Ulkomaisten, usein Maltalla toimivien uhkapelisivustojen markkinointi on Suomen arpajaislain vastaista. Silti niiden mainoksiin törmää usein, etenkin sosiaalisessa mediassa. Varsinkaan nuorten suosimassa suoratoistopalvelussa Twitchissä mainonnalta ei voi välttyä.

Twitchissä useat suomalaiset striimaajat pelaavat kanavallaan nettikasinopelejä ja mainostavat katsojilleen kasinosivustoja.

Tällaiset pelistriimit ovat myös suosittuja. Esimerkiksi tätä juttua kirjoitettaessakin kaikki kolme katsotuinta suomalaista Twitch-striimaajaa lähettävät nettikasinopelaamista.

Poliisihallituksen rahapelitoiminnan valvonnan ryhmän ryhmäpäällikkö Sari Laitakari kertoo, että Twitchissä tapahtuva mainonta on Poliisihallituksen tiedossa. Hän myös vahvistaa, että pelien mainostaminen suomalaisille kuluttajille on kiellettyä.

Nettikasinoilta on mahdotonta välttyä

Oululainen 23-vuotias opiskelija Ville Pakkala viettää runsaasti vapaa-aikaansa katsellen lähetyksiä Twitchistä. Hän on myös törmännyt nettikasino-striimeihin useita kertoja, vaikka ei olekaan niistä itse kiinnostunut.

– Ei niiltä oikein voi välttyä. Todella moni suomalaisista striimaajista pyörittää lähetyksissään kasinopelejä, Pakkala sanoo.

Hänen mielestään ulkomaiset nettikasinot voivat olla joillekin kielletty hedelmä, koska Suomessa on uhkapelimonipoli.

– Nettikasino-striimejä näkyy myös ulkomaisilla kanavilla, mutta erityisesti ne tuntuvat kiinnostavan Suomessa.

Esimerkiksi juttua kirjoitettaessa maailman kolmenkymmenen katsotuimman Twitch-striimin joukossa ei ole lainkaan nettikasinostriimejä.

Uhkapelejä pelaavat striimaajat ovat esikuvia

Pakkala toivoo Twitchiin parempia mahdollisuuksia estää alaikäisiä näkemästä uhkapelimarkkinointia.

– Tällä hetkellä käytössä oleva yhden klikkauksen todistus täysi-ikäisyydestä ei nuorempia katsojia hidasta.

Myös Poliisihallituksen Laitakari pitää Twitchissä tapahtuvaa markkinointia erityisen ongelmallisena, sillä sivuston käyttäjistä suuri osa on nuoria ja nuoria aikuisia.

Uhkapeliogelmista kärsiville apua tarjoavan Peluurin yksikön päällikkö Inka Silvennoinen on samaa mieltä.

– Striimaajia katsotaan ylöspäin ja heistä otetaan mallia, Silvennoinen sanoo.

Pelitili on pohjaton

Osa striimaajista pelaa uhkapelejä vain silloin tällöin, osalla kyse on pääasiallisesta kanavan sisällöstä. Striimaajat lupaavat usein ensimmäistä kertaa uhkapelisivustolle rekisteröityvälle katsojalle talletuksen yhteydessä bonusrahaa sekä ilmaiskierroksia.

Suomessa laitonta on nimenomaan ulkomaisten uhkapeliyhtiöiden markkinointi. Itse pelaaminen ei riko lakia.

Peluurin Silvennoisen mukaan nettikasinopelien striimaajat eivät välttämättä useinkaan tee kasinolähetyksiä huvin vuoksi. Tapauksiin saattaa liittyä sopimuksia, joissa he saavat tietyn määrän pelirahaa kuukaudessa ja pelaavat sillä.

– Hehän eivät silloin käytännössä pelaa omalla rahallaan. Tämä antaa helposti katsojalle väärän kuvan kohtuullisesta pelikulutuksesta.

Hän huomauttaa, että kaikkien kohdalla tämä ei pidä paikkaansa, mutta on tiedossa, että tämän tyyppisiä sopimuksia hyödynnetään alalla.

Tarkkaa tietoa siitä, millaisia sopimuksia striimaajilla ja pelikasinoilla on, ei ole muuta kuin striimaajilla ja pelifirmoilla itsellään. Oletettavasti striimaajat saavat esimerkiksi pitää osan voitoista.

Tavoittelimme juttuun haastateltaviksi nettikasinopelaamista lähettäviä striimaajia, mutta kukaan ei suostunut haastatteluun.

Moni myös pelaa ulkomaisilla sivustoilla

Suomalaiset pelasivat viime vuonna noin 300 miljoonalla eurolla. Vuoteen 2023 mennessä ulkomaisille peliyhtiöille pelatun rahan odotetaan kasvavan vielä sadalla miljoonalla.

Veikkauksen brändi- ja markkinointijohtaja Suvituuli Tuukkanen arvelee, että yksi tekijä pelaamisen kasvussa ovat ulkomaisten uhkapeliyhtiöiden aggressiiviset asiakashankintakampanjat.

– Kyseiset yhtiöt tekevät paljon vaikuttajayhteistyötä sekä suoramarkkinointia.

Tuukkasen mukaan on myös mahdollista, että esimerkiksi mediassa ja somessa toimivat vaikuttajat, jotka tekevät ulkomaisten yhtiöiden kanssa yhteistyötä, eivät tiedä, että ovat tekemisissä toimijoiden kanssa, joiden markkinointitoiminta on laitonta.

Ne, joilla on peliongelmia, pelaavat yleensä sekä ulkomaisia nettipelejä että Veikkauksen pelejä.

Peluuri oli alkuvuonna mukana tekemässä kyselyä, jonka tulosten mukaan peliongelmaan apua hakeneista lähes kahdeksankymmentä prosenttia ilmoitti ulkomaisten nettirahapelien aiheuttavan ongelmia.

Veikkauksen kivijalkapelit olivat aiheuttaneet ongelmia seitsemällekymmenelle prosentille ja Veikkauksen nettipelit vähän yli kuudellekymmenelle prosentille.

Kyselyyn vastanneet nostivat aggressiivisen mainonnan yhdeksi syyksi siirtyä pelaamaan ulkomaisille sivustoille.

Laittomiin mainoksiin on jo puututtu

Poliisihallitus on ollut yhteydessä joihinkin Twitch-striimaajiin selvityspyynnöillä, kertoo Poliisihallituksen Sari Laitakari.

– Osa on lopettanut toiminnan siihen, ja joidenkin kanssa prosessi jatkuu tälläkin hetkellä.

Poliisihallitus saa laitonta rahapelimarkkinointia tietoonsa oman havainnointinsa lisäksi kansalaispalautteen kautta.

Poliisihallituksen väliintulo alkaa pehmeistä keinoista, eli informoimalla toimijoita Suomen rahapelejä koskevasta lainsäädännöstä. Toinen vaihe on selvityspyyntö.

Mikäli sekään ei tehoa, seuraa toiminnan kieltopäätös ja uhkasakko.

Oletko kohdannut ulkomaisten nettikasinoiden mainontaa Twitchissä tai muualla? Osallistu keskusteluun kello 22 saakka!

Lue myös:

Sadat tuhannet ihmiset seuraavat Twitchissä, kun Anssi Huovinen kärsii krapulasta, saunoo ja reissaa – sillä hän myös elättää itsensä

Kymmenen vuotta sitten media-alan ammattilaisen Tuomas Rajalan elämä iskeytyi pohjamutiin. Hän oli jo pari vuotta voinut huonosti avioliitossaan, mutta ongelmista puhumisen sijaan hän oli paennut niitä harrastuksiinsa ja työhönsä.

Kotona oleminen ahdisti häntä jatkuvasti enemmän ja enemmän, kunnes eräänä päivänä hän ilmoitti silloiselle, raskaana olleelle vaimolleen ettei enää pysty jatkamaan. Ennen lähtöään yhteisestä kodista Rajala katsoi 2-vuotiasta lastaan, joka nukkui sängyssään autuaan tietämättömänä parhaillaan tapahtuvasta lapsuudenperheensä hajoamisesta.

Mies lähti ja hyväksyi väärintekijän roolinsa.

– Otin pahiksen ja saatanan roolin. Hyväksyin sen, että minua ruoskitaan, koska olin tehnyt niin sikamaisesti.

Vaikka ero tuntui pahalta, Rajala puri hammasta yhteen ja päätti pärjätä apua pyytämättä. Hän myös pelkäsi, että vaikeiden tunteiden käsittely rikkoisi hänet henkisesti.

– Ajattelin ettei minulla ole oikeutta surra, koska minä aiheutin muille mielipahaa. Syyllisyys oli siinä vaiheessa ylitsepääsemätön tunne.

Eron jälkeen Tuomas Rajala koki jäävänsä yksin. Hänen ystävänsä olivat suurelta osin peräisin helluntaiseurakuntanuoruudesta, eikä heiltä herunut ymmärrystä perheensä jättäneelle.

– Suurin osa vanhasta kaveripiiristä hylkäsi minut. Minua nuhdeltiin ja sain paljon soittoja ja viestejä, joissa minua kehotettiin palaamaan vaimoni kanssa yhteen.

Miesten yksinäisyys korostuu myös siksi, että tyypillisesti naiset ovat hoitaneet yhteydenpidon sukulaisiin ja parin yhteisiin ystäviin. Eron hetkellä nämä kontaktit helposti katkeavat. Eron jälkeinen maailma näyttää monen miehen mielestä pyörivän naisten ehdoilla ja olevan epätasa-arvoinen varsinkin lasten asioista sovittaessa.

Ero on riski miehen terveydelle

Rajala ei anna tätä haastattelua valittaakseen, vaan antaakseen tukea muille eronneille miehille. Yksin jäänyt ja omien sanojensa mukaan elämänsä kanssa muutenkin sekaisin ollut mies olisi itse eronsa hetkellä tarvinnut opaskirjaa, jossa eroa käsitellään miehen näkökulmasta. Nyt hän on itse kirjoittanut sellaisen.

Isävuoro – Miehekäs selviytymisopas eroon -kirja alkoi Tuomas Rajalan omasta terapiaprosessista, jolloin hän kirjoitti ajatuksiaan ja tunteitaan muistiin. Lopullinen sysäys kirjalle tapahtui, kun Rajala törmäsi tutkimukseen, jonka mukaan ero on miehille jopa hengenvaarallinen.

Kyseessä oli Niina Metsä-Simolan väitöskirjatutkimus, jonka mukaan eronneiden miesten kuolleisuusriski on kaksinkertainen verrattuna naimisissa oleviin miehiin. Riski pysyy kohonneena peräti 10 vuotta.

Naisilla kuolinriski kohoaa myös, mutta hieman vähemmän ja riski on koholla kaksi vuotta eron jälkeen. Naiset siis näyttävät toipuvan erosta nopeammin.

– Tämä oli herättävä fakta: että avioero voi tappaa, ja se tappaa useammin miehen kuin naisen. Aloin miettiä, ovatko miehet todella näin paljon heikommilla, mistä se johtuu ja mitä sille voisi tehdä.

Miesten kuolinriskiä eron jälkeen nostaa varsinkin runsas alkoholin käyttäminen. Viina ja muut päihteet ovat huono ratkaisu erotuskaan. Vaikeita tunteita voi hetkellisesti yrittää paeta pulloon, työhön tai maaniseen lenkkeilyyn, mutta erosta toipuminen vaatii tunteiden kohtaamista ennemmin tai myöhemmin.

Rajala varoittaa vasta eronnutta myös heti hyppäämästä uuteen suhteeseen.

– Kun lähdet kotoa putkikassin kanssa, jonne olet laittanut pari cd-levyä ja kalsarit, ja istut autossa parkkipaikalla, niin ensimmäinen juttu ei ole Tinderin avaaminen. Se ei toimi, se on ihan varmaa.

Eroa haudotaan usein pitkään suhteen ongelmista puhumatta

Tunteisiin vaikuttaa se, onko itse ollut erossa jättäjä vai jätettävä. Siinä missä jättäjä voi Rajalan tavoin kokea suurta syyllisyyttä, saattaa jätetty painiskella kelpaamattomuuden tunteiden kanssa. Hän pohtii, kelpaako hän enää koskaan kenellekään, voiko kukaan häntä rakastaa ja uskaltaako hän itse enää rakastaa.

Eroon liittyy hyvin usein sen eriaikaisuus puolisoiden välilllä. Tyypillisesti eroa ehdottava on pohtinut asiaa mielessään jo pari vuotta, eli hänellä on ollut aikaa valmistautua siihen. Kumppanille eroilmoitus voi sen sijaan tulla kuin suoraan puskista.

– Tilannetta voi kuvata junavertauksella: kun toinen on vielä Helsingin rautatieasemalla odottamassa junaa, niin toinen saapuu jo Turkuun.

Eron eritahtisuus osuu varsinkin miehiin, sillä eroista 70 prosenttia on naisen alkuunpanemia. Valmistautumattomuus eroon voi vaikeuttaa omista oikeuksista kiinnipitämistä esimerkiksi lasten asioista sovittaessa.

– Melko todennäköisesti esimerkiksi lastenvalvojan luokse menevällä miehellä ei ole mitään käsitystä mihin on menossa ja mitä siellä tapahtuu. Kirjassani nämä asiat selitetään.

Rajala painottaa, että juuri suhde lapsiin on erossa erittäin tärkeä asia. Jotta vanhemmuus toimisi, on omat tunteet hyvä käsitellä. Omassa erossaan hän koki ex-puolison tukevan isän ja lasten suhteen kehittymistä.

Paras keino selvitä eroahdistuksesta on puhuminen

Tuomas Rajalan mukaan ainoa keino selvitä erosta järjissään on tunteiden käsittely ja niistä puhuminen. Vaikeista tunteista puhuminen ei kuitenkaan ole helppoa, koska se paljastaa heikkoutemme ja haavoittuvaisuutemme.

Rajala arvioi, että tunteista puhuminen yleisesti ottaen yhä miehille vaikeampaa kuin naisille. Ja mitä vanhemmista miehistä on kyse, sitä vieraammalta tunteista puhuminen voi tuntua.

Kirjailija etsii puhumisen vaikeudelle selitystä kasvatuksesta. Hänen mukaan ainakin vanhemmat ja keski-ikäiset miehet on kasvatettu tietynlaiseen miehen malliin, jonka mukaan mies ei puhu eikä pussaa, itse on pärjättävä eikä apua saa pyytää.

Muutosta on kuitenkin jo havaittavissa varsinkin nuoremmissa sukupolvissa. Rajala haluaakin myös haastaa puhumattomuusmyyttiä.

– Kyllä miehet puhuvat, jos heille annetaan mahdollisuus ja tilaa puhua.

Rajala kannustaa varsinkin toisia miehiä pysähtymään ja kuuntelemaan silloin kun kaveri alkaa puhua eroahdistuksestaan. Toisen miehen heikkouden näkeminen voi olla vaikeaa, koska se herättää kuulijassa muun muassa avuttomuuden tunteita.

Kuulijassa herää helposti halu korjata tilanne jotenkin. Tunteita ei kuitenkaan voi pikafiksata, vaan niiden käsittely vie aikaa.

– Se ei mene niin, että ”mä nyt Dremelillä [monitoimityökalu] sorvaan sun sydämen taas oikean muotoiseksi,” Rajala maalailee hymyillen.

Kuulijan ei tarvitse olla ammattiauttaja. Riittää, että on vähän aikaa läsnä ja kuuntelevana korvana toiselle ihmiselle.

– On mahtavaa todistaa, kun joku kaveri ensimmäistä kertaa puhuu erostaan. Kuulija suorastaan näkee, miten paino lähtee puhujan harteilta pois. Se on uskomaton fiilis.

Eron käytännön asioihin ja siihen liittyviin tunteisiin on saatavilla apua useilta nettisivuilta. Täältä löydät kattavan koosteen apua tarjoavista ryhmistä ja järjestöistä.

Jutun keskustelu on auki klo 22:00 saakka.

Viime lauantaina kuolleen Jeffrey Epsteinin ruumiinavaus osoittaa hänen saaneen "lukuisia murtumia niskaluihin" , Washington Post raportoi.

Lehti perustaa tietonsa ruumiinavausraportin nähneisiin nimettömiin lähteisiin. Heidän mukaansa Epsteiniltä oli kuollessaan murtunut muun muassa kieliluu.

U-kirjaimen muotoinen kieliluu sijaitsee miehillä muutamaa senttiä aataminomenan yläpuolella. Kieliluu voi murtua hirttäytymisen tai kuristamisen yhteydessä, Washington Postin haastattelemat asiantuntijat kertovat. Heidän mukaansa tällaiset murtumat ovat kuitenkin yleisempiä kuristamalla tehtyjen henkirikosten uhreilla.

Lukuisista seksuaalirikoksista epäilty Epstein, 66, kuoli lauantaina New Yorkissa sijaitsevasta vankilassa. Monimiljonääri oli sellinsä ainoa asukas.

Vankeinhoitovirasto on antanut kuolemasta tähän mennessä vain yhden virallisen lausunnon. Sen mukaan Epstein löydettiin tiedottomana sellistään vankilan erityisosastolla lauantaiaamuna kello 6.30. Pian tämän jälkeen hänet julistettiin kuolleeksi. Viraston mukaan kyseessä oli ”ilmeinen itsemurha”.

Epsteinin kuoleman jälkeen erilaiset salaliittoteoriat tapahtuneesta ovat levinneet verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Tiedossa ei ole, julkaisevatko Epsteinin omaiset myöhemmin ruumiinavausraportin.

Lue lisää:

Oikeusministeriö hyllytti kaksi vartijaa sijoittaja Epsteinin vankilakuoleman tutkinnan ajaksi

Monimiljonääri Jeffrey Epsteinin vankilakuolema jätti avoimeksi monta kysymystä ja lietsoo salaliittoteorioita

Vankilalähteet: Itsemurhan tehneen Epsteinin vankilassa ei ollut riittävästi henkilökuntaa

Yhdysvalloissa uutiskanava CNN esittelee artikkelissaan Suomen terveydenhuoltojärjestelmää.

Suomalainen ja pohjoismaalainen terveydenhuolto ovat nousseet maassa keskustelunaiheeksi sen jälkeen kun demokraattipuolueen presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Bernie Sanders kehui niitä.

CNN on haastatellut artikkelissaan suomalaistoimittajaa ja tietokirjailijaa Anu Partasta, HUS:n toimitusjohtajaa Juha Tuomista sekä sosiaalipolitiikan professoria Heikki Hiilamoa.

Artikkelissa ylistetään Suomen terveydenhuoltomallia mutta myös nostetaan esiin sen varjopuolia. Juttu on otsikoitu: "Suomen kuuluisan maksuttoman terveydenhuollon pimeä puoli".

CNN:n mukaan 88 prosenttia suomalaisista on tyytyväisiä terveydenhuoltoonsa. Maksuton terveydenhuolto tarkoittaa Suomessa CNN:n mukaan sitä, ettei kukaan suomalainen ole ylivelkaantunut terveydenhuoltomaksujen johdosta.

CNN myös muistuttaa, että suomalaisten eliniänodote on korkeampi kuin amerikkalaisten, synnytyskuolleisuus on matalaa ja pääsy terveydenhuoltoon on maailman huippuluokkaa.

Mikä sitten on CNN:n mainitsema pimeä puoli?

Kaikki ei kuitenkaan ole Suomessa ruusuisesti. CNN kertoo, että Suomen edellinen hallitus joutui eroamaan sen epäonnistuttua terveydenhuollon uudistamisessa.

Lisäksi jutussa kerrotaan, että Suomen hajautettu terveydenhuolto tekee järjestelmästä kalliin ylläpitää ja on johtanut epätasaiseen laatuun. Haja-asutusalueet eivät CNN:n mukaan ole aina pystyneet tarjoamaan tarvittavia terveydenhuoltopalveluita asukkailleen.

CNN muistuttaa, että Suomen ikääntyvä väestö merkitsee sitä, että järjestelmän ylläpidosta maksavien veronmaksajien määrä pienenee suhteessa resursseihin.

Puisen vaellussauvan päähän kiinnitetty kulkunen kilahtelee rytmikkäästi sauvan osuessa asvalttiin.

Valtatie 26:n varrella Kouvolassa astelee määrätietoisesti leveälieriseen hattuun ja vaaleisiin vaatteisiin sonnustautunut pieni hahmo.

Japanilainen Masatoshi Sasayama lensi Helsinki–Vantaan lentokentälle reilu viikko sitten. Sieltä 72-vuotias Sasayama aloitti 300 kilometrin pituisen kävelyurakkansa.

Miehen tavoitteena on kävellä Helsingistä Etelä-Karjalaan Rautjärvelle, jossa hänen pitkäaikainen toiveensa toteutuu.

– Olen varannut matkaan yhteensä 18 päivää, Sasayama kertoo.

Sasayamalla on mukanaan vain yksi rinkka, jossa on kaikki tarpeellinen. Rinkka painaa noin kuusi kiloa eli kymmenen prosenttia miehen painosta.

– Raskaammalla repulla olisi hankalampi kävellä.

Häyhä-innostus syttyi jo nuorena

Eläkkeellä oleva entinen lihafirman työntekijä Masatoshi Sasayama alkoi valmistella Suomen-reissuaan noin vuosi sitten.

– Luin nuorena japanilaista Golgo 13 -mangasarjakuvaa. Siinä seikkailee tarkka-ampuja, jonka esikuvana sanotaan olleen suomalainen tarkka-ampuja Simo Häyhä. Päätin, että haluan joku päivä kävellä hänen asuinseudulleen.

Siksi Masatoshi Sasayama kävelee Rautjärvelle, jossa sijaitsee Kollaa ja Simo Häyhä -museo.

Rautjärvellä syntynyt Simo Häyhä (1905–2002 ) on yksi maailman tunnetuimmista tarkka-ampujista. Häyhä puolusti Suomea talvisodassa ja ampui lyhyessä ajassa yli 500 vihollista.

Vähän ennen talvisodan loppumista Häyhä haavoittui kasvoihin, eikä siksi enää voinut osallistua jatkosotaan, vaikka olisi itse halunnut.

"Kunnoitan Simo Häyhää"

Masatoshi Sasayama kertoo pitävänsä Häyhästä, koska Häyhä oli isänmaallinen ja luonteeltaan vaatimaton.

– Häyhä ja Suomen pieni kansa taistelivat suurta Venäjää vastaan.

Kollaa ja Simo Häyhä -museolla Rautjärvellä Masatoshi Sasayama toivoo olevansa ylihuomenna lauantaina.

– Ensinnäkin pidän kävelemisestä. Toiseksi haluan kävelemällä kunnioittaa Simo Häyhää.

Sasayama on tehnyt erilaisia pyhiinvaellusmatkoja lähes joka vuosi.

– Olen kävellyt muun muassa Saksassa, Australiassa sekä Ranskasta Espanjaan Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitin.

1 550 kilometriä pitkä Santiago de Compostelan retki oli hänen pisin vaelluksensa.

– Siihen aikaan olin 62-vuotias, nuori ja hyväkuntoinen. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin tämä 300 kilometrin matkan on minulle aivan sopiva.

Miehen mukaan Suomen-reissu saattaa jäädä hänen viimeiseksi ulkomaan vaelluksekseen.

Masatoshi Sasayama ei suinkaan ole ensimmäinen ulkomaalainen Kollaa ja Simo Häyhä -museossa. Museon toiminnanjohtaja Kari Partasen mukaan museolla on tänä vuonna ollut vieraita muassa Englannista, Espanjasta ja Australiasta.

"Haluan nähdä Häyhän kiväärin!"

Matkallaan Sasayaman yöpyy majataloissa ja hotelleissa. Hän kävelee päivässä keskimäärin 20 kilometriä. Edes suuren valtatien reunassa käveleminen ei pelota miestä.

– Nähdessään minut autoilijat väistävät keskiviivan toiselle puolelle. Tunnen oloni turvalliseksi.

Muutenkin suomalaiset ovat Sasayaman mukaan kilttejä ja ystävällisiä.

– Kysyn usein tietä ja olen aina saanut apua. Koko reissu on sujunut tähän mennessä hienosti, ei ole ollut mitään ongelmia.

Sasayamanilla on mielessään yksi tietty asia, jonka näkemistä hän erityisesti odottaa.

– Haluan nähdä Häyhän kiväärin, koska Häyhä ei käyttänyt kiikaritähtäintä. Silti hän ampui useita ihmisiä.

Juuri Simo Häyhän käyttämää alkuperäistä kivääriä Sasayama ei kuitenkaan pääse näkemään, sillä Häyhän kivääri jäi todennäköisesti talvisodan taistelupaikoille Kollaalle. Kuitenkin vastaava jalkaväenkivääri M28–30 eli pystykorva on museossa näytillä.

Museossa käymisen jälkeen Masatoshi Sasayama viettää muutaman päivän Rautjärven ja Imatran seudulla. Takaisin Helsinkiin hän matkustaa linja-autolla ja suuntaa sitten kohti kotimaataan Japania.

Suomi kiehtoo japanilaisia

Suomen Tokion suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos Markus Kokko kertoo, että japanilaiset ovat yleisesti ottaen Suomesta todella kiinnostuneita.

– Melkein aihepiiri kuin aihepiiri niin joku on siitä kiinnostunut. Japanilaisia kiinnostavat muun muassa Kalevala, suomalaiset design-yritykset ja tietysti muumit.

Kiinnostus Simo Häyhään on siis vain yksi osa suurempaa kokonaisuutta. Kokon mukaan etenkin keski-ikäiset, sotahistoriasta kiinnostuneet miehet ovat kiinnostuneita Häyhästä.

– Talvisota on ollut jo pitkään pinnalla Japanissa. Jo 1990-luvulla on julkaistu paljon japaninkielisiä kirjoja talvisodasta.

Japanissa on myös Kokon mukaan kaksi anime- eli animaatiosarjaa, joissa on viittauksia toiseen maailmansotaan ja talvisotaan.

Niistä Strike witches on ottanut vaikutteita oikeista lentäjistä. Girls und Panzer taas kertoo tytöistä, jotka ajavat toisen maailmansodan aikaisia panssarivaunuja. Vaunut edustavat sodassa mukana olleita maita.

– Kyseiset animet ovat lisänneet myös nuorempien kiinnostusta talvisotaa kohtaan, kertoo Kokko.

Mailla paljon yhteistä

Suomen Tokion suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos Markus Kokon mukaan japanilainen fanikulttuuri on todella intohimoista ja omistautunutta.

– Yleensä fanituksen kohteesta hankitaan mahdollisimman paljon tietoa.

Kokon mukaan japanilaisten kiinnostus Suomea kohtaan johtuu muun muassa siitä, että suomalaisten ja japanilaisten luonteet ovat hyvin samanlaisia.

– Molempien maiden kansalaisille suhde luontoon on tärkeä. Olemme myös tiettyyn rajaan asti varautuneita ja ujoja ja siedämme hiljaisuutta. Varmasti tämä sielujen sympatia kiinnostaa ja yhdistää meitä, sanoo Kokko.

Yksi syy kiinnostukselle on se, että Suomen ja Japanin väliset suhteet ovat olleet olemassa jo pitkään. Tänä vuonna vietetään maiden diplomaattisuhteiden 100-vuotisjuhlavuotta.

Lue seuraavaksi: Tutkijan kädet alkoivat vapista – maailmankuulun sotalegendan Simo Häyhän muistelmat löytyivät sattumalta

Kuudesluokkalaisen Aino Piirosen viime vuoden joulutodistus oli shokki. Arvosanoissa oli monta seiskaa, kuutonen ja viitonen. Takana oli puolentoista vuoden taival upouudessa koulussa, joka oli rakennettu täydellisesti uuden opetussuunnitelman tarpeisiin.

– Siinä koulussa kukaan ei opettanut minua, Aino Piironen sanoo.

Perhe kuvailee arvosanoja järkytykseksi, ja lapsen oli itsekin vaikea uskoa huonoja numerojaan todeksi.

– Joululoman ensimmäiset päivät menivät tytöllä niitä numeroita itkiessä, äiti Katja Piironen kertoo.

Aino Piironen ja hänen vanhempansa ovat sitä mieltä, että koulu oli epäonnistunut ydintehtävässään, Ainon opettamisessa. Heidän mukaansa koulun uudenaikainen oppimisympäristö vaikeutti opettamista ja häiritsi opinhaluisen lapsen mahdollisuuksia oppia.

Minusta tuntui, että olen huono, koska en opi mitään. Aino Piironen

Piirosten kritiikki kohdistuu lappeenrantalaiseen Pontuksen kouluun, jonka uusista opetusmetodeista on kertonut Suomen Kuvalehti. Koulu on yksi ensimmäisistä uudenlaista oppimisideologiaa kokonaisvaltaisesti toteuttavista kouluista koko maassa.

Aino-tyttären kohdalla tilanne meni niin pahaksi, että hän vaihtoi lopulta koulua.

Rakennettiin uuden opetuksen tarpeisiin

Pontuksen upouusi koulurakennus valmistui koulusyksyn 2017 alkuun. Uudisrakennuksen arkkitehtuuri on suunniteltu tukemaan samana syksynä käyttöön otetun uuden opetussuunnitelman tavoitteita. Tavoitteissa korostuvat ilmiöoppimiseksi kutsuttu pedagogiikka ja koululaisten itseohjautuvuus.

Juuri itseohjautuvuus osoittautui Aino Piiroselle ylipääsemättömäksi vaatimukseksi, sillä hänellä on aiemmin lapsuudessa puhjenneen epilepsian vuoksi lieviä muistamisen vaikeuksia. Hän olisi kaivannut opettajan apua muistinsa tueksi.

Tuolileikkiä avoimessa tilassa

Koulurakennus on jaettu neljäksi kokonaisuudeksi niin, että jokaisessa soluksi kutsutussa yksikössä opiskelee noin 80 alakouluikäistä lasta. Solun oppilaat jaetaan välillä pienempiin, ikäryhmien mukaisiin ryhmiin, välillä kaikki työskentelevät yhdessä ryhmässä.

Aino Piirosen mukaan hänelle oli hankalaa, kun kaikki samaan soluun kuuluvat kokoontuivat toriksi kutsuttuun avoimeen tilaan. Lapset etsivät itselleen istumapaikan pehmopenkeiltä ja opettajat asettuivat yleensä pöydän ääreen tilan keskelle.

– Koulupäivän alku oli kaoottinen.

Tytön mielestä pahinta oli opetuksen puute. Koululaiset aloittivat oman viikkosuunnitelmansa mukaisten töiden tekemisen ja kävivät kysymässä neuvoa opettajilta torin keskellä.

– Minulle oli vaikeaa, ettei opettaja ensin opettanut uutta asiaa vaan se olisi pitänyt pystyä oppimaan itse.

Pontuksen koulun rehtori Katri Kurronen ei jaa Aino Piirosen kokemusta rauhattomuudesta eikä opetuksen puutteesta.

– Kun oppilaat tulevat oppimistorille, he ottavat istuimilta vapaan paikan. Vanhan ajan koulusta tämä eroaa siinä, että oppilas saa yleensä valita paikkansa, Kurronen kuvaa.

Hänen mukaansa oppilaat tulevat tilaan samaan tapaan kuin perinteisiin pulpettiluokkiin tullaan, sisääntullessa lapsiryhmästä syntyy ääntä. Kurrosen mukaan oppilaat myös saavat koulussa tukea ja opetusta sekä myös yksilöllistä ohjausta tehtävien tekemiseen.

– Oppilailla voi olla myös tehostetun ja erityisen tuen kautta yksilöllisiä tukitoimia ja menetelmiä, Kurronen kertoo koulun lakisääteisistä käytännöistä.

Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi koulun vaihtaminen

Piirosten perheelle Ainon joulutodistus oli viimeinen niitti. Kuudennen luokkansa puolivälissä tammikuussa 2019 tyttö vaihtoi koulua. Perhe koki, ettei Pontuksen koulussa pystytty puolentoista vuoden aikana tekemään riittävästi parannuksia opetuksen laatuun eikä järjestämään tyttärelle hänen tarvitsemaansa oppimisen tukea.

Piiroset eivät nähneet tilanteeseen muuta ratkaisua kuin koulunvaihdon.

– Pontuksen koulussa Ainolle ei annettu mahdollisuutta kokea onnistumisia oppimisessa. Se vaikutti hänen itsetuntoonsa, Katja Piironen kertoo.

– Minusta tuntui, että olen huono, koska en opi mitään, Aino Piironen jatkaa.

Uudessa koulussa opetus oli opettajavetoisempaa ja lapsilla oli perinteisempi luokkatila.

Kun joulutodistuksen keskiarvo oli 7,1, uudessa koulussa se oli keväällä 8,5. Suurin harppaus tapahtui ympäristöopin arvosanassa. Se nousi viitosesta yhdeksään.

Uudessa koulussa Aino Piironen ei tarvinnut muistivaikeuksiensa avuksi erityisiä järjestelyjä vaan hän pärjäsi äidin mukaan samalla tuella, jota koulussa oli tarjolla kaikille oppilaille.

– Ainossakin tapahtui koulun vaihtamisen jälkeen suuri muutos. Ilo ja levollisuus palasivat hänen olemukseensa. Samoin palasi usko siihen, että hän saa opettajalta apua ja neuvoja, Katja Piironen kertoo.

Piirosten lisäksi myös useampi muu perhe on ollut tyytymätön uudenlaisen opetukseen.

Koulu korostaa lapsen itseohjautuvuutta

Pontuksen koulusta on tehty Etelä-Suomen aluehallintovirastoon yhteensä neljä kantelua. Kaikki kantelut koskevat opetuksen järjestämistä koulussa. Avin mukaan kanteluiden käsittely on kesken.

Yksi kanteluista on Piirosten tekemä. Lisäksi Aino-tytär kirjoitti äitinsä avustamana eduskunnan oikeusasiamiehelle sähköpostiviestin, jossa hän kuvailee, missä kaikissa kohdissa laki perusopetuksesta jäi hänen kohdallaan toteutumatta.

Lappeenrannan vs. opetustoimenjohtaja Anu Liljeström on pahoillaan, että perheet ovat päätyneet kantelemaan opetuksesta. Hän arvelee vanhempien tyytymättömyyden kielivän siitä, ettei ole riittävän selkeästi selitetty, miten ja miksi opetustapa on muuttunut.

Muutos ei ole lapsille läheskään yhtä vaikea kuin mitä se on heidän vanhemmilleen. Opetustoimenjohtaja Anu Liljeström

– Ehkä olemme epäonnistuneet tärkeässä tehtävässämme kertoa huoltajille, miksi asiat nyt tehdään eri lailla kuin ennen, hän sanoo.

Liljeströmin mukaan Pontuksen koulussa korostetaan lasten itseohjautuvuutta paljon enemmän kuin koulumaailmassa aiemmin on totuttu. Hän myöntää, että muutos on todella suuri aiempaan verrattuna.

– Minun kokemukseni mukaan muutos ei ole lapsille läheskään yhtä vaikea kuin mitä se on heidän vanhemmilleen, Liljeström pohtii.

Hän muistuttaa, että Pontuksen koulu on saanut lasten vanhemmilta runsaasti myös kiittävää palautetta ja esimerkiksi koulun hyvää yhteishenkeä on kehuttu.

Kaikkien Lappeenrannan koulujen vanhemmille tehdyssä huoltajakyselyssä on kaksi kohtaa, joissa Pontuksen vanhempien vastaukset eroavat muiden vanhempien vastauksista.

He ovat muita enemmän huolissaan isoista opetusryhmistä ja he toivovat opettajajohtoisen opetuksen lisäämistä.

Radikaalina ratkaisuna koko luokan kertaaminen toisessa koulussa

Koulun opetukseen pettyneissä perheissä on päädytty erityyppisiin ratkaisuihin lapsen koulunkäynnin järjestämiseksi. Yksi perheistä päätyi vielä koulun vaihtamistakin radikaalimpaan ratkaisuun. Lapsi käy nyt uudessa koulussaan koko kuudennen luokan uudelleen.

Vanhemman mielestä hänen lapsensa oli Pontuksen koulussa jäänyt niin pahasti vaille opetusta, ettei hänellä ollut minkäänlaisia edellytyksiä siirtyä yläkouluun.

– Vaadimme, että hän saa kerrata 6. vuosiluokan paremmassa koulussa, kertoo kaksi vuotta Pontuksen koulua käyneen oppilaan vanhempi.

Harmillisinta vanhemman mielestä oli se, että koulun ja huoltajien välisissä tapaamisissa oli viime talvena vakuutettu opettajan seuraavan lapsen työskentelyä ja edistymistä.

– Kotona uskoimme tämän ja karu totuus valkeni vasta kevätlukukauden lopulla. Esimerkiksi äidinkielestä lapsemme sai numeron 5. Matematiikassa hän ei ollut saanut tehtyä puoliakaan aihealueista.

Henkilökohtaisen viikkosuunnitelman noudattaminen oli liian vaikeaa

Opetuksesta kannelleiden perustelut ovat kaikilla samansuuntaisia. Vanhempien mukaan henkilökohtaisen viikkosuunnitelman tekeminen ja sen itsenäinen noudattaminen on liian kova vaatimus alakouluikäiselle.

Toinen tyytymättömyyden aihe liittyy kaikilla siihen, että lasten oletettiin itse pystyvän huolehtimaan kokeiden ja testien tekemisestä ajallaan, samoin laajojen tutkielmien palautuspäivästä.

Vanhempien ja koululaisten mukaan tilannetta olisi helpottanut, jos tehtävät ja palautuspäivät olisi kirjattu Wilma-viestijärjestelmään, jossa ne ovat yhtäaikaisesti koululaisten ja vanhempien nähtävänä. Tapa on yleisesti käytössä monissa alakouluissa, yläkouluissa ja lukioissa.

Aino Piironen ja hänen äitinsä kertovat pyytäneensä tietojen kirjaamista Wilmaan puolentoista vuoden aikana monta kertaa. He arvioivat, että se olisi helpottanut Ainon muistivaikeuksia ratkaisevasti.

– Tehtävien unohtelusta tuli epäonnistunut olo, tyttö sanoo.

Pontuksen koulun rehtorin Katri Kurrosen mukaan viikkosuunnitelman käyttöön siirrytään koulussa vähitellen samalla, kun oppilas opettelee itseohjautuvuutta.

– Tämä on uuden opetussuunnitelman keskeinen taitotavoite, jota tuleva työelämä vaatii, Kurronen kertoo.

Hänen mukaansa oppilaat vievät viikkosuunnitelmansa kotiin nähtäväksi, jolloin huoltajilla on mahdollisuus seurata lapsen etenemistä.

Ison työn palautuspäivä unohtui

Yksi esimerkki pahan mielen koulutehtävästä oli ympäristöopin tutkielma. Aino Piironen teki työn yhdessä toisen kuudennen luokan oppilaan kanssa. Kaksikolla oli aiheena eliöiden luokittelu, ja he saivat puristettua tutkielman valmiiksi erään viikonlopun aikana.

He palauttivat tutkielmansa maanantaiaamuna. Vasta silloin heille valkeni, että viimeinen palautusajankohta olikin mennyt umpeen jo perjantaina. Koulussa pidettiin tiukka linja tutkielmien palautusajankohdan suhteen ja myöhässä palautettua työtä ei voitu hyväksyä. Piirosen todistusarvosanaksi ympäristöopista tuli 5.

Juuri tämä oli arvosana, joka nousi koulunvaihdon jälkeen eniten, viidestä yhdeksään.

Tutkielmien myöhästyminen vaikutti Piirosten mukaan monen muunkin aineen arvosanoihin Ainon kuudennen luokan joulutodistuksessa. Osassa aineista koululaisille ei pidetty perinteisen tyylin kokeita vaan todistusarvosana perustui suurelta osin tutkielmista saatuihin arvosanoihin.

Eri koulujen arvosanoja ei voi vertailla

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n kehittämispäällikkö Jaakko Salo muistuttaa, ettei kahden koulun todistusarvosanojen eroista voi suoraan tehdä johtopäätöksiä kouluissa annettavan opetuksen tasosta. Salon mukaan oppilasarviointi eri koulujen välillä ei ole vertailukelpoista.

– Koulutuksen kansallisen arviointikeskuksen selvityksestä tiedetään, että esimerkiksi matematiikassa eri koulujen oppilaat ovat saaneet samalla osaamisella neljää eri numeroa, Salo selventää.

Hän on itsekin käynyt tutustumassa Pontuksen koulun upouusiin tiloihin ja tuntee itseohjautuvan opetuksen tavoitteet. Hän muistuttaa, että uusi opetussuunnitelma on Suomen kouluissa vasta käyttöönottovaiheessa ja siihen on mahdollista tehdä paikallisia viilauksia sitä mukaa, kun opettajat huomaavat muutokset tarpeellisiksi.

– Suomessa kouluilla on paljon paikallista autonomiaa. Viime kädessä opettaja päättää, mitä pedagogiikkaa ryhmässä harjoitetaan, Salo sanoo.

Useita luokkia yhdistävän opetuksen onnistumisessa ratkaisevin tekijä on Salon mukaan opettajien lukumäärä. OAJ ajaa kouluihin samantapaisia opettajamitoitusvaatimuksia kuin varhaiskasvatuksessa on käytössä.

Niiden mukaan 1. ja 2. luokalla ryhmässä pitäisi olla yksi opettaja 18 lasta kohden. Isommilla koululaisilla suhdeluku on yksi opettaja 20 lasta kohden.

Tehostetun tuen piiriin kuuluva oppilas vie OAJ:n vaatimuksessa puolentoista lapsen paikan ja vaativampaa, erityistä tukea tarvitseva oppilas kahden lapsen paikan. Nykyinen hallitus ei ole suunnitellut opettajamitoituksen käsittelyä lähivuosina.

Hälyä torjutaan kuulosuojaimilla

Lappeenrannan vs. opetustoimenjohtaja Anu Liljeström ei osaa sanoa, kuinka moni huoltaja on toivonut lapsensa pääsevän pois Pontuksen koulusta heikkojen oppimistulosten vuoksi. Hänen mukaansa tällaista tietoa ei kerätä.

– Oppilaiden siirtoja koulujen välillä tapahtuu monista syistä eikä Pontus poikkea tässä suhteessa kaupungin muista kouluista.

Yhden vastoin tahtoaan Pontuksessa edelleen jatkavan koululaisen äiti kertoo, että lapsi siirrettäisiin pois heti, jos vain uusi koulupaikka järjestyy. Äiti arvioi, että kahden vuoden aikana lapsen suoritukset ovat heikentyneet, motivaatio on kadonnut ja itsetunto opiskelun suhteen huonontunut.

Äidin mukaan lapsi haluaa kouluun, jossa on oma luokka ja opettaja, jolta voisi kysyä neuvoa. Lapsi toivoo koulunvaihtoa siitä huolimatta, että uudessa koulussa ei olisi yhtään tuttua.

Isoimmaksi ongelmaksi äiti kuvailee työhön ryhtymisen vaikeutta. Yleisen hälyn ja työskentelypaikan etsiskelyn vuoksi lapsi ei saa aloitettua hommiaan. Hälinässä selviämisen avuksi lapsi on saanut koulusta käyttöönsä henkilökohtaiset kuulosuojaimet, mutta lapsella on edelleen vaikeuksia huolehtia tehtävien suorittamisesta.

– Koulusta on viestitetty, että kyllä yhdeksänvuotiaan pitää pystyä itse huolehtimaan. Entä jos ei pysty? Oppilaalle jätetään sellaisia vastuita, joista hän ei selviä, äiti kritisoi.

"Harmi, että kuopus joutui koekaniiniksi"

Opetuksen laadusta aviin valittaneet vanhemmat kertovat olevansa huolissaan muistakin Pontuksen koulun lapsista, ei ainoastaan omistaan. Heidän mukaansa useat koululaisten vanhemmista ovat jakaneet samansuuntaisia kokemuksia lapsen koulunkäynnin ja oppimisen vaikeuksista.

Koulujen oppilashuoltopalvelujen vastuuhenkilöt Lappeenrannassa eivät halua kommentoida, eroaako Pontuksen koulu oppilashuollon näkökulmasta kaupungin muista kouluista. Pontuksen koululaisten käytössä on yhtä suuri kuraattorin, koulupsykologin ja muun oppilashuollon ammattiväen henkilömäärä kuin muissakin kouluissa. Mitään erityistä lisäresurssia Pontukseen ei ole suunnattu.

Katja Piirosta ahdistaa, että Ainosta ja hänen ikätovereistaan on tehty koulu-uudistuksen koekaniineja Suomessa. Aino on Piirosen kolmelapsisen perheen kuopus.

– Toiset kaksi lastamme ehtivät käydä koulunsa ihan normaalisti. Harmi, että nuorimmainen joutui osaksi tätä koetta, Piironen suree.

Millaisia kokemuksia sinulla on kouluista, jossa uutta opetussuunnitelmaa toteutetaan jo hyvin kokonaisvaltaisesti? Kerro kokemuksistasi artikkelin keskusteluosiossa. Voit keskustella aiheesta kello 22 asti.

Kaksi aikuista on kuollut liikenneonnettomuudessa Saarijärvellä Keski-Suomessa, kertoo Sisä-Suomen poliisi.

Onnettomuus tapahtui Kuoppalantiellä myöhään iltapäivällä kello viiden aikaan.

Sisä-Suomen poliisi kertoo selvittävänsä tapahtumien kulkua ja tiedottavansa asiasta lisää huomenna.

Puolustusvoimien pääesikunta on aloittanut esitutkinnan Taipalsaaren ampuma-alueen tapahtumista.

Utin jääkärirykmentin varusmies ampui itseään jalkaan rynnäkkökiväärillä ampumaharjoituksen yhteydessä keskiviikkona.

Esitutkinta alkoi Utin jääkärirykmentin komentajan pyynnöstä. Hän teki tutkintapyynnön keskiviikkona.

Tutkintapyyntö pääesikunnalle tehdään, kun asiassa on syytä epäillä rikosta.

Tapahtumien tarkka kulku selvitetään

Puolustusvoimien pääesikunnan sotilaslakimies Jouni Pulkkinen sanoo, että rikosnimikettä ei voi vielä vahvistaa Taipalsaaren tapauksessa.

– Tutkimme epäiltyä aseen virheellistä käsittelyä. Tutkinnan edetessä tarkentuu, mitä siellä on tarkkaan ottaen tapahtunut, kertoo Pulkkinen.

Pääesikunnassa on alustava käsitys tapahtuneesta.

Jatkotoimet selviävät myöhemmin

Puolustusvoimat ja poliisi sopivat torstaina, että tapauksen tutkintavastuu on Puolustusvoimilla. Esitutkinnan tekee pääesikunnan rikostutkintayksikkö.

Sotilaslakimies Jouni Pulkkinen arvioi, että tutkinnassa menee viikkoja. Tutkinnan edetessä selviää asian jatkokäsittely.

Vaihtoehtoina on esitutkinnan lopettaminen tai saattaminen sen loppuun, jolloin asia siirtyy Utin jääkärirykmentin komentajan ratkaistavaksi.

– Hänellä on vaihtoehtoina joko ratkaista se puolustusvoimien sisäisessä kurinpitomenettelyssä tai sitten lähettää syyteharkintaan.

Sadat Kiinan puolisotilaallisen poliisin jäsenet harjoittelivat väkijoukon hallintaa Shenzhenin kaupungissa lähellä Hongkongin rajaa.

Alueella nähtiin lisäksi yli sata sotilasajoneuvoa, joukossa panssaroituja miehistönkuljetusvaunuja sekä vesitykeillä varustettuja panssariajoneuvoja.

Asiantuntijoiden mukaan Kiina haluaa näillä toimilla antaa varoituksen Hongkongissa kymmenettä viikkoa mieltään osoittaville aktivisteille.

– Kiinan kasvavan uhittelun taustalla on halu lähettää viesti sekä Hongkongille että omille kansalaisille. Kyse on kuitenkin vain propagandasta, nimettömänä pysyttelevä korkea-arvoinen länsimainen diplomaatti kertoi uutistoimisto Reutersille.

Monet asiantuntijat uskovat, ettei Kiina aio lähettää sotilaitaan Hongkongiin. Tästä olisi Kiinalle runsaasti haittaa, sillä Hongkong on merkittävä kaupan ja finanssialan keskus.

Levottomuudet Hongkongissa ovat pahimmat sitten alueen siirtymisen Britannialta Kiinalle vuonna 1997. Kiina takasi silloin Hongkongille vapauksia, joista he olivat nauttineet Britannian alaisuudessa.

Monet hongkongilaiset kokevat, että heidän vapauksiaan on kuitenkin järjestelmällisesti kavennettu.

Kiinan Britannian-lähettiläs varoittaa mielenosoittajia

Kiina ei kuitenkaan aio odottaa loputtomiin, mikäli turvallisuustilanne Hongkongissa heikkenee entisestään. Tämä oli maan Britannian-suurlähettilään Liu Xiaomingin viesti tänään Lontoossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

– Mikäli tilanne ei pysy enää (Hongkongin) joukkojen hallinnassa, emme aio odottaa toimettomina, hän sanoi.

Xiaoming myös varoitti, että Kiinalla on tarpeeksi voimaa tukahduttaa Hongkongin levottomuudet, mikäli se niin haluaa.

Lisäksi hän varoitti ulkovaltoja puuttumasta Hong Kongin tilanteeseen, jota hän piti Kiinan sisäisenä asiana.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puolestaan on ryhtynyt neuvomaan Kiinaa tilanteen hoitamisessa. Hän tviittasi, että Kiinan presidentin Xi Jinpingin kannattaisi tavata Hongkongin mielenosoittajat henkilökohtaisesti.

Lue myös:

Hongkongin lentoasema osin suljettu – Finnair peruu yhden lennon, toinen myöhästyy tunteja

Poliisi hajottaa suurlakkoa kyynelkaasulla ja kumiluodeilla – Hongkongissa yli 80 on pidätetty tänään protestien takia

Päällystän lasteni kirjoja kontaktimuovilla. Olen ylpeä, koska kahdeksan vuoden harjoittelun jälkeen kirjoissa on suhteellisen vähän kupruja. Olen oppinut hyväksymään nekin kuprut.

Lähetän kuvan kavereilleni. Selviää, etten välttämättä olekaan niin hyvä äiti.

Moni vanhempi pohtii, onko oikein käyttää muovia. Jos kirjoja ei päällystetä, ei tarvitsisi ostaa muovia ja sen tuotanto vähenisi.

Juuri samasta syystä moni päällystää kirjat, että ne kestäisivät paremmin. Kunta voisi rahapulassa säästää ne seuraavalle ja seuraavalle.

Kaikki valistuneet lukiolaiset eivät anna päällystää kirjojaan ilmastonmuutoksen ja muoviongelman takia. Mikä on oikea tapa?

Esimerkiksi tamperelaisen Sammon koulun rehtori Maaret Tervonen sanoo, että koululla ei ole linjausta asiasta.

– Järjen käyttö on sallittu. Jos kirja kiertää viisi vuotta, se ei säily hyvänä ilman päällystämistä. Jos tehtäväkirja on vain puoli vuotta käytössä, se on eri asia.

Suurin osa päällystämättömiä

Jamera myy myös käytettyjä oppikirjoja. Jameran toimitusjohtaja Hanna Haukkapää sanoo, että yksittäiset asiakkaat ovat tuoneet esille kirjojen päällystämisen ympäristöpuolen. Varsinaista ilmiötä ei ole näkyvissä.

Suurin osa Jameran käytetyistä kirjoista on päällystämättömiä. Lukion kurssikirjat ovat vähän aikaa yhdellä käytössä.

– Mitä katselen täällä myymälässä, vain muutamia kirjoja on päällystetty.

Haukkapään mukaan päällystetty kirja säilyy repussa paremmin. Päällystys ei sinänsä vaikuta käytetystä kirjasta maksettuun hintaan.

– Meillä on kahta kuntoluokkaa. Hintaan vaikuttaa kirjan kansien kunto sekä merkinnät mitä kirjaan on tehty ja millä kynällä ne on tehty.

Hanna Haukkapää uskoo, että käytettyjä kirjoja hankitaan sekä hinnan takia että ympäristösyistä. Nuoret ovat yhä valistuneempia.

Nyt käytettyjä kirjoja on jälleen saatavilla, koska ensimmäiset uuden opetussuunnitelman käyneet kirjoittivat ylioppilaiksi.

Opetushallituksen opetusneuvos Anne Liimatainen sanoo, että koulut voivat antaa itse suosituksia, miten näkevät parhaaksi. Viime kädessä lapsen huoltaja päättää, päällystääkö kirjan ja miten päällystää.

Liimatainen ei ole varma, voidaanko ympäristön kannalta tehdä edes laskelmia, kumpi tapa on kestävämpi. Hän näkee keskustelun hyvänä. Lapset voivat samalla pohtia omaa kulutustaan.

– On hyvä, että nostetaan esiin erilaisia asioita ja pohditaan niitä.

Filosofinen kysymys

Mutta kumpi on parempi ympäristöteko: päällystää vai ei päällystää? Se onkin vaikea kysymys.

Suomen ympäristökeskuksesta arvellaan, ettei tähän löydy asiantuntijaa.

Pirkanmaan jätehuollon ympäristökouluttaja Erkki Piippo sanoo, että kysymys on filosofinen eikä siihen ole valmista vastausta. Ahdistua ei kuitenkaan kannata.

– En näe isona ongelmana, päällystääkö kirjat vai ei. Jos tunsit iloa päällystämisestä, älä ota siitä pulttia. Kokonaisuudessa nämä ovat pieniä asioita.

Päällystetty oppikirja säilyy paremmin, mikä palvelee kierrätystä.

– Toisaalta pitää miettiä, mikä on kirjojen käyttöikä. Ne vanhenevat nopeasti, kun tarvitaan uusi painos.

Tällä perusteella kirjat ja etenkin tehtäväkirjat voi jättää myös päällystämättä.

Miten kierrättää kirjat?

Käytetystä kirjasta voi Piipon mukaan repäistä muovikannet pois ja laittaa sekajätteeseen. Se poltetaan energiaksi. Sivut laitetaan paperinkeräykseen.

Jos kirjan kannet ovat pehmeät, kirjan voi laittaa Piipon mukaan muovitettuine kansineen paperinkeräykseen.

Tärkeintä on kierrättää.

– Jos laittaa kirjat järjestettyyn jätehuoltoon, ne eivät päädy mikromuovina mereen, Piippo sanoo.

Ympäristökouluttaja muistuttaa, että kirjojen päällystäminen on aikuisen ja lapsen yhteistä aikaa ja sinänsä arvokasta. Toisaalta osaa voi ilahduttaa tieto, että päällystämiseen käytetyn ajan voi käyttää johonkin muuhun.

Sekin pitää Piipon mukaan aina muistaa, että asiat ovat ristiriitaisia.

– Jos kulutan, on se hirveä asia. Toisaalta jos en kuluta, en pidä elintasoa yllä. Asiat ovat aina ristiriitaisia. Pitää löytää mielenrauha ja se on kullakin henkilökohtainen asia, mistä sen löytää, Erkki Piippo sanoo.

Päällystääkö vai ei? Voit keskustella aiheesta 13.8. kello 21. asti.

Lue lisää:

Miten päällystää koulukirjat ilman kiroilua ja kuplia?

Henkilöonnettomuus keskeytti junaliikenteen kehäradalla noin tunnin ajaksi.

Nyt Rataliikennekeskus kertoo, että häiriö on ohi ja junaliikenne jatkuu.

Keskus kertoo, että I- ja P-junille on odotettavissa myöhästymisiä loppuillan ajan.

Liikenne keskeytettiin kehäradalla torstai-iltana hieman ennen kello kuutta.

Syynä liikenteen pysähtymiseen oli se, että onnettomuuden takia jännitteet katkaistiin koko radan ajolangoista.

Junalla ei päässyt myöskään Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Aluksi lentoasemalle pääsi Tikkurilan kautta, mutta sitten virrat katkaistiin koko rataosuudelta.

Suomalaistenkin hyvin tuntemia Leviksen, Wranglerin ja Leen farkkuja on valmistettu Etelä-Afrikassa Lesothossa tehtaissa, joissa naistyöntekijöiden seksuaalinen häirintä ja ahdistelu ovat arkipäivää.

Naistyöntekijöiden systemaattinen hyväksikäyttö paljastui työntekijöiden oikeuksia valvovan Worker Rights Consortiumin (WRC) selvityksessä.

– Kaikki naiset osastollani ovat maanneet johtajan kanssa. Kyse on selviytymisestä. Jos sanot ei, et saa töitä tai sopimustasi ei jatketa, eräs työntekijöistä on kertonut WRC:n mukaan.

Nyt paikallinen tehdas ja yhdysvaltalaiset farkkubrändit ovat yhteisymmärryksessä ryhtyneet kitkemään seksuaalista hyväksikäyttöä viidestä lesotholaisesta tehtaasta.

Päätös on merkittävä lesotholaisille, sillä kyseisissä tehtaissa työskentelee jopa 10 000 naista. Tehtaat omistaa taiwanilainen globaali farkkujen valmistaja Nien Hsing Textile.

Osapuolet pitävät sopimusta merkittävänä edistysaskeleena

Hyväksikäytön paljastuttua tehtaiden omistaja, viisi paikallista ammattiyhdistystä ja kaksi naisten oikeuksia puolustavaa ryhmää kirjoittivat sopimuksen, jonka avulla hyväksikäyttö kitketään pois tehtaista.

Käytännössä kansalaisjärjestöjen edustajat haastattelevat työntekijöitä heidän työoloistaan. Itsenäisesti toimiva toimikunta käsittelee työntekijöiden valitukset ja ryhtyy toimenpiteisiin Lesothon lakien puitteissa.

Amerikkalaiset farkkubrändit Levi Strauss & Co, The Children's Place sekä Leen ja Wranglerin omistava Kontoor Brands ovat puolestaan sitoutuneet vähentämään tilauksiaan, kunnes paikalliset tehtaat ovat korjanneet työntekijöidensä työolosuhteet.

Sekä paikallinen tehtaanjohto että amerikkalaiset farkkubrändit ovat vakuuttaneet olevansa sitoutuneita ohjelmaan ja pitävät monitahoista sopimusta merkittävänä edistysaskeleena alalla.

– Nämä sopimukset ovat läpimurto, joka osoittaa esimerkin muullekin vaatetusteollisuudelle siitä, miten seksuaaliseen häirintään ja hyväksikäyttöön pitää puuttua, WRC:n ohjelmajohtaja Rola Abimourched sanoo uutistoimisto Reutersin mukaan.

Vaateteollisuus on merkittävä työllistäjä reilun kahden miljoonan asukkaan valtiossa, sillä yhteensä ala työllistää jopa 40 000 lesotholaista.

– Sosiaalisesta mediasta on tullut itsensä edistämisen paikka, jossa pyrimme tietoisesti näyttämään itsestämme kiinnostavia puolia. Hienon kuvan saamiseksi olemme valmiita jopa venyttämään sääntöjä.

Näin pohtii tohtori ja sosiaalisen median tutkija Salla-Maaria Laaksonen Helsingin yliopistosta. Hän viittaa viime viikonloppuna Pyhtään kukkapellolle suuntautuneeseen kansanvaellukseen, jonka jäljiltä maalauksellinen pelto joutui pahoin tallatuksi.

Somehitiksi nousseella kukkakeitaalla oli jo valmis kuvauspaikka. Siitä oli kuitenkin lähtenyt leviämään laaja sokkelo – omistajan esittämästä tallaamiskiellosta huolimatta.

– Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että täällä otetaan kuvia – on ihanaa, että pelto jää monien muistoihin! Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miksi lähteä tallaamaan korkeaa, tiheää kasvustoa siksi, että haluaa tietystä paikasta kuvan, sanoo pellon omistaja Miina Tuominen-Brinkas.

Tutkija Salla-Maaria Laaksonen tunnistaa ilmiön.

– Helposti ajatellaan, että jos minä yhtenä ihmisenä teen jotakin, niin siitä ei ole paljoa haittaa. Kun tällä tavalla ajattelevia on monia, syntyy ongelma.

Kisa parhaasta kuvasta

Pyhtään kukkapellon kohtalo on herättänyt kysymyksen siitä, mitä ihmiset ovat valmiita tekemään täydellisen kuvan tai selfien eteen. Ja ennen kaikkea: miksi?

Sosiaalista mediaa tutkineen Salla-Maaria Laaksosen mukaan syitä on monia, eivätkä ne ole yksiselitteisiä. Hän vertaa kieltokyltin yli astumista siihen, kun museossa otetaan salaa kuva teoksesta.

– Sosiaalinen media on väylä jakaa kokemuksia ja uniikkeja kuvia, joita kellään muulla ei ole. Itse otetulla kuvalla näytetään, että olen todella ollut täällä, Laaksonen sanoo.

Kauniit kuvat myös kiehtovat.

– Elämme hyvin visuaalisessa kulttuurissa ja elämystaloudessa. Jos joku laittaa kuvan kiinnostavasta paikasta, sinne lähdetään sankoin joukoin kokemaan sama itse, pohtii toimittaja ja luontokuvaaja Kimmo Ohtonen.

Sosiaalisen median kautta onnistuneen otoksen voi jakaa koko maailmalle. Täydellisen kuvan tai videoklipin tavoittelussa on kuitenkin varjopuolensa.

Useissa maissa on raportoitu tapauksista, joissa henkilö on tapaturmaisesti kuollut ottaessaan itsestään valokuvaa. Esimerkiksi viime vuonna pariskunta menehtyi pudottuaan Portugalissa 40 metriä korkean seinämän päältä. Viranomaiset uskoivat pariskunnan menettäneen tasapainonsa selfien ottamisen seurauksena.

Kuvien ottamisesta Suomen merimuseon harjalla puolestaan tuli lasten ja nuorten vaarallinen harrastus Kotkassa muutama vuosi sitten.

Sosiaalisessa mediassa on jo valmiiksi niin paljon sisältöä, että seuraajien ja tykkäysten kerryttämiseksi pyritään tekemään koko ajan näyttävämpiä asioita.

– Kisa jännittävästä ja toinen toistaan paremmasta kuvasta saattaa aiheuttaa vauhtisokeutta, jonka seurauksena ei näe metsää puilta, toteaa luontokuvaaja Kimmo Ohtonen.

Etenkin moni ammattisomettaja pyrkii luomaan viraalia sisältöä sekä uniikkia brändiä.

– Se toimii todennäköisimmin, kun sisältö on näyttävää tai extremeä, tutkija Salla-Maaria Laaksonen sanoo.

Luonnon kustannuksella

Toimittaja Kimmo Ohtonen on päättänyt soveltaa luontokuvaukseen ammatissaan oppimiaan kultaisia sääntöjä. Vaikka työ on vienyt hänet muun muassa jääkarhujen pariin, turvallisuus – niin hänen kuin eläinten – on tärkeintä.

– Selvitän aina etukäteen kenen mailla olen, miten siellä tulee toimia ja mitä olen kuvaamassa. Se tekee valokuvaamisesta myös paljon antoisampaa. Luonnossa on liikuttava sitä kunnioittaen.

Yhtenä esimerkkinä tämän kunnioituksen unohtamisesta Ohtonen mainitsee The Beach -elokuvan aiheuttaman turistiryntäyksen Thaimaan Maya Bayn rannalle. Se on tällä hetkellä suljettuna, jotta luonto voi toipua ihmisten aiheuttamasta tuhosta.

Kimmo Ohtonen muistaa myös Suomesta tapauksia, joissa sana on lähtenyt kiirimään rakennuksen alla majailevasta kettuperheestä. Pian sitä on piirittänyt kymmenien kuvaajien joukko.

– Luontokuvauspiireissä keskustellaan paljon siitä, missä raja menee. Osa menee niin lähelle eläintä, ettei se pääse edes saalistamaan. Kun tästä huomautetaan, otetaan puolustuskanta, Ohtonen sanoo.

Sama ilmiö oli nähtävillä myös Pyhtäällä. Kun kukkapelto tallottiin, Miina Tuominen-Brinkas kielsi muodostuneille poluille astumisen kyltein ja opastein. Silti hän joutui erikseen pyytämään kymmeniä ihmisiä poistumaan kasvuston seasta.

– Osa on ollut pahoillaan ja vedonnut siihen, että pellolla oli jo tallaumia. Osa kuitenkin selvästi toimi tietoisesti. Eniten minua on hämmästyttänyt reaktio pyyntööni poistua pellolta. Jotkut ovat olleet töykeitä ja lähteneet tuohtuneena pois, Tuominen-Brinkas kertoo.

Kuvat hyvän mielen levittäjinä

Vaikka Brinkaksen tilan kukkapelto on ensisijaisesti tarkoitettu luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi, se on myös tietoisesti haluttu tarjota silmäniloksi.

– Yksi pellon arvoista on, että sen voi nähdä ja kokea. Täällä on käynyt tuhansia ihmisiä ja valtaosa heistä on käyttäytynyt todella hyvin. Sanoinkin leikilläni miehelleni että tämä on paikka, jossa keski-ikäiset miehet ottavat ensimmäistä kertaa selfien, Miina Tuominen-Brinkas nauraa.

Kukkapelto nousee loistoonsa jälleen ensi kesänä. Tuominen-Brinkas aikoo aidata pellon ja pystyttää viralliset kieltokyltit hyvissä ajoin. Pelto perustetaan jälleen näkyvälle paikalle.

– Tarkoitus ei ole viedä elämystä muilta pois, hän hymyilee.

Tästä on hyvillään myös toimittaja ja luontokuvaaja Kimmo Ohtonen.

– Pyhtään tapaus on antanut hyvän muistutuksen sekä luonnon että toisen omaisuuden kunnioittamisesta, mutta myös siitä, miten kaunista luontoa meillä Suomessa on. Tämä on lähimatkailua parhaimmillaan ja siksi ilmiössä on mielestäni myös paljon hyvää.

Moni Pyhtäällä vieraillut halusi nimenomaan jakaa tätä hyvää eteenpäin.

– Vaikka sosiaalinen media on kanava viestiä ja todistaa muille tekemisiään, se on myös väylä jakaa tunnelmia siitä, että on jossakin paikassa ja siellä on todella kivaa, toteaa tutkija Salla-Maaria Laaksonen.

Tästä pääset tutustumaan Miina Tuominen-Brinkasin upeaan kukkapeltoon.

Voit keskustella aiheesta kello 22 asti.

Israel estää kahden yhdysvaltalaisen kongressiedustajan saapumisen maahan. Israelin hallituksen päätös tuli sen jälkeen kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli neuvonut Israelia estämään yhdysvaltalaisdemokraattien, Rashida Tlaibin ja Ilhan Omarin saapumisen.

Trump tviittasi tänään, että Israel osoittaa "suurta heikkoutta", jos se sallii demokraattien kongressiedustajien saapumisen maahan. Trumpin mukaan kyseiset kongressiedustajat "vihaavat Israelia ja juutalaisia" ja he ovat "häpeäpilkku".

Maahantulokiellon saaneet kongressiedustajat kuuluvat naisdemokraattien ryhmään, jota presidentti Trump on aiemminkin parjannut.

Rashida Tlaib on Michiganin kongressiedustaja ja Ilhan Omar on valittu puolestaan Minnesotasta. Molemmat ovat muslimeja.

Trump on aiemmissa kommenteissaan kiinnittänyt huomiota muun muassa naisten etniseen alkuperään. Lisäksi hän on kehottanut heitä "palaamaan sinne, mistä ovat tulleetkin".

Trumpin kriitikot ovat pitäneet hänen kommenttejaan rasistisina ja mauttomina.

Tlaibin sukujuuret Länsirannalla

Tlaibin suku on lähtöisin Beit Ur Al-Fauqan kylästä Länsirannalta ja hänen vanhempansa ovat tulleet siirtolaisina Yhdysvaltoihin. Tlaibin oli tarkoitus vierailla sukulaistensa luona. Omarin sukujuuret ovat Somaliassa.

Yhdysvaltalaiskaksikon oli tiettävästi aikomus saapua Israeliin viikonlopun aikana.

Rashida Tlaib ja Ilhan Omar ovat arvostelleet sitä, kuinka Israel kohtelee palestiinalaisia. Kaksikko kannattaa Israelin vastaista BDS-boikottia, jonka päämäärä on olla tekemättä yhteistyötä muun muassa israelilaisten yritysten ja yliopistojen kanssa.

Israelin hallitus on aiemmin säätänyt lain, jonka mukaan Israelia boikotoivia ja boikotteja tukevia henkilöitä ei päästetä maahan.

Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun mukaan maahantulokielto asetettiin siksi, koska Israel katsoi kongressiedustajien aikovan vahingoittaa Israelia. Netanjahun mukaan Tlaibin käyntiä sukulaisissa harkitaan humanitaarisista lähtökohdista, jos Tlaib esittää anomuksen.

Palestiinalaiset tyrmistyivät

Palestiinalaiset ovat tyrmistyneet yhdysvaltalaisten kongressiedustajien saamasta maahantulokiellosta.

Palestiinalaisviranomaisten mukaan Israelin päätös on törkeä. Palestiinalaishallinnon edustaja Hanan Ashrawi luonnehti Israelin päätöstä "vihamieliseksi teoksi Yhdysvaltain kansaa ja sen edustajia kohtaan".

Ashrawin mielestä "Israelin teko halveksii diplomatian sääntöjä ja palestiinalaisten oikeutta olla yhteydessä muun maailman kanssa".

Norjan moskeija-ammuskelu ja Tanskassa tehty räjähdeisku ovat saaneet pohjoismaiset naapurit kohdistamaan syyttävän katseensa Ruotsiin.

Ensimmäisenä asialla oli Norjan pääministeri Erna Solberg, joka sanoi viikonlopun moskeijaiskun jälkeen, että Ruotsin äärioikeisto toimii Norjassa.

Solberg vaati toimia ääriaatteiden kuriin saamiseksi ja totesi Norjan tarvitsevan siihen Ruotsin apua.

– Kun uusnatsit marssivat Norjan kaduilla, sekä Fredrikstadissa että Kristiansandissa, kuuluu paljon ruotsin kieltä. Heidän uusnatsinsa pyrkivät organisoitumaan myös naapurimaissa, Solberg sanoi Aftenposten-lehdessä.

– Pohjoismaista Ruotsissa on suurimmat ja järjestäytyneimmät ryhmät. Olemme huomanneet, että mielenosoituksiin tulee joidenkin paikallisten lisäksi osallistujia Ruotsista. On tärkeää ryhtyä vastatoimiin Norjassa, Solberg jatkoi.

Kansainvälinen yhteistyö ääriajattelun vastustamisessa on tärkeää, sillä radikalisoituminen tapahtuu suureksi osaksi internetissä.

– Mutta juuri Pohjoismaisen vastarintaliikkeen ja uusnatsismin painopiste ja parhaat organisoijat ovat Ruotsissa, Solberg painotti.

Ruotsalaisministeri: Kannattaisi katsoa peiliin

Norjan pääministerin kommentit saivat Ruotsin entisen sisäministerin, nykyisen energiasta ja digitalisaatiosta vastaavan ministerin Anders Ygemanin pillastumaan.

– Mielellään norjalais-ruotsalaista yhteistyötä, mutta jos tekee hallitusyhteistyötä Edistyspuolueen kanssa ja nimittää Sylvi Listahaugin ministeriksi kaksi kertaa, kannattaisi ehkä katsoa peiliin ennen kuin katsoo naapurimaata alta kulmain, Ygeman vastasi Twitterissä.

Edistyspuolueeseen kuuluva Listhaug on tullut tunnetuksi maahanmuuttokriittisistä mielipiteistään. Hän on herättänyt Ruotsissa pahaa verta maan maahanmuuttopolitiikkaa koskevilla kommenteillaan ja taannoisella vierailullaan Tukholman maahanmuuttajalähiössä Rinkebyssä.

– Me emme ota vastaan neuvoja Ruotsista, jossa on todistetusti enemmän uusnatseja kuin Norjassa. Suosittelen, että Ygeman siivoaa oman maansa ennen kuin tulee opettamaan Norjaa, kuittasi vanhus- ja kansanterveysministerinä toimiva Listhaug Ygemanin kommentit Aftonbladetissa.

Asiantuntijat: Pohjoismaiden uusnatsit tekevät yhteistyötä

Äärioikeistoon perehtyneet tutkijat katsovat Norjan pääministerin olevan oikeassa puhuessaan ruotsalaisten uusnatsien toiminnasta Norjassa. He kuitenkin muistuttavat, että myös norjalaiset äärioikeistolaiset toimivat Ruotsissa.

– Kun Pohjoismaisella vastarintaliikkeellä on toimintaa Norjassa, ovat monet ruotsalaiset mukana. Siitä ei ole epäilystäkään, kommentoi Norjan poliisikorkeakoulun professori Tore Bjørgo Dagens Nyheter -lehdessä.

Bjørgon mukaan Norjassa on arviolta vain 30 järjestäytynyttä uusnatsia, kun Ruotsissa vastaava lukema on hänen mukaansa vähintään 200.

– Siten he [norjalaiset] eivät voi tehdä suuria asioista yksinään, vaan he tarvitsevat aina tukea ruotsalaisilta, Bjørgo arvioi ja sanoo yhteistyön olevan tiivistä.

Bjørgo muistuttaa samalla, että norjalaiset ovat osallistuneet uusnatsien marsseille Ruotsissa, esimerkiksi Göteborgissa, ja norjalainen uusnatsijohtaja asuu Ruotsin Ludvikassa. Ludvikasta on kehittynyt viime vuosina jonkinlainen äärioikeistovaikuttajien keskus, uutisoi Dagens Nyheter keväällä 2018.

"Syyt löytyvät toisen maailmansodan saksalaismiehityksestä"

Professori Bjørgon mukaan merkittävä selitys Ruotsin Norjaa ja Tanskaa suuremmalle uusnatsien määrälle löytyy historiasta. Saksa miehitti Norjan ja Tanskan, muttei Ruotsia toisen maailmansodan aikana.

– Ruotsissa natsiaatteella on jatkuvuutta aina 1930-luvulta lähtien. Se jatkuvuus katkesi Norjassa. Norjalaisia patriootteja on vaikea koota natsismin ympärille, sillä aatteiden välillä on ristiriita, hän toteaa.

Ruotsalaistutkija Heléne Lööw on samaa mieltä historian vaikutuksesta. Myös hänen mukaansa pääministeri Solbergin lausunto ruotsalaisista uusnatseista pitää paikkansa.

– Toisaalta ruotsalaiset, norjalaiset, tanskalaiset ja suomalaiset ryhmät tekevät yhteistyötä ja ovat aina tehneet. Voi puhua kansallissosialismin pohjoismaisesta versiosta, Lööw arvioi Dagens Nyheterissä.

Lööw on Bjørgoa varovaisempi esittämään arviota eri Pohjoismaiden uusnatsien määrästä.

"Varmistamme etteivät ruotsalaisrikolliset pääse Tanskaan"

Tanskassa katseet kohdistettiin Ruotsiin Kööpenhaminassa tehdyn räjähdeiskun jälkeen. Tanskan sosiaalidemokraattinen hallitus selvittää nyt keinoja maiden välisen rajan nykyistä tarkemmaksi valvomiseksi.

Pääministeri Mette Frederiksen nosti rajavalvonnan esiin sen jälkeen, kun Kööpenhaminan verovirastoa vaurioittaneen räjähdeiskun epäillyt tekijät paljastuivat ruotsalaisiksi. Tanskan poliisi on pidättänyt yhden ruotsalaisen ja antanut etsintäkuulutuksen toisesta.

Frederiksenin mukaan Tanska aikoo varmistaa, etteivät ruotsalaisrikolliset pääse maiden välisen rajan yli, uutisoi muun muassa Tanskan yleisradioyhtiö DR.

– Räjähdyksistä keskellä Kööpenhaminaa ei voi tulla arkipäivää, Frederiksen sanoi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

Vuodesta 2015 alkaen henkilöllisyyspapereita on tarkastettu Tanskasta Ruotsiin matkustettaessa, mutta Frederiksen haluaa tiukentaa rajatarkastuksia myös Ruotsista Tanskaan tultaessa. Hän sanoo olleensa asiasta jo yhteydessä Ruotsin demaripääministeriin Stefan Löfveniin.

– Maalina ovat rikolliset, eivätkä lukuisat pendelöijät ja edestakaisin matkustavat ihmiset, Frederiksen painottaa.

"Ei vapaa-aluetta rikollisille"

– Ei voi olla niin, että Ruotsista voi matkustaa Tanskaan ja asettaa dynamiittia Kööpenhaminan keskustaan, Frederiksen painotti keskiviikkona myöntäen samalla, että myös Tanskassa on omat ongelmansa.

Hän lupaa poliisille lisää työkaluja rikollisten pysäyttämiseksi.

Toisena esimerkkinä Ruotsista levittäytyneestä rikollisuudesta Frederiksen mainitsi ammuskelun, joka tapahtui kesäkuun lopulla Kööpenhaminan ulkopuolella sijaitsevassa Herlevissä. Kaksi ruotsalaista ammattirikollista ammuttiin hengiltä teloitustyyliin.

Verityöstä epäillään useita ruotsalaisia. Sekä uhreilla että epäillyillä on Dagens Nyheterin mukaan yhteys Tukholman Rinkebyssä toimivaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Ruotsin sisäministeri Mikael Damberg suhtautuu ymmärtäväisesti tanskalaisten aikeisiin tiukentaa rajavalvontaa, vaikka huomauttaakin samalla rikollisten liikkuvan myös toiseen suuntaan.

– Rikollisille ei saa löytyä vapaa-aluetta, jolla he voivat ylittää rajan ja välttää lain kouran, Damberg sanoo Ruotsin televisiolle SVT:lle.

Damberg kuitenkin muistuttaa asuntomurtojen Etelä-Ruotsissa vähentyneen sen jälkeen, kun Tanskasta Ruotsiin matkustaville ryhdyttiin jälleen tekemään henkilöllisyystarkastuksia.

Lisää aiheesta:

Norjan poliisi tutkii ampumista moskeijassa terroriteon yrityksenä – "Epäillyllä äärioikeistosympatioita", "Ihannoi Christchurchin ampujaa"

22-vuotias ruotsalaismies pidätetty Kööpenhaminan veroviraston viimeviikkoisen räjähdyksen takia

Uudet ohjeet luomukeruualueiden sertifioinnissa ovat aiheuttaneet sen, että pohjoisen Suomen maailman suurin yhtenäinen luomumarjojen keruualue on pirstoutunut. Moni marjayritys on nyt huolissaan siitä, että ne eivät onnistu hankkimaan tarpeeksi luomusertifioitua raaka-ainetta.

Vielä viime kesänä Suomessa oli noin 12 miljoonaa hehtaaria maata luomukeruualueita. Keruukartat olivat muutamaa punaista lannoitusaluetta lukuunottamatta vihreää, luomusertifioitua keräysaluetta.

Nyt tilanne on toinen, sillä Ruokaviraston keväällä antaman uuden ohjeistuksen perusteella vanhat luomusitoumukset eivät ole voimassa, sanoo luomusertifioinnnin asiantuntija Eija Vuorela Youngfour Oy:stä. Uuden ohjeen mukaisesti jokaiselta metsänomistajalta on nyt kerättävä erillinen sitoumus luomuun.

– Uusi ohje oli niin iso muutos entiseen, että me olemme velvoitettuja keräämään uudet sitoumukset maanomistajilta, Vuorela sanoo.

Puolet luomualueesta hävisi kartalta

Youngfour Oy tuottaa Lapista, Koillismaalta ja kolmesta Ylä-Kainuun kunnasta marjayrityksille kartat, joissa luomukeruualueet ovat nähtävillä. Luomumarjoja ei testata, joten keruun kohdistaminen luotettavasti sertifioiduille alueille on tärkeää.

Käytännössä esimerkiksi Lapissa metsäalasta 99 prosenttia on luomukelpoista. Koska suurin osa yksityismetsistä on vielä sertifioimattomia alueita, ei näiltä alueilta kerättyä marjaa voi myydä luomuna.

– Jos haluamme poimia luomua Lapista, niin nyt se on mahdotonta. Puolet luomualueesta on poispyyhkäisty kartoilta, sanoo pohjoismaiden suurimman marjantuottajan Polarica Marjahankinnan poiminnan koordinaattori Ismo Pasanen.

Kainuulaisen Kiantama Oy:n laatu- ja vastuullisuuspäällikkö Riitta Ryytin mukaan uudistuksesta voi seurata se, että luomun uskottavuus kärsii.

– Karttojen ulkoasu on ihan tilkkutäkkiä. Poimijalle on todella vaikea erottaa, että onko hän luomu-, vai ei-luomualueella, Ryyti moittii.

Tällä hetkellä luomukeruualueena ovat pääasiassa pohjoisen valtionmetsät ja osa yhteismetsistä.

Virasto vetoaa EU-asetukseen

Aiempi luomukeruualuejärjestelmä perustui siihen, että kymmenet tuhannet yksityiset metsänomistajat sitoutuivat siihen kollektiivisesti, metsänhoitoyhdistysten kautta. Jos omaa metsää ei halunnut sertifioida, järjestelmästä saattoi jäädä pois erillisellä ilmoituksella.

Keväällä voimaan tulleissa Ruokaviraston (ent. Evira) ohjeissa alettiin EU-asetukseen vedoten edellyttää jokaiselta maanomistajalta sitoutumista luomukeruualueeseen.

– Ydinongelma on se, että EU-asetuksen mukaan metsänomistajan pitäisi aktiivisesti olla tietoinen siitä, että hän on sitoutunut luomuun, sanoo Ruokaviraston luomujaoston päällikkö Beata Meinander.

– Meidän asia viranomaisena on varmistaa, että suomalaisen marjan puhdas ja hyvä maine säilyy. Haluamme varmasti kirkkain silmin sanoa, että suomalainen luomu on luomua, Meinander perustelee.

Raaka-aineen saatavuus huolettaa yrityksiä

Yrityksissä ihmetellään Ruokaviraston intoa ohjeiden tiukentamiseen. Esimerkiksi Kiantama Oy:lle uudistus aiheuttaa hankaluuksia raaka-ainehankintaan, mutta myös kuluja, kun poimijoita on koulutettava uuteen järjestelmään, sanoo toimitusjohtaja Vernu Vasunta.

– Kai se viranomainen on miettinyt tämän kunnolla tehdessään tällaisen päätöksen. Tuntuu, että Ruokavirastossa ei-viljelty luomu on nyt vastatuulessa, suomii Vasunta.

Myös Valio suurena luomumustikan ostajana on huolissaan kotimaisen luomumarjan riittävyydestä. Valio käyttää tällä hetkellä useita satoja tonneja luomumustikkaa ja määrä nousee koko ajan.

– Ihmisten kiinnostus luomua ja kotimaisia luomumarjoja kohtaan kasvaa koko ajan ja tuotteiden kysyntä on lisääntynyt. Meille kotimaisten luomumarjojen saatavuus on tärkeää ja on huolestuttavaa, jos keruualue pirstaloituu ja saatavuus heikkenee, sanoo Valion kategoriapäällikkö Mirva Tollet.

Polarica Marjahankinnan poiminnan koordinaattori Ismo Pasanen muistuttaa, että kyse on myös marjayritysten kansainvälisestä kilpailukyvystä.

– Luomulla on painoarvoa silloin, kun myydään tuotteita maailmalle. Jos poimittu marja ei ole luomua, se on mustikkaa ja sitten ollaan samalla tasolla kuin kaikki ei-luomualueet ympäri Eurooppaa, toteaa Pasanen.

Viranomainen ei jaa teollisuuden huolta marjojen riittävyydestä.

– Lapissa on laajat alueet valtion metsää, joka on edelleen luomusertifioitua. Kyllä siellä marjoja riittää poimittavaksi, sanoo Beata Meinander Ruokavirastosta.

Sitoumusten keruu on jättiurakka

Uuden sertifiointijärjestelmän kannalta merkittävä käytännön ongelma on vielä sekin, että yksityinen metsänomistus on Suomessa varsin pirstaloitunutta. Uusien luomusitoumusten kerääminen jokaiselta on valtava urakka, sanoo Eija Vuorela.

– Meillä on Suomessa reilu 600 000 yksityismetsänomistajaa ja täällä Lapissakin varmaan yli 20 000. Kova savotta on tiedossa, Vuorela huokaa.

Maanomistajalle luomuun sitoutuminen on pyritty tekemään entistä helpommaksi yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja Ruokaviraston kanssa.

– Metsään.fi -palvelun kautta on mahdollisuus nyt sitoutua luomutoimintaan. Siinä testataan, että helpottaako tämä sitoutumista, kertoo Eija Vuorela.

Vuorelan mukaan luomua on tarjolla myös muualla maailmassa, tosin ulkomaisen marjan arvoainepitoisuudet ovat eri luokkaa pohjoisen marjan kanssa.

– Kyllähän niitä luomuraaka-aineentuottajia löytyy niin Euroopasta kuin Amerikasta ja Kanadastakin. Yrittäjät joutuvat miettimään, että jos ei suomalaista luomumetsämarjaa löydy, niin mistä saan sitä asiakkaille.

Lue myös:

Luomua vai ei? Mustikasta kiehahtamassa alan yrittäjille soppa

Suomen kaikki metsät halutaan luomuksi - "Marja on ihan sama oli se luomusertifioitu tai ei"

Luomutuotantoon siirtyy ennätysmäärä uusia maatiloja – Viljelijä: Asiakkaat toivovat luomua

Millaista on pyörittää start up -yritystä Bagdadissa tai joutua maksamaan siitä, että saa työskennellä poliisina? Irak-uutisoinnissa korostuvat Suomessakin usein ISIS, sota ja epävakaus, mutta kuulemme vähemmän siitä, miten tavalliset irakilaiset arjessaan elävät. Toimittaja-tietokirjailija Nina Järvenkylä matkusti keväällä Irakissa kuullakseen, miten irakilaiset eri puolilla maata arkensa kokevat.

Kuukauden kestäneen matkansa alussa Järvenkylästä vaikutti, että Irak oli muuttunut verrattuna edellisiin vierailuihin vuosina 2016 ja 2017.

– Bagdadissa ensin ajattelin että vau, täällähän on vapaata, ihmiset voivat kävellä ympäriinsä. Mutta muutaman päivän jälkeen huomasin, että samat vanhat ongelmat siellä ovat, vain pinnan alla, Järvenkylä kertoo Radio Suomen Päivän haastattelussa.

Ongelmia Irakissa on turvallisuudesta ja epävakaudesta infrastruktuuriin ja korruptioon, vaikka kehitystä on tapahtunut.

– Infrastruktuuria ei ole korjattu, sähkökatkoksia on edelleen niin sanotuilla hyvilläkin alueilla päivittäin, monet tiet ovat huonossa kunnossa; niitä ei ole korjattu ja internet-yhteys pätkii, Järvenkylä kuvailee.

Oma lukunsa on turvallisuus.

– Puolisotilaalliset joukot, militiat, aiheuttavat osalle ihmisryhmistä ongelmia. Osa joukoista on organisoituja ja toimivat hallitusti, mutta osa on käytännössä rosvojoukkoja, mafiajoukkoja, jotka hallitsevat tiettyjä alueita kyseenalaisin keinoin, Nina Järvenkylä kertoo.

Shiia-militioiden toiminnasta kertoi viimeksi keskiviikkona A-studio. Shiialaisilla asejoukoilla on paljon valtaa nykyisessä Irakissa.

Aiemminkin Irakissa matkustanut ja Lähi-idästä toimittajana kirjoittanut Järvenkylä vieraili tällä kertaa Bagdadissa ja Basrassa sekä lyhyesti Mesopotamien suistoalueella, missä yritetään elvyttää turismia. Matkaillessaan Irakissa täytyy olla valppaana, mutta moni asia arjessa sujuu nyt selvästi paremmin kuin vuonna 2016, Järvenkylä vertaa edelliseen vierailuunsa Bagdadissa.

– 2016 loppuvuonna käydessäni Bagdadissa kaupungissa oli hyvin vaikea liikkua. Jopa kaupunginosien sisällä ja välillä oli tarkastuspisteitä, joissa tarkastettiin asiakirjoja. Näitä ei nyt ollut ja liikkuminen on helpottunut.

"Ei saada töitä, koska ei ole varaa maksaa työpaikasta"

Kuukauden aikana Järvenkylä tapasi muun muassa paikallisia start-up -yrittäjiä ja perheitä, poliisin ja vähemmistöuskontojen edustajia.

Korruptio on Irakissa suuri ongelma, joka nousi esiin myös Järvenkylän tapaamien irakilaisten arjessa. Korruptio ulottaa lonkeronsa esimerkiksi työnsaantiin.

– Tapasin esimerkiksi poliisin, joka kertoi, että hänen piti maksaa päästäkseen poliisiksi.

Irakissa on myös nähty hyviä kehityksenmerkkejä, ISIS on lyöty ja maassa on pidetty parlamenttivaalit.

– Bagdadissa ja Basrassa ihmiset iloitsivat siitä, että ISIS on lyöty - vaikka kaikki tiedostivat sen, että maaseudulla ja syrjäseudulla on niin sanottuja nukkuvia soluja, Järvenkylä sanoo. ISIS-leireillä olevat naiset ja lapset sekä radikalisoitumisen uhka nousivat myös esiin ihmisten kanssa keskustellessa.

Toisaalta ihmisten yritteliäisyys luo toivoa; Järvenkylä tapasi paikallisia nuoria yrittäjiä, jotka kaikista vaikeuksista huolimatta kokevat, että toivoa on.

– Osa sanoi, hammasta purrenkin, että toivoa on. He haluavat asua Irakissa ja kehittää maataan.

Millainen on Järvenkylän näkemys Irakin kehityksen suunnasta matkan jälkeen?

– Alun innostuksen jälkeen hieman pessimistinen; pinnan alla on ratkomattomia ongelmia, hallinto pitäisi saada rullaamaan. Jos vanhoja ongelmia ei poisteta, se ei vain toimi, Järvenkylä pohtii.

Kuuntele koko haastattelu Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-50209472

Lue myös:

“Olemme seuranneet sinua, et ole turvassa Suomessa” – Irakista vainoa paennut mies arvosteli Irakin politiikkaa ja alkoi saada tappouhkauksia Suomeen

Isis nousee uudelleen Syyriassa – Yhdysvallat vetää samalla joukkojaan maasta

.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi olevansa huolissaan siitä, että Kiina saattaisi ratkaista Hongkongin tilanteen väkivalloin. Trump kommentoi asiaa toimitajille New Jerseyssä ennen vaalitapahtuman alkua torstaina.

Samalla Trump myös kehottaa Kiinan presidenttiä Xi Jinpingiä istumaan neuvottelupöytään Hongkongin mielenosoittajien kanssa. Trump kuitenkin arveli, että Xi tuskin suostuu neuvottelemaan.

Trumpia on arvosteltu kovin sanoin siitä, ettei hän ole ilmaissut suoraa tukeaan Hongkongin mielenosoittajille. Yleensä Yhdysvallat on antanut tukensa demokratiaa ajaville liikkeille.

Trumpin Kiinan-politiikka näyttääkin keskittyvän kauppasuhteiden hoitamiseeen – ei amerikkalaisten arvojen edistämiseen. Jopa Trumpin omassa puolueessa eli republikaaneissa on tehty voimakkaampia kannanottoja demokratiaa tavoittelevien mielenosoittajien puolesta.

Henkilökohtaisen tapaamisen sijasta luvassa puhelinkeskustelu

Keskiviikkona Trump kirjoitti viestipalvelu Twitterissä, että hän uskoo presidentti Xin pystyvän nopeaan ja inhimilliseen ratkaisuun mielenosoittajien kanssa. Hän myös ehdotti Xille henkilökohtaista tapaamista, mutta ei tarkentanut ehdotustaan.

Torstaina Trump osasi jo kertoa, että presidenttien on tarkoitus keskustella puhelimitse pian.

Lisää aiheesta:

Aseistetut kiinalaispoliisit harjoittelevat Hongkongin rajalla – Kiinan Britannian suurlähettiläs: "Meillä on tarpeeksi voimaa tukahduttaa levottomuudet"

Trump twiittasi Hongkongin tilanteesta: “Presidentti Xi voi halutessaan selvittää ongelman nopeasti ja inhimillisesti”

Kiinan johto tekee tietä tylylle väliintulolle Hongkongissa – puolisotilaalliset joukot liikkeellä rajalla, valtionmedia puhuu terrorismista