Pitkään myynnissä ollut Helsingin edustalla sijaitseva pikkusaari Katajanokanluoto on myyty. Saarta myi Helsingin ulosottovirasto Katajanokanluodon omistaneen yrittäjän velkojen perimiseksi, kertoo Svenska Yle.
Ostaja on kiinteistöhallintoyhtiö P.W. Brandt Oy. Kauppahinta oli 375 000 euroa. Ulosottovirasto antoi myyntipäätöksen kesäkuussa.
Katajanokanluodon edellinen omistaja, velkaantunut yrittäjä Mika Norring, pitää kauppahintaa liian alhaisena. Norringin mukaan alihinta aiheuttaa hänen FC Renska osakeyhtiölleen merkittävää taloudellista vahinkoa.
Norring on valittanut kaupasta käräjäoikeuteen heinäkuun alussa. Valituksessaan Norring pyysi kaupan keskeyttämistä ja ulosottoviraston myyntipäätöksen peruuttamista.
Helsingin käräjäoikeus päätti kuitenkin jättää Norringin valituksen tutkimatta, koska se ei saapunut määräajassa.
Ulosottovirasto ei niele kritiikkiä
Norringin valituksen mukaan myyntihinta on myyntitoimeksiannon vastainen. Norringin mukaan kohteen tarjouskauppamenettelyn mukainen lähtöhinta oli 500 000 euroa.
Hän myös kritisoi kiinteistövälittäjän valintaa ja pitää kiinteistön markkinointia epäammattimaisena, huolimattomana ja väärin tiedoin toteutettuna.
Helsingin ulosottoviraston kihlakunnanvouti Jorma Laine sanoo, ettei voi julkisuudessa paljon kommentoida asiaa. Laineen mukaan kauppa on kuitenkin toteutettu laillisesti ja asianmukaisesti.
Laine toteaa, että Katajanokanluoto oli viikkoja myynnissä, eikä siitä ollut kysyntää. Kun kohde oli ollut myynnissä noin kuukauden, lähtöhinta todettiin liian korkeaksi ja siksi sitä alennettiin. Kauppahinnan kritiikkä Laine ei allekirjoita.
Laineen mukaan muutkin tahot olivat kiinnostuneita saaresta, mutta tarjouskilpailun mukaisesti suurin tarjous voitti.
– Omistajilla on monesti subjektiivisia käsityksiä asioista, mutta me olemme toimineet lain mukaan ja muun muassa selvittäneet omaisuuden käyvän arvon ennen myyntiä. Tässä on toimittu asianmukaisesti ja laillisesti.
Kaupunki ei enää halunnut saarta
Norring kritisoi valituksessaan myös sitä, että kiinteistöstä aiemmin ostotarjouksia tehneisiin tahoihin ei ole oltu yhteydessä. Hän viittaa muun muassa Helsingin kaupungin kiinnostukseen kohteesta 2000-luvun alkupuolella.
– Tämäkin on sellainen asia, jota en lähtisi jälkikäteen kauheasti julkisuudessa puimaan. Sen verran voin sanoa, että myös Helsingin kaupungin kiinnostusta kiinteistön ostamiseen on kysytty, mutta kaupungilla ei nyt ollut kiinnostusta siihen, Laine sanoo.
Norringin yritys osti saaren 2000-luvun alkupuolella valtionyhtiö Kapiteelilta vajaalla 1,4 miljoonalla markalla eli nykyrahassa noin 297 000 eurolla.
Posti kertoi viime viikolla muuttavansa noin 700 paketti- ja verkkokauppatyöntekijän työehtoja. Posti perusteli muutosta muun muassa kilpailukyvyn parantamisella.
Posti ja logistiikka-alan unioni PAU julkaisi sivullaan lähes oitis laskelmat siitä, miten PAU:n viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen vaihtaminen Teollisuusliiton ja Medialiiton jakajia koskevaan työehtosopimukseen tulee palkkoihin vaikuttamaan.
PAU:n laskelmien mukaan palkat laskevat kymmenillä prosenteilla ja muutkin työehdot heikkenevät merkittävästi.
PAU vastustaa Postin aikeita ja on käynnistänyt niitä vastaan lakkoja. Samalla Suomessa on vellonut suuri kohu Postin toimitusjohtajan suuresta palkasta.
Mutta olisiko sama mahdollista myös muissa yrityksissä? Kysyimme tätä SAK:n työehtoasiantuntijalta Ismo Kokolta ja EK:n lakiasiainjohtajalta Markus Äimälältä.
SAK edustaa työmarkkinoilla työntekijäpuolta ja EK puolestaan työnantajia.
1. Miten yleistä Postin kaltainen toiminta eli työehtojen heikentäminen eri alojen yrityksissä on?
– Se on entistä yleisempää. Tuntuu, että yritystasolla tällaisia mietintöjä on jopa kuukausittain. Yrityksissä siis pohditaan voimmeko vaihtaa työnantajaliiton jäsenyyden liitosta A liittoon B ja selvitä siten pienemmillä palkoilla ja halvemmilla työehdoilla, sanoo SAK:n työehtoasiantuntija Ismo Kokko.
SAK:n työehtoasiantuntija Ismo Kokko.SAK
Kokon mukaan Posti kuitenkin poikkeaa muista yrityksistä siinä, että se on valtionyhtiö. Myös kohteena oleva työntekijämäärä sekä palkkaleikkausten koko ovat harvinaisen suuria.
– Työehtosopimuksen vaihtaminen ei ole yleistä, mutta se ei toisaalta ole myöskään erityisen poikkeuksellista, kirjoittaa lakiasiainjohtaja Markus Äimälä sähköpostivastauksessaan.
2. Miksi työehtosopimusta voi olla syytä vaihtaa?
– Toimialojen muuttuminen ja meneminen yhä enemmän päällekkäin ovat avanneet tähän mahdollisuuksia, Kokko sanoo.
– Sitä tapahtuu ennen kaikkea aloilla, joiden toimintaympäristö on muuttunut tai muuttumassa nopeaan tahtiin, Äimälä kirjoittaa.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Työelämä-vastuualueen lakiasiainjohtaja Markus Äimälä. Marjo Koivumäki / EK
3. Miksi juuri nyt?
– Jos yritys vaihtaa työnantajaliittoa, niin se on silti sidoksissa vanhaan sopimukseen sopimuskauden loppuun asti. Ajatus työnantajaliiton ja sitä myöten myös työehtosopimuksen vaihtamisesta syntyy yrityksessä yleensä noin vuosi tai puoli vuotta ennen kuin vanhat sopimukset päättyvät, Kokko sanoo.
Samalla hän muistuttaa, että esimerkiksi Postin sopimus päättyy lokakuun lopussa.
4. Onko laillista toimia niin, että palkkani laskee jopa kolmanneksella?
– Ei työnantajaliiton vaihtaminen ole laitonta. Yrityksen toiminnan pitää vastata kyseisen liiton toimenkuvaa ja työtehtävien työehtosopimusta. Jos on epäselvyyksiä, niin ratkaisua kannattaa hakea työtuomioistuimesta, SAK:n Kokko sanoo.
– Työehtosopimus määräytyy sen mukaan, mihin työnantajaliittoon työnantaja kuuluu ja millaista toimintaa yritys harjoittaa. Jos nämä seikat muuttuvat eli esimerkiksi työnantajaliitto vaihtuu, myös työntekijöihin sovellettava työehtosopimus muuttuu ja palkka määräytyy uuden työehtosopimuksen mukaan. Työnantajaliitot ottavat kuitenkin jäsenikseen vain sellaisia yrityksiä, jotka harjoittavat kyseisen työnantajaliiton toimintapiiriin kuuluva toimintaa, EK:n Äimälä täsmentää.
5. Onko sopimusvaihdos siis mahdollista kaikilla aloilla ja kaikissa yrityksissä?
– Periaatteessa se on mahdollista ihan kaikilla aloilla. Aloilla, joissa työehtojen soveltamisalakirjaus on hyvin tarkka, se on tietenkin vaikeampaa, Kokko sanoo.
– Jotta työehtosopimuksen voisi vaihtaa, yrityksen työntekijöiden tekemän työn pitää sopia myös uuden työehtosopimuksen soveltamisalaan, kirjoittaa Äimälä.
6. Mitä keinoja työntekijöillä on, jos johdon suunnitelmat kavahduttavat?
– Ylipäätään kannattaa olla kiinnostunut siitä mitä yritysjohto puhuu ja lukea yrityksen tiedotteita. Aina kun yritysjohto alkaa puhua henkilöstökuluista tai ryhtyy hakemaan kustannusäästöjä niin silloin pitää kellojen soida, että kaikki on mahdollista, Kokko sanoo.
Kokko myös muistuttaa järjestäytymisen tärkeydestä ja siitä, että vaikuttaakseen työnantajaan työntekijöiden pitäisi muodostaa yhteinen näkemys siitä, mitä he haluavat tai vastustavat.
7. Mitä Postin tapaus opettaa?
– Digitaalinen maailma muuttaa työtä kuin työtä. Sitä on vaikea ennakoida, mutta siihen pitäisi pystyä. Meidän pitää SAK:ssa kiinnittää soveltamisalakirjauksiin enemmän huomiota ja pystyä ennakoimaan enemmän toimialamuutoksia, SAK:n Kokko sanoo.
8. Mitä työnantajan tulee ottaa huomiooon, jos aikoo vaihtaa työehtosopimusta toiseen liittoon tai muutoin muuttaa olemassaolevia sopimuksia toisenlaisiksi?
– Keskeistä on tietenkin selvittää, onko vaihtaminen ylipäänsä mahdollista eli soveltuuko mahdollinen toinen työnantajaliitto ja toinen työehtosopimus siihen työhön, jota yrityksessä tehdään. Lisäksi on syytä käydä läpi kaikki vanhan ja uuden työehtosopimuksen määräykset, jotta työnantaja saa tarkan kuvan työehtosopimusten välisistä eroista. Tulee myös miettiä, miten vaihdos käytännössä toteutetaan ja miten asia käsitellään henkilöstön kanssa, EK:n Äimälä kirjoittaa.
Kaliforniassa lukuisten ihmisten pelätään kuolleen tuhoisassa veneonnettomuudessa, kertoo CNN.
Yli 30 ihmistä on saattanut kuolla, kun vene syttyi palamaan Santa Cruzin saaren edustalla Kaliforniassa.
Veneestä pelastettiin viisi ihmistä. Tällä hetkellä ei ole tietoa 34 ihmisen kohtalosta.
Pelastustyöt ovat edelleen käynnissä.
CNN:n tietojen mukaan veneen kyydissä on ollut sukeltajia ja kyydissä ollut ainakin 39 ihmistä.
Leena Luotio / Yle
Rannikkovartioston edustaja Aaron Bemis kertoi CNN:lle, että pelastajat eivät ole päässeet nousemaan alukselle etsimään eloonjääneitä yhä uudestaan leimahtavien liekkien takia.
– Se on 75-jalkainen (noin 23-metrinen) kaupalliseen sukellukseen käytettävä alus, jossa tietojen mukaan on 39 ihmistä. Viisi miehistön jäsentä kykeni jättämään aluksen, koska he olivat pääkajuutassa. 34 matkustajaa oli kannen alla, Bemis kertoi CNN:lle aiemmin tänään.
Conception-niminen alus lähti Santa Barbarasta lauantaina ja sen oli määrä palata satamaan tänään maanantaina.
Santa Barbaran piirikunnan palokunnan edustaja Mike Eliason kertoi CNN:lle, että tapahtumapaikalla on hyvin sumuista.
– Toivomme yhä, että jotkut ovat voineet uida rantaan. Kun he laskivat ankkurin yön aikana, he olivat hyvin lähellä rantaa. Meidän on toivottava, mutta varaudumme pahimpaan skenaarioon, Eliason sanoi.
Al-Holin leirillä elää kaksi Syyriassa kuolleen suomalaisnaisen lasta. Lapset ovat alle kouluikäisiä ja syntyneet Syyriassa. He elävät kurjissa oloissa leirillä, jonne on suljettu terroristijärjestö Isisin alueelta kiinni otettuja naisia ja lapsia.
Leirillä käynyt toimittaja Antti Kuronen on saanut tietää orvoista al-Holin leirin suomalaisnaisilta. Lapset ovat tällä hetkellä kahden suomalaisnaisen hoidossa.
Yle on vahvistanut tiedon myös lasten Suomessa asuvilta omaisilta. He ovat pitäneet yhteyttä lapsiin suomalaisnaisten välityksellä ja vedonneet viranomaisiin, jotta lapset noudettaisiin Suomeen.
Syyrian kurdijoukot ovat sulkeneet al-Holin leirille noin 11 000 ulkomaalaista Isis-terroristin perheenjäsentä. Joukossa on kymmenkunta suomalaista naista ja heidän noin 30 lastaan. Suomi ei ole toistaiseksi noutanut leiriltä ketään.
Tuolloin Pääministeri Antti Rinne (sd.) totesi Ilta-Sanomille, että päätös leirin mahdollisten orpojen palauttamisesta tehdään mahdollisimman nopeasti. Muun muassa Ruotsi, Norja, Hollanti ja Ranska ovat noutaneet Syyriasta orvoiksi jääneitä lapsia.
Lasten äiti kuoli pari vuotta sitten
Ylen tietojen mukaan alle kouluikäisten lasten äiti on saanut surmansa Isisin hallitsemalla alueella pari vuotta sitten.
Vanhempi lapsi on tiettävästi kokonaan orpo, hänen molemmat suomalaiset vanhempansa ovat kuolleet.
Nuoremmalla lapsella on eri isä, jonka kohtalosta on ristiriitaista tietoa. Toisten tietojen mukaan hän olisi kuollut, toisten mukaan hän olisi kurdihallinnon vankina Syyriassa.
– On täällä pari orpoa, kuten varmasti tiedättekin. Mutta toisella on vielä isä, sanoo suomalainen Minna Ylen haastattelussa. Minna ei ole naisen oikea nimi.
Yle ei tiedä isän henkilöllisyyttä eikä ole voinut varmistaa väitettä. Kurdit ovat vanginneet kaikki kiinni saamansa Isis-terroristeiksi epäilemänsä miehet, mutta heistä on hyvin vähän varmaa tietoa al-Holin leirillä.
Yle ei julkaise lapsista tai omaisista tunnistettavia tietoja näiden turvallisuuden takia.
Lapsiasiavaltuutettu: Lapsella oikeus jäädä henkiin
Al-Holin leirillä asutaan teltoissa kurjissa ja alkeellisissa oloissa. Lämpötilat ovat pysyneet kesällä 40 asteen tuntumassa. Leirin asukkaita on kuollut ripuliin ja kuumetauteihin. Leirin ulkomaalaisilla lapsilla ei ole turvallisia leikkipaikkoja tai kouluja.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen toteaa Ylelle puhelimitse, että julkisuudesta saatujen tietojen perusteella lapsen etu ei toteudu millään tasolla Al-Holin leirillä.
Hän muistuttaa, että Suomella on lakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin perustuva velvollisuus tehdä kaikkensa, että lasten oikeudet toteutuvat.
– Tärkein on oikeus henkiinjäämiseen, Pekkarinen toteaa.
Suomella on velvollisuus toimia myös niissä tilanteissa, kun hädässä oleva suomalaislapsi on ulkomailla. Käytännössä lastensuojelu pyytää näissä tapauksissa virka-apua ulkoministeriöltä, joka selvittää, kuinka lapsi saadaan turvaan.
Suomen viranomaisten mukaan al-Holin leirillä tilanteen selvittämistä ja suomalaisten mahdollista noutamista Suomeen vaikeuttaa se, ettei Syyrian kurdihallinto ole kansainvälisesti tunnustettu osapuoli. Pekkarinen uskoo, että Suomi voi saada apua muilta mailta.
– Jotkut maat ovat onnistuneet noutamaan lapsia leiriltä. Tässä tulee tehdä kansainvälistä yhteistyötä.
Leirin orpoja ei ole todennäköisesti rekisteröity, eikä heillä ole virallisia huoltajia. Suomalaisen lapsella on silti oikeus Suomen kansalaisuuteen. YK:n lapsien oikeuksien komitea on todennut, että lapsilla on oikeus rekisteröintiin ja huoltajaan myös konfliktialueilla.
Esimerkiksi Suojelupoliisi pitää leirin naisia turvallisuusriskinä. Heidän uskotaan olevan Isis-taistelijoiden perheenjäseniä.
Pekkarinen muistuttaa, ettei lapsia saa silti syrjiä vanhempien toiminnan, ideologian tai muiden syiden takia. Leirin lapsille kuuluvat samat oikeudet kuin muillekin.
– Lapset eivät ole valinneet kohtaloaan. Heillä ei ole osaa eikä arpaa vanhempiensa päätöksiin.
Pekkarisen mukaan lastensuojelussa on jatkuvasti tapauksia, joissa todetaan yksilöllisen harkinnan perusteella, että lapsen etu vaatii hänen väliaikaista erottamista vanhemmistaan tai huoltajistaan.
Supersankarisarjakuviin perustuvat elokuvat ovat suositumpia kuin mikään muu lajityyppi. Nyt genre ottaa harppauksen myös arvostuksessa, kun Joker kilpailee Venetsian elokuvajuhlilla Kultaisesta leijonasta.
Joaquin Phoenix näyttelee Arthur Fleck -nimistä miestä, jota kohdellaan kaltoin, kunnes hän sekoaa lopullisesti ja ryhtyy käyttämään asetta sekä rumaa maskia. Näin syntyy Batmanin arkkivihollinen Joker.
Vauhdikkaaseen supersankaritoimintaan asti ei elokuvassa mennä, vaan ohjaaja Todd Phillips kulkee psykologisten draamojen ja Taksikuskin tyyppisten sairauskertomusten vanavedessä.
– Halusin, että psykiatri ei kykenisi päättelemään, millainen ihminen hän on, Phoenix kuvaili elokuvan lehdistötilaisuudessa.
Roolityö on saanut lähes yksimielistä kiitosta. Itse elokuva jakaa mielipiteitä, mutta omassa lajityypissään se kiistatta on jotain uutta. Vauhdikkaita toimintakohtauksia ei ole. Väkivaltaa kyllä on, ja se tavoittelee inhorealismia: verta ei säästellä, kun Fleck ampuu jotakuta päähän.
Phoenix kertoi lukeneensa roolia varten kirjoja poliittisten salamurhien tekijöistä. Siinä missä Heath Ledgerin Jokeri-hahmo elokuvassa Yön ritari (2008) oli harkitseva ja insinöörimäinen, tämä sosiopaatti on itselleenkin arvaamaton.
– Löysin hahmosta uusia piirteitä viimeiseen kuvauspäivään asti, Phoenix sanoi.
Scorsesen jäljillä
Joker alkaa tuotantoyhtiö Warner Brosin 1970-luvun logolla ikään kuin silmäniskuna perehtyneille elokuvaharrastajille. Tapahtumat sijoittuvat 1980-luvun alun Gotham Cityyn, joka on taas kerran erehdyttävästi New Yorkin näköinen.
Esikuvaelokuvat ovat todella ilmeisiä, etenkin Martin ScorsesenTaksikuski (1976) ja Koomikkojen kuningas (1983). Jälkimmäisessä Robert de Niro esitti stand up -koomikon urasta haaveilevaa miestä, jolla oli pakkomielle talk show -isännästä.
Jokerin Arthur Fleck on päivisin vuokraklovni ja iltaisin hän haaveilee stand up -esiintymisistä. De Niro on itsekin mukana elokuvassa television talk show -isännän lopulta pienessä roolissa. Kun Fleck ryhtyy tappamaan ihmisiä, kohtaukset ovat kuin Taksikuskista tai Väkivallan vihollisesta (1974), jossa Charles Bronson jakoi oman käden oikeutta New Yorkissa
– Inspiraation lähteitä oli useita, eikä Taksikuski ollut lähtöpiste. Ajattelimme monia 1970-luvun elokuvia ja niiden hahmoja, Phillips sanoi. Idea näennäisesti realistisesta Jokeri-elokuvasta oli hänen.
– Oli vaikeaa vakuuttaa sarjakuvien oikeuksienhaltija DC sekä elokuvastudio Warner ajatuksesta, mutta jaksoimme yrittää, koska tiesimme tämän olevan jotain erityistä.
Oscar-tavoitteita
Tämä on ensimmäinen kerta, kun supersankarigenren elokuva nähdään ehdokkaana niin sanotulla A-luokan festivaalilla. Se, että Warner tarjosi elokuvan maailmanensi-illan hyvinkin taiteellisten teosten joukkoon Venetsiaan, on ennen kaikkea keino korostaa sen vakavuutta ja alustus Oscar-ehdokkuuksille. Vaikka monet kriitikot pitivät elokuvasta, sen mahdollisuuksia voittaa Kultainen leijona on pidetty olemattomina.
Joker ei ole ensimmäinen uuden polven supersankarielokuva, joka saa Yhdysvalloissa ikärajan R, joka tarkoittaa lapsilta kiellettyä. Myös toissavuotinen Logan ja räävittömät Deadpool-komediat ovat saaneet sen. Suomessa ikäraja on todennäköisesti K-16.
– Yritimme toteuttaa väkivallan mahdollisimman realistisesti, jolloin se on kuin isku vatsaan, ohjaaja Phillips kuvaili.
Suomen valkokankaille Joker saapuu lokakuun 4. päivänä.
Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU on laajentanut sunnuntaina illalla alkanutta lakkoa.
Nyt lakko koskee myös trukinkuljettajia. Syynä on PAU:n mukaan Postin voimakas vuokratyövoiman käyttö lakon aikana ja vuokratyöntekijöiden törkeä painostus, liitto kertoo nettisivuillaan.
Pirkanmaan PAU:n pääluottamusmies Leo Harra on maanantaina aamulla lakkovahtina lajittelukeskuksessa Multisillassa Tampereella.
Pirkanmaan PAU:n pääluottamusmies Leo Harra oli Manu-koiran kanssa lakkovahtina Tampereella maanantaina. Yle / Marjut Suomi
Harra seisoo porttien ulkopuolella.
– Meiltä on kielletty koko alueelle tulo. Lakkoaika pitäisi olla porttien ulkopuolella.
Posti: Lakko on laiton
Postin mukaan lakko on laiton. Postin Ohjauskeskuksen johtaja Jarmo Ainasoja sanoo, että tämän hetkisen arvion mukaan valtaosa lähetyksistä saadaan asiakkaille luvatussa ajassa.
– Tällä hetkellä näyttää siltä, että pieniä eriä mainoksia saattaa viivästyä noin vuorokaudella. Olemme pahoillamme kaikista asiakkaillemme mahdollisesti aiheutuvista haitoista, Ainasoja sanoo.
Sanomalehtien varhaisjakeluun lakot eivät vaikuta.
Ainasojan mukaan häiriöiden laajuus on riippuvainen siitä, kuinka suuri osa työntekijöistä osallistuu lakkoon.
"Esimiehille on luvattu jopa 200 euroa bonuksia"
Leo Harran mukaan lajittelukeskuksessa töissä ovat vuokratyöntekijät ja esimiehet. Hän syyttää PAU:n tapaan Postia.
– Posti on lähtenyt sikamaisesti murtamaan lakkoa. Posti on luvannut bonuksia ja uhkaillut vuokratyövoimaa tuntien vähentämisellä. Esimiehille on luvattu jopa 200 euroa bonuksia.
Yle kysyi tähän väitteeseen kommenttia Postilta. Posti ei kiistä asiaa.
– Postilla on käytössään Kiitos-palkkiot, joilla palkitaan postilaisia hyvästä työstä. Nämä palkkiot ovat käytössä myös poikkeustilanteissa, Posti kommentoi viestinnän kautta bonuksia.
Postin lakko laajeni sunnuntaina myöhään. Marjut Suomi / Yle
Pääluottamusmies ihmettelee myös, miten Postin pääjohtaja saa jatkuvasti bonuksia, jos yhtiöllä menee huonosti. Posti kertoi myöhemmin maanantaina, että toimitusjohtaja Heikki Malinenluopuu kahden kuukauden palkasta.
Harran mukaan ylimääräisten bonusten lupaaminen esimiehille on törkeää.
– Tämä on ennennäkemätöntä. Jos Postilla on nyt varaa tällaiseen palkanmaksuun, miksi ei ole varaa maksaa muillekin.
"Meidän palkan maksaa Kela"
PAU:n lakko johtuu siitä, että Posti siirtää pakettilajittelunsa halvemman työehtosopimuksen piiriin.
PAU:n laskelman mukaan palkka putoaa lajittelussa 30–50 prosenttia. Keskiansio on 2 200 euroa, ja siitä palkanalennus on liiton mukaan 660 euroa.
– Jos nyt palkkaa pudotetaan 30–50 prosenttia, meidän palkan maksaa Kela. Jokainen voi miettiä, jos omasta palkasta ottaa tämän verran, onko se oikein, Harra lataa.
Postin mukaan taulukkopalkkojen vertailu ei anna oikeaa kuvaa.
– Teollisuusliiton työehtosopimuksessa taulukkopalkan päälle tulee suunniteltu suoritepalkkio ja kokonaisansio on parhaimmillaan jopa korkeampi kuin nyt. Pelkkää taulukkopalkkaa ei voi siis vertailla, Postin Paketti ja verkkokauppa -liiketoimintaryhmän johtaja Turkka Kuusisto sanoo tiedotteessa.
Posti tavoittelee "samantasoisia työehtoja"
Posti kertoo muutoksella tavoittelevansa 150–200 miljoonan euron säästöjä. Posti kertoo tavoittelevansa samantasoisia työehtoja kuin kilpailijoilla.
Tämä väite ei pääluottamusmiehen mukaan pidä paikkaansa. Leo Harran mukaan esimerkiksi Matkahuolto ja DHL eivät käytä "halpuutustessiä", vaan AKT:n ja kaupan alan työehtosopimusta.
– Jos työnantaja pääsee tavoitteeseen, Postin saama kilpailuetu on aivan mahtava. Onko Posti valtionyhtiönä voittoa tuova yritys? Mielestäni ei. Ihmisillä pitää olla säädyllinen palkka, Harra sanoo.
Postin mukaan se on tällä hetkellä jakelualalla ainoa yhtiö, joka käyttää Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n työehtosopimusta.
Kuljetusliikkeet, jotka myös jakavat paketteja, noudattavat Kuusiston mukaan AKT:n sopimusta. Myös postilaisista lähes 10 prosenttia noudattaa AKT:n sopimusta.
Pääluottamusmies: "Työmarkkinasikailu alkaa myös muilla aloilla"
Postin mukaan 700 työntekijää siirtyy Teollisuusliiton jakelua koskevan työehtosopimuksen piiriin.
Pirkanmaan pääluottamusmies Harra pelkää, että työehtoshoppailu laajenee myös muihin.
– Jos Posti saa tahtonsa läpi, siitä alkaa työmarkkinasikailu myös muilla aloilla.
AKT, Merimies-Unioni ja Rautatiealan Unioni ovat tuominneet Postin toimet. Pääluottamusmies on varma, että heiltä tulee tukea, jos neuvottelupöytään ei päästä.
– Uskon, että asiakkaat ovat meidän takanamme. Ihmisiä kävelee ohi ja sanoo, että tsemppiä ja jaksamista teille, Leo Harra kuvaa.
Johtaja Turkka Kuusisto sanoo, että muutoksella haetaan joustavuutta.
– Emme tavoittele ensisijaisesti kustannussäästöjä vaan ennen kaikkea joustavuutta pakettilajittelutyöhön. Tavoitteenamme on joustavat ja kilpailijoiden kanssa samantasoiset työehdot, sanoo Kuusisto tiedotteessa.
Professori: Vaikuttaa työmarkkinasyksyyn
Tampereen yliopiston työelämätutkija, sosiologian professori Harri Melin arvioi, että Postin työtaistelu vaikuttaa myös syksyn työmarkkinaneuvotteluihin.
– Tuleva syksy tulee olemaan syksyn työmarkkinoilla hyvin lämmin.
Työelämätutkija Harri Melinin mukaan Posti on ennakkotapaus Suomessa. Jani Aarnio / Yle
Suomen talous nousi, ja Kiky-sopimuksen jälkeen on paineita nostaa palkkoja. Toisaalta on paineita talouskasvun hiipumisesta.
Melin arvioi, että vastaava työehtosopimusten halpuuttaminen yleistyy Suomessa. Posti on Melinin mukaan ennakkotapaus, koska on kyse yhdestä yrityksestä ja toimialasta.
Melinin mukaan kyse on työnantajan näkökulmasta kustannusten minimoimisesta.
Postin toimitusjohtaja Heikki Malinen on kertonut yhtiön hallitukselle luopuvansa kahden kuukauden rahapalkastaan loppuvuoden aikana.
Postin hallituksen puheenjohtajan Markku Pohjolan mukaan "Tämä on hänen henkilökohtainen päätöksensä tässä hyvin vaikeassa muutostilanteessa ja yhtiön hallitus arvostaa tätä päätöstä".
– Olin pohtinut asiaa, ja kerroin hänelle [Pohjolalle] , että aion luopua kahden kuukauden kuukausipalkasta. Päätös on täysin henkilökohtainen. Kokonaistilanteen huomioiden näin tämän välttämättömäksi."
Rahallisesti kahden kuukauden palkasta luopuminen tarkoittaa noin 92 000 euron summaa ilman lomarahoja.
Malisen kuukausipalkka ilman palkkioita on 46 000 euroa. Viime vuonna hän sai palkkaa ja palkkioita yhteensä 987 764 euroa eli hänen kuukausiansionsa nousi noin 82 000 euroon. Mainittavaa on myös se, että palkka ja palkkiot ovat nousseet vuosien 2016-2018 aikana yhteensä 48 prosenttia.
Yhtiön hallitus päättää mahdollisista tulospalkkioista keväällä 2020 sen jälkeen, kun yhtiön tilinpäätös on vahvistettu.
Markku Pohjola muistuttaa Postin tiedotteessa myös, että maksettavien palkkioiden määrässä otetaan huomioon yhtiön toiminnan kansainvälisyys ja kilpailullisuus.
– Posti noudattaa valtio-omisteisten yhtiöiden johdon palkitsemisohjetta, jonka mukaan Posti rinnastetaan pörssiyhtiöihin, Pohjola sanoo.
Saimaan rannalla Lappeenrannan keskustan tuntumassa lämpiää suosittu Myllysaaren sauna. Saunavuoroja on viisi kertaa viikossa, ja sauna lämpiää vuoropäivinä erikseen miehille ja naisille.
Tällä paikalla sauna on ollut jo vuosikymmeniä. Kaupunki on remontoinut omistamaansa saunaa aika ajoin, ja tänä vuonna vuorossa oli kauan odotettu laiturin uusiminen.
Kun uusi laituri pari viikkoa sitten ilmaantui, oli saunojilla edessään järkytys: laiturista oli tullut nakulaituri.
Uusi laituri on edellistä matalampi ja siitä näkyy läpi.Pasi Tapanainen/Yle
Alasti uimaan
Koska Myllysaaren saunassa on saunavuorot erikseen miehille ja naisille, ei saunoessa ja uidessa ei ole tarvinnut käyttää uima-asuja. Käytännössä kaikki ovatkin käyneet uimassa alasti.
Alasti uimiseen on houkutellut se, että edellisessä, noin kymmenen metriä pitkässä laiturissa oli reilun metrin korkuinen seinämä, joka esti uimareiden näkymisen sivullisille. Saunojat pystyivät ilman tirkistelyn pelkoa kävelemään ilkosillaan laiturilla ja hyppäämään nopsasti laiturin nokalta veteen.
Seinämä esti myös läheisellä hyppytornilla ja kalliokielekkeellä auringonottajien kiusalliset tilanteet, kun saunasta alkaakin äkkiä tulla ilkosillaan olevia miehiä tai naisia.
Laiturilta pääsee hyppäämään suoraan Saimaaseen. Petri Kivimäki/Yle
Nakulaituri
Uusi laituri valmistui pari viikkoa sitten. Siinä näkyvyyttä estävää seinämää ei enää ole, vaan tilalla on harva laudoitus.
Laiturista tuli saunojien suussa nakulaituri, kun uimarit eivät halua muuttaa vanhaa tapaansa käydä alasti uimassa.
Myllysaaren saunassa kerran viikossa käyvän Anne Rinteen mukaan seinämän puuttuminen on herättänyt kovaa keskustelua saunassa.
– Kesällä siellä saunan ympärillä on paljon ihmisiä, ja nyt siitä tuli aika suojaton, sanoo Rinne.
Samaa mieltä on myös pitkän linjan saunoja Pertti Laurema.
– On tämä vähän outoa. Siellä saunotaan ja uidaan alasti. Edellisessä laiturissa oli korkeat puitteet. Nyt siinä ei ole mitään näkymäestettä.
Ritva Ahonen käy Myllysaaressa viikottain saunomassa.Petri Kivimäki/Yle
Aikuisten lisäksi saunassa käy myös nuoria ja lapsia vanhempiensa tai isovanhempiensa seurassa. Uimaan on päässyt nopeammin, kun uikkaria ei aina saunan jälkeen tarvitse pukea ylleen itselleen ja lapselle.
– Kyllä siinä seinämä olisi saanut olla. Ainakin naisten vuorolla käy paljon pikkulapsia, kertoo juuri saunan lämpöön menossa oleva Ritva Ahonen.
Alastomuus vuosien tapa
Myllysaaren sauna ei ole mikään nakuranta tai erityinen naku-uintipaikka. Alasti uimiseen on johtanut vuosien tapa.
Yksi ratkaisu olisi, että saunojat alkaisivat käyttää uima-asuja. Siihen ei kuitenkaan kovin innokkaasti suhtauduta, sillä vanhasta tavasta on hankala luopua.
– Sehän on ollut Myllysaaren saunan valtti, että siellä on voinut saunoa ja uida alasti, sanoo Pertti Laurema.
– Olen ihan samaa mieltä. Olisi vähän hassua ruveta käyttämään uima-asua, sanoo Anne Rinne.
Myllysaaren sauna on suosittu varsinkin kesäaikaan. Alex Turunen / Yle
Uima-asun käyttö on uidessa toki sallittua, mutta kukaan ei uima-asua lappeenrantalaisen Anne Rinteen mukaan käytä.
– Joskus jotkut ulkomaalaiset laittavat hämmennyksissään uimapuvun päälleen, mutta äkkiä hekin oppivat tavoille.
Tuulikin kiusaa
Toisia alasti uiminen vaivaa enemmän ja toisia vähemmän.
– Kai se on vähän omasta itsestä kiinni, vaivaako vai ei. Ei ainakaan itsellä tulisi mieleen, että laittaisin pyyhkeen ylleni. Aina olen tottunut ilman pyyhettä menemään, kertoo Rinne.
Juuri saunasta tullut Ulla kertoo, että seinämän puuttuminen on noussut jo nyt hyvin hankalaksi asiaksi useille saunojille.
– On esteettisesti merkityksellistä, että siinä se seinämä olisi. Pyyhkeen kanssa ei ole kiva mennä laiturille, sanoo Ulla.
Anne Rinne kertoo vielä, että laiturin päässä on ollut penkit, johon uimarit ovat jääneet vilvoittelemaan ja nauttimaan säästä. Nyt käytännöt voivat muuttua.
Vanhassa laiturissa seinämät olivat myös tuulen esteenä.
– Nyt jo on huomattu, että tuulisempaa on kuin ennen, kertoo myös Pertti Laurema.
Pyyhe ympärille
Myllysaaren saunan omistaa Lappeenrannan kaupungin omistama Lappeenrannan tilakeskus. Se myös asensi saunan uuden laiturin.
Tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö Kimmo Valtonen ei halua ottaa vastuuta uudesta laiturista. Hänen mukaansa he rakensivat sellaisen laiturin, jonka kaupungin liikuntatoimi heiltä tilasi.
Vasemmalla näkyvälle laiturille on näköyhteys viereisestä maauimalasta.
Liikuntatoimen kunnossapitotyönjohtaja Tommi Nakarin mielestä laituri on sellainen kuin pitääkin.
Hänen mielestään ongelmaa ei ole.
– Jos kietoo pyyhkeen ympärilleen, kävelee laiturin kärkeen ja hyppää sieltä alasti uimaan, niin minä en ymmärrä mikä vaikeus siinä on, sanoo Nakari.
Nakarin mielestä kyse on tottumuksesta. Kun ihmiset ovat aina tottuneet kävelemään alasti, ei vanhaa tapaa haluta muuttaa.
– En minä näe seinämiä tarpeellisina. Kun käyttäjiä on 300, niin siellä on 300 mielipidettä.
Nakarin mielestä laituri oli aika uusia, koska entinen alkoi olla jo huonossa kunnossa. Valmistajilla ei ollut tarjota laituria, jossa seinämät olisivat olleet valmiina.
– Minä ymmärrän sen, että muutosvastarintaa on. Mutta samanlainen keskustelu käytiin, kun saunan puukiuas muutettiin pari vuotta sitten sähkökiukaiksi. Ihmiset sanoivat, etteivät enää käy. Nyt on huomattu, että käyvät siitä huolimatta.
Hän itse tunnustaa käyttävänsä uimahousuja käydessään Myllysaaren saunassa.
Tommi Nakari myös pohtii, onko alasti uiminen edes ylipäätään sallittua.
Laki ei kiellä
Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvanen ei näe alasti uimisessa mitään lainvastaista.
Tolvasen mukaan laissa puhutaan sukupuolisiveellisyyden julkisesta loukkaamisesta, eikä laki kiellä alasti uimista.
– Sen pitäisi olla jotenkin sukupuolittunutta. Jos joku rupeaa siinä laiturilla performanssia esittämään, heiluttelemaan vaikka muniaan, niin silloin se olisi varmastikin rikos. Mutta jos menee saunasta alasti uimaan, niin siinä ei syyllisty kyllä mihinkään rikokseen, kertoo Tolvanen.
Myllysaaren sauna oli vielä pari vuotta sitten puulämmitteinen, mutta nyt se lämpiää kahdella isolla sähkökiukaalla.Petri Kivimäki/Yle
Professori Matti Tolvanen muistuttaa, että Suomessa saunassa yleensä ollaan alasti ja saunasta luonnollisesti mennään uimaan.
– Jos mennään alasti uimaan, niin sitten mennään. Alastomuus ja alastomana esiintyminen eivät ole rangaistavia takoja. Jos se olisi rangaistava teko, niin siinä pitää loukata julkisesti sukupuolisiveellisyyttä. Saunasta alasti uimaan meneminen ei minun mielestäni sitä loukkaa.
Matti Tolvasen mukaan tilanne voi kuitenkin muuttua, jos tapaus sattuisi aivan kaupungin keskustassa, esimerkiksi torilla..
– Silloin sitä voidaan katsoa, että siinä on jotain seksuaalista, selventää Tolvanen.
Onnettomuustutkija Kari Lehtola on kuollut. Lehtola kuoli eilen sunnuntaina, kertovat hänen omaisensa.
Vuonna 1938 syntynyt Lehtola muistetaan etenkin työstään Onnettomuustutkintakeskuksen johtajana. Lehtola muun muassa johti vuonna 1994 uponneen autolautta Estonian onnettomuuden tutkimuslautakuntaa.
Lehtola jäi eläkkeelle vuonna 2001. Viime vuodet hän asui hoivakodissa Siuntiossa.
Tämä on Yle uutisten jatkuva seuranta hurrikaani Dorianista. Tässä tiivistettynä pääkohdat siitä, mitä myrskystä tiedetään nyt:
Hurrikaanin keskus saavutti maanantaina Grand Bahaman saaren.
Kategoria 4:ään laantuneen myrskyn arvioidaan liikkuvan hitaasti Bahamalta kohti Floridaa.
Hurrikaanin ennustetaan muuttavan reittiään niin, että mantereelle saapumisen sijaan se viistää Yhdysvaltain itärannikkoa.
Vahvistettua tietoa uhreista ei ole, mutta puuskissa jopa 97 metriä sekunnissa puhaltaneet tuulet ovat tehneet valtaisaa tuhoa Bahamalla.
Bahamasaaria koetteleva hurrikaani Dorian on hieman menettänyt voimaansa, Yhdysvaltain kansallinen hurrikaanikeskus kertoi kello 18 Suomen aikaa.
Myrsky on heikentynyt viisiportaisella asteikolla 4-kategorian hurrikaaniksi. Sen tuulet puhaltavat 69 metriä sekunnissa.
Hirmumyrsky on silti yhä äärimmäisen vaarallinen ja sen odotetaan pysyvän voimakkaana hurrikaanina seuraavan parin päivän ajan.
Lähes tuhat lentoa on peruttu Floridassa. Lentoseurantasivusto FlightAwaren mukaan Orlandon, Miamin, Fort Lauderdalen ja Palm Beachin lentokentillä on peruttu 990 lähtevää ja laskeutuvaa lentoa.
Hurrikaani Dorianin keskus on maanantaina kulkenut hitaasti Grand Bahaman saaren ylitse. Se sijaitsee noin 193 kilometriä Floridasta itään. Tämän jälkeen hirmumyrsky etenee kohti Floridan niemimaata.
Myrskyn reitin ennustetaan muuttuvan siten, että mantereelle saapumisen sijaan se alkaakin rannikon tuntumassa nousta kohti pohjoista. Tämä merkitsee, että Yhdysvaltain itärannikko saa kokea valtavan tuulen ja rankkasateen satojen kilometrien matkalla. Hurrikaani voi myös vielä muuttaa reittiään ja kulkea hyvin läheltä rannikkoa tai sen yli.
Dorian lähes jämähtänyt paikoilleen
Myrsky matelee eteenpäin hyvin hitaasti. Sen etenemisnopeus on vain noin kaksi kilometriä tunnissa.
Voimakkaimman viitoskategorian hurrikaanina Bahamalle rantautuneen Dorianin hidas eteneminen on tuhoisaa Bahamasaarille, joista Grand Bahaman saaren arvellaan olevan myrskyn silmässä 9 tunnin ajan, kertoo CNN.
Myrskyn etenemistä hidastaa CNN:n mukaan korkeapaineen alue, jonka odotetaan heikkenevän vuorokauden sisällä ja päästävän myrskyn etenemään luoteeseen.
Näin hurrikaanin ennustetaan etenevän alkuviikon aikana:
Leena Luotio / Yle
Hitaasti etenevä hirmumyrsky ehtii pudottaa saarille valtavan vesimäärän. Myrsky on myös nostanut merenpinnan 5,5 – 7 metriä tavanomaista korkeammalle, mikä merkitsee, että monet talot ovat jääneet veden alle.
Tuhansia asuntoja tuhoutunut
Jopa 13 000 asuntoa on vahingoittunut pahoin tai tuhoutunut kokonaan eri puolilla Bahamasaaria, kertoo Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto (IFRC).
– Tilanteen kokonaiskuva ei vielä ole tiedossa. On selvää, että hurrikaani Dorianin vaikutus on tuhoisa, sanoo IFRC:n hätäoperaatiokeskuksen johtaja Sune Bulow uutistoimisto AFP:n mukaan.
IFRC ilmoittaa varanneensa noin 230 000 euroa katastrofiapuun.
Myrsky ehkä voimakkain Bahamasaarille iskenyt
Ilmatieteen laitos kertoo Twitterissä, että Dorian on 2. voimakkain tiedossa oleva hurrikaani, joka on esiintynyt Atlantilla. Sen vaikutusalueella voi Ilmatieteen laitoksen arvion mukaan sataa vettä kolmessa vuorokaudessa yhtä paljon kuin Etelä-Suomessa sataa keskimäärin vuodessa.
Dorian on korkeimman, eli 5. luokan trooppinen hirmumyrsky ja se voi olla voimakkain Bahamasaarille iskenyt myrsky koko sinä aikana, kun tarkkoja mittauksia myrskyjen voimasta on tehty.
Puuskissa jopa 97 metriä sekunnissa puhaltava tuuli on tehnyt valtavaa tuhoa Great Abacon pohjoiskulmassa sijaitsevassa Marsh Harbourin kaupungissa.
Bahamasaaret. Yle Uutisgrafiikka
Hurrikaanin aiheuttamista tuhoista on tällä hetkellä vähän varmistettua tietoa.
Bahaman valtiollinen TV-yhtiö ZNS kertoo saarella olevien työntekijöidensä nähneen ruumiiden kelluvan tulvavedessä. Pelkona on, ettei kukaan voi tietää kuolonuhrien määrää ja että ruumiit ajelehtivat avomerelle, kun vesi aikanaan laskee.
Virallisesti Bahamalla ei ole vielä ilmoitettu kuolonuhreista.
Abacon saarella tuho vaikuttaa olevan täydellistä. Tuuli on repinyt talojen kattoja ja heitellyt autoja ja veneitä kasoihin. Viranomaiset olivat kehottaneet ihmisiä hakeutumaan suojiin, mutta monellakaan ei ole muuta suojaa kuin talonsa.
Nainen tankkaa bensiiniä varakanisteriin Cocoa Beachilla Floridassa.Ricardo Arduengo / AFP
Floridassa evakuointimääräys
Ihmisiä on kehotettu siirtymään turvaan Floridan pohjoisosassa. Georgiassa evakuointimääräys on annettu 540 000 ja Etelä-Carolinassa 830 000 rannikolla asuvalle ihmiselle.
Dorian-myrsky saapui Bahamasaarille Karibianmeren halki. Se voimistui hurrikaaniksi Puerto Ricon lähellä.
Voimakkaiden tuulten ja vaarallisten myrskytulvien todennäköisyys on kohonnut rannikolla Etelä- ja Pohjois-Carolinassa sekä Georgiassa myöhemmin tällä viikolla.
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) sanoi syyskauden avajaisinfossaan tiistaina harvinaiseksi tilannetta, että eduskunnassa puhuttu on poliisin esitutkinnassa. Kyse on kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) puheenvuorosta täysistunnossa kesäkuussa.
Vanhasen mukaan eduskunta voisi joutua asetelmaan, jossa se joutuu punnitsemaan syyttäjän esitystä ja kansanedustajan immuniteettia ja tekemään mahdollisesti päätöksen, nostetaanko syyte vai ei.
– Eduskunta ja yksittäiset edustajat joutuvat äärimmäisen harvoin tuomarin rooliin, Vanhanen sanoi tiedotustilaisuudessaan.
Perustuslain mukaan kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen valtiopäivillä lausuttujen mielipiteiden takia, ellei eduskunta ole suostunut siihen viiden kuudesosan enemmistöllä.
Vanhanen korosti, että poliitikkojen ei pidä sotkeutua viranomaisten asioihin.
– Nyt on tärkeää, että edustajat ja ryhmät pitävät maltin. Ensin viranomaisten pitää tutkia asia, ja ennen tutkimuksia ja päätöskäsittelyä ei pitäisi ilmoittaa omaa kantaa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-Aho sanoi puolueen eduskuntaryhmän kokouksessa Joensuussa torstaina, että perussuomalaiset eivät hyväksy kansanedustajansa syytesuojan purkamista. Halla-ahon mukaan perussuomalaiset pystyvät estämään purkamisen, koska perussuomalaisilla on eduskunnassa 39 edustajaa.
Vanhanen korosti, että kansanedustajan pitää pystyä ilmaisemaan mielipiteensä vakaasti ja ketään loukkaamatta, ilman leimaamista.
Hallitukselta tulossa satakunta esitystä
Vanhanen kertoi, että hallitukselta on tulossa alustavan tiedon mukaan eduskuntaan syksyllä sata esitystä, mikä on vähemmän kuin vaalikauden ensimmäisenä syksynä tavallisesti.
Eduskuntatyö pääsee vauhtiin huomenna keskiviikkona, kun kansanedustajat kokoontuvat syksyn ensimmäiseen täysistuntoon.
Tänä syksynä lienee odotettavissa kiivasta keskustelua ainakin uuden hallituksen ensimmäisestä talousarviosta.
Keväällä valitun uuden eduskunnan syksyä voivat hallita talouspolitiikan linjaerojen lisäksi esimerkiksi hoitajamitoitus ja brexit.
Epäilty rikosnimike on kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Kolme tutkintaa liittyy kansanedustajien Päivi Räsänen (kd.), Hussein al-Taee (sd.) ja Sebastian Tynkkynen (ps.) kirjoituksiin sosiaalisessa mediassa, yksi kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) eduskunnan täysistunnossa antamaan lausuntoon.
Uuden eduskunnan ensimetrejä keväällä väritti myös riita täysistuntosalin istumajärjestyksestä, joka sekään ei monien mielestä ollut kunniaksi hallituskauden alulle tai eduskunnalle.
Yle haastatteli kolme tällä vuosikymmenellä pisimpään eduskunnan työtä johtanutta poliitikkoa ja kysyi, miten poliittinen keskustelukulttuuri heidän mielestään Suomessa voi ja mitä asialle pitäisi tehdä.
Eero Heinäluoma toimi eduskunnan puhemiehenä 2011–2015.Harri Fagerholm / Yle
SDP:n Eero Heinäluoma toimi eduskunnan puhemiehenä vuosina 2011–2015, perussuomalaisia ja sinisiä edustanut Maria Lohela vuosina 2015–2018 ja kokoomuksen Paula Risikko vuosina 2018–2019.
Kysymykset esitettiin myös nykyiselle puhemiehelle, keskustan Matti Vanhaselle, jonka tahtipuikon mukaan syksyn poliittisiin yhteenottoihin eduskunnan suuressa salissa käydään.
"Arvovallasta syytä olla huolissaan"
Entiset puhemiehet tunnistavat ongelman. Kansanedustajien ulostulojen päätyminen poliisin pöydälle kertoo alati kärjistyvästä keskustelukulttuurista erityisesti sosiaalisessa mediassa, mutta puhetapa läikkyy myös eduskuntaan.
– Siellä on hirvittävän paljon tahallista väärinymmärrystä, todella paljon kärjistämistä ja hirveästi huomion hakemista. Ja toisaalta taas sitä jatkuvaa some-raportointia, sanoo Maria Lohela.
Maria Lohela toimi eduskunnan puhemiehenä 2015–2018.Harri Fagerholm / Yle
Lohela toteaa, että politiikan maailma on raaka ja edustajat kilpailevat värikkäällä kielenkäytöllään "paikasta auringossa".
– Mutta mitä enemmän ollaan sivuraiteilla niihin varsinaisiin asioihin perehtymisestä, sen huonompi lopputulos.
Eero Heinäluoma pitää eduskunnan kannalta erityisen ongelmallisena sitä, että perussuomalaisten Juha Mäenpään istuntosalissa esittämät lausumat päätyivät poliisin pöydälle ilman, että eduskunta itse ehti asiaan puuttua.
– Eduskunnan pitäisi itse omassa keskuudessaan huolehtia siitä, että kielenkäyttö on asiallista ja perustuslain mukaista ja siinähän on puhemiehellä isot työkalut käytettävissään.
Paula Risikko toimi eduskunnan puhemiehenä vuosina 2018-2019.Nella Nuora / Yle
Heinäluoma sanoo, että eduskunnan arvostuksesta ja arvovallasta on syytä olla jatkuvasti huolissaan.
– Leväperäisellä suhtautumisella tai olankohautuksilla kutsutaan uusia ongelmia.
Paula Risikko katsoo, että vaikka enemmistö puheenvuoroista edelleen on maltillisia, kielenkäyttö eduskunnassa on koventunut ja tullut populistisemmaksi. Edustajat hakevat jyrkillä lausunnoilla julkisuutta.
– Joka on napakammin osannut sanoa ja vähän tölväistä, niin se on sitten päässyt lehteen ja se ruokkii sitten seuraava vaihetta, Risikko sanoo.
Puhemies Vanhanen: Aina ei ehdi sillä sekunnilla reagoida
Puhemies on paljon vartijana, kun tunnelma eduskunnan isossa salissa kiihtyy.
Tilanteet tulevat vastaan nopeasti ja paimennettavana on sekä terävään poliittiseen väittelyyn rutinoituneita poliitikkoja, että 83 upouutta kansanedustajaa.
– Kyllä se suuri haaste on. Aina eivät puhemiehet ehdi sillä sekunnilla reagoida, vaan sitten kaivetaan paperiversio puheesta ja arvioidaan, että menikö tämä kohdalleen.
Nykyinen eduskunnan puhemies Matti Vanhanen.Mikko Koski / Yle
Vanhasen muistuttaa, että kansanedustajia velvoittaa säädös, jonka mukaan esiintymisen tulee olla vakaata ja arvokasta, eikä muita saa loukata.
– Voi olla vähän idealistista, mutta kyllähän eduskunnan salin keskustelun jollain tavalla pitäisi näyttää myös mallia muuhun kansalaiskeskusteluun.
Vanhanenkin toteaa, että some-kulttuurista tuttu huomion, peukutusten ja tykkäysten kalastelu sekä vastakkainasettelujen kärjistyminen näkyvät myös nykypoliitikkojen käytöksessä. Toisaalta kovatkin puheenvuorot ovat kuuluneet aina politiikkaan.
Tuoreet poliisitutkinnat ja kohut kertovat Vanhasen mielestä myös siitä, että poliitikkojen tekemisiä valvotaan ja arvostellaan poikkeuksellisen innokkaasti.
– Kansalaisten keskuudessa on paljon perusteltua kritiikkiä tätä laitosta kohtaan ja näin sen pitää ollakin. Eduskunnan pitää omalla käyttäytymisellään pyrkiä huolehtimaan siitä, että meillä ei tapahdu ylilyöntejä, jotka johtaisivat aiheettomalla tavalla arvovallan heikentymiseen, puhemies sanoo.
Vetoomus uusille edustajille: Keskittykää maratoniin pikavoittojen sijaan
Nykyinen ja entiset puhemiehet tietävät hyvin, että poliittisen keskustelun tapa ja sävy ovat viime kädessä asioita, joita ei pelkillä säännöillä tai sanktioilla voi hallita.
Miten politiikan konkarit neuvoisivat useita kymmeniä eduskuntaan ensimmäistä kertaa nousseita poliitikkoja?
– Aitous on aina kansanedustajalle valtti. Ja kohtelias, toista ihmistä kunnioittava käytös ja puhetapa, faktoihin perustuen, vinkkaa Paula Risikko.
– Kyllä ne todelliset tulokset tulevat oman työn tekemisen ja eduskuntatyön kautta. Pitkän tähtäimen tuloksia ei voi saavuttaa some-julkisuudella tai kärjekkäillä sanonnoilla, joilla haetaan hetken julkisuushyötyä. Kannattaa keskittyä maratonjuoksuun, toteaa Eero Heinäluoma.
Uusien kansanedustajien suuri määrä herättää myös toiveikkuutta ainakin Matti Vanhasessa ja Maria Lohelassa. Politiikan ulkopuolelta tulevat untuvikot voivat jopa opettaa politiikan kiistoissa marinoituneita vanhempia kollegoitaan.
– Monet uusista edustajista ovat tottuneet tavalliseen työelämäkeskusteluun, jossa ei samanlaista väriä aina ole. Toivottavasti he tuovat tätä kulttuuria myös tänne, Vanhanen toivoo.
– Monet tulevat aivan erilaisesta ympäristöstä, eikä heillä ole välttämättä pitkää poliittista historiaa. Uskon, että heillä on tuoreessa muistissa se, miten eri tavallakin voidaan toimia, sanoo Maria Lohela.
Syöpä on noussut rikkaissa maissa asuvien ihmisten yleisimmäksi kuolinsyyksi. Tulos käy ilmi The Lancet -tiedelehdessä julkaistusta artikkelista.
Tutkimuksessa oli mukana 20 maasta ja palestiinalaisalueilta kerätyt aineistot. Niistä ilmeni, että syöpäsairaudet aiheuttavat vauraissa maissa jopa kaksi kertaa enemmän kuolemantapauksia kuin sydän- ja verisuonitaudit.
Maailmanlaajuisesti sydän- ja verisuonitauteihin kuolee 40 prosenttia ihmisistä ja syövän osuus on 26 prosenttia.
Suhde on kuitenkin jatkuvasti muuttumassa ja muutamassa vuosikymmenessä syövän odotetaan nousevan maailman johtavaksi kuolinsyyksi, kertoo tutkimukseen osallistunut Quebecin Laval yliopiston professori Gilles Dagenais uutistoimisto Reutersille.
Tällä hetkellä sydän- ja verisuonitaudit ovat kehitysmaissa 2,5 kertaa yleisempi kuolinsyy kuin rikkaissa maissa.
Sydän- ja verisuonitautien hoito kuitenkin kehittyy kaiken aikaa. Rikkaissa maissa tärkeimpiä riskitekijöitä, kuten verenpainetta ja korkeaa kolesterolia voidaan jo helposti lääkitä.
Köyhemmissä maissa sydän- ja verisuonitautien suuri kuolleisuus liittynee siihen, että perustason terveydenhuolto on usein puutteellista. Hoitoonohjaus ja lääkkeiden käyttö oli vähäisempää kuin varakkaissa maissa.
Lisäksi kehitysmaissa sydän- ja verisuonitautien riskiä kasvattavat huono ilman laatu, huono ravinto sekä väestön puutteellinen koulutus, tutkijat toteavat.
Jo Elgarf ahtaa hyllylle vielä pari säilyketölkkiä, vaikka kodin ruokakaappi pullistelee jo liitoksistaan. Lontoolainen perheenäiti on päättänyt varmistaa, ettei brexit vie ruokaa hänen kolmen pienen lapsensa suusta.
– Ostan joka viikko hieman ylimääräistä, koska sopimukseton brexit voisi tuoda pulaa maahantuodusta ruuasta, Elgarf sanoo.
Hiljattain julkaistu tutkimus kertoo, että yksi viidestä britistä on aloittanut hamstraamisen sopimuksettoman EU-eron varalta.
Huolia kiihdytti Britannian hallituksen julkisuuteen vuotanut analyysi, jonka mukaan sopimukseton äkkiero voisi tuoda pulaa niin ruoasta kuin lääkkeistäkin.
Erityisen pelottava tilanne on niille, jotka Jo Elgarfin 9-vuotiaan tyttären tapaan tarvitsevat jatkuvaa lääkehoitoa.
– Vaikeaa epilepsiaa sairastavan tyttäreni lääkkeet tulevat Euroopasta ja pula niistä uhkaisi hänen elämäänsä. Hän joutuu ensiapuun päivien sisällä ilman lääkkeitään
.
Jo Elgarfin tyttären epilepsialääke on valmistetty Brysselissä. Pasi Myöhänen
Esimerkiksi Kuninkaallinen farmaseuttinen yhdistys sanoo olevansa huolissaan lääkevarannoista, jos Britannia eroaa EU:sta ilman sopimusta lokakuun lopussa.
Brexit-päivä osuu kasvukauden loppuun
Ruoka- ja juoma-alan liiton johtaja Tim Rycroft kuvailee mahdollista sopimuksetonta EU-eroa katastrofaaliseksi tilanteeksi. Hän uskoo, että rajojen ruuhkautuminen johtaisi tiettyjen tuotteiden pulaan riippuen siitä, mitkä kuljetukset pääsevät maahan perille.
Britannia, kuten moni muukin EU-maa, on tottunut nauttimaan tavaroiden rajattomasta liikkumisesta. Esimerkiksi tomaatteja ei kannata kasvattaa itse koko maan tarpeiksi, kun niitä voi tuoda ilman tullimaksuja hollantilaisista kasvihuoneista. Myös esimerkiksi pakasteperunoita, pekonia ja kinkkua tuodaan Britanniaan paljon muista EU-maista.
Kaikkiaan noin puolet brittien lautasilleen lappamasta ruuasta on tuotettu maan rajojen ulkopuolella.
Lähde: YK:n Elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO, 2016.Leena Luotio / Yle, tiedonhankinta Kirsti Karttunen
Jos Britannia irtoaa EU:sta ilman sopimusta, elintarvikkeiden tullit nousevat ja ruokalasku kasvaa.
Britannian kauppaketjut arvioivat jo viime kesänä, että sopimuksettoman brexitin myötä ruokakorin kuluttajahinta kasvaisi noin 12 prosenttia.
Lontoolainen vihanneskauppias Michael Plastiras muistuttaa, että kauppasopimuksettomassa tilanteessa asiakkaat jäisivät väistämättä ilman tiettyjä tuoretuotteita
– Lokakuun lopun brexit-päivän aikaan monien tuotteiden kasvukausi on ohi Britannissa. Ei ole mitään takeita, että saisin esimerkiksi tomaatteja, päärynöitä tai vesimeloneja käsiini.
Yrittäjä Michael Plastirasille se voisi puolestaan merkitä konkurssia.
– Olen ollut alalla 41 vuotta. Jos hinnat nousevat ja asiakkaat kaikkoavat, voin joutua sulkemaan oveni.
Hamstraajia syytetään pelon lietsomisesta
EU-eroa ajavat poliitikot syyttävät ruuan hamstraajia turhien brexit-pelkojen lietsomisesta. Hallitus väittää, että sen oma julkisuudessa esitelty raportti kuvaili pahimpia mahdollisia tilanteita, joihin on nyt varauduttu.
Pääministeri Boris Johnsonin mukaan sopimuksella erolla uhittelu on välttämätöntä, sillä hänen mielestään se vahvistaa Britannian asemaa EU-eroneuvotteluissa.
Samalla esimerkiksi EU-eron puolella oleva The Sun -iltapäivälehti leimaa ruokaa varastoivat “sekopäiksi”, jotka varautuvat tuomiopäivään turhan takia.
Jo Elgarf ei syytöksiä niele.
– En tee mitään riskialtista. Toivon tietenkin parasta. Jos ongelmia ei tule, voimme syödä säilykkeet myöhemmin.
Jo Elgarfin kaapissa riittää ruokaa kuukauden ajaksi. Pasi Myöhänen
Mahdollisen sopimuksettoman brexitin vaikutuksia on vaikea arvioida luotettavasti, sillä sen myötä Britannia olisi täysin ennen kokemattomassa tilanteessa.
Maan hallituskin myöntää, että sopimukseton brexit voisi tuoda “mutkia matkaan”. Tietoja esimerkiksi reseptilääkkeiden varannoista ei ole annettu julkisuuteen.
Jo Elgarf on äärimmäisen pettynyt maan hallituksen toimintaan.
– Voin hamstrata ruokaa, mutta en reseptilääkkeitä. Olen vihainen siitä, että hallitus ajaa maatamme tilanteeseen, jossa tyttäreni voi joutua hengenvaaraan lääkepulan vuoksi.
Elämäntilanteen muutos näkyy usein myös kulutustottumuksissa. Tietoinen muutosten tekeminen omiin valintoihin on kuitenkin monesti vaikeaa, arvioi kuluttamiseen perehtynyt tutkija.
– Ihmisillä on taipumus pysyä niissä tavoissa, joihin on tottunut, toteaa Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkijatohtori Essi Pöyry.
Kun elämäntilanne muuttuu, muuttuu sekin, mihin ja kuinka paljon rahaa ruokakaupassa käytetään. Muutoksia voi tarkastella K-ryhmän Ylelle toimittamista tiedoista. Ylen koneessa voi kokeilla, kuinka vauvan saaminen, muuttaminen yhteen tai eläkkeelle jääminen vaikuttavat kulutustottumuksiin ruokakaupassa.
Elämäntilanteen vaihtuessa muutoksia usein tapahtuu omalla painollaan, mutta välillä myös tietoisesti.
Esimerkiksi yksi K-ryhmän aineistosta esiin noussut havainto oli kasviproteiinien suosion kasvu varsinkin hiljattain lapsen saaneiden joukossa.
– Yksi selittävä tekijä tälle voi olla se, että lapsiperheissä ruokakaupassa käynti ja ostopäätökset usein kasautuvat naisten harteille. Tilastojen mukaan nuoret naiset ovat erityisen kiinnostuneita kasviproteiinista ja kasvisruuan lisäämisestä perheissä ja kotitalouksissa, Pöyry sanoo.
Kasviproteiinituotteiden suosion nousua voi selittää myös se, että niiden tarjonta on kasvanut runsaasti viime vuosina.
Yle kertoi elokuun alussa, että grilliin sopivien kasviproteiinituotteiden myynti on tuoteryhmästä riippuen kasvanut tänä kesänä jopa 20–30 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Grillattavan lihan myynti oli pysynyt ennallaan.
Mitä enemmän herkkuja on tarjolla, sitä helpommin niitä tarttuu mukaan
K-ryhmän aineistoa katsomalla näkee, että tuoreille vanhemmille tarttuu kaupasta matkaan myös entistä enemmän makeisia ja alkoholijuomia.
Tutkijatohtori Pöyryn mukaan se tiedetään, että kiire, nälkä ja ilman suunnitelmia kauppaan meneminen lisäävät epäterveellisiä valintoja.
– Myös se tiedetään tutkimuksesta, että mitä enemmän vaikka herkkuja ja snackseja on tarjolla, sitä enemmän niitä myös ostetaan. Samoin mitä useammin kaupassa käydään, sen useammin näitä on tilaisuus ostaa, eikä moni varmaan tätä kiusausta pysty vastustamaan.
Lapsen saaneiden kulutusta voi muuttaa sekin, että kotona vietetään enemmän aikaa, jolloin siellä halutaan myös rentoutua.
Uutuuksia tulee jatkuvasti, samalla vanhat tuotteet pysyvät valikoimissa
Valikoimat suurissa kaupoissa ovat jatkuvasti runsastuneet.
Kun vuonna 2002 K-ryhmän Citymarket Isossa Omenassa oli 10 000 eri tuotetta, vuonna 2016 määrä oli kasvanut jo 30 000 tuotteeseen.
Kehitys on ollut samansuuntaista muissakin isoissa kaupoissa. Esimerkiksi suurissa Prismoissa päivittäistavaravalikoimassa on ollut pari vuotta sitten tarjolla yli 30 000 tuotetta, kertoo S-ryhmän kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu.
– Tuosta tasosta tuotelukumäärä ei ole juurikaan kasvanut. Monet asiakkaat pitävät suurta valikoimaa jo hämmentävän isona. Toisaalta kysyntä pirstaloituu ja asiakastarpeet kohdistuvat yhä moninaisimpiin tuotteisiin, Alarotu toteaa.
Mikä valikoimista sitten on tehnyt yhä runsaampia?
Tutkija näkee taustalla osin käytännöllisiä syitä. Kun tietojärjestelmät ovat kehittyneet ja kysyntää voidaan ennustaa yhä tarkemmin, pystytään myynnissä olevan tavaran määrää hallitsemaan paremmin kuin ennen.
– Toisaalta uutuudet ovat tuottajien yksi keskeinen kilpailukeino. Kun tulee uutuuksia, ihmiset tunnetusti kiinnittävät niihin huomiota. Tästä tulee kierre, joka lisää valikoiman määrää, Pöyry toteaa.
Tuotteiden määrän lisääntymisen myötä ihmiset ovat myös alkaneet odottaa, että tutut tuotteet ovat aina saatavilla.
Tutkijatohtori Essi Pöyryn mukaan tutkimuksista tiedetään, että laajat valikoimat esimerkiksi erilaisia naposteltavia lisäävät houkutusta myös ostaa niitä, vaikka ei olisi ollut tarkoitus. Jouni Immonen / Yle
– Tuotteiden vähentäminen on hyvin paljon vaikeampaa kuin niiden lisääminen. Ja toisaalta isot marketit haluavat erottautua pienemmistä kaupoista sillä, että niissä on todella laajat valikoimat, Pöyry sanoo.
Nykyinen laaja tarjonta myös helpottaa monen elämää: erityisruokavaliota noudattavilla on paremmat mahdollisuudet saada haluamiaan tuotteita, ja ruuanlaitosta innostuneilla on mahdollisuus kokeilla erilaisia reseptiuutuuksia.
– Ruuasta on selkeästi tullut isompi osa elämää. Sen kautta halutaan kuulua johonkin ryhmään ja erottautua jostain toisesta ryhmästä.
Pöyryn mukaan tähän vaikuttaa luonnollisesti myös ihmisten kasvaneet tulot ja lisääntynyt vapaa-aika. Mitä enemmän on aikaa ja rahaa, sitä tarkemmin saattaa kiinnittää huomiota mihin tahansa tuotekategoriaan.
Kouluvuoden alettua on salaatti alkanut maistua yhä useammalle koululaiselle Meri-Lapissa. Syynä on se, että aiemmasta käytännöstä poiketen saavat oppilaat nyt itse valita salaattibuffetista mitä lautaselleen ottavat.
– Huomattavasti paljon paremmin tulee salaattia syötyä kuin ennen, kun tarjolla ei ollut kuin ehkä yhtä vaihtoehtoa, kertoo keminmaalaisen Lassilan koulun kuudesluokkalainen Vilma Sarajärvi.
– Kyllä salaatin syönti on lisääntynyt, olen alkanut tykkäämään tästä ruuasta, sanoo Aada Alajärvi.
Suomesta ei löydy tutkimustietoa siitä, miten osasina tarjoiltu salaatti vaikuttaa kasvisten menekkiin, mutta aikuisten käyttäytymistä on ulkomailla tutkittu, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Susanna Raulio.
– Salaatin syönti lisääntyy, kun sen saa itse koota komponenteista ja jättää inhokit pois, sanoo Raulio.
Uudet tavat päätettiin Keminmaan, Kemin ja Simon kouluissa päätettiin ottaa käyttöön aiemman asiakaspalautteen seurauksena. Nyt Meri-Lapin koululaiset pääsevät valitsemaan haluamansa salaattiannoksen tarjolla olevista raaka-aineista. Kasvisten lisäksi tarjolla on jotain proteiinipitoista, kuten feta- tai raejuustoa, tonnikalaa tai papuja.
– Nyt alkuvaiheessa on esimerkiksi fetaa ja tonnikalaa mennyt paljon, mutta sitä osattiin odottaakin, sanoo Meri-Lapin kuntapalveluiden ruokapalvelupäällikkö Tarja Rousu.
Näiden proteiinilisien hankintahinta ja suosio tarkoittavat sitä, että raaka-ainemenot ovat alkuvaiheessa korkeammat. Asiakkaiden maksama hinta ei ole kuitenkaan muuttunut.
Meri-Lapin kuntapalveluissa luotetaan siihen, että tilanne muuttuu ajan myötä. Odotukset ovat perusteltuja esimerkiksi Sodankylän kokemusten pohjalta. Sodankylässä salaattibuffet on ollut käytössä jo lähes viiden vuoden ajan. Sielläkin nuorison suosikit katosivat tarjoilupöydästä lähes alta aikayksikön.
– Lihapullia, vesimelonia tai ananasta ei alussa ollut koskaan tarjolla niin paljon kuin sitä olisi mennyt, kertoo ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola Sodankylästä.
Aholan mukaan nuorison suosikkien menekki kuitenkin tasaantui. Oppilaat huomasivat, ettei kyse ollut ainoakertaisesta tarjoilusta, vaan ne ovat pysyvä osa kouluruokaa.
Keminmaalaisten Kirkonmäen, Lassilan ja Pölhön koulujen rehtori Ari Aho kertoo, että salaattipöydän uudistuksesta ovat pitäneet niin oppilaat kuin opettajatkin.Minna Aula / Yle
Valinnan vapaus jopa puolella Lapin koululaisista
Koululaisten ruokailutavoista ollaan huolissaan. Vuoden takaisen tutkimuksen mukaan neljäsluokkalaiset ruokailutottumukset ovat vielä kunnossa, mutta yläkoulussa tilanne muuttuu huonompaan suuntaan.
– Eniten parannettavaa on pojilla ja miehillä, kertoo erikoistutkija Susanna Raulio THL:stä.
Tuoreimmassa, kolmisen vuotta sitten julkaistussa kouluruokasuosituksessa kannustetaan kuntia lisäämään valinnanvapautta. Lapissa suunta on toiveen mukainen, sillä Meri-Lappi tai Sodankylä eivät ole poikkeuksia lappilaiskuntien joukossa.
Komponentteina tarjolle laitettu salaatti otettiin käyttöön Kolarissa jo ennen Sodankylää. Rovaniemellä tuoreet kasvikset ja juurekset on viime syksystä alkaen tarjottu erillisiä osioina.
Salaattien suhteen Lapin koululaisilla on valinnan vapaus myös Enontekiöllä, Muoniossa, parin vuoden ajan Kemijärvellä ja viime tammikuusta alkaen Sallassa. Nyt alkaneen lukuvuoden alettua ovat myös Inarissa koululaiset päässeet itse koostamaan salaattinsa.
"Positiivisen palautteen ryöppy"
Meri-Lapissa salaattipöytä oli jo aiemmin kokeilussa Melissa-ravintolassa, jonka asiakkaista pääosa on Kemin lyseon lukiosta. Sieltä saadut kokemukset näkyvät nyt tarjonnassa.
– Etikkasäilykkeitä meni niin vähän, ettei niitä ole tarjolla. Papujen menekkikään ei ollut suurta, mutta proteiinilisänä niitä on tarjolla, tosin ei niin paljon kuin aiemmin, kertoo ruokapalvelupäällikkö Tarja Rousu.
Lassilan kuudesluokkalaisen Lauri Jäntti ja Ali Teikari ovat huomanneet uudistuksen hyväksi. Enää ei tarvitse jättää salaattia kokonaisuudessaan syömättä, jos mukana on jotain ei niin mieleistä.
– On hyvä, että voi ottaa kaikkea muuta paitsi niitä, joista ei pidä – kuten papuja, Lauri Jäntti sanoo.
Myönteinen palaute ei ole jäänyt pelkästään Lassilan koulun sisälle.
– Sekä oppilaat että henkilökunta ovat olleet tyytyväisiä muutokseen, sanoo Ari Aho, joka on rehtorina Lassilan koulun lisäksi myös Kirkonmäen ja Pölhön kouluissa.
Keminmaan sekä Kemin ja Simon kouluruoista vastaava Meri-Lapin kuntapalvelut on myös saanut paljon positiivista palautetta.
– Voi sanoa, että nyt on tullut oikea positiivisen palautteen ryöppy, kuvailee ruokapalvelupäällikkö Tarja Rousu Meri-Lapin kuntapalveluista.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta klo 22 asti.
Tyypillisimmät itsekehumisen kohteet ovat oma ulkonäkö ja viehätysvoima, omaisuus, onnistuminen ja menestys työelämässä, älykkyys sekä persoonallisuus. Itsekehun tavoitteena on levittää kanssaihmisille tietoa hyvistä ominaisuuksistamme ja saada heiltä vastikkeeksi hyväksyntää ja kunnioitusta.
– Haluamme mainostaa, että meidän kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä, että olemme osaavia ja ystävällisiä. On mahdollista, että tällaiset viestintästrategiat ovat kehittyneet evoluution myötä – että minun kanssani kannattaa metsästää tai perustaa perhe, koska osaan näitä asioita, pohtii professori Jan-Erik Lönnqvist Helsingin yliopiston Svenska social- ja kommunalhögskolanista.
Ripaus nöyryyttä tehostaa lähestyttävyyden vaikutelmaa – tai sitten ei
Nöyrässä itsekehussa (engl. humblebrag) itsensäkehuminen naamioidaan nöyryydellä tai valittamisella. Esimerkki nöyryydellä kuorrutetusta itsekehusta on vaikkapa lause: “En ymmärrä, miksi kaikki tekevät niin suuren numeron synttäreistäni!”
Lauseen pohjimmainen tarkoitus on viestittää kuulijalle, että kertoja on sosiaalisesti suosittu, mutta alkuun itsekehun loivennukseksi lisätty ripaus nöyryyttä pyrkii kertomaan hänen olevan myös ystävällinen ja hyvä tyyppi, vaikka kehuukin itseänsä.
Toinen tapa naamioida itsekehua on liittää mukaan valitusta – tähän tapaan: “Sain keväällä laihdutettua 10 kiloa ja nyt kaikki vanhat vaatteet roikkuvat päällä, tämähän tulee kalliiksi.”
Valittamisella itsensäkehuja hakee sympatiaa ja yrittää tehdä itsensä helposti lähestyttäväksi.
Brian Jackson / Alamy / AOP
– Ihmiset ylipäätään valittavat sen takia, että heidät arvioitaisiin ystävällisiksi, mutta sillä haetaan myös yhteenkuuluvuutta toisten kanssa. Yleensä ihmiset valittavat vain läheisilleen ja jos henkilö valittaa jollekulle, hän ilmaisee sillä kuuluvansa samaan joukkoon kuulijan kanssa.
Miksi nöyrä itsekehu karahtaa karille?
Itsensäkehumista vierastetaan universaalisti, mutta silti ihmiset sortuvat siihen. Tämä johtuu siitä, että emme ymmärrä, että muut reagoivat esittämäämme itsekehuun samalla tavalla, kuin itse reagoimme. Ilmiötä kutsutaan empatiakuiluksi tai empatiavajeeksi.
– Kuvittelemme, että kuuntelijat myötäelävät onnistumistamme vaikkapa työelämässä ja kokevat siitä samaa iloa siitä kuin me – vaikka he itse asiassa saattavat tuntea siitä kateutta.
Amerikkalaisyliopiston tutkimuksessa selvitettiin, että nöyrä itsekehu – erityisesti valituksella kuorrutettuna – on tuomittu epäonnistumaan, koska se tuntuu vastaanottajasta epärehelliseltä. Henkilö tuntuu valittavan, mutta viestin sisältö ei kuitenkaan anna aihetta valitukseen. Kehujavalittaja vaikuttaa olevan epärehellinen. Jäljelle jää petetty fiilis.
Anna Koldunova / Alamy / AOP
Paras tapa kehua itseä
Miten sitten voisi kehua itseä ilman, että herättää kuulijoissa suurta antipatiaa? Nöyristely, vähätteleminen ja valitus ainakin kannattaa jättää tyystin pois. Kohtuullisen hyvä tapa on faktaan perustuva tiedonanto ilman kuorrutuksia, kuten “sain ylennyksen” tai “minulta kysyttiin tänään paperit kaupan kassalla”.
Ylivoimaisesti paras tapa kehua itseä on, että ei joudu kehumaan itseään lainkaan, vaan että saa tavalla tai toisella jonkun muun tekemään sen puolestaan – ja luontevalla tavalla.
– Olisi mahtavaa, jos vaikka lapseni kehuisi minua, koska lapsilta ei ehkä voi olettaa sellaista käyttäytymistä. Heidän suustaan se kuulostaisi enemmän totuudelta, sanoo Jan-Erik Lönnqvist.
Viime viikon torstaina Amberley Babbage huomasi Chicago's O’Haren kansainvälisellä lentoasemalla lähtöselvitystä tekevien jonossa jotain kummallista. Jonossa odotti rauhallisesti vuoroaan myös pieni terapiahevonen.
– Luulin ensin, että se oli todella iso koira. Se oli todella rauhallinen ja vain seisoi paikallaan, Babbage sanoi Todayn haastattelussa.
Koirille allerginen Abrea Hensley kärsii post-traumaattisesta stressihäiriöstä. Flirty muistuttaa Hensleytä ottamaan lääkkeet ja tukee omistajaansa silloin kun tämä häkeltyy.
Hensley on Todayn mukaan kertonut paikallismedian haastattelussa, että hän ei tiedä, mitä tekisi ilman hevosta.
Yhdysvalloissa lentokoneessa matkustajien tukena sallitaan kissat, koirat ja minihevoset.
60-kiloinen minihevonen Flirty matkusti Chicagosta American Airlinesin lennolla Omahaan Nebraskaan.
– Se on minun uskollinen kumppanini, Hensley kertoo Todayn mukaan.
Omistajan mukaan minihevonen oli todella rauhallinen lennolla. Hän on julkaissut videon, jossa 7-vuotias tamma torkkuu lennon aikana.
American Airlinesin edustaja toivotti Flirtyn kaltaiset tukieläimet tervetulleeksi lennoille.
– Tunnustamme koulutettujen koirien, kissojen ja minihevosten merkityksen niille, joiden elämään vaikuttaa jokin pysyvä vamma, yhtiön edustaja kertoi Todaylle.
Lentoyhtiön mukaan eläimet pääsevät ilmaiseksi lennolle, jos ne täyttävät vaatimukset.
Hensley kertoo, että hän ei aio matkustaa piakkoin uudelleen minihevosensa kanssa. Hän kertoo Twitterissä, että on vaikeaa estää häiriöt toisille matkustajille – vaikka Flirty käyttäytyi mallikkaasti, se silti töni vahingossa edessä ollutta penkkiä.
Rantasalmen ja Joroisten rajaseudulla vietettiin harvinaista hartaushetkeä tiistaina. Paikalla ollut muistopaasi sai kylkeensä muistolaatan 25.6.1941 käydyssä ilmataistelussa menehtyneen kolmen neuvostosotilaan muistoksi.
Sotilaiden jäänteet löytyivät Tiemassaaresta vapaaehtoisista koostuvan suomalais-venäläisen partion etsinnöissä kesällä 2018. Savonlinnalaisen Ismo Mikkosen vetämä ryhmä löysi paikalta sekä maahan syöksyneen koneen hylyn osia että sotilaiden jäänteitä.
Sotilaiden henkilöllisyys selvisi helposti koneen numeron ja sotilaiden tunnistuslevyjen avulla.
Tiistaisessa muistohetkessä oli mukana kahden sotilaan jälkipolvea. Koneen lentäjän Vladimir Fominin lapsenlapsenlapsi, pietarilainen Oksana Lopatkina laski paikalle kauniin kukkakimpun. Sen myötä suvun kaipaama lopullinen tietoa sai varmuuden.
– Isoäitini oli vain yhdeksän kuukautta, kun isä kuoli taistelussa. Asia on vaivannut tähän päivään asti, mutta 78 vuoden odotus on päättynyt, Oksana Lopatkina totesi muistosanoissaan.
Hänen mukaan isoäiti ilmoitti lähtevänsä muistohetkeen, kun tieto isän löytymisestä tuli.
– Hän ei ehtinyt saada passi- ja viisumiasioita kuntoon, mutta tulemme varmaan myöhemmin yhdessä.
Yelena Matze lensi muistotilaisuuteen nykyisestä kotikaupungistaan Rotterdamista hollantilaismiehensä kanssa. Hänen isoisänsä Dimitri Luzanov menehtyi Rantasalmella, reilun kahden kilometrin korkeudessa käydyssä ilmataistelussa.
– Emme tienneet isoisän kohtalosta käytännössä mitään ennen toukokuuta. Silloin serkkuni perhe etsi tietoa voiton päivää varten koulutehtävään. He törmäsivät hiljattain avautuneessa sotilasarkistossa tietoon, että isoisä oli mukana tällä lennolla. Ja nyt olemme täällä, Yelena Matze hämmästeli.
Sodissa menehtyneiden etsintä käynnistyi valtioiden välisellä sopimuksella 1990-luvun alussa. Vapaaehtoiset etsijät voivat etsiä rintamalle jääneitä sotilaita.
Yelena Matze ja Oksana Lopatkina (vas) laskivat kukat esi-isiensä muistopaikalle Rantasalmella.Petri Vironen / Yle
Savonlinnalainen Ismo Mikkonen on ollut etsinnöissä lähes alusta lähtien. Mies laskee olleensa mukana 150 sotilaan kohtalon selvittämisessä.
– Omaisille on äärimmäisen tärkeää saada varmuus siitä, mihin omainen on menehtynyt. Siksi jaksan tehdä tätä edelleen yhteistyössä venäläisten kollegojen kanssa.
Kesäkuun lopun ilmataistelussa suomalaisten Fiat-hävittäjät ampuivat alas tiettävästi yhdeksän pommikonetta. Niissä menehtyi 27 sotilasta.
– Se oli tärkeä taistelu jatkoakin ajatellen. Vihollinen yritti tuhota Joensuun ja Joroisten lentokenttiä, mutta suomalaiset pystyivät sen estämään vieläpä ilman omia tappioita, Suomen Sotahistoriallisen Seuran ja Ilmailumuseoyhdistyksen hallitusten jäsen Carl-Erik Geust arvioi.
Rantasalmen ja Joroisten alueen ilmataistelu käytiin käytännössä jatkosodan ensimmäisenä päivänä 25. kesäkuuta 1941. Puna-armeijan pommikoneiden tehtävänä oli pommittaa tiettävästi ainakin Joensuun ja Joroisten lentokenttiä.
