTÜK-virastosta on tulossa jo viidestoista viranomaistaho, jolle on myönnetty oikeudet estää pääsy internetsivustoille, hän lisää.
BBC ja Deutsche Wellekin saattavat joutua syyniin
Syyskuusta alkaen viranomaiset voivat estää pääsyn sellaisille sivustoille, joilla ei ole virallista lupaa toimintaan netissä. Viime kädessä luvattomat toimijat voidaan haastaa oikeuteen.
Virallista lupaa vaadittaneen sellaisiltakin ulkomaisilta uutiskanavilta, jotka ovat avanneet turkinkielisiä uutissivustoja netissä.
Muiden muassa brittiläinen BBC, saksalainen Deutsche Welle sekä amerikkalainen Voice of America ovat viime vuosina alkaneet tuottaa uutissisältöjä turkiksi. Näin ne ovat paikanneet uutisaukkoa, jonka hallinnolle alistettu Turkin valtamedia on jättänyt.
Syyskuun alussa RTÜK-viraston on määrä ilmoittaa, mitkä tahot joutuvat hakemaan lähetyslupaa netissä. Luvat maksavat yli 16 000 euroa ja lupamaksu on maksettava vuosittain.
Luvan eväämisen perusteita ei ole tarkemmin määritelty.
Joillekin pienille, riippumattomille kanaville säädös voi olla kuolinisku.
Erään riippumattoman nettiuutismedian perustaja ja entinen tunnettu TV-kasvo sanoi Ylelle pärjäilevänsä vaivoin erilaisten lahjoitusten avulla. Hän ei halunnut turvallisuussyistä esiintyä jutussa omalla nimellään.
Hän ei aio vapaaehtoisesti hakea kallista lupaa. Toistaiseksi hän ei edes tiedä, kuuluuko hänen sitä sivustolleen hakea.
– Nyt odotamme vain ja katsomme mitä tapahtuu, hän sanoi.
"Uudistus takaa ilmaisunvapauden"
Valvovan viraston mukaan kritiikki uudistusta kohtaan on perusteetonta.
Tarkoitus on huolehtia, ettei internetissä levitetä lasten ja nuorten fyysistä, henkistä ja moraalista kehitystä haittaavaa sisältöä, RTÜK ilmoitti tiedotteessaan.
Se mitä "haitallisella sisällöllä" tarkoitetaan, jää kuitenkin viraston oman tulkinnan varaan.
RTÜK:in mukaan asetus "takaa ilmaisun- ja tiedonsaantivapauden". Samalla kuitenkin uutiset ja viihdesarjat kuuluvat asetuksen piiriin.
– Julkaisualustat, yksittäiset henkilöt sekä juridiset henkilöt, jotka ovat keskittyneet yksilöllisiin julkaisu ja -viestintäpalveluihin internetissä – lukuun ottamatta uutisia, elokuvia ja sarjoja – on pidetty asetuksen ulkopuolella, RTÜK ilmoitti.
Säädöstä vaaditaan peruttavaksi
Kun Erdoğanin AK-puolueen hallitsema Turkin parlamentti valmisteli säädöstä viime vuonna, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj varoitti sen rajoittavan median moniäänisyyttä. Sen arvioitiin myös rikkovan kansainvälisiä sopimuksia.
– Nostamme syytteen säädöksen perumiseksi. Säädös on sekä Turkin perustuslain että Turkin allekirjoittamien kansainvälisten sopimusten vastainen, sanoi Veysel Ok, asianajaja ja mediavapautta puolustavan MLSA-yhdistyksen puheenjohtaja Ylelle.
– Jos sitä ei peruta, viemme sen korkeimpaan oikeuteen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen asti, Ok sanoi.
Netflix taipui saudien vaatimuksiin
Wikipediaan pääsy estettiin, kun se ei suostunut poistamaan Turkkia hermostuttanutta sisältöä.
Netflixin suhtautumista Turkin mahdollisiin sensuurivaatimuksiin ei vielä tiedetä. Ei kuitenkaan olisi ensimmäinen kerta, jos se taipuisi sensuroimaan sisältöjään.
Vuoden alussa Netflix sensuroi Saudi-Arabian vaatimuksesta jakson amerikkalaisen Hasan Minhajin talk show'sta. Kyseisessä jaksossa Minhaj arvosteli saudikuninkaallisia ja syytti saudiprinssiä toimittaja Jamal Khashoggin murhasta. Saudien mukaan jakso oli maan lakien vastainen.
Netflix totesi uutistoimisto Reutersille haluavansa jatkaa palvelujen tarjoamista Turkissa, mutta odottavansa, miten tilanne kehittyy.
Iso navetta on palanut maan tasalle Iisalmessa Lappetelänkyläntiellä. Palomestari Antero Oikarisen mukaan omistaja on kertonut, että navetassa oli noin sata eläintä, 70 lypsylehmää ja loput nuorta karjaa. Omistaja on kertonut, että palaneesta navetasta pelastui arviolta 10–20 eläintä.
– Omistaja soitti hätäkeskukseen, kun huomasi aamulla navetan sisällä palon. Kun pelastuslaitos saapui paikalle, navetan katto oli romahtanut eikä eläinten pelastamiseksi ollut enää mitään tehtävissä, Oikarinen kertoo.
Palo ei levinnyt muihin rakennuksiin. Palaneen navetan vieressä on Oikarisen mukaan toinen navetta, joka saatiin varjeltua palolta.
Paikalla on käynnissä jälkisammutus- ja raivaustyöt, jotka kestävät Oikarisen mukaan pitkälle päivään. Ilmoitus palosta tuli hätäkeskukseen noin puoli kuuden aikaan aamulla.
Laki vaatii uusimaan sähköverkkoja, mutta sähköyhtiöt jarruttelevat
Maaseudun autioituminen on tekemässä turhaksi säävaihteluita kestävän sähköverkon rakentamisen kaikkialle Suomeen. Sähköyhtiöt eivät haluaisi turhaan purkaa ilmassa olevia sähkökaapeleita ja siirtää niitä maan alle. Lain mukaan sähköverkon pitäisi jo muutamien vuosien kuluttua kestää myrskyjä ja lumikuormia kaikkialla Suomessa.
Rinne herättelee demareita politiikan syksyyn
Pääministeri Antti Rinne politiikan toimittajien aamiaisella Helsingissä 7. elokuuta.Markku Ulander / Lehtikuva
SDP:n eduskuntaryhmä aloittaa kaksipäiväisen kesäkokouksensa Helsingissä. Puheenjohtaja, pääministeri Antti Rinteen odotetaan linjaavan puheessaan puolueen ja hallituspolitiikan keskeisiä tavoitteita politiikan syyskauden alkaessa. Demariedustajat ottavat kantaa myös eilen julkistettuun valtiovarainministeriön budjettiehdotukseen. Yle näyttää Rinteen puheen suorana Yle Areenassa klo 10.25 alkaen.
Kuusi poliisia haavoittunut ampumisessa Philadelphiassa
Philadelphian poliisi eristi risteyksen korttelissa, jossa ammuskelu johti kuuden poliisin haavoittumiseen.Stringer / EPA
Philadelphiassa Yhdysvalloissa kuusi poliisia on haavoittunut ampumavälikohtauksessa, joka johti yhä käynnissä olevaan piiritystilanteeseen. Kenenkään vammat eivät ole hengenvaarallisia. Poliisi oli suorittamassa huumausaineisiin liittyvää tehtävää keskiviikkona iltapäivästä, kun asemies avasi tulen poliiseja kohti. Poliisi tiedottaa Twitterissä, että ampumistilanne on edelleen kesken.
Turkissa tukitaan netin kriittistä tietovirtaa
Nettisensuuri on kiristynyt Turkissa jo useiden vuosien ajan.John Wreford / AOP
Turkissa on valtamedia jo pitkälti presidentti Recep Tayyip Erdoğanin talutusnuorassa, ja nyt pyritään suitsimaan myös internetin riippumattomia kanavia ja podcasteja. Syyskuun alussa astuu voimaan uusi laki, joka antaa radiota ja televisiota valvovalle virastolle laajat valtuudet valvoa internetiä. Se voi muun muassa estää pääsyn tietyille uutissivustoille ja sensuroida viihdesivustoja.
Ukkos- ja sadekuurot jatkuvat
Yle
Sateista ja salamoinnista ei päästä vielä eroon. Torstaina kuurot painottuvat maan itä-, keski- ja pohjoisosiin. Lännessä ja iltaa kohti myös etelässä alkaa poutaantua. Keski- ja Pohjois-Lapissa päästään myös nauttimaan enimmäkseen poutasäästä. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.
RIIHIMÄKI Suomen lasimuseo yrittää ajaa lasinpuhallusta Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Se on tehnyt kaikessa hiljaisuudessa asian eteen töitä yhdessä saksalaisten kollegojen kanssa, ja vielä tänä vuonna voi selvitä, lähteekö Saksa viemään asiaa eteenpäin.
Maat voivat esittää Unescon listalle vain yhtä asiaa per vuosi ja toiveet ovat Suomessa korkealla sen suhteen, että Saksa alkaa hankkeen veturiksi.
Suomella ja Saksalla on lasinpuhalluksessa pitkä yhteinen historia, sillä ensimmäiset lasinpuhaltajat tulivat juuri Saksasta aikoinaan Suomeen.
Lasimuseon amanuenssin Uta Laurénin mukaan monet eurooppalaiset lasitehtaat ja merkittävät taidelasin tekijät ovat olleet jo nyt erittäin kiinnostuneita Suomen ja Saksan yhteisestä hankkeesta.
– He ymmärtävät, miten tärkeää on saada lasinpuhallus aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Se on ihmiskunnan perintö, jota täytyy suojella, Laurén sanoo.
Tapio Wirkkalan Coreano-lautanen on puhallettu Veninin tehtaalla Muranossa vuonna 1966. Suomen lasimuseon amanuenssi Uta Laurén .Antti Haanpää / Yle
“Taitoja hävinnyt jo kokonaan”
Lasinpuhalluksesta on tullut uhanalainen taito, sillä puhaltajien määrä vähenee kaiken aikaa Euroopassa. Ilmiö on näkynyt jo pitkään Suomessa.
Esimerkiksi Iittalan lasitehdas työllistää tänä päivänä noin 60 lasinpuhaltajaa, kun vielä kaksikymmentä vuotta sitten heitä oli tuplasti enemmän.
Muuttunut tilanne johtuu pääasiassa siitä, että lasiteollisuus on siirtynyt paljolti Euroopan ulkopuolelle ja lasin puhaltaminen on kallista. Lisäksi automaatio on vienyt puhaltajilta töitä.
– Tiettyjä taitoja on häviämässä tai jo hävinnyt kokonaan, Laurén sanoo.
Jopa Venetsian kuuluisalla Muranon lasisaarella on hänen mukaansa tyhjiä lasihyttejä, eli lasinpuhaltajien ja muotoilijoiden yhteisiä työtiloja, koska niille ei ole löytynyt jatkajaa.
Lasinpuhallus voidaan Laurénin mukaan vielä pelastaa, sillä alan vanhoja mestareita on yhä elossa.
Uhanalainen käsityötaito kaipaa tunnustusta, ja siksi alalla toivotaan, että lasinpuhallus pääsisi Unescon listalle.
Sen parempaa kansainvälistä mainosta on vaikea saada.
– Ensimmäinen hyöty on nimenomaan mainosarvo. Toivottavasti se näkyisi jatkossa siinä, että yhteiskunta satsaisi lasinpuhallukseen myös rahallisesti, Laurén toteaa.
Johannes Rantasalo tekee humoristisia veistoksia. Teos on esillä Nuutajärven lasikylän Why Not -näyttelyssä.Antti Haanpää / Yle
Nuutajärvi lopetti, kylä jäi
Nuutajärvi tunnettiin vielä 2010-luvun alussa perinteikkäästä lasitehtaastaan, mutta Fiskars lopetti sen viitisen vuotta sitten.
Nyt Suomen vanhinta lasikylää pyörittää säätiö, jonka johdossa on lakkautetun lasitehtaan takavuosien johtaja Göran Andersson.
Lasinpuhallus pitää hänen mukaansa saada Unescon listalle, jotta sekä Suomessa että Euroopassa syntyisi myös jatkossa “kiinnostavaa ja jännittävää lasitaidetta”.
Andersson palaa puheessaan suomalaisen lasitaiteen tähtimuotoilijoihin, jotka tunnetaan maailmalla. Jokainen heistä teki töitä lasinpuhaltajien kanssa.
– Ja juuri lasinpuhalluksen nostaminen esille tarkoittaa sitä, että taiteilija-puhaltaja-yhteistyö ymmärretään paremmin myös tulevaisuudessa, Andersson toteaa.
Hän muistuttaa, että lasinpuhallus on löytänyt uuden paikkansa nimenomaan taidelasin teossa, ja juuri sitä Nuutajärven lasikylä markkinoi.
Tänä kesänä siellä on esillä laaja Why Not -nimeä kantava näyttely, joka levittäytyy lasikylän eri rakennuksiin. Entisessä teollisuushallissa on esillä esimerkiksi Kirsti Taiviolan mittava installaatio 180 Days in Random Order, joka on verstakon eli lasihytissä työskentelevän työryhmän taidonnäyte.
Nuutajärven lasikylän kulttuurisäätiön vetäjä Göran Andersson tekee töitä uuden lasitaiteen puolesta.Antti Haanpää / Yle
Yhä vähemmän opiskelijoita
Vaikka Nuutajärven lasikylän freelancer-taiteilijat ja muotoilijat työllistävät lasinpuhaltajia, käsityötaidon uhanalaisuus tunnustetaan myös siellä.
Nuutajärvellä on toiminut 1990-luvun alusta lähtien lasikoulu, mutta sen oppilasmäärät ovat vähentyneet dramaattisesti viime vuosina.
– Jos ryhmässä oli aiemmin esimerkiksi 14 opiskelijaa, viime vuosina heitä on saattanut olla siitä vain puolet, lasialan opettaja Marika Kinnunen sanoo.
Lasinpuhaltajien vähenemiseen on Kinnusen mukaan monta syytä. Lasinpuhalluksen opettaminen on kallista, ja opiskelu ottaa aikaa. Lisäksi “valtakunnallinen viesti siitä, ettei kulttuurialalla ole töitä, on mennyt perille”.
– Käsillä tekeminen on myös ehkä ihmisille vieraampaa kuin aiemmin, Kinnunen toteaa.
Suomessa on kaksi lasikoulua, joista valmistuu vuosittain noin kymmenen lasinpuhaltajaa. Toinen sijaitsee Ikaalisissa.
Lasinpuhallus on päässyt Suomen ja Saksan lisäksi myös Espanjan, Ranskan ja Turkin kansallisille aineettoman kulttuuriperinnön listoille. Näiden maiden lisäksi sekä Ruotsi, Tanska, Tšekki, Belgia että Portugali harkitsevat asiaa.
Unescon luetteloon voi esittää kohteita vain kansallisilta listoilta.
Kirsti Taiviolan 180 Days in Random Order on mukana Lasikylän Why Not -näyttelyssä.Kirsti Taiviola
Korjattu klo 21.20 Toinen lasikoulu sijaitsee Ikaalisissa, ei Sastamalassa, kuten jutussa ensin luki.
Nuori irakilaismies Ali (nimi muutettu) pakeni asejoukon tappouhkauksia Irakista ja tuli Suomeen vuonna 2015. Hän sai täältä turvapaikan.
Keväällä 2019 Ali alkoi saada uhkauksia Suomeen irakilaiselta taholta. Uhkaajan irakilaisuuden Ali tunnisti hänen puheestaan.
– Luulet, että Suomessa on turvallista, mutta kätemme ulottuvat sinne ja sisaruksiisi asti, uhkaaja sanoi.
– Meillä on ollut pitkään aikomus likvidoida sinut.
Ali: Uhkaukset irakilaisen poliittisen tahon organisoimia
Ylen A-studio tutustui Alin saamiin arabiankielisiin viesteihin. Niissä uhataan tappamisella. Myös Alin perheenjäseniä uhkaillaan. Uhkaaja vaatii Alia lopettamaan kriittisen kirjoittelun Irakista.
Poliisi tutkii uhkauksia. A-studion tiedossa ei ole, kuka tai ketkä Alia ovat uhanneet.
Ali itse uskoo, että uhkaukset ovat irakilaisen poliittisen tahon organisoimia.
– Ne haluavat vaientaa kaikki, jotka arvostelevat hallitusta, puolueita, uskonoppineita – ja Irakin islamistipuolueita. Ne ovat siis yhteydessä hallitukseen, hän sanoo.
Toimittajana työskennellyt Ali sai Irakissa ollessaan tappouhkauksia shiialaisilta asejoukoilta. Hän on itse sunnimuslimi, mutta sanoo arvostelleensa niin shiioja kuin sunnejakin.
Sunnitaustainen diktaattori Saddam Hussein kaatui vuonna 2003. Sen jälkeen Irakia ovat hallinneet väestön enemmistöä edustavat shiialaiset puolueet. Niillä on omia asejoukkoja.
Samankaltaisia uhkauksia kuin Ali ovat saaneet monet muutkin Eurooppaan tulleet irakilaiset.
– Jos puhuu kriittisesti sosiaalisessa mediassa, saa niskaansa solvauksia ja henkeä uhataan. Arvostelijan lisäksi ne terrorisoivat myös tämän perhettä, irakilainen turvapaikanhakija Yusuf (nimi muutettu) kertoo A-studiolle toisesta Euroopan maasta.
Tappouhkauksia saanut Ali sanoo, ettei pelkää Suomessa.Jyrki Ojala / Yle
Ali: Joku välittää minusta tietoa Suomesta
Uhkaaja esitteli Alille kuvakaappauksia tämän kirjoituksista sosiaalisessa mediassa.
–Olet oppositiossa. Meillä on kaikki tiedot sinusta, uhkaaja sanoi.
Alin mukaan hänet halutaan vaientaa, koska hänellä on paljon seuraajia sosiaalisessa mediassa ja kansainvälinen media on jakanut hänen kirjoituksiaan.
–Olen jo vuosia ollut aktiivinen Twitterissä. Minulla on kymmeniätuhansia seuraajia.
Aliin kohdistunut uhkailu vaikuttaa organisoidulta. Äänensä muuntanut uhkaaja kertoi edustavansa verkostoa. Hänellä oli tarkkoja tietoja Alin elämästä ja tämän lähipiiristä.
– Tiedän kuinka monta sisarusta sinulla on, ja minulla on heistä kaikki tiedot, uhkaaja sanoi.
Uhkaaja pelotteli, että myös Alin suomalaiset ystävät välittävät hänestä tietoa.
– Uhkaaja on irakilainen ja toiminee Irakissa, mutta ilmeisesti hänellä on Suomessa yhteyshenkilö, joka välittää tietoja minusta, Ali sanoo.
Ali sanoo, ettei hän pelkää Suomessa. Hän on silti huolissaan, koska uhkaajat ovat olleet yhteydessä myös hänen perheenjäseniinsä. Nämä eivät asu Suomessa.
Irakilainen kirjailija Hassan Blasim Helsingin Kontulassa.Markku Rantala / Yle
Kirjailija Blasim: Varon sanojani Irakissa olevan perheeni vuoksi
Myös kirjailija Hassan Blasim on paennut Irakista Suomeen mielipidevainoa 2000-luvun alussa.
Blasim on shiialaistaustainen, mutta nykyisin uskonnoton. Hän on Suomen kansalainen.
Pitääkö irakilaisen varoa puheitaan Suomessa?
– Omasta puolestani voin sanoa, että on syytä varoa. Vaikka olen kirjailija, olen myös tavallinen pakolainen. Kirjoitan näistä asioista kirjoissani julkisesti, mutta silti pitää olla varovainen.
– Siitä lähtien kun aloin julkaista tekstejäni internetissä vuonna 2003, minulle on tullut monia uhkauksia ja solvauksia, koska kritisoin uskontoa ja uskonnollisia puolueita.
Kirjailija sanoo varovansa sanojaan Irakissa olevan perheensä vuoksi.
– Me irakilaiset tiedämme, että shiialaispuolueet ovat hyvin järjestäytyneitä jopa Suomessa. Täältä voidaan välittää viestejä Irakiin, Blasim sanoo.
Shiialaisjoukot tappavat uskonnon arvostelijoita ja rikosten penkojia
Viime keväänä Hassan Blasim oli varannut matkan Bagdadin kirjallisuusmessuille. Hän kuitenkin perui sen, kun irakilainen kirjailija murhattiin Najafissa, shiialaisten pyhässä kaupungissa.
– Kirjailija ammuttiin, kun hän oli arvostellut Facebookissa Iranin vallankumouksen uskonnollista johtajaa Khomeinia, Blasim kertoo.
Shiialaiset asejoukot ovat vaientaneet Irakin hallitusta arvostelevia sunneja. Ne ovat murhanneet myös uskontoon katsomatta muun muassa homoja sekä kansalaisaktivisteja ja toimittajia, jotka penkovat korruptiota ja salamurhia tai arvostelevat uskonnollisia johtajia ja tabuja.
–Suurin osa irakilaisista tietää, että salamurhien takana on shiialaisten puolueiden aseryhmiä. Todisteita niitä vastaan on vaikea hankkia, koska aseryhmät ovat niskan päällä oikeuslaitoksessa, poliisissa ja armeijassa, Hassan Blasim sanoo.
Badr-asejoukkojen paraati Amerlissä Irakissa heinäkuussa 2015. Ali Mohammed / EPA
Iran tukee shiialaisia asejoukkoja Irakissa
Shiialaisilla asejoukoilla on paljon valtaa nykyisessä Irakissa. Kaikilla maata hallitsevilla puolueilla on asejoukkonsa.
Asejoukkojen toiminta juontaa vuosikymmenien taakse, jolloin Saddam Husseinin kaatamista suunnitellut vastarintaliike toimi Iranista käsin. Monilla Irakin vahvimmilla asejoukoilla on tiiviit suhteet shiialaiseen uskonnolliseen valtioon Iraniin.
– Iran rahoittaa ja kouluttaa niitä, valitsee niiden johtajat ja vaikuttaa niihin. Ne edustavat Irania, shiialaisiin asejoukkoihin perehtynyt amerikkalaistutkija Michael Pregent sanoo.
Shiialaisista asejoukoista tuli monien irakilaisten silmissä Irakin pelastajia, kun ne taistelivat sunnilaista äärijärjestöä Isisiä vastaan yhdessä Irakin armeijan ja Yhdysvaltain liittouman kanssa vuodesta 2014.
Isis oli vallannut nopeasti suuren osan Irakin alueesta ja julistanut oman islamilaisen valtion, kalifaatin. Järjestö teki samaan aikaan terrori-iskuja myös Euroopassa.
Vuoden 2017 lopussa Irakin hallinto julisti Isisin voitetuksi Irakissa.
Lähi-idän asiantuntija Michael Pregent on työskennellyt aiemmin myös Irakissa.Michael Pregent
Irak-asiantuntija: Irakin hallitus ei uskalla rangaista asejoukkoja
Isisin vastaisen taistelun ansiosta shiialaiset asejoukot saivat virallisen aseman ja oman budjetin. Niistä tuli osa Irakin valtion turvallisuusjärjestelmää.
Käytännössä asejoukot toimivat kuitenkin lain ulkopuolella, sillä niiden tekemät rikokset ovat jääneet rankaisematta.
– Hallitus ei uskalla rangaista niitä. Asiaa luvataan tutkia, mutta mitään ei tapahdu, yhdysvaltalaisen Hudson-instituutin tutkija Michael Pregent sanoo.
Pregent on kommentoinut kansainvälisessä mediassa usein shiialaisten asejoukkojen toimintaa Irakissa.
Hän on työskennellyt aiemmin Yhdysvaltain tiedustelutehtävissä muun muassa Irakissa. Hän on toiminut myös Irakin turvallisuus- ja tiedusteluviranomaisten neuvonantajana.
Hallitusta arvostelevat sunnit leimataan herkästi Isisin kätyreiksi
Isis kärjisti shiiojen ja sunnien välejä. Äärijärjestö sai sympatiaa ja jäseniä Irakin sunnialueilla.
Noin 65 prosenttia irakilaisista on shiia- ja noin 30 prosenttia sunnimuslimeja.
Kirjailija Hassan Blasim sanoo, että Isis oli sunneille yksi mahdollisuus puolustaa itseään valtion korruptiolta ja syrjinnältä.
Kun Irakin armeija puhdistettiin Saddamin kaatamisen jälkeen Baath-puolueeseen kuuluneista upseereista, monet työtä vaille jääneet sotilaat liittyivät Isisiin.
Michael Pregent sanoo, että shiialaiset asejoukot käyttivät Isisin vastaisia taisteluja sunneja vastaan. Isis on yhä hengissä, ja sunnien ahdistelu jatkuu.
– Shiialaiset epäilevät sunneja ja pitävät heitä Isisin kätyreinä.
Se ilmenee Pregentin mukaan esimerkiksi terrorismia koskevissa pikaoikeudenkäynneissä.
Terrorismilait ovat Irakissa löyhiä. Hallitusta arvostellut sunnimies voidaan tuomita nopeasti Isisin kätyriksi, terroristiksi.
– Tarvitaan vain kaksi nimetöntä valaehtoista lausuntoa, jotka syyttävät henkilöä terroristiksi, niin asejoukot teloittavat pikaoikeudenkäynnin jälkeen, Pregent sanoo
– Tämän jälkeen pidätetään myös asianajaja, koska hänen katsotaan puolustaneen Isisin kätyriä.
Kirjailija Hassan Blasim sanoo varovansa sanojaan Irakissa olevan perheensä vuoksi.Yle
Kirjailija Blasim: Isisin ja shiialaisten asejoukkojen toiminnassa ei suurta eroa
Isisin ja shiialaisten asejoukkojen tavassa toimia Irakissa ei ole suurta eroa, kirjailija Hassan Blasim sanoo.
Tutkija Michael Pregent on samaa mieltä.
– Shiialaiset asejoukot ovat tehneet samoja asioita kuin Isis. Ne ovat mestanneet ihmisiä, ne ovat tappaneet siviilejä ja suunnanneet hyökkäyksiä siviileistä välittämättä, Pregent sanoo.
Blasimin mukaan shiialaisten asejoukkojen ero Isisiin on lähinnä se, että Isis julistaa jihadia, pyhää sotaa, koko maailmaan.
– Shiialaisilla joukoilla ei toistaiseksi ole mielenkiintoa iskeä lännen etuja vastaan. Shiialaisyhteisön ja sen hallituksen arvosteleminen on vaarallista irakilaisille.
Michael Pregent sanoo, että shiialaiset asejoukot ovat osa Iranin strategiaa saavuttaa hegemonia-asema Lähi-idässä.
– Heidän tarkoituksenaan on luoda shiialaisarmeija, joka voi liikkua ympäri Lähi-itää.
Pregentin mukaan Iran haluaa levittää islamilaista vallankumousta Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa, mutta pyrkii vaikuttamaan mielipiteisiin myös muualla.
– Iran haluaa käyttää hyväkseen eri maista tullutta shiialaisväestöä myös Euroopan maissa.
Hudson-instituutin tutkija Michael Pregent kommentoi Irakin tapahtumia CNN-kanavalla.Michael Pregent
Asejoukkojen jäseniä tullut Eurooppaan turvapaikanhakijoina
Vuonna 2015 Eurooppaan tuli paljon turvapaikanhakijoita muun muassa Irakista. Joukossa oli myös shiialaisiin asejoukkoihin kuuluneita miehiä.
Irakilainen turvapaikanhakija Yusuf sanoo nähneensä suomalaisessa vastaanottokeskuksessa samojen asejoukkojen jäseniä, joita hän oli paennut Irakista.
Yusuf sai Suomessa ollessaan uhkausviestejä sosiaalisessa mediassa kirjoitettuaan kriittisesti islamistipuolueista ja shiialaisista asejoukoista.
– Huoranpenikka! Puhut pahaa profeetasta ja jihad-taistelijoista. Hautaamme sinut, ja saat syödä multaa. Teikäläiset ovat Isisin koiria. Vastaa, pelkuri! Vannon, että raiskaan äitisi silmiesi edessä, Yusufia uhattiin.
Irakilainen turvapaikanhakija sai uhkauksen, kun hän arvosteli islamistipuolueita ja shiialaisia asejoukkoja.Yle
Yusuf sanoo, että uhkaajat pelkäävät tiedon leviämistä.
–Ne pelkäävät, että kerromme täällä, mitä Irakissa on tapahtunut ja mitä saattaa tulevaisuudessa tapahtua. Ne haluavat kaikin keinoin estää sen tiedon leviämisen.
Monet asejoukkojen jäsenet ovat varmasti halunneet aloittaa uuden elämän Euroopassa, mutta osa voi jatkaa entisenkaltaista toimintaa, arvioivat A-studion haastattelemat, turvapaikanhakijoina Suomeen tulleet irakilaismiehet.
.
Irakilainen turvapaikanhakija Yusuf (nimi muutettu).Yusuf
Irakilaisjengi uhkailee Saksassa
Saksasta on tuoreita viitteitä siitä, että irakilaistaustaisilla aseryhmillä on toimintaa myös Euroopassa.
Saksan poliisi teki toukokuussa 2019 ratsian moottoripyöräjengi Al-Salam-313:n tiloihin Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa.
Jengin jäseniä epäillään monista rikoksista, kuten laittomasta asekaupasta, ihmissalakuljetuksesta, passiväärennöksistä ja huumekaupasta, tv-yhtiö Deutsche Welle (DW) kertoi.
Kymmenet rikoksista epäillyt ovat enimmäkseen Irakin ja Syyrian kansalaisia.
Deutsche Welle kertoi toukokuussa Saksan poliisin ratsiasta irakilaistaustaisen moottoripyöräjengin tiloihin. Kuvakaappaus Deutsche Wellen nettisivulta.Yle
Saksalaismedian mukaan jengillä epäillään olevan läheiset suhteet tunnettuun shiialaiseen asejoukkoon Irakissa.
Saksalaiset viranomaiset kertoivat DW:lle, että jengiä epäillään myös osallisuudesta poliittisesti ja uskonnollisesti motivoituihin rikoksiin.
Saksassa asuva irakilaisnainen kertoi, että hän oli saanut kyseiseltä jengiltä tappouhkauksen “länsimaiseen elämäntyyliin johdattelusta”.
Al-Salam-313 -jengin Youtube-videolla kerrotaan, että se toimii muun muassa Saksassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Jengin toiminnasta Suomessa ei ole tietoa.
– Eurooppaan tulleiden on käyttäydyttävä kunnolla, ryhmän jäsen julistaa videolla.
Al-Salam-313 -jengi on julkaissut itsestään esittelyvideon Youtubessa. Kuvakaappaus Deutsche Wellen nettisivulta Yle
Irakilaisryhmien välejä Suomessa on kiristänyt se, että maahan tuli poikkeuksellisen paljon irakilaisia turvapaikanhakijoita vuonna 2015. Tulijoita oli noin 32 000, joista yli 20 000 oli irakilaisia.
Monet irakilaiset turvapaikanhakijat eivät kokeneet olleensa tervetulleita, ei suomalaisten eikä Suomen irakilaistenkaan taholta.
– Kun menet kadulle, sinulle sanotaan “v-n pakolainen”. Kun menet Facebookiin, sinulle sanotaan “Saddamin kätyri”, Suomesta turvapaikan saanut sunnitaustainen Ali sanoo.
“Saddamin kätyrillä” shiiat yleisesti tarkoittavat shiialaishallintoa arvostelevia sunneja.
– Arabiankielisessä sosiaalisessa mediassa on herjaamista ja uhkailua, kirjailija Hassan Blasim sanoo Suomen irakilaisten konfliktista.
Pääasiassa kiistoja on sunnien ja shiiojen mutta myös arabien ja kurdien välillä. Konflikti on pysynyt kuitenkin sosiaalisessa mediassa, Blasim arvioi.
Irakin presidentti Saddam Hussein.Peter Jordan / AOP
Saddamin hirmuhallinto vaikuttaa yhä
Irakilaisella turvapaikanhakijalla Yusufilla on vanhempiensa kautta sekä shiialais- että sunnitaustaa. Hän pohtii skype-puhelussa Euroopan toiselta laidalta, mistä vihapuhe irakilaisryhmien välillä johtuu.
– En sanoisi, että kyse on uskonnosta tai uskonnollisten suuntausten hengellisestä erosta, vaan uskonryhmittymien politisoituneista eroista.
Yusuf sanoo, että poliittiset ryhmät samastuvat uskonnollisiin ryhmittymiin. Nyt vallassa olevat kalastelevat joukkoa taakseen ja pönkittävät ryhmähenkeä uskonnolla.
–Shiiat takertuvat nyt valtaan, koska he kokivat Saddamin hirmuhallinnon olevan sunnien hallinto, Yusuf sanoo.
Maksuliikenneyhtiö Netsin tuoreimman tilaston mukaan jopa 55 prosenttia kaikista korttimaksuista on tällä hetkellä lähimaksuja. Netsin Suomen maajohtajan Sirpa Nordlundin mukaan lisääntyvän innon taustalla on lähimaksun ylärajan nosto 50 euroon.
Mutta onko nopeasti yleistyvä maksutapa turvallinen keino hoitaa ostokset?
Jos pankkikortti joutuu vääriin käsiin, sen lähimaksuominaisuutta voi käyttää väärin jonkun aikaa. Kortin käyttäjän ja kortin tietoja harvoin tarkastetaan lähimaksun yhteydessä. Siksi kortin käyttöön asetetut turvarajat on hyvä pitää käytön mukaisina.
– Jos tietää, että ei nosta päivittäin kahtasataa euroa enempää, ei kannata pitää nostorajaa tuhannessa eurossa, sanoo palvelupäällikkö Sirpa Rantapelkonen OP Etelä-Hämeestä.
Palvelupäällikkö Sirpa Rantapelkonen sanoo pankkien suosittavan ainakin kahta maksukorttia.Yle / Ville Välimäki
Maksuliikenneyhtiö Netsin Suomen maajohtajan Sirpa Nordlundin mukaan lähimaksamisen yleistyminen on vähentänyt korttien väärinkäytöksiä. Ruuhkassa, väenpaljouden ympäröimänä voi olla turvallisempaa vain vilauttaa pankkikorttia pin-koodin näpyttelyn sijaan.
Tietoturvajohtaja ei ole vakuuttunut turvallisuudesta
Nets vastaa maksuliikenteen turvallisuudesta kuluttajan ja veloittajan välillä. Yhtiö on Suomessa merkittävä toimija, ja se on osa tanskalaista Nets A/S -konsernia.
Voivatko rikolliset kopioida maksupäätelaitteen ja imeä ihmisten kortit tyhjiksi esimerkiksi ruuhkaisessa kaupassa? Sirpa Nordlundin mielestä uhka on epäuskottava.
– Riski sille, että tällainen lukulaite päätyisi vääriin käsiin on hyvin marginaalinen, Nordlund vakuuttaa.
Tietoturvallisuusjohtaja Erka Koivunen F-Securelta ei kuitenkaan tuudittautuisi kokonaan järjestelman haltijan ja kauppiaan varaan. Hän pitää mahdollisena esimerkiksi tekaistun yrityksen luomista, jonka nimissä hankitaan maksulaite rikosten tekemistä varten.
Lähtökohtaisesti F-Securen Erka Koivunen pitää pankkikorttia melko turvallisena maksutapana. Pankkikortin maksuominaisuudet voi mitätöidä, jos varas iskee.
Maksetaanko tulevaisuudessa verisuonistolla?
Suomen Pankin keräämien tilastojen mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 10 miljoonaa maksukorttia, joilla tehdään vuosittain noin 1,8 miljardia maksutapahtumaa. Arvossa mitattuna korttimaksuja tehtiin viime vuonna noin 51 miljardin euron edestä.
Missä menee maksamisen tulevaisuus? Tällä hetkellä Nets pilotoi Kööpenhaminan kauppakorkeakoulussa verisuonitunnistamista. Käyttäjäkokemukset ovat olleet innostuneita, Nordlund kertoo.
– Henkilön on oltava elossa, että veri kiertää ja verisuonisto on jokaisella yksilöllinen, sanoo Nets Finlandin maajohtaja Sirpa Nordlund.
F-Securen tietoturvallisuusjohtaja Erka Koivunen laittaisi jäitä hattuun. Kasvo- iiris- tai verisuonitunnistamisessa ei hänen mielestään ole mitään vikaa, jos niillä tunnistaudutaan laitteelle, jolle maksuvälineen tiedot on tallennettu. Kuten puhelimeen.
– En kuitenkaan soisi, että kauppiaat alkavat kerätä tietoja biometrisista piirteistäni. Niitä ei voi mitätöidä, mutta niiden kopiointi on helppoa, Koivunen sanoo.
Kevään hallitusneuvotteluiden aikaan tunteet kävivät kuumina varsinkin kokoomuksessa. Pitkän linjan kansanedustaja Kimmo Sasi (kok.) kirjoitti Twitterissä, että velkaantuminen uhkaa suistaa Suomen raiteiltaan.
– Ei säästöjä, ei priorisointia. Merkittäviä lisämenoja velkaantuvassa maassa. Onko meillä sama talouspolitiikan suunta Venezuelan kanssa?
Sasin sanomisia selittää suurelta osin kokoomuksen putoaminen neuvotteluiden ulkopuolelle.
Venezuela-vertaus ei olisi voinut olla kauempana Valtioneuvoston linnasta, jossa tuore valtiovarainministerin Mika Lintilän (kesk.) esitteli ministeriönsä budjettiehdotusta.
Tuore ministeri käytti hyvän tovin tilaisuudesta todistaakseen, ettei suunta ole juurikaan muuttunut sitten edellisen hallituksen, jossa kokoomus ja keskusta olivat vielä mukana.
Kuten yleensäkin poliittisessa keskustelussa totuus löytyy jostakin puolesta välistä.
Budjettiehdotus lisäisi menoja
Budjettiehdotus lisäisi ensi vuoden menoja 1,5 miljardia euroa, jos tilannetta vertaa kuluvaan vuoteen.
Ministeriön luvuista näkyy, että julkisen talouden rahoitusasema heikkenee hallituskauden alussa. Sen jälkeen velanotto hallituksen suunnitelmien mukaan loppuu, koska työllisyysasteen pitäisi nousta 75 prosenttiin.
Työllisyyden nostaminen 75 prosenttiin on kuitenkin vaikeaa. Valtiovarainministeriön tuoreimman ennusteen mukaan työllisyyden nostaminen tälle tasolle vaatisi uusia lisätoimia.
Jos työllisyysaste ei nouse merkittävästi, julkisen sektorin velkaantuminen kiihtyy.
Työntekijäkeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà kertoi pian tiedotustilaisuuden jälkeen pitävänsä finanssipolitiikan viritystä lievästi ”elvyttävänä”.
– Finanssipolitiikan viritys voi olla lievästi elvyttävä, sillä taloussuhdanne osoittaa hiipumisen merkkejä, Lainà kirjoitti tiedotteessaan.
Tässä onkin ero, jos budjetointia vertaa edelliseen hallituskauteen, jolloin Sipilän hallitus pyrki ruuvaamaan menoruuveja entistä tiukemmalle.
Lintilän puheet talouslinjan jatkumisesta eivät kuitenkaan olleet täysin vailla pohjaa.
Työllisyys määrittää menot
Ministeri Lintilä alleviivasi tiedotustilaisuudessa, ettei menoja lisätä, jos työllisyystavoite jää saavuttamatta.
– Hallituksella ei ole sellaista vaihtoehtoa, Lintilä sanoi.
Lisämenojen ja työllisyystavoitteen synkronoinnissa on muutama ongelma. Työllisyystavoitteen saavuttaminen selviää vasta aivan hallituskauden lopussa, eikä hallitusohjelmassa sovittuja lisäpanostuksia voida pantata kauden lopulle.
Toiseksi, hallitusohjelma ei ole täysin yksiselitteinen. Hallitusohjelman mukaan julkisen talouden pitää olla tasapainoinen ”normaalissa kansainvälisen talouden tilanteessa”.
Se, mikä on normaali kansainvälinen taloudellinen tilanne, on poliittista tulkintaa. Esimerkiksi kauppasodan kiihtyminen Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä voi tarkoittaa epänormaalia kansainvälistä talouskehitystä.
Jäävätkö investoinnit kertaluonteiseksi?
Hallituskauteen lisääntyy myös muita riskejä, jos asiaa tarkastelee valtion ja kuntien velkaantumisen näkökulmasta. Hallituksen ohjelmaan sisältyy kolmen miljardin euron kertaluonteinen investointipaketti.
Iso osa investoinneista vaikuttaa kertaluonteisilta, mutta osaa niistä voi olla vaikeaa lopettaa hallituskauden lopussa, varsinkin kun seuraavat eduskuntavaalit ovat ovella.
Yksi tällaisista investoinneista on ammattikoulutuksen opettajien palkkaaminen työhön. Siihen käytetään hallitusohjelman mukaan 235 miljoonaa euroa.
Osa ekonomisteista on myös arvostellut panostusten nimittämistä investoinneiksi. Esimerkiksi OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen kutsui Ylen haastattelussa hallituksen investointeja väliaikaisiksi menolisäyksiksi, sillä ne eivät ole kansantaloudellisen tilinpidon mukaisia investointeja.
Esimerkiksi yli 200 miljoonan euron panostusta luonnonsuojeluun on vaikea nähdä perinteisenä investointina, joka synnyttää talouskasvua tulevaisuudessa.
Syksyn palkkaneuvottelut ratkaisevat paljon
Yksi keskeisimmistä tekijöistä hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamisessa on syksyllä käynnistyvä liittokohtainen palkkaneuvottelukierros.
Palkkataso vaikuttaa merkittävästi siihen, millaiseksi suomalaisyritysten kustannuskilpailukyky muodostuu.
Hallitus pyrkii kuitenkin pysymään kaukana työmarkkinaneuvottelupöydistä. Sen sijaan se pyrkii nostamaan työllisyyttä erilaisilla porkkanoilla.
Budjettiehdotuksessa laitetaan rahaa muun muassa palkkatukeen, te-toimistojen palveluihin ja nuorisotakuun toteuttamiseen.
Keinot ovat muuttuneet sitten Sipilän hallituksen aikoihin. Viime hallituskauden aikana työllisyyskeinoista otsikoihin nousivat muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaaminen, kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkaukset ja aktiivimalli.
Toisin kuin Lintilä sanoi, budjetissa näkyy eroja verrattuna Sipilän hallituksen linjaan. Talouspolitiikka on edelliskautta elvyttävämpi ja työllistämisessä käytetään aiempaa pehmeämpiä keinoja.
Suomi ei kuitenkaan ole vielä Venezuelan tiellä, vaikka se on ottanut askeleen vasemmalle.
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump sanoi keskiviikkona viestipalvelu Twitterissä, että Kiinan presidentti Xi Jinping voi halutessaan ratkaista väkivaltaiseksi kärjistyneen tilanteen Hongkongissa inhimillisellä tavalla.
– En epäile yhtään, että jos presidentti Xi haluaa ratkaista Hongkongin tilanteen nopeasti ja inhimillisesti, hän myös tekee niin, Trump twiittasi.
Lisäksi Trump ilmeisesti ehdotti Xille henkilökohtaista tapaamista, jotta Trump voisi auttaa tilanteen ratkaisemisessa.
Mielenosoittajat ovat liikkeellä Hongkongissa jo kymmenettä perättäistä viikkoa. Tilanne on kiristynyt jo siihen pisteeseen, että Kiinan hallinto puhuu mielenosoituksista terroristisena toimintana.
Esimerkiksi Hongkongin lentoasema oli alkuviikosta poissa käytöstä, kun tuhannet mielenosoittajat tukkivat lentoaseman. Keskiviikkona lentoasema pääsi jälleen jatkamaan toimintaansa mielenosoittajien poistuttua paikalta.
Keskiviikkona ukkossää toi pelastuslaitoksille useita hätäilmoituksia, kun salamaniskut sytyttivät tulipaloja monin paikoin Suomea.
Luumäellä Etelä-Karjalassa salamanisku sytytti navetan palamaan. Kauhavalla Etelä-Pohjanmaalla salama osui sähkömuuntajaan, ja syttynyt tulipalo aiheutti sähkökatkoksen.
Etelä-Savossa Heinävedellä salamanisku sytytti pienen maastopalon. Kytemällä hitaasti levinnyt palo ehti polttaa noin kahdeksan neliömetriä aluskasvillisuutta.
Keski-Pohjanmaalla Kauhajoella salama iski rakennuksen vieressä olevaan koivuun, josta palo levisi rakennukseen polttaen sen toisen päädyn pahoin.
Aamulla salama oli sytyttänyt omakotitalon palamaan Vantaalla.
Rajuista ukonilmoista annettiin keskiviikoksi varoitus Pohjois- ja Etelä-Karjalaan, Etelä-Savoon ja Kymenlaaksoon sekä merialueelle Suomenlahden itäosaan.
Rajuja ukonilmoja saadaan torstainakin
Suomen kaakkoisosissa on syytä varautua rajuihin ukonilmoihin vielä torstainakin. Kosolti salamoita voi nähdä Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa.
Ukkosista annettiin varoitus myös merialueille Suomenlahden itä- ja länsiosaan sekä Pohjois-Itämeren itä- ja länsiosaan. Selkämerellä puolestaan tuulee torstaina navakasti.
Suomessa ei keskiviikkona ollut annettu säävaroituksia perjantaiksi tai lauantaiksi. Sunnuntaina Länsi-Suomessa ja läntisillä merialueilla tuulee kovaa.
Ruokaviraston elokuussa valmistuneiden tutkimusten mukaan Tornionjoen lohikuolemat eivät johdu tunnetuista virus- tai bakteeritaudeista. Ruokaviraston tiedotteen mukaan kalastajien tämän vuoden havainnot vastaavat aikaisempien vuosien havaintoja.
Vuonna 2016 lähes puolet haavaisten tai punoittavaihoisten nousulohien ihovaurioista tulkittiin johtuviksi mekaanisista tekijöistä eli kalanpyydyksistä irtipääsyistä ja -päästämisistä
Lohien iholla havaittiin myös syiltään tuntematonta etenkin mahan alueen punoitusta ja verenvuotoja sekä ihon pintakerroksen kuolioitumista. Sisäelimissä ei muutoksia ollut.
Ruokaviraston mukaan ihomuutoksiin iskevät makeassa vedessä Saprolegnia -suvun leväsienet, jotka aiheuttavat niin sanotun vesihomeinfektion. Haavaumien ensisijainen syy on kuitenkin muualla.
"Emolohi voi kärsiä puutostilasta"
Seuraavaksi Ruokavirasto tutkii, johtuvatko kuolemat B1-vitamiinin puutoksesta, josta Itämeren lohi kärsii ajoittain. Vitamiinitutkimuksia varten kalastetaan poikkeusluvalla korkeintaan 15–30 lohta.
Vitamiinin puutokseen viittaa se, että yllättävän iso osa nousulle pyrkivistä lohista on jäänyt Tornionjoen alaosiin.
– Emolohi voi kärsiä puutostilasta, jos sen ravinnossa ei ole riittävästi vitamiineja. Äärimmillään se voi johtaa tasapaino- ja orientaatiohäiriöihin kalojen nousuvaiheessa, Ruokavirastosta kerrotaan.
Tuntematonta kalatautia ei voida sulkea pois
Ruokavirasto suunnittelee myös yhteistyötä ulkomaisten tutkimuslaitosten kanssa. Sen avulla on tarkoitus selvittää esimerkiksi mahdolliset uudet tuntemattomat kalataudit.
– On mahdollista, että vielä tuntematon kalatauti voi olla osatekijänä. Iso osa vaurioista johtuu kuitenkin mekaanisesta tekijästä. Melkein kaikilla tutkituilla kaloilla kuolinsyy on vesihome, joka on päässyt iskemään kalaan haavauman kautta, sanoo tutkimusprofessori Perttu Koski.
Kuolleita kaloja on havaittu myös Kemijokisuulla.
Ruokaviraston kalastajilta saamien tietojen mukaan Oulu- ja Iijokien edustalla tai Simojoella ei ole havaittu sairaita tai kuolleita kaloja.
Kemijokisuuhun tulevissa merilohissa oireellisia kaloja on kuitenkin todettu, kuten joissakin Ruotsin puolen lohijoissa.
Kuolleita kaloja suhteessa saman verran kuin aikaisempina vuosina
Ruokavirasto arvioi, että nousulohia ei ole kuollut Tornionjoella tänä kesänä suhteessa enempää kuin muutamina edellisinä vuosina.
Tornionjoen nousulohia on ilmoitettu sairaiksi tai kuolleiksi hieman enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana, mutta Luonnonvarakeskuksen nousulohiseurannan tulokseen suhteutettuna ilmoitettujen, kuolleiden kalojen määrä on jokseenkin vastaava, eli alle promille tähän asti nousseista.
Vaikka ilmoitusportaaliin tulee tieto vain osasta kuolleita lohia, ilmoitusaktiivisuus eri vuosina on todennäköisesti vertailukelpoinen.
Ruokavirasto kaipaa edelleen näytteitä poikkeavista saaliskaloista. Näytteiden tulee olla tuoreita ja kuljetus Ruokavirastoon tulee onnistua arkipäivien aikana. Jo kuolleita kaloja ei voida tutkia pilaantumisen takia.
Kaivinkone tekee ojaa Etelä-Savossa Ristiinan ja Anttolan välisen tien pientareelle. Ojan pohjalle tulee paksu sähkökaapeli.
Aiemmin kaapeli kulki ilmassa sähkötolppien varassa. Ne puretaan ja kaikki sähkökaapelit kaivetaan maahan. Sähkökatkot ovat täällä pian lähes kokonaan historiaa.
Paksun sähkökaapelin lisäksi ojaan upotetaan valokaapeli, jolla sähköyhtiö voi ohjata runkoverkon muuntamoita.
– Muuntamolla on erottimia, joilla pystytään vaihtamaan sähkön syöttösuuntaa. Sähköä voidaan syöttää tänne niin Ristiinasta kuin Anttolastakin, sanoo verkostopäällikkö Mika Matikainen Lumme Energia Oy:stä
Verkkoyhtiöt miettivät nyt tarkkaan, mille alueille ne rakentavat kalliin maakaapelin. Kukaan ei tiedä, asuuko täällä vuosikymmenen kuluttua enää ketään.
– Kun rakennamme uutta verkkoa, sen käyttöikä on vähintään 50 vuotta. On haaste, kun emme tiedä mikä täällä on tilanne viiden, kymmenen tai 25 vuoden kuluttua, sanoo Matikainen.
Maaseutu autioituu paljon ennakoitua nopeammin
Maaseutukylien autioituminen vaikuttaa nopeasti energiayhtiöiden toimintaan ja tulokseen. Kun karjatila lopettaa toimintansa tai vakituiset asukkaat muuttavat kaupunkiin, sähkönkulutus laskee merkittävästi.
– Kyllä tämä muutos on ollut ennakoitua nopeampaa, myöntää Mika Matikainen.
Samalla liittymiä irtisanotaan kiihtyvällä vauhdilla. Itä- ja Kaakkois-Suomessa sähköt katkaistaan joka vuosi yli 300 kiinteistöstä.
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI on laatinut Tilastokeskuksen aineiston pohjalta kartan, jossa vähintään neliökilometrin suuruiselta alueelta on loppunut vakituinen asutus 2010-luvulla. Laura Merikalla / Yle
Sähkömarkkinalaki määrää sähköyhtiöt rakentamaan vuoteen 2028 mennessä sähköverkon, jossa haja-asutusalueella sähkökatkot kestävät enintään puolitoista vuorokautta. Maaseudun rakennemuutoksen takia Lumme Energia ja puolenkymmentä muuta verkkoyhtiötä ovat saaneet jatkoaikaa rakentamiseen vuoteen 2036 asti.
– Nyt ei tarvitse tehdä yli-investointeja sähköverkon loppupäähän, jossa mahdollisesti kyliä tai yksittäisiä tupia autioituu. Näemme tulevaisuudessa mikä tarve tulee olemaan, ja pystymme silloin tekemään järkeviä investointeja, sanoo verkostopäällikkö Mika Matikainen.
Kulutus voi myös kasvaa, jos sähköautot tai ladatavat hybridiautot yleistyvät.
Säävarmaksi sanotaan sähkölinjaa, joka on upotettu maahan tai sille on tehty metsään tarpeeksi leveä kaista, jolloin puut eivät kaadu linjan päälle. Tommi Parkkinen / Yle
Aggregaatit ja aurinkovoima varmistamaan sähkönjakelua
Kouvolan Valkealan Puutteenkylälle johtava tie on hiljentynyt vuosikymmenessä. Kylällä asutaan vakituisesti enää muutamassa taloudessa.
– Kyllä täällä on opittu omatoimisuuteen. Sähkön katketessa ovat puuhella ja kynttilät valmiina, sanovat Vilma ja Taito Huuskonen.
Puutteenkylä on yksi viime vuosina Suomessa tyhjentyneistä maaseutukylistä. Säävarmaa sähköverkkoa ei sinne ole vielä rakennettu.
– Ennen kuin saavat maakaapelit maahan, saattaa olla, että aggregaattihan se ois hyvä turvaamaan sähköt, sanoo Taito Huuskonen.
Tämän vuoden loppuun mennessä noin puolet verkkoyhtiöiden asiakkaista on jo säävarman sähköverkon piirissä. Haja-asutusalueella työ on vasta alkamassa kohteissa, joissa verkon päässä on vain yksittäisiä talouksia.
Työ- ja elinkeinoministeriö rohkaisee energiayhtiöitä etsimään edullisempia vaihtoehtoja syrjäisten seutujen kalliille maakaapeloinnille. Ministeriö esimerkiksi selvittää aggregaattien käyttöä turvaamaan sähkön toimitusvarmuutta.
– Jouston lisääminen jakeluverkoissa, hajautettu tuotanto, niihin liittyvät akkujärjestelmät ja varavoimakoneet voisivat olla sellaisia, sanoo teollisuusneuvos Petteri Kuuva työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Teollisuusneuvos Petteri Kuuva työ- ja elinkeinoministeriöstä toivoo verkkoyhtiöiden löytävän edullisempia tapoja taata sähkön toimitusvarmuus haja-asutusalueella. Kare Lehtonen/Yle
Osa verkkoyhtiöistä rakentaa säävarmaa verkkoa siirtämällä avojohdot isompien teiden varsille tai leventämällä johtouraa, jolloin myrskyssä kaatuvat puut eivät yllä sähköverkolle. Sen heikkous on, että samalla katoaa osa metsien hiilinieluista.
Sähkön toimitusvarmuus voitaisiin turvata myös varavoimakoneilla.
Työ- ja elinkeinoministeriössä mietitään, että verkkoyhtiö voisi tulevaisuudessa alentaa siirtomaksua tai muutoin korvata, jos asiakkaalla on oma varavoimakone. Sellaisia löytyy esimerkiksi useilta karjatiloilta, joissa sähköt eivät voi olla pois tuntikausia.
Lumme Energia on saanut hyviä kokemuksia tasasähköjärjestelmästä, jossa runkoverkon häiriötilanteessa kiinteistöihin syötetään sähköä akuista ja aurinkopaneeleilta. Kesällä virtaa riittää vuorokausiksi, ja talvella useiksi tunneiksi. Käytännössä lyhyistä sähköhäiriöistä on päästy koeverkon alueella kokonaan.
– Älyä viedään yhä syvemmälle verkkoon ja samalla saadaan asiakkaalle hyötyä sitä kautta, sanoo Matikainen.
Vaihtoehtoiset ratkaisut voivat hillitä sähkön siirtohintojen nousua.
Illenpihan päiväkodin pihalla Vantaalla touhutaan.Mårten Lampén / Yle
Pienempiä päiväkotiryhmiä – perheiden ja opiskelijoiden asema paranee
Perheet, nuoret ja lapset – he kuuluvat niihin, joiden asemaa ensi vuoden budjetti parantaa. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä luvataan kunnille lisää rahaa, jotta päiväkotiryhmistä tulee pienempiä. Opintotuki nousee elinkustannusten nousun verran. Opiskelevat vanhemmat saavat 25 euroa kuussa lisää, yksinhuoltajien lapsilisä nousee kympin ja monilapsisten perheiden lapsilisät nousevat. Myös turvakoteja tuetaan.
Kun Antti Rinne kokosi hallitusviisikkonsa, hän halusi luoda kestävän yhteiskunnan - sekä sosiaalisesti, taloudellisesti että ekologisesti. Ensimmäisessä budjetissa on viitteitä siitä, että hyvinvointiyhteiskuntaa parannellaan.
2
Matkustajia nousi uuden metron kyytiin Matinkylässä helmikuussa 2018.Henrietta Hassinen / Yle
Eläkeläisille vappuviisikymppinen
Ei vappusatasta, mutta viisikymppinen kuitenkin. Rinteen tunnetuin vaalilupaus oli satanen lisää alle 1400 euron eläkkeisiin. Täysin lupaus ei ainakaan vielä toteudu, mutta hallitus nostaa joka tapauksessa pienimpiä eläkkeitä ensi vuoden alusta.
Kesällä julkaistun laskelman mukaan 700 euron takuueläkettä saavat saisivat 50 euroa kuussa lisää, muut pientä eläkettä saavat saisivat 10 – 30 euron korotuksen.
Kaikkien eläkkeen saajien tili kasvaisi hieman, sillä hallitus aikoo purkaa indeksijäädytykset. Toisin sanoen eläkkeet kasvaisivat saman verran kuin elämisen kustannukset nousevat.
3
Luonto suojelemalla hallitus yrittää huolehtia monimuotoisuudesta. Ismo Pekkarinen / APO
Luonnonsuojeluun, ilmaston pelastamiseen ja turvallisuuteen rahaa
Kansainvälisen ilmastopaneelin raportit ovat kertoneet huolestuttavia tietoja ilmaston lämpenemisestä. Tähän Rinteen hallitus tarttuu budjetissaan pienehköllä summalla ja esittää 30 miljoonaa euroa kivihiiltä korvaaviin investointeihin. Luonnon monimuotoisuudesta hallitus huolehtii antamalla suojeluun hiukan lisää rahaa.
Toisaalta hallitus aikoo panna myös repsahtaneet tiet ja radat kuntoon, tähän käytettäisiin peräti 300 miljoonaa euroa nykyistä enemmän. Lisää rahaa pannaan turvallisuuteen myös kouluttamalla ja palkkaamalla lisää poliiseja.
4
Valtio aikoo kerätä 250 miljoonaa euroa polttoaineveroa korottamalla.Henrietta Hassinen / Yle
Haittaveroja ropisee lisää – bensa kallistuu 6 senttiä litra
Haittaveroilla hallitus aikoo tehdä valtiolle tilin. Polttoaineiden hinnat nousevat elokuussa 2020, bensan hintaan tuli Veronmaksajien laskelman mukaan 6 senttiä litra. Kaikkiaan valtio saisi tästä 250 miljoonaa vuodessa. Tupakka-aski kallistuisi noin 50 senttiä. Myös limsojen hinta nousee vähän.
Pienituloisimmille näitä veronkorotuksia korvataan alentamalla tuloveroja 200 miljoonalla eurolla. Tavallisten kotitalouksien verotus ei siis juuri muuttuisi.
5
Esko Parikka teki töitä Hollolassa kuljetusfirmassa viime marraskuussa.Jari Kovalainen / Yle
Lisää ihmisiä töihin
Hallituksen lupausten toteuttaminen on kiinni siitä, nouseeko työllisyys niin kuin halitus toivoo. Tavoite on nostaa työllisyys 73,5 prosenttista 75 prosenttiin. Keinoja tuore ehdotus tarjoaa vasta vähän.
Budjettiehdotus tarjoaa avuksi 10 miljoonan lisää palkkatukeen ja 15 miljoonan lisäpanostusta työvoimapalveluihin. Yritykset se yrittää saada investoimaan ja tarjoaa tähän pientä tukea.
Valtiovarainministeri Mika Lintilä sanoo odottavansa, että riiheen mennessä keinoja keksitään lisää.
6
Antti Rinteen johtama hallitus ryhmäkuvassa Säätytalon portailla.Pekka Tynell / Yle
Velka kasvaa ja talouden epävarmuus lisääntyy
Vaikka hallitus ei lisäisi menoja, Suomen valtiontalous olisi ensi vuonna pakkasen puolella. Ja koska menot kasvavat, alijäämäkin kasvaa.
Budjetin loppusumma on 57 miljardia ( kuluvan vuoden budjetissa reilut 55 miljardia) ja alijäämä 2,3 miljardia. Tämä tarkoittaa lisävelanottoa. Jos menoja ei lisättäisi, alijäämä olisi silti 1,5 miljardia.
Synkkiä pilviä näkyy, jos Suomesta katsoo Manner-Eurooppaan. Saksan talous on painunut taantumaan, ja Saksa on Suomen tärkein vientimaa. Jos Britannia irtoaa Euroopan unionista marraskuussa, epävarmuus lisääntyy.
Hallitus perustaa budjettilaskelmansa valtiovarainministeriön kasvuennusteisiin. Niidenkin suuntaa ollaan Ylen tietojen mukaan kääntämässä aiemmin ennustettua alemmas.
Venäjä ilmoitti keskiviikkona siirtäneensä kaksi TU-160 -pommikonetta itäisimpään osaan Venäjää osana armeijan harjoitusta, kertoo uutistoimisto Reuters.
Venäjän puolustusministeriö sanoi lausunnossaan, että pommikoneet lensivät läntiseltä Venäjältä yli 6000 kilometrin matkan Anadyriin, Tšukotkaan reilussa kahdeksassa tunnissa.
Ministeriö kertoi myös, että lento oli osa loppuviikon kestävää taktista harjoitusta. Harjoituksen on tarkoitus harjoitella Venäjän ilmavoimien kykyä siirtyä lentotukikohtiin sekä ilmatankkausta.
Venäjä kykenee sijoittamaan ydinaseita Yhdysvaltojen "takapihalle"
Venäjän valtion sanomalehden Rossijskaja gazetan mukaan harjoitus osoittaa, että Venäjä pystyy sijoittamaan ydinaseiden laukaisuun kykeneviä pommikoneita lähelle Alaskaa. Lehden mukaan pommikoneet kykenevät lentämään 20 minuutissa noin 600 kilometrin matkan Yhdysvaltojen puolelle.
TU-160 -kone on yliäänikone, joka voi kuljettaa jopa 12 lyhyen matkan ydinohjusta ja lentää 12 000 kilometrin matkan yhdellä tankkauksella. TU-160 -koneilla on lennetty tukikohdista Venäjältä esimerkiksi pommituslentoja Syyriaan.
Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti heinäkuun alussa lain, jonka myötä maa vetäytyy keskimatkan ohjukset kieltävästä INF-sopimuksesta. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti vetäytyvänsä sopimuksesta jo viime vuoden lokakuussa.
Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton kylmän sodan lopulla solmima INF-ohjussopimus on kieltänyt muut kuin mereltä laukaistavat lyhyen ja keskipitkän matkan ohjukset.
Philadelphiassa Yhdysvalloissa useita poliiseja on haavoittunut yhä käynnissä olevassa asemiehen piiritystilanteessa, kertoo uutistoimisto AP.
Philadelphian poliisin mukaan kuusi poliisia on haavoittunut ammuskelussa, mutta kenenkään vammat eivät ole hengenvaarallisia. Lisäksi kaksi poliisia on haavoittunut auto-onnettomuudessa matkalla piiritystilanteeseen.
Philadelphian poliisipäällikön Richard Rossin mukaan tilanne sai alkunsa, kun poliisi oli suorittamassa huumausaineisiin liittyvää tehtävää keskiviikkona iltapäivästä. Asemies tuli paikalle noin kello 16:30 paikallista aikaa ja avasi tulen poliiseja kohti.
– Monet poliiseista joutuivat pakenemaan ikkunoiden ja ovien kautta väistäessään ampujan luoteja, Ross kertoi lehdistötilaisuudessa.
Paikallinen poliisi tiedottaa Twitterissä, että ampumistilanne on edelleen kesken ja kehottaa ihmisiä pysymään poissa Nicetown–Tiogan alueelta.
Poliisi on yrittänyt neuvotella ampujan kanssa ja kehoittanut häntä antautumaan, jotta uusilta haavoittumisilta vältyttäisiin.
Poliisipäällikkö Ross pelkäsi tilanteen muuttuvan panttivankitilanteeksi, sillä kaksi poliisia jäi useaksi tunniksi mottiin sisälle asuntoon, jossa piiritys oli käynnissä. Poliisit pääsivät kuitenkin myöhemmin vapaaksi, kun erikoisjoukot pelastivat heidät talosta.
Philadelphian poliisi eristi risteyksen korttelissa, jossa ammuskelu johti kuuden poliisin haavoittumiseen.Stringer / EPA
Suosittuja Reino- ja Aino-tossuja valmistanut kenkätehdas Lieksassa saa uuden yrittäjän. Suomi Kenkä -niminen yritys aikoo aloittaa Lieksassa tohveleiden valmistuksen.
Suomi-kengiksi nimetystä tuotteesta haetaan kilpailijaa Reino- ja Aino-tossuille, joiden tuotannon lopettamisesta Suomessa nousi kohu viime keväänä.
Uutinen herätti paljon keskustelua esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, sillä Reino- ja Aino-tossuja on pidetty kotimaisuuden symboleina. Finlayson tiedotti tuolloin, ettei kenkien valmistus Suomessa ole kannattavaa. Yritys on kertonut tuovansa uudet ulkomailla valmistetut Reino- ja Aino-tuotteet markkinoille tänä syksynä.
Reino- ja Aino-tossuja lojui laatikossa, kun tuotanto Lieksassa loppui viime keväänä.
Ari Tauslahti / Yle
Uusi yrittäjä siirtää tuotannon Aasiasta Lieksaan
Lieksan tehtaan uusi yrittäjä uskoo kenkäteollisuuden mahdollisuuksiin Suomessa. Hän aikoo siirtää myös toisen tuotemerkkinsä, Feelmax-kenkien tuotannon, Aasiasta Lieksaan. Feelmax on tunnettu erityisesti paljasjalkakengistään.
– Syynä ovat laatukysymykset. Aasiassa tuotetuissa kengissä laatu on vaihdellut, ja uskon, että voimme tehdä Suomessa korkalaatuisempia tuotteita, sanoo yrittäjä ja toimitusjohtaja Kare Tikka.
Uuden kenkätehtaan paikaksi valikoitui Lieksa, koska saatavilla on osaavaa henkilökuntaa ja valmiit koneet kenkien valmistusta varten. Alussa tehdas työllistää vajaat 10 työntekijää.
– Osaava ja motivoitunut henkilökunta on tärkein syy tulla juuri Lieksaan, Tikka sanoo.
Lieksan kenkätehtaan koneet käynnistyvät todennäköisesti pian uudelleen.
Laura Kosonen / Yle
"Kolmenkympin kenkä ei ole kannattava"
Aluksi tehtaassa aletaan valmistaa tossuja markettimyyntiin. Suomi-kenkä on yrittäjän mukaan “kehitelty versio” Reino- ja Aino-tossuista. Kengän päällinen on villahuopaa ja pohja pitävää täyskumia. Pohjassa aiotaan käyttää autonrenkaista saatavaa kierrätysmateriaalia.
Tuotteen kauppahinta tulee olemaan korkeampi kuin Reinoilla ja Ainoilla, joita myytiin halvimmillaan noin 30 eurolla. Todennäköisesti lopullinen hinta on 60 euron tietämillä.
– Suomessa ei voi tehdä kannattavasti kolmenkympin kenkiä. Sen vuoksi satsaamme laadukkaisiin materiaaleihin ja tuotteeseen, joka kestää kulutusta, Kare Tikka sanoo.
Ompelu on kenkien tekemisessä kallis työvaihe.
Laura Kosonen / Yle
Hänen mukaansa tuotantokuluja saadaan alemmaksi myös suunnittelulla: ompelu on kenkien tekemisessä kallis työvaihe, joten protoyyppivaiheessa oleviin tossuihin tulee mahdollisimman vähän ommeltavia saumoja.
Suomi-tossut on tarkoitus saada markkinoille ennen joulua.
Keväällä irtisanotut työntekijät iloitsevat
Suomalaisen tekstiili- ja kenkäteollisuuden ahdingosta on puhuttu pitkään, mutta Kare Tikka uskoo, että yhä useammat valmistajat harkitsevat vetäytymistä halvemman tuotannon maista Aasiasta.
– Työntekijäkustannukset nousevat Aasiassa 7–10 prosentin vuosivauhtia. Esimerkiksi italialaiset nahkakenkäbrändit ovat palaamassa takaisin Eurooppaan, Tikka sanoo.
Satu Turunen työskenteli Lieksan kenkätehtaalla yli kymmenen vuotta ennen konkurssia. Kevään järkytys on nyt vaihtunut toiveikkuuteen.
Laura Kosonen / Yle
Yrittäjä on vakuuttunut, että kuluttajat ovat valmiita maksamaan hieman korkeamman hinnan kotimaisesta tuotteesta. Samaan uskoo myös Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen.
– Kyllä laadukkaalle suomalaiselle tuotteelle on kysyntää. Lieksassa on kenkäteollisuuden osaamista, joten uskon, että yrityksellä on hyvä mahdollisuus menestyä ja jopa laajentua, Jarkko Määttänensanoo.
Lieksan kenkätehtaan entisille työntekijöille kulunut vuosi on ollut värikäs. Tehtaan sulkeminen ja irtisanomiset tulivat työntekijöille keväällä yllätyksenä. Nyt ilmapiiri on toiveikas.
– Aivan uskomaton juttu. Toivotaan, että töitä löytyy mahdollisimman monelle, sanoo pitkän uran kenkätehtaalla tehnyt Satu Turunen.
