Pohjois-Korea on laukaissut jälleen kaksi tunnistamatonta ammusta Japaninmereen, kertoo Etelä-Korean puolustusvoimien esikunta.
Perjantaina tehty testilaukaisu tapahtui lähellä Tongchon kaupunkia Pohjois-Korean itärannikolla.
Etelä-Korean puolususvoimien esikunta ei pysty vielä vahvistamaan minkä tyyppisistä ammuksista on kyse tai kuinka pitkän matkan ne lensivät.
Pohjois-Korea on tehnyt viime viikkoina lukuisia koelaukaisuja, joilla maa mahdollisesti pyrkii vauhdittamaan hidastunutta diplomatiaa Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean kanssa.
Kaarinan rakennusvalvonta on keskeyttänyt Littoistenjärven rannalla sijaitsevan pari- ja rivitalotyömaan toiminnan. Kohteessa ei ole noudatettu rakennusluvan ehtoja.
Erityisesti luonnonmukaiseen ranta-alueeseen on koskettu. Alueelta on kaadettu ainakin kolme isoa puuta, kasvillisuutta on poistettu jan maan pintaa vaurioitettu.
Hirvensalon Talonrakennus toteuttaa Pirjeläntielle Asunto-osakeyhtiö Tallvik -nimistä kohdetta, johon tulee 10 asuntoa.
Kaarinan ympäristölautakunta käsittelee asiaa tiistaina. Johtava rakennustarkastaja Jukka Latokylä ehdottaa, että kaupunki pyytää poliisia tutkimaan, onko asiassa rikottu maankäyttö- ja rakennuslakia.
Hirvensalon Talonrakennuksen toimitusjohtaja Arttu Virtanen kertoo, että työmaahan liittyvistä epäselvyyksistä keskustellaan kaupungin kanssa alkuviikosta.
Venäläinen Zalina Gabibulajeva sanoo, että hänet huijattiin liittymään terroristijärjestö Isisiin. Hän vietti kolme vuotta elämästään julman terrorijärjestön riveissä Syyriassa.
Nyt viiden lapsen äiti on palannut takaisin, ja elää Venäjälle kuuluvan Tšetšenian pääkaupungissa Groznyissa. Hän kiertää yhdessä neljän muun naisen kanssa Tšetšenian ja naapuritasavalta Ingušian kouluissa kertomassa kokemuksistaan.
– Meistä on hyötyä. Voimme kertoa uudelle sukupolvelle, mitä meille tapahtui, jotta he eivät tee samoja virheitä kuin me, Gabibulajeva sanoo uutistoimisto AFP:n haastattelussa.
Gabibulajeva on kertonut kokemuksistaan myös monille tiedotusvälineille. Hän sanoo tuomitsevansa Isisin väkivallan, jota itse todisti Syyriassa.
– Niillä julmuuksilla ja kauhulla ei ole mitään tekemistä sharia-lain tai islamin kanssa, Gabibulajeva sanoo AFP:lle.
Gabibulajeva kiistää syyllistyneensä itse väkivaltaan, mutta väitettä ei voi vahvistaa.
Venäjä tarttui toimeen jo muutama vuosi sitten. Tähän mennessä se on evakuoinut noin 200 naista ja lasta Syyriasta ja Irakista Venäjälle. Joukossa oli myös kurdijoukkojen leirillä virunut Zalina Gabibulajeva lapsineen.
Evakuoinnit ovat olleet kiistanalaisia. Niitä on puuhannut etenkin Tšetšenian autoritaarinen presidentti Ramzan Kadyrov, joka on pyrkinyt parantamaan julkisuuskuvaansa. Merkittävä osa Syyriaan lähteneistä venäläisistä on Tšetšeniasta ja sen naapuritasavalloista.
Sen sijaan Venäjän valtion turvallisuuskoneisto pitää naisia yhä uhkana. Vuoden 2017 jälkeen Venäjä onkin noutanut Syyriasta vain lapsia.
Naisia sopeutetaan yhteiskuntaan
Tšetšenian hallinto on kamppaillut Isisin taistelijoita ja muita jihadisteja vastaan kovin keinoin. Muun muassa ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan epäiltyjä jihadisteja on kidutettu, ja heitä on kadonnut viranomaisten käsissä.
Sen sijaan Syyriasta Isisin riveistä palanneita naisia ei usein ole tuomittu rikoksista, vaan heitä on pyritty sopeuttamaan takaisin yhteiskuntaan.
Taustalla on sanomalehti The Guardianin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan vanhoillinen ajatus, jonka mukaan naiset ovat lähteneet Syyriaan aviomiestensä käskystä.
Zalina Gabibulajeva on kuitenkin kertonut The Guardian -lehdelle päättäneensä itse lähteä Syyriaan. Hän on kotoisin Tšetšenian naapuritasavallasta Dagestanista, ja oli lähtiessään paikallisen kapinallistaistelijan leski.
Hän kertoo avioituneensa Isisin alueella uudelleen, koska naimattomat naiset eivät voineet liikkua vapaasti. Vuonna 2017 hän pakeni uuden miehensä ja lastensa kanssa kurdien hallitsemalle alueelle.
Vapaaehtoisia kouluvierailuja?
Zalina Gabibulajeva on vakuuttanut haastatteluissa, ettei hän ole enää turvallisuusuhka. Hän kertoo olevansa yhä viranomaisten tarkkailussa.
Tšetšenian hallinnon ihmisoikeuskomission edustaja Heda Saratova vakuuttaa, että Gabibulajeva ja hänen kohtalontoverinsa tekevät kouluvierailuja vapaaehtoisesti. Väitettä on mahdoton vahvistaa.
– Heidän on vaikea puhua kokemuksistaan. Saamme heidät kuitenkin ymmärtämään, että se on tapa osoittaa katumusta, Saratova sanoo AFP:n haastattelussa.
Saratovan mukaan vierailut ovat paljon tehokkaampia kuin perinteinen valistus jihadismin vaaroista. Oppilaat ovat kiinnostuneita naisten kokemuksista ja kuuntelevat heidän varoituksiaan.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin mielestä tulevien joukkomurhien estämiseksi on rakennettava mielisairaaloita. Trump kommentoi Yhdysvalloissa viime aikoina tehtyjä joukkoampumisia torstaina kannattajatilaisuudessaan New Hampshiressa.
Hän ei maininnut kannattajilleen mitään Yhdysvaltain aselainsäädäntöön esitetyistä tiukennuksista, kuten aseenostajien taustan tarkemmasta selvittämisestä. Sen sijaan puhuessaan toimittajille torstaina New Jerseyssa hän sanoi tukevansa mielekkäitä aseenostajien taustatarkistuksia.
– Emme halua hullujen omistavan aseita, Trump tokaisi.
Kannattajilleen New Hampshiressa hän vakuutti tukevansa Yhdysvaltain perustuslain takaamaa oikeutta omistaa ase.
– Emme voi vaikeuttaa lainkuuliaisten kansalaisten mahdollisuuksia puolustaa itseään, Trump painotti noin 12 000 kuulijalle.
"Lisää mielisairaaloita"
Trump sanoi yleisötilaisuudessa harkitsevansa uusien mielisairaaloiden rakennuttamista, jotta mieleltään häiriintyneet ja vaaralliset ihmiset saadaan pois kaduilta.
– Meillä ei enää ole sellaisia laitoksia, Trump totesi.
Uutistoimisto AFP:n haastatteleman Duken yliopiston psykiatrian professorin Jeffrey Swansonin mukaan ylivoimainen enemmistö niistä kymmenestä miljoonasta yhdysvaltalaisesta, jotka kärsivät vakavista mielenterveysongelmista, ei käyttäydy väkivaltaisesti. Swanson painottaa, että useimmilla joukkoampujilla ei ole tunnistettavia vakavia mielenterveysongelmia.
Yhteensä 31 ihmistä kuoli ja kymmeniä haavoittui kahdessa tuoreimmassa joukkoampumisessa Texasin El Pasossa ja Ohion Daytonissa.
Lapset saamassa hoitopaikan taas koko päiväksi, vaikka vanhemmat olisivat kotona
Lapset saattavat taas ensi syksynä päästä kaikissa kunnissa kokopäiväiseen hoitoon, vaikka vanhemmat olisivat työttömiä tai hoitaisivat muita lapsia kotona. Hallituksen lupaama muutos on edennyt ripeästi ja se sisältyy myös valtiovarainministeriön budjettiehdotukseen. Tällä hetkellä osa kunnista ei tarjoa kokopäiväistä varhaiskasvatusta, jos lapsen vanhempi on kotona.
Lehti: Kaari Utrio lopettaa kirjailijan uransa
Kaari Utriolta ilmestyy juuri nyt 32. romaani. Nykyään viihdekirjailijoilla on jo paikkansa, sillä 90-luvulla tapahtui selkeä henkinen muutos.Yle
Kirjailija Kaari Utrio lopettaa pitkän uransa, kertoo Salon Seudun Sanomat. 77-vuotias Utrio kertoo lehdelle, että kaksi vuotta sitten julkaistu Hupsu rakkaus jää hänen viimeiseksi romaanikseen. Utrion ensimmäinen romaani Kartanonherra ja kaunis Kirstin julkaistiin vuonna 1968.
Selvitystyö Uudenmaan alueen sote-erillisratkaisusta käynnistyy tänään
Uudenmaan alueen oman sote-ratkaisun selvitystyö alkaa.Jyrki Lyytikkä / Yle
Maan hallitus on luvannut selvittää, voitaisiinko Uudenmaan alueella tehdä muusta maasta poikkeavia sote-ratkaisuja. Syynä on Uudenmaan suuri väkimäärä muihin maakuntiin verrattuna. Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin mahdolliset erillisratkaisut sotessa selvitetään tämän vuoden loppuun mennessä. Hallitus järjestää alueen kunnille suuren keskustelutilaisuuden iltapäivällä Helsingissä.
Näin opettajia lyödään ja kiusataan kouluissa
Erja on saanut nyrkistä esimerkiksi välituntiselkkauksia selvittäessään.Tommi Parkkinen / Yle
Aineenopettajana peruskoulussa toimiva Erja on tottunut siihen ajatukseen, että väkivalta on osa hänen työtään. Hän on saanut nyrkistä esimerkiksi välituntiselkkauksia selvittäessään. Peruskoulun opettajista lähes joka kuudes on kohdannut väkivaltaa työssään, selviää opettajien työolobarometristä.
Venäläinen Isis-vaimo kiertää nyt kouluissa, "jotta lapset eivät tee samoja virheitä kuin me"
Kadun virheitäni, sanoo viiden lapsen äiti, Isisin riveistä palannut ZalinaYle
Venäjä on evakuoinut Syyriasta ja Irakista pari sataa Isis-vaimoa ja lasta. Yksi heistä on Tshetsheniassa asuva Zalina Gabibulajeva. Hänellä on viisi lasta ja hän vietti Isisin alueella Syyriassa kolme vuotta. Hän sanoo tulleensa huijatuksi terroristijärjestön riveihin. Nyt hän kiertää neljän muun naisen kanssa kouluissa kertomassa kokemuksistaan ja varoittamassa lapsia ääri-islamilaisesta terrorismista.
Tänään on luvassa sadekuuroja Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä etelässä.
Joonas Koskela / Yle
Perjantaina päivällä sadekuuroja liikkuu myös maan lounaisosassa, mutta muuten maan etelä- ja keskiosassa on poutaista, aurinkoista ja kesäisen lämmintä. Pohjoisessa on pilvisempää ja viileämpää. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.
Pidätkö itseäsi älykkäänä? Oletko onnitellut itseäsi siitä, kuinka korkean pistemäärän sait Mensan testeissä? No jaa – hyvä sinulle, mutta minä en onnittele. Saatat hyvinkin olla väärässä.
Itse asiassa älykkyys voi toimia sinua vastaan. Jos olet tottunut olemaan aina oikeassa, saanut parhaat arvosanat kokeista ja päässyt huippuduuneihin, sinusta tulee lopulta niin itsevarma, että kuvittelet olevasi oikeassa kaikessa muussakin – vaikkapa sijoittamisessa. Todellisuudessa sijoitusmarkkinat eivät piittaa tuon taivaallista neroudestasi.
Tämän toteaa esimerkiksi sijoitusammattilainen Ben Carlson, jonka mukaan vaikkapa lääkärit, juristit ja insinöörit ovat yleensä koulutettuja, huippuälykkäitä ihmisiä – mutta usein todella huonoja sijoittajia.
Tämä johtuu siitä, että he kuvittelevat menestyksen yhdellä elämän osa-alueella johtavan automaattisesti menestykseen muilla alueilla. Tämähän ei tietenkään pidä paikkaansa. Päinvastoin fiksut ihmiset tekevät Carlsonin mukaan usein huonoimpia päätöksiä, koska he ovat yli-itsevarmoja, ajattelevat asioita liikaa ja tekevät niistä liian monimutkaisia.
Kun tieto ei vastaa omia uskomuksia, uskomukset vievät helposti voiton.
Ruotsalaisprofessori Hans Roslingon osoittanut, kuinka häkellyttävän huonosti me olemme perillä maailman tilasta. Roslingin testissä kysytään yksinkertaisia, maailman väestöön liittyviä kysymyksiä. Hän antaa niihin kolme vastausvaihtoehtoa.
Roslingin mukaan simpanssitkin tietävät maailmasta enemmän kuin me ihmiset. Hänen mukaansa hän voisi raapustaa vastausvaihtoehdot banaaneihin ja pyytää simpansseja noukkimaan banaaneja umpimähkään – ja nämä pärjäisivät paremmin kuin koehenkilöt tyypillisesti pärjäävät hänen testissään. Oletushan on, että jos banaanit poimisi umpimähkään, joka kolmas vastaus olisi oikea.
Samaa tietovajetta potevat myös koulutetut ihmiset: yritysjohtajat, poliitikot, toimittajat.
“Journalistien tiedot ovat yhtä tuhoisia kuin lento-onnettomuus”, Rosling on todennut.
Lappeenrannan teknillisen yliopiston työelämäprofessori Atte Jääskeläinen kuvaa kirjassaan “Mitä tapahtuu huomenna, kun tekoäly poistaa järjettömyydet”, kuinka hän istui Roslingin luennolla ja todisti omin silmin, kuinka huonosti eurooppalaiset päätoimittajat olivat perillä maailman tilasta.
Ihmisten omat olettamukset ja ennakkokäsitykset sotkevat päättelyn. Kun tieto ei vastaa omia uskomuksia, uskomukset vievät helposti voiton.
Jos meillä on vahva maailmankuva, emme helposti hyväksy sitä vastaan sotivaa tietoa tai tutkimusta. Sen sijaan omaa ideologiaamme vahvistavan tiedon hyväksymme mukisematta, jopa innokkaasti.
Älykkäät ihmiset voivat olla jopa alttiimpia kognitiivisille vinoumille, koska he ovat parempia keksimään omaa maailmankuvaansa vahvistavia perusteluita – keksimään parempia tarinoita omien uskomustensa tueksi.
Yalen yliopiston professori Dan Kahan toteaa, että jos ihmisen identiteetti rakentuu jonkin asian vastustamiselle tai puolustamiselle, lisääntyvä tutkimustieto ei helpolla muuta hänen näkemyksiään.
Päinvastoin, ihmiset, joilla on hyvä laskutaito, luulevat muita herkemmin, että tutkimukset tukevat heidän omia ennakkokäsityksiään tai poliittista näkemystään.
Kuuluisassa ihovoidekokeessaan Kahan jakoi koehenkilöt ryhmiin laskutaidon ja poliittisten näkemysten perusteella. Sitten hän esitteli uuden ihottumavoiteen ja antoi keksittyjä lukuja siitä, kuinka monen voidetta käyttäneen potilaan ihottuma oli parantunut ja kuinka monen heikentynyt. Koehenkilöiden piti lukujen perusteella arvioida voiteen teho. Huonosti laskevat selviytyivät tehtävästä heikommin, kuten odottaa saattaa.
Tutkimuksen toisessa osassa osallistujille annettiin arvioitaviksi täsmälleen samat luvut kuin ihottumavoideosiossa, mutta nyt niiden väitettiin kuvaavan sitä, kuinka käsiaseiden kieltäminen vaikuttaa rikollisuuteen.
Yllättäen poliittinen kanta vaikutti laskemistaitoon: nyt matemaattisesti lahjakkaat, liberaalit asekiellon puoltajat osuivat oikeaan tulokseen vain, jos luvut sopivat heidän ideologiaansa, eli osoittivat aselain tiukentamisen vähentävän rikoksia. Kieltoa vastustaville konservatiiveille kävi päinvastoin: he osuivat oikeaan, jos luvut osoittivat aselakien kiristämisen lisäävän rikollisuutta.
Väärään päättelyyn turvautuivat tutkimuksessa todennäköisimmin ryhmän parhaat laskijat – ideologiasta riippumatta.
Kahan arvelee yllättävän tuloksen johtuvan siitä, että oman viiteryhmän vastainen näkemys saattaa koitua kohtalokkaaksi, joten on järkevää sopeutua ryhmän näkemyksiin eikä uskoa edessä olevaa dataa. Ihmiset eivät ensi sijassa pyrkineet totuuteen vaan saamaan hyväksyntää omalta viiteryhmältään.
Fiksutkin ihmiset levittävät tietoa, joka tukee heidän näkemyksiään ja pönkittää heidän asemaansa omassa viiteryhmässään – muiden samanmielisten keskellä, osana laumaa.
Vuonna 2019 on helppo nauraa keskiaikaisten noitavainojen järjettömyydelle, mutta noina pimeinä aikoina olisi ollut potentiaalisesti hengenvaarallista todeta, ettei noitia ole olemassakaan. Oli turvallisempaa myötäillä inkvisiittoreita. Mitä älykkäämpi henkilö, sitä varmemmin hän ymmärsi, millainen hinta suun avaamisella voisi olla.
Tästä johtuu Kahanin mukaan myös se, miksi todellisuudet ovat polarisoituneet ja miksi tappelemme esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, rokotteista ja vaikkapa aselaeista. Fiksutkin ihmiset levittävät tietoa, joka tukee heidän näkemyksiään ja pönkittää heidän asemaansa omassa viiteryhmässään – muiden samanmielisten keskellä, osana laumaa.
Eikä mikään määrä korjaavaa informaatiota saa heitä välttämättä muuttamaan kantaansa – pikemminkin se voi sementoida sen entistä vahvemmin.
Sanna Ukkola
Kirjoittaja on Ylen toimittaja ja Sannikka & Ukkolan juontaja, joka tykkää maailman katselemisesta vähän vinosti. Blogissaan hän käsittelee erityisesti terveyttä, tiedettä ja hyvinvointia.
Aiheesta voi keskustella perjantaina 16.8. klo 16.00 asti.
Päiväkodeissa ympäri maata on ensi vuoden syksynä reilusti nykyistä enemmän kokopäiväisiä lapsia, jos hallitusohjelmassa luvattu muutos etenee tämän hetken suunnitelman mukaan.
Hallitus aikoo palauttaa kaikille lapsille oikeuden varhaiskasvatukseen koko päiväksi, vaikka vanhemmat olisivat työttöminä tai hoitaisivat perheen muita lapsia kotona.
Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mielestä varhaiskasvatuksen on oltava tasa-arvoisesti kaikkien lasten oikeus.
– Tällä hetkellä lasten oikeus varhaiskasvatukseen on riippuvainen siitä, missä kunnassa lapsen perhe asuu ja vanhempien asemasta työmarkkinoilla. Tämä on luonut eriarvoisuutta lasten välille eri puolilla Suomea, ministeri sanoo.
Subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta koskevan muutoksen valmistelu on kesän aikana edennyt ripeästi. Luonnos lakimuutoksesta on tällä hetkellä lausuntokierroksella ja rahoitus käsitellään tämän syksyn budjettineuvotteluissa.
Valtiovarainministeriö kertoi keskiviikkona, että sen budjettiesitys sisältää määrärahaa varhaiskasvatusoikeuden laajentamiseen.
Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mielestä kokopäiväinen varhaiskasvatusoikeus ei saa riippua siitä, missä perhe asuu tai ovatko vanhemmat töissä.Mårten Lampén / Yle
Osa kunnista rajaa hoitoaikaa, osa ei
Onko vanhemmilla mahdollisuus valita lapselleen kokopäiväinen hoito, riippuu tällä hetkellä perheen asuinpaikasta.
Edellisen hallituksen aikana tehty lakimuutos mahdollisti sen, että kunta voi rajata varhaiskasvatusoikeuden 20 tuntiin viikossa, jos lapsen vanhemmat ovat esimerkiksi työttöminä. Osa kunnista otti rajoituksen käyttöön, osa ei. Opetusministeriön keväällä 2019 tekemän kyselyn perusteella ainakin 135 kuntaa rajaa tänä vuonna varhaiskasvatusoikeutta.
Vantaa puolestaan päätti ensin rajata hoitotunteja, mutta viime syksynä rajaus poistettiin. Vantaalaisessa Illenpihan päiväkodissa muutos näkyi heti.
– Osapäiväryhmämme purkautui kokonaan ja siitä tuli kokopäiväryhmä. Kaikki asiakkaat vaihtoivat hoitomuotonsa kokopäiväiseksi, Illenpihan päiväkodin johtaja Sari Eskola sanoo.
Osa niistä perheistä, joilla on mahdollisuus, käyttää nyt kuitenkin hoitoaikaa joustavasti.
– Mielellään ei tulla heti kahdeksalta, vaan myöhemmin. On myös vapaapäiviä, Sari Eskola kertoo.
Illenpihan päiväkodissa Vantaalla totuteltiin kesän jälkeen arkeen.Mårten Lampén / Yle
Koko Vantaalla kokopäiväisiä lapsia tupsahti vuodentakaisen uudistuksen myötä hoitoon yli tuhat eli 14 prosenttia enemmän aiempaan verrattuna. Täyden päivän hoidossa olevien lasten määrän lisääntyminen on myllertänyt Vantaan päiväkotien arkea.
– Suurin haaste on ollut kentällä sopeutua näin nopeisiin muutoksiin, Vantaan varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen toteaa.
Kokopäivähoidon mahdollisuuden palauttaminen kaikille lapsille on vaatinut Vantaalla kuusi uutta rakennusta ja lisää henkilökuntaa. Osa työntekijöistä on siirtynyt lyhyemmästä työajasta täyteen työaikaan. Samaan aikaan päivähoitoikäisten lasten määrä on Vantaalla kasvanut. Muutos on maksanut kaupungille 5,5 miljoonaa euroa.
Päiväkodin johtaja: yhteinen toiminta ja leikki tärkeää
Varhaiskasvatusoikeuden laajentaminen tarkoittaa sitä, että kokopäiväinen hoito on kaikille lapsille mahdollisuus, ei pakko.
Illenpihan päiväkodin johtaja Sari Eskola uskoo vanhempien itse tietävän, onko omalle lapselle parempi osallistua varhaiskasvatukseen kokopäiväisesti vai osa-aikaisesti. Hän korostaa, että päiväkotipäiviä kannattaa lyhentää ja vapaita kannattaa pitää, jos perheellä on siihen mahdollisuus.
– Ei lapsi varhaiskasvatuksessa nukkumalla ja syömällä saa mitään sen kummempaa kuin kotonakaan saisi. Mutta varhaiskasvatus sinänsä, yhteinen toiminta ja leikkiminen muiden kanssa on tosi tärkeää lapselle, Sari Eskola sanoo.
Vantaalaisen Illenpihan päiväkodin johtajan Sari Eskolan mielestä yhteinen toiminta ja leikki muiden kanssa on lapselle tärkeää. Hän kuitenkin kannustaa perheitä välillä lyhentämään hoitopäiviä, jos se on mahdollista. Mårten Lampén / Yle
Vantaan varhaiskasvatuksen johtajan Sole Askola-Vehviläisen mukaan Suomessa on yleisesti vahva luottamus siihen, että laadukas varhaiskasvatus tukee kaikkien lasten kasvua ja oppimista. Hän nostaa lisäksi esiin joitakin esimerkkejä.
– Julkisessa keskustelussa on tuotu esille huoli maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisesta ja kotoutumisesta. Kokoaikainen varhaiskasvatus varmistaa näiden tavoitteiden toteutumisen, Askola-Vehviläinen sanoo.
Keskustelussa on hänen mukaansa noussut esiin myös se, että työttömien perheiden lasten etu on kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa. Tämä mahdollistaa perheiden osallistumisen työllisyystoimenpiteisiin ja työnhakuun.
Li Andersson: Varhaiskasvatus luo pohjaa koulussa oppimiselle
Opetusministeriön mukaan kokoaikaisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen kaikille lapsille maksaisi valtionosuuksien lisäyksinä ensi vuonna noin 7 miljoonaa euroa ja vuodesta 2021 alkaen 17 miljoonaa euroa.
– Sillä on tarkoitus kattaa niiden kuntien kustannuksia, joissa varhaiskasvatusoikeuden rajaus on tehty ja joissa tilanne tämän lainmuutoksen seurauksena tulee muuttumaan, opetusministeri Li Andersson sanoo.
Illenpihan päiväkodin lapsia pihalla.Mårten Lampén / Yle
Anderssonin mielestä pieniin lapsiin ja varhaiskasvatukseen täytyy panostaa, vaikka uudistukset eivät ole ilmaisia.
– Panostukset varhaiskasvatukseen ovat hyvin kustannustehokas tapa edistää lasten tasa-arvoa. Varhaiskasvatuksessa luodaan jo pohjaa oppimiselle, mitä tapahtuu koulunkäynnin aikana.
Opetusministeri pitää tässä vaiheessa varmana, että kaikilla lapsilla on ensi syksynä oikeus koko päivän varhaiskasvatukseen.
– Kyllä minä pidän sitä varmana. Mielestäni on tapahtunut aika iso asenneilmapiirin muutos. Ainakin itse toivon, että nyt Suomessa ymmärretään, että koulutus ja varhaiskasvatus pitää nähdä investointeina nuorimpiin kansalaisiin, heidän hyvinvointiinsa ja oppimiseensa, Li Andersson sanoo.
Herajoen koulussa Riihimäellä sammutettiin varhain perjantaiaamuna tulipalo, jonka aiheuttamat vahingot keskeyttänevät koulutyön rakennuksessa toistaiseksi.
Päivystävä palomestari Tuomo Virkkala kertoi Ylelle, että pelastuslaitoksen yksiköt ehtivät päästä tulipaloon käsiksi ajoissa ja palo on saatu sammutettua.
– Palo ei ole sisälle pahemmin levinnyt, Virkkala kertoo.
Herajoen koulu Riihimäellä tulipalon jäljiltä.Timo Leponiemi / Yle
Virkkala vahvistaa palon saaneen alkunsa rakennuksen ulkopuolelta.
– On suuri epäilys, että palo on tahallaan sytytetty, Virkkala toteaa.
Vaikka palo saatiin sammutettua hyvissä ajoin, estänevät palon aiheuttamat vauriot koulutyön jatkumisen rakennuksessa toistaiseksi.
Tulipalo sai alkunsa koulurakennuksen ulkopuolelta.Timo Leponiemi / Yle
– Kaupungin edustaja joutuu tekemään arvion koulurakennuksen korjaamisen yksityiskohdista ja aikataulusta, Virkkala kertoo.
Hätäkeskus sai ilmoituksen tulipalosta hieman ennen kello kahta yöllä. Herajoen koulussa opiskelevat alakoululaiset viidenteen luokkaan asti sekä esikoululaiset.
Kirjailija Kaari Utrio lopettaa pitkän uransa, kertoo Salon Seudun Sanomat. 77-vuotias Utrio kertoo lehdelle, että kaksi vuotta sitten julkaistu Hupsu rakkaus jää hänen viimeiseksi romaanikseen.
Utrion ensimmäinen romaani Kartanonherra ja kaunis Kirstin julkaistiin vuonna 1968.
Utrio on kirjoittanut yhteensä 34 romaania. Jo vuonna 1981 hänen kirjojaan oli myyty yli miljoona kappaletta.
– Kirjoittaminen on antanut minulle valtavasti iloa ja tuonut järjestystä elämään. Takana on kuitenkin yli 50 vuoden ura, joten se riittää. Olin 75-vuotias, kun viimeinen romaanini ilmestyi, joten siltäkin kannalta olen jo tehnyt työni, Utrio sanoo Salon Seudun Sanomille.
Utrio kertoo haastattelussa, että hän aikoo jatkaa historiallista kirjoittamista, mutta selvästi pienemmässä muodossa.
Utrio on saanut urallaan lukuisia palkintoja ja tunnustuksia. Vuonna 1973 hänelle myönnettiin kirjallisuuden valtionpalkinto ja vuonna 2002 tiedonjulkistamisen valtionpalkinto. Taiteilijaprofessorina hän toimi vuosina 1995-2000.
Koulut alkavat tällä viikolla suurimmassa osassa maata. Sen lisäksi, että koulujen alku saattaa jännittää pieniä oppilaita, myös kesälomaltaan palaavat opettajat saattavat odottaa uuden lukuvuoden alkua ristiriitaisin odotuksin. Opettajat kertoivat Ylelle peloistaan uuden lukuvuoden alussa.
Eräs heistä on Erja, jonka työssä väkivalta ja sen uhka ovat läsnä jokaisena työpäivänä.
Erja on saanut nyrkistä esimerkiksi välituntiselkkauksia selvittäessään. Väkivallan uhka kuormittaa opettajaa.
– Kun mennään sanomaan, että älä kiipeä sinne, sieltä tullaan nyrkin kanssa, että sinähän et minua määrää.
Erja ei halua esiintyä tässä jutussa omalla nimellään oppilaiden yksityisyyden suojaamiseksi.
Erja on opettanut peruskouluikäisiä lapsia reilut kaksi vuotta. Hänellä on luokan- ja aineenopettajan pätevyys ja apunaan myös erityispedagogiikan opintoja. Silti hän kokee, että opettajan koulutus ei ole antanut hänelle tarvittavia taitoja jollakin tavalla näkyvästi oireilevien lasten opettamiseen.
Sitä ei opeteta, miten toimia, kun oppilas käyttäytyy aggressiivisesti ja hänen riehumistaan täytyisi rajoittaa kaikkien turvallisuuden vuoksi. Erja
– Opettajan koulutus ei anna riittäviä eväitä tähän hommaan. Opetettavat asiat ovat hanskassa, mutta sitä ei opeteta, miten toimia, kun oppilas käyttäytyy aggressiivisesti ja hänen riehumistaan täytyisi rajoittaa kaikkien turvallisuuden vuoksi.
Kahdessa vuodessa hän on kuitenkin ehtinyt totuttautua siihen ajatukseen, että vaikeista tilanteista on tullut osa hänen työtään.
– Koulun tempo on hektinen ja kynnys ilmoittaa useinkin toistuvasta väkivallasta nousee. Mitä enemmän on väkivaltaisia tilanteita, sitä enemmän pienempiä juttuja päästetään ohi. Ei kukaan jaksa jokaisesta tapauksesta tehdä vaaratilanneilmoitusta, että taas kävi näin.
– Opettajan pärjäämättömyys oppilaiden kanssa on myös jonkinlainen tabu, josta ei mielellään kaikissa työyhteisöissä puhuta, vaikka syyt olisivat jossakin aivan muualla kuin opettajan opetustaidoissa.
Ani harva kokee pystyvänsä tukemaan oppilaita tarpeeksi
Häiriökäyttäytymisen lisäksi tämä on lisännyt opettajien riittämättömyyden tunnetta. Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n mukaan vain kolme prosenttia opettajista kokee pystyvänsä tarjoamaan oppilailleen tarvittavan tuen.
– Tuo luku on aika karmaiseva. Yksi ratkaisu olisi se, että luokkakoon tulisi olla riittävän pieni. Toinen on, että erityisopettajia pitäisi olla enemmän, sanoo työsuojeluvaltuutettu Katri Juvonen Hämeelinnan kaupungilta.
Birgitta Lyytikkä aloittaa Salpakankaan koulussa 3. luokan uutena luokanopettajana. Meeri Niinistö / Yle
Erityisopettajien puutteesta on kärsinyt myös 3. luokan opettaja Birgitta Lyytikkä Salpakankaan koulusta. Sisäilmaongelmat, henkilöstön jatkuva vaihtuvuus ja erityisopettajien puute väsyttivät hollolalaisopettajan.
– Viime vuosi oli sellainen, ettei aina jaksanut. Viikonlopuista puolet meni siihen, että yritti palautua. Kesäloman ensimmäiset päivät menivät itkiessä, kun ei jaksa.
– Erityisluokkia ei ole koskaan tarpeeksi. Erityistä tukea tarvitsevia lapsia on sitten tavallisessa luokissa mukana. Siinä lahjakkaatkin oppilaat ovat omalla tavallaan erityislapsia, ja heille ei pysty sitten antamaan riittävästi. Tai sitten on hiljaisia, arkoja, jotka jäävät. En pysty tasapuolisesti auttamaan kaikkia, Lyytikkä huokaa.
Kesäloman ensimmäiset päivät meni itkiessä, kun ei jaksa. Birgitta Lyytikkä
Opettajien työolobarometri on karua luettavaa. Opettajien työmäärä on lisääntynyt, stressi siinä samalla.
Samasta tutkimuksesta selvisi, että opettajien kohtaama väkivalta sekä kiusaamistilanteet ovat lisääntyneet. Peruskoulun opettajista lähes joka kuudes on kohdannut väkivaltaa työssään.
Yli 60 prosenttia on kohdannut kiusaamista työssään. Suurimpia kiusan tekijöitä ovat oppilaat ja heidän vanhempansa. Reilut 40 prosenttia peruskoulun opettajista kokee kiusaamista oppilaan taholta.
– Ihan ekaluokkalaisesta lapsesta alkaen voi olla fyysistä väkivaltaa, uhkailua, haistattelua ja fyysistä kontaktia. Ne ovat henkisesti kuormittavia tilanteita, joita siedetään aivan liian pitkään, kertoo työsuojeluvaltuutettu Juvonen.
Vain kolme prosenttia opettajista kokee, että he pystyvät antamaan oppilailleen tarvittavan tuen. Meeri Niinistö / Yle
Melkein joka kolmas opettajista kertoo kiusaajan olleen huoltaja. Näissä tapauksissa kiusaaminen on esimerkiksi ylimitoitettuja odotuksia, uhkailua, lahjontaa, vuosia kestäneitä oikeusprosesseja, perättömiä huhuja ja mustamaalaamista.
Luokanopettaja Lyytikkä ei itse ole joutunut vanhempien kiusaamaksi, mutta tunnistaa ilmiön.
– Sellainen työrauha puuttuu. Yleisintä on, että vanhemmat puuttuvat asioihin, joista he eivät tiedä. Vanhemmat ovat sanavalmiita, kertoo hollolalaisopettaja Lyytikkä.
"Jotkut lapset voivat hyvin, toiset huonosti"
Opettajien työoloja ja jaksamista tutkitaan OAJ:n tutkimuksessa taas tänä syksynä. OAJ:n työelämäasiantuntija Riina Länsikallio pelkää, ettei tulevissa tuloksissa tulla juuri näkemään positiivisempia uutisia.
– Epäilen, että parempia tuloksia ei ole vielä nähtävissä. Isoja muutoksia on ollut: kunnissa on siirrytty lähikouluperiaatteisiin, mikä on hyvä juttu, kunhan pienryhmiä ja opettaja- ja erityisopettajaresursseja on riittävästi. Mutta kun me tiedämme, ettei niitä ole.
Erja toivoo, että tilanne huomioitaisiin paremmin resursseissa siellä, missä tilanteita on toistuvasti. Hän toivoo myös, että kouluissa ryhdyttäisiin tekemään suorempaa yhteistyötä esimerkiksi nuorisopsykiatrian kanssa ja apua saataisiin sitä tarvitseville oppilaille nykyistä ketterämmin.
– Tuntuu, että jotkut lapset voivat hyvin, ja toiset hyvin huonosti. Se ero siinä välissä on kasvanut. Opettajana toivoisin voivani opettaa kaikkia. Nykytilanteessa tarvittaisiin enemmän työkaluja ja tiimityötä kaikkien lasten oppimisen mahdollistamiseen ja turvallisiin koulupäiviin.
Poliisi on ottanut kiinni miehen, jota epäillään Lahdessa tehdyistä katuryöstöistä. Poliisi otti kiinni torstaina 18-vuotiaan lahtelaisen Lahden keskustassa.
Miestä epäillään useista ryöstöistä, joissa uhrit olivat nuoria ja yksi heistä alaikäinen. Heiltä vietiin puhelimia.
Poliisi julkaisi epäillystä useita valvontakamerakuvia, ja kiittää yleisövihjeistä.
Rinteen hallitus pääsi sote-uudistuksesta sopimukseen jo ennen kuin hallitusohjelma julkaistiin. Surullisen kuuluisa uudistushanke haluttiin alta pois hiertämästä hallitusneuvotteluja.
Itsehallinnollisten maakuntien määräksi päätettiin 18. Hallitusohjelman mukaan palvelut ovat pääosin julkisia. Yritykset ja kolmas sektori täydentävät palveluja.
Syksyn aikana sovittiin selvitettäväksi se, mihin hallitusneuvotteluissa ei haluttu juuttua. Minkä taakseen jättää sen edestään löytää, on totta taas.
Vuoden loppuun mennessä on nyt selvitettävä paitsi kuntien mahdollinen tuottajuus, myös Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisu yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntien kanssa.
Takkuaminen alkoi jo ennen aloittamista
Uudenmaan erillisratkaisun selvittäminen alkaa virallisesti tänään perjantaina keskustelutilaisuudella. Sinne on kutsuttu Uudeltamaalta 26 kunnan ja kaupungin virka- ja luottamusmiesjohtoa.
Asiat ovat alkaneet mennä solmuun jo ennen kuin on päästy edes alkuun.
Heinäkuun loppupuolella Helsinki kaipaili jo kutsua tapaamiseen. Elokuun alussa Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) arvosteli Helsingin Sanomissa palaverin ajankohtaa, koska samana päivänä Helsingin juhlaviikkojen avajaisiin osallistuu koko Helsingin kaupungin johto.
Ja taas kerran aikaa ei ole yhtään liikaa, vain tämä syksy.
Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila taas totesi Ylelle, että Helsingin kokoisesta organisaatiosta pitäisi löytyä edustaja kyseiseen iltapäivätilaisuuteen siitä huolimatta, että samalle päivälle osuu juhlaviikon avajaistapahtuma.
Tällainen sanailu ei lupaa hyvää, koska aikaa selvitystyölle ei ole kuin muutama kuukausi.
Pahimmillaan kiistely Uudestamaasta ja Helsingistä voi jumittaa koko sote-uudistuksen.
Erillisratkaisua ei etsitä Uudellamaalla ensimmäistä kertaa
Vuosien kuluessa Uudellemaalle on kaavailtu monenlaisia ratkaisuja. Historia osoittaa, että toimivaa ratkaisua voi olla vaikea löytää.
Keväällä 2016 Sipilän hallitus antoi pääkaupunkiseudun kaupungeille mahdollisuuden kehittää oma mallinsa, koska pääkaupunkiseutu eroaa monin tavoin muusta Suomesta.
Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten ehdotus oli vain kolme sivua pitkä ja varsin suppea. Mahtoivatko tekijät uskoa siihen itsekään.
Asiat ovat alkaneet mennä solmuun jo ennen kuin on päästy edes alkuun.
Erillisratkaisun lähtökohta oli, että Suomessa on 18 maakuntaa ja pääkaupunkiseudun erityislainsäädäntöalue.
Kunnat halusivat perustaa neljän kunnan yhteisen organisaation. Perusterveydenhuollon ja siihen läheisesti kytkeytyvän erikoissairaanhoidon sekä sosiaalitoimen palvelut. Uudenmaan maakunnan laajuinen HUS olisi vastannut vaativasta erikoissairaanhoidosta.
Kunnat ehdottivat myös, että valtion pääkaupunkiseudun alueelta keräämät rahat kohdistetaan suoraan pääkaupunkiseudun sote-alueelle.
Hallitus ei pitänyt ehdotusta toteuttamiskelpoisena. Se arvioi, että perustuslain 19 §:ssä tarkoitetun sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdenvertaisen saatavuuden näkökulmasta kaupunkien ehdotuksessa ei ollut riittäviä perusteita erillisratkaisulle.
Hän sanoi tuolloin, että valtakunnallisesta lainsäädännöstä poikkeaminen on mahdollista, kun siihen on riittävästi perusteltuja syitä. Hänen mukaansa alueella kuitenkin täytyisi olla enemmän poikkeavia olosuhteita, joiden vuoksi valtakunnallinen malli ei toimi.
Haluaako hallitus asettaa erillisratkaisun ehdoksi sen, ettei HUS:ia pilkota? Vai antaako hallitus ihan muita reunaehtoja? Se selvinnee ihan lähiaikoina.
Helsinki teki uuden yrityksen keväällä 2018. Sen ehdotuksessa Uudellemaalle olisi yhden maakunnan sijaan tullut sekä pääkaupunkiseudun että Uudenmaan maakunta.
Tuolloinkaan ratkaisua ei löytynyt. Juha Sipilä(kesk.) sanoi pääministerin haastattelutunnilla, että Vapaavuoren tammi–helmikuun vaihteessa tullut ehdotus tutkittiin huolella ja virkamiehet katsoivat, oliko asiassa vielä tässä vaiheessa tehtävissä jotakin.
Pääministerin mukaan ehdotuksessa kuitenkin oli sekä sisällöllisiä että aikataulullisia ongelmia ja virkamiesten selkeä näkemys oli, että siihen ei voida mennä.
Johtopäätös lähihistoriasta on, että erillisratkaisua työstäville on luvassa vaikea syksy. On vaikeaa löytää ratkaisu, joka huomiosi Uudenmaan erityispiirteet ja samalla täyttäisi perustuslain vaatimukset yhdenvertaisesta kohtelusta.
Voiko maakuntia olla kohta enemmän kuin on sovittu?
Pääkaupunkiseudun erillisratkaisua on virkavalmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä kesän aikana. Poliittisia linjauksia ei vielä ole tehty.
Hallitusohjelma sanoo selvästi, että maakuntien määrä on 18. Jos erillisratkaisu löydetään, onko maakuntien määrä silti 18 ja Uudenmaan maakunnan hallinto järjestetään eri tavoin kuin muualla Suomessa?
Vai voisiko maakuntia olla enemmän kuin hallitusohjelmaan on kirjattu? Haluavatko ja pystyvätkö hallituspuolueet muuttamaan hallitusohjelmaa?
Valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kissan hännän veto alkoi jo hallitusneuvotteluissa. Kysymys on vallasta, ja siitä kuka tekee mitäkin.
Entäs Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) pilkkominen?
HUS:n toimitusjohtaja Juha Tuominensanoi heti uuden hallituksen sote-suunnitelmien selvittyä, että kokonaisuutena HUS on erittäin toimiva konsepti, eikä sen pilkkominen tai jakaminen ole millään muotoa järkevää. HUS:in pilkkomista vastustaa myös moni muu.
Haluaako hallitus asettaa erillisratkaisun ehdoksi sen, ettei HUS:ia pilkota? Vai antaako hallitus ihan muita reunaehtoja? Se selvinnee ihan lähiaikoina.
Erillisratkaisun malleista on suoranainen ruuhka – tai pula
Vaihtoehtoisia malleja erillisratkaisulle voi olla monia, tai ei yhtään.
Yksi voisi olla sellainen, että Uudellamaalla on yksi maakunta järjestäjänä ja 3-5 kuntatuottajaa kuntayhtymämuodossa. Näistä yksi olisi Helsinki.
Toinen malli voisi rakentua sille, että Uudellamaalla on useita maakuntia, esimerkiksi Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Vantaan ja Keravan ja Helsingin maakunta. HUS pilkottaisiin maakuntien kesken.
Kolmannessa mallissa Uudellamaalla voisi vaikkapa olla useita maakuntia ja HUS olisi maakuntien yhteistoimintaorganisaationa.
On vaikeaa löytää ratkaisu, joka huomioisi Uudenmaan erityispiirteet ja samalla täyttäisi perustuslain vaatimukset yhdenvertaisesta kohtelusta.
Neljännessä mallissa taas olisi yksi maakunta, mutta tuottaminen organisoitaisiin maakunnan sisällä aluelautakuntamallilla, jossa otettaisiin huomioon alueen poliittinen jakauma.
Viides malli voisi rakentua siten, että Uudellamaalla olisi kaksi maakuntaa: Helsinki ja muu Uusimaa.
Tulevina kuukausina on ratkaistava olisiko malli jokin näistä, vai vielä jokin muu. Ja kaiken huipuksi ratkaisu voi olla myös se, että Uudellemaalle ei tehdä mitään erillisratkaisua, koska toimivaa ei löydetä.
Avainministeriöiden täytyy lopettaa kiistelynsä
Valtiovarainministeriön (VM) ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kissan hännän veto alkoi jo hallitusneuvotteluissa. Kysymys on vallasta, ja siitä kuka tekee mitäkin.
Kesäkuun toisessa lisätalousarvioesityksessä valtiovarainministeriölle osoitettiin rauenneen sote-uudistuksen toimeenpanoon liittyviä määrärahoja. Määrärahaa voidaan käyttää esimerkiksi tietojärjestelmien yhteensovittamiseen, valtakunnalliseen ICT-valmisteluun ja tuottavuutta edistäviin toimenpiteisiin.
Parhaimmillaan tällä parilla sadalla miljoonalla voidaan tukea merkittävästi sote-uudistuksen toimeenpanoa ja jatkaa viime hallituskaudella tehtyä valmistelutyötä.
Ja käänteisesti, jos rahojen käyttö ei kulje yhtä jalkaa valmistelun kanssa, se voi johtaa polulle, joka ei ole tulevan sote-uudistuksen mukainen tai jopa ristiriidassa sen kanssa. Varoittava esimerkki tästä ovat kohta päättyvät Sipilän hallituksen valinnanvapauskokeilut.
Pahimmillaan kiistely Uudestamaasta ja Helsingistä voi jumittaa koko sote-uudistuksen.
Kenelle määrärahat kuuluvat, VM:lle vai STM:lle vai kummallekin? Kuka johtaa ja mitä? Käytetäänkö rahaa vain sote-uudistukseen vai yleisemminkin kuntien tuottavuuden lisäämiseen ja kuinka paljon mihinkin?
STM:n ja VM:n toimiva työnjako on edellytys, että niin erillisselvitysten kuin koko uudistuksen tekemisessä onnistutaan. Hyvä mahdollisuus työnjaon selkeyttämiseen on vaikkapa tänään perjantaina sote-ministerityöryhmässä.
Sote-uudistuksen uusi tuotantokausi on jälleen alkamassa
Nyt istuva hallitus on neljäs, joka jatkaa sote-saagaa.
Mikäli Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisuun päädytään, se voi vaikuttaa muun muassa uudistuksen rahoitukseen, aluejakoon samoin kuin henkilöstö- ja omaisuuden siirtoratkaisuihin.
Erillisratkaisu on myös käsiteltävä eduskunnassa samassa yhteydessä kuin muutkin keskeiset sote-lait. Ratkaisulla ja sen ajoituksella on siis väliä.
Ja taas kerran aikaa ei ole yhtään liikaa, hallitusohjelman mukaan vain tämä syksy.
Mielenterveysjärjestö Mielen ylläpitämään kriisipuhelimeen tuli heinäkuussa ennätysmäärä puheluita, järjestö kertoo. Mieli-järjestö tunnettiin aiemmin Suomen Mielenterveysseura -nimellä.
Kriisipuhelimeen soitettiin kesä-heinäkuussa yli 36 700 kertaa. Pelkästään heinäkuussa puheluita tuli lähes 23 000, mikä on suurin kuukausittainen soittojen määrä 49 vuoteen ja kriisipuhelimen kaikkien aikojen ennätys.
– Kesälomien aikana ja etenkin heinäkuussa puheluita tulee huomattavasti enemmän kuin muulloin. Monet apua tarjoavat palvelut ovat kesällä kiinni tai auki vain rajoitetusti, sanoo Mieli-järjestön kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter.
Järjestö pystyi vastaamaan heinäkuussa joka viidenteen soittoon. Se on 500 puhelua enemmän kuin viime vuonna.
Kesän aikana yleisimpiä keskustelun aiheita kriisipuhelimessa olivat ihmissuhdeongelmat. Myös arjessa selviytymiseen liittyvät aiheet korostuivat. Erityisesti haettiin apua parisuhteeseen, uupumukseen, opiskeluun ja työelämään liittyviin ongelmiin.
Ruotsin viranomaiset epäilevät turvapaikanhakijana maahan saapuneen miehen valmistelleen terrori-iskua ja aikoneen ajaa autolla ihmisten päälle, uutisoi Aftonbladet. Autolla liikkeellä ollut mies otettiin keskiviikkona kiinni Ruotsin keskiosassa sijaitsevassa Östersundissa.
Holtittomasti edestakaisin kaupungin keskustassa ajanut mies pysäytettiin Suurtorilla. Aftonbladetin haastatteleman silminnäkijän mukaan hän oli ennen pysäytystä ajanut jalkakäytävällä ja törmännyt muun muassa kukkalaatikkoon.
Poliisit pysäyttivät miehen aseilla uhkaamalla, ja löysivät miehen autosta tarkemmin määrittelemättömiä todisteita. Ruotsin television SVT:n haastatteleman silminnäkijän mukaan autossa oli punaisia kanistereita.
Ruotsin turvallisuuspoliisin Säpon mukaan tällä hetkellä tapaukseen ei epäillä sekaantuneen useampia ihmisiä, uutisoi Dagens Nyheter.
Viranomaiset ovat olleet niukkasanaisia tapauksesta tiedottaessaan.
Aftonbladetin tietojen mukaan 30-vuotias perheellinen mies on saapunut Ruotsiin turvapaikanhakijana Kazakstanista ja asunut maassa useita vuosia. Ruotsin radion SR:n tietojen mukaan mies olisi kotoisin Uzbekistanista.
Maailman suurimman saaren Grönlannin ostaminen kiinnostaa Yhdysvaltojen presidenttiä Donald Trumpia, uutisoi Wall Street Journal. Lehden lähteiden mukaan Trump on pitänyt useissa keskusteluissa avustajiensa kanssa esillä ajatusta, että Yhdysvallat ostaisi Grönlannin Tanskalta.
Jotkut Trumpin avustajista ovat kannattaneet ajatusta Grönlannin mittavien luonnonvarojen ja geopoliittisesti tärkeän sijainnin takia. Wall Street Journalin lähteiden mukaan Trump on myös pyytänyt Valkoisen talon asianajajaa tutkimaan asiaa.
Osa presidentin avustajista on puolestaan pitänyt Grönlanti-asiaa ohimenevänä ideana joka ei johda mihinkään.
Valkoinen talo ja Yhdysvaltain ulkoministeriö eivät kommentoineet asiaa Wall Street Journalille, kuten eivät myöskään Tanskan Yhdysvaltain-suurlähetystö tai Grönlannin pääministerin toimisto.
Trump on menossa syyskuun alussa vierailulle Tanskaan.
Grönlanti on Tanskalle kuuluva itsehallintoalue, joka on maantieteellisesti Pohjois-Amerikkaa, eikä kuulu EU:hun. Grönlannilla on laaja autonomia, mutta sen ulko- ja puolustuspolitiikasta päätetään Kööpenhaminassa.
Vaikka saaren pinta-ala on yli 2,1 miljoonaa neliökilometriä, asuu sillä vain noin 56 000 ihmistä. Valtaosa Grönlannista on mannerjään peitossa.
Luonnonvaroistaan huolimatta Grönlannin talous on hyvin riippuvainen Tanskan taloudellisesta avusta, joka muodostaa noin 60 prosenttia sen budjetista.
Illulisatin satama Grönlannissa.Ashley Cooper / REX / AOP
Jatkoa Alaska-kaupoille?
Kyseessä ei olisi ensimmäinen kerta, kun Yhdysvallat ostaa arktisen maa-alueen toiselta maalta. Vuonna 1867 Yhdysvallat hankki Alaskan Venäjältä 7,2 miljoonalla dollarilla. Alaskasta tuli myöhemmin Yhdysvaltain osavaltio.
Presidentti Harry S. Truman olisi halunnut ostaa Grönlannin Tanskalta toisen maailmansodan jälkeen 100 miljoonalla dollarilla, mutta Tanska kieltäytyi kaupoista.
Yhdysvaltain ja Tanskan puolustusyhteistyö on kuitenkin antanut Yhdysvalloille mahdollisuuden hyödyntää Grönlannin aluetta sotilaallisesti, ja saaren luoteisosassa on Yhdysvaltojen lentotukikohta.
Arktisen alueen geopoliittinen merkitys on kasvanut 2010-luvulla, ja Kiina on yrittänyt rahoittaa lentokenttien rakentamista Grönlantiin. Yhdysvallat onnistui kuitenkin viime vuonna estämään sopimuksen, jolla Kiinan pelättiin saavan jalansijaa Grönlannissa.
– OKM esitti Kansallisteatterille 50 miljoonaa euroa odotettua perusparannusremonttia varten, mutta valtionvarainministeriö ei ole hyväksynyt ehdotustamme, kertoo ylijohtaja Riitta Kaivosoja.
Suomen Kansallisteatteri on odottanut valtiolta tukea talon uudemman puolen perusparannukseen vuosikymmeniä. Uudemmalla puolella on kaksi näyttämöä ja se on rakennettu vaiheittaan vuosien 1930-1950 välillä.
Teatteri on suunnitellut siirtävänsä toimintansa Pienen näyttämön ja Villensaunan osalta Pasilan Konepajan tiloihin. Peruskorjauksen oli määrä alkaa keväällä 2020.
Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoroa säestää CCR:n Bad Moon Rising Kansallisteatterin Yhdestoista hetki -näytelmässä.Juha Kivioja / Yle
Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho esitteli aiemmin tänään ylpeänä Yle Uutisille teatterin remonttisuunnitelmia. Myöhemmin päivällä putosi pommi.
Ylijohtaja Kaivosojan mukaan ovet julkisuuteen sulkeutuvat nyt remonttiasian suhteen. Opetus- ja kulttuuriministeriö jatkaa asiasta neuvottelua valtiovarainministeriön kanssa.
– Syksyllä asia viedään budjettiriiheen, Kaivosoja vakuuttaa.
Teatterin vanha puoli peruskorjattiin viisitoista vuotta sitten. Jatkoa on odotettu jo niin kauan, että suurta osaa talosta uhkaa käyttökielto.
Nyt remontin alkaminen on opetus- ja kulttuuriministeriön neuvottelutaitojen varassa.
Veronmaksajain keskusliiton laskelmien mukaan kilpailukykysopimukseen sisältyvä palkansaajamaksujen nousu nostaa tuloveroprosenttia puoli prosenttiyksikköä, mikä merkitsisi keskituloiselle noin 250 euron menetystä vuodessa.
Pääministeri Antti Rinne lupaili Ylen haastattelussa torstaina, että hallitus ei päästä ostovoimaa heikkenemään. Lintilän mukaan hallitus ei voi sitä luvata.
– Sivukulut ratkeavat eri pöydässä, ei hallituksen pöydässä, sanoi Lintilä Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa tänä aamuna.
Oppositiopuolue kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (kok.) on ehdottanut, että kilpailukykysopimuksen aiheuttamat ansiomenetykset keskituloisille pitäisi korvata veronkevennyksillä. Lintilä totesi keskiviikkona, että sivukulut kuuluvat työmarkkinaosapuolten kontolle.
– Elokuun lopussa saadaan tarkat luvut. Työttömyysvakuutusmaksussa on todennäköisesti mahdollisuutta tiputtaa jonkin verran parantuneen työllisyystilanteen takia, sanoo Lintilä.
Lintilän mukaan hallitus on varautunut 200 miljoonan euron ansiotuloveron kevennykseen pieni- ja keskituloisille.
– Meillä ei ole suoraan varattu rahaa mahdolliseen kiristymiseen, joka tulee välillisten kautta, enkä pidä sitä viisaana. Se olisi viesti hallitukselta työmarkkinapuolelle, että se voi tehdä omat ratkaisunsa ja me kuittaamme laskun, Lintilä sanoo.
Lintilän mukaan se olisi askel kohti tasaveroa, jota hän ei kannata.
Yle tavoitti pääministeri Rinteen perjantaina, mutta Rinne ei halunnut ottaa kantaa Lintilän tulkintaan. Rinne kuitenkin sanoo, että ostovoiman kasvua voidaan taata monin tavoin, joista yksi on esimerkiksi työllisyyden kasvattaminen.
Asevalmistaja Saab lupaa lisätä työntekijämääräänsä Suomessa, jos yhtiö pääsee sopimukseen Suomen Merivoimien uusiin aluksiin toimitettavasta taistelujärjestelmästä.
Taistelujärjestelmällä hallitaan laivan tutkaa, sensoreita ja aseita. Taistelujärjestelmä tekee laivasta sotalaivan.
Saabilla on jo Tampereella sensorien kehityskeskus, jossa työskentelee parisenkymmentä työntekijää.
Laivastohankkeiden myyntijohtaja Jonas Widerström Saab Finland -yhtiöstä lupaa, että työntekijämäärä Tampereella tai muualla Suomessa kasvaa, jos kauppa Suomen Merivoimien kanssa toteutuu.
– Meillä on tavoite ja halu kasvattaa teknologiakeskuksemme kokoa sataan työntekijään, Jonas Widerström kertoo Ylelle.
Lisäys työntekijämäärään olisi noin kahdeksankymmentä. Mahdollisen laajennuksen aikataulu on avoinna.
Yle pääsi ainoana suomalaisena tiedotusvälineenä seuraamaan Ruotsin Merivoimien ampumaharjoituksia. Saab on toimittanut taistelujärjestelmän videolla näkyviin laivoihin. Katso video tästä!
Kauppa merkitsisi myös Saabin yhteistyön laajenemista muiden puolustusteollisuuden yritysten kanssa Suomessa.
Todennäköisiä ja merkittävimpiä kumppaneita olisivat Patria-konsernin Patria Systems ja Millog, joka on puolustusvoimien kaluston huoltoon ja ylläpitoon erikoistunut yhtiö. Suomen valtio omistaa enemmistön Patriasta.
Patria uusii jo parhaillaan Merivoimien Hamina-luokan ohjusveneitä yhdessä Saabin kanssa.
Saab on ainoana jäljellä taistelujärjestelmän kilpailutuksessa
Käytännössä Saabin valinta ensi vuosikymmenellä valmistuvien neljän uuden sotalaivan, korvettien taistelujärjestelmän toimittajaksi on erittäin todennäköistä, jollei suorastaan varmaa.
Puolustusministeriö tiputti huhtikuussa kilpailun loppusuoralla pois Atlas Elektronikin ja Lockheed Martin Canadan. Saab jäi ainoana jäljelle.
Lopullisen ratkaisun tekee Suomen hallitus, todennäköisesti tämän syksyn aikana. Koko taistelujärjestelmän hinta on noin 400 miljoonaa euroa.
Käytännössä Saab-kauppa odottaa, että ensin saadaan aikaan sopimus niiden laivojen rakentamisesta, johon taistelujärjestelmät tulevat. Puolustushallinto neuvottelee aluksista suomalaisen telakan, Rauma Marine Constructions (RMC) -yhtiön kanssa.
Hallitus vahvistanee Rauman rakentajatelakaksi syksyllä
Merivoimien uusien sotalaivojen rakentamissopimukset ovat viivästyneet.
Puolustushallinto on halunnut varmistaa, että Rauman telakka varmasti kykenee selviytymään neljän laivan rakennusurakasta. Sopimuksen syntyä viivästytti myös Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ennenaikainen ero.
Puolustusvoimilla on jo aiesopimus laivojen rakentamisesta Rauma Marine Constructions -yhtiön kanssa. Kokonaisuudessaan noin 1,2 miljardin euron laivahankinnan hinnasta puolet muodostuu laivojen rakentamisesta.
Hallituksen odotetaan hyväksyvän niin aluskaupan kuin taistelujärjestelmänkin hankkimisen tämän syksyn aikana. Laivat on tarkoitus rakentaa vuosina 2021 – 2025.
Puolustusvoimien uusi komentaja Timo Kivinensanoi elokuun alussa, että ratkaisu pitää saada alkusyksystä. Kivinen oletti, että niin myös käy.
Uusi, pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus sai selvityksen laivakaupasta ja hyväksyi neuvottelujen jatkamisen omalta osaltaan talouspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa maanantaina.
Saab- johtajat Jonas Widerström (vas.) ja Joachim Hammersland lupaavat yhteistyön suomalaisyritysten kanssa lisääntyvän, jos kauppa uusien laivojen taistelujärjestelmästä toteutuu.Mike Toivonen / Yle
Kriisiajan huoltovarmuus vaatii osaamisen siirtoa Suomeen
Sopimus Saabin kanssa taistelujärjestelmästä pitää sisällään myös osaamisen siirron Suomeen. Taistelujärjestelmää on kyettävä huoltamaan ja ylläpitämään kriisiaikoina suomalaisvoimin.
Huoltovarmuussyistä teollisen yhteistyön laajeneminen ja uudet työpaikat Suomessa olisivat toteutuneet muidenkin valmistajien kanssa tehdyissä kaupoissa, koska asia oli tarjouspyynnöissä edellytyksenä.
Kaupan myötä Saabin on tarkoitus laajentaa Tampereella sijaitsevan sensoreihin keskittyneen keskuksensa osaamista myös laajemmin taistelujärjestelmän ylläpitoon. Se, sijoittuvatko kaikki toiminnat edelleen Tampereelle, on auki.
– Jos kauppa toteutuu, tarkoituksemme on lisätä yhteistyötä suomalaisyritysten kanssa ja osaltamme vahvistaa puolustusvälineteollisuutta Suomessa, kertoo Jonas Widerström Saabilta.
Saab-johtajat kertovat mielellään esimerkkiä Australiasta.
Australia hankki Saabilta 1980-luvun lopulla laivoihinsa taistelujärjestelmän. Nykyisin Saab työllistää Australiassa 500 ihmistä ja siellä kehitettyjä asejärjestelmien osia myydään myös muihin maihin.
Ruotsi tiukensi vientiehtoja – Demokratian tila lupaharkintaan
Ruotsi on kiristänyt aseiden vientilupien myöntämistä Jemenin kriisin perusteella. Vientimaiden ihmisoikeustilannetta seurataan nyt tarkemmin.
Jemenin kriisiin sekaantuneisiin valtioihin ei myönnetä uusia aseiden vientilupia. Suomikaan ei myönnä uusia vientilupia alueelle.
– Ehdoissa on mukana nyt myös demokratian tila maissa, joihin aseita viedään, kertoo taistelujärjestelmästä vastaava johtaja Joachim Hammersland.
Saabin mukaan maanpuolustuksen, aseiden vientiehtojen ja aseteollisuuden tasapaino on Ruotsissa hyvä.
–Jos Ruotsi aikoo puolustaa itseään, maa tarvitsee vahvan puolustusteollisuuden. Vahva puolustusteollisuus syntyy vain, jos on mahdollisuus vientiin. Se tarkoittaa, että viemme maihin, joihin poliitikkojemme mielestä on mahdollista viedä, sanoo Joachim Hammersland.
Ruotsin näkökulmasta asevienti Suomeen ei ole ongelmallista. Vaikka Saab on alati kyberhyökkäysten kohteena, yhtiössä koetaan, ettei vienti Suomeen ole riski vakoilun tai tietovuotojenkaan näkökulmasta.
Saab on mukana tarjouskilpailussa myös Suomen ilmavoimien seuraavasta hävittäjämallista.
Pohjois-Korealla on ympäri maailmaa agentteja, joiden tehtävä on lähettää maahan ulkomaan valuuttaa.
Keinot ulkomaisen valuutan hankkimiseksi eivät kestä päivänvaloa, ja laittomassa valuuttabisneksessä ovat mukana myös Pohjois-Korean suurlähetystöt.
Näin arvioi Pohjois-Korean tapahtumia pitkään seurannut Aasian-tutkija, dosentti Robert Wihtol.
Pohjois-Korean oma valuutta, won, on nyt historiallisen heikko. Maan kansantalous kutistui viime vuoden aikana pahiten sitten maata 1990-luvulla koetelleen nälänhädän.
Suurin syy Pohjois-Korean talousahdinkoon ovat YK:n talouspakotteet, joilla maata koetetaan painostaa luopumaan ydinaseistaan.
Vaikka talouspakotteet kieltävät muun muassa ylellisyystuotteiden maahantuonnin, on Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un onnistunut hankkimaan itselleen esimerkiksi useita saksalaisia luksusautoja.
Juuri tämäntapaisia ostoksia varten maan eliitti ulkomaan valuuttaa tarvitsee.
Wihtol kertoo Pohjois-Korean hankkivan hämäriä valuuttatuloja muun muassa rahoituslaitoksiin ja kryptovaluuttajärjestelmiin kohdistuvilla kyberhyökkäyksillä sekä väärentämällä Yhdysvaltain dollareita.
– Pohjois-Korea tuottaa parempilaatuisia väärennettyjä dollareita kuin mikään rikollisliiga, Wihtol sanoo Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevassa Suomen-kodissaan.
Wihtol on asunut ja työskennellyt 35 vuotta Aasiassa. Hän on Aasian kehityspankin Itä-Aasian osaston entinen päällikkö ja työskentelee nykyään tutkijana Asian Instutute of Management -tutkimuslaitoksessa.
Hänen vakituinen kotinsa on Filippiinien pääkaupungissa Manilassa.
Uutiset kybervarkauksista eivät yllättäneet tutkijaa
Tiedot perustuivat salaiseksi julistettuun YK-raporttiin, jonka Reuters oli nähnyt. Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoi saaneensa vahvistuksen osalle raportin tiedoista.
Raportin mukaan Pohjois-Korea teki puolen vuoden sisällä ainakin 35 monimutkaista kyberhyökkäystä tarkoituksenaan varastaa varoja rahoituslaitoksilta ja kryptovaluuttajärjestelmistä. Hyökkäyksiä tehtiin yhteensä 17 eri maassa. Hyökkäysten tekijät olivat kytköksissä Pohjois-Korean armeijan tiedustelupalveluun.
Rober Wihtolia paljastukset eivät yllättäneet.
– Pohjois-Korea on yksi niistä maista, jotka ovat erikoistuneet kyberhäirintään, -vakoiluun ja -hyökkäyksiin. Tämä on laajasti tiedossa. Maalla on paljon hakkerointiosaamista.
Hän ei myöskään usko paljastusten vaikuttavan Pohjois-Korean ja muiden maiden väleihin.
– Pohjois-Korean suhteet moneen muuhun maahan ovat jo niin huonot, että tuskin ne tämän vuoksi hirveästi enempää huononevat.
Pohjois-Korea on tehnyt viime aikoina kiihtyvällä tahdilla asekokeita. Kuva ohjuskokeesta, joka tehtiin 6. elokuuta.KCNA / AOP
Pohjois-Korea osaa kiertää talouspakotteita
YK:n turvallisuusneuvosto on asettanut Pohjois-Korealle talouspakotteita vuodesta 2006 saakka estääkseen maan ydin- ja ohjusohjelman rahoittamisen.
Pakotteet kieltävät paitsi luksustuotteiden tuonnin Pohjois-Koreaan, myös esimerkiksi aseiden ja teollisuuslaitteiden kaupan. Pakotteet rajoittavat myös muun muassa öljyn ja öljyjalosteiden maahantuontia.
Robert Wihtolin mukaan pakotteet toimivat "noin yhdeksänkymmentäprosenttisesti".
– Ne estävät Pohjois-Korean kansantaloutta kasvamasta. Pohjois-Korean johto keksii kuitenkin aina keinoja pakotteiden kiertämiseksi, Wihtol sanoo.
Pohjois-Koreaan kuljetettavia tavaroita on Wihtolin mukaan esimerkiksi siirretty keskellä valtamerta laivasta toiseen, jolloin kansainvälisten tarkkailijoiden on vaikeampi selvittää lähetysten määränpäätä.
Merkittävässä roolissa pakotteiden kiertämisessä on myös Kiina, joka ei ole noudattanut kaikkia pakotteita.
– Kiinalla ja Pohjois-Korealla on pitkä yhteinen raja. Tiedetään, että rajan yli maahan on tuotu esimerkiksi öljyä, vaikka pakotteet rajoittavat öljykauppaa.
Myös Kim Jong-unin luksusautojen maahantuonti on vaatinut huolellista juonittelua: The New York Times -lehti paljasti tänä kesänä, että ainakin kaksi autoista kuljetettiin Hollannista sinetöidyissä konteissa yhteensä neljän eri laivan kyydissä ensin Kiinaan, sitten Japaniin ja Etelä-Koreaan.
Etelä-Koreasta autot kuljetettiin vielä Venäjän Vladivostokiin ja sieltä todennäköisesti lentokoneiden kyydissä Pohjois-Koreaan.
Autojen valmistaja Daimler on kiistänyt käyvänsä minkäänlaista kauppaa Pohjois-Korean kanssa.
Pohjois-Korean taloudella menee huonosti
Laittomien rahanhankintakeinojen merkitys on Wihtolin mukaan kuitenkin Pohjois-Korean taloudelle verrattain pieni, eikä maahan toimitetusta ulkomaan valuutasta ole saatu apua talousahdinkoon.
Etelä-Korean keskuspankin arvion mukaan Pohjois-Korean bruttokansantuote kutistui vuonna 2018 yli neljä prosenttia.
Pohjois-Korean ainoa kansainvälinen liittolainen on Kiina, ja maa saakin 80 prosenttia vientituloistaan Kiinan-kaupasta.
Pohjois-Korea vie Kiinaan muun muassa kivihiiltä, mineraaleja, tekstiilejä ja joitakin teollisuus- ja maataloustuotteita. Vastaavasti se tuo Kiinasta teollisuustuotteita, öljyä ja viljaa.
Pohjois-Koreassa on myös kevyttä teollisuutta, joka valmistaa tuotteita paikalliseen kulutukseen. Esimerkiksi maan 25,5 miljoonan asukkaan vaatteet valmistetaan kotimaassa. Koska paikalliset yritykset ovat valtio-omisteisia, niiden tuotot menevät valtion kassaan.
– Maan talous ei siis ole kokonaan pysähdyksissä vaikka se takkuileekin pahasti, Wihtol sanoo.
Tavallinen pohjoiskorealainen ei valtionyritysten tuotoista juuri hyödy. Valtio käyttää valtaosan tuloistaan ydinaseohjelmaan, suuren armeijan ylläpitoon sekä eliitin korkean elintason säilyttämiseen. Samaan aikaan valtaosa kansasta elää köyhyydessä.
Kansalaiset jaetaan niin sanotun songbun-järjestelmän mukaan kolmeen ryhmään sen mukaan, miten uskollisia he ovat maan hallinnolle. Puolueen suosioon päässeet saavat parhaat työpaikat ja asunnot. Puolueelle vihamielisiksi leimattujen elämä on vaikeampaa.
– Kun kansalainen leimataan hallinnolle vihamieliseksi, hän ei saa asunto-, koulutus- ja ruokaetuja perheelleen. Samalla koko suku leimautuu. Jos isoisä on ollut hallinnolle vihamielinen, joutuvat lapsenlapsetkin kärsimään. Tällä järjestelmällä maahan on luotu pelon ilmapiiri, Wihtol kertoo.
Voiko Pohjois-Korea koskaan avautua?
Kim Jong-un tunnetaan avoimemman talouspolitiikan kannattajana kuin edeltäjänsä, isänsä Kim Jong-il.
Valtaantulonsa jälkeen Kim Jong-un otti varovaisia askeleita maan talouden vapauttamiseksi. Hän salli muun muassa talonpoikien myydä omia tuotteitaan ja antoi teollisuusjohtajille aiempaa enemmän päätöksentekovaltaa.
Viime aikojen uutiset Pohjois-Korean kiihtyvällä tahdilla tekemistä ohjuskokeista ja kybervarkauksista ovat kuitenkin saaneet monet epäilemään maan avautumista.
Pysyykö Pohjois-Korea sittenkin muusta maailmasta eristettynä saarekkeena?
– Vaikuttaa siltä, että Pohjois-Korea haluaa pitää kiinni ydinaseistaan tiukemmin kuin esimerkiksi Yhdysvallat, Etelä-Korea ja Japani olisivat odottaneet, Robert Wihtol sanoo.
Hän uskoo Pohjois-Korean olevan valmis neuvottelemaan jonkinlaisesta aseidenriisuntaohjelmasta pitkällä tähtäimellä. Ehtona neuvotteluille Pohjois-Korea pitää kuitenkin sille asetettujen talouspakotteiden purkamista.
Yhdysvallat, Japani ja Etelä-Korea taas vaativat Pohjois-Korean täydellistä ydinaseriisuntaa ennen kuin pakotteet voidaan poistaa.
Tilanne on siis jumissa. Tästä syystä Vietnamin pääkaupungissa Hanoissa helmikuussa järjestetty Kim Jong-unin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin neuvottelu päätyi umpikujaan.
– Pohjois-Korean ja muiden maiden perusvaatimukset ovat tällä hetkellä kaukana toisistaan, Wihtol sanoo.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin helmikuinen huippukokous Hanoissa keskeytyi.Ritchie B. Tongo / EPA
Wihtolin uskoo kuitenkin Pohjois-Korean mahdolliseen avautumiseen. Talouspakotteita lisäämällä se ei hänen mukaansa tule onnistumaan, vaan tarvitaan yhdistelmä asteittain tapahtuvaa pakotteiden purkua ja aseriisuntaa.
Tulevaisuudessa niin sanottu Kiinan malli voisi olla Pohjois-Korean taloudelle mahdollinen suunta.
– Kiina on jo pitkään painostanut Pohjois-Koreaa avautumaan oman mallinsa mukaisesti. Kiina avautui aikoinaan askel askeleelta kansainvälisille investoijille ja vientiteollisuudelle. Maan valtti oli halpa työvoima, Wihtol kertoo.
Pohjois-Koreassa työvoima on niin ikään halpaa, ja maalla on paljon luonnonvaroja. Wihtol uskoo, että nämä olosuhteet voisivat houkutella maahan kansainvälisiä investoijia.
Avautumisen puolesta puhuu Wihtolin mukaan sekin, että Kim Jong-un on vielä nuori mies, jolle olisi tulevina vuosikymmeninä hyötyä suosionsa kasvattamisesta. Talouden kääntyminen nousuun takaisi johtajan suosion kasvun tehokkaasti.
Mutta ennen kuin suljettu maa avautuu, tarvitaan Wihtolin mukaan paljon työtä, neuvotteluja ja yksityiskohtiin paneutumista.
– Ja tätä yksityiskohtiin paneutumista emme ole vielä nähneet.
Monia suomalaisia – etenkin lapsiperheitä – on odottanut puhelinlaskun yhteydessä tänä kesänä yllätys. Laskussa on näkynyt ostettuja palvelusisältöjä, joista kuluttajalla ei ole ollut tietoa.
Monissa laskuissa on ollut maininta "Wireless Works B.V." -yritys.
Internetiin aiheesta kirjoittaneet kertovat automaattisen veloituksen käynnistyneen Youtube-videoiden välissä olleen Wireless Works B.V:n omistavan NinjasPlay -pelisivuston mainoksen klikkauksesta. Useimmissa tapauksissa tilaajana on ollut lapsi.
NinjasPlaynkaltaisten palveluntarjoajien olemassaolo on huomattu myös Kilpailu- ja kuluttajavirastossa, joka on vastaanottanut aiheesta kymmenkunta puhelua kesän aikana.
Kuluttajien mukaan tilauksen vahvistamiseksi on riittänyt mainoksen klikkaaminen. Tilaus alkaa, vaikka kuluttaja ei ole antanut esimerkiksi luottokorttitietojaan. Itse laskutus tapahtuu puhelinlaskun yhteydessä.
Kuluttajat ovat ottaneet yhteyttä Kilpailu- ja kuluttajavirastoon, koska kokevat, että he eivät ole tilanneet pelejä. Moni kokee olonsa huijatuksi.
– Meillä ei ole vielä tarkkaa käsitystä, että millainen tämä palvelu on. En voi ottaa kantaa palvelun oikeudelliseen arviointiin tässä vaiheessa, kertoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimies ja asiantuntija Matias Kinnunen.
Yhteydenottojen määrä lyhyen ajan sisään on ollut kuitenkin niin suuri, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto aikoo selvittää, miten tilausprosessi tapahtuu.
– Kuluttajaviranomaisille tulleiden viestien määrä ei välttämättä edes kerro mahdollisen ongelman suuruutta, koska kaikki ongelmatapaukset eivät tule meidän tietoomme, Kinnunen kertoo.
Puhelinyhtiöiden kautta on mahdollisuus saada palvelunestoja, jotka ovat tehokas keino estää ulkopuolisten palveluiden hankinta.Merja Siirilä / Yle
Lukuisia yhteydenottoja myös Telialle
Kolmannen osapuolen ja laskuttajan roolissa oleva Telia on vastaanottanut myös kuluttajien viestejä aiheesta. Yhteydenottoja on tullut kesän aikana paljon.
Telian kuluttaja-asiakaspalvelun osastopäällikkö Matti Pohjolan mukaan kyse ei ole mistään laittomasta toiminnasta. Hän siirtää vastuuta ostoksista asiakkaille.
– Nämä palvelut eivät tule laskulle pyytämättä tai yllättäen. Laskun muodostuminen vaatii puhelinlaitteen käyttäjältä aktiivisia toimia. Tietysti vastuu laitteen ja liittymän käyttämisestä on aina asiakkaan, eikä esimerkiksi lapsen. Telia ei tee lasten kanssa sopimuksia, Pohjola kertoo.
Pohjola kertoo, että puhelinyhtiöiden kautta on mahdollisuus saada palvelunestoja, jotka ovat tehokas keino estää ulkopuolisten palveluiden hankinta.
– Erityisesti jos liittymä tulee lapsen käyttöön, niin se on hyvä idea, Pohjola toteaa.
NinjasPlay ei ole tuttu pelisivusto DNA:lle tai Elisalle. Elisan turvallisuusjohtaja Jaakko Wallenius kuitenkin tunnistaa ilmiön, joka liittyy palveluntuottajiin. Pohjolan tavoin myös Wallenius suosittelee asiakkaille palveluestoja, etenkin lasten puhelinliittymiin.
Puhelinlaskut kannattaa tarkastaa yllättävien kulujen varalta.Tiina Jutila / Yle
Yhtiö: 100% palautuskäytäntö alaikäisten suhteen
Alankomaissa pääkonttoria pitävä Wireless Works B.V katsoo toimivansa viranomaisten, matkapuhelinoperaattorien ja lain asettamien paikallisten säädösten puitteissa. Yritys vastasi Ylen lähettämiin kysymyksiin sähköpostitse englanniksi.
Kampanjoita Google Display -verkoston kautta toteuttava Wireless Works B.V on myös saanut asiakasvalituksia.
– Jotkut asiakasvalitukset liittyvät siihen, että asiakkaat eivät ymmärrä kuinka he ovat tilanneet palvelun tai kyse on alaikäisen toimista, yrityksestä kerrotaan.
Yrityksen mukaan palvelun tilaamiseksi vaaditaan kolme klikkausta – esimerkiksi niin, että Youtubesta päätyy ensimmäisellä klikkauksella heidän aloitussivulleen. Tämän jälkeen pitää vielä painaa "Hyväksyn" ja "Vahvista."
Asiakkaalle ilmoitetaan tilauksesta viestillä, ja myös siitä muistutetaan, että tilaus jatkuu ja palvelusta veloitetaan jälleen, Wireless Worksista kerrotaan.
Palvelun hinta on 6,19 euroa viikossa.
– Jos asiakas ei ole tyytyväinen ja ottaa meihin yhteyttä, selitämme aina palvelun tyypin ja tavan, jolla hän on kirjautunut, ja meillä on matalan kynnyksen palautuskäytäntö. Jos alaikäinen tilaa palvelumme, meillä on 100% palautuskäytäntö.
Useimmissa tapauksissa tilaajana on ollut lapsi.Merja Siirilä / Yle
Yhteys suoraan palveluntarjoajaan
Suomen kuluttajansuojaa säädellään EU-tasolla. Kilpailu- ja kuluttajavirastosta ei voida ottaa kantaa, toimiiko NinjasPlayn kaltainen yritys Suomen lainsäädännön mukaisesti. Monet kuluttajat kokevat, että he eivät ole vahvistaneet tilausta.
– Jos palvelun tilauspolku perustuu kuluttajan yhteen tai kahteen klikkaukseen verkossa, niin kyllä se on ongelmallista kuluttajaa suojaavan lainsäädännön näkökulmasta useammallakin tasolla. Olisi tärkeää, että kuluttajaa suojaavat säädökset huomioitaisiin teknisesti uudenlaisissa tilauspoluissa, Kinnunen toteaa.
Puhelinlaskun yhteydessä maksettavat sisältöpalvelut eivät ole uusi ilmiö. Kilpailu- ja kuluttajavirastolle tulleiden viestien määrä osoittaa kuitenkin, että tämänkaltaisia palveluja tarjotaan yhä enemmän.
– Ihmisten päivät kuluvat yhä enenevässä määrin mobiililaitteiden parissa. Myös sisältö- ja viihdepalvelut ovat yleistyneet, niin kyllä siihen massaan on liittynyt kuluttajansuojan kannalta ongelmallisia tapauksia.
Mikäli kuluttaja itse kokee, että ei ole tilannut palvelua, kehottaa Kinnunen olemaan yhteydessä suoraan palveluntarjoajaan.
– Jos veloitus on tehty puhelinlaskulla, niin kuluttajalla on lakiin perustuva oikeus tehdä reklamaatio myös operaattorille. Tällöin operaattorin täytyy pystyä osoittamaan, että milloin ja miten tämä tilaus on tehty ja minkä palveluiden käyttämisestä maksu muodostuu, Kinnunen kertoo.
Kinnusen mukaan samanlainen vastuu on myös luottokorttiyhtiöllä, mikäli veloitus on tapahtunut luottokortilta.
Jos valitus yritykselle ei tuota toivottua tulosta, kehottaa Kinnunen ottamaan yhteyttä kuluttajaneuvontaan.
