Olutpulloja seisoo rivissä keskellä Hohlovkan aukiota. On perjantai-ilta ja ansa on viritetty amfiteatterissa leijonaa varten.

Amfiteatteri on nuorten suosima kokoontumispaikka Moskovan keskustassa. Leijonalla taas tarkoitetaan raittiusaktivistia ja tubettajaa Mihail Lazutinia, 23.

Hän käyttää ryhmästään nimeä LevProtiv, joka kääntyy suomeksi LeijonaVastaan.

– LevProtiv on häirikkö ja me olemme täällä ärsyttämässä häntä, 18-vuotias Darja Maiorova sanoo ja lähtee viemään tyhjää siideripulloa rivin jatkoksi.

Pienessä nousuhumalassa oleva porukka juhlii opiskelupaikkojensa varmistumista ja vähät välittää omankädenoikeutta harjoittavasta aktivistista.

Kesän alusta alkaen Mihail Lazutin on ratsannut ryhmänsä kanssa viikonloppuisin nuorten suosimia puistoja ja aukioita.

Terveiden elämäntapojen nimeen vannova LevProtiv kuvaa moskovalaisia, jotka nauttivat julkisilla paikoilla alkoholia, ja vaatii sitten poliisia ottamaan kiinni lainrikkojia.

Virkavalta näyttää toimivan yhteistyössä Lazutinin kanssa. Poliisi ja OMON-erikoisjoukot ovat ottaneet aktivistien käskystä suurieleisesti kiinni alkoholia nauttivia nuoria.

Myöhemmin Lazutin lataa LevProtiv-nimiselle YouTube-kanavalleen koosteita yöllisistä operaatioistaan. Kanavalla on lähes 1,8 miljoonaa tilaajaa. Arvostelijoiden mukaan raittiuskampanjan perimmäinen syy onkin somekanavan “haippaaminen” eli sen suosion kasvattaminen.

Virkavalta ei ole puuttunut Lazutinin toimintaan, vaikka ryhmän miehet ovat kovistelleet ihmisiä ja tilanne on usein riistäytynyt käsirysyksi. Ryhmällä on myös tapana kaataa ihmisten alkoholijuomia maahan ja tumpata heidän polttamiaan savukkeita.

Moskovassa riittää puistoja, eivätkä muutamat aktivistit pysty saamaan julkijuopottelua kuriin.

Venäjällä on kuitenkin käyty vilkasta keskustelua kesän aikana LevProtiv-ryhmän toiminnan laillisuudesta ja siitä, miksi virkavalta ei ole puuttunut siihen. Aktivisteja on arvostellut muun muassa veteraanipoliitikko, Venäjän duuman kolmanneksi suurimman LDPR-puolueen puheenjohtaja Vladimir Žirinovski.

– LevProtiv-aktivistit ovat keksineet ansaintatavan: He tulevat ihmisten luo esittämään kysymyksiä ja aloittavat tappelun. Nujakka videoidaan ja ladataan internetiin. Tällaista käytöstä ei voi hyväksyä, Žirinovski kirjoittaa tviitissään.

Aktivisti itse ei näe mitään ongelmaa ryhmänsä otteissa.

– Meistä ei ole mitään varaa yhteiskunnalle vaan päinvastoin me suojelemme sitä. Olemme puhdistaneet tämän paikan ja auttaneet sen tekemisessä asukkaille vaarattomaksi, Mihail Lazutin viittaa ryhmän amfiteatterilla tekemiin ratsioihin RTVI-kanavan haastattelussa.

Koleana heinäkuisena perjantai-iltana amfiteatterille kokoontuneet nuoret eivät hyväksy Mihail Lazutinin aktivismia.

– Demokraattisessa valtiossa vain poliisilla on oikeus ottaa kansalaiselta pullo pois. Siitähän syntyisi täysi kaaos, jos jokainen alkaisi toimia poliisina, Sergei Belovin huomauttaa ja siemailee ystävänsä Oleg Podtšufarovin kanssa tölkistä alkoholitonta olutta.

Viikoittain jatkuvat LevProtiv-ryhmän ja poliisien yhteisoperaatiot houkuttelevat ihmisiä seuraamaan tilannetta. Monet istuvat katsomossa ja nauttivat alkoholittomia virvoitusjuomia.

Parikymppiset kaverukset eivät voi ylipäätänsä käsittää lakia, joka kieltää alkoholin sivistyneen juomisen ja tupakoinnin julkisella paikoilla. Vieläkin enemmän heitä ihmetyttää se, että viranomaiset sallivat aktivistien toimet lainvalvojina.

– Johtomme ajattelee tällä hetkellä todella konservatiivisesti. Siellä istuu vain vanhuksia, ja siksi he tukevat sellaisten idioottien kuten Lazutinin toimintaa, Podtšufarov sanoo.

Amfiteatterilla partioi kaksi poliisia, mutta heitä ei näytä erityisesti kiinnostavan nuorten juopottelu. Illan pimentyessä paikalle saapuu myös ryhmä OMON-erikoisjoukkoja, mutta hekin tyytyvät vain odottamaan tilanteen kehittymistä.

Kellon lähestyessä puolta yötä käy selväksi, ettei kaikkien odottama LevProtiv saavu tällä kertaa paikalle. Niinpä nuoret jatkavat rauhassa tissutteluaan Moskovan keskustassa.

Ihmisoikeusjärjestö Yhteiskunnallinen tuomio seuraa LevProtivin ja muiden samankaltaisten ryhmien toimintaa. He ovat kiinnostuneet aktivisteista, jotka harjoittavat omankädenoikeutta ajaakseen oikeaksi katsomiaan yhteiskuntajärjestykseen tai moraaliin liittyviä päämääriään.

Suomessa tämäntyyppiseksi ryhmäksi voidaan luokitella esimerkiksi muukalaisvastainen ja rasistinen Soldiers of Odin. Se partioi oman ilmoituksensa mukaan kaduilla parantaakseen ihmisten turvallisuuden tunnetta.

– Aktivistit katsovat, etteivät viranomaiset selviä velvollisuuksistaan ja ottavat siksi laittomasti valtion toimia itselleen, Asmik Novikova Yhteiskunnallinen tuomio -järjestöstä selvittää.

Novikova jakaa Venäjällä toimivat omankädenoikeutta harjoittavat aktivistit kahteen pääryhmään: poliittiseen ideologiaan nojautuviin ja muihin.

Raittiutta ajava LevProtiv kuuluu jälkimmäiseen ryhmään. Samanlaisiin aktivistiryhmiin lukeutuu myös StopHam, joka vahtii väärinpysäköityjä autoja, sekä jo toimintansa lopettanut Okkupai-Pedofelijai.

Okkupai-Pedofelija houkutteli aikuisia miehiä internetissä treffeille alaikäisten poikien kanssa. Kun pedofiiliksi epäilty mies saapui tapaamiseen, aktivistit pahoinpitelivät hänet ja pakottivat tunnustamaan taipumuksensa videolla, joka jaettiin sitten internetissä. Myöhemmin useita ryhmän aktivisteja tuomittiin vankeuteen.

Poliittisesta ideologiasta kumpuavaa omankädenoikeutta harjoittaa Venäjällä äärikansallismieliset SERB (South East Radical Block) ja Kansallinen vapautusliike (NOD). Kummatkin Kremliä lähellä olevat ryhmät tunnetaan siitä, että ne häiriköivät presidentti Putinia vastustavan opposition mielenosoituksia.

Ihmisoikeusaktivisti Asmik Novikovan mukaan viranomaiset jättävät usein huomioimatta SERBin ja Kansallisen vapautusliikkeen laittomuudet.

Toisinaan poliisi kuitenkin puuttuu myös näiden ryhmien toimintaan. Esimerkiksi opposition osoittaessa mieltä rehellisten vaalien puolesta 15. heinäkuuta poliisi otti kiinni kaksi SERBin aktivistia, jotka häiritsivät mielenosoitusta.

– Laki antaa virkavallalle käyttää tarvittaessa voimatoimia kansalaisia kohtaan, mutta myös vastuu siihen on tarkasti määritelty. Aktivistit toimivat ilman mitään vastuuta, Novikova huomauttaa.

Ihmisoikeusjärjestö Yhteiskunnallinen tuomio avustaa tällä hetkellä kuutta ihmistä, jotka ovat kärsineet omankädenoikeutta harjoittavien ryhmien toiminnasta.

LevProtiv-ryhmä kieltäytyi Ylen haastattelusta.

Lue lisää:

Vodka ja puutteellinen terveydenhoito vievät venäläismiehiä aikaisin hautaan

Viina tappaa venäläisiä vuoden alussa

Ryhmä kiinalaisia koululaisia ja heidän huoltajiaan on Suomessa tutustumassa kouluun. Kohde on Jämsän Kuoreveden yhtenäiskoulu. Ryhmä on ollut tutustumassa myös suomalaiseen metsään, oppainaan suomalaiskoululaiset.

– Olin ensimmäistä kertaa metsässä. Pidin siitä, koska siellä oli hiljaista ja kaunista, kertoo Shanghaissa asuva 10-vuotias Veronica Zhou sujuvalla englannilla.

Oppaina metsässä olivat Kuoreveden yhtenäiskoulun 9.-luokkalaiset tytöt.

– Ryhmässäni oli vähän alle 10-vuotiaita, joiden kanssa oli mukava jutella. He osasivat puhua englanniksi ja samalla tutkailtiin luontoa, kertoo Essi Holmala.

– Tämä on pieni koulu: on ihme, jos tänne tulee porukkaa ulkomailta, sanoo Maria Reponen Kuoreveden yhtenäiskoulusta.

Kiinalaisoppilaiden tehtävänä oli kuvata tabletille muun muassa mustikka, naava, jäkälä, sammal ja muutamia puita.

Suomalaista ilmiöpohjaista oppimista kiinalaisille

Englanninkielisestä yksityiskoulusta tulevat kiinalaiset oppilaat tutustuivat Kuorevedellä muun muassa ilmiöpohjaiseen oppimiseen. Aiheena oli kerätä syksyn satoa metsästä.

– Metsään menimme senkin vuoksi, että vieraamme pääsevät autenttiseen ympäristöön näkemään suomalaisia marjoja. Tutkimme ja maistelimme niitä jo eilen täällä koululla, kertoo Kuoreveden yhtenäiskoulun rehtori Minna Kinnunen.

Kiinalaiset äidit arvostivat myös sitä, että ilma on Suomessa puhdas ja raikas.

Liian hiljaista, uni ei tule

Kiinalaisryhmä on vieraillut myös ammattiopetusta tarjoavassa Gradia Jämsässä. Siellä heille esiteltiin suomalaista ammatillista koulutusta.

– Suomalaiset vanhemmat antavat nuoren itse valita opiskelupaikan. Tämä on todellinen kulttuurishokki meille, huudahtaa Pekingissä asuva äiti Jin Zhenyu.

Hänen mukaansa Kiinassa vanhemmat haluavat vaikuttaa vahvasti nuorten valintoihin ja opiskelupaikkoihin. Vanhemmat myös pitävät hyviä arvosanoja tärkeinä.

Suomessa isät ovat enemmän perhekeskeisiä kuin kiinalaisisät.

– Meille kerrottiin, että monet isät ottavat osaa perheen arkeen enemmän kuin meillä Kiinassa. Kiinan kansantalous kehittyy nopeasti, joten työ tai ura menee perheen edelle, kertoo puolestaan pekingiläinen äiti Zhao Xiaolei.

Kiinalaiset ovat yöpyneet Matkailukeskus Himoksessa, jossa he soudellet ja pelailleet järvellä.

– Aluksi oli todellakin liian hiljaista, mutta muutaman yön jälkeen olen nukkunut hyvin, kertoo Zhao Xiaolei.

Yhdysvalloissa on käynnistymässä kaksi oikeustutkintaa, jotka voivat murtaa jehovan todistajien seurakuntien pyrkimyksen käsitellä jäsentensä tekemät rikokset vain seurakunnan sisällä.

Jehovan todistajat kirjaavat muistiin jäsentensä tekemät niin hengelliset kuin "maallisetkin" rikokset ja tiedot on koottu arkistoihin. Viime vuosina näiden arkistojen avaamista on vaadittu monissa maissa, koska niiden uskotaan sisältävän tunnustuksia vakavistakin rikoksista, kuten lasten hyväksikäytöstä.

Jehovan todistajat ovat kieltäytyneet avaamasta arkistoja. Perusteena on, että tunnustukset on saatu hengellisessä tilaisuudessa ja ne ovat siten luottamuksellisia.

Heidän mukaansa uhreilla on aina oikeus kertoa asiasta viranomaisille. Käytännössä näin tehdään kuitenkin harvoin, koska tuolloin henkilö rikkoisi uskontokunnan normia pysytellä erossa "maallisista viranomaisista".

Jehovan todistajien ylin päämaja toimii New Yorkin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Hallintoelimen johtoon kuuluu kahdeksan miestä, jotka organisoivat järjestön maailmanlaajuista toimintaa.

Nyt nostetuissa oikeustapauksissa vaaditaan, että hallintoelimen jäsenet asetetaan vastuuseen takavuosien pedofiliatapauksista ja että järjestön on avattava rikosarkistonsa viranomaisille.

New York sallii vanhentuneiden rikosten käsittelyn

Uudet oikeustapaukset perustuvat muutokseen, jonka New Yorkin osavaltio on tehnyt lastensuojelulakiinsa. Muutoksen myötä lapsena seksuaalisesti hyväksikäytetyt henkilöt voivat tuoda jo vanhentuneet tapaukset oikeuden eteen riippumatta siitä, kuinka kauan aikaa rikoksesta on kulunut.

Vanhentuneet rikokset on tuotava oikeuden eteen vuoden sisällä. Lakimuutoksen uskotaan tuovan oikeuteen tuhansia tapauksia.

New Yorkin osavaltiossa viedään oikeuteen tuhansia vanhentuneita lasten hyväksikäyttötapauksia – syytettyinä ainakin Jeffrey Epstein ja katolinen kirkko

Kaksi entistä Jehovan todistajien jäsentä on jo käyttänyt tilaisuutta hyväkseen ja vienyt oikeuteen lapsuutensa tapahtumat, kertoo esimerkiksi Newsweek-lehti.

Nyt 48-vuotias nainen kertoo tulleensa hyväksikäytetyksi jo taaperoikäisenä ja sen jälkeen vuosien ajan. Syyllinen oli Jehovan todistajien seurakunnan johtajistoon, vanhimpiin, kuulunut mies.

Vartuttuaan nainen kertoi asiasta vanhemmilleen, jotka puhuivat ensin asiasta seurakunnan johtajille. Nämä yrittivät saada perheen vaikenemaan tapauksesta ja ainoastaan rukoilemaan hyväksikäyttäjän puolesta.

Lopulta vanhemmat kääntyivät poliisin puoleen ja mies tuomittiin 3,5 vuodeksi vankeuteen.

Toinen tapaus koskee nyt 47-vuotiasta miestä, jota hänen henkiseksi opastajakseen nimitetty seurakunnan edustaja raiskasi vuosien ajan. Rikokset alkoivat, kun uhri oli 14-vuotias.

Sekä mies että 48-vuotias nainen ovat nostaneet kanteen jehovan todistajien hallintoelimen kahdeksaa miestä vastaan.

Uhrit katsovat, että jehovan todistajien johto on osaltaan vastuussa rikollisten teoista. Uskontokunnan johto on ohjeistanut jäseniä olemaan kertomatta tapauksista poliisille, eikä ole tehnyt sitä itsekään. Lisäksi tekijöiden pedofiilisistä taipumuksista on saattanut olla tieto jo ennen kyseisten tekojen toteutumista, mutta pikkulasten vanhemmille ei ole annettu varoituksia.

Rikosten uhrit ovat havainneet, että molemmat rikoksentekijät ovat edelleen Jehovan todistajien toiminnassa mukana.

Jehovan todistajat pyytävät apua korkeimmalta oikeudelta

Kaliforniassa on tällä viikolla nostettu oikeusjuttu, jossa asetelma on päinvastainen; Jehovan todistajat pyytävät apua Yhdysvaltain korkeimmalta oikeudelta.

Tapahtumat alkoivat kesällä 2006, jolloin J.W:ksi kutsuttu 9-vuotias tyttö oli pyydetty kahden muun tytön kanssa yökylään Gilbert Simental -nimisen miehen luo. Simentalilla oli itsellään samanikäinen tytär ja hän oli aiemmin toiminut Jehovan todistajien seurakunnan vanhimpana. Hän tosin oli luopunut tehtävästään seurakunnassa, omien sanojensa mukaan siksi, että voisi olla enemmän lastensa kanssa.

Simental käytti vierailun aikana kaikkia kolmea tyttöä seksuaalisesti hyväkseen.

Kahden muun tytön vanhemmat kertoivat rikoksesta seurakuntaan. Se antoi Simentalille hengellisen rangaistuksen, kun tämä oli tunnustanut osan teoista. Viranomaisille ei kerrottu.

J.W. kertoi omille vanhemmilleen tapauksesta vuotta myöhemmin. Myös he puhuivat aluksi seurakunnalle, joka kielsi kertomasta poliisille. Lopulta asia päätyi kuitenkin oikeuteen ja Simental sai 45 vuoden vankeusrangaistuksen. Hän istuu edelleen vankilassa.

Oikeuskäsittelyn aikana jehovan todistajat olivat myöntäneet pitävänsä kirjaa rikoksista, joita seurakunnan jäsenet ovat tehneet. J.W:n vanhemmat alkoivat epäillä, että seurakunnalla saattoi olla tieto Simentalin taipumuksista jo vuosia ennen kuin hän pyysi tytöt taloonsa.

Kun Jehovan todistajilta pyydettiin tietoja, he kieltäytyivät luovuttavasta niitä. Tiedot olivat heidän mielestään rippisalaisuuden alaisia. Lisäksi tietojen etsiminen arkistosta olisi niin työlästä, että se veisi aikaa 19 vuotta.

Kalifornialaiset oikeusistuimet hylkäsivät Jehovan todistajien perustelut kerta toisensa jälkeen. Vuonna 2015 oikeus määräsi J.W:lle neljän miljoonan dollarin korvauksen kärsimyksistään.

Koska oikeus vaatii edelleen Jehovan todistajien dokumentteja, uskonyhteisö on nyt vedonnut Yhdysvaltain korkeimpaan oikeuteen.

Hallintoelimen alaisuudessa toimiva, Jehovan todistajien käytännön toimintaa hallinnoiva Watchtower Society on lähettänyt korkeimmalle oikeudelle vetoomuksen, jossa se toivoo, että seurakuntien arkistot luokiteltaisiin luottamukselliseksi tiedoksi, jota ei tarvitse luovuttaa ulkopuolisille.

Lisäksi korkeimmalta oikeudelta pyydetään linjausta, että Kalifornian oikeusistuimet olisivat toimineet perustuslain vastaisesti todetessaan seurakunnan osasyylliseksi Gilber Simentalin tekoihin. Jehovan todistajien mielestä hänen tekonsa eivät liittyneet millään tavalla seurakunnan toimintaan.

Oikeusjuttujen ratkaisuilla voi olla suuri merkitys siihen, voivatko Jehovan todistajien omat oikeuselimet, oikeuskomiteat, pitää toimintansa edelleen piilossa julkisuudelta.

Lisää aiheesta:

Entiset Jehovan todistajat kertovat kokemuksistaan uskonyhteisön oikeuskomiteoissa – "Todettiin, että minä, 11-vuotias tyttö olin vietellyt keski-ikäisen miehen"

The Brussels Times: Jehovah’s Witnesses: 90 victims of sexual abuse come forward

Suomalaisnuoret juovat ja polttavat selvästi vähemmän kuin 2000-luvun alussa, mutta nyt hyvä kehitys näyttää pysähtyneen. Näin kertoo tuore Nuorten terveystapatutkimus.

Aiempaa harvempi nuori on täysin raitis, ja erityisesti tyttöjen nuuskaaminen lisääntyy. Lukuja on verrattu edelliseen tutkimukseen, joka tehtiin vuonna 2017.

Tupakkatuotteita käyttää päivittäin 14–18-vuotiaista pojista joka kymmenes, ja samanikäisistä tytöistä kahdeksan prosenttia.

Poikien osuus on sama kuin kaksi vuotta aiemmin, mutta tyttöjen osuus on hieman noussut. Tämä selittyy nuuskan käytön lisääntymisellä.

Nuuskaa silloin tällöin tai päivittäin käyttää 4,7 prosenttia 14–18-vuotiaista tytöistä, kun kaksi vuotta aiemmin luku oli 3 prosenttia. Samanikäisten poikien käyttö on taas hieman vähentynyt, ja nuuskaa käyttää nyt 11,5 prosenttia pojista.

Alkoholia puolestaan juo vähintään kerran kuukaudessa noin kolmannes 14–18-vuotiaista nuorista. Tytöt ja pojat juovat yhtä paljon, ja määrät ovat edelleen hienoisessa laskussa.

Kuitenkin täysin raittiiksi itsensä ilmoittavia on aiempaa vähemmän. Uusien tulosten mukaan pojista 43 prosenttia ja tytöistä 40 prosenttia ilmoittaa olevansa raitis, kun kaksi vuotta sitten näin teki 45 prosenttia pojista ja 43 prosenttia tytöistä.

Professori vaatii kuria Ruotsin nuuskaralliin

Tutkimuksessa mukana ollut kansanterveystieteen professori Arja Rimpelä Tampereen yliopistosta on huolissaan hyvän kehityksen pysähtymisestä.

– Se on tässä se ikävä juttu. Pahimmillaan tämä voi olla käännekohta pitkän aikavälin kehityksessä.

Hän nostaa jalustalle erityisesti nuuskankäytön.

– Aika pitkälle käyttäjiä ovat olleet nuoret miehet ja pojat. Mutta uutena ilmiönä jo muutama prosentti tytöistäkin käyttää nuuskaa.

Rimpelän mielestä asiaan pitäisi saada kuria. Nuuskassa on usein runsaasti nikotiinia, hän huomauttaa, joten se myös koukuttaa osaa vahvasti. Vaikka myynti on Suomessa kiellettyä, ostaminen on helppoa.

– Ruotsistahan tämä ilmiö tulee. Nuuskaa myydään aktiivisesti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa piilossa julkisuudelta, ja Torniossa on rajan toisella puolella kauppoja josta sitä ostetaan ja tuodaan ilman valvontaa, Rimpelä sanoo.

– Kyllä Ruotsin pitäisi hillitä sitä, ettei heiltä pääsisi nuuskaa muihin maihin.

Tutkimuksen alkoholiluvuista Rimpelä pitää sen sijaan hyvänä, että näkyvissä on vain käytön vähenemisen pysähtyminen, ei kasvua.

2000-luku on silti menestystarina

Notkahduksesta huolimatta 2000-luku on nuorten päihteidenkäytön vähenemisessä menestystarina.

2000-luvun kynnyksellä eli vuoden 1999 terveystapatutkimuksessa 19 prosenttia pojista ja 16 prosenttia tytöistä kertoi olevansa raittiita. Siitä osuus on kahdessa vuosikymmenessä yli kaksinkertaistunut.

Vuonna 1999 joka neljäs poika tai tyttö kertoi juovansa itsensä tosihumalaan vähintään kerran kuukaudessa – nyt näin sanoo enää joka kymmenes.

Myös tupakointi on romahtanut.

– Kokonaisuus on muuttunut todella merkittävästi, Rimpelä sanoo.

Positiivista on myös, että sekä tutkimuksen nuorimmat eli 12-vuotiaat eivät juuri juo eivätkä polta tai nuuskaa. Käyttö on kaikissa kategorioissa hyvin lähellä nollaa.

Arkeologi Tuija Kirkisen puhe pellon laidalla keskeytyy, kun hautakaivauksesta kuuluu huuto.

– Tuija, nyt löytyi nahkariekale!

Kouvolan Korialla vanhan raviradan kupeessa sijaitseva kahden suomenhevosen hautakaivaus on osoittautunut tutkijoilleen varsinaiseksi aarreaitaksi.

Perjantaihin aamupäivään mennessä hautakaivauksella työskennellut ryhmä oli kaivanut esiin huomattavan paljon hevosten jäänteitä. Haudasta on löytynyt myös isoja tuppoja hyvin säilynyttä hevosen harjasta. Tähän mennessä löytyneissä kavioissa on ollut kengät.

– Se, mikä meitä hämmästyttää on, että karvat ovat säilyneet haudassa aivan, kuin ne olisi laitettu sinne eilen, Kirkinen kertoo.

Syy hyvin säilyneisiin karvoihin ovat erinomaiset säilymisolosuhteet. Ne ovat Kirkisen mukaan todella poikkeukselliset Suomessa.

– Tässä päällä on ollut valtavan tiivis savi. Savi on luonut hapettomat olosuhteet, jolloin kasvijäännöksiä ja myös eläimen pehmytosia on saattanut säilyä.

Valiojuoksijat ammattimaisessa valmennuksessa

Helsingin yliopiston johtama ryhmä on etsinyt haudasta kahta vuonna 1953 haudattua hevosta. Valokas on vuoden 1945 ravikuningas, Rymy-Murto puolestaan kuninkuuskilpailun kakkonen vuodelta 1946.

Ypäjän hevosopiston hevostalouden asiantuntija Päivi Laine kertoo, että Valokas ja Rymy-Murto edustavat suomenhevosen merkittävintä orilinjaa. Niiden isä Murto on koko maan nykyisen suomenhevoskannan kantaori, joka esiintyy kaikkien nykyään elävien suomenhevosten sukutaulussa. Suomen Hippoksen mukaan suomenhevosia on noin 20 000.

Ravikilpailuissa menestymisen ansiosta Valokkaasta tuli merkittävä siitosori.

– Sen jälkeläisiin kuuluu Valokko, jonka jälkeläinen on Vekkuli-tamma. Sen kaksi merkittävää poikaa, legendat Vieteri ja Vekseli ovat molemmat viisinkertaisia ravikuninkaita, Laine selvittää.

Valokkaan ja Rymy-Murron omistivat Kouvolan Korialla asuneet Alma ja Matti Takanen. Heillä oli maatila ja kauppaliike Korian keskustassa.

– Hevosia tuli ja meni. Se oli paikka, missä muut hevosmiehet kävivät ravimatkoilla. Jonkin verran kävi varmaan myös tammoja, jotka astutettiin siitosorilla. Se oli sen ajan bisnestä, liiketoimintaa, kuten hevosurheiluun kuului ja kuuluu vielä nykyäänkin, Laine pohtii.

Valokas ja Rymy-Murto olivat Laineen mukaan ammattimaisessa ravivalmennuksessa olevia urheiluhevosia. Hevoset kaarteessa -kirjan mukaan Valokasta valmentamaan palkattiin tuolloin 19-vuotias Oiva Laine. Tämä on nykyään tyypillinen tapa pitää ravihevosia, mutta ei vielä 70 vuotta sitten.

– Kilpailevia ravihevosia pidettiin 1940-luvulla aika paljon niin, että ne olivat talojen työhevosia, joilla myös kilpailtiin. Valokasta ja Rymy-Murtoa valmennettiin urheiluun, ne eivät niinkään toimineet työhevosina, Päivi Laine sanoo.

Päivi Laineen mukaan Takasen pariskunta on yksi merkittävä lenkki hevoskulttuurin etenemisessä ja säilyttämisessä.

– Se oli sen ajan keskeinen paikka ja tietenkin juttu ja perimätieto kulki siinä eteenpäin. Siellä on paitsi tehty bisnestä, myös istuttu iltaa, yövytty ja kerrottu juttuja, jotka nyt tämän hankkeen puitteissa yritetään saada talteen.

Hevoset lopetettiin samana päivänä

Puheiden perusteella Alma Takanen on ollut Takasen pariskunnasta se, joka paljolti päätti hevosten asioista, Päivi Laine kertoo. Alma Takanen oli hevosharrastaja, joka myös ajoi Laineen mukaan kilpaa molemmilla hevosilla.

21-vuotiaat Valokas ja Rymy-Murto lopetettiin samana päivänä 23. tammikuuta 1953.

– Sitähän me emme tiedä, miksi hän sinä talvena oli päättänyt, että oriit saavat lähteä. Se on aina vaikea päätös ja ilmeisesti ne olivat hänelle hyvin läheiset hevoset.

Valokas ja Rymy-Murto haudattiin Korialla sijaitsevan vanhalle raviradalle kuusikon laitaan. Hevoset kaarteessa -kirjan mukaan hauta kahdelle hevoselle olisi tehty rautakangella ja lapiolla.

Pohjois-Elimäen hevosystäväinseuran sihteeri Terho Partanen tietää kertoa, että viimeiset ravikisat olisi järjestetty raviradalla vuonna 1966. Radalla järjestettiin tavallisesti vuosittain yhdet talvikisat ja kahdet kesäkisat. Kilpailut lopetettiin, koska rata ei enää täyttänyt tarvittavia vaatimuksia.

Vanhasta raviradasta on nähtävissä vielä joitain merkkejä. Pellon keskellä kasvavan keltaisen vilja-alueen ympärillä on radan muotoinen nurmialue, jolla hevoset ovat aikanaan juosseet kilpaa.

Pohjois-Elimäen hevosystäväinseura on ylläpitänyt sen mailla sijaitsevaa Valokkaan ja Rymy-Murron hevoshautaa.

– Olen pitänyt säännön, että ennen Kymi GP -kilpailua käyn leikkaamassa heinät polulta, etteivät ihmiset kastele housunlahkeitaan. Sama ennen Kuninkuusraveja, koska on kyse ravikuninkaan haudasta, Partanen kertoo.

Kouvolan hevoshauta on jättipotti

Valokkaan ja Rymy-Murron haudasta on tarkoitus ottaa näytteitä Helsingin yliopiston johtamaa tutkimusta varten. Kaksi vuotta sitten alkaneessa tutkimuksessa selvitetään suomenhevosen varhaishistoriaa.

Historiankirjoista löytyy kuvia ja kirjoituksia siitä, millainen suomenhevonen on ollut ja mistä se periytyy. Nykymenetelmien ansiosta bionäytteistä, esimerkiksi jouhista ja hampaista, on mahdollista eristää ja analysoida hevosen dna:ta ja selvittää, millainen suomenhevonen on ollut geneettisesti.

Tutkimusta varten on saatu jo noin 200 näytettä, kuten jouhia, pääasiassa yksityisiltä ihmisiltä. Näytteitä otetaan edelleen vastaan.

Tutkijat ovat toivoneet löytävänsä Korialla Kouvolassa sijaitsevasta hevoshaudasta erityisesti hampaita, sillä niissä dna on säilynyt parhaiten kiilteen alla suojassa.

– Dokumentoimme luuston todella tarkasti ja otamme näytteet. Meillä on myös luututkimus meneillään. Keräämme hautauksesta aineistoa hyvin monenlaiseen tutkimukseen, arkeologi Tuija Kirkinen selittää.

Kouvolaan maanantaina saapunut tutkimusryhmä on aiemmin tehnyt hevosten hautakaivauksia Varsinais-Suomessa Pöytyällä ja Etelä-Pohjanmaalla Ylihärmässä. Molemmilla kerroilla hauta jäi kuitenkin lopulta löytymättä.

Korialla Kouvolassa tutkijoille näyttää osuneen jättipotti. Rymy-Murron ja Valokkaan jäänteitä on paljastunut lisää päivä päivältä.

Hevoset olivat erivärisiä. Koska karvat ovat säilyneet hyvin, niiden perusteella voidaan ehkä päätellä, mikä osa jäänteistä kuuluu kummallekin hevoselle.

– Saamme luustoa enemmän esille, opimme olosuhteista, löydämme ehkä osia valjaista tai loimesta. Olemme ottaneet jännittävän näköisiä maanäytteitä. Tutkimme niitä mikroskooppisesti, voisiko niissä olla kyse loimen jäännöksistä, Kirkinen pohtii kaivaustyön edistymistä haudalla.

Tarina hautaustavasta totta osittain

Sen lisäksi, että erityisesti Valokkaan sukulinja on mielenkiintoinen, on tutkimusryhmää kiinnostanut myös hevosten hautaustapa.

– Alma Takanen oli antanut määräyksen, että hevoset laitetaan yhteiseen hautaan, puetaan loimet päälle, asetetaan juoksuasentoon ja hauta havutetaan, Päivi Laine kertoo.

Tutkimuksen yhteydessä on puhuttu, että perimätiedon mukaan hevoset olisi haudattu pystyasentoon. Tiedot hevosten hautaustavasta näyttävät kaivausten perusteella pitävän osittain paikkansa.

– Hevosia ei ole haudattu pystyasentoon. Ne ovat kumollaan. Voi hyvinkin olla, että hevoset on kuitenkin haudattu juoksuasentoon. Tarina haudan havuttamisesta pitää paikkansa, Tuija Kirkinen kertoo.

Kaivauksissa on myös selvinnyt, että hevoset on asetettu hautaan turvat vastakkain. Lisäksi hautaan on heitelty kauranjyviä. Aluksi niiden luultiin olevan peräisin hevosten ruuansulatuselimistöstä. Kauraa on kuitenkin niin laajalla alueella, että sitä on Kirkisen mukaan heitetty hautaan.

– Se on yksi hetki, kun ihminen on rakkaille hevosille heittänyt kauranjyviä perään. Se on niin syvästi inhimillistä.

Tutkijat ottavat hevosista näytteitä ja joitain luita, mutta hautaavat loput jäänteet sen jälkeen takaisin alkuperäiseen paikkaansa niin, että se on edelleen Valokkaan ja Rymy-Murron hauta.

Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan keskituloinen palkansaaja hyötyisi valtiovarainministerin esittämästä tuloveroalesta noin 50 euroa vuodessa. Hyöty pienituloiselle palkansaajalle olisi noin 85 euroa vuodessa.

Laskelmat pitävät sisällään vain valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) esittämän 200 miljoonan euron veroalen vaikutukset vuodelle 2020.

Keskituloisen palkansaajan vuosituloiksi on arvioitu 45 000 euroa. Pienituloisen palkansaajan vuosituloiksi on arvioitu noin 22 500 euroa.

Näissä valtiovarainministeriön alustavissa veroalelaskelmissa ei ole mukana esimerkiksi mahdollista työttömyysvakuutusmaksun alennusta. Työllisyysrahasto eli entinen työttömyysvakuutusrahasto tekee esityksen ensi vuoden maksuista elokuun lopulla.

Tuloveroale olisi tarkoitus rakentaa verotuksen perusvähennystä, työtulovähennystä ja eläketulovähennystä korottamalla.

Alen kohdennus pieni- ja keskituloisille yrittää kannustaa työntekoon

Tuloveroale tulisi myös eläkeläisille ja etuuksien eli sosiaalitukien saajille.

Valtiovarainministeriö yrittää jakaa veroalen niin, että veronkevennys kannustaisi työntekoon. Pienituloisen palkansaajan veroale olisi siis suurempi kuin suunnilleen saman verran tienaavan eläkeläisen.

Keskituloinen eläkeläinen 20 000 euron vuosituloilla saisi noin 65 euron alennuksen veroista. Sen sijaan pienituloinen palkansaaja 22 500 euron tuloilla saisi 85 euron alennuksen veroistaan.

Keskituloinen etuudensaaja alle 16 000 euron vuosituloilla saisi alle 40 euron huojennuksen.

Esitys veroalesta perustuu pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmaan.

Ansiotuloverotukseen tehdään lisäksi ansiotason nousua vastaava indeksitarkistus. Indeksitarkistus estää, ettei keskimääräisistä palkkojen korotuksista seuraisi veroasteikon kiristymistä.

Hallitus aikoo jatkaa suurituloisten solidaarisuusveroa hallituskauden loppuun asti. Solidaarisuusvero tarkoittaa, että yli 76 100 euron tuloista joutuu maksamaan veroja aiempaa kireämmän asteikon mukaan.

Lue lisää:

Analyysi: Valtiovarainministeriön budjettiehdotus vie Suomea askeleen vasemmalle

Budjettiehdotuksen loppusumma 57 miljardia euroa – Valtiovarainministeri Lintilä: "Nyt pitäisi painaa investoinneissa turbonappia!"

Koko budjettiehdotus on nyt julki – Korkeakoulut saivat pettyä, mutta uusi tiedeministeri aikoo taistella niiden rahoista ja aloituspaikoista

Orpo tyrmää Lintilän budjettiesityksen: "Lisätään miljardi pysyviä menoja, kun tuloista ei ole vielä tietoa"

Analytiikkayhtiö Meltwaterin mukaan Suomen vaikuttavin somettaja on 24-vuotias Miisa Rotola-Pukkila. Pukkila tunnetaan paremmin somenimellään Mmiisas.

Tilanne ei ole keuruulaislähtöiselle Rotola-Pukkilalle uusi. Hän on ollut Suomen vaikutusvaltaisten listoilla jo vuosia.

– Itse koen olevani vastuullinen vaikuttaja ja hyvä roolimalli, Rotola-Pukkila sanoo.

Vastuullisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Rotola-Pukkila valitsee kaupalliset yhteistyökumppanit tarkkaan. Ala on kasvanut nopeasti, ja kaupallisuus ja raha ovat tulleet vahvasti mukaan.

– Aloitin 2013, ihan tekemisen ilosta, ei tästä silloin mitään tienannut. Pyrin säilyttämään saman fiiliksen, en himoitse rahaa, vaan teen tätä, koska tämä on mahtavaa.

Fiilispohjalta

Rotola-Pukkilalla on satoja tuhansia seuraajia ja kiistämätöntä vaikutusvaltaa. Hänen julkaisuihinsa halutaan päästä mukaan, joskus merkittävilläkin rahoilla.

– Menen oma fiilis edellä. Jos tarjous ei sovi arvoihini ja brändiini, kieltäydyn siitä. Yritän pitää sisältöni aitona ja rehellisenä Rotola-Pukkila sanoo.

Rotola-Pukkilan bisnes on Mmiisas, ja Mmiisas on hyvin lähellä sitä, mitä Rotola-Pukkila on. 18-vuotiaana lukiolaisena aloittanut Rotola-Pukkila asuu nyt omillaan, ja yliopisto-opinnotkin alkavat olla lopuillaan.

Hän pyrkii siihen, että suunnilleen saman ikäiset nuoret ja nuoret aikuiset pystyisivät samaistumaan hänen elämäänsä, ja ehkä samaan sitä kautta jonkinlaista vertaistukea.

– Oli kyse sitten opiskelupaineista, mielenterveyden ongelmista tai muusta elämää koskettavasta, pyrin käsittelemään sitä samastuttavasti.

Tavallinen tyyppi ja kuuluisuuden kirot

Mutta miksi Mmiisas? Miksi juuri hänellä on satoja tuhansia seuraajia?

– Menestykseni salaisuus on varmaan se, että olen tosi tavallinen tyyppi. En koe olevani julkkis, vaan arkinen tyyppi, jonka elämään pääsee kurkistamaan somesisällön kautta, sanoo Rotola-Pukkila.

Rotola-Pukkila itse pitää suosiota sivutuotteena siitä, mitä hän tekee, ja jopa somettamisen miinuspuolena.

– Välillä se ahdistaa, miten moni ihminen tunnistaa tai seuraa liikkeitäni kadulla. Edelleen tuntuu erikoiselta, jos ihmiset tulevat vaikka moikkaamaan. Mutta se kuuluu tähän, ja sen kanssa pitää oppia elämään.

– Mutta on myös paljon ihania kohtaamisia seuraajien kanssa. Ja aina mieluummin juttusille kuin se, että supistaan hyllyn takana ja otetaan salakuvia. Siitäkin on kokemusta.

Uusi tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) ei aio tyytyvä valtiovarainministeriön esitykseen korkeakoulujen määrärahojen korotuksesta ensi vuodelle.

Valtiovarainministeriö esittää ensi vuodelle 15 miljoonan euron korotusta, josta 10 miljoonaa menisi yliopistoille ja viisi miljoonaa ammattikorkeakouluille.

Hallitusohjelmassa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusta luvataan nostaa yhteensä 60 miljoonalla eurolla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi tänään oman pohjaehdotuksensa, jossa yliopistot saisivat hallitusohjelman mukaisesti 40 miljoonaa ja ammattikorkeakoulut 20 miljoonaa heti ensi vuonna. Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen lupaa taistella esityksen puolesta ministeriöiden välisissä neuvotteluissa ja hallituksen budjettiriihessä.

– Tämä on tietenkin hallitusohjelman mukainen esitys. Sekä opetus- ja kulttuuriministeriön että keskustan tahto on saada nämä rahat korkeakouluille. Teemme täysillä töitä sen eteen, että ne sitten lopullisessa versiossa ovat, hän sanoo.

Lisäksi ministeriö lisäisi korkeakoulujen aloituspaikkoja viidellä tuhannella, mistä valtiovarainministeriön esityksessä ei mainita mitään. Tässäkään tiede- ja kulttuuriministeri ei aio vielä antaa periksi.

– Koen, että se (aloituspaikkojen lisäys) olisi hyvä saada vielä lisäksi.

Etujärjestöt: "Budjettiesitys petti korkeakoulut"

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi, Sivistystyönantajat, Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ja Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ovat moittineet valtiovarainministeriön budjettiehdotukseen.

– Valtiovarainministeri Lintilän ehdotuksessa korotukset vuodelle 2020 ovat vain neljäsosa hallitusohjelmassa luvatusta, järjestöt huomauttavat.

– Odotukset vuoden 2020 talousarvion osalta olivat korkeakouluissa hallitusohjelman jälkeen positiiviset. Rahoituksen piti kääntyä pitkän leikkauskierteen jälkeen nousuun.

Tiede- ja kulttuuriministeri Kososen mukaan on selvää, että rahoituksen korottaminen hallitusohjelman kirjausten mukaan heti ensimmäisessä budjetissa on ollut koko hallituksen tahtotila.

– Valtiovarainministeriö on tehnyt sitten omia laskelmiaan ja tässä ollaan, mutta neuvottelut jatkuvat, hän sanoo.

Valtiovarainministeriö on näyttänyt punakynää ministeriöiden toiveille

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi ehdotuksensa päälinjoista jo keskiviikkona. Koko ehdotus julkaistiin yksityiskohtineen tänään aamupäivällä. Siihen voi tutustua osoitteessa budjetti.vm.fi.

• Lue myös: Budjettiehdotuksen loppusumma 57 miljardia euroa – Valtiovarainministeri Lintilä: "Nyt pitäisi painaa investoinneissa turbonappia!"

• Lue myös: Päiväkotiryhmät pienenevät, polttoaineet kallistuvat, eläkkeet nousevat – Nämä kuusi asiaa ensi vuoden budjettiehdotuksesta kannattaa tietää

Tänään myös muut ministeriöt ovat julkaisseet omia budjettiehdotuksiaan. Niistä käy ilmi, ettei valtiovarainministeri ole "näyttänyt punakynää" lupaamallaan tavalla ainoastaan opetus- ja kulttuuriministeriölle.

Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriö on ehdottanut 17 miljoonan euron lisäystä palkkatukeen, mutta valtiovarainministeriön ehdotuksessa lisärahaa löytyy 10 miljoonaa euroa.

Ministeriöt käyvät yhdessä valtiovarainministeriön kanssa neuvottelut budjetista kuun lopulla. Lopullisen muotonsa valtion budjetti saa hallituksen budjettiriihessä syyskuun puolivälin tienoilla.

Puoluetukeen tuntuva korotus

Valtiovarainministeriön budjettiesityksestä käy myös ilmi, että hallitus aikoo korottaa tuntuvasti poliittisille puolueille maksettavaa puoluetukea.

Puoluetuen korotuksesta ei kerrottu valtiovarainministeriön budjettitiedotteessa keskiviikkona eikä valtiovarainministerin tiedotustilaisuudessa.

Puoluetuen tasoa esitetään nostettavaksi ensi vuonna 36 miljoonaan euroon. Valtioneuvoston kanslia myöntää tänä vuonna puolueiden tukemiseen reilu 29 miljoonaa euroa. Korotus on kokonaisuudessaan kuusi miljoonaa euroa.

Puoluetuen tasoa laskettiin Juha Sipilän (kesk.) hallituksen alkuaikoina. Vuonna 2014 puoluetukea maksettiin 34 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 32 miljoonaa euroa.

Myös eduskunta-avustajien palkkauksiin tarkoitettu määräraha nousee.

Juttua on päivitetty klo 15.48 lisäämällä tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen kommentit. Jutun muotoiluja on päivitetty klo 16.00.

Lue lisäksi:

Hallituksen aktiivimalliesitys julki: Leikkuri poistuu vuoden alussa, aiemmin alennettu päiväraha palautuu ennalleen – Purkamisen hintalappu 50 miljoonaa euroa

Yle Uutisten toimittajan puhelu aiheuttaa täydellistä tyrmistystä Kansallisteatterissa.

Linjan päässä on hetken hiljaista, kun selviää, että peruskorjauksen rahoitus on pyyhitty pois valtiovarainministeriön budjettiesityksestä.

Vielä aamupäivällä hyväntuulinen pääjohtaja Mika Myllyaho esitteli linjan toisessa päässä olevalle toimittajalle remonttisuunnitelmia. Karusta yllätyksestä huolimatta kommentti budjettiesitykseen heltiää hetken päästä. Se on varsin diplomaattinen.

– Nyt odotetaan ja katsotaan aivan rauhassa, mitä budjettiriihessä tapahtuu. Emme ole luonnollisestikaan edes ehtineet olla asiasta yhteydessä ministeriöön.

Peruskorjauksen kauan kaivattua rahoitusta oli jo juhlittu varmana. Ennen uusinta käännettä Myllyaho oli silmin nähden helpottunut mies.

– Fiilis on ollut huikea nyt, kun rahoitus viimein varmistui. Remontin piti alkaa jo 2005, mutta eipä alkanut. Olen ehtinyt tavata jo viisi kulttuuriministeriä ja pitää kaikille samat puheet peruskorjauksen välttämättömyydestä. Keväällä oli sellainen väsymys, että ajattelin jo jaksaako tätä enää, jos ei nyt onnistu, totesi Myllyaho aamupäivän haastattelussa.

Vääntö rahoituksesta on ollut poikkeuksellisen hankala muun muassa siksi, että Kansallisteatteri on osakeyhtiö, eikä Senaatti-kiinteistöjen hallinnoima valtion rakennus.

– Meiltä on kyselty, että miksi valtio antaisi yksityiselle osakeyhtiölle kymmeniä miljoonia, ja sanottu, että hankkikaa itse jostain. Ei me tietenkään sellaisia rahoja tuosta vain mistään pystytä hankkimaan. Sitä paitsi tämä on kuitenkin valtion teatteri, Kansallisteatteri.

Hometta ja arsenikkia

Kansallisteatterin vuonna 1902 avattu vanha puoli on korjattu 2000-luvun alussa. Uuden, 1930–1950 -luvuilla rakennetun osan peruskorjausta on odoteltu parikymmentä vuotta. Sen on määrä käynnistyä keväällä, jos määräraha saadaan kammettua takaisin valtion budjettiin.

Yhtään pidempään ei voida Mika Myllyahon mukaan vetkutella. Riippumatta siitä, tuleeko peruskorjaukseen rahaa vai ei, on Pieni näyttämö ja Willensauna pistettävä kiinni keväällä. Tiloissa työskentely ei ole enää turvallista; sisäilma esimerkiksi on sietämättömän huonolaatuista.

– Siellä ei kerta kaikkiaan voi pitää enää ihmisiä.

Rinteen hallituksen väkeä kävi Kansallisteatterissa katsomassa paikkoja alkukesästä, ja näki omin silmin, että rakennus on tällaisenaan käyttöikänsä päässä.

– Kun olemme porailleet reikiä seiniin remonttitutkimuksissa, selvisi, että betoni on niin huonolaatuista, että sitä ei voi korjata. Seiniä avatessa on löytynyt esimerkiksi arsenikkia ja homeitiöitä. 1930-luvulla rakennettu väliosa, jossa kaikki käyvät nykyisin viikonloppuisin pissalla, puretaan kokonaan pois.

Toivomuslistaa oli jo karsittu

Jo ennen perjantai-iltapäivän huonoja uutisia Kansallisteatteri joutui tinkimään peruskorjaushaaveistaan.

Toivomusbudjetti oli 65 miljoonaa euroa, 15 miljoonaa enemmän kuin opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahaesitys. Suunnitelmia on jouduttu piirtämään uusiksi sekä tilojen että tulevan toiminnan osalta.

Alun perin tarkoitus oli rakentaa yksi uusi näyttämö maan alle, ja uusia tiloja katolle. Kahdesta uudesta kerroksesta jouduttiin määrärahan pudotessa luopumaan. Myös suunnitelmat kahdesta tai kolmesta uudesta, pysyvästä esitystilasta piti miettiä uudelleen. Niiden avulla oli määrä lisätä erityisesti vierailunäytöksiä ja free-kentän tuotantoja.

Ministeriöltä tuli terveisiä, että 50 miljoonan määrärahaa ei ylitetä sentilläkään. Niin ei voi käydä kuin on käynyt esimerkiksi Stadionin remontissa. Siinä budjetti on paukkunut rajusti.

– Tärkeimmät tavoitteet saavutetaan kyllä 50 miljoonalla. Willensaunan pääty on remontin jälkeen avoinna läpi vuoden, ja sinne tulee puistoon avautuva kahvila. Kesäkaudella siellä voidaan tuottaa monta erilaista tuotantoa ja toteuttaa residenssitoimintaa.

Tingityssäkin suunnitelmassa on uusia esitystiloja luvassa kaksi. Ne remontoidaan harjoitustilasta ja maalaamosta, joissa toistaiseksi voidaan pitää esityksiä vain epävirallisesti ja satunnaisesti. Kun tiloihin saadaan ulos aukeavat ovet, ne saadaan pysyvästi näytöskäyttöön.

The Train Factorylle muutetaan joka tapauksessa

Kävi peruskorjausrahojen kanssa niin tai näin, muuttavat Pieni näyttämö ja Willensauna keväällä The Train Factorylle, eli VR:n entiselle konepajalle Vallilassa.

Ensimmäinen Kansallisteatterin tuotanto nähdään siellä jo tulevana talvena. Uuden, Nuorten kansallisteatteri Kantin ensimmäinen tuotanto Otteita saa ensi-iltansa marraskuun lopulla. Immersiivinen esitys perustuu helsinkiläisnuorten omiin tarinoihin, ja se toteutetaan yhdessä Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun dramaturgilinjan ja Tampereen yliopiston teatterityön tutkinto-ohjelma Nätyn kanssa.

The Train Factory on nopeasti kasvamassa merkittäväksi kulttuurikeskukseksi. Se isännöi ensimmäiset isot festivaalinsa keväällä Querellen myötä, ja nyt sinne on siirtymässä Kaurismäen ohjaajaveljesten kulttuurikompleksi.

– Me aloitimme neuvottelut The Train Factoryn omistajan, Bruce Oreckin kanssa jo ennen kuin peruskorjaus kirjattiin hallitusohjelmaan, sillä meidän on tosiaan pakko lähteä uudelta puolelta joka tapauksessa. Me olisimme olleet pulassa ilman sitä paikkaa. Mikään kaupungin tiloista ei sopinut tarkoituksiimme.

Suurin osa The Train Factoryn vaatimista muutostöistä rahoitetaan Kansallisteatterin budjetista, mutta myös Oreck osallistuu kuluihin. Lisäksi valtiolta on luvattu tarkoitukseen varoja.

– Siitä tehdään hyvä tila, ja se toteutetaan kerralla kunnolla, Myllyaho toteaa.

Tilapäisestä ehkä osin pysyvää

Mika Myllyaho on toiveikas sen suhteen, millaista kuhinaa konepajalla voidaan lähivuosina odottaa. Uuttakin yleisöä saattaa löytyä uuden sijainnin ja vetovoimaisten naapureiden avulla.

Vaikka Kansallisteatterin peruskorjaus toteutuisi, on mahdollista, että teatterilla on jotain toimintaa The Train Factoryllä myös väistövuosien jälkeen.

– Me rakennamme sinne kunnon teatteritilat, joissa on kolmen remonttiväistövuoden aikana yhdeksän tuotantoa. Uskon, että ihmiset löytävät paikan. Siitä tulee hieno kulttuurikeskus.

Myllyaho on vinkannut The Train Factoryn tulevasta käytöstä myös Helsingin kaupungille.

Esitys- ja harjoitustiloista on krooninen pula sekä vierailevilla esityksillä, että kaupungissa toimivilla pienillä ryhmillä.

Tilanne on vain vaikeutumassa, jos ja kun toistuvasti ilman peruskorjausrahoja jäänyt Aleksanterin teatteri rapistuu käyttökelvottomaksi – tai myydään pois, kuten Senaatti suunnittelee.

Jos Kansallisteatterin remontin 50 miljoonaa ei löydy budjettineuvotteluissa, voi olla, että visiitti Vallilassa venyy. Muussa tapauksessa Myllyaho toivoo kaupungin takaavan tulevaisuuden nyt rakennettaville esitystiloille. Olisi sekä surullista että hölmöä purkaa ne saman tien.

– Se on varmasti kortti, joka kannattaa katsoa.

Suomen vaikuttavin some-vaikuttaja on 24-vuotias tubettaja Mmiisas eli Miisa Rotola-Pukkila. Asia selviää sosiaalisen median seurantaan ja analytiikkaan keskittyneen Meltwaterin julkaisemasta selvityksestä.

Mmiisas tavoittaa Youtube-videoillaan keskimäärin yli 100 000 suomalaista. Instagramissa hänellä on lähes 430 000 seuraajaa. Rotola-Pukkilan kanavat tavoittavat enimmäkseen alle 25-vuotiaita naisia, joita kiinnostavat esimerkiksi musiikki, matkustaminen, opiskelu ja valokuvaus, Meltwaterin tiedotteessa kerrotaan.

Toiseksi tärkein vaikuttaja on tubettaja Lakko eli Eric Savolainen, jonka Youtube-kanavalla on noin 550 000 seuraajaa.

Kolmanneksi vaikuttavimmaksi nousi tubettaja Roni Bäck. Hänen kanavallaan on lähes puoli miljoonaa seuraajaa.

Selvityksessä on vertailtu 40 000 suomalaisen sosiaalisen median vaikuttajan ja mikrovaikuttajan dataa. Selvityksessä huomioitiin vaikuttavuus eri sosiaalisen median alustoilla ja tarkasteltiin esimerkiksi, kuinka sitouttavaa vaikuttajan sisältö on ja kuinka hänen seuraajamääränsä kehittyvät.

Selvityksen ulkopuolelle jätettiin muusikot, meemitilit ja televisiosta tutut julkkikset.

Lue lisää:

"Käytin kerran vahingossa eläintestattua kosmetiikkaa ja seuraajat huomasivat heti" – tubettaja Mmiisas miettii tarkkaan, mitä tubessa julkaisee

"Tubettajista tykätään, koska meidät tunnetaan" – Tubettaja Mmiisas perää persoonia myös perinteiseen mediaan, katso Päivän Pointti -keskustelu videolta

Suosittu tubettaja Mmiisas ottaa kantaa ympäristöasioihin ja saa kritiikkiä omista valinnoistaan: "Ekokyttäys on somevaikuttajien riesa"

Koululaisilta vaadittu itseohjautuvuus kerää kritiikkiä vanhemmilta ja asiantuntijoilta.

Yle kertoi artikkelissaan nykyaikaisen koulun opetukseen pettyneistä perheistä. Artikkelissa haastatellut koululaiset ja heidän vanhempansa väittivät, ettei lapsille tarjottu koulussa riittävästi opetusta.

Jutun lukijat ottivat erittäin vilkkaasti kantaa siihen, onko nykylasten opetus kouluissa hyvää ja kehitetäänkö kouluja haluttuun suuntaan. Keskustelu toi esiin laajan huolen siitä, onko kaksi vuotta sitten käyttöön otetun uuden opetussuunnitelman tavoitteet oikeansuuntaisia.

Itseohjautuvuus jakaa mielipiteitä

Koulun antamaa opetusta kritisoineet perheet pitivät yhtenä suurimmista ongelmista koulun tavoitetta kannustaa lapsia itseohjautuvaan oppimiseen. Osa kelkasta pudonneista lapsista oli siirtynyt opiskelemaan perinteisempää opetusmenetelmää noudattaviin kouluihin, osa toivoi koulunvaihtoa. Yksi perheistä oli päätynyt vaatimaan lapselleen mahdollisuutta käydä koko 6. vuosiluokka uudelleen toisessa koulussa.

Artikkelia kommentoineet keskustelijat pohtivat erityisesti lasten itseohjautuvuutta. Osa arvosti opetusalan ammattilaisten pyrkimyksiä itseohjautuvuuden tavoittelussa korkealle.

"Ilman itseohjautuvuutta ja omaehtoista luovaa ajattelua emme pysty ratkaisemaan tulevaisuuden megalomaanisia ongelmia."

Itseohjautuvuutta onnistuneesti soveltaneiden koulujen uraauurtava työ herättää myös ihailua ja kannustusta.

"Te haluatte kehittyä, ettekä halua polkea paikallaan. Tsemppiä!"

Osa keskustelun osanottajista puolestaan ilmaisi olevansa huolissaan, surullinen tai todella harmissaan siitä, että itseohjautuvuus on noussut isoon rooliin alakouluikäisten kasvuympäristössä.

"Nykyinen opetussuunnitelma ei toteuta koulun perustehtävää."

"Meillä suomessa on (oli) maailman toimivin koulujärjestelmä. Mitä siis teemme? Luovumme siitä."

Yle on saanut palautetta myös useilta opettajilta, jotka ovat kiitelleet sitä, että uusien opetusmenetelmien ongelmat on tuotu julkisuuteen.

Aikalisä koulu-uudistukseen

Lastenpsykiatri Terhi Aalto-Setälä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksesta pitää erittäin tervetulleena, että kaksi vuotta sitten voimaan tulleen opetussuunnitelman vaikutuksista koululaisten oppimiseen nyt keskustellaan syvällisesti. Aalto-Setälä toivoo, että koulujen kehitystyössä otettaisiin aikalisä ja mietittäisiin huolella, onko suunta varmasti oikea.

Hän itse sanoo huomaavansa työssään lapsiasiakkaiden parissa, että itseohjautuvuutta todella on alettu korostaa kouluissa kahden viime vuoden aikana. Hänen mielestään itseohjautuvuus on sinänsä positiivinen tavoite, mutta sitä on alettu edellyttää aivan liian pieniltä lapsilta.

– Olen voimakkaasti sitä mieltä, että koululaisten itseohjautuvuudessa on menty liian pitkälle ja siinä pitäisi nyt ottaa kaksi askelta taaksepäin, Aalto-Setälä sanoo.

Hän muistuttaa, että itseohjautuvuus ei ole mikään yksi tietty ominaisuus vaan se liittyy lapsen muuhun kehitykseen. Aalto-Setälän mukaan koulunsa aloittavalle lapselle voi olla jo iso vaatimus, että hän osaa toimia ryhmässä, pystyy keskittymään riittävän pitkän ajan ja osaa sellaiset peruskäytännöt kuin vessassa käymisen ja kärsivällisen odottamisen.

– Olisi ymmärrettävä, että monen alakoululaisten kohdalla itseohjautuvuuden vaatimat taidot ovat valovuoden päässä niistä taidoista, jotka lapsella todellisuudessa sillä hetkellä on hallussa, Aalto-Setälä sanoo.

"En tunne montaa aikuistakaan, jotka olisivat oikeasti itseohjautuvia ja itsensä johtajia."

"Sinänsä pikkukoululaisten elämä jäljittelee tässäkin aikuisten avokonttorielämää, jossa osa joutuu turvautumaan kuulosuojaimiin epätoivotun taustamelun takia."

"Itsenäisyyteen perustuva opetusmenetelmä alakouluikäisille lapsille on todella eriarvoistava."

Ongelmia oman pulpetin puuttumisesta

Yksilölliset erot lasten valmiuksissa itseohjautuvuuteen ovat suuret. Aalto-Setälä arvioi, että keskimäärin lapsen ovat siihen kypsiä yläkouluikäisinä, kaikki eivät vielä silloinkaan.

Hänen mukaansa lukioikäistenkään keskuudessa ei ole tavatonta, että opiskelija uupuu työtaakkansa alle sen vuoksi, ettei hänellä ole riittäviä itseohjautuvuuden taitoja.

Lastenpsykiatri Terhi Aalto-Setälä jakaa muutamien keskustelijoidenkin esiin nostaman mielipiteen lapsen oman pulpetin välttämättömyydestä.

– Käytännön työstä saamani käsityksen mukaan osalle lapsia olisi erittäin tärkeää saada työskennellä hyvin rajatussa omassa tilassa. Käytännössä se tarkoittaa omaa pulpettia.

"Mitä ihmeen vikaa oli tavallisessa pulpetti-luokkahuoneessa, että niistä piti/pitää luopua?"

Suurta huolta alisuoriutumisesta

Keskustelun osanottajat ovat miettineet myös alakoululaisten osaamista suunnitella itse omia opintojaan. Terhi Aalto-Setälä arvioi jälleen asiakastyössään kohtaamiaan koululaisia ja ottaa kuvitteelliseksi esimerkiksi noin kymmenvuotiaan pojan.

– Jos hänelle annetaan mahdollisuus valita tekeekö hän esimerkiksi matematiikassa vaikean, keskivaikean vai helpon tehtävän, on melko todennäköistä, että hän haluaa mennä siitä, missä aita on matalin. Se olisi kehityspsykologian näkökulmasta aivan normaalia.

Aalto-Setälän mukaan valinnanvapauteen kannustava malli johtaa alisuoriutumiseen niilläkin lapsilla, joilla on hyvät edellytykset oppimiseen.

– Puhumattakaan heistä, joiden lähtökohdat ovat jo valmiiksi heikommat. He jäävät ikäänkuin lähtötelineisiin jo alkuvaiheessa, lastenpsykiatri Terhi Aalto-Setälä sanoo.

Lainaukset ovat otteita opetukseen tyytymättömistä perheistä kertovan Ylen artikkelin herättämästä keskustelusta.

Keskustelua aiheesta voi edelleen jatkaa tämänkin jutun keskusteluosiossa.

Eläinten ystäviä ja sosiaallista mediaa kuohuttaa tapaus, jossa huonokuntoista 70-vuotiasta norsuvanhusta marssitettiin buddhalaisparaatissa Sri Lankassa.

Paraatit ovat osa 11-päiväistä buddhien festivaalia Esala Pereharaa. Vuosittain järjestettävään festivaaliin osallistuu perinteisiä rumpujensoittajia ja tanssijoita sekä noin 100 kesyä norsua.

Paraatin ajan norsuvanhus oli verhoiltuna perinteisiin vaatteisiin, joten sen langanlaiha ja räytynyt vartalo jäi piiloon paraatin katselijoilta. Norsun todellinen kunto näkyy kuitenkin kuvista, joita on jaettu myös sosiaalisessa mediassa.

Tikiri sai tukea sosiaalisesta mediasta

Norsun surkea olemus sai aikaan sosiaalisessa mediassa valtaisan protestin, jonka myötä festivaalin järjestäjät poistivat eläimen festivaalin loppuhuipennuksesta jo keskiviikkona, kertoo uutistoimisto AFP.

Esimerkiksi srilankalainen Twitter-käyttäjä Manjitha De Alwis toteaa tviitissään, että hienosti puetut norsut symboloivat saarivaltion kulttuuria.

– Mutta ahneutemme vuoksi emme välitä norsuista tai niiden hyvinvoinnista. Tikiri on hyvä esimerkki tästä, De Alwis jatkaa.

Sri Lankassa norsu on rikkaiden lemmikki

Sri Lankan turismista ja luonnosta vastaava ministeri John Amaratunga on tilannut villieläinviranomaisilta tutkinnan siitä, miksi ja miten huonokuntoinen Tikiriksi nimetty norsu päätyi paraatiin.

Ministeri on myös ohjeistanut villieläinviranomaisia varmistamaan, etteivät muut buddhalaisparaateissa käytetyt norsut ole vastaavassa jamassa kuin Tikiri. Paraateissa käytettäviä norsuja on Sri Lankalla joidenkin arvioiden mukaan 200.

Norsuasiantuntija Jayantha Jayewardene pitää norsun kohtelua epäinhimillisenä. Hänen arvionsa mukaan paraatissa nähty eläin oli ilmeisen aliravittu ja lähellä kuolemaa.

– Omistajat vievät norsunsa paraatiin saadakseen meriittejä itselleen, ei eläimelle. Se ei saisi koskaan olla sallittua, Jayewardene sanoo uutistoimisto AFP:n mukaan.

Esala-festivaalin Kandyn kaupungissa järjestänyt Pyhän hampaan temppeli on sanonut, ettei Tikiri ollut heidän temppelinorsunsa.

Monet rikkaat srilankalaiset pitävät norsuja lemmikkeinään. Eläinten huonosta kohtelusta ja julmuuksista on tehty paljon valituksia.

Oulussa on tehty harvinainen hylkylöytö aivan kaupungin keskustan tuntumasta. Asiasta kertoi ensin Kaleva.

Rannan läheisen hotellin kunnostustöiden yhteydessä kaivetun montun pohjalta paljastui viime perjantaina puinen laivan hylky, joka on mahdollisesti yksi Pohjois-Suomen vanhimmista laivalöydöistä. Paikalla tiedetään olleen satamatoimintaa 1500-luvulta 1720-luvulle saakka.

– En ole aikaisemmin kahdenkymmenen vuoden urallani tehnyt yhtä pikaisia lähtöjä toimistolta, eli merkittävästä löydöstä on kyse, Museoviraston meriarkeologi Minna Koivikko kertoo.

Aluksen koosta vajaan puolikkaan kokoisen hylyn ikä tarkentuu myöhemmin tutkimuksissa. Alustavan arvion mukaan se on peräisin 1600-luvulta.

– Hylky vaikuttaa lotja- tai proomutyyppiseltä alukselta, koska sillä on matala pohja ja se on jyrkkälaitainen, Koivikko lisää.

"Alukset jäivät mätänemään rantaveteen"

Vanha laiva on aikoinaan uponnut toiselle kyljelleen, joka on nyt pohjaveden ansioista paremmin säilynyt märässä hiekassa. Se, miksi hylky löytyi merialueen sijaan maalta, selittyy rannikkoalueen maannousulla.

Syitä siihen, miksi hylky on jätetty niille sijoilleen, on Koivikon mukaan vielä vaikea sanoa. Hänen kuitenkin kertoo, että ennen laivoja saatettiin hylätä.

Koivikon mukaan 1700-luvulla alusten omistajia jopa patisteltiin siivoamaan laivat pois, mutta aina siinä ei onnistuttu.

– Aika monesti alukset jäivät mätänemään rantaveteen.

Purjelaiva-aikakauteen kuului, että aluksen viimeinen keikka tehtiin kotisatamaan. Siellä alus odotti päätöstä siitä, mitä sille sitten tehtäisiin.

Hylky näytille?

Hylyn esiin kaivaminen jatkuu arviolta vielä vajaan viikon. Hylkypuu poistetaan kaivutyön yhteydessä, jottei parkkipaikan alue painu hylyn maatuessa lisää.

Tavoitteena on saada hylystä kolmiulotteinen malli. Tämä tapahtuu sen jälkeen, kun siitä on saatu näkyviin säilynyt osa.

Koivikko toivoo, että hylky nostetaan näkyvälle paikalle ihmisten ihailtavaksi.

– Ottaen huomioon löydön harvinaisuuden toivon, että kaupunki nostaa hylyn ihmisten katsottavaksi.

Keskustele aiheesta kello 22.00 saakka!

Juttua täydennetty 16.8.2019 kello 15.52: juttuun lisätty tieto, että Kaleva uutisoi asiasta ensin.

Suuri määrä kirjeitä ja muuta postia levisi maastoon keskiviikon ja torstain välisenä yönä Kuopion ja Suonenjoen välillä Pohjois-Savossa. Tapaturma sattui Ysitiellä.

Syynä kirjeiden leviämiseen oli Postin mukaan rekan oven lukitusmekanismin pettäminen. Lähetyksiä levisi maastoon Postin arvion mukaan joitakin tuhansia.

Yritys pahoittelee tapahtunutta ja siitä asiakkailleen aiheutunutta haittaa.

Postin mukaan kaikki lähetykset yritettiin kerätä talteen, mutta on mahdollista, että kirjeitä löytyy Ysitien varrelta edelleen.

– Keräsimme niitä sen yön ja saimme apua jopa poliiseilta. Eilen kävimme vielä päivänvalossa koko reitin läpi kahteen kertaan, eikä sieltä enää löytynyt kuin muutama kirje, Postin riskienhallinta- ja turvallisuusjohtaja Markku Rajamäki sanoi hetki sitten Ylelle.

Hänen mukaansa on silti mahdollista, että joku lähetyksistä jäi edelleen huomaamatta.

Posti pyytääkin ihmisiä palauttamaan maastosta vielä mahdollisesti löytyvät lähetykset takaisin Postille. Löytyneen lähetyksen voi tipauttaa lähimpään kirjelaatikkoon tai viedä lähimpään palvelupisteeseen, josta se ohjataan oikealle vastaanottajalle.

Levinnyt posti peräisin Itä-Suomesta

Rajamäen mukaan kadulle päätyneet kirjeet oli lähetetty tämän viikon keskiviikkona Itä-Suomen alueelta Oulu–Pohjanmaa-suuntaan sekä Pirkanmaa–Satakunta-suuntaan.

– Jos odottaa Itä-Suomesta postia, joka ei tulekaan, ja lähetyspäivämäärä täsmää, kannattaa tiedustella asiaa asiakaspalvelustamme. Samoin silloin, jos on tuona päivänä laittanut Itä-Suomesta postia noihin kahteen suuntaan eikä vastaanottaja kuittaa saaneensa lähetystä, Rajamäki sanoo.

Hänen mukaansa vastaavat tapaturmat eivät ole Postille ennenkuulumattomia, mutta harvinaisia kylläkin.

Rajamäki ei halua arvioida, montako vastaavanlaista tapausta postinkuljetuksessa on sattunut esimerkiksi viimeisen vuoden sisällä.

– Kuljetamme niin suuria määriä erilaisia lähetyksiä, että joskus vahinkoja sattuu. Nämä ovat kuitenkin yksittäistapauksia, Rajamäki toteaa.

Osa lähetyksistä vaurioitui ja likaantui lentäessään katuun siinä määrin, että ne jaetaan asiakkaille saatteen kera. Tämä on Rajamäen mukaan normaali käytäntö silloin, jos kirjekuori esimerkiksi repeytyy lähetyksessä.

Aiheesta kertoi tänään ensimmäisenä Iltalehti.

Päivitetty 16.8.2019 kello 14:44: Lisätty juttuun Postin edustajan kommentit ja tieto kirjeiden määrästä sekä siitä, mistä mihin tielle levinneet kirjeet olivat matkalla.

Yle uutisoi tällä viikolla NinjasPlay-pelistä, joka alkoi vahinkoklikkauksella laskuttaa jatkuvalla viikkoveloituksella ihmisten puhelinlaskulta. Tuolloin vielä puhelinoperaattori Telia katsoi, että vastuu ostoksista on asiakkailla. Pelistä laskuttava Wireless Works vakuutti toimivansa lain ja sääntöjen mukaisesti.

Lue lisää: Lapsen vahinkoklikkaus Youtubessa on johtanut yllätyslaskuihin – ilmiö työllistää sekä operaattoreita että kuluttajaviranomaisia

Ylelle kerrottujen kuluttajien kokemusten mukaan NinjasPlay ei ole toiminut sääntöjen mukaisesti. Vahvistusviestiä tilauksesta ei ole tullut, ja jatkuvasta tilauksesta kertova viesti on näyttänyt tökeröltä mainosviestiltä.

Nyt Telia on ryhtynyt toimiin asiassa. Selvitysten jälkeen yhtiölle on selvinnyt, ettei toiminta ole ollut sääntöjen mukaista.

Mobiilimaksuliiketoiminnan johtaja Tuire Mäkelä kertoo, että huonon asiakaskokemuksen vuoksi palvelu on päätetty sulkea vielä tämän päivän aikana ja sopimus irtisanotaan.

Lisäksi asiakaspalvelun ohjeistuksia on muutettu. Telia lupaa hyvittää kaikki pienten lasten tekemät tilaukset, mikäli kyseessä ei ole toistuva väärinkäyttö.

– Me olemme nyt uudistaneet asiakaspalvelun ohjeistuksen tähän tapaukseen liittyen. Kannamme operaattorina oman osuutemme vastuusta niin keskusteluissa palveluntuottajien suuntaan, kuin meidän asiakkaiden suuntaan myöskin, Mäkelä lupaa.

Mikä ihmeen mobiilimaksu?

Ylen jutussa käydystä keskustelusta ilmenee, että moni ajattelee että maksun syntymiseen vaaditaan tunnistautuminen tai pankkitietojen syöttäminen. Näin ei kuitenkaan ole.

NinjasPlay ja vastaavat palvelut toimivat mobiilimaksulla. Käytännössä riittää, että kännykässä on sim-kortti - se välittää tiedot puhelinnumerosta ja operaattorista palveluntarjoajalle. Mobiilimaksun syntyminen edellyttää kahta klikkausta - palvelu tilataan ensimmäisellä ja vahvistetaan toisella.

Käytännössä mobiilimaksu on nopea ja kätevä maksutapa esimerkiksi HSL:n lippuja tai monia muita palveluja tilattaessa. Harva kuluttaja kuitenkaan tietää, että mobiilimaksuun ei tarvita erillisiä sovelluksia tai kirjautumisia, vaan esimerkiksi nettiä tai Youtubea käyttäessään hän on mobiilimaksuvalmiudessa.

Kaikki suomalaiset operaattorit käyttävät mobiilimaksuja samoilla pelisäännöillä ja maksutapa on ollut markkinoilla jo pitkään. Toiminta on itsesäänneltyä ja sitä valvoo maksullisten puhelinpalveluiden eettinen lautakunta.

Mikä hyvänsä palvelu ei voi puhelimelta laskuttaa, vaan operaattoreilla pitää olla sopimus palveluntarjoajan kanssa. Suurten toimijoiden kuten HSL:n, Googlen ja Applen kanssa on suorat sopimukset.

Pienempien toimijoiden kohdalla operaattoreilla on sopimus välikäden eli aggregaattorin kanssa, joka puolestaan tekee sopimukset palveluntarjoajien kanssa. Aggregaattorin pitäisi valvoa että ne toimivat sääntöjen mukaisesti. Näin on esimerkiksi monien pelien kohdalla.

Mobiilimaksusta tulisi informoida selkeästi

Operaattoreille tulee reklamaatioita mobiilimaksuista. Esimerkiksi DNA sulki tämän vuoden tammikuussa Braintrainer-pelipalvelun siitä tulleiden valitusten vuoksi.

Ongelmia on muun muassa siinä, kuinka selkeästi palvelu kertoo, että kyseessä on mobiilimaksu tai jopa jatkuva tilaus. Operaattoreiden säännöt selkeästä asioinnista ja kahdesta klikkauksesta ovat tiukat, ja palvelut tarkistetaan ennen kuin mobiilimaksun saa käyttöön.

Tästä huolimatta kaikki palvelut eivät noudata sääntöjä, kuten kuluttajien valituksista ilmenee.

– Palvelu, missä vahingossa ostat eikä se ole kertaveloitteinen vaan jatkuvaveloitteinen, tällaista ei pitäisi päästä syntymään. Tämä on erittäin valitettava juttu, Tuire Mäkelä pahoittelee.

– Suhtaudutaan vakavasti jos alkaa tulla ilmoituksia, tutkitaan ja tarvittaessa suljetaan, jos palvelu ei ole asianmukaista, kertoo puolestaan DNA:n liiketoimintajohtaja Cedric Kamtsan.

Edelleen Telialta todetaan, että operaattori on läpilaskuttajan roolissa, ja jos jonkin palvelun kanssa on ongelmia, ne toivottaisiin hoidettavan suoraan palveluntajoajan kanssa. Myös DNA:n asiakaspalvelusta on aiemmin ohjattu ottamaan yhteyttä suoraan palveluntarjoajaan.

Nyt valitukset luvataan kuitenkin hoitaa asiakkaan puolesta palveluntarjoajan suuntaan, jos asiakas niin haluaa.

Esto mahdollinen

Hyvitysten suhteen Telia ja DNA varaavat itselleen tapauskohtaisen harkinnan. Jos väärinkäytökset ovat toistuvia tai jos esimerkiksi asiakasta on neuvottu estoista useaan kertaan, hyvitystä ei heru.

Muutoin etenkin pienten lasten vahinkoklikkaukset luvataan hyvittää.

Erityisesti lasten liittymiin operaattorit suosittelevat estojen käyttöönottoa. Kannattaa varmistaa, että esto koskee myös mobiilimaksua. Yleensä siihen vaikuttavat samat estot kuin tekstiviesteihin.

Lisätietoa mobiilimaksusta löytyy operaattoreiden yhteiseltä infosivulta.

Aiheesta voi keskustella 16.8. klo 22 saakka.

Tanskassa sulatellaan lehtitietoa siitä, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kiinnostunut ostamaan Grönlannin. Wall Street Journal -lehden lähteiden mukaan Trump on nostanut useita kertoja esiin ajatuksen siitä, että Yhdysvallat ostaisi Grönlannin Tanskalta.

Grönlantia Tanskan kansankäräjillä edustava Aaja Chemnitz Larsen antaa Politiken-lehdessä ostoajatukseen lyhyen ja ytimekkään vastauksen.

– Kiitos ei.

Mikäli Grönlanti päätyisi Yhdysvalloille, lisääntyisi eriarvoisuus saarella Chemnitz Larsenin mukaan entisestään. Uutistoimisto Reutersille hän sanoo olevansa varma, että enemmistö grönlantilaisista uskoo, että pitkällä tähtäimellä suhde Tanskaan on parempi kuin suhde Yhdysvaltoihin.

Tanskan entinen pääministeri Lars Løkke Rasmussen puolestaan sanoo Twitter-viestissä ostoajatusta väärin ajoitetuksi aprillipilaksi.

– Toivottavasti se on vitsi, sillä ajatus on kauhea ja groteski. Olen varma, että se olisi todella suuri menetys sekä Grönlannille että Tanskalle, puuskahtaa Radikale Venstreä edustava entinen ulkoministeri Martin Lidegaard Tanskan yleisradioyhtiölle DR:lle.

– Jos hän todella harkitsee asiaa, on se lopullinen todiste siitä, että hän [Trump] on seonnut. Ajatus, että Tanska myisi 50 000 kansalaistaan Yhdysvalloille on pähkähullu, tylyttää Tanskan kansanpuolueen Søren Espersen uutistoimisto Ritzaun haastattelussa DR:n mukaan.

Donald Trump vierailee Tanskassa syyskuun alussa.

Lisää aiheesta:

WSJ: Trump haluaisi ostaa Grönlannin Tanskalta – osa presidentin avustajista: Ohimenevä idea, ei johda mihinkään

Keskusrikospoliisi on selvittänyt historiallisen suuren rahanpesuepäilyn. Kaksi virolaista miestä on saanut Helsingin käräjäoikeudessa syytteen tapauksessa, jossa heidän epäillään pesseen 130–140 miljoonaa euroa rikollista alkuperää olevaa rahaa.

Ylen MOT:n tietojen mukaan KRP uskoo, että rahat ovat alun perin peräisin venäläiseltä järjestäytyneen rikollisuuden toiminnasta. Rikollisjärjestön edustajia ei kuitenkaan ole saatu asetettua syytteeseen Suomessa.

Keskusrikospoliisin rikostarkastaja Jarmo Koistisen mukaan kyse on todennäköisesti suurimmasta rahanpesuepäilystä, joka Suomessa on koskaan paljastunut.

– Vain neljän kuukauden aikana suomalaisen yrityksen läpi kulki yli 130 miljoonaa euroa. Usein Venäjään liittyvissä rahanpesuepäilyissä puhutaan miljoonista euroista, mutta näin suuret ovat erittäin harvinaisia, Koistinen sanoo.

Tässä tutkinnassa pelkästään poliisin takavarikoimien varojen määrä oli enimmillään 455 miljoonaa ruplaa eli noin yli yhdeksän miljoonaa euroa.

Tapauksen tutkinta kesti viisi vuotta, ja Keskusrikospoliisi pyysi virka-apua tutkintaan useiden eri maiden viranomaisilta.

Rahoja liikuteltiin suomalaisen rakennusliikkeen kautta

Keskusrikospoliisi aloitti tapauksen tutkinnan jo vuonna 2014. Tutkinnassa alettiin selvittää rakennusalalla toimivan suomalaisyhtiö HTR Talonrakennus Oy:n toimintaa ja rahaliikennettä.

Yhtiön johdossa toimi kaksi virolaismiestä. Vuonna 2014 suomalaisyhtiön tileille Danske Bankiin ja Nordeaan siirrettiin yli 6,5 miljardia ruplaa muutamassa kuukaudessa. Euroina summa on noin 140 miljoonaa euroa.

Poliisi epäilee, että rahojen siirrolle ei ollut liiketoiminnallisia tai muita todellisia perusteita.

– Ilmoitus epäilyttävistä tilisiirroista tuli pankeilta eli ne toimivat tässä tapauksessa juuri niin kuin pitääkin, Koistinen sanoo.

Suomalaisyhtiötä johtaneet virolaismiehet kiistävät syyllistyneensä rikoksiin. Poliisikuulusteluissa he kertoivat, että rahat liittyivät 400–500 miljoonan euron arvoiseen moottoritiehankkeeseen Venäjän Karjalassa.

Poliisitutkinnassa selvisi, että rahat olivat alun perin peräisin tekaistuista venäläisistä yhtiöistä ja Venäjällä rahanpesuepäilyjen takia suljetusta pankista. Venäjän viranomaisten mukaan järjestäytynyt rikollisryhmä käytti laittomiin varojen siirtoon hallinnoimiaan pöytälaatikkoyrityksiä ja tekaistuja maksuperusteita.

Suomesta rahat siirrettiin ulkomaille ja niitä päätyi ainakin 250 yhtiön tilille. Näistä pääosa on pöytälaatikkoyhtiöitä, joilla ei ole todellista liiketoimintaa. Rahoja päätyi myös veroparatiisiyhtiöihin.

Rahanpesuepäilyissä poliisin on kyettävä todistamaan, että rahojen alkuperään liittyy rikoksia. Tämä on usein hankalaa, ja myös eri maiden viranomaisyhteistyössä on edelleen vaikeuksia.

Jarmo Koistisen mukaan esimerkiksi veroparatiisina pidetyn Kyproksen viranomaiset eivät suostuneet luovuttamaan tilitietoja Suomen poliisille.

Sen sijaan yhteistyö Venäjän viranomaisten kanssa sujui Koistisen mukaan jouhevasti.

– On kohtuullisen harvinaista, että saamme näin hyvin tietoja Venäjältä. Se edellyttää tiivistä yhteydenpitoa ja esimerkiksi median seuraamista, Koistinen sanoo.

Venäläismiehen epäillään vastanneen rahansiirroista

Poliisin kuulustelupöytäkirjoissa epäilty rahanpesutapaus paljastuu varsin lennokkaaksi.

Virolaismiehet kertoivat saaneensa tuntemaltaan venäläiseltä liikemieheltä ehdotuksen osallistua moottoritien rakentamiseen Venäjän Karjalassa.

“Moottoritiehanke on suunnitelma moottoritiestä Suomen rajalta Petrozavoskiin (Petroskoihin) - Syväeroon ja edelleen Voznezenjaan. Tämä on ensimmäinen vaihe, moottoritietä on tarkoitus jatkaa myös pidemmälle”, toinen virolaismiehistä kertoi kuulusteluissa.

Poliisin todistajana kuultu Karjalan tasavallan virkamies kertoi, että hanke oli tarkoitus toteuttaa yksityisellä rahoituksella. Moottoritien rakentamisen kustannukset oli suunnitelman mukaan tarkoitus kattaa tietulleilla.

Poliisikuulusteluissa rikoksesta epäilty virolaiskaksikko kertoi, että suomalaisyhtiö hankittiin venäläismiehen aloitteesta. Virolaismiehet hankkivat tuntemaltaan liikemieheltä Suomessa jo aiemmin rekisteröidyn rakennusalan yhtiön.

Yhtiö hankki pankkitilit Danske Bankista ja Nordeasta. Tileille annettiin käyttöoikeus myös venäläiselle liikemiehelle. Poliisi pystyi muun muassa tietokoneiden IP-osoitteiden avulla osoittamaan, että valtaosa tilisiirroista tehtiin Moskovassa venäläisen liikemiehelle luovutetuilla pankkitunnuksilla.

Venäläismiestä vastaan ei ole nostettu syytettä Suomessa. Koistisen mukaan tämä johtuu siitä, että hänen epäillyt rikoksensa ovat tapahtuneet Venäjällä, jossa Suomen poliisilla ei ole toimivaltaa.

– Hänen toimiinsa puuttuminen on ensi sijassa Venäjän viranomaisten toimivaltaan kuuluva asia, Koistinen sanoo.

Venäjän Karjalaan ei ole hankkeen tiimoilta rakennettu metriäkään moottoritietä.

Tapausta käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa. Yle ei julkaise rikoksesta epäiltyjen miesten nimiä, koska kyse on vasta syytteistä.

Cathay Pacific -lentoyhtiön toimitusjohtaja Rupert Hogg ilmoitti perjantaina jättävän tehtävänsä. Hoggin korvaa yhtiön sisältä Augustus Tang, joka aloittaa toimitusjohtajan tehtävässä maanantaina.

Cathay Pacific perustelee toimitusjohtajan vaihtamista turvallisuus- ja imagosyillä.

– Viimeaikaiset tapahtumat ovat kyseenalaistaneet Cathay Pacificin sitoutumisen lentoturvallisuuteen ja saattaneet maineemme ja brändimme huonoon valoon, yhtiö tiedottaa.

Hongkongilainen lentoyhtiö on viime viikkoina joutunut Manner-Kiinan painostuksen kohteeksi. Peking kiinnostui lentoyhtiöstä sen jälkeen, kun Cathay Pacificin työntekijöiden raportoitiin osallistuneen Hongkongin itsehallintoaluetta koetteleviin mielenosoituksiin.

Maanantaina Hogg kielsi lentoyhtiön työtekijöitä osallistumasta "laittomiin protesteihin". Toimitusjohtaja varoitti, että mielenilmauksiin osallistuminen tai niiden tukeminen voi johtaa työntekijän irtisanomiseen.

Kiina oli aikaisemmin linjannut, että protesteihin osallistuneet lentoyhtiön työntekijät eivät saa nousta Kiinaan suuntaaville lennoille.

Tänään julkaistussa tiedotteessa lentoyhtiö pidättäytyi ottamasta selkeää kantaa Hongkongin ja Manner-Kiinan välejä kiristävään poliittiseen kriisiin. Yhtiö ilmoitti tukevansa "Yksi maa, kaksi järjestelmää" -periaatetta, joka takaa Hongkongin erityisaseman osana Kiinaa.

Lue lisää:

Hongkongin lentoasema osin suljettu – Finnair peruu yhden lennon, toinen myöhästyy tunteja

27-vuotiaan Sofia Sihvosen farmariauto on sisustettu nukkumista varten: takapenkit on kaadettu ja pitkin pituuttaan takakontissa makaa patja, jonka päällä peitto ja tyyny houkuttelevat päiväunille.

Sihvonen on tottunut nukkumaan pienemmässäkin autossa, hän on nukkunut päiväunia ammattikoulusta lähtien. Aina työaikaan nukkuminen ei työtehtävistä johtuen ole ollut mahdollista, mutta nykyisessä työssään Sihvonen pystyy vetäytymään päiväunille lounasaikaan.

– Aluksi tein niin, että ajoin auton vähän matkan päähän ja kävin nukkumaan. Sitten kerroin pomolle päiväunistani, ja nyt nukun firman parkkipaikalla, Sihvonen naurahtaa.

IT-alalla työskentelevä Sihvonen kertoo työnsä vaativan keskittymistä ja uuden oppimista. Keskittymishäiriöstä kärsivän Sihvosen on vaikea jaksaa työtä kahdeksaa tuntia putkeen.

– Se kuormittaa. Varsinkin, kun on neurologisia ongelmia. Kun pääsen nollaamaan kesken päivän, niin jaksaa tsempata ja keskittyä sitten iltapäivälläkin.

Vireyttä, muistia, päättelyä ja luovuutta työpäivään

Sihvonen kömpii autoonsa, kun työpaikalla muut lähtevät lounaalle. Puolen tunnin tauko on palkaton, joten Sihvonen saa itse päättää, miten taukonsa viettää.

Päiväunista on tullut Sihvoselle rutiini. Hän syö ensin lounaaksi leivän, ja painuu sitten pehkuihin.

– Se on maksimissaan 30 minuuttia, pidemmistä ei ole hyötyä. Yleensä otan 20 minuutin powernapit.

Päiväunet todella parantavat toimintakykyä – kunhan ne eivät veny liian pitkiksi, ja ne otetaan oikeaan aikaan, sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sampsa Puttonen.

– Ne parantavat vireyttä, muistia, päättelyä ja luovuutta. Vaikutus kestää joidenkin tutkimusten mukaan noin puolitoista tuntia. Tutkimusten mukaan nokoset ovat hyödyllisiä, vaikka ei olisikaan univajetta tai ongelmia vireydessä.

Tärkeää on tunnistaa, milloin vireystaso on laskenut. Monella meistä vireys laskee iltapäivästä tai lounaan jälkeen.

– Jos on paljon univajetta, niin torkkujen kesto on kriittinen. Kun on vajetta, niin syvä uni tulee todella nopeasti, ja jos sinne asti mennään, niin herääminen on vaikeaa. Silloin toimintakyky ei välttämättä palaudu pitkään aikaan. 10–20 minuuttia on tutkimusten mukaan hyvä pituus.

Monilla työpaikoilla on ryhdytty ymmärtämään nokosten tuomia etuja. Esimerkiksi vuoro- ja yötyötä tehtävissä yrityksissä on ryhdytty sekä tarjoamaan mahdollisuutta ennaltasovittuihin nokosiin että järjestämään tiloja, joissa voi käydä ottamassa tirsat.

Työterveyslaitos suosittaakin erityisesti yötyötä tekeville mahdollisuutta nokostaukoihin, sillä lyhyillä unilla on tutkitusta vaikutusta jaksamiseen, ja pidemmällä tähtäimellä myös terveyteen, sanoo Puttonen.

– Hektisessä kulttuurissa ja erilaisissa elämäntilanteissa on hyvä, että voidaan yhdessä miettiä, mikä on hyvä ihmiselle, työn tuottavuudelle ja työteholle.

"En töiden jälkeen ensimmäisenä kaadu sänkyyn"

Sofia Sihvonen on päättänyt panostaa päiväuniinsa: hän on tilannut autonsa takalaseihin tummennukset. Jatkossa Sihvonen saa siis torkahtaa pimeämmässä ja katseilta piilossa. Nyt näkösuojaksi Sihvonen on virittänyt pyyhkeet auton ikkunoihin.

– Jos on kova helle, ajan lähimmän kauppakeskuksen parkkihalliin nukkumaan, etten kuole kuumuuteen. Talvea varten minulla on makuupussi, joka kestää pakkasta 20 asteeseen asti, hän naurahtaa.

Sihvonen saa päiväunistaan huolimatta unta yöllä, ja nukkuu itselleen sopivat, reilun kuuden tunnin yöunet.

– Kahvinjuonti on vähentynyt, kun ei tarvitse pitää itseään hereillä kahvin ja energiajuoman avulla.

– Isoin muutos on se, etten töiden jälkeen ensimmäisenä kaadu sänkyyn, vaan jaksan laittaa kotia kuntoon, harrastaa ja käydä salilla.

Kuinka usein sinä nukut päiväunia? Riittävätkö 20 minuutin tirsat? Aiheesta voi keskustella klo 22.00 asti.

Kaarinan rakennusvalvonta on keskeyttänyt Littoistenjärven rannalla sijaitsevan pari- ja rivitalotyömaan toiminnan. Kohteessa ei ole noudatettu rakennusluvan ehtoja.

Erityisesti luonnonmukaiseen ranta-alueeseen on koskettu. Alueelta on kaadettu ainakin kolme isoa puuta, kasvillisuutta on poistettu jan maan pintaa vaurioitettu.

Hirvensalon Talonrakennus toteuttaa Pirjeläntielle Asunto-osakeyhtiö Tallvik -nimistä kohdetta, johon tulee 10 asuntoa.

Kaarinan ympäristölautakunta käsittelee asiaa tiistaina. Johtava rakennustarkastaja Jukka Latokylä ehdottaa, että kaupunki pyytää poliisia tutkimaan, onko asiassa rikottu maankäyttö- ja rakennuslakia.

Hirvensalon Talonrakennuksen toimitusjohtaja Arttu Virtanen kertoo, että työmaahan liittyvistä epäselvyyksistä keskustellaan kaupungin kanssa alkuviikosta.