Puolustusvoimien pääesikunta on aloittanut esitutkinnan Taipalsaaren ampuma-alueen tapahtumista.

Utin jääkärirykmentin varusmies ampui itseään jalkaan rynnäkkökiväärillä ampumaharjoituksen yhteydessä keskiviikkona.

Esitutkinta alkoi Utin jääkärirykmentin komentajan pyynnöstä. Hän teki tutkintapyynnön keskiviikkona.

Tutkintapyyntö pääesikunnalle tehdään, kun asiassa on syytä epäillä rikosta.

Tapahtumien tarkka kulku selvitetään

Puolustusvoimien pääesikunnan sotilaslakimies Jouni Pulkkinen sanoo, että rikosnimikettä ei voi vielä vahvistaa Taipalsaaren tapauksessa.

– Tutkimme epäiltyä aseen virheellistä käsittelyä. Tutkinnan edetessä tarkentuu, mitä siellä on tarkkaan ottaen tapahtunut, kertoo Pulkkinen.

Pääesikunnassa on alustava käsitys tapahtuneesta.

Jatkotoimet selviävät myöhemmin

Puolustusvoimat ja poliisi sopivat torstaina, että tapauksen tutkintavastuu on Puolustusvoimilla. Esitutkinnan tekee pääesikunnan rikostutkintayksikkö.

Sotilaslakimies Jouni Pulkkinen arvioi, että tutkinnassa menee viikkoja. Tutkinnan edetessä selviää asian jatkokäsittely.

Vaihtoehtoina on esitutkinnan lopettaminen tai saattaminen sen loppuun, jolloin asia siirtyy Utin jääkärirykmentin komentajan ratkaistavaksi.

– Hänellä on vaihtoehtoina joko ratkaista se puolustusvoimien sisäisessä kurinpitomenettelyssä tai sitten lähettää syyteharkintaan.

Viimeistään nyt pitäisi kiireesti selvittää, mitä terveydellistä haittaa mikromuoveista on.

Sitä ei nimittäin tiedetä, vaikka mikromuovien yleisyydestä on tehty viime vuosina useita tutkimuksia.

Tuorein tutkimus julkaistiin keskiviikkona. Saksalais-sveitsiläisen tutkijaryhmän Science Advances -lehdessä julkaisema tutkimus toteaa, että mikromuoveja löytyy runsaasti myös Arktiksen lumesta. Sinne sitä on kulkeutunut tuulen mukana.

Se tarkoittaa, että me hengitämme koko ajan mikromuoveja keuhkoihimme.

Merivedestä ja jäästä on jo aiemminkin löytynyt runsaasti mikromuovia, ja sitä kulkeutuu merivirtojen mukana myös Arktiselle alueelle. Nyt on selvää, ettei ongelma rajoitu valtameriin.

Liki parituhatta hiukkasta litrassa

Tutkimusryhmä keräsi luminäytteitä Framinsalmessa, Huippuvuorten ja Grönlannin välissä vuosina 2015–2017. Vertailun vuoksi näytteitä kerättiin myös Sveitsin Alpeilta sekä Pohjanmeressä sijaitsevalta Helgolandin saarelta ja Bremenin kaupungista Saksasta.

Vaikka Keski-Euroopasta löytyikin selvästi enemmän mikromuovia, sitä oli runsaasti myös Framinsalmen lumessa: keskimäärin 1 760 hiukkasta litrassa. Suurin näytteistä löytynyt määrä oli 14 400 hiukkasta litrassa.

Tutkimusryhmän laitteisto ei havainnut alle 11 mikrometrin (millin tuhannesosan) kokoisia hiukkasia.

– Olen varma, että pienempiä hiukkasia on vielä paljon lisää. Sitä kulkeutuu kaikkialle tuulen mukana, sanoi tutkimusta johtanut tohtori Melanie Bergmann Alfred Wegener -instituutista The Guardian -lehden jutussa.

Bergmann pitää pienimpiä hiukkasia pahimpina, koska ne läpäisevät solukalvon helpommin.

– Nyt me todellakin tarvitsemme tutkimusta ihmisen terveyden näkökulmasta. Mikromuovista julkaistaan paljon tutkimuksia, mutta ei mitään terveysnäkökulmasta. Se on mielestäni todella outoa, sanoi Bergmann.

Vuonna 1998 tehty tutkimus kertoi, että keuhkon syöpäkasvaimista löytyi mikromuovia. Mutta sitä löytyi lähes yhtä runsaasti myös normaaleista näytteistä, joten syy-seuraussuhteesta ei ole varmuutta.

Polyeteeniä, PVC:tä, nailonia

Lumeen mikromuovia tulee ilmasta kun lumihiutale putoaa maahan tai jäälle.

Jo aiemmin mikromuoveja on havaittu ilmassa muun muassa Pyreneiden vuoristossa, Pariisissa ja Dongguanin kaupungissa, Kiinassa.

Jopa suomalaistutkijoille ilmiö on tuttu: Saaristomeren tutkimuslaitoksen tutkijat keräsivät viime vuonna runsaasti mikromuovia Seilin saarella sijaitsevalla suurtehoimurilla.

Ilmassa on toki myös paljon luonnon hiukkasia. Esimerkiksi hiekkaa, siitepölyä ja nokea kulkeutuu ilmavirtauksien mukana tuhansien kilometrien päähän, Arktiksellekin saakka.

Mutta muovit eivät hajoa, eikä niiden vaikutuksista soluissa ole siis tietoa. Vaikutus vaihtelee ainakin hiukkasten koon, muodon ja raaka-aineen mukaan. Saksalais-sveitsiläinen ryhmä löysi lumesta muoveja, joita käytetään muun muassa rakennusten ja veneiden pinnoitteina sekä köysien ja vaatteiden raaka-aineina: polyeteeniä, polypropeenia, PVC:tä, nailonia.

Jäässä myös runsaasti hiukkasia

Eniten on tutkittu kuitenkin vettä ja jäätä. Mikromuovia löydettiin jo 1970-luvun alussa merestä.

Keskiviikkona uutistoimisto Reuters kertoi amerikkalaisesta tutkimusryhmästä, joka on löytänyt mikromuovia jääkairauksissa Luoteisväylältä. Tutkimusryhmä kuvitteli löytäneensä melko puhtaan ja syrjäisen paikan Lancasterin salmesta, mutta silti jäänäytteissä oli muovijakeita. Tarkempi analyysi on vielä tekemättä.

– Se oli kuin isku vyön alle, kuvasi näytteitä alustavasti analysoinut Jacob Strock uutistoimisto Reutersille.

Mikromuovin pitoisuudet vaihtelevat vedessä suuresti riippuen sijainnista ja merivirroista. YK arvioi, että mereen on työnnetty kaikkiaan 100 miljoonaa tonnia muovijätettä.

Maailman luonnonsäätiö WWF arvioi kesäkuussa, että ihmisen elimistöön päätyy viikossa viisi grammaa mikromuovia, etenkin juomaveden kautta. Tämäkin luku saattaa muuttua, kun tieto ilman mikromuovihiukkasista täsmentyy.

Lue lisää:

Syömmekö kalojen mukana muovia ja miksi arktiset vesistötkään eivät säästy muoviongelmalta – 8 kysymystä huippututkijalle

Merien lisäksi myös maaperään päätyy mikromuovia jätevesistä – vaikutuksia vasta tutkitaan, mutta osa muovista voi päätyä ravintoketjuun

Takana hullu muovivuosi – Hukummeko muoviin vai voisiko muovi olla myös ystävämme? Maija Pohjakallio yrittää ratkaista maailmanlaajuisia muoviongelmia

Huojentava tutkimustulos: Juomavedessä näyttää olevan mikromuoveja vain vähän

Indonesiaa uhkaavat jälleen tuhoisat maastopalot, jotka ovat syttyneet sellupuun ja palmuöljyn tuotannon alueilla.

Hallinto on jo ryhtynyt toimiin ja eristänyt joitakin tuotantoalueita. Toimenpiteet koskevat kymmenen yhtiön toimintaa Borneon saarella.

Indonesia taistelee lopettaakseen maiden kaskeamisen, jota tehdään myös sellupuun ja palmuöljyn tuotantoalueilla.

– Metsän polttamiseen sekaantuneita yhtiöitä rangaistaan ankarasti, ympäristöministeriön pääjohtaja Ridho Sani painottaa uutistoimisto Reutersin mukaan.

Kuivassa maastossa palot karkaavat helposti hallinnasta. Niin kävi viimeksi vuonna 2015, jolloin tuhoisat palot riehuivat saarivaltiossa kuukausitolkulla.

Metsää ja turvesoita hävittäneet palot olivat yksi pahimmista ihmisten aiheuttamista ympäristökatastrofeista vuosiin. Tuolloin savukaasut levisivät laajasti ympäri Etelä-Aasiaa.

Palot paitsi lämmittivät ilmastoa myös aiheuttivat hengityssairauksia ja ajoivat orangit pakosalle.

36 helikopteria ja 9 000 työntekijää valvoo paloja

Torstaina Indonesiassa havaittiin 1 092 palavaa pesäkettä, joka on isoin luku vuoden 2015 tuhoisten palojen jälkeen. Kuudessa provinssissa Borneon ja Sumatran saarilla on julistettu palojen vuoksi hätätila.

Maan ympäristöministeriön mukaan Borneon saarella on tällä hetkellä eristettynä noin 200 hehtaarin laajuinen alue. Lisäksi noin 60 yritykselle on lähetetty varoituskirje tuotantoalueita koskevasta palouhasta.

Myös Sumatran saarella sijaitsevassa Tesso Nilon kansallispuistossa palaa. Puisto on uhanalaisten tiikereiden ja elefanttien elinpaikka.

Viranomaiset ovat värvänneet 36 helikopteria ja yli 9 000 työntekijää valvomaan ja sammuttamaan paloja.

Lisää aiheesta:

Indonesian maastopalot kuumensivat maapalloa enemmän kuin Japani – lapset ja orangit kärsivät

Kesämökkiläiset löysivät kaksi saimaannorpan kuuttia heinä-elokuun taitteessa heikkokuntoisina. Toinen niistä vietiin Korkeasaareen, toiselle löytyi hoitopaikka eläinlääkäri Pekka Sarkasen mökkirannasta.

Sarkasen pikavauhdilla pystytetyssä norppahoitolassa kitukasvuista naaraskuuttia on ruokittu ja lääkitty viikon päivät. Sanelmaksi ristitty poikanen on virkistynyt ja pulskistunut suorastaan hämmästyttävää vauhtia.

Löydettäessä kuutti painoi vaivaiset 8,5 kiloa. Torstaiaamun virallisessa mittauksessa kuutin painoksi todettiin 11 kiloa.

– Sanelma on saanut muikkuja ja sitä on hoidettu kuin koiraa konsanaan. On lääkitty ja ruokittu aamuin illoin, Pekka Sarkanen kertoo.

Sarkaset ovat saaneet hankittua seudun kalastajilta tuoretta muikkua, jota potilas on saanut syödäkseen runsaasti.

Sanelma on edelleen alipainoinen, sillä keväisen kuutin pitäisi painaa tähän aikaan vuodesta jo lähemmäs 20 kiloa. Loisista se on päässyt eroon täysin.

– Onhan tämä uskomaton juttu, että kuutti on nyt tuossa kunnossa. Vaikuttaa erittäin virkeältä ja elinkelpoiselta. Energisyys on tärkeämpää kuin paino, sanoo pitkän päivätyön norpansuojelussa tehnyt metsähallituksen ylitarkastaja Tero Sipilä.

Kuutti jää todennäköisesti myös aikuisena pienikokoiseksi.

Sanelma on viikon aikana kiintynyt hoitajaansa, ja palasi torstainakin useaan otteeseen Pekka Sarkasen luo hiekkarannalle ja jopa avoimesta luukusta takaisin aitaukseen.

– Uskon, että se oppii saalistamaan ja selviytyy talven yli. Eihän naaraskaan opeta kuuttia kalastamaan vaan ne oppivat sen luonnostaan, Tero Sipilä sanoo.

Kuutit syövät mielellään pientä kalaa. Sitä on Sarkasten lähivesillä tarjolla runsaasti.

– Pieni eläin tarvitsee pientä kalaa, jonka se pystyy kerralla nielemään. Jotain salakkaa tästä löytyy varmasti, Sipilä arvelee.

"Aivan uusi innovaatio"

Vapaaehtoisten eläinlääkäreiden perustama kuuttihoitola on saimaannorpan 1970-luvulla käynnistyneen suojelun uusin avaus. Ajatus hoivakodista syntyi heikkokuntoisina löytyneiden kuuttien myötä elokuun alussa.

Alueen aitaaminen tapahtui spontaanisti yhden iltapäivän kuluessa. Jo illalla ensimmäinen potilas tuotiin Sarkasille.

Metsähallitus aikoo kirjata tarkasti kaikki kuutin hoidossa tehtyjen toimenpiteiden yksityiskohdat ylös, että myös tuleville norppapotilaille voidaan antaa yhtä hyvä hoito.

– Toivottavasti tällaista apua on saatavilla tulevinakin kesinä, sanoo Sipilä.

Sipilä ja suojelubiologi Jouni Koskela kiinnittivät kuutin takaräpylään merkin, jonka avulla yksilö voidaan tunnistaa myöhemmin.

– Viikko sitten kuutti oli kuoleman kielissä, ja nyt se jo potki mitatessa vahvasti vastaan, hämmästelee Jouni Koskela.

Vuosina 2014-2015 Eurooppa oli pakolaiskriisin kourissa.

Satoja tuhansia Lähi-idästä, Afrikasta ja Etelä-Aasiasta lähtöisin olevia pakolaisia ja siirtolaisia pyrki Eurooppaan tarkoituksenaan hakea turvapaikkaa.

Yksi heistä oli Aljoarin Adnan, joka tuli turvapaikanhakijana Etelä-Irakista Basrasta Suomeen lokakuun alussa vuonna 2015.

Kaikki ei kuitenkaan sujunut suunnitelmien mukaan. Maahanmuuttovirasto antoi Adnanille kielteisen turvapaikkapäätöksen vuonna 2016.

Tästä alkoi Adnanin paperittomuus.

– Tilanteeni on tosi vaikea. Joudun päivittäin siirtymään paikasta toiseen. Yöt nukun kirkossa, kavereiden luona tai sitten täällä Diakonissalaitoksen päiväkeskuksessa, sanoo Adnan.

Paperittomien määrä kasvussa

Turvapaikanhakijoiden määrä on tippunut Suomessa alle kolmasosaan huippuvuosista 2015-2016.

Maahanmuuttoviraston tuoreimpien lukujen mukaan kirjoilla on hieman yli 9000 turvapaikanhakijaa.

Vähentynyt turvapaikanhakijoiden määrä näkyy myös vastaanottokeskuksissa vähentyneenä kysyntänä.

Vastaanottokeskuksissa eri puolilla maata asuu tällä hetkellä noin 5700 turvapaikanhakijaa, ja määrä on vähenee loppuvuodesta vielä 500-600, arvelee Maahanmuuttoviraston tulosalueenjohtaja Kimmo Lehto.

Muun muassa tästä syystä Maahanmuuttovirasto on vähentänyt paikkoja vastaanottokeskuksissa.

Tänä vuonna on jo lakkautettu viisi vastaanottokeskusta ja loppuvuodesta lakkautetaan kolme lisää. Lisäksi esimerkiksi Espoon ja Vantaan vastaanottokeskuksissa paikkaluku pienenee noin viidellä kymmenellä (noin 10%) tänä syksynä.

Paperittomien määrä ei kuitenkaan ole laskussa, päin vastoin.

Paperittomien määrää Suomessa ei tarkalleen tiedä kukaan. Arviot liikkuvat 2000-4000 välillä.

Maahanmuuttoviraston Lehto arvelee, että paperittomia on Suomessa parituhatta.

Helsingin Diakonissalaitoksen yksikönjohtaja Mika Paasolainen taas uskoo paperittomien määrän olevan tällä hetkellä nelisentuhatta.

Hänen mukaansa kyse on kasvavasta ongelmasta niin pääkaupunkiseudulla kuin koko maassakin.

– Meillä Suojattomat -hankkeeseen tulee viikoittain kymmenkunta uutta asiakasta, Paasolainen sanoo.

Suojattomat on sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n kolmevuotinen yhteisöhanke, jonka tarkoituksena on tukea kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ihmisiä Suomessa.

Paasolaisen mukaan tilanne johtuu yksinkertaisesti siitä, että nämä ihmiset kieltäytyvät palaamasta kotimaahansa, ja yrittävät sitten selvitä paperittomana Suomessa.

"En jaksa enää"

Adnan on omien sanojensa mukaan kertonut rehellisesti oman tarinansa Maahanmuuttovirastolle, mutta ei ole saanut muutosta kielteiseen turvapaikkapäätökseen.

Hän on tehnyt yli kolme vuotta satunnaisia töitä, kuten esimerkiksi jakanut postia, ja yrittänyt elättää itsensä.

– Vastaanottopalvelut ovat päättyneet, eikä ole oikein muutakaan tukea tai paikkaa mihin mennä. Tuntuu, että en jaksa enää.

Haaveita Adnanilla on edelleen.

– Toivoisin, että saisin oleskeluluvan, ja että saisin perheeni Irakista tänne Suomeen. Sen jälkeen voisin opiskella, tehdä työtä ja rakentaa elämää kuten muutkin ihmiset.

"Selkeästi poliittinen kysymys"

Miten ja kenen paperittomien ongelma sitten pitäisi ratkaista?

– Pitää muistaa, että paperittomat oleskelevat maassa ilman laillista oleskelulupaa. Tältä kannalta katsottuna tämä on ennen kaikkea poliisiasia, toteaa Lehto Maahanmuuttovirastosta.

Toisaalta Lehto peräänkuuluttaa poliisin toiminnalle laajempaa yleistä hyväksyntää.

– Mielestäni tämä on selkeä poliittinen kysymys. Poliittisten päättäjien pitäisi ilmaista selkeästi kantansa siihen, mitä teemme sellaisille ihmisille, jotka ovat täällä ilman laillista lupaa.

Myös Paasolainen Helsingin Diakonissalaitokselta peräänkuuluttaa valtiovallan vastuuta.

Hänen mielestään yksi oleellinen asia olisi helpottaa paperittomien työnhakua.

Tällä hetkellä työluvansaanti on vaikeaa, ja päätös voi tulla vuoden päästä hakemisesta.

– Eivät työnantajat pysty odottamaan näin kauan aikaa. Jos pystyisimme lyhentämään työluvan käsittelyaikoja, niin voisimme saada ihmisiä nopeammin pois paperittomuuden kierteestä, Paasolainen sanoo.

Järjestelmän kankeutta lisää muun muassa se, että työntekijän oleskelulupaan liittyy saatavuusharkinta.

Se tarkoittaa käytännössä sitä, että työnantajan on selvitettävä, onko kyseiseen tehtävään saatavilla kohtuullisessa ajassa työvoimaa Suomesta tai EU/ETA -alueelta.

"Säästetään kustannuksista piittaamatta?"

Diakonissalaitoksen yksikönjohtaja Paasolainen toivoo, että turvapaikanhakijoiden tilanne noussee esille myös meneillään olevissa ensi vuoden budjettineuvotteluissa.

Ongelmien ratkaisussa on kyse paitsi asenteista myös rahasta.

– Jos esimerkiksi halutaan nopeuttaa turvapaikanhakijoiden työluvan saamista, vaatii se todennäköisesti lisäresursseja virkamiesten palkkaamiseen, ja se on siten myös rahakysymys, Paasolainen sanoo.

Myös sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) pitää tärkeänä, että työlupaprosessit saadaan nykyistä nopeammiksi.

Hänen mukaansa tilannetta pitäisi parantaa erityisesti viranomaisten vastuita ja työjakoa täsmentämällä.

Ohisalo huomauttaa, että hallitus on sitoutunut paperittomien tilanteen parantamiseen jo hallitusohjelmassa.

– Käytännössä pyrimme kohtuullistamaan näyttökynnystä turvapaikanhakuprosessissa sekä parantamaan turvapaikanhakijoiden oikeusapua. Lisäksi hallitusohjelmassa on kirjaus myös siitä, että työllistyneet kielteisen turvapaikanhakijat voisivat saada jatkossa helpommin oleskeluluvan työn perusteella.

Sisäministeri Ohisalo väläytteli alkuviikosta, että lisärahaa voisi olla tulossa myös muun muassa maahanmuuttoviraston käsittelyruuhkien purkamiseen ja turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämisiin.

Tulosalueenjohtaja Lehto Maahanmuuttovirastosta taas sanoo saaneensä vihiä siitä, että Maahanmuuttovirasto turvapaikkayksikössä oltaisiin vähentämässä henkilöstöä.

Lehdon tekemien laskelmien mukaan virkamiesten vähentäminen turvapaikkayksikössä saattaa kuitenkin käydä kalliiksi.

Jos turvapaikkayksiköstä otetaan yksi virkamies pois, niin sen ansiosta jää vuositasolla 28 turvapaikkapäätöstä tekemättä. 28 turvapaikanhakijaa merkitsee vuositasolla vähän yli puolen miljoonan euron kustannusta.

– Jos siis säästetään yhden virkamiehen palkkauksessa 60-65000 euroa ja saadaan tilalle yli puolen miljoonan kustannukset, niin silloin kyllä säästetään kustannuksista piittaamatta, Lehto sanoo.

Millaista on pyörittää start up -yritystä Bagdadissa tai joutua maksamaan siitä, että saa työskennellä poliisina? Irak-uutisoinnissa korostuvat Suomessakin usein ISIS, sota ja epävakaus, mutta kuulemme vähemmän siitä, miten tavalliset irakilaiset arjessaan elävät. Toimittaja-tietokirjailija Nina Järvenkylä matkusti keväällä Irakissa kuullakseen, miten irakilaiset eri puolilla maata arkensa kokevat.

Kuukauden kestäneen matkansa alussa Järvenkylästä vaikutti, että Irak oli muuttunut verrattuna edellisiin vierailuihin vuosina 2016 ja 2017.

– Bagdadissa ensin ajattelin että vau, täällähän on vapaata, ihmiset voivat kävellä ympäriinsä. Mutta muutaman päivän jälkeen huomasin, että samat vanhat ongelmat siellä ovat, vain pinnan alla, Järvenkylä kertoo Radio Suomen Päivän haastattelussa.

Ongelmia Irakissa on turvallisuudesta ja epävakaudesta infrastruktuuriin ja korruptioon, vaikka kehitystä on tapahtunut.

– Infrastruktuuria ei ole korjattu, sähkökatkoksia on edelleen niin sanotuilla hyvilläkin alueilla päivittäin, monet tiet ovat huonossa kunnossa; niitä ei ole korjattu ja internet-yhteys pätkii, Järvenkylä kuvailee.

Oma lukunsa on turvallisuus.

– Puolisotilaalliset joukot, militiat, aiheuttavat osalle ihmisryhmistä ongelmia. Osa joukoista on organisoituja ja toimivat hallitusti, mutta osa on käytännössä rosvojoukkoja, mafiajoukkoja, jotka hallitsevat tiettyjä alueita kyseenalaisin keinoin, Nina Järvenkylä kertoo.

Shiia-militioiden toiminnasta kertoi viimeksi keskiviikkona A-studio. Shiialaisilla asejoukoilla on paljon valtaa nykyisessä Irakissa.

Aiemminkin Irakissa matkustanut ja Lähi-idästä toimittajana kirjoittanut Järvenkylä vieraili tällä kertaa Bagdadissa ja Basrassa sekä lyhyesti Mesopotamien suistoalueella, missä yritetään elvyttää turismia. Matkaillessaan Irakissa täytyy olla valppaana, mutta moni asia arjessa sujuu nyt selvästi paremmin kuin vuonna 2016, Järvenkylä vertaa edelliseen vierailuunsa Bagdadissa.

– 2016 loppuvuonna käydessäni Bagdadissa kaupungissa oli hyvin vaikea liikkua. Jopa kaupunginosien sisällä ja välillä oli tarkastuspisteitä, joissa tarkastettiin asiakirjoja. Näitä ei nyt ollut ja liikkuminen on helpottunut.

"Ei saada töitä, koska ei ole varaa maksaa työpaikasta"

Kuukauden aikana Järvenkylä tapasi muun muassa paikallisia start-up -yrittäjiä ja perheitä, poliisin ja vähemmistöuskontojen edustajia.

Korruptio on Irakissa suuri ongelma, joka nousi esiin myös Järvenkylän tapaamien irakilaisten arjessa. Korruptio ulottaa lonkeronsa esimerkiksi työnsaantiin.

– Tapasin esimerkiksi poliisin, joka kertoi, että hänen piti maksaa päästäkseen poliisiksi.

Irakissa on myös nähty hyviä kehityksenmerkkejä, ISIS on lyöty ja maassa on pidetty parlamenttivaalit.

– Bagdadissa ja Basrassa ihmiset iloitsivat siitä, että ISIS on lyöty - vaikka kaikki tiedostivat sen, että maaseudulla ja syrjäseudulla on niin sanottuja nukkuvia soluja, Järvenkylä sanoo. ISIS-leireillä olevat naiset ja lapset sekä radikalisoitumisen uhka nousivat myös esiin ihmisten kanssa keskustellessa.

Toisaalta ihmisten yritteliäisyys luo toivoa; Järvenkylä tapasi paikallisia nuoria yrittäjiä, jotka kaikista vaikeuksista huolimatta kokevat, että toivoa on.

– Osa sanoi, hammasta purrenkin, että toivoa on. He haluavat asua Irakissa ja kehittää maataan.

Millainen on Järvenkylän näkemys Irakin kehityksen suunnasta matkan jälkeen?

– Alun innostuksen jälkeen hieman pessimistinen; pinnan alla on ratkomattomia ongelmia, hallinto pitäisi saada rullaamaan. Jos vanhoja ongelmia ei poisteta, se ei vain toimi, Järvenkylä pohtii.

Kuuntele koko haastattelu Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-50209472

Lue myös:

“Olemme seuranneet sinua, et ole turvassa Suomessa” – Irakista vainoa paennut mies arvosteli Irakin politiikkaa ja alkoi saada tappouhkauksia Suomeen

Isis nousee uudelleen Syyriassa – Yhdysvallat vetää samalla joukkojaan maasta

.

Reilu parikymmentä ulkomaisten yliopistojen suomen kielen opiskelijaa 15 eri maasta syventää opintojaan autenttisessa ympäristössä Tampereen yliopistossa ja Tampereella.

Suomen kielen opiskelijat tutustuvat elokuussa Tampereella opiskelun ohella suomalaiseen elämänmenoon ja kulttuuriin. Pysäytimme neljä opiskelijaa ja kysyimme, mikä suomen kielessä ja Suomessa kiehtoo?

Aleks Szubert, Poznań, Puola

Isoin syy on, että täällä voi oikeasti puhua enemmän Suomea kuin kotikaupungissani Poznańissa. Lisäksi pidän siitä, että suomalaisten asenne opiskeluun on todella erilaista omaan yliopistooni verrattuna: he ovat positiivisempia ja opiskelu ei ole niin haastavaa.

Suomalainen musiikki, erityisesti HIM, on hyvää ja olen innostunut myös suomalaisesta kirjallisuudesta. Lempiteokseni on Katja Ketun Kätilö. Tämä kaikki sai aikaan sen, että aloin opiskella suomen kieltä kolmisen vuotta sitten. Minun ryhmässäni suomen kieltä yliopistossamme opiskelee kaksitoista ihmistä ja oppilaitoksessa on kaikkiaan kolme eri suomen kielen opiskelijoiden ryhmää.

Olen kiinnostunut taiteesta ja iloinen siitä, että juuri Tampereella on paljon gallerioita ja museoita. Olemme käyneet myös vierailulla Viikinsaaressa ja saunalautalla. Se oli mahtavaa, koska suomalainen sauna on maailman paras.

Anna Rita Loiacano, Bari, Italia

– Olen kotoisin Italiasta, mutta opiskelen Lontoossa. Lontoolaisille tahtoisin näyttää Tampereelta sen lukuisia pubeja, näyttelyitä ja kiinnostavia museoita kuten muumimuseota.

– Esittelisin myös paikallista hyvää ruokatarjontaa. Mustamakkara maistuisi varmaan briteille, onhan heillä jo black pudding. Itse en ole mustaa makkaraa syönyt, sillä olen kasvissyöjä.

– Innostuin suomen kielen opiskelusta suomalaisen musiikin, erityisesti HIM:n kautta Lisäksi luin jonkin verran Kalevalaa. On innostavaa opiskella jotain niitä erilaista kieltä kuin italia. Olen opiskellut suomen kieltä nyt neljä vuotta ja täytyy sanoa, että suomen kieli Suomessa on erilaista kuin opiskelemamme kirjakieli. Suomessa on paljon murteita ja joskus käy niin, etten ymmärrä, mitä ihmiset puhuvat.

Eszter Bihari, Debrecen, Unkari

– Tampere on todella kaunis kaupunki. Rakastan Tampereen tuomiokirkkoa! Pidän erityisen paljon sen symboliikasta, Simbergin taide on minusta hyvin mielenkiintoista. Olen kirjoittanut siitä yliopistossani kotitehtäviä, mutta on todella ihana nähdä niitä aidossa ympäristössä.

– Kävin Suomessa ensimmäisen kerran seitsemän vuotta sitten. Tuolloin minä rakastuin tähän maahan ja kieleen. Vaikka suomen ja unkarin kielet ovat sukulaisia, ovat ne lähinnä pikkuserkkuja. Jotkut sanat voivat lähellä toisiaan, mutta en ymmärtäisi suomen kieltä vain unkarin kielen kautta.

– Toivon, että opin täällä Tampereella kääntämään kieltä paremmin kuin aiemmin, koska tahtoisin kääntäjäksi tai vähintään työskennellä suomen kielen parissa.

Arina Zaharina, Lahdenpohja, Venäjä

– Kotiseudullani Karjalassa puhutaan jonkun verran suomen kieltä, mutta se ei ole siellä valtakieli. Lahdenpohja oli aiemmin osa Suomea, joten siellä on paljon suomenkielisiä kylien nimiä. Halusin aina tietää, mitä nimet tarkoittavat ja se oli yksi syy, miksi halusin oppia ja opiskella suomen kieltä. Nyt olen opiskellut suomen kieltä neljä vuotta Petroskoin valtion yliopistossa.

– Suomen kielen innostukseeni vaikutti myös se, että suomen kieli on niin erilainen muihin eurooppalaisiin kieliin verrattuna. Kieli kiinnosti minusta hyvältä ja halusin lisäksi tietää enemmän suomalaisesta kulttuurista.

– Olen käynyt Suomessa monta kertaa, ja mielestäni Tampere on Suomen paras paikka. Tämä on tarpeeksi iso kaupunki ja täällä on järviä, luontoa ja paljon viehättäviä asioita. Kaupungissa on myös Muumimuseo ja paljon nykytaiteen gallerioita. Olen nähnyt Tampereella ollessani esimerkiksi suomalaista kesäteatteria ja se oli mielestäni hyvin mielenkiintoista

Venäjällä Ural Airlinesin matkustajakone joutui tekemään pakkolaskeutumisen maissipellolle, sen jälkeen kun se törmäsi pian nousun jälkeen lintuparveen.

Moskovan Zukovskista Krimin niemimaalle matkalla ollut Airbus A321 -kone joutui laskeutumaan, koska sen moottorit lakkasivat toimimasta, Venäjän lentoviranomainen Rosaviatsia kertoo.

Vika johtuu todennäköisesti siitä, että lintuja oli joutunut moottoreiden sisään.

Uutistoimistojen mukaan ainakin 23 ihmistä loukkaantui pakkolaskeutumisessa ja joutui sairaalaan. Koneessa oli 226 matkustajaa ja 7 miehistön jäsentä.

Näyttelijä Aku Hirviniemen tekemiksi epäillyt seksuaaliset ahdistelut käsitellään hovioikeudessa. Turun hovioikeus on myöntänyt asialle jatkokäsittelyluvan.

Kanta-Hämeen käräjäoikeus hylkäsi kesäkuussa Hirviniemeä vastaan nostetut syytteet kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta. Syyttäjä valitti ratkaisusta.

Myös Hirviniemen jättämä vastavalitus oikeuskulujensa korvaamisesta sai hovioikeudelta jatkokäsittelyluvan.

Epäillyt seksuaaliset ahdistelut tapahtuivat Hirviniemen kotona viime vuoden kesäkuussa. Asianomistajina on kaksi tuolloin seitsemäntoistavuotiasta tyttöä.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

SDP:n kansanedustaja Hussein al-Taee kohtasi torstaina sairauslomansa jälkeen ensimmäistä kertaa julkisessa tilaisuudessa puolueensa johtoa ja kansanedustajia.

Kun al-Taee saapui kokouspaikalle Eduskuntatalon auditorioon, hän sai useita halauksia.

– Kollegat ovat olleet hyvin empaattisia. Se tietenkin ilahduttaa, mutta samalla laittaa asiat perspektiiviin. On käytävä (eduskuntaryhmässä) avoin ja rehellinen keskustelu. On tyhjennettävä pöytä täysin, jotta syksy voi alkaa niin, että pääsen todella ilmastokriisin kimppuun, al-Taee sanoi Ylelle.

Helsingin poliisi kertoi tällä viikolla epäilevänsä al-Taeeta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Al-Taee ei halua kommentoida tutkintaa, vaan haluaa antaa tutkintarauhan poliisille.

Helsingin poliisi käynnisti eilen selvityksen tutkintaa johtavasta rikoskomisariosta Pekka Hätösestä ja hänen taustastaan.

Hätönen oli vihreiden ehdokkaana viime kunnallisvaaleissa. Poliisilaitos linjasi eilen, että tutkinnanjohtaja saa hoitaa tutkinnan loppuun.

Al-Taee luottaa siihen, ettei tutkinnanjohtajan tausta vaikuta tutkintaan.

– Luotan suomalaisiin viranomaisiin näissä kysymyksissä, al-Taee sanoi.

"Se oli hyvä turvaverkko"

A-Taee kertoi torstaina Ylen haastattelussa sairauslomastaan ja ajasta, jolloin hän oli sairaalahoidossa.

– Sairaalassa oli hetkiä, jolloin katsoin, miten hoitajat säntäilivät paikasta toiseen. Heitä oli aina liian vähän. Mutta sitten kun hoitaja tuli huoneeseeni, niin hänellä oli yhtäkkiä minulle aikaa 45 minuuttia.

A-Taee sanoo, että jokaisen apua tarvitsevan tulisi sitä saada.

– Minulle tuli tunne, että se turvaverkko oli niin hyvä, että se mahdollisuus pitäisi antaa kaikille suomalaisille, jotka sellaista turvaverkkoa kaipaavat.

"Minua ei nujerreta"

Al-Taee valittiin keväällä SDP:n kansanedustajaksi.

Hän ehti tuskin aloittaa eduskuntatyötä, kun julkisuudessa alettiin puida hänen aikaisempia kirjoituksiaan, jotka olivat olleet sosiaalisessa mediassa.

Kirjoituksia on pidetty vihamielisinä, ja ne ovat kohdistuneet esimerksi juutalaisiin, tiettyihin muslimiryhmiin ja vähemmistöihin.

Al-Taee on katunut kirjoituksiaan ja pyytänyt niitä anteeksi.

Kesällä julkisuudessa puitiin myös al-Taeen opiskeluhistoriaan liittyviä epäselvyyksiä.

Kansanedustaja vakuutti torstaina, ettei mitään ole enää kertomatta.

– Kaikki on kerrottu. Ellei nyt joku halua laittaa elämääni vielä pienemmiksi atomeiksi ja järjesteillä sitä sitten uudelleen. Jos näin haluaa, niin silloin voi löytää melkein kenen tahansa elämästä mitä vain. Minä koen, ettei ole mitään luurankoja kaapissa, al-Taee sanoi.

Millaista oli pudota turvaverkkoihin ja nousta sieltä ylös takaisin eduskuntatyöhön?

– Olen ollut lapsena sodissa ja pakolaisleirillä useita vuosia 50 asteen helteessä. Sen jälkeen olen tullut Suomeen, oppinut kielen ja kasvattanut lapseni tänne. Ja sitten tällaisesta ihmisestä on tullut kansanedustaja. Ei tällaista ihmistä kovin helposti nujerreta.

SDP:n eduskuntaryhmä käsittelee perjantaina al-Taeen tilannetta

Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Antti Lindtman sanoi torstaina Ylelle, että Al-Taeen asemaa käsitellään huomenna perjantaina. Ryhmän on määrä kuulla al-Taeeta.

Lindtman ei suostunut ennakoimaan, millaiseen ratkaisuun ryhmä asiassa päätyy.

Lue lisää:

Pääministeri Antti Rinne: Aktiivimallin leikkuri poistuu, työllisyyttä ei kasvateta rangaistuksilla – Yle seuraa SDP:n kesäkokousta

Rinne budjetista: Huolehdimme siitä, että ihmisten ostovoima kasvaa

Poliisi epäilee kolmea kansanedustajaa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan – "Voi olla, että Räsäsen ja al-Taeen tutkinta rajataan"

Helsingin poliisi linjasi: Ex-vihreä poliisi saa johtaa kansanedustajien tutkintaa, mutta joutuu puhutteluun – "Hän itse ei tee päätöksiä"

Poliisi on takavarikoinut toukokuussa yhteensä 307 600 Rivotril-pilleriä, tiedottaa Helsingin poliisilaitos.

Jutun esitutkinta on nyt valmistumassa. Pillereiden salakuljetuksesta epäillään neljää romanialaismiestä. Poliisi on vanginnut miehet törkeistä huumausainerikoksista epäiltynä.

Poliisin mukaan salakuljettajat hakivat pillerit Unkarista ja toivat ne Ruotsin kautta Suomeen. Poliisi pitää toimintaa organisoituneena.

Salakuljettajat ovat ylittäneet Suomen rajan Haaparannan ja Tornion välillä, mutta määränpää on ollut Helsinki.

Salakuljetusmatkoja on tehty helmi-toukokuun aikana yhteensä neljä. Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jari Nikonen Helsingin poliisilaitokselta kertoo poliisin tiedotteessa, että pilleripurkkeja salakuljetettiin kätkettynä pakettiauton rakenteisiin.

– Autoon oli rakennettu väliseinä, jonka takaa lääkkeet löytyivät, Nikonen sanoo.

Lisäksi salakuljettajat olivat liikkeellä kahdella autolla hämätäkseen poliisia. Etummaisena rajalle ajoi ulkomaille rekisteröity auto, jonka salakuljettajat toivoivat joutuvan viranomaisten tarkastukseen.

– Silloin perässä ajanut, Suomeen rekisteröity auto, jossa pillerit olivat, on voinut jatkaa matkaa huomaamattomasti, Nikonen kuvailee salakuljetusta.

Pillereitä myyty katukaupassa ja verkossa

Poliisi arvioi, että kevään aikana salakuljetettuja pillereitä on myyty katukaupassa ja verkossa.

Poliisi tekee nyt kansainvälistä yhteistyötä selvittääkseen, ketkä toimintaan liittyvät ja missä Unkarista tuodut pillerit on valmistettu.

Poliisin tiedotteessa kerrotaan, että yksi Rivotril-pilleri maksaa katukaupassa noin euron. Lääkärin määräämänä vastaavaa lääkettä käytetään muun muassa epilepsian ja paniikkihäiriön hoidossa. Suomessa vastaavaa lääkettä myydään apteekeissa Rivatril-nimellä.

Viime aikoina poliisi on tehostanut katukaupan valvontaa. Poliisi teki ensimmäisen ison Rivotril-takavarikon vuonna 2015, jonka jälkeen on tehty useita takavarioita.

Lue myös:

Poliisi on ottanut kiinni 32 henkilöä Helsingin pillerikauppaan liittyen – kansalaisten havainnot auttaneet tutkintaa merkittävästi

Poliisille tultiin myymään huumeita Helsingin keskustassa – poliisi nappasi myyjän kiinni, tätä epäillään nyt huumerikoksesta

Laiton pillerikauppa on rävähtänyt silmille Helsingissä – Poliisi: "Pillereitä tarjottu myös nuorille"

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa Taysissa on paljastunut isoja ongelmia rakennusten kunnossa. Entinen pääsisäänkäyntiosa eli A-rakennus on purkukunnossa kosteusvaurioiden takia.

Myös korkean vuodeosasto-osan eli B-rakennuksen kuntoa selvitellään. Purkusuunnitelmasta kertoi ensin Aamulehti.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen arvioi Ylelle, että Tampereen yliopistollisen sairaalan A-rakennuksen purkaminen alkaa vaikuttaa todennäköiseltä.

A-siipi on valmistunut vuonna 1962, kuten myös viereinen korkea torni eli B-osa. Sisääntuloaula on suojeltu, mikä vaikuttaa remonttiin.

Purkaminen halvempaa kuin remontti

Ihalainen kertoo Yle Tampereelle, että A- ja B-osan kuntoa on jo pitkään selvitetty. A-osan korvaaminen uusilla tiloilla tulisi ilmeisesti halvemmaksi kuin peruskorjaus.

Myös B-osa on ison remontin tarpeessa, mutta se voi olla korjattavissa esimerkiksi toimistotiloiksi.

– Jos B-rakennusta käytetään toimistotiloina, on vaateet toisenlaiset kuin jos sitä käytetään poliklinikka- tai toimenpidetiloina.

Taysin A- ja B-rakennuksesta on löytynyt sädesientä, joka aiheuttaa sisäilmaoireita. Asiasta kertoi ensin Lännen Media.

Sairaanhoitopiiri kertoi jo viime vuoden alussa, että sairaalan A-osassa oli todetttu viemäriongelmien aiheuttama kosteusvahinko. Tuolloin esimerkiksi teho-osasto joutui evakkoon.

Taysissa on korjattu aiemminkin kosteusvaurioita. Kosteusvauriot edistävät esimerkiksi sädesienen ja homeiden kasvua.

Avoimet ovet syyskuun lopussa

Sairaanhoitopiiriä rasittaa jo ennestään laaja Taysin alueen uudisrakennusohjelma. Tähänastisen remontin hinta on 250 miljoonaa euroa.

Taysin koko etupiha on ollut pitkään remontissa. Uusi sisäänkäynti otetaan käyttöön syyskuun lopussa, jolloin sairaala järjestää avoimet ovet.

Uusi lasten ja nuorten sairaala otetaan käyttöön tänä syksynä. Tämän vuoden puolella on jo otettu käyttöön sydänsairaala sekä osa uudesta pysäköintihallista.

Synnytyksiin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin keskittyvä D-rakennus valmistuu vuodenvaihteessa.

Uuden remontin ja uudisrakennuksen summista ei ole vielä tietoa.

– Laskelmia tehdään, kun on määritelty, millaisia tiloja tarvitaan. Merkittävistä summista on kyse, Ihalainen kertoo.

Ihalaisen mukaan A-rakennuksen purusta ja toimintojen siirtämisestä tehdään päätös tänä syksynä. Vuodeosastosiiven remontista päätetään ensi vuonna.

Lue lisää:

Ensimmäinen Suomessa: Tampereen yliopistosairaalaan avataan kaikille avoin apteekki

Taysin etupihan remontti etenee aikataulussaan

SDP:n eduskuntaryhmä vakuuttaa, että aktiivimallin leikkuri puretaan tänä syksynä.

Rinne totesi iltapäivällä SDP:n eduskuntaryhmän tiedotustilaisuudessa, että asiasta on sovittu hallituksessa.

– Voitte uskoa, että aktiivimallin leikkuri puretaan. Tästä on sovittu hallituksessa, pääministeri Antti Rinne sanoi toimittajille tiedotustilaisuudessa.

– Emme halua hakea työllisyyden kasvua rangaistuksin ja sanktioin, jotka kohtelevat ihmisiä epäreilulla ja epäoikeudenmukaisella tavalla. Siksi poistamme aktiivimallin leikkurin, Rinne sanoi aamulla ryhmälle pitämässään puheessa.

"Uskotteko te itsekään työllisyysasten kasvattamiseen 75 prosenttiin?"

Iltapäivän tiedotustilaisuudessa nousi esiin myös hallituksen tavoite työllisyysasteen kasvattamisesta 75 prosenttiin.

Uskotteko te itsekään tuohon, Rinteeltä kysyttiin.

– Uskon. Meillä on tällä hetkellä 250 000 erilaisilla ajanjaksolla olevia työttömiä. Sitten on 144 000 ihmistä, jotka ovat täysin työkykyisiä. Mutta me emme edes tiedä, missä he ovat. Siellä on iso potentiaali, Rinne vastasi.

Viime aikoina julkisuudessa on arvosteltu sitä, että hallituksen ministereillä on avustajia edellistä hallitusta enemmän.

Rinne sanoi, että vuoden lopussa tilanne arvioidaan uudelleen, kun Suomen EU-puheenjohtajuuskausi päättyy.

– Tarkastelemme tuolloin tilannetta uudelleen, Rinne sanoi.

Rinne kertoi, miksi kokoomus ja perussuomalaiset ovat nyt oppositiossa

Pääministeri Rinne totesi aamulla ryhmälleen pitämässään puheessa, miksi perussuomalaiset ja kokoomus jäivät hallituksen ulkopuolelle.

– Kokoomus pelasi itsensä ulos hyvin oikeistolaisella ja isolti osin epäselvällä talouspolitiikan linjalla. Perussuomalaisten haluttomuus tehdä uudistavaa talouspolitiikkaan ja kielteinen suhtauminen hyvinvointivaltion kehittämiseen söi mahdollisuudet hallitusyhteistyölle, Rinne sanoi.

Budjetti: ostovoima ei alene

Pääministeri Antti Rinne lupasi Ylen haastattelussa torstaina aamulla ennen eduskuntaryhmän kokouksen alkua, että Sipilän hallituksen kilpailukykysopimuksen häntä ei pudota ihmisten ostovoimaa ensi vuonna. Jos hallitus ei tekisi asialle jotain, keskituloisten käteenjäävä tulo putoaisi parikymppiä kuussa.

Demarien historia on pääministerin mielestä ollut menestystarina.

Puolueen tarina kertoo siitä, miten köyhästä ja turvattomasta tehtiin dmokraattinen ja vauras, Rinne maalaili aamun puheessaan.

Puolue on puheenjohtajan mielestä eteenpäin katsova ja aloitteellinen ja on pitänyt linjastaan kiinni, vaikka oikeistopuolueet ovat roimineet politiikkaa.

– Kun SDP on rohkeimmillaan, SDP on parhaimmillaan, Rinne sanoi eduskuntaryhmälle ja sai aplodit.

Rinne myös puolusti maakuntien elinvoimaa ja puhui digisyrjäytymisestä, joka vaivaa monia iäkkäämpiä ihmisiä.

Ryhmä käsittelee al-Taeen asemaa

Sairauslomalta palannut SDP:n kansanedustaja Hussein al-Taee osallistuu myös kesäkokoukseen. Hän sai lämpimän vastaanoton puoluetovereiltaan, kun hän saapui kokouspaikalle.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja sanoi Ylelle, että al-Taeen kohua herättäneitä kirjoituksia käsitellään ryhmässä huomenna.

Lue tästä jutusta al-Taeen haastattelu ja katso video, jossa hän kertoo sairauslomastaan.

Lue myös:

Hussein al-Taee saapui SDP:n kesäkokoukseen ja sai halauksia, "Tällaista ihmistä ei nujerreta" – Katso, mitä hän kertoo sairauslomastaan

Rinne budjetista: Huolehdimme siitä, että ihmisten ostovoima kasvaa

Hallituksen asettamien työllisyysryhmien työ käynnistyy – budjettiriiheen odotetaan linjauksia palkkatuesta

Kun valkohäntäpeura tuotiin Suomeen runsaat 80 vuotta sitten, täällä unelmoitiin vahvasta ja hyvinvoivasta peurakannasta. Kannan kasvua voi hyvällä syyllä sanoa riistanhoidon menestystarinaksi, sillä Suomeen tuotu valkohäntäpeura polveutuu vain muutamasta yksilöstä.

Kaikella on kuitenkin rajansa. Unelmasta on monin paikoin tulossa painajainen, sillä peurojen määrä alkaa ylittää ihmisten sietokyvyn.

Valkohäntäpeurojen määrä on kasvanut vuosia, ja eläimiä on nyt maassamme ennätyspaljon. Niiden määrä on kahdessakymmenessä vuodessa lähes nelinkertaistunut runsaaseen 111 000 eläimeen, arvioi Luonnonvarakeskus.

Kolareiden määrä kasvanut selvästi

Riesaa peurat aiheuttavat esimerkiksi puutarhoille ja erikoisviljelmille. Esimerkiksi omena on peuran herkkua. Aiheesta on uutisoinut muun muassa Turun Sanomat.

– Kyllä niistä jonkin verran on riesaa, mutta kun aitaa puutarhansa, niin peurat eivät enää häiritse, tietää Hämeen Puutarhaseuran puheenjohtaja Eero Simola.

Peurojen suuri määrä aiheuttaa tuohtumusta myös tielläliikkujissa. Peurojen yleistyessä peurakolareiden määrä on kasvanut. Valkohäntäpeurakolareita tapahtui Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna yli 6 200, mikä on yli tuhat enemmän kuin edellisenä vuonna.

Ihmisten harmistuneisuus peurapaljoutta kohtaan purkautuu kirjoitteluna sosiaalisessa mediassa ja lehtien yleisönosastoilla. Esimerkiksi Facebookissa ilmoitus peurahavainnoista poikii nopeasti keskustelua siitä, millaista vahinkoa peurat aiheuttavat puutarhoille ja viljelmille. Keskustelua käydään muun muassa Puutarha ja piha -ryhmässä, jossa osa jäsenistä kertoo jopa luopuneensa istutuksista peuratuhojen vuoksi.

– Jos tällaista kirjoittelua alkaa ilmetä, se kertoo siitä että ihmisten sietokyky alkaa ylittyä. Peurakanta alkaa olla paikoin ylitiheä. Se näkyy esimerkiksi mustikanvarvukoissa, kun niissä laidunnetaan rajusti, kertoo erikoistutkija Jyrki Pusenius Luonnonvarakeskuksesta.

Peurakanta kovaan leikkuriin

Tiheimmillään peuroja on jopa yli 50 eläintä tuhannella hehtaarilla. Vertailun vuoksi hirvien määrälle on asetettu tavoitteeksi enintään kolme eläintä tuhannella hehtaarilla.

Valkohäntien määrää koetetaan vähentää rajusti, ja peuranpyyntilupia lisättiin alkavalle kaudelle kolmanneksella viime vuodesta. Koko maahan pyyntilupiä myönnettiin yli 58 000. Yhdellä luvalla saa kaataa joko yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa. Lupamäärä on myös ennätyssuuri.

Metsästyksen tueksi kaivataan kuitenkin nykyistä tarkempaa tietoa eläinten määrästä. Luonnonvarakeskus pitää antamiaan kanta-arvioita luotettavina, mutta niissäkin on viiden prosentin virhemarginaali.

Luke ja Suomen riistakeskus ovat jo muutaman vuoden ajan etsineet keinoja, miten kanta-arviot saataisiin tarkemmiksi. Lääkkeeksi on ehdotettu riistakameroita ja näköhavaintojen kirjaamista. Tutkijoiden haaveissa on myös saada käyttöön tietokoneälyyn perustuvaa kuvantunnistustekniikkaa, joka osaisi erotella eläimet lajin ja iän mukaan.

Tiedon pohjalta voitaisiin peuroille tehdä samanlainen kannanhoitosuunnitelma, joka on jo suurpedoilla ja hirvellä.

– Hirvellä on ollut jos vuosia hyvin toimiva kannanhoitojärjestelmä, joka asettaa tavoitteen kannan tiheydelle, sukupuoli- ja ikäjakaumalle. Siitä on saatu hyviä kokemuksia, sanoo erikoissuunnittelija Mikael Wikström Suomen riistakeskuksesta.

Lupajärjestelmä puhuttaa

Metsästys on käytännössä ainoa keino rajoittaa peurakannan jatkuvaa kasvua. Syyskuun alussa alkavalla pyyntikaudella metsästäjien toivotaan keskittävän pyyntiään naaraisiin ja vasoihin, sillä niiden poistaminen on tehokkain tapa pienentää kantaa. Peura on tehokas lisääntymään, ja naaras synnyttää usein kahdesta kolmeen vasaa.

Valkohäntäpeurojen metsästystä säädellään kaatolupien avulla. Yhden kaatoluvan saamisen edellytyksenä on vähintään 500 hehtaarin yhtenäinen metsästysalue. Alueella on luonnollisesta myös oltava peuroja.

Peurojen määrä kasvaessa myös lupamääriä on kasvatettu. Kasvavasta metsästyspaineesta huolimatta peurakanta kasvaa, ja se on synnyttänyt keskustelua lupasääntelyn tarpeellisuudesta.

Osa metsästäjistä on vaatinut lupajärjestelmän lopettamista samaan tapaan, kuten metsäkauriin kohdalla tehtiin vuonna 2005. Metsäkauriin saa kaataa ilman erillistä kaatolupaa, mutta saaliista on tehtävä ilmoitus riistakeskukselle.

Riistakeskuksessa lupajärjestelmässä nähdään kuitenkin omat vahvuutensa.

– Lupajärjestelmän ansiosta saamme metsästysseuroilta tietoa kaadetuista eläimistä ja jatkossa toivottavasti myös havainnoista. Jos tätä tietoa ei saataisi, olisi suuri riski, että kanta vain kasvaisi, painottaa erikoissuunnittelija Wikström.

Peurakanta vaatii suunnitelmallista hoitoa

Länsi-Orimattilan metsästysseura alkaa jo virittäytyä syyskuun alussa alkavaan peuranmetsästyskauteen. Ruokintapaikoille viedään ensimmäisiä eriä viljaa, jotta eläimet oppisivat käymään ruokinnoilla jo kauden alussa. Jahdin alussa peuroja saa metsästää vain ruokintapaikkojen tai peltojen läheisyydessä väijymällä. Ajometsästys ei ole jahdin ensimmäisinä viikkoina sallittu.

Länsi-Orimattilassa peurat on otettu sydämen asiaksi. Eläimille tarjotaan tonneittain ruokaa, ja niiden määrää seurataan riistakameroin. Seura ylläpitää seitsemää ruokintapaikkaa, joissa on myös vahtimismetsästykseen tarvittavat piilokopit.

Seuran puheenjohtaja korostaa sitä, että metsästys pitää suunnitella tarkkaan, jotta peurakanta pysyy aisoissa, mutta eläimet terveinä.

– Meidän on metsästäjinä huolehdittava siitä, että kanta pysyy metsästettävänä ja elinvoimaisena, mutta ei aiheuta liikaa ongelmia tiellä liikkujille tai muille ihmisille. Meille myönnettiin tulevalle kaudelle 35 kaatolupaa ja peuroja on varmasti niin paljon, että saamme kaikki kaadettua, kertoo seuran puheenjohtaja Jaakko Mattila.

Päivitetty 15.8.2019 klo 12.59: Täsmennetty kohtaa metsästämisen rajoituksista jahtikauden alussa.

Moni vuonna 2015 turvapaikanhakijana Suomeen tulleista odottaa yhä turvapaikkapäätöstä. Perheiden tilanne on vaikea, sillä samaan aikaan kun aikuiset joutuvat odottamaan ilman suunnitelmia tulevaisuudesta, ovat koulua käyvät lapset saattaneet jo suomalaistua.

Vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisi yllätti paitsi tavalliset suomalaiset, myös viranomaiset. Rajan yli Ruotsista Tornioon ja Lappiin saapui enimmillään jopa satoja turvapaikanhakijoita päivässä. Tornioon perustettiin järjestelykeskus ja uusia vastaanottokeskuksia avattiin pitkin Suomea.

Osa neljä vuotta sitten tulleista odottaa yhä päätöstä turvapaikasta. Näin on esimerkiksi irakilaisten Shereen Alwasitin ja Ali Alabbodin kohdalla. He odottavat päätöstä oleskeluluvastaan Rovaniemen vastaanottokeskuksessa.

– Olemme odottaneet kauan ilman mitään suunnitelmia tulevaisuudesta. Ainoat suunnitelmat koskevat tyttäriämme ja heidän koulunkäyntiään, sanoo perheen äiti Shereen Alwasiti.

Perheessä on kymmenen- ja seitsemänvuotiaat tytöt. Pitkän odotuksen aikana lapset ovat ehtineet kotiutua Suomeen.

– Nuorempi tytöistä pitää itseään suomalaisena. Maahanmuuttovirastossa kysyttiin, että mikä on hänen äidinkielensä. Hän sanoi, että se on suomi. Hän ajattelee niin, koska hän käy koulua Suomessa, Alwasiti sanoo.

Odottaminen ilman tietoa tulevasta on raskasta

Tällä hetkellä Rovaniemen ja Kemin vastaanottokeskuksissa on vajaat 400 asiakasta, joista kaikki ovat saaneet Alwasitin ja Alabbodin tapaan kielteiset turvapaikkapäätökset. Valitusprosessi on vireillä.

Lapin vastaanottokeskusten johtaja Ritva Metsälampi pitää pitkäksi venähtänyttä odotusaikaa raskaana.

– On selvä, että neljä vuotta on pitkä aika kenen tahansa elämässä. Varsinkin, jos ei ole tarkkaa tietoa tulevaisuudesta eikä edes siitä, milloin asia ratkeaa, siinä tulee turhautumisia ja väsymisiä, Metsälampi myöntää.

Migrin mukaan koko vastaanottojärjestelmässä on nyt reilu 9 000 asiakasta, joista noin 7 000 on saanut ainakin yhden kielteisen päätöksen. Sitä, kuinka moni heistä on tullut maahan vuosien 2015 ja 2016 aikana tai kuinka kauan vastaanottokeskuksissa yleensä asutaan, ei sellaisenaan tilastoida, sanoo turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen.

– Heistä suurin osa on tullut vuonna 2015 ja heidän uusintahakemuksensa on Migrissä käsittelyssä, hakemus on valitusvaiheessa hallinto-oikeudessa tai heidän hakemuksensa on palautunut Migrille hallinto-oikeudesta, Lehtinen arvioi.

Ulkomaalaislakia muutettiin kesäkuun alusta niin, että uusintahakemuksen tutkittavaksi ottaminen edellyttää, että siinä on esitetty uusia perusteita. Niiden on lisättävä merkittävästi turvapaikan myöntämisen todennäköisyyttä.

– Vielä tämä ei ole näkynyt, mutta on varmastikin vielä varsin aikaista arvioida lakimuutoksen vaikutuksia, Lehtinen sanoo.

"Tulen hakemaan turvapaikkaa uudelleen ja uudelleen"

Lapin vastaanottokeskuksissa odottavien turvapaikanhakijoiden valitusprosessin päässä on joko oleskelulupa tai lopullinen kielteinen päätös. Kielteinen päätös merkitsee myös palveluiden päättymistä vastaanottokeskuksessa.

Irakilaiselle Shereen Alwasitille kysymys ei ole niinkään perheen vanhemmista itsestään, vaan tyttäristä. Hän ei halua ajatella sitä, että perheen varttuvien tyttärien pitäisi sopeutua vanhempien entiseen kotimaahan tai johonkin muuhun maahan.

– En ole huolissani omasta tulevaisuudestani, vaan tyttöjen tulevaisuudesta. He ovat pieniä ja ovat aloittaneet elämänsä täällä ja heidän on välttämätöntä jäädä tänne. En pysty lähtemään minnekään muualle. Tulen hakemaan turvapaikkaa yhä uudelleen ja uudelleen, Alwasiti sanoo.

Lue myös:

Yli kaksituhatta turvapaikanhakijaa vuodelta 2015 odottaa yhä hakemuksensa ratkaisua – moni viettänyt vuosia vastaanottokeskuksessa

Runsaassa kolmessa vuodessa Suomessa on myönnetty turvapaikka yli 14 000 henkilölle. Missä he ovat nyt?

Syyrialaisen Fatiman, 9, uusi koti on pienessä Rautjärven kunnassa – isä haluaisi muuttaa Helsinkiin

Gibraltarin hallituksen mukaan viime kuusta asti pysäytettynä ollut iranilaistankkeri Grace 1 on vapaa lähtemään Gibraltarilta.

Ennen päätöstä Gibraltar on saanut Iranilta virallisen lupauksen, ettei alus loukkaa EU:n talouspakoitteita suuntaamalla Syyriaan.

Sanomalehti Gibraltar Chronicle on kertonut uusista käänteistä Twitterissä.

Aiemmin tänään Yhdysvallat kertoi haluavansa tankkerin haltuunsa. Gibraltarin hallitus jatkoi aluksen pidättämistä Yhdysvaltain vaatimuksen jälkeen. Aluksen kapteeni ja kolme sen miehistön jäsentä päästettiin kuitenkin vapaiksi jo aamupäivällä.

Britannia pysäytti aluksen heinäkuun alussa, koska epäili sen olevan viemässä raakaöljyä Iranista Syyriaan. Syyria on EU:n asettamassa öljyn kauppasaarrossa.

Lue myös:

Tankkeri pysäytettiin Gibraltarilla – Iran kutsui Britannian suurlähettilään kuultavaksi

Tankkerisotku sakenee – nyt Iran uhkaa ottaa haltuunsa brittialuksen

Uutistoimisto Tass kertoi viime viikolla, että Venäjän armeija on rakentanut pysyvän helikopterikentän Suursaareen.

Venäjän läntisen sotilaspiirin tiedotteen mukaan helikopterikenttä sisältää muun muassa viisi laskeutumisalustaa, komentotornin, sääaseman ja tankkausaseman.

Uudet laskeutumispaikat sopivat kuljetus- ja taisteluhelikoptereille, joita läntinen sotilaspiiri käyttää. Kenttä rakennettiin osana ilmavoimien harjoitusta.

Tutkija: Suursaaren strateginen merkitys ei muutu

Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija, everstiluutnantti Simo Pesu arvioi helikopterien tukeutumispaikan rakentamisen kertovan siitä, että sotilaallisen kyvyn parantaminen ja Suursaaren sotilaallinen merkitys Suomenlahdella ovat tärkeitä Venäjälle.

Rakentaminen lähinnä täydentää nykyistä infrastruktuuria, mutta paikan strategista merkitystä se ei muuta.

– Tukeutumispaikka on merkitykseltään ja kustannuksiltaan kohtuullinen verrattuna esimerkiksi raskaan ohjusasejärjestelmän ryhmittämiseen tai muuhun täysin uuden sotilaallisen suorituskyvyn tekemiseen. Sotilaallisesti tukeutumispaikka laajentaa ja nopeuttaa harjoitusten järjestämistä, ja parantaa joukkojen toimintavalmiutta jos tukeutumispaikka on jatkuvasti toiminnassa, eikä sitä tarvitse erikseen valmistella, sanoo Pesu.

Sotilaallisesti merkittävämpää oli Pesun mukaan ilmavalvontatutkan ja lennonjohtopaikan rakentaminen vuosikymmenen taitteessa.

"Yksinään Suursaari ei ole Venäjälle korvaamaton"

Suursaari sijaitsee noin 40 kilometrin päässä Kotkasta ja noin sadan kilometrin päässä Helsingistä.

Saaren merkitys Venäjälle alkoi kasvaa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, kun maa alkoi järjestää puolustustaan uudestaan. Baltian maiden liittyminen Natoon kasvatti saaren merkitystä entisestään.

Simo Pesu kehottaakin tarkastelemaan Suursaarta osana laajempaa kokonaisuutta. Strateginen merkitys lähtee Pietarin kaupungin puolustuksesta ja sinne johtavien meri- ja lentoreittien hallinnasta.

Venäjä haluaa myös suojata Itämeren kaasuputkien ja maan omia sähkö- ja tietoliikennekaapeleita.

– Sellaisenaan Suursaari ei ole arvokas tai korvaamaton Venäjälle. Sen sotilaallinen merkitys ja toimintamahdollisuudet kumpuavat lähinnä sijainnista Pietarin edustalla, Pesu toteaa.

Putinin sukellus ja näyttävä harjoitus ennen Trumpin tapaamista

Venäjä on käyttänyt Suursaarta myös informaatiovaikuttamisen välineenä. Viimeksi näin kävi heinäkuussa, kun presidentti Vladimir Putin teki Suursaaren edustalla näyttävän sukelluksen kunnioittaakseen toisessa maailmansodassa uponneen sukellusveneen miehistön muistoa.

Simo Pesun mukaan tempauksella halutaan presidentin julkisuuskuvan lisäksi kertoa paikan strategisesta merkityksestä osana Venäjää. Sekä venäläisille että naapurimaille.

Toinen tapaus sattui reilu vuosi sitten, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Putin tapasivat Helsingissä. Venäjän armeija järjesti ennen huippukokousta Suursaaressa erikoisjoukkojen harjoituksen.

– Uutisoinnissa se kytkettiin presidenttien tapaamiseen Helsingissä. Kytkentä jäi enemmän tai vähemmän keinotekoiseksi, eli sekin kertoo halusta viestimällä kasvattaa pienimuotoistenkin harjoituksien merkitystä, sanoo Pesu.

Suomalaispurjehtijoiden unelma ehkä taas askeleen kauempana

Suomi menetti Suursaaren Neuvostoliitolle Pariisin rauhassa vuonna 1947 ja saari on ollut siitä saakka sotilasalue. Myös Lavansaari, Seiskari ja Someri ovat Suomenlahden ulkosaaria, jotka on sotien jälkeen luovutettu Neuvostoliitolle.

Suursaari sijaitsee noin 40 kilometrin päässä Kotkasta. Mantereelta katsoen se erottuu horisontissa kolmehuippuisena silhuettina – jos on hyvä sää. Sään kirkkautta onkin tapana luonnehtia Kotkassa sen mukaan, näkyykö Suursaari vai ei.

Siviilien pääsy saarelle on erittäin rajoitettua. Viime vuosina esimerkiksi joukko kotkalaisia purjehtijoita on useita kertoja suunnitellut rantautumista Suursaareen, mutta toistaiseksi ilman tulosta.

Simo Pesu ei usko uuden helikopterikentän aiheuttavan suuria muutoksia saaren järjestelyihin. Sotilasinfrastruktuuriin panostaminen kuitenkin viestii hänen mielestään siitä, että siviilien pääsy ei tule ainakaan helpottumaan.

Työmarkkinasyksy liittokohtaisine neuvotteluineen ei vielä ole edes kunnolla käynnistynyt, mutta pöydän molemmin puolin on jo kovat piipussa.

Vientialojen liitot aloittavat kierroksen loppukuusta. Työnantajan leiristä Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle on viestinyt, että synkkenevä taloussuhdanne ei salli suuria palkankorotuksia.

– Maailmantalouden näkymät ovat heikkenemässä, ja yritykset ovat huolissaan siitä, miten jatkossa pystytään voittamaan lisää markkinaosuuksia, Helle sanoo Ylelle.

Hän vaatii kilpailukyvyn säilyttämisen nimissä "vientivetoista" kierrosta, jossa myöhemmin sopimuksistaan neuvottelevat toimialat käytännössä mukautuvat ensimmäisinä neuvottelevien vientiliittojen sopimaan palkankorotustasoon.

Tämä ajatus toteutui kaksi vuotta sitten. Tuolloin kaikki toimialat tekivät vientiliittojen perässä sopimuksen, jossa palkat nousivat noin 3,2 prosenttia.

– Suomen Pankki on laskenut, että muilla aloilla tehtävät ratkaisut vaikuttavat vientiyritysten kilpailukykyyn yhtä paljon, kuin vientialojen omat ratkaisut. Vientialojen kilpailukyvystä huolehtiminen on koko työmarkkinoiden ja suomalaisten kilpailukyvystä huolehtimisen kannalta ensiarvoisen tärkeä asia, Minna Helle sanoo.

Hänen mukaansa myös kilpailukykysopimukseen sisältyneiden palkattomien lisätyötuntien on syytä jäädä pysyviksi.

Naisvaltaiset suurliitot: On reippaiden korotusten aika

Teknologiateollisuuden vetoomukset eivät saa lainkaan vastakaikua julkisen sektorin naisvaltaisista suurliitoista.

– Vientipöydässä ei neuvotella sote-alan sopimuksista. Se, mitä syksyllä tehdään, ei vaikuta meidän pöytään, koska siellä ei pystytä ratkaisemaan esimerkiksi palkkatasa-arvokysymystä, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Samoilla linjoilla on Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

– Tämä vientialojen viesti on epäreilu, sillä meillä ei ole mitään keskitettyä palkkamallia Suomessa, hän sanoo.

Sosiaali- ja terveydenhoitoaloja edustavat palkansaajaliitot Tehy ja Super vaativat yhdessä tuntuvia kuoppakorotuksia jäsentensä palkkoihin. Liittojen mielestä sukupuolten välinen palkkatasa-arvo tasoittuu vain palkankorotuksilla, jotka olisivat 1,8 prosenttiyksikköä korkeammat kuin vientialoilla.

Myös JHL kertoo hakevansa korkeampia korotuksia.

– Palkankorotuksia me olemme lähdössä hakemaan ja samapalkkaisuutta. Se tarkoittaa, että korotus on korkeampi kuin vientialojen palkankorotus, Päivi Niemi-Laine sanoo.

"Pyyntö lähtee pääministerin suuntaan"

Palkansaajaleirissä ymmärretään hyvin, ettei kuntatyönantajilla ole ylimääräisiin korotuksiin varaa. Siksi vaatimukset kohdistetaan sekä Tehystä että JHL:stä myös Antti Rinteen (sd.) hallitukselle ja budjettiriiheen.

– Minulta lähtee nyt pyyntö pääministerin suuntaan, Tehyn Rytkönen sanoo.

Liittojen mielestä budjetissa pitäisi korvamerkitä varoja kuntasektorin palkankorotuksiin. Tehyn mukaan tämä tarkoittaisi 100–150 miljoonan euron budjettirahoitusta vuosittain, kymmenen vuoden ajan.

– Meidän jäsenemme pitävät huolen kaikista suomalaisista. Jos alalla ei ole tekijöitä eikä pitovoimaa, niin ei se vientikään vedä.

Pääministeri Antti Rinne ei halunnut tänään kommentoida työmarkkina-asioita Ylelle lainkaan.

Kuntatyönantaja: Vaikeuskerroin poikkeuksellisen korkea

Julkisen sektorin palkkaneuvottelut käynnistyvät vasta vuodenvaihteen jälkeen, kun vientialojen sopimukset on todennäköisesti jo tehty.

JHL:n, Tehyn ja opettajajärjestö OAJ:n kaltaisten suurliitojen kanssa palkankorotuksista vääntää Markku Jalosen johtama Kuntatyönantajat KT.

– Voi kyllä sanoa, että kohta alkavalla neuvottelukierroksella vaikeuskerroin on poikkeuksellisen korkea, Jalonen sanoo.

Hän ei ole innoissaan siitä, että hallitus vaikuttaisi työmarkkinaneuvotteluihin.

– Jos valtiolta tulee lisää rahaa kunta-alalle, niin tietenkin se otetaan vastaan, se on ihan päivänselvä asia. Mutta palkkaratkaisut on työmarkkinaosapuolten asia. Siihen valtion ei pidä millään tavalla sekaantua.

Jalosen mielestä Suomessa olisi parasta jatkaa hyvin maltillisia palkkaratkaisuja. Hän säilyttäisi sopimuksissa myös kiky-sopimukseen sisältyneet työajan pidennykset.

JHL:n Päivi Niemi-Laine toteaa, että "ilmaiseksi ja pyytämättä" tulleet lisätunnit työaikoihin on joko poistettava tai kompensoitava palkankorotuksilla.

Juttuun on korjattu klo 18.59 Tehyn ja Superin palkankorotustoiveen taso.

Lue lisää:

Etlan selvitys: Kikyn työajan pidennys lisää jopa 16 000 työpaikkaa vuoteen 2022 mennessä – Palkansaajien tutkimuslaitos kritisoi arviota

Kiky-tuntien jatkosta muhii lihava riita: Jääkö 24 tunnin vuosityöajan pidennys pysyväksi?

Kiky kiristää tunnelmaa syksyn työmarkkinaneuvotteluissa – ”Meillä on täysin eri lähtökohdat”, sanoo Teknologiateollisuuden Minna Helle

Meillä on nykyään tämä ilmastonmuutos. Jos olen ymmärtänyt oikein, sille pitäisi tehdä jotakin.

Paljon kyllä on tehty, ja tehdään koko ajan, mutta siinä se ongelma taitaa ollakin. Ilmastonmuutos johtuu liiasta tekemisestä, joten tekeminen ei ole ratkaisu. Tekemättömyys on.

Jos haluaa pysäyttää ilmastonmuutoksen, tai haluaa edes jarruttaa sitä, pitää muuttaa arvot ja arvostukset täysin päinvastaisiksi.

Tähän asti ihmisen suuruus on mitattu sillä, mitä kaikkea hän on saanut aikaan. Jos ilmastonmuutos otettaisiin tosissaan, ihmistä mitattaisiin sillä, kuinka vähän vahinkoa hän on saanut aikaan.

Kaikenlainen media esittelee joka päivä myönteisessä sävyssä ihmisiä, jotka ovat niitä kaikkein pahimpia ilmaston muuttajia. Yritysjohtajia, joiden firma on suuri ja kasvaa vielä suuremmaksi. Viihteentekijöitä, jotka saavat miljoonat ihmiset kuluttamaan sähköä älyttömillä laitteillaan. Kilpa-autoilijoita, maailmanmatkaajia, painosten kuningattaria, kaikenlaisia maailmantuhon vauhdittajia.

Sankariksi pitäisi julistaa se, joka makaa aamupäivät sohvalla, kävelee sitten lähikauppaan ostamaan päiväoluensa ja palaa takaisin sohvalle intoutumatta mihinkään ylimääräiseen.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin viime viikolla julkistama raportti antaa synkän kuvan ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun saavutuksista.

Jotkut niistä, jotka jaksoivat kiinnittää raporttiin huomiota, osoittivat sormellaan poliitikkoja. Poliitikkoja on kuitenkin turha syyttää, sillä he antavat äänestäjille mitä äänestäjät haluavat, ja äänestäjäthän haluavat auton, pihvin ja somepäivityksiä kaukomailta.

Pelkäämme valtion velkaantumista, koska emme halua jättää tulevien sukupolvien selvitettäväksi mitään numerosarjoja. Sen sijaan meitä ei ollenkaan haittaa jättää tuleville sukupolville elinkelvotonta asuinsijaa. 

Ihmiskunnan liikakasvu ja luonnon tuhoutuminen ovat olleet kaikkien lukutaitoisten tiedossa ainakin siitä lähtien, kun olin kansakoulussa, ja siitä on todella kauan. Kaikesta päätellen tieto lisää tuskaa, mutta ei järjen käyttöä.

Edellinen ilmastohuolen pyrskähdys tapahtui suunnilleen vuonna 2007. Se oli aivan samanlainen pyrskähdys kuin tämä nykyinenkin. Mediassa kauhisteltiin, sopimuksia tehtiin ja vinkkilistoja laadittiin. Väiteltiin hienoin argumentein siitä, onko vastuu yksilöllä vai yhteiskunnalla. Se ero sentään oli, että Greta Thunberg esiintyi silloin nimellä Al Gore.

Ympäristöhuoli katosi kerralla, kun tuli suurempi huoli, eli finanssikriisi. Ihmisen anatomia näyttää olevan sellainen, että lompakko on lähempänä sydäntä kuin aivot.

Yritysjohtajat puhkuvat taas uudelleen ilmastonmuutoksesta, koska muutos on hyvä bisnes. Itse asiassa muutos on ainoa hyvä bisnes. Polttomoottoriautojen vaihtaminen sähköautoiksi on hyvä bisnes. Turhan roinakokoelman täydentäminen ympäristöystävällisemmällä turhalla roinalla on hyvä bisnes. Bisnes elää sillä, että tekniikka muuttuu ja että muoti muuttuu.

Kaikki muutos tarkoittaa kuitenkin aina sitä, että jotakin tehdään, ja kuten tuli jo sanottua, tekeminen on ympäristön kannalta huonompi vaihtoehto kun tekemättä jättäminen.

Jos olisimme oikeasti huolestuneita maailman elämästä, jokainen Helsingissä vireillä olevasta paristakymmenestä hotellihankkeesta keskeytettäisiin välittömästi. Mutta me emme ole huolestuneita maailman elämästä, vaan siitä, että Helsinkiin ei saada lentämään yhtä monta ympäristöntuhoajaa kuin Tukholmaan.

Jos olisimme huolissamme ympäristöstä, määrittelisimme maanpetoksen uudelleen. Maanpetoksesta rangaistaisiin niitä, jotka uhkaavat maata rakentamalla ja kehittämällä, eli tappamalla elämää asvaltilla ja betonilla.

Jos olisimme huolissamme lentoliikenteestä ja joutavasta matkailusta, vähentäisimme sitä. Määräisimme lentoveron, jolla olisi vaikutusta. Vaikkapa 10 000 euroa lentoa kohti. Vain upporikkailla olisi rahaa lentää, ja heistäkin lentäisivät vain ne harvat, jotka eivät ole pihejä.

1990-luvun alussa Suomessa oli lentovero, ensin vuoden verran matkustajavero ja sitten kahden vuoden ajan tilauslentovero. Sen suuruus oli nykyrahassa noin 50 euroa.

Silloin vero saatiin säädettyä käden käänteessä, koska Talous vaati sitä. Nyt kun eloonjääminen vaatii jotakin vastavaa, kansa ei halua käyttää valtiovaltaansa.

Talous on meille tärkeämpi kuin ympäristö, mikä kertoo siitä, että emme ymmärrä mitään sen enempää taloudesta kuin ympäristöstäkään.

Pelkäämme valtion velkaantumista, koska emme halua jättää tulevien sukupolvien selvitettäväksi mitään numerosarjoja. Sen sijaan meitä ei ollenkaan haittaa jättää tuleville sukupolville elinkelvotonta asuinsijaa.

Ei kai tämä mikään yllätys ole. Ihminen ei välitä edes omasta elämästään, vaan lappaa kehoonsa tonnikaupalla sokeria, rasvaa ja suolaa. Kuka hullu edes kuvitteli, että ihminen välittäisi muiden elämästä.

Pekka Seppänen

Kirjoittaja on espoolainen kirjailija, hallitustyöskentelijä, valmentaja tai laiskottelija, päivästä riippuen.

Aiheesta voi keskustella torstaina 15.08. klo 16.00 asti.

Lue myös:

Pakkasista hetkeksi palmun alle: talven aurinkolomat käyvät kaupaksi hyvin – halutuimmat lähtöpäivät ja hotellit jo paikoin varattu

Reetta Rädyn kolumni: Onko liioittelua olla haluamatta lapsia ilmastokriisin takia?

Pekka Seppäsen kolumni: Lapsilla on Suomessa vain välinearvo