YK on valmiina auttamaan hurrikaanin runtelemia Bahamasaaria. YK:n avustusjärjestöt kertovat, että niillä on lääketarpeita ja ruokaa valmiina lähetettäväksi Dorian-hirmumyrskyn alle jääneelle saariryhmälle.
Arvioiden mukaan ainakin 61 000 ihmistä on ruoka-avun tarpeessa myrskyn vuoksi, YK:n virkamiehet kertoivat toimittajille Genevessä.
Myrskyn kerrotaan vahingoittaneen saarten vesijärjestelmiä ja puhdas juomavesi on lähipäivinä prioriteetti alueella, YK:n hätäaputoimisto Ocha kertoo tiedotteessaan.
Bahamasaarten kalastusjärjestön julkaisema kuva tulvavedestä kadulla 2. syyskuuta.NFA Bahamas / EPA
Ochan edustajan Jens Laerken mukaan YK:n asiantuntijat odottavat lupaa maan hallitukselta ennen saapumistaan alueelle kartoittamaan tilannetta.
Ochan tiedotteessa kerrotaan, että Abaco-saarten viranomaiset ovat puhuneet katastrofaalisista vahingoista ja heidän kollegansa Grand Bahaman saarella ovat ilmoittaneet mittavista tulvista.
Maailman ruokaohjelma WFP:n arvioiden mukaan Grand Bahamalla noin 47 000 ihmistä olisi ruoka-avun tarpeessa, kertoo WFP:n edustaja Herve Verhoosel. Abaco-saarilla ruoka-apua tarvitsee 14 000 ihmistä.
Lääkintäryhmät ovat myös lähtövalmiudessa, kertoo Maailman terveysjärjestö WHO:n edustaja Fadela Chaib.
Bahamasaaret. Yle Uutisgrafiikka
Kansainvälinen lentokenttä veden alla
Pelastusapua koordinoi Bahamasaarilla Karibian alueella toimiva katastrofien hallinnan virasto CDEMA.
Bahaman yllä viipynyt Dorian on kurittanut saarta tänäänkin. Jopa 13 000 kotia on tuhoutunut tai vahingoittunut. Grand Bahaman saarelle on iskenyt myrskyaaltoja, jotka ovat noin 4-5 metriä normaalia aallokkoa korkeampia.
Berkeley Earth -järjestön tutkija Roberth Rohde julkaisi Twitterissä Grand Bahama -saaren topografisen kartan.
Siitä käy ilmi, että myrskytulva saattaa pahimmillaan peittää lähes koko saaren veden alle.
Saarivaltion pääministeri Hubert Minnis kertoi aiemmin, että ainakin viisi ihmistä on kuollut hurrikaanin aiheuttamissa tuhoissa.
Hurrikaanin aiheuttamien tulvien mittavuudesta ja tuhoista on internetissä lukuisia videoita. Muun muassa floridalainen demokraattien kongressiedustaja Kionne McGhee on julkaissut Twitterissä bahamalaisen kollegansa jakaman videon, jossa näkyy kuinka Freeportin kansainvälinen lentokenttä on täysin veden alla.
Dorian on heikentynyt kategorian 3. hurrikaaniksi, mutta on edelleen hengenvaarallinen. Yhdysvaltain kansallisen hurrikaanikeskuksen NOAA:n mukaan Dorian liikkuu nyt erittäin hidasta vauhtia (2 km/h) Bahamasaarilta kohti Floridan rannikkoa.
Suomalaisen rakennusmiehen Jukka N:n romanttinen ilta 1980-luvun puolivälissä Moskovassa alkoi mukavasti viehättävän Lenan kanssa ja oli juuri päätymässä yhteiseen sänkyyn, kun paikalle saapui yllättäen Lenan aviomies, joka ryhtyi puukkohippasille. Sairaalassa Jukasta löydettiin 11 puukonhaavaa.
"Menin ulos aivan alasti. Ainostaan kello minulla oli kädessä. Puukottaja ei tullut perässä. Kävelin läheiseen puistoon. En muista, näinkö ihmisiä. Sen muistan, että vatsastani valui suolia, joita pidin käsissäni."
Tämä Jukan tarina löytyy ulkoministeriön tutkijan Jussi Pekkarisen tuoreesta teoksesta Reppanoita, rikollisia ja ruumiita, joka luotaa Ulkoministeriön konsulipalveluiden historiaa vuosina 1982-2000.
Kirjasta selviää ainakin se, että vaikka suurimmalle osalle suomalaisista ei ulkomailla satu koskaan mitään, niin osalle sattuu ja paljon. Häviää passi tai rahat, tulee töpeksittyä viinan tai huumeiden kanssa tai jopa kadottua kokonaan vuosikymmeniksi. Hotelli vaihtuu poliisiasemaan tai vankilaan, pahimmillaan arkkuun.
– Tällaisia tarinoita ei voisi keksiä, eli siinä mielessä fakta kyllä päihittää fiktion, Pekkarinen summaa.
"Miltä raipat tuntuivat?"
Suomalaiset Arto R ja Mikko I saivat vuonna 1985 vankeus- sekä raipparangaistukset osallisuudestaan laajaan alkoholin salakuljetukseen Saudi-Arabiaan. Suomen ulkoministeriö yritti lieventää rangaistuksia, mutta tämä ei onnistunut.
"Sekä Arto R että Mikko I ovat saaneet raippansa. Tosin niitä ei ilmeisesti annettu täydellä voimalla. UM:n konsuliyksikön päällikkö Arto Kurittu on merkinnyt asiakirjan alareunaan: Kysytäänkö, miltä tuntui?"
Konsulipalvelujen tunnetuin väärinkäsitys, josta Pekkarinen kirjoitti taannoisessa teoksessaan Konsulikyydillä kotiin, on edelleen voimissaan. Yleisen uskomuksen mukaan kansalainen kuljetetaan kaukomailta valtion varoin kotiin, jos omat oravannahat loppuvat. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan varat kotimatkaan pitää ensisijaisesti löytyä omaisilta tai ystäviltä.
– Tämä uskomus lienee peräisin merimiehiltä, joilla aikoinaan oli oikeus kuljetukseen kotisatamaan. Ajateltiin, että jos kerran merimiehet, niin totta kai sitten muutkin.
Kadoksissa, ja omasta halustaan
Monesti suomalaiset katoavat jäljettömiin ulkomailla. Kaikki eivät aina myöskään haluaisi tulla löydetyksi. Tällainen oli muun muassa Pertti P:n tapaus Kreikassa. Pertti oli vaimonsa kanssa purjehtimassa Kreikan saaristossa, mistä vaimo palasi kotiin viikon jälkeen.
Kun Perttiä ei kuulunut sovittuun paluusatamaan ja sieltä lennolle kotimaahan, vaimo huolestui ja otti yhteyttä: ettei vain olisi jotain tapahtunut? Ja kohta Pertti jo löytyikin.
"Hänet veneineen löydetty Poroksen satamasta täysissä voimissaan maanantai-iltapäivällä. Pertti P oli nähty samassa paikassa jo perjantai-iltana. Syynä myöhästymiseen oli alkoholi ja miellyttävä naisseura."
– Konsulipalvelut poikkeavat muista palveluista siinä, että niiden toivotaan jäävän mahdollisimman vähälle käytölle. Toisaalta tavallisen kansalaisen puolesta ulkopolitiikka voi olla rempallaankin, kunhan vaikeuksiin joutuneista pidetään huolta, Pekkarinen kiteyttää.
Huomaamaton palvelu, paras palvelu
"Leningradin poliisi pidätti jouluaattona 1985 kolme suomalaista. Opiskelijoille oli jouluaattona tullut kova ikävä suomalaista joulua. Niinpä he olivat päättäneet hankkia joulukuusen. Miliisi oli pidättänyt tytöt heidän kaataessaan kuusta paikallisessa puistossa."
Aikojen kuluessa konsulikyydin ja matkarahojen ruinaajien määrä on laskenut, mutta tilalle ovat tulleet muun muassa kaksoiskansalaiset, joiden auttaminen voi olla varsinkin kriisimaissa vaikeaa, joskus jopa mahdotonta.
– Jos konsulipalvelut hoidetaan hyvin, kukaan ei huomaa. Mutta jos me tyrimme, sen huomaavat kaikki, lehdistö etunenässä, muistutti teoksen julkistamistilaisuudessa puhunut konsulipäällikkö Pasi Tuominen.
Huudahdukset kuuluvat kesken turkulaisen Puolalanmäen lukion maantiedon tunnin. Opettaja Hilkka Åhlman jatkaa opetusta häiriintymättä. Kukaan oppilaistakaan ei käänny kohti takariviä, jossa kirosanojen huutaja Katariina Räikkönen istuu vierellään avustajansa Snariya Dashar.
Maantiedon tunnilla käsitellään pituus- ja leveyspiirejä. On perjantai ja tämä on Räikkösen koulupäivän ainoa oppitunti tänään.
Räikkösellä diagnosoitiin keväällä Touretten oireyhtymä. Nyt hän käy lukiota hitaampaan tahtiin kuin muut eli kursseja on vähemmän kuin muilla oppilailla.
– Oppitunneilla oleminen on sosiaalisesti uuvuttavaa. Kun haluaa olla hiljaa, mutta ei vaan pysty. Se väsyttää, sanoo Katariina Räikkönen.
Maantiedon oppitunti jatkuu, aiheena maanjäristykset. Katariina Räikkönen seuraa tuntia hyvin keskittyneesti, vaikka Touretteen liittyvät nykimisoireet eli niin sanotut tic-oireet keskeyttävät hänet aina välillä.
Hän myös osallistuu aktiivisesti tunnilla opetukseen ja vastaa opettajan kysymyksiin normaalisti.
Katariina Räikkösen avustaja Snariya Dashar on mukana kaikilla oppitunneilla. Petra Ristola / Yle
– Fuck, huutaa Räikkönen yhtäkkiä ja keskittyminen herpaantuu.
Räikkönen alkaa läpsiä itseään päähän. Snariya Dashar ottaa häntä vasemmasta kädestä kiinni, mutta Räikkönen jatkaa läpsimistä oikealla kädellään. Avustaja ottaa oikeastakin kädestä kiinni ja rauhoittaa tilanteen.
Hetken kuluttua Räikkösen oireet loppuvat ja hän kiittää avustajaansa kuiskaamalla.
Tourette puhkesi teini-iässä
Touretteen liittyvät nykimisoireet voimistuivat yllättäen rajusti Katariina Räikkösellä vuoden 2018 keväällä. Räikkönen oli tuolloin 16-vuotias.
– Kevään viimeisellä kouluviikolla olin ruokalassa ja huomasin, että olkapääni nykivät. Kun menin kotiin, koko kroppa nyki tosi pahasti.
Oireet yllättivät Räikkösen ja ensin hän ajatteli, että ei kerro niistä kenellekään. Kesäloma oli edessä ja se tarkoittaisi au pair -aikaa Espanjassa. Syksyllä alkaisi kouluvuosi Costa Ricassa, johon hän oli saanut stipendin.
– Ajattelin, että oireet johtuvat stressistä ja alitajuisesti jännitän tulevaa kesää ja syksyä ulkomailla, Räikkönen sanoo.
Erilaiset motoriset tic-oireet lisääntyivät ja muutamassa päivässä ilmaantuivat myös yksinkertaiset äänelliset tic-oireet. Tämän jälkeen oireet vaihtelivat eikä niille näyttänyt tulevan loppua. Oireet olivat niin pahat, että lääkäriin oli mentävä.
– Lääkäri epäili heti alussa Touretten syndroomaa. Ajattelimme, että oireet ovat tiedostamatonta stressiä tulevasta. Toivoimme, että oireet menevät ohitse, mutta eivät ne menneet, sanoo Katariina Räikkösen äiti Kaarina Räikkönen.
Oireet pahenivat kesän aikana sen verran, että Katariina Räikkönen jäi sairaslomalle lukiosta ja äiti Kaarina Räikkönen jäi kotiin omaishoitajaksi.
– Tämä on haasteellinen oireyhtymä, kun oireet voivat voimistua niin yllättäen ja selittämättömällä tavalla, sanoo Suomen Tourette- ja OCD-yhdistyksen toiminnanjohtaja Tuula Savikuja.
Jälkeenpäin perhe on tajunnut, että Katariina Räikkösellä oli ollut lieviä tic-oireita jo kauan ennen oireiden voimistumista. Varhaiset tic-oireet tulivat tunnereaktioiden yhteydessä; kun Räikkönen oli iloinen, häpeissään tai surullinen, nosti hän kädet ilmaan. Yksin kotona ollessaan hän piti kaikenlaisia ääniä.
Youtubeen videoita omasta ja muiden sairauksista
Fuck off! Moi, mä oon Katariina Räikkönen ja mulla on Touretten syndrooma.
Näin alkaa Katariina Räikkösen ensimmäinen video Youtubessa. Videolla hän kertoo ja näyttää minkälainen Tourette hänellä on.
– Tämä on oma keinoni selviytyä tästä sairaudesta. Haluan olla avoin ja auttaa myös muita, kenellä on samanlaisia haasteita.
Katariina Räikkösellä roikkuu kaulassaan purukoru, jota hän tarvittaessa puree.Petra Ristola / Yle
Youtuben kautta Räikkönen tuo julkisesti oman sairautensa esille. Lisäksi hän haastattelee muita ihmisiä, joilla on erilaisia sairauksia, vammoja tai diagnooseja. Videoilla on käsitelty muun muassa OCD, ADHD, ADD, ykköstyypin diabetes ja näkövamma.
– Sairaudet, vammat tai diagnoosit eivät ole sellaisia, mitä pitää hävetä tai piilotella. Sairauksista huolimatta olemme kaikki yhtä arvokkaita, sanoo Katariina Räikkönen.
Perhe tukee Katariinaa siinä, että hän haluaa puhua avoimesti sairaudestaan. Muutenkin perheen, ystävien ja hoitohenkilökunnan tuki on ollut suuri osa selviytymistä.
– Ja se, että perheen jaksamisesta on pidetty huolta. Kukaan ei selviäisi tästä ilman tukiverkkoa ja apua, sanoo Katariina Räikkönen.
Kaikkien arki muuttui
Katariina Räikkösen ja hänen perheensä arki on muuttunut paljon reilussa vuodessa. Äiti Kaarina Räikkönen on jo palannut työelämään, mutta Katariina Räikkönen ei kulje yksin oikeastaan mihinkään. Avustaja on mukana myös kotona siihen saakka kunnes toinen vanhemmista tulee töistä.
– En tykkää olla yksin Touretten kanssa, koska silloin ei ole yhtään kontrollissa oman kehonsa kanssa, sanoo Katariina Räikkönen.
Tourettessa oireet vaihtelevat. Yksi oire saattaa kadota ja toisenlainen tulla tilalle. On kausia, jolloin oireita on enemmän.
– Alussa tic-oireita oli kotonakin hyvin paljon. Nyt oireet kotona ovat rauhoittuneet, kun siellä ei ole ulkoisia ärsykkeitä, sanoo äiti Kaarina Räikkönen.
Katariina Räikkönen käy avustajansa Snariya Dasharin kanssa kaupungilla.Petra Ristola / Yle
Sairauteen kuuluu se, että joku ärsyke laukaisee oireen. Kun Katariina Räikkönen käy avustajansa Snariya Dasharin kanssa kaupungilla pitää avustajan olla tarkkana. Vauvoja tai koiria nähdessään Katariina Räikköselle tulee pakottava tarve päästä halaamaan tai silittämään niitä. Tämän Dashar estää.
Räikkönen kantaa kaulassaan niin sanottua purukorua, jota hän tarvittaessa puree. Aikaisemmin Räikkösellä oli kädet mustelmilla, koska hän puri itseään.
– Ja tämä tic-oire ei mennyt ohi ennen kuin puremakohdasta meni tunto, sanoo Katariina Räikkönen.
– Tourette on harvinainen ja vakava sairaus, joka ilmenee eri ihmisillä eri tavoin, sanoo toiminnanjohtaja Tuula Savikuja Suomen Tourette- ja OCD-yhdistyksestä.
Kiusallisilta tilanteilta ei voi välttyä
Katariina Räikkösen sairaudenkuvaan kuuluu, että hän huutelee ja tekee epäsopivia asioita varsinkin sellaisissa tilanteissa, joissa ei pitäisi. Kiusallisia tilanteita tulee eteen melkein päivittäin.
– Kun näen vartijoita tai poliiseja, voin huutaa, että minulla on pommi tai veitsi, ja että olen terroristi, sanoo Katariina Räikkönen.
Suuriin vaikeuksiin Räikkönen ei ole joutunut huuteluidensa takia, sillä hän kertoo heti, että sairastaa Tourettea. Avustajan yritys estää huutaminen ei auta, sillä Räikkösen on saatava sanottua sanottavansa.
Kiroileminen kuuluu Katariina Räikkösen sairauteen, mutta kaikki Tourettea sairastavat eivät kiroile.
– Liian moni ajattelee, että kun ihminen kiroilee holtittomasti, hänellä on Tourette. Vain alle viidesosa sitä sairastavista kiroilee. Oireet ovat jokaisella erilaiset, sanoo Suomen Tourette- ja OCD-yhdistyksen toiminnanjohtaja Tuula Savikuja.
Tiettyä täsmälääkettä sairauteen ei ole. Tic-oireita voi vähentää joillakin lääkkeillä. Uusimman hoitosuosituksen mukaan suositellaan käytettäväksi lääkkeettömänä hoitona käyttäytymisterapioita. Jos oireet ovat kriittiset, niitä voidaan hillitä lääkkeillä.
Katariina Räikkösen avustaja Snariya Dashar estää Räikköstä joutumasta outoihin tilanteisiin kaupungilla.Petra Ristola / Yle
Touretteen yhdistetään yleisesti myös ADHD tai OCD. Katariina Räikköselläkin diagnosoitiin Touretten yhteydessä ADHD.
Räikkönen tiedostaa, kun tic-oire tulee. Silti hän on aina yhtä yllättynyt siitä, mitä suusta tulee tai mitä hän tekee.
– Se on kuin aivastus, joka vaan tulee, eikä sitä saa millään pidäteltyä, Räikkönen kuvailee.
Jotkut Tourettea sairastavat pystyvät pidättelemään oireitaan.
– Kaikkein paras olisi, että ihmiset ymmärtäisivät sairautta, eikä minun tarvitsisi pidätellä oireita. Oireiden pidätteleminen on raskasta niin henkisesti kuin fyysisesti.
Tulevaisuudensuunnitelmat selvillä
Katariina Räikkönen puhui aktiivisesti tyttöjen oikeuksien puolesta ennen sairastumistaan. Moni muistaa, miten hän vietti päivän pääministeri Juha Sipilän työparina vuonna 2017. Tyttöjen oikeuksien puolesta hän puhuu edelleen ja on osallistunut aktiivisesti nuorten ilmastolakkoihin sairaudesta huolimatta.
– Tyttöjen oikeudet ja ilmastonmuutos liittyvät toisiinsa hyvin vahvasti. Kehitysmaissa asuvat köyhät tytöt joutuvat kuivuuden takia hakemaan vettä entistä kauempaa. Haku on yleensä tyttöjen tehtävä ja silloin heillä ei jää niin paljon aikaa koulunkäyntiin, sanoo Katariina Räikkönen.
Räikkösen tavoitteena on opiskella valtiotieteitä tai maantieteitä lukion jälkeen. Hän haluaisi tulevaisuudessa olla sellaisessa työssä, jossa voisi parantaa lasten tai vammaisten oikeuksia
– Haluan koko elämäni tehdä töitä sen puolesta, että kaikilla olisi mahdollisuus hyvään elämään nyt ja tulevaisuudessa.
Katariina Räikkönen haluaa tulevaisuudessa parantaa lasten ja vammaisten oikeuksia.Petra Ristola / Yle
Keskustele aiheesta. Katariina Räikkönen on mukana keskustelussa kello 18–19. Kommentointiin tarvitset Yle-tunnuksen. Voit luoda sellaisen täällä. Keskustelu sulkeutuu kello 21.00.
Kasevan alkuperäisjäsen Tapio Rauma on tiistaina menehtynyt pitkäaikaiseen sairauteen. Tamperelaisyhtye kertoi asiasta omilla Facebook-sivuillaan.
Tapio Rauma oli bändin kitaristi ja laulaja, mutta oli jäänyt eläkkeelle soittamisesta.
71-vuotias Rauma oli kotoisin Kaustiselta. Hän ehti soittaa useissa bändeissä.
Kasevan ensimmäinen albumi Silloin kun julkaistiin vuonna 1974. Yhtye oli aktiivinen 80-luvun alkupuolella asti. Kaseva on keikkaillut myös 2000-luvulla.
Aggressiivisen energinen mäkäräisparvi piirittää määrätietoisessa puremistarkoituksessa toimitusjohtaja Thomas Hoyeria, mutta hän ei anna sen häiritä. Hoyer seisoo mustikanvarpujen keskellä kallioisessa sekametsässä, antaa mäkäräisten purra ja visioi tulevaa.
– Sähköautoista puhutaan paljon, mutta tässä on kyse vielä isommasta jutusta. Lähitulevaisuudessa energiaa tullaan varastoimaan akkuihin eikä öljyyn ja hiileen. Se on yhteiskunnallisesti iso muutos ja koboltti on siinä ratkaiseva raaka-aine.
Kobolttia on nykytiedon mukaan Suomen maaperässä enemmän kuin missään muualla Euroopassa. Missä sitä tarkalleen on ja kuinka paljon, siitä kaivosala on nyt kiinnostuneempi kuin koskaan. Hoyer johtaa australialais-suomalaista Latitude 66 Cobalt -yhtiötä, joka teki elokuussa varausilmoituksen 2 000 neliökilometrin suuruisesta alueesta Lapissa. Valtavan varausalueen sisään mahtuu alueita Tervolasta, Rovaniemeltä, Ranualta ja Kemijärveltä.
Thomas Hoyerin johtama Latitude 66 Cobalt -yhtiö suunnittelee kobolttikaivosta Kuusamon Juomasuolle. Yritys aikoo etsiä kobolttiesiintymiä myös Peräpohjan liuskevyöhykkeeksi kutsutulla alueella Lapissa.Annu Passoja / Yle
– Syy miksi päädyimme tänne on, että teimme kallioperäanalyysin sekä geokemiallisen analyysin ja näimme, että tämän alueen ja Kuusamon liuskevyöhykkeen välillä on tosi iso korrelaatio, Hoyer kertoo.
Kuusamon seudulla yhtiö on jo löytänyt kairauksissa kobolttia. Nyt on toiveissa, että sitä löytyisi myös uudelta varausalueelta.
Kongon koboltti on mainehaitta
Maailmassa käytetystä koboltista yli puolet tulee tällä hetkellä Kongosta, jossa sitä esiintyy kuparin kylkiäisenä. Suuret kobolttikaivokset ovat kiinalaisten hallussa ja nekin jotka eivät ole, vievät kobolttinsa Kiinaan jalostettavaksi.
– Todennäköistä on, että koboltin tarve tulee tulevaisuudessa huimasti kasvamaan, eivätkä monet yhtiöt esimerkiksi autoteollisuudessa halua käyttää Kongon kobolttia, toteaa mineraalitalouden johtaja Pekka Nurmi Geologian tutkimuskeskuksesta.
Esimerkiksi saksalainen autonvalmistaja BMW on ilmoittanut lopettavansa kongolaisen koboltin käytön kahden vuoden kuluessa.
Kongolaiskoboltti voi muodostua mainehaitaksi, josta eroon pääsemisessä Suomi mielihyvin auttaisi maailman autoteollisuutta. Eikä kyse ole vain raaka-aineen tuottamisesta, vaan koko akkuteollisuuden jalostusketjun haltuunotosta.
Kobolttikaivos Luswishissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa. Kongosta tulee yli puolet maailmassa käytetystä koboltista.AOP
Koboltin jalostus Suomessa jo osataan. Euroopan suurin koboltinjalostamo on Kokkolassa ja raaka-aine sinne tulee Kongosta.
– Olisi hienoa, jos Suomesta saatava koboltti jalostettaisiin täällä niin pitkälle, että saataisiin akutkin tehtyä, sanoo Työ- ja elinkeinoministeriön hankepäällikkö Jyrki Alkio.
Valtion kaivosomistuksia hallinnoiva Suomen malmijalostus yrittääkin nyt houkutella akunvalmistajia perustamaan akkukennotehtaansa Suomeen.
Akkukennotehtaistakin suurin osa on tällä hetkellä Kiinassa, mutta paine on kova saada niitä myös Eurooppaan, lähelle autonvalmistajia.
– Useat Euroopan maat kilpailevat samoista investoinneista. Lopputulosta ei varmuudella tiedetä, mutta meillä on hyvät pelimerkit, Alkio sanoo meneillään olevista neuvotteluista.
Ajatus on, että valtio olisi Suomen Malmijalostuksen kautta vähemmistöomistajana, jos iso akkuteollisuuden investointi Suomeen saadaan.
Sipilän hallitus suhtautui akkuteollisuuteen myötämielellä. Nykyhallitus ei ottanut hallitusohjelmassa asiaan selvää kantaa.
Metalleja haistellaan ja maistellaan
Suomessa valtio hallinnoi Terrafamen kautta maan suurinta kobolttiesiintymää Sotkamon kaivoksella. Nikkelin kyljessä esiintyvää kobolttia ei ole vielä saatu irrotettua kaupalliseen käyttöön, mutta vuonna 2021 valmistuva akkukemikaalitehdas muuttaa tilanteen.
Myös ruotsalainen Boliden tuottaa Kevitsan ja Kylylahden kaivoksilla kobolttia, mutta kokonaisuudessaan Suomessa tuotetaan vain prosentti maailman koboltista.
Ruotsalaisen Bolidenin omistamalla Kevitsan kaivoksella tuotetaan nikkelin, kuparin ja kullan lisäksi myös kobolttia. Vesa Toppari / Yle
Posion ja Rovaniemen puoliväliin vuokrahybridinsä parkkeerannut Thomas Hoyer uskoo, että Suomeen mahtuu kevyesti useampikin kobolttikaivos. Onko mäkäräisten piinamassa metsässä kaivospotentiaalia, sen selvittäminen vie vielä vuosia.
Työ alkaa siitä, että kerätään yhteen kaikki mahdollinen olemassaoleva tieto, jonka ydintä ovat GTK:n selvitykset.
– Jossain vaiheessa jalkaudutaan maastoon, kartoitetaan, valokuvataan ja kenties otetaan pieniä pintakivinäytteitä, Hoyer kertoo.
Metsässä hiippailevilla geologeilla on vihot ja luupit, he kuvaavat, haistelevat ja Hoyerin mukaan joskus nuolaisevatkin kiveä saadakseen vihiä arvometallista.
Varsinaisiin kairauksiin varaus ei anna oikeutta, vaan kairauksiin tarvitaan erikseen haettava malminetsintälupa. Sen aika on aikaisintaan parin vuoden päästä.
"Keski-Lapissa jokainen neliömetri on varattu"
Lapissa arvometalleja etsivät kymmenet yhtiöt, mutta erityisesti koboltin perässä on puolisen tusinaa yhtiötä, kertoo GTK:n Mineraalitalous ja malminetsintä -yksikön päällikkö Pekka Tuomela. Useimmat ovat etsinnöissä pidemmällä kuin Latitude 66.
Tuomela ei kuitenkaan ole varma, onko kilpajuoksu oikea sana.
– Yhtiöt pyrkivät tietysti aina pääsemään potentiaalisimmille alueille. Keski-Lapissa käytännössä joka neliömetri on jo varausten tai malminetsintäluvan alla. Sinne pääsy vaatii, että yritykset tekevät keskenään diilin ja sopivat, millä ehdoilla yhteistyötä voidaan tehdä.
Koboltti esiintyy harvoin yksin vaan yleensä nikkelin tai kuparin seuralaisena.Annu Passoja / Yle
Kaivoksen perustaminen on Suomessa kestänyt keskimäärin 20 vuotta eikä sitä vieläkään tehdä parissa vuodessa, vaikka akkuteollisuus kuinka huutaisi raaka-ainetta.
Hoyer ei halua antaa mitään arvioita siitä, milloin Lappiin voisi syntyä Latitude 66 Cobaltin kobolttikaivos, mikäli yhtiö löytäisi kaupallisesti hyödynnettävää kobolttia.
– En lähtisi heittämään mitään lukuja. Kaivoksen perustaminen vaatii paljon ymmärrystä ympäristövaikutuksista, paikallisista oloista ja siitä, millaisella prosessilla metalli saadaan irti. Kiireellä harvemmin hyvää tulee.
Korjattu klo 15.30 mäkäräisten pistämiset mäkäräisten puremiseksi. Mäkäräiset eivät siis pistä vaan purevat.
Rajavartiolaitosta viime vuoden syyskuusta johtanut kenraaliluutnantti Ilkka Laitinen, 57, on jättänyt tehtävänsä vakavan sairauden vuoksi. Hänen työkyvyttömyyseläkkeensä on alkanut syyskuun alusta lukien, rajavartiolaitos tiedottaa.
Laitinen on ollut Rajavartiolaitoksen palveluksessa eri tehtävissä vuodesta 1985 lähtien. Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin ensimmäisenä pääjohtajana hän toimi vuodesta 2005 yhdeksän vuoden ajan.
Laitinen palasi 2015 Frontexin tehtävästä Rajavartiolaitoksen esikuntaan ensin kansainvälisten asioiden johtoon ja sen jälkeen Rajavartiolaitoksen apulaispäälliköksi vuosiksi 2015–2018.
Tasavallan presidentti nimittää valtioneuvoston esityksestä Rajavartiolaitokselle uuden päällikön.
Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö, kenraalimajuri Pasi Kostamovaara toimii Rajavartiolaitoksen päällikön sijaisena nimitykseen saakka.
Luumäen kuolonkolarin todistajien mukaan tien varteen pysähtyneessä henkilöautossa ei ollut valoja päällä, kertoo Ilta-Sanomat. Ohi ajaneiden autoilijoiden kertomukset tukevat venäläisen rekkakuskin näkemystä, jonka mukaan autoa oli vaikea havaita.
Henkilöt olivat nousseet osittain ajoradalle pysäköidystä henkilöautosta ulos Jurvalan kohdalla. Auton kuljettaja, joka oli jäänyt autoon sisälle, ei loukkaantunut onnettomuudessa.
Tutkinnanjohtaja Saku Tielisen mukaan matkustajien välille oli syntynyt eripuraa, jota he poistuivat selvittelemään auton ulkopuolelle.
– Keskeinen kysymys on edelleen, mitä mahdollisuuksia rekkakuskilla oli havaita auto ja henkilöt, Tielinen toteaa.
Hänen mukaansa kaikkien keskeisten todistajien ja asianosaisten kuulustelut on tehty. Kuulusteluissa ei selvinnyt mitään yllättävää tai tutkinnan suunta muuttavia asioita.
Tielisen mukaan tutkinnan rikosnimikkeet pysyvät samoina.
Rekkakuskia epäillään liikenneturvan vaarantamisesta, kahdesta kuolemantuottamuksesta ja yhdestä vammantuottamuksesta. Autossa olleita epäillään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
Tutkinnanjohtaja Saku Tielinen arvioi, että tutkinta etenee syyteharkintaan syksyn aikana.
Poliisi on saanut valmiiksi esitutkinnan tamperelaisen kansanedustajan Veikko Vallinin (ps.) Facebookista tekemästä rikosilmoituksesta.
Vallin pyysi poliisia selvittämään, onko Facebook syyllistynyt rikokseen estämällä päivitysten tekemisen.
Vallin kertoi kesäkuussa saaneensa vaalien alla Facebookiin 30 vuorokauden julkaisueston. Hänen mukaansa esto alkoi eduskuntavaalien ennakkoäänestyksen ensimmäisenä päivänä eli 1.4.2019.
Vallin kertoi aiemmin, että hän sai kiellon vuoden vanhasta päivityksestä lainattuaan suoran sitaatin Suomen Uutisten jutusta. Siinä kerrottiin, että "tietyillä ulkomaalaisilla ryhmillä on yliedustus eri rikostyypeissä".
Sisä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Jussi Pilviö kertoo, että esitutkinta on päätetty Ei rikosta -perusteella.
– Itse päätöstä en lähde avaamaan sanallisesti, Pilviö kertoo.
Tutkintapyyntö oli hyvin harvinainen.
Vallin kertoi aiemmin tekevänsä kantelun Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, ellei asia etene poliisin kautta.
Jos haluaa kokeilla lähiherkkua, ei pelkää pientä erikoisuutta ja viitsii nähdä hieman vaivaa, kannattaa pulahtaa järveen ja noukkia pohjasta järvisimpukoita. Niiden sesonki on loppukesästä ja syksyllä. Aikaa herkuttelun valmistelemiseen joutuu varaamaan pari päivää, sillä simpukat on sumputettava.
Simpukoita on maistellut muun työnsä ohella professori Jouni Taskinen Jyväskylän yliopistosta. Hän kertoo, että maistelutarkoituksiin kalastuslaki ei rajoita simpukoiden keräämistä. Omiin keittoihin simpukoita voi siis huoletta kerätä.
Rauhoitettuihin simpukoihin ei silti tule koskea. Jos simpukkansa kerää järvistä, ei tule vahingossakaan törmänneeksi rauhoitettuihin vuollejokisimpukoihin tai raakkuihin, eli jokihelmisimpukoihin. Nämä kaksi simpukkalajia on rauhoitettu luonnonsuojelulailla ja ovat uhanalaisia.
Simpukat möllöttävät mieluiten sellaisilla paikoilla, joilla vesi vaihtuu ja laineet hieman lyövät rantaan. Aallot nostattavat esimerkiksi pohjaan painuneita ja maatuneita puiden lehtiä, joita simpukat myös syövät. Jaakko Suorsa / Yle
Vuonna 2015 uutisoitiin Naantalin saaristossa simpukoihin kerääntyvästä panssarisiimalevästä. Taskisen mukaan panssarisiimalevästä ei ole syytä huolehtia, koska sitä ei esiinny sisävesissä. Panssarisiimalevä on hengenvaarallisen myrkyllinen Itämerellä esiintyvä levä.
Taskisella on myös neuvot simpukkasesonkiin. Talven jälkeen järven rannan pohjaan “jalkansa” työntänyt simpukka on laihtunut. Simpukoilla on lihaksikas jalkamainen uloke, jolla se liikuttelee itseään hitaasti ja kiinnittyy järven pohjaan.
– Kun jäät lähtevät ja kasviplanktonin tuotanto alkaa, ne täyttävät talven aikana huvenneita varastojaan. Keskikesällä ne tekevät toukat. Siihen menee paljon ravintoa. Loppukesän ne tankkaavat talvea varten.
Toukat ovat kaloihin kiinnittyviä loisia. Simpukat tarvitsevat aina lisääntyäkseen isännän toukalleen.
Simpukat ovat siis maukkaimmillaan loppukesästä ja syksystä. Tuhdissa kunnossa oleva simpukka on rasvapitoinen.
Jouni Taskinen on tutkinut makeanveden simpukoita Jyväskylän yliopistossa. Raakut ovat tunnettuja uhanalaisia joissa eläviä simpukoita, jotka ovat kärsineet lohikantojen vähenemisestä. Raakun toukka tarvitsee juuri lohikalan isännäkseen. Jouni Taskinen
Nuori simpukka on vanhusta mureampi ja maukkaampi
Järvessä elävät simpukat voivat helposti olla parisen kymmentä vuotta vanhoja. Raakut elävät jopa kaksikin vuosisataa. Professori Taskinen kertoo vinkin, että simpukan kuoresta voi laskea vuosirenkaat.
– Rinkulat kun laskee niin ikä hahmottuu. Vaalea osa on kesäaikaa ja tumma kasvaa talvella.
Leveät vaaleat renkaat osoittavat, että simpukka on kasvanut nopeasti. Taskisen mukaan nopeasti kasvanut simpukka on parempi kuin hitaasti kasvanut ja vanha yksilö.
Simpukan iän voi hahmottaa laskemalla vuosirenkaat. Kuvassa ylhäällä vasemmalta alkaen pikkujärvisimpukka, litteäjärvisimpukka ja alhaalla sysijokisimpukka ja soukkojokisimpukka. Jouni Taskinen
Taskinen kertoo, että suunnitelmissa on tutkia simpukoiden ravintoarvoja Jyväskylän yliopistossa. Hänellä on kuitenkin hyvä aavistus rasvahappojen koostumuksesta.
– Todennäköisesti simpukoissa on mitä parhaimmat rasvahapot, koska se on kasveja syövä veden eläin, Taskinen kertoo.
Tämän jutun simpukat ovat kerätty Hämeenlinnan Aulangolta. Sukeltaessa voi samalla tutustua vedenalaiseen elämään ja törmätä vaikka lahnaparveen tai yksinäiseen ahveneen. Jaakko Suorsa / Yle
Kuten etanatkin, simpukat syödään kokonaisina ja suolistamatta. Tämä tarkoittaa sitä, että simpukoita on paastotettava, eli sumputettava. Näin simpukoiden suoli tyhjenee.
Professori Taskisen mukaan pari päivää riittää sumputtamiseen. Kun vesi alkaa olla kirkasta sen vaihtamisen jälkeen, on simpukka valmis syötäväksi.
Sumputtamiseen sopii ämpäri ja vesijohto- tai kaivovesi. Simpukoille mieluisampaa on, että vesijohtovettä seisotetaan pari päivää ennen simpukoiden siirtämistä siihen. Tällöin vedessä oleva kloori ehtii haihtua vedestä.
Heikki Ahopellolle maku oli hienoinen yllätys
Tamperelainen keittiömestari Heikki Ahopelto kertoo, ettei ole ikinä ajatellut syövänsä järvisimpukoita. Kokenut keittiömestari innostui kuitenkin tekemään ruokaa toimittajan hankkimista simpukoista.
– Olen pitänyt niitä kummallisuuksina. Voikohan niitä syödä? Lähi- tai villiruokajutuissakaan en ole törmännyt niihin ravintona, Ahopelto sanoo.
Simpukat valmistettiin keittiömestari Heikki Ahopellon takapihalla. Ahopelto oli varautunut peittelemään simpukoiden vahvaa mudan makua.Jaakko Suorsa / Yle
Ahopelto kertoo ottaneensa simpukoiden kohdalla lähtökohdaksi, että peitellään hieman mudan makua. Ahopellon mukaan simpukoihin ja nilviäisiin yleensäkin sopii muun muassa curryn mausteet.
– Maustamisen kannalta ajattelen simpukkaa ja etanaa hyvin samankaltaisena, myös mudan maun osalta, Ahopelto kertoo.
Keitettäessä juuri avautunut simpukka. Ahopelto kertoo, että simpukat kannattaa keittää "hymyillen". Hän tarkoittaa hellävaraista keittämistä, eli ei väkivaltaista porinaa. Silloin vesi ei liikuta ja irrota simpukoita kuorestaan. Jaakko Suorsa / Yle
Simpukoiden valmistus aloitetaan harjaamalla ja pesemällä simpukoiden kuori. Erittäin tärkeää on varmistaa elääkö simpukka. Jos simpukan kuori on auki, eikä eläin vedä kuorta kiinni sitä kopauttaessa, se on kuollut. Silloin se ei kelpaa syötäväksi.
Simpukat tapetaan kaatamalla ne kiehuvaan reilusti suolattuun veteen. Vettä on oltava sen verran, että simpukat jäävät hyvin pinnan alle. Simpukoita keitetään niin kauan, että kaikki avautuvat. Jos simpukka ei aukea keitettäessä, se on ollut kuollut jo ennen keittämistä ja heitettävä pois.
Ahopelto kertoo, että simpukan liha sitkistyy, jos sitä keittää liikaa. Simpukoita keitetään 5-8 minuuttia.
Ahopelto siivilöi valmistamansa liemen pannulle, jossa on simpukat ja paistettua kukkakaalta. Tähän keittoon hän valitsi rapuliemen. Jaakko Suorsa / Yle
Maistettaessa Ahopelto sanoo, että simpukka vaikuttaa hyvältä, käyttökelpoiselta ja miedolta. Alku- ja keskikesällä kerätty simpukka on hieman mutainen maultaan.
– Ei kauheasti mudan makua. Paljon parempaa mitä odotin.
Valmista tuli! Ja herkullista, mutta mitä muuta voisi odottaa keittiömestarilta ja lähiruualta? Tämän jutun simpukat valmistettiin kesä-heinäkuussa, jolloin ne olivat vielä laihoja.Jaakko Suorsa / Yle
Kiistelty istuntokauden tauko heikentää kansanedustajien mahdollisuuksia vaikuttaa Britannian sotkuiseen EU-eroon.
Johnsonin ja kansanedustajien välillä onkin kärjistymässä valtataistelu.
Johnson on ilmoittanut Britannian eroavan EU:sta lokakuun lopussa joku sopimuksella tai ilman sitä. Lisäaikaa hän ei aio EU:lta hakea missään tilanteessa, hän on ilmoittanut.
Selvitimme, mitä vaihtoehtoja brittikansanedustajilla on vaikuttaa EU-eroon.
Pystyykö oppositio estämään Britannian äkkieron?
Joukko kansanedustajia yrittää saada Britannian sopimuksettoman eron eli niin kutsutun äkkieron estettyä uudella lakialoitteella.
Britannian parlamenttitalo kuvattuna 2. syyskuuta. Tolga Akmen / AFP
Aikaa on kuitenkin hyvin vähän. Johnsonin määräämän istuntokauden tauon on tarkoitus alkaa ensi maanantain ja torstain välillä. Parlamentin viimeinen suunniteltu istuntopäivä on maanantai.
Kansanedustajaryhmittymän on siksi ensi töikseen onnistuttava raivaamaan keskiviikoksi käsittelyaikaa esitykselleen. Parlamentin ala- ja ylähuoneen olisi hyväksyttävä aloite pikavauhtia tällä viikolla.
Brittiviestimien mukaan se on teoriassa mahdollista.
Lakialoite vaatii pääministeriä hakemaan lykkäystä brexitiin siinä tapauksessa, että kansanedustajat eivät ole 19. lokakuuta mennessä hyväksyneet EU-sopimusta eivätkä myöskään äkkieroa.
Aloitteen takana olevat kansanedustajat toivovat Britannian EU-eron lykkäämistä tammikuulle 2020.
Brittikansanedustajat ovat jo aiemmin äänestäneet Britannian äkkieroa vastaan. Nyt he haluavat saada tämän myös lainsäädäntöön.
Mitä tapahtuu kapinoiville konservatiivikansanedustajille?
Kapinamieltä löytyy siis myös Johnsonin oman puolueen sisältä. Johnson on arvostellut puolueensa kapinoivia kansanedustajia. Hän on uhannut erottaa puolueesta kaikki oppositiota tukevat.
Tällaisessa puhdistuksissa puolueesta erotettaisiin muun muassa useita entisiä ministereitä. Erottaminen voisi merkitä monille heidän poliittisen uransa loppua.
Pääministeri Boris Johnson puhui Downing Street 10:n edustalla 2. syyskuuta.Neil Hall / EPA
Mikä on Johnsonin vastaisku?
Jos oppositio onnistuu edistämään lakialoitettaan, Johnson aikoo iskeä takaisin. Hän esittää todennäköisesti ennenaikaisten parlamenttivaalien järjestämistä.
Asiasta ovat kertoneet muun muassa Britannian yleisradioyhtiön BBC:n ja uutistoimisto AFP:n haastattelemat hallituslähteet.
Johnson on ilmoittanut, että hän ei aio missään olosuhteissa pyytää EU:lta lykkäystä eropäivään. Hallitus ottaisi lakialoitteen hyväksynnän epäluottamuslauseena.
Hallituslähteen mukaan Johnson tuo vaalien järjestämisen parlamentin äänestettäväksi välittömästi, mikäli kansanedustajien aloite pääsee käyntiin tiistaina. Ennenaikaisten vaalien järjestäminen vaatii kansanedustajien kahden kolmasosan tuen.
Uudet vaalit olisi hallituslähteen mukaan tarkoitus järjestää 14. lokakuuta.
Vaalipäivä olisi vain muutamia päiviä ennen EU-huippukokousta 17.–18. lokakuuta. Brexitin takarajaan olisi aikaa runsaat kaksi viikkoa.
Entä jos kapinahanke epäonnistuu?
Mikäli lakialoitehanke epäonnistuu, työväenpuolueen johtaja Jeremy Corbyn on ilmoittanut ajavansa äänestystä hallituksen luottamuksesta.
Jos Johnsonin hallitus häviää luottamusäänestyksen, brittiparlamentaarikot äänestäisivät kahden viikon sisällä mahdollisen vaihtoehtoisen uuden hallituksen luottamuksesta.
Jos Britanniaan syntyisi näin uusi hallitus, saattaisi se hakea lykkäystä brexitiin.
Mikäli mikään hallituskokoonpano ei kuitenkaan saa luottamusta, edessä ovat uudet vaalit.
Tällöin on mahdollista, että vaalit menisivät Britannian EU-eron takarajan lokakuun lopun yli.
Uusi lukukausi on juuri alkanut Lappeenrannan kampuksella. Syksyn ensilehdet lentävät ilmassa, kun opiskelijat rientävät aamutuimaan luennoille. Tällä kertaa luennoille mennään kaupan kautta.
– Ajattelin ostaa olutta tietysti, naurahtaa opiskelija Valtteri Ylitalo.
Vaikka on vasta aamu, hyvätuulinen opiskelijaporukka on menossa tutustumaan ensi kertaa uuden lähikaupan olutvalikoimaan.
Kyseessä ei ole mikä tahansa kauppa, vaan Suomen ensimmäinen ruokakauppa, jossa käteinen ei käy maksuvälineenä. Reilun sadan neliömetrin kokoinen lähikauppa sijaitsee Lappeenrannan kampusalueella Ylioppilastalossa.
Muutamat ovat yrittäneet maksaa ensimmäisen viikonlopun aikana kaupassa käteisellä.Elli Sormunen / Yle
Harva enää maksaa käteisellä
Uudessa kampusalueen Salessa voi maksaa ostoksensa ainoastaan kännykällä tai kortilla. Kauppa on ollut auki vasta viime viikonlopun ajan, ja tähän mennessä vain harvat asiakkaat ovat tarjonneet käteistä maksuvälineenä.
Sama suuntaus näkyy myös muissa kaupoissa. Käteinen vähenee.
– Käteisen rahan määrä vähenee kaupassa koko ajan. Tällä hetkellä noin 20 prosenttia myynnin määrästä maksetaan käteisellä, toteaa marketkaupan johtaja Olli Kurppa Etelä-Karjalan osuuskauppa Eekoosta.
Ensimmäisille luennoilleen rientävät opiskelijat vahvistavat asian. Käteistä ei pahemmin ole kukkaroissa eikä taskun pohjilla. Opiskelijat käyttävät omien sanojensa mukaan käteistä enää lähinnä haalarimerkkeihin, velan maksuun kaverille, ulkomaan reissuilla tai bussilippuihin.
Kaupan tulo aivan kampuksen keskelle on opiskelijoiden mieleen. Heidän ei tarvitse lähteä enää kahden kilometrin päähän ruokakauppoihin. Kampusalueella sijaitseva kauppa on harvinaista Suomessa.
– En ainakaan tiedä, että näin keskelle, Ylioppilastalon sisälle vietyä ruokakauppaa olisi missään, sanoo Olli Kurppa S-ryhmästä.
Ensimmäinen Suomessa
Ilman käteistä rahaa toimiva ruokakauppa on vielä harvinaisuus. S-ryhmän Olli Kurpan mukaan nyt avattu ruokakauppa on tiettävästi ainoa laatuaan Suomessa. Erikoistavarakaupoista muun muassa Clas Ohlssonilla on kuitenkin jo kauppoja, joissa käteinen ei käy maksuvälineenä.
– Meidän korviimme ei ole kantautunut, että ilman käteistä toimivia ruokakauppoja olisi muualla, kertoo toimitusjohtaja Kari Luoto Päivittäistavarakauppa ry:stä.
Luodon mukaan käteismaksun puuttuminen voi karsia asiakaskuntaa, mutta voi käydä myös toisin.
Kauppa on perin pieni. Se sisältää vain kaksi käytävää, ja on noin 100 neliömetrin suuruinen. Elli Sormunen / Yle
– Voihan se lisätäkin asiakkaita, koska sähköinen maksu nopeuttaa asiointia, pohtii Luoto.
Lappeenrannan kampusalue haluaa olla tunnettu vihreästä ja ympäristöystävällisestä ajattelusta. Tähän tukeutuu myös uusi kauppa, jonka ei tarvitse pohtia rahaa ja ympäristöä rasittavia käteiskuljetuksia.
– Vihreä kampus on juuri sopiva ympäristö kokeilla kauppaa pelkästään sähköisillä maksuvälineillä, perustelee uudenlaista kauppaa marketkaupan johtaja Olli Kurppa S-ryhmästä.
Ilman käteistä rahaa toimivaa kauppaa perustellaan myös turvallisuudella. Jos käteistä ei ole, kauppa ei todennäköisesti kiinnosta varkaitakaan.
Opiskelija haluaisi luopua käteisestä kokonaan
Kaupan uumeniin kätkeytyvät melko laajat pakastepizza- ja olutvalikoimat, vaikka kauppa on perin pikkuruinen. Marketkaupan johtaja Olli Kurppa S-ryhmästä kertoo, että kaupan koko on poikkeuksellinen ketjun muihin myymälöihin verrattuna.
– Me emme tavallisesti avaa sadan neliömetrin ruokakauppoja, mutta nyt oli niin poikkeuksellinen miljöö. Kokeillaan nyt tällä mittakaavalla, sanoo Kurppa.
Aamutuimaan opiskelija Albert Mäkinen seisoo kassajonossa kivennäisvesipullon kanssa.
– Lompakossa on jopa kolmekymmentä euroa käteistä, mikä on kummallista. Yleensä käteistä ei löydy näin paljoa, sanoo Mäkinen kassajonossa.
Pakastepizzoja on kaupassa melko laajavalikoima kaupan kokoon nähden.Elli Sormunen / Yle
Albert Mäkinen kertoo välttelevänsä käteistä.
– Käteistä on vaikeampi käyttää ja sillä maksaminen paljon hitaampaa.
Mäkinen kertoo olevansa tyytyväinen, että kaupassa voi maksaa vain puhelinsovellus MobilePaylla ja kortilla.
– Ei kyllä haittaa yhtään, ettei käteinen käy. Toivottavasti tällaiset kaupat yleistyvät ja voidaan luopua käteisestä joskus kokonaan, toivoo Mäkinen.
Tällä hetkellä S-ketjulla ei ole tarkoitus lisätä ilman käteismaksumahdollisuutta toimivien kauppojen määrää Suomessa. Taloussanomien mukaan Kesko ei ole avaamassa K-kauppaa, jossa ei pystyisi maksamaan käteisellä. Myöskään Lidlillä ei ole suunnitelmia tuoda käteisettömiä kauppoja markkinoille.
Kajaanin Otanmäessä toimiva kiskokalustovalmistaja Škoda Transtech on saanut tilauksen valmistaa paikallisjunia Latviaan. Sopimuksen arvo on noin 250 miljoonaa euroa.
Yritys kertoo tiedotteessaan, että se on viime aikoina voittanut useita Euroopan merkittäviä tarjouskilpailuja moderneilla raitiovaunuilla sekä paikallisjunilla.
– Škoda Transtechin Otanmäen tehtaalla on merkittävä rooli Saksan Mannheimin raitiovaunujen sekä Latvian paikallisjunien toimituksissa, sanoo Škoda Transportationin myyntijohtaja sekä Škoda Transtechin hallituksen puheenjohtaja Zdenek Majer.
Škoda Transtechin toimitusjohtajan Lasse Orren mukaan tilaukset Otanmäen tehtaalta Latviaan alkavat vuonna 2021 ja kestävät vuoteen 2024 asti.
– Uudet tilaukset merkitsevät myös tarvetta uusiin rekrytointeihin. Ammattitaitoisen työvoiman saanti ei ole helppoa, joten tarvitsemme merkittävän määrän muuntokoulutusta Kainuuseen, sanoo toimitusjohtaja Orre.
Vielä kesän alussa Otanmäen tehtaalla käytiin yt-neuvotteluja lomautuksista, koska tuotantotilanne oli heikentymässä.
Postin suunnittelemat palkanalennukset ja johdon korkeat palkat ovat pääministeri Antti Rinteen (sd.) mielestä oikeudenmukaisuuskysymys.
Valtio-omistaja teki väliintulon Postin johtamiseen tänään, kun omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) ilmoitti aikalisästä työehtomuutoksissa ja johdon palkkojen muuttamisesta.
Posti suunnittelee siirtävänsä 700 työntekijää eri työehtosopimuksen piiriin, mikä käytännössä laskisi palkkaa 30 – 50 prosenttia. Postin johdon palkat taas ovat nousseet jopa kymmeniä prosentteja parissa vuodessa.
Rinne asettaa rinnakkain alennetut palkat ja johdon edut.
– Halutaan selvittää tilanne juuriaan myöten, huolehtia että tulevaisuudessakin postin työntekijöillä on säällinen mahdollisuus tulla toimeen.
Postin johdon palkat ovat viime vuosina nousseet Rinteen mielestä "järkyttävällä tavalla". Tästä hallitus aikoo nyt tehdä lopun.
– Se koskettaa ei pelkästään toimitusjohtajaa vaan koko johtoa. Nyt on annettu omistajaohjausministerin toimesta ohjeet, miten syyskuun aikana tulee palkkatasoa, palkkiotasoa leikata alaspäin.
Postilaisista sote-apulaisia?
Työväenpuoluetta edustava pääministeri haluaa keskustelua siitä, kuinka suuri palkkahaitari eri tehtävien välillä voi samassa firmassa olla.
– Postin työntekijöiden palkat liikkuvat noin 2000 euron paikkeilla kuukaudessa, ja jos johdon palkat liikkuvat 100 000 kuukaudessa, kysymys jota yleinen oikeustaju ei ymmärrä.
Posti on viime vuodet ollut isossa rakennemuutoksessa. Kun digitaalisuus vähentää paperipostia, jostain olisi löydettävä uutta bisnestä. Samaan aikaan valtion kokonaan omistamalla yhtiölle on velvollisuus kuljettaa posti syrjäisimpäänkiin laatikkoon.
Kirjeiden ja pakettien kuljettamisesta Postin tehtävä on laajentunut logistiikkabisnekseen, jopa ruohonleikkuuta on kokeiltu. Pari vuotta sitten Posti alkoi etsiä myös hoivapalvelumarkkinoita.
Rinne visioi, että kylillä kulkevat postinjakajat voitaisiin kytkeä osaksi sote-ratkaisua.
– 22 000 postilaista kulkee maakunnissa viemässä postia. Kyse ei ole hoitotyöstä vaan siitä voidaanko julkista palvelua laajentaa niin että kurkataan ikkunasta, onko kaikki hyvin. Ja jos ei, niin he kysyvät miten voi auttaa, Rinne ideoi.
Britannian parlamentti on palannut kesätauoltaan ja aloittanut välittömästi EU-eron käsittelemisen. Yle näyttää tämän sivun kautta suorana lähetyksenä parlamentin täysistunnon.
Keskustelun pääaihe tulee olemaan, eroaako Britannia EU:sta ilman erosopimusta. Tämän ratkaisun pelätään aiheuttavan maahan kaaoksen ja talosromahduksen.
Salissa nähtiin heti dramatiikkaa, kun hallituksen kansanedustaja Phillip Lee ylitti parlamentin lattian ja liittyi opposition riveihin. Samalla pääministeri Boris Johnson menetti enemmistönsä parlamentin alahuoneessa.
Tässä illan aikatulu:
Kello 19:30: Konservatiivikansanedustaja Oliver Letwinin odotetaan tekevän aloitteen brexit-hätäkeskustelusta
Kello 20:00: Brexit-hätäkeskustelu alkaa
Kello 23:00–24:00: Parlamentti äänestää laista, jolla pääministeri velvoitetaan pyytämään EU:lta eroprosessin lykkäämistä ensi vuoden tammikuun loppuun.
Johnsonin puhe keskeytyi useaan kertaan, kun opposition kansanedustajat pilkkasivat ja arvostelivat häntä. Parlamentin puhemies John Bercow joutui keskeyttämään parlamentin älämölön toistuvasti ja pyytämään kansanedustajia käyttäytymään.
Opposition Labour-puolueen johtaja Jeremy Corbyn arvosteli pääministeriä kovasanaisesti. Corbynin mukaan Johnsonin johtamalla hallituksella ei ole moraalia.
Corbyn väitti lisäksi puheessaan, että Johnson ei ole tosissaan neuvottelemassa erosopimusta vaan haluaa Britannian eroavan EU:sta ilman sopimusta.
Johnson vastasi arvosteluun muistuttamalla, että hallitus noudattaa demokratian pelisääntöjä.
– Britannia kunnioittaa perustuslakiaan ja noudattaa lakeja, hän sanoi.
Johnson myös toisti, ettei halua viedä maata vaaleihin, vaan haluaisi keskittyä neuvottelemaan EU:n kanssa uuden erosopimuksen.
– Tilanteeseen on olemassa ratkaisuja, mutta oppositio ei halua kuulla niitä, hän puhisi.
Lykätäänkö brexitiä uudelleen?
Pääministeri Boris Johnsonin johtama hallitus sanoo olevansa valmis sopimuksettomaan eroon, ellei neuvottelutulokseen EU:n kanssa päästä ennen eropäivää 31. lokakuuta. Hallitus on jo saanut läpi toiveensa, että parlamentin istuntoaikaa on rajoitettu, joten kansanedustajilla on hyvin niukasti aikaa yrittää muuttaa brexitin toteutumista.
Sopimuksetonta brexitiä vastustavien kansanedustajien odotetaan kokouksessa vaativan, että parlamentissa sallitaan esityslistasta poiketen brexit-asian käsittely. Tämä on mahdollista, sillä parlamentin ohjeet sallivat pakottavissa tilanteissa esityslistasta poikkeamisen.
Tämän jälkeen sopimuksetonta no-deal-brexitiä vastustavien kansanedustajien odotetaan BBC:n mukaan esittävän lakia, jolla pääministeri velvoitetaan pyytämään EU:lta eroprosessin lykkäämistä ensi vuoden tammikuun loppuun.
Britannian tiedotusvälineet laskevat kiivaasti, onko tällä esityksellä riittävästi kannatusta. Johnsonin hallituksella oli aikaisemmin niukka enemmistö, jonka se kuitenkin tänään menetti.
Verkkojulkaisu Buzzfeedin mukaan kapinallisia hallituspuolueen edustajia on ainakin 14. Tämä tarkoittaa, että esitys brexitin lykkäämiseksi menisi läpi.
Boris Johnson puhumassa parlamentissa Lontoossa 25. heinäkuuta.Jessica Taylor / AFP
Pääministeri Johnson on jo ennakoinut tätä. Hän on ilmoittanut, että jos hallitus häviää äänestyksen, se määrää uudet vaalit, jotka pidettäisiin jo lokakuun 14. päivä.
Johnsonin mukaan hallitusta vastaan äänestäneet konservatiivipuolueen kansanedustajat erotetaan puolueesta ja he eivät voi enää asettua ehdolle konservatiivien ehdokkaina.
Omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) kertoo Postin ottavan aikalisän työehtosopimusten muuttamisessa ja arvioivan johdon palkkauksen uudestaan. Hallitus suunnittelee myös, että se ei tulouttaisi osinkoja Postista yhtä paljoa kuin tähän asti.
Valtio-omistajaa edustava Paatero tarttuu tiukalla otteella työehtokiistaan. Työntekijät, jotka oli tarkoitus siirtää heikomman sopimuksen piiriin, voivat huokaista hetken.
– Siirtoa ei nyt tehdä vaan se siirretään neuvotteluun, jossa ovat kaikki työntekijät, Paatero sanoo.
Paatero toivoo, että lopputulos selviää syksyn aikana. Neuvottelussa ovat mukana työntekijä- ja työnantajaliitot.
Omistajana valtio ohjaa yhtiön hallitusta. Paateron mukaan Postin hallitus nauttii valtio-omistajan luottamusta, jos asiat etenevät yhteisymmärryksessä.
Myös johdon palkat menevät tarkasteluun.
– Käyn vielä tänään Postin hallituksen puheenjohtajan kanssa palaverin, millaisen esityksen he tekevät Postin hallitukselle näistä palkkioista.
Kannustinjärjestelmät "kohtuuttomia"
Paateroa häiritsevät erityisesti palkitsemisohjelmat, joita Postin johto nauttii kuukausipalkkansa lisäksi. Näitä tullaan Paateron mukaan tarkastelemaan kriittisesti. Paatero ei suostu vielä arvioimaan johdon palkan pudotusten euromääriä.
– Edellytämme, että muutos on merkittävä.
Bonus- ja kannustinjärjestelmät ovat nostaneet johdon tuloja. Paatero sanoo, että niissä ei ole toteutunut kohtuullisuus. Ministeri muistuttaa, että yhtiön hallitus olisi voinut arvioida näitä kannustinohjelmia vuosittain, mutta tätä se ei ole tehnyt.
Paateron mukaan Postin hallitus on toiminut Juha Sipilän (kesk.) hallituksen omistajaohjauslinjauksen mukaan. Tämän Antti Rinteen (sd.) hallitus aikoo panna uusiksi tänä syksynä.
Hän muistutti myös, että Posti pinnistelee hankalassa raossa: paperipostin määrä on romahtanut, Posti toimii kilpailuilla markkinoilla ja samoja tehtäviä tehdään eri työehtosopimusten piirissä.
Postin tehtäviä myös arvioidaan uudelleen hallituskauden aikana.
Paatero kertoi omistajan linjauksista iltapäivällä tiedotustilaisuudessa.
Posti haluaa yhä kustannustasoa alemmas
Paateron tiedotustilaisuuden jälkeen Posti ilmoitti olevansa valmis jatkamaan työehtosopimusneuvotteluja PAU:n kanssa nopeasti. Tavoite on kuitenkin sama kuin ennenkin.
– Postin tavoitteena on, että syksyn työehtosopimusneuvotteluissa löydetään työehtosopimusratkaisu, joka vastaa yhtiön tarpeisiin kilpailuilla markkinoilla, hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjola sanoo tiedotteessa.
Yhtiö muistuttaa, että muissa jakeluyhtiöissä työntekijöistä tulee yhtiölle vähemmän kustannuksia kuin Postissa. Työtä on myös voitava organisoida uudelleen, sillä yhtiö on edelleen rakennemuutoksessa.
Pohjola arvioi, että omistajaohjausministeri Sirpa Paateron väliintulo Postin asioissa oli yllätyksellistä.
– Kyllä se jossain mielessä tuli yllätyksenä, Markku Pohjola sanoo Ylen haastattelussa.
Pohjolan mukaan Postin hallitus on keskustellut valtio-omistajan kanssa työehtosopimusmuutoksen tarpeellisuudesta pitkään. Keskustelua on käyty myös nykyisen ministerin kanssa.
Johtajien palkitsemisesta keskustelu valtio-omistajan kanssa
Postin hallituksen puheenjohtaja ei halua ennakoida, miten yhtiön palkitsemispolitiikka ylimmän johdon tai toimitusjohtajan osalta muuttuu.
– Käymme tämän keskustelun aikanaan omistajan kanssa, Markku Pohjola sanoo.
Pohjolan mukaan Posti on noudattanut valtion palkitsemisperiaatteita. Postin hallitus lähtee siitä, että johdon peruspalkkojen osalta yhtiö on markkinatasossa.
– En tiedä miten muutetaan, onko tarpeen muuttaa, se jää tämän keskustelun varaan, mitä seuraavaksi tulee, Pohjola kertoo.
Postin hallitusta johtava Pohjola sanoo, että valtio-omistaja päättää, jatkaako yhtiön nykyinen hallitus omistajaohjausministerin Postin toimintaan puuttumisen jälkeen.
Yle kysyi Pohjolalta, suosittaako hän johtamansa Postin hallituksen jäsenille edelleen jatkamista.
– Tämä nyt riippuu vähän näistä keskusteluista tästä eteenpäin. Turha mennä asioiden edelle, vastasi Markku Pohjola.
Posti suunnitteli isoa palkanalennusta 700 työntekijälle
Posti ilmoitti viime viikon torstaina, että noin 700 Postin paketti- ja verkkokauppaliiketoiminnassa työskentelevän ihmisen työehdot muuttuvat marraskuussa. Posti ja logistiikka-alan unionin PAU:n mukaan postilaisten peruspalkka alenee keskimäärin 30 prosenttia, enimmillään jopa 50 prosenttia.
Postilaisen keskimääräinen kuukausipalkka on 2 200 euroa, josta 30 prosentin palkanalennus merkitsee 660 euron kuukausittaista laskua tuloissa.
Käsittelyn ja lajittelun työntekijät sekä trukinkuljettajat näissä palveluissa ovat parhaillaan kolmipäiväisessä lakossa vastalauseena työehtojen heikentämiselle.
Posti taas sanoo, että työntekijöiden palkkarakenne muuttuu. Työntekijän kiinteä palkka olisi nykyistä pienempi. Työntekijöitä on tarkoitus tulevaisuudessa palkita työn laadusta, asiakastyytyväisyydestä ja tuottavuudesta.
Taloussanomien julkaisemien laskelmien mukaan Postin toimitusjohtajan Heikki Malisen saamat palkat ja palkkiot ovat kivunneet neljässä vuodessa 65 prosenttia 990 000 euroon vuodessa. Malisen kuukausipalkaksi tulee tällä laskelmalla 82 500 euroa.
Taloussanomien mukaan myös Postin johtoryhmän tienestit ovat kasvaneet samaan aikaan tuntuvasti.
Työntekijät: Työtaistelu jatkuu
Postin työntekijät aloittivat kolmipäiväisen lakon sunnuntaina illalla. He aikovat jatkaa työtaistelunsa loppuun asti. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU tulkitsee, että Posti suunnittelisi muidenkin palkkojen alentamista.
Liitto haluaa tietää ministerin päättämän aikalisän keston, ennen kuin se tekee omia ratkaisujaan. Ennen valtio-omistajan väliintuloa Postin työntekijät ehtivät panna vireille tukilakkosuunnitelmat.
Työntekijät, joiden palkkoja oli tarkoitus alentaa, siirrettiin Postipalvelut oy:hyn. Nyt ammattiliitto odottaa, että heistä tulee taas postilaisia.
– Haluaisin tietää, onko heidän liikkeenluovutettu takaisin Postiin ja aloitettaisiin neuvottelut ihan puhtaalta pöydältä, puheenjohtaja Heidi Nieminen sanoo Ylelle.
Nieminen sanoo, että päätöksen työehtosopimuksen vaihtamisesta siunasi Postin hallitus. Postin hallitus edustaa valtio-omistajaa eli Suomen hallitusta. Nykyinen työehtosopimus päättyy lokakuun lopussa.
Ammattiliiton pääluottamusmiehet ja hallitus kokoontuvat torstaina miettimään työehtokiistan tilannetta. Liitot harkitsevat myös, pyytävätkö ne tukilakkoja muilta liitoilta.
Kaakon satamien raideammattilaiset ovat Kotkan ja Haminan satamissa työvuoron mittaisessa tukilakossa keskiviikkona Postin työehtomuutosten takia. Tukilakossa olevat työntekijät kuuluvat Julkisten ja hyvinvointialojen liittoon JHL:ään.
Yle seurasi Paateron infoa kello 12.30:
Korjaus 17.26: Lakossa on Postin lajittelun ja käsitelyn työntekijöitä, eivät jakelijat.
Helsingin hovioikeus ei muuta laulaja Tomi Metsäkedon kunnian loukkaamisesta annettua tuomiota. Hovioikeus katsoo Helsingin käräjäoikeuden tavoin neljän naisen syyllistyneen Metsäkedon kunnian loukkaamiseen.
Naiset tuomittiin syksyllä 2018 sakkoihin Metsäketoa koskevista kirjoituksista sosiaalisessa mediassa. Kaikki neljä saivat 25 päiväsakkoa.
Yksi naisista valitti hovioikeuteen. Hän katsoi, että hänen sosiaalisessa mediassa kirjoittamansa viestit eivät olleet loukanneet Metsäkedon kunniaa vaan olivat osa yhteiskunnallista keskustelua.
Viestit koskivat Metsäkedon käytöstä ja hänen väitettyä seksuaalista ahdisteluaan.
Nainen perusteli viestien kirjoittamista sillä, että Metsäkedon käytöksestä oli viestien kirjoittamisen aikaan tehty lukuisia lehtijuttuja ja sadat naiset olivat kertoneet siitä. Metsäketo oli myös irtisanottu useasta produktiosta ja hän oli itse pyytänyt anteeksi käytöstään.
Nainen katsoi, että hänellä ei siten ollut syytä epäillä asian uutisoinnin paikkansa pitävyyttä. Hänen tarkoituksenaan ei ollut loukata Metsäkedon kunniaa tai esittää valheellista tietoa.
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden päätöstä vain alentamalla naisen korvausvelvollisuutta oikeudenkäyntikuluista. Käräjäoikeus tuomitsi naiset korvaamaan Metsäkedon oikeudenkäyntikulut.
Suomi nousi vertailun kärkisijalle yli sadan maan joukosta. Arvion mukaan Suomi on paras luontokohde ympäristön kestävyyden, ainutlaatuisen ja monimuotoisen eläinlajiston, kauniiden luonnonmaisemien sekä hyvien luonnonsuojelutoimien ansiosta.
Suomen pisteitä nosti muun muassa se, että yli 73 prosenttia maan pinta-alasta on metsän peittämää.
Alla vertailun kymmenen parasta maata:
1. Suomi
2. Ruotsi
3. Brasilia
4. Kanada
5. Yhdysvallat
6. Norja
7. Espanja
8. Saksa
9. Puola
10. Slovenia
True Luxury Travel valitsi tänä vuonna parhaan luontomatkakohteen toista kertaa. Lonely Planetin mukaan viime vuonna ykkössijalle arvioitiin Yhdysvallat. Suomi oli vasta sijalla 31.
Kiina on ollut jo yli vuoden kauppasodassa Yhdysvaltojen kanssa, mutta pääkaupungin kaduilla amerikkalaisbrändien logot hohtavat yhtä kirkkaina kuin aina ennenkin.
Parin kilometrin päässä Taivaallisen rauhan aukiolta sijaitsevalla kävelykadulla kiinalaiset ja ulkomaiset merkkiliikkeet vetävät kiinalaisia turisteja puoleensa. McDonaldsin ovi käy tiuhaan, Applen lippulaivamyymälän lasipinnat kiiltävät kesäpäivässä.
Läheisellä bussipysäkillä seisova Cheng tosin sanoo, ettei hän juurikaan käytä amerikkalaistuotteita.
– Ostan kotimaista, se on isänmaallisempaa, aurinkolaseihin ja t-paitaan pukeutunut mies sanoo.
Wuhanista kotoisin oleva Cheng haluaa kertoa vain sukunimensä. Kauppasota on monille haastava aihe, ja siitä puhuminen ulkomaiselle toimittajalle pohdinnan paikka. Tosin Chengin mielipiteet ovat kuin suoraan Kiinan johdon suusta.
Kiinan virallinen totuus kuuluu kutakuinkin näin: a) kauppasota on presidentti Donald Trumpin hyökkäyssota, Kiina ei ole tehnyt mitään väärää, b) kauppasota vahingoittaa eniten Yhdysvaltoja, c) maailmantalous kärsii ja siksi koko maailman pitäisi ymmärtää olla huolissaan, sekä d) Kiina kyllä pärjää.
Cheng sanookin olevansa luottavainen, sillä Kiina on voimakas ja kilpailukykyinen.
– Emme välitä siitä, että Yhdysvallat tahallaan haluaa estää meitä kehittymästä. Meillä on keinoja selvitä, Cheng vakuuttaa.
Asiantuntijat ovat kuitenkin toista mieltä: kauppasodassa on vain kärsijöitä ja kiista on jo vaikuttanut Kiinan talouteen. Kauppa Yhdysvaltain kanssa on supistunut, mikä hidastaa Kiinan jo entisestään taantunutta talouskasvua.
Kiinalaislehti otsikoi, että kauppakiista kiihdyttää Yhdysvaltain taantumaa. Samaa tarinaa kerrotaan kaikissa virallisissa lehdissä, sillä Kiinan media on valtion ohjauksessa.Jenny Matikainen / Yle
Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu nostaa tilastoista kiinnostavan yksityiskohdan. Vaikka suurin osa maiden välisestä kaupasta kulkee Kiinasta Yhdysvaltoihin, viime aikoina juuri tuonti Yhdysvalloista Kiinaan on supistunut enemmän kuin Kiinan vienti.
Syy tähän voi toisaalta olla Kiinan hidastuneet tullikäsittelyt, toisaalta boikotti. Molemmat ovat Kiinalle keino käydä kauppasotaa.
– Pidän tilastoja merkkinä siitä, että yhdysvaltalaisia tuotteita syrjitään Kiinassa sekä yrityksissä että kotitalouksissa, Koivu sanoo.
Kotimaisen kysynnän kasvu voikin hieman hillitä viennin hiipumisen vaikutuksia Kiinan talouteen.
“Ei vaikuta tavallisen ihmisen elämään”
Teknologia-alalla työskentelevä Zhang Yuhui istuu lounasaikaan pekingiläisellä puistonpenkillä. Hän sanoo ylipäätään käyttävänsä lähinnä kiinalaisia tuotteita. Siksi hän kokee, ettei kauppasota vaikuta hänen elämäänsä juuri lainkaan.
Kiinalaisissa ruokakaupoissa tuontitavaraa on vähän ja merkkituotteet maksavat.
– Ehkä sillä on merkitystä varakkaampien ihmisten elämässä, mutta ei meidän tavallisten kiinalaisten, Zhang sanoo.
Myös Zhang uskoo, että Kiina kestää kauppasodan. Hän kertoo lukeneensa asiasta paljon ja oppineensa, että Kiinan talous kasvaa mutta Yhdysvallat junnaa paikallaan.
Zhang Yuhui ei usko kauppasodan vaikuttavan hänen omaan arkeensa, koska hän ylipäätään ostaa vain vähän ulkomaalaisia tuotteita.Jenny Matikainen / Yle
Katuhaastattelut antavat kurkistuksen pekingiläisten näkemyksiin, mutta Kiinassa on vaikea muodostaa kokonaiskuvaa yleisestä mielipiteestä. Vaalit eivät mittaa päättäjien suosiota eikä kukaan julkaise luotettavia tutkimuksia siitä, mitä tavalliset kiinalaiset ajattelevat kauppasodasta.
Sensuroidussa julkisuudessa esiin tuodaan vain näkemykset, jotka tukevat johdon tahtoa.
Kiinalaisekonomistin mukaan on kuitenkin nähtävissä, että kiista on vaikuttanut ihmisten mielialoihin.
– Kauppasodan näkyvimmät vaikutukset ovat psykologisia. Ihmiset ovat pessimistisiä, ekonomisti Wang Jun sanoo.
Hän työskentelee asiantuntijana China Center for International Economic Exchanges -ajatushautomossa. Wangin mukaan kauppasodan muita vaikutuksia on vielä vaikea arvioida.
Työttömyys on vuoden aikana hieman kasvanut, tosin Wangin mukaan odotusten mukaisesti. Kiinan virallisten tilastojen mukaan heinäkuun lopussa Kiinan työttömyysprosentti oli 5,3, kun se tammikuussa oli 5,1.
Ekonomisti Wang ei usko, että kauppasota on heiluttanut työttömyyslukuja.
– Irtisanomiset koskevat tiettyjä aloja ja tiettyjä yrityksiä. Kyseessä ei ole mikään yleinen ilmiö, hän sanoo.
Kiinalaisyrittäjät eivät puhu ongelmista
Juuri työllisyys huolettaa vaimonsa kanssa Pekingissä vierailevaa Wangia, joka hänkin haluaa kommentoida kauppasotaa vain sukunimellään. Wang kokee, että vuoden jatkunut kiista on jo vaikuttanut kiinalaisten elämään. Jos se jatkuu, ongelmat alkavat kasaantua.
– Moni menettää työpaikkansa. Lisäksi työntekijöiden kannustepalkkiot pienenevät, liike-elämässä mahdollisuudet vähenevät ja töitä on vähemmän tarjolla, Wang pohtii.
Kiinalaisia yrityksiä on vaikea saada kertomaan kauppasodan vaikutuksista. Kiinalaismedian jutuissa ulkomaankauppaa käyvät yrittäjät kertovat virallisen linjan mukaista tarinaa.
Uimapukutehtailija Hong Jianku sanoi pari viikkoa sitten China Daily -sanomalehdelle odottavansa 15 prosentin kasvua tuotteidensa vientiin. Uusia ostajia löytyy Hongin mukaan muun muassa Brasiliasta, Chilestä ja Argentiinasta.
Muuta olisikin vaikea sanoa samalla, kun valtion media julistaa, ettei kauppasota Kiinaa juuri hetkauta. Aivan kuten bussipysäkin luottavainen herra Cheng asian tiivisti:
– Me emme pelkää amerikkalaisten pientä sotaa.
Mitä Kiinan valtion johdossa ja vientiyrityksissä todella mietitään, sitä kukaan ei voi tietää. Kiinassa julki kerrotaan vain toivottava versio kauppasodan lopputuloksesta.
Lastentarhanopettaja on vastannut tänään keskiviikkona syytteisiin lapseen kohdistuneesta pahoinpitelystä, kertoo Uutisvuoksi.
Syytteen mukaan nainen puri häntä kohtaan aggressiivisesti käyttäytynyttä 5-vuotiasta poikaa vasempaan olkavarteen toukokuussa 2018. Pojalle aiheutui kipua ja mustelmainen puremajälki.
Uutisvuoksen mukaan nainen oli päiväkodissa määräaikaisessa työsuhteessa.
Nainen myönsi poliisikuulusteluissa purreensa poikaa. Syyttäjä vaatii naiselle vähintään 30—50 päiväsakon suuruista sakkorangaistusta.
Asiaa käsiteltiin Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa Imatralla. Käjäräoikeus antaa tuomion 13. syyskuuta.
