Yksityinen terveysjätti Terveystalo pyrkii nostamaan päivystyslääkäripalveluista kunnilta perittäviä hintoja. Syynä on lääkäripula.
Terveystalo on ehdottanut roimaa hinnankorotusta esimerkiksi Kymenlaakson keskussairaalassa Kotkassa ja Pohjois-Kymen sairaalassa Kuusankoskella.
– Tilanne on vastaava ollut ympäri Suomen – niin julkinen kuin yksityinenkin puoli on ollut vaikeuksissa saada lääkäreitä päivystykseen, kertoo Suomen Terveystalon yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja.
Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava Kymsote ostaa Terveystalo Julkiset Palvelut Oy:ltä päivystyslääkäreitä nykyisin noin kuudella miljoonalla eurolla vuodessa.
Kymsoten palvelupäällikkö Kimmo Salmio arvioi, että hinnankorotus vähintään kaksinkertaistaisi summan ja Kymsote joutuisi maksamaan Terveystalolle päivystyslääkäreistä ainakin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Pahimmillaan hinnat nousisivat jopa 250 prosenttia.
Toiminta on muuttunut tappiolliseksi
Terveystalo järjestää Kymenlaakson sairaaloissa 12–14 yleis- tai erikoissairaanhoidon tasoista lääkärityövuoroa vuorokaudessa. Kymsote ostaa suurimman osan ulkopuolisista lääkäreistä Terveystalolta.
Terveystalon mukaan hinnankorotuksen syynä on se, että toiminta on muuttunut tappiolliseksi. Lääkäreiden rekrytointi on vaikeutunut, mikä on nostanut rajusti kustannuksia.
– Sopimus on yli kolme vuotta vanha ja sinä aikana kustannustaso on noussut melkoisesti, sanoo yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja.
– Etenkin työkuorma, tietojärjestelmäongelmat ja seniorituen puute ovat lääkärien esiin nostamia ongelmia. Hyvästä yhteistyöstä huolimatta Terveystalolla ei ole edellytyksiä jatkaa yhteistyötä nykyehdoin, hän sanoo.
Virkalääkäreitä ei saada palkattua
Terveystalo on irtisanonut voimassa olevan sopimuksen. Se päättyy viimeistään maaliskuussa 2020. Siihen asti Kymsote maksaa lääkäripalveluista nykyisen hinnan.
Kuntayhtymän toimitusjohtaja Annikki Niiranen ehdottaa perjantaina kokoontuvalle Kymsoten hallitukselle, että hinnan korottamista ei hyväksytä ja että yhtiö käynnistäisi kilpailutuksen lääkärityövoiman hankinnasta.
Kymsote on ostanut lääkäripalveluita terveysalan yrityksiltä, koska myös sillä on ollut vaikeuksia saada rekrytoitua lääkäreitä.
Eri puolille Tamperetta on maalattu lintuja sähkökaappeihin. Kyseessä on katutaidehanke, jossa taiteilija Elliina Peltoniemi ikuistaa alueen lintuja.
Teosten linnut on valittu yhdessä talojen asukkaiden kanssa sekä sen perusteella mitä pihoilla, puistoissa ja lähimetsässä voi livenä nähdä.
Kyseessä on SirkusRakkausPumPum ry:n, Tampereen Sähkölaitoksen, Tampereen taidemuseon ja Tampereen kaupungin yhteishanke.
Myös yritykset ja taloyhtiöt ovat innostuneet tilaamaan taidetta sutattuihin sähkökaappeihin. Peltoniemi maalaa vielä syksyllä esimerkiksi Rajaportin saunan edustalla. Lintukin on valittu.
– Pääsen tekemään tilhiä, se on herkutteluhomma, Peltoniemi sanoo.
Harakka.SirkusRakkausPumPum
Punarinta huutoäänestyksellä
Tiistaina Muotialantielle Tampereen Nekalaan valmistui mustarastas. Ennen maalaamista Peltoniemi kysyi lähiasukkailta, mitä lintuja alueella liikkuu. Esille nousivat mustarastas ja varis.
– Pikkulikat olisivat halunneet variksen, mutta tuli ongelma, miten saan sen mahtumaan tähän pönttöön. Rastas on tähän pönttöön esteettisesti kivempi.
Punarinta.SirkusRakkausPumPum
Punarinta päätyi taas Nekalan siirtolapuutarhan pönttöön huutoäänestyksellä.
– Siellä oli tosi rohkeita punarintoja. Asukkaat kertoivat, että kukkamaata kääntäessä ne kyttäävät vieressä, nouseeko sieltä ötököitä. Linnut käyvät hakemassa safkat päältä, Peltoniemi sanoo.
Kaappeja ei ole juuri sotkettu
Ympäri Tamperetta tulee sata pönttöä. Osan niistä ovat tehneet lapset yhdessä taiteilija Tomi Lastusen kanssa.
Lehtopöllö.SirkusRakkausPumPum
Peltoniemi maalaa yleensä akryyleillä, mutta nyt hän on käyttänyt peltikattomaaleja. Sähkökaapit ovat saaneet olla rauhassa graffiteilta.
– Yhden pöntön päälle on tullut juttuja, mutta yleisesti ottaen nuoret ovat tulleet sanomaan, että kiva saada erinäköistä. Palaute on ollut positiivista. Täytyy toivoa, että minullekin on tilaa kaduilla.
Jo valmistuneiden kaappien sijainnit:
Punarinta, Nekalan Siirtolapuutarha
Tervapääsky, Vehmaisten koulu
Harakka, toisella puolella Pähkinähakki, Vehmainen, urheilukentän laita
Lehtopöllö, Vehmainen, Kaukaniemi
Tiaisia, toisella puolella pihalintuja, varpusia ja peippo, Vehmaisten urheilukenttä
Postin toimitusjohtaja Heikki Malinen arvioi Maaseudun Tulevaisuudelle, että kirjeliiketoiminnassa lähivuodet ovat todella vaikeita. Malinen arvioi lehdelle, että paperisia lehtiä toimitetaan pidempään kuin kirjeitä. Posti kuljettaa painettuja lehtiä toimitusjohtajan mukaan ainakin vuosiin 2025–2030 saakka.
Postin mukaan tätä lausuntoa ei pidä tulkita niin, että lehdenjakelu oltaisiin lopettamassa vuonna 2025. Tiedotteessaan Posti tarkentaa, että sillä on pitkäaikaisia sitoumuksia lehtijakelussa ja että se kuljettaa lehtiä niin kauan kuin asiakkailla on siihen tarvetta.
Kirje- ja lehtikuljetusten vähentyminen on tehnyt vuosittain 70 miljoonan euron loven Postin liikevaihtoon, lehti kertoo.
Posti ja logistiikka-alan unioni PAU aloitti työtaistelun jakelun ja käsittelyn tehtävissä sunnuntai-iltana vastalauseena Postin aikeille siirtää työntekijöitä Teollisuusliiton ja Medialiiton työehtosopimukseen. Liiton mukaan siirto aiheuttaa työntekijöille 30–50 prosentin ansionalennukset ja lukuisia muita heikennyksiä työehtoihin.
Tiistaina PAU ilmoitti keskeyttävänsä postilakon, koska järjestö sai lisäselvityksen omistajaohjausministeri Sirpa Paateron (sd.) aikalisäviestiin.
PAU kertoi edellyttävänsä, että Posti siirtää Paketti- ja verkkokauppaliiketoimintaryhmän lajittelutoimintojen henkilöstön takaisin Postin osakeyhtiöön, jotta työehtosopimusneuvotteluihin voidaan lähteä puhtaalta pöydältä.
Malisen mukaan Posti hakee työehtosopimuksen vaihdolla joustavuutta, kun liiketoiminta muuttuu koko ajan pakettikuljetusten ja logistiikan suuntaan.
Paketit kuljetetaan pääosin loppuviikosta, ja kirjepostia yhtiö jakaa käytännössä enää neljänä päivänä viikosta, Maaseudun Tulevaisuus kertoo.
Vaikka pakettiliiketoimintamarkkina kasvaa, kilpailu sillä on lisääntynyt merkittävästi. Malinen kertoo lehdelle, että yhtiöllä on jakeluliiketoiminnassa nyt 16 kilpailijaa kotimaasta ja pakettijakelussa lukuisa joukko ulkomailta. Jakeluun on tullut alustatalouden tapaista toimintaa, joka on tullut tutuksi muun muassa taksiyritys Uberista, lehti kirjoittaa.
Tarkennus: Juttua muokattu kello 12.03. Posti ei ole lopettamassa lehtien jakelua, vaan pitkäaikaisten sitoumustensa myötä se jatkaa jakelua niin kauan kuin asiakkailla on siihen tarvetta.
Eduskunta palasi kesätauolta keskiviikkona, ja kuumimmaksi puheenaiheeksi nousi kuohunta Postin ympärillä.
Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Sirpa Paatero (sd.) tarttui tiistaina tiukasti Postiin ja kertoi, että Posti ottaa aikalisän työehtosopimusten muuttamisessa ja arvioi johdon palkkauksen uudestaan.
Syynä on, että Postin toimitusjohtajan palkka ja palkkiot ovat nousseet huimasti, mutta työntekijöitä on ollut tarkoitus siirtää heikomman työehtosopimuksen piiriin.
Yle kysyi kantoja Postin tilanteeseen viideltä kansanedustajalta. Hallituspuolueiden edustajista vastasivat Antti Kurvinen (kesk.) ja Paavo Arhinmäki (vas.) sekä oppositiosta Juhana Vartiainen (kok), Rami Lehto (ps.) ja Päivi Räsänen (kd.).
Kokoomuksen Juhana Vartiaisen mielestä valtion pitäisi pitää kiinni normaalista työnjaosta eikä lähteä mikromanageeraukseen.Jari Pussinen / Yle
Omistajaohjausministeri Sirpa Paatero puuttui eilen postin johdon palkkoihin, olivatko toimet tarpeellisia?
Juhana Vartiainen:
– Mielestäni valtiovallan ei pitäisi lähteä tällaiseen mikromanageeraukseen, vaan pitää kiinni normaalista työnjaosta. Se johtaa tehottomaan liikkeenjohtoon.
– Yhtiötä pitää johtaa yritysjohdon periaattein. Jos valtiovalta siihen puuttuu, se johtaa huonoon lopputulokseen.
Paavo Arhinmäki:
– On erittäin tarpeellista, että Paatero puuttui johdon palkkioihin. Palkitsemisjärjestelyt pitää käydä läpi kaikkien valtionyhtiöiden osalta ja katsoa, onko kohtuuttomuuksia.
– Oikealta vasemmalle kaikki tuntuivat olevan eduskunnan salissa (keskiviikkona) samaa mieltä, että on oikein puuttua. Mihin valtionyhtiöitä tarvitaan, jos omistaja ei voi toimintaan puuttua?
Antti Kurvinen:
– Mielestäni toimet ovat tarpeellisia, ja keskustassa katsomme, että palkkioiden pitää olla kohtuullisia. Yksityinen yritys ja pörssiyhtiö saa maksaa sellaisia palkkoja kuin omistajat haluavat, mutta kun on kysymys veronmaksajien, koko yhteiskunnan omistamista yhtöistä, silloin palkkojen pitää olla yhtiön tilanteen ja yleisen kohtuullisuusajettelun mukaisia.
Rami Lehto:
– Avaus on aivan aiheellinen, palkkiohin pitää puuttua. Ne ovat kasvaneet viime vuosina suhteettoman korkeiksi.
Kristillisten Päivi Räsänen antaa omistajaohjausministerille kiitoksia siitä, että hän puuttui Postin johdon palkkioihin.Jari Pussinen / Yle
Päivi Räsänen:
– Minusta on hyvä, että omistajaohjausministeri puuttui asiaan. Tarvitaan kasvollisia omistajia. Näyttää siltä, että Postin omistajaohjaus on ollut liian löysää.
Miten suhtaudutte siihen, että omistajaohjausministeri pani Postin ottamaan aikalisän työehtosopimusten muuttamisessa?
Juhana Vartiainen:
– On erittäin huono ajatus, että ministeri haluaa päättää miten Postin kaltainen yhtiö työnantajana toimii. Postin täytyy tehdä työnantajapäätökset itsenäisesti.
– Käy helposti niin, että Postille tehdään mahdottomaksi oman kannattavuuden parantaminen ja sen johtaminen tulee ajan mittaan mahdottomaksi, koska kukaan sinne valittu johtaja ei voi lähteä siitä, että hänellä on päämiehen tuki.
Antti Kurvinen:
– Keskustassa olemme aika varovaisia sekaantumaan työehtosopimusneuvotteluihin. Suomessa on 15 viime vuoden ajalta riittävästi kokemuksia, että vaikeita tilanteita voi tulla, jos hallitus puuttuu liian vahvasti työehtosopimuskysymyksiin. Keskusta tukee punamultahallituksen linjaa, että pyrimme sopimisen kautta hoitamaan työelämäkysymyksiä.
– Luotan siihen, että omistajaohjausministeri, joka kantaa viimekätisen vastuun Postin tilanteesta, tietää mitä tekee. Sen kuitenkin sanon, että Postin pitää pysyä kilpailukykyisenä. Ei ole oikein, jos kansainväliset kuljetusyritykset vievät kaikki tilaukset.
Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäen mielestä omistajaohjausministerin nimenomainen tehtävä on puuttua ylilyönteihin.Jari Pussinen / Yle
Paavo Arhinmäki:
– Posti on suoraan ja Vaken kautta sataprosentisesti valtion omistama yritys, ja nimenomaan omistajaohjausministerin tehtävä on puuttua valtionyhtiöiden mahdollisiin ylilyönteihin.
– Tällaista on toivottu ja peräänkuultettu ennenkin, että valtionyhtiöt eivät toimi ulkona muusta yhteiskunnasta vaan ovat yhteiskunnallisessa ohjauksessa.
Rami Lehto:
– Valtiolla on oikeus puuttua valtioyhtiössä, jos työntekijöiden palkkoja pienennetään ja työehtosopimuksia yritetään muuttaa.
– Se on hyvä, mutta jonkinlainen ratkaisu pitää nopeasti saada, että työntekijät eivät joudu olemaan löyhässä hirressä. Jos ajatellaan tes-shoppailua, se on vähän väärin. Jos ajatellaan, millaisia säästöjä Posti tavoittelee, se saataisiin äkkiä kasaan, kun valtio ei vaatisi niin suuria osinkoja.
Päivi Räsänen:
– Tässä yhteydessä on paikallaan, että keskustelua käydään kaikilla tasoilla. Palkkakysymys on kaikkein kipein, ja se on otettava pöydälle.
Keskustan Antti Kurvinen tähdentää, että Postin päätehtävä on postin jakelu.Jari Pussinen / Yle
Postiala on myllerryksessä ja kirjeposti vähenee, mitä valtionyhtiölle pitäisi tehdä?
Juhana Vartiainen:
– Minun mielestäni pitäisi lähteä rohkeasti kohti tulevaisuutta eli yksityistää. Voisimme huolehtia jollakin lainsäädännöllä siitä, että jakeluvelvoitete toteutuu eli kirjeet kulkevat, mutta se ei nykymaailmassa edellytä, että valtiovalta omistaa postiyhtiön.
Antti Kurvinen:
– Keskustan mielestä on tärkeää, että posti pidetään kilpailukykyisenä. Jakelubisnes on muuttunut, kansainväliset yritykset ovat tulleet kentälle, uusia palveluita on syntynyt. Postin toiminnan pitää muuttua, mutta Postin päätehtävän pitää olla postin jakelu.
Paavo Arhinmäki:
– Ongelma kiteytyy siihen, että markkinoille on tullut paljon kermankuorintaa. Pitää miettiä, mikä on Postin rooli tulevaisuudessa. Pitääkö Postille palauttaa tehtäviä, joita siltä on poistunut?
Rami Lehto:
– Suunnitelmia on ollut, että Postia ehkä myydään, mutta ei ole oikea tapa laittaa firmaa myyntikuntoon, että työntekijöiden työsuhteita kiristetään ja palkkoja lasketaan.
Päivi Räsänen:
– Yleispalveluvelvoitteesta, että suomalaiset voivat lähettää ja vastaanottaa kirjeitä, täytyy pitää kiinni. Mielestäni kestävin ratkaisu tässä tilanteessa on, että valtio tinkii osingoistaan.
Rami Lehto Jari Pussinen / Yle
Pääministeri Antti Rinne ehdotti eilen, että postin pitäisi tulla mukaan sote-toimintoihin, mitä ajattelette siitä?
Juhana Vartiainen:
– Kyllähän maailmalla näkee kaikenlaista luovaa. Maaseudulla eri maissa taksinkuljettaja voi olla postinkuljettaja, mutta yleensä tällainen syntyy parhaiten spontaanina yritystoimintana. Mitä Rinne esitti, on minusta hassua.
Antti Kurvinen:
– Keskusta ei ryhdy ohjeistamaan Postin johtoa siitä, millaista bisnestä pitää tehdä, muuten saisimme luopua Postin hallituksesta ja toimitusjohtajasta kokonaan ja ryhtyä tekemään eduskunnassa bisnesstrategioita.
– Kun Postin nimi on posti, se lähtökohtaisesti kuljettaa tavaraa ihmisten postilaatikoihin.
Paavo Arhinmäki:
– Ei Postin tehtävä ole tuottaa sote-palveluita, on selvää että siihen tarvitaan hoitajia, ammattilaisia. Sen sijaan voidaan miettiä, miten Posti, joka toimii ympäri Suomea, voi olla osaltaan mukana luomassa yhteiskunnallista turvallisuutta.
Päivi Räsänen:
– En olisi kovin innokas sotkemaan sotea Postin toimintaan. Tietysti voitaisiin ajatella, että joitakin sote-palveluihin kytkeytyviä kuljetuksia voidaan toimittaa.
Rami Lehto:
– En ajattelisi, että Postin työntekijöitä laitetaan joulupukin apulaisiksi kurkkimaan ikkunan takaa, mitä siellä tapahtuu.
Keskusrikospoliisi kaipaa yleisöltä apua poliisiampumisten tutkintaan. Jotta poliisi saa mahdollisimman tarkan kuvan takaa-ajosta, pyydetään tapahtuman nähneitä olemaan yhteydessä Keskusrikospoliisiin.
Havaintoja pyydetään sunnuntailta 25. elokuuta kello 20.00–20.40 väliseltä ajalta Tampereen Rantatunnelin ja Ikaalisten väliltä VT3:lta pohjoisen suuntaan. Erityisen tärkeässä roolissa on takaa-ajotilanteesta taltioitu materiaali, KRP kertoo.
Poliisi otti Ikaalisista kiinni kaksi miestä, joita epäillään poliisien murhan yrityksestä. Poliiseja ammuttiin Porvoossa elokuun lopussa.
Kuvia ja videoita takaa-ajosta pyydetään lähettämään WhatsAppin kautta numeroon 050 306 8875. Lisäksi KRP vastaanottaa vihjeitä osoitteeseen rikosvihje.krp@poliisi.fi ja virka-aikana (kello 8–16) numeroon 0295 418 622.
Palsta avattiin noin kaksi viikkoa sitten. Se on tarkoitettu niille, jotka eivät halua osallistua live-keskusteluun chatissa. Tällainenkin mahdollisuus on koettu tarpeelliseksi.
Perustiedot koulusta
Väestöliiton palvelu on osa nuorten seksuaalikasvatusta. Sitä on moni tottunut saamaan lähinnä koulussa.
Seksuaalikasvatus kuuluu opetussuunnitelmaan, mutta on pitkälti opettajasta kiinni, kuinka luonnolliselta aiheen käsittely koulussa tuntuu.
Porilaisen Kuninkaanhaan koulun yhdeksäsluokkalaiset Kiia Kulosaari ja Elias Tanninen ovat ainakin tyytyväisiä opettajaansa.
– Meidän opettajamme on tosi hyvä kertomaan siitä, mikä nuoria seksissä mietityttää. Jos jotain kysymyksiä on ollut, on niihin saanut tunnilla vastauksen, Tanninen kertoo.
Luokassa on keskusteltu erityisesti ehkäisystä.
– Siitä, millaisia tauteja voi saada, jos ei käytä ehkäisyä, mistä tietää, jos on saanut taudin ja miten sitä hoidetaan, Tanninen listaa.
Kulosaaren mukaan tyttöjä askarruttaa myös raskauden mahdollisuus, vaikka siitä ei opettajalta olekaan kyselty. Perustiedot on saatu kysymättäkin.
Ei pelkkää ehkäisyvalistusta
Terveystiedon opettaja Kati Koskelo vakuuttaa, että nuoret saavat suunsa auki, jos heillä on asiaa. Seksuaalikasvatuksen tunnit ovat aktiivisia ja keskustelua on paljon.
– On joukossa niitäkin, jotka nolostelevat, mutta yleisesti tilanne on muuttunut vuosien varrella. Ei asioista tällä tavalla puhuttu silloin, kun itse kävin koulua.
Koskelo kuvailee koulun seksuaalikasvatusta tietoja antavaksi ja positiiviseksi. Kaikessa pyritään avoimuuteen. Siitä kertoo muun muassa yksi tuntien yleisimmistä puheenaiheista.
– Seksuaaliset suuntautumiset kiinnostavat ja niistä puhutaan paljon. Koulun seksuaalikasvatus ei ole enää pelkkää ehkäisyvalistusta.
Nimettömänä ei nolota
Jokainen saavuttaa murrosiän omassa tahdissaan ja jollekin seksistä puhuminen on vielä yhdeksännelläkin luokalla niin noloa, että mielessä pyörivät kysymykset on helpompi jättää sanomatta.
– Uskon, että tällainen nimetön nettipalvelu on siksi koettu erittäin tarpeelliseksi. Vaikka seksistä voisikin puhua koulussa, harva kehtaa kysyä kasvotusten, miten esimerkiksi suuseksiä annetaan. Nettiin asia on helpompi näpytellä, Väestöliiton seksuaalineuvoja Sari Hälinen pohtii.
Elias Tanninen ja Kiia Kulosaari puhuvat seksistä koulussa vapautuneesti, mutta kotona aihe ei helposti nouse ruokapöytäkeskusteluun.Päivi Meritähti / Yle
Kotonakin aiheesta voisi puhua, jos kehtaisi. Elias Tannisen mukaan seksi ei tunnu luontevimmalta aiheelta perheen ruokapöytäkeskustelussa. Hän kuitenkin uskoo, että vanhemmat suhtautuisivat hyvin, jos hän päättäisi ryhtyä puhumaan seksistä.
Sari Hälinen heittää palloa myös vanhempien suuntaan. Hekin voivat ottaa seksin puheeksi. Seksuaalikasvatusta ei kannata jättää vain koulun varaan. Vaikka hyvä onkin, että edes siellä seksistä puhutaan.
– Onhan se hyvä, että ainakin koulussa kaikki saavat aiheesta tietoa, jos eivät kehtaa muualta etsiä tai kysyä, Kiia Kulosaari toteaa.
Seksi on kaikille erilaista
Kuninkaanhaan koulussa sana seksi ei arjen keskellä herätä vaivaannuttavaa hihittelyä. Elias Tannisen mukaan seksi on vain yksi aihe muiden joukossa. Siitä päntätään tietoa kokeisiin osana normaalia koulunkäyntiä.
– Koetta varten pitää harjoitella ja selvittää asioita. Siinä samalla alkaa tajuta, mistä on kyse. Seksihän on ihan yleissivistystä.
Koulussa seksistä puhuminen tehdään helpoksi, mutta opetuksessa liikutaan Elias Tannisen mukaan aika yleistasolla. Hän ei pidä sitä kuitenkaan huonona asiana.
– Mielestäni koulussa ei pitäisikään kertoa, miten yhdyntä tapahtuu, koska seksi on kaikille erilaista. On jokaisen yksityisasia, miten sitä harrastat.
Neljä yleisintä kysymystä
Miten suuseksiä annetaan, miten tapahtuu anaali- tai emätinyhdyntä? Nämä Väestöliiton seksuaalineuvontachatin vakiokysymyksetkin kertovat ihmisten erilaisista mieltymyksistä.
Sari Hälisen mukaan on hyvä, että joku vastaa myös yksityiskohtaisiin kysymyksiin.
Näistä nuoret ovat hänen mukaansa kysyneet tänä vuonna eniten:
1. Seksuaalinen toiminta on ykköspuheenaihe. Iso osa kysymyksistä liittyy itsetyydytykseen, erilaisiin yhdyntöihin, seksitapoihin tai seksivälineisiin. Miten voi aloittaa sooloseksin tekemisen, miten seksiä tehdään tai onko seksivälineiden ostamiseen ikärajaa?
2. Seksuaalinen hyvinvointi askarruttaa monia. Koulujen seksuaalikasvatus keskittyy vahvasti ehkäisyyn. Se voi tehdä aiheen käsittelystä yksipuolista, mutta ehkäisy on silti selkeästi yksi nuoria eniten kiinnostavista teemoista. Myös raskauden mahdollisuus nousee keskusteluissa esiin. Erityisesti tytöt ovat huolissaan sen mahdollisuudesta. Nuoret miettivät myös, kuinka ehkäisy hoidetaan, kun seksissä on mukana kaksi penistä tai kaksi vulvaa.
Väestöliitto käynnistää tänään, Maailman seksuaaliterveyspäivänä Kumita-kampanjan. Se kannustaa nuoria harjoittelemaan kondomin käyttöä, vaikka seksi ei olisikaan vielä ajankohtaista. Kumita-kampanjan kyselyn mukaan 8.-luokkalaisten asenteet kondomin käyttöä kohtaan ovat myönteisiä, mutta silti joka kolmas yhdynnässä olleista ei käytä kondomia. 8.-luokkalaisista kuitenkin joka viides on jo ollut yhdynnässä.
Elias Tanninen uskoo useiden poikien ajattelevan, että huolta ei ole, jos tyttö käyttää e-pillereitä. Silloin ei tarvitse pelätä raskautta. Mutta muutakin pelättävää olisi.
– Moni ei tajua, että sillä täydellisimmälläkin tytöllä voi olla vaikka mikä tauti. Ikinä ei voi tietää, kenellä sellainen on ja milloin sen saa. Mielestäni aina pitäisi käyttää ehkäisyä.
3. Seksin hyväksyttävyys on aiheiden kärkikolmikossa. Nuoret pohtivat, mistä saa kiihottua ja fantasioida, ja onko jonkin seksiin liittyvän asian ajatteleminen OK. Erityisesti murrosiän alussa olevia poikia askarruttaa myös hallitsematon erektio. He huolestuvat, jos esimerkiksi hyvältä näyttävä opettaja saa peniksen kovettumaan tai jos niin käy esimerkiksi perhesaunassa. Silloin heidän on hyvä saada tietoa siitä, että hormonit voivat käydä omilla kierroksillaan, vaikka seksin harrastaminen ei olisikaan aikomuksena.
4. Ihmissuhteet herättävät kysymyksiä iästä riippumatta. Väestöliiton seksuaalineuvontachatissa nuoret pohtivat erityisesti valmiuttaan seksiin. Moni nuori toivoo löytävänsä seurustelukumppanin. Mitä jos kumppani haluaakin seksiä, mutta itse ei ole siihen vielä valmis? Entä miten ihastusta voi lähestyä?
Kysy seksistä
Seksi on ajatuksia, tunteita ja toimintaa. Seksin määritteleminen on Sari Hälisen mukaan vaikeaa, sillä se tarkoittaa ihmisille erilaisia asioita.
Seksuaalineuvojana hänen tehtävänsä on antaa tietoa ja ohjausta seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa ja kysymyksissä.
Väestöliiton nuorten palvelut on suunnattu 13–19 -vuotiaille. Hälinen harmittelee, että moni parikymppinen ja vanhempikin joutuu käsittelemään seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä ilman tukea.
Tänään Väestöliiton seksuaalineuvontaa on tarjolla kaikenikäisille. Voit esittää kysymyksesi seksuaalineuvojalle tämän jutun kommenttiosiossa. Hän on linjoilla kello 18–20. Voit kirjoittaa kysymyksesi kommentteihin myös valmiiksi ennen iltaa. Kommentointiin tarvitset Yle-tunnuksen. Voit luoda sellaisen täällä.
Nuoret voivat osallistua tänään myös Väestöliiton omaan chattiin kello 15–17.
Chat on avoinna joka viikko maanantaisin kello 14–16, keskiviikkoisin kello 15–17, torstaisin kello 13–14 ja perjantaisin kello 12–14.
Kysy seksistä! Mitä haluaisit tietää? Huomaathan, että seksuaalineuvoja ei ole terapeutti. Jos tarvitset apua pidempiaikaiseen seksiin liittyvään ongelmaan esimerkiksi parisuhteessasi, ota yhteyttä seksuaaliterapeuttiin.
Lue myös:
Seksistä voi puhua ikätasoisesti pientenkin lasten kanssa. Pikku Kakkonen on julkaissut muun muassa tällaisen Kehoni on minun -sarjan.
Pieni pellavapäinen tyttö viilettää pitkin leikkipuistoa ja äidin katse seuraa tytön touhuja. Kaksivuotiasta on pidettävä silmällä jatkuvasti, sillä maailma puiston ulkopuolella vetää puoleensa.
Saila Toivolalle ja hänen tyttärelleen Jalna Isopoussulle päivittäiset leikkipuistossa käynnit ovat arkea. Yleensä he päätyvät lähtemään ulos kahdestaan, kun Jalnan isä on töissä, eikä seuraa ole saatavilla.
Toivola muutti Ouluun Kuusamosta miehensä kanssa pari vuotta sitten, ja pian perheeseen syntyi tyttö. Isovanhemmat asuvat kaukana, eikä perheellä ollut Oulussa ennalta kuin muutama tuttava.
Arjesta tuli yksinäistä, toisin kuin Toivola oli kaupunkielämältä odottanut.
– Minulla oli mielikuva, että tutustun moniin uusiin ihmisiin. Mennään ja tullaan, tehdään paljon asioita eikä ole hetken rauhaa. Mutta ei se sitten ihan niin mennytkään.
Toivolalle on Oulussa asuttaessa käynyt selväksi, että vaikka kaupungissa on paljon ihmisiä, edes samassa kerrostalorapussa asuviin naapureihin ei ole helppo tutustua.
Avoin ja sosiaalinen Toivola on kotoisin Sodankylästä. Hän sanoo, että oululaisten varautuneisuus tuntuu vieraalta. Kontaktia muihin lapsiperheisiin on vaikea saada, vaikka leikittäisiin samalla hiekkalaatikolla.
"Huutava hiljainen avunpyyntö"
Toivolan tavoin moni äiti kärsii yksinäisyydestä.
Iso osa äideistä ei myöskään koe olevansa tärkeä osa mitään yhteisöä. Erityisesti tämä koskee pienten lasten yksinhuoltajaäitejä. Asia käy ilmi THL:n toukokuussa julkaistusta raportista.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lapset, nuoret ja perheet -yksikön tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskula sanoo, että monet perheet muuttavat juuri silloin, kun perheeseen on tulossa lapsi.
– Tällöin äidit ovat kotona perhevapaalla, eivätkä naapurit ole ennestään tuttuja. Haja-asutusalueella puolestaan naapurit ovat harvemmassa, eikä lähistöllä välttämättä ole samassa elämäntilanteessa olevia perheitä.
Leikkipuistot ovat paikkoja, joissa on hyvä aloittaa tutustuminen muihin perheisiin. Paulus Markkula / Yle
Kun isovanhemmat ja suku jäävät jopa satojen kilometrien päähän, voivat perheet joutua pärjäämään ilman turvaverkkoja ja lastenhoitoapua. Näin kävi myös Toivolalle.
Hän mietti, voisiko apua löytyä sosiaalisen median kautta, ja päätyi perustamaan ryhmän Facebookiin. Se on tarkoitettu vailla tukiverkkoa oleville Oulun seudulla asuville vanhemmille. Ajatus ryhmän tarpeellisuudesta kuitenkin epäilytti.
– Kaikilla muilla tuntui olevan kavereita, harrastuksia, hoitopaikkoja lapsille ja lähellä olevat isovanhemmat.
Toivola perusti Oulun lasten lähipiiri -ryhmän alkukesästä ja se keräsi lyhyessä ajassa yli 400 jäsentä. Suosio tuli yllätyksenä ja kertoo siitä, että samassa elämäntilanteessa olevia on paljon.
– Se on huutava hiljainen avunpyyntö.
Johanna Lammi-Taskula kertoo, että vanhemmille vertaistukea tarjoavat Facebook-ryhmät ovat suhteellisen uusi ilmiö. Niitä alkoi syntyä viitisen vuotta sitten.
Perinteisesti vertaistukiryhmiä ovat organisoineet erilaiset järjestöt, mutta nyt äidit ovat alkaneet tehdä sitä itse.
– Vertaistuen merkitys on hirmu suuri. Sosiaalisessa mediassa asioita voi kysyä myös anonyymisti, mutta livenä kokoontuvassa ryhmässä tuki voi olla vahvempaa, Lammi-Taskula sanoo.
Hänen mukaansa sosiaalisen median ryhmien synty ja suosio kertovat siitä, että perheillä on tarve saada yhteisö perinteisen suvun tilalle. Ennen suvut ja perheet olivat tiiviimmät. Nyt ydinperhe voi olla eristäytynyt ja asua kaukana muusta suvusta. Eikä heidän kanssaan olla välttämättä tekemisissä.
Viranomaisten apua vierastetaan
Toivolan ja hänen tyttärensä kanssa leikkipuistotreffeille tullut Mira Laine pitää omaa tilannettaan hyvänä. Lasten isovanhemmat asuvat lähellä ja ovat tarvittaessa käytettäessä.
– Tukiverkossa ei ole montaa ihmistä, mutta riittävästi.
Laine sanoo tuntevansa paljon perheitä, joilla ei ole apuna ketään. Sen vuoksi hän kertoo toimivansa Toivolan apuna Facebook -ryhmän ylläpitäjänä.
Laine sanoo monen vanhemman vierastavan avun pyytämistä viranomaisilta, ja sen vuoksi he etsivät lastenhoitoapua mieluummin somesta.
Mira Laine on yksinhuoltaja ja saa lastenhoitoapua tyttärensä Milja Kärkkäisen isovanhemmilta. Paulus Markkula / Yle
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lapset, nuoret ja perheet -yksikön tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskulan mukaan vanhemmat eivät välttämättä kerro tarpeistaan ammattilaisille. Varsinkaan omaan jaksamiseen tai parisuhteeseen liittyviä asioita ei tuoda esille.
– Lapsiin liittyvät avuntarpeet kerrotaan, mutta itselle apu jää usein pyytämättä. Ajatellaan, että on hyvä vanhempi, kun hankkii apua lapselleen.
Lammi-Taskulan mukaan syynä tähän voi olla neuvoloiden niukat resurssit. Avunpyyntiä vältetään viimeiseen asti, sillä palvelu on tiukassa. Toisaalta vanhemmat pelkäävät lastensuojelua ympäri Suomea.
Avunsaanti vaihtelee paljon myös kunnittain. Lisäksi vanhusväestö vie paljon sosiaali- ja terveystoimen resursseja, Lammi-Taskula sanoo.
Hänen mukaansa apua pitäisi saada ajoissa ja tarjolla tulisi olla etenkin varhaisen tuen ja matalan kynnyksen palveluita.
Lammi-Taskulan mukaan tiedossa on, että jos pienten lasten kohdalla päästään tukemaan perheitä ajoissa, myös tulokset ovat parempia. Tämä näkyy myöhemmin esimerkiksi murrosikäisten huostaanotoissa, joita tehdään nyt paljon.
– Suurelle osalle vanhemmista tärkeintä on kuitenkin epävirallinen apu, kuten isovanhemmat. Tilanne on kuitenkin eriarvoinen, sillä kaikilla ei ole isovanhempia, sisaruksia tai hyvää parisuhdetta tai naapuriapua.
Somen kautta tutustuminen vaatii viitseliäisyyttä
Saila Toivola sanoo kertoneensa perheensä tilanteesta neuvolasta, mutta ei muista saaneensa sitä kautta apua.
– Meille ehdotettiin jonkin harrastuksen aloittamista.
Mira Laine uskoo, että vertaistukea voisi löytyä myös kaupungin kautta, mutta ehkä sitä ei osata mainostaa.
– Toisaalta kavereita ei neuvolalla ole tarjolla ja sitähän haetaan: kavereita lapsille ja myös vanhemmille.
Moni yksinhuoltajaäiti kokee itsensä yksinäiseksi, eikä tunne kuuluvansa mihinkään yhteisöön. Paulus Markkula / Yle
Toivola ja Laine uskovat molemmat, että yhä useampi perhe etsii itselleen turvaverkkoja somen kautta. Helppoa se ei kuitenkaan välttämättä ole.
Toivola kertoo tutustuneensa ryhmänsä kanssa muutamiin vanhempiin, mutta syvempään ystävyyteen ne eivät ole vielä johtaneet.
– Minulle yhteiset arvot ovat tärkeitä, eikä kaikkien kanssa ajatukset heti kohtaa.
Laine sanoo, ettei itse uskaltaisi jättää lastaan hoitoon vieraille, vaan se vaatisi ensin kunnon tutustumisen. Hänen mukaansa on hyvä aloittaa tutustuminen vaihtamalla ensin viestejä ja sen jälkeen tapaamalla neutraalissa paikassa, kuten leikkipuistoissa.
Sosiaalisen median kautta ystävystyminen vaatii oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta, eikä se onnistu kaikilta, Lammi-Taskula sanoo.
– Jos on synnytyksen jälkeistä masennusta tai jaksamisen kanssa ongelmia, ei silloin jakseta lähteä ulos ja tehdä tuttavuutta.
Ensiasunnon ostoon tarkoitetun asuntosäästöpalkkiotilin eli asp-tilin suosio mateli pohjalukemissa vielä kymmenen vuotta sitten. Viime vuodet tilien määrä on kuitenkin noussut vuosi vuodelta. Kuluvan vuoden heinäkuun lopussa asp-tilejä oli jo 153 100.
– Asp-tilien määrä on kasvanut 2010 vuodesta lähtien noin viiden prosentin vauhtia vuosittain, vähän vaihdellen. Tämä vuosi on ollut ihan linjassa aikaisempien vuosien kanssa ja hyvää kasvua on edelleenkin, sanoo Danske Bankin henkilöasiakasliiketoiminnasta vastaava johtaja Riikka Laine-Tolonen.
Valtiokonttori, Harri Vähäkangas / Yle
Asp-tilien suosion kasvun taustalla on muun muassa ikärajoihin tehdyt laskut ja nostot. Nyt tilin saa avata 15–39-vuotias, joka ei ole vielä omistanut asuntoa. Ennen kaikkea suosiota on nostanut asp-tilille maksettava prosentin korko ja asunnon oston yhteydessä maksettava 2–4 prosentin lisäkorko.
– Asuntosäästäjä ei saa mistään näin hyvää korkoa kuin asp-tililtä, sanoo Laine-Tolonen.
Alaikäiselle hankalaa
Tavallisin asp-tilin avaaja on parikymppinen nuori aikuinen. Tilin voi avata jo 15-vuotiaanakin, mutta se ei ole oikein lyönyt läpi.
– Olemme huomanneet, että hyvin harva säästää asp-tilille alle 18-vuotiaana. Suurin syy on se, että tilille pitäisi säästää omia tuloja ja niitä harvalla yli 15-vuotiaalla vielä on, Laine-Tolonen sanoo.
Riikka laine-Tolosen mielestä asp-tilin kartuttamisen ehtoja pitäisi lieventää alle 18-vuotiaiden osalta. Antti Haanpää / Yle
Laine-Tolosen mielestä asp:n ehtoja tulisikin lieventää, jotta alle 18-vuotiaat saadaan mukaan asp-säästäjiksi.
– Asp:n isoin kehityskohde on juuri se alle 18-vuotiaiden säästäminen. Kannattaisi varmaan tarkastella pitääkö säästöön pistettävien olla oikeasti omia tuloja vai voisiko sinne myös säästää vaikka lahjarahoja vanhemmilta tai rippilahjarahoja tai muilta saatuja rahoja, Laine-Tolonen ehdottaa.
Hän uskoo, että muutoksella olisi vaikutusta, mutta sen suuruutta on hänestä vaikea arvioida.
Yläikäraja syytä poistaa
Asumisen tunnustettu asiantuntija, Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola ehdottaa nykyisen 39 vuoden yläikärajan kokonaan poistamista asp:n tiliehdoista. Hän muistuttaa, että asp-järjestelmään laitettiin aikanaan ikärajoja, jotta kustannukset pysyvät kurissa.
Timo Metsola haluasi poistaa ikärajat kokonaan asp-säästämisen ehdoista. Antti Haanpää / Yle
– Mutta mielestäni asp-järjestelmän kautta tuleva tuki on tehokkainta tukea, mitä asuntomarkkinoille syydetään ja sen takia ikärajat voitaisiin kokonaan poistaa ja hyväksyä se, että tukisummat voivat tällä puolella kasvaa, kun sitten taas esimerkiksi asumistuesta voitaisiin säästää, Metsola huomauttaa.
Valtio on maksanut asp:hen liityviä maksuja (korkotuki, luottovarauskorvaukset, asp-palkkiot) yhteensä 29,2 miljoonaa euroa vuosina 2009–2019. Viime vuosina maksettavaa on kuitenkin kertynyt hyvin vähän, esimerkiksi viime vuonna 13 000 euroa. Asumistukiin verrattuna asp on käytännössä ilmainen asumisen tukemismuoto valtiolle. Kela maksoi asumistukia viime vuonna yhteensä 2,1 miljardia euroa.
Valtiokonttori, Harri Vähäkangas / Yle
Metsolan mielestä Asp:ssä on kansalaisia säntillisyyteenkin kasvattavia piirteitä. Siksi pankitkin mielellään tarjoavat asp-tilejä, koska se on oiva tapa saada asiakkaaksi asiansa vastuullisesti hoitavia ihmisiä. Hyvä asp-korko on pankille asiakkaiden houkuttelukeino.
– Asp-järjestelmässä säästäjä saa tuntuvan koron ja se tässä matalan koron ympäristössä opettaa ihmisiä säästämään ja ottamaan suunnitelmallisesti vastuuta omasta taloudesta, Metsola korostaa.
– Nyt täytyy muistaa että tän päivän viisikymppiset voi aivan hyvin elää vielä 40 vuotta. Mielestäni ei ole mitään syytä miksi he eivät voisi ryhtyä asuntosäästäjiksi samoin ehdoin kuin muutama kymmenen vuotta nuoremmat.
Hallituksella ei ole aikeita lähteä peukaloimaan asp-järjestelmää mihinkään suuntaan. Myös asumista hallinnoiva ympäristöministeriö on tyytyväinen nykyisiin asp-pykäliin.
– If it ain't broke, don't fix it, kommentoi ympäristöministeriö tunnetulla sanonnalla.
Eli älä korjaa sellaista, joka ei ole rikki. Myös pankit ovat pääosin tyytyväisiä nykyiseen asp:hen.
Asp-laina ei aina riitä
Asp-säästäjän on säästettävä vähintään 10 prosenttia ostettavan asunnon arvosta, jotta hän saada asuntokauppaansa asp-lainaa. Tämän lisäksi moni asunnonostaja ottaa lisälainaa, sillä asp-lainan enimmäiskoko on määritelty alueittain. Esimerkiksi Helsingissä maksimi on 180 000 euroa, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa 145 000 euroa ja muualla Suomessa 115 000 euroa.
– Meidän asiakkaista jopa kuusi kymmenestä ottaa lisälainaa, koska erityisesti kasvukeskuksissa asp-laina ei välttämättä riitä ensiasuntoon. Lisälaina on noin 20 prosenttia lainasummasta, Laine-Tolonen kertoo.
Saksa aikoo kieltää suositun rikkakasvimyrkyn glyfosaatin vuoden 2023 lopulla, uutistoimisto Reuters raportoi. Tieto on peräisin kahdelta nimettömältä viranomaislähteeltä.
Glyfosaattiin pohjautuvia torjunta-aineita on käytetty yli 40 vuotta ja ne ovat maailman yleisimpiä rikkakasvimyrkkyjä. Glyfosaatti on vaikuttava aine muun muassa kuluttajille tutussa Roundup-torjunta-aineessa.
Mikäli Saksa päätyy kieltämään glyfosaatin, maa seuraa Itävallan jalanjälkiä. Itävalta kielsi heinäkuussa glyfosaatin kaikenlaisen käytön ensimmäisenä EU-maana.
Glyfosaatin turvallisuus huolestuttaa ympäri maailman, sillä suositun torjunta-aineen pelätään aiheuttavan syöpää. Yhdysvalloissa kaksi tuomioistuinta on jo katsonut, että saksalaisen Bayer-yhtiön valmistaman Roundupin käyttö on johtanut syöpään.
Glyfosaatti on yksi maailman eniten tutkituista torjunta-aineista, mutta sitä koskevat tutkimustulokset ovat osin ristiriitaisia
EU:n tämänhetkisen linjauksen mukaan glyfosaatti ei aiheuta syöpää, jos sitä käytetään oikein. Suomessa ainetta myydään sekä ammatti- että kuluttajakäyttöön.
Otaniemen kampuksen kainalossa on työmaa, jossa tavoitellaan vähäpäästöistä lämpöä läpi sen kuuluisan harmaan kiven. Eikä se ole ollut helppoa: aikataulu on moninkertaistunut, budjetti paisunut ja maa järissyt Länsi-Helsinkiä myöten.
Nyt arvio on, että yksi energia-alan kiinnostavimmista pilottilaitoksista on käytössä loppukesästä 2020. Ja tällä kertaa arvio pitää, uskoo ST1 Deep Heatin tuotantojohtaja Tero Saarno.
– No kyllä sitä nyt on sen verran harjoiteltu ja tiedetään mitä tehdään, että kyllä tämä toinen reikä menee helpommin.
Syvyyksissä kiehautetaan 100 litraa vettä sekunnissa
Kesällä 2018 reikään pumpattiin vettä, jotta nähtiin mihin suuntaan se lähtee kallion halkeamissa etenemään. Tämä vaihe aiheutti myös pieniä maanjäristyksiä.
Nyt on jäljellä toisen, jo puoleen väliin poratun reiän vieminen sinne, minne vesi on tiensä raivannut.
Kun koko homma on valmis, ensimmäiseen reikään pumpataan vettä, joka tulee kuumana ylös toisesta. Vettä virtaa joka sekunti sata litraa, eli kymmenen ämpärillistä.
Kuva esittää geotermisen voimalan toimintaperiaatteen. Toinen kaivoista vie veden kuuden kilometrin syvyyteen, jossa sitä kulkeutuu kuuman kivikerroksen läpi kaivoon, joka tuo veden ylös.St1 Deep Heat Oy
Poraamisen vaikeus oli "jonkin sortin yllätys"
Vaikka kyse on suomalaisittain ennennäkemättömästä energiatekniikasta, ongelmien ydin on poraaminen. Vastaavia laitoksia on käytössä ympäri maailmaa, mutta missään muualla ei ole tarvinnut porata yhtä syvälle.
– Me olimme varautuneet siihen, että joudumme keksimään uusia juttuja. Mutta tokihan se oli jonkin sortin yllätys, että miten kauan se vei aikaa. Tämä on tyypillistä insinöörityötä: insinööri kyllä ratkaisee ongelmat, siihen vain menee aikaa, sanoo tuotantojohtaja Saarno.
Reiän pohjalla odottaa edullinen lämpö
Syvyyksin on porattava, jotta saavutetaan 120 asteen lämpötila. Kuumuuden ansiosta laitos tuottaa niin kuumaa vettä, että se kelpaa kaukolämpöverkkoon ilman kalliita ja sähköä syöviä lämpöpumppuja.
Vertailun vuoksi: tavanomaiset maalämpöpumput tuottavat yleensä kolminkertaisen määrän lämpöä kuluttamaansa sähköön verrattuna. Otaniemessä lämpöä syntyy yhdeksänkertainen määrä sähkönkulutukseen verrattuna.
Siksi St1 vie projektin loppuun, vaikka budjetista kerrotaan ainoastaan se, että se on ylittynyt.
– Pilottiprojektin luonteeseen kuuluu se, että aikaa kuluu enemmän, päätä raavitaan enemmän ja rahaakin kuluu enemmän. Oppirahat on maksettava, sanoo Saarno.
"Kaksi vuotta on ihan realistinen"
Varsinkin pääkaupunkiseudulla etsitään nyt kiivaasti uusia tapoja tuottaa lämpöä, koska kivihiilen käyttö on päätetty kieltää kymmenen vuoden kuluttua. Ellei parempaa keksitä, kivihiilen jättämä aukko täytetään suurelta osin puuta polttamalla.
St1 uskoo, että geoterminen lämpö ehtii vielä ilmastotalkoisiin mukaan vaikeuksista huolimatta. Kun tekniikka on kypsä, projekteja voi tehdä useampia samanaikaisesti ja porausten aloittamisesta pitäisi kulua vain kaksi vuotta laitoksen valmistumiseen.
– Näiden oppien jälkeen aikatauluun sisältyy huomattavasti vähemmän epävarmuuksia kuin aikaisemmin. Uskoisin että kaksi vuotta on ihan realistinen, kun vielä vähän aikaa harjoitellaan joka tapauksessa, vakuuttaa Saarno.
Tavoitteena kukistaa hakekattilat
Poratessakin aika on rahaa: mitä nopeammin poraus sujuu, sitä halvemmalla laitos valmistuu. Kahden vuoden aikatavoite tarkoittaa euroissa sitä, että laitos maksaa miljoonan jokaista megawattia kohden. Otaniemeen rakennettavan 40 megawatin kokoinen laitos maksaisi siis 40 miljoonaa euroa. Laitoksella katetaan kymmenesosa Espoon vuotuisesta kaukolämmön tarpeesta.
Vertailun vuoksi: Helen suunnittelee Vuosaareen biolämpölaitosta, jossa poltetaan pääasiassa metsähaketta. 250 megawatin laitoksen rakennuskustannuksiksi yhtiö arvioi 250 miljoonaa euroa.
– Tämä pystyy kilpailemaan tämän tiedon valossa parhaiden bioenergialaitosten kanssa, sanoo Matti Pentti, joka johtaa St1:n Maasta lämpöä -liiketoimintayksikköä.
St1 tarvitsee vielä kokeilunhaluisia kumppaneita - ja lisää oppirahoja
Mutta kuinka kaukana St1 on tavoitteestaan?
– Sen tiedon perusteella, mitä me olemme saaneet jo tähän asti, me pystymme merkittävästi vähentämään kokonaisinvestointeja. Mutta toki seuraavat laitokset tuovat lisää oppia ja ymmärrystä, että muutaman laitoksen päästä lopulta päästäisiin siihen noin miljoona per megawatti kustannusluokkaan, sanoo Pentti.
Yhtiöllä on aiesopimukset laitoksista Turkuun ja Ruotsiin Malmöseen, jossa kumppanina on kansainvälinen suuryhtiö E.ON. Uusilta kumppaneilta kaivattaisiin kokeilunhalun lisäksi rahaa.
–Tämä Otaniemen laitosinvestointi on ollut meidän vastuulla ja tuotekehityshankkeena onnistunut, kun listataan kaikki opit. Seuraavissa laitoksissa jää nähtäväksi, miten kustannuksia jaetaan kumppanien kanssa, sanoo Pentti.
Wien on nimetty toisena vuotena peräkkäin maailman parhaaksi kaupungiksi elää.
Economist-lehden vuotuisessa selvityksessä Itävallan pääkaupunki ohitti jälleen Australian Melbournen, joka piti ykkössijaa seitsemän vuoden ajan ennen kuin hävisi Wienille viime vuonna.
Kärkikaksikkoa seurasi Sydney, Osaka ja Calgary. Helsinki ylsi tänäkin vuonna 20 parhaimman kaupungin joukkoon. Viime vuonna Helsinki valittiin 16:nneksi parhaimmaksi kaupungiksi elää.
Economist-lehti arvioi joka vuosi 140 suurkaupungin ominaisuuksia useilla osa-alueilla, kuten vakaudessa, terveydenhoidossa, infrastruktuurissa sekä kulttuurielämässä, ympäristöasioissa ja koulutuksessa.
20 parhaimmasta kaupungista kahdeksan sijaitsee Euroopassa. Loput kärkikaupungit sijoittuvat Japaniin, Australiaan, Uuteen-Seelantiin ja Kanadaan.
– Läntinen Eurooppa ja Pohjois-Amerikka ovat edelleen parhaita alueita elää, Economist kommentoi tiedotteessa.
Kauhavalaiselta maito- ja lihatilalta on löytynyt yksi uusi salmonellatartunta Etelä-Pohjanmaalla.
Viime viikolla Kauhavalta löytyi salmonella kolmelta maito- ja lihakarjatilalta. Tällä viikolla tutkituista näytteistä yksi tilanäyte on ollut positiivinen.
Salmonellaa on löytynyt myös Jalasjärvi-Kurikka -suunnalla yhdestä eläinsuojasta, mutta ei tilan eläimistä.
Seinäjoen alueen johtava hygieenikko Seppo Kangas on huolissaan siitä, että tilanäytteiden lisäksi salmonella löytyi naakan ulosteesta. Kangas epäileekin, että salmonella leviää naakkojen välityksellä.
– Pidän todennäköisenä, että salmonella on lähtöisin naakoista ja ne saattavat levittää tautia. Tilat ovat lähellä toisiaan ja siinä ympärillä on naakkaparvia, Kangas sanoo.
Kankaan mukaan naakkojen ulosteista on tarkoitus ottaa lisää näytteitä ja selvittää, paljonko linnuilla ja ympäristössä on salmonellaa.
Jos salmonellaa linnuista löytyy, joudutaan harkitsemaan niiden hävittämistä.
– Ei siinä mikään muu auta, Kangas toteaa.
Puhdistaminen tulee kalliiksi
Salmonella on ulosteen mukana leviävä bakteeri. Tilat, joilla tartunta on todettu, joutuvat läpikäymään merkittävän salmonellasaneerauksen. Tartunta aiheuttaa tilan toimintaan myös erilaisia rajoituksia.
– Se vaatii paljon töitä ja voi aiheuttaa niin suuria kustannuksia, että heikentää tilan kannattavuutta huomattavasti, Seppo Kangas sanoo.
Kankaan mukaan salmonellatartunta ei nautaeläimillä kuitenkaan automaattisesti tarkoita niiden teurastamista.
– Salmonella häipyy yleensä eläimistä itsestään, kun paikat pidetään puhtaina.
Suomen pääministeri Antti Rinne (sd.) paheksuu Britannian pääministerin Boris Johnsonia demokratian unohtamisesta brexit-väännön tuoksinnassa.
– Kovasti ihmettelen pääministerin tapaa, että parlamentin työskentelyn kautta pyrkii ikäänkuin demokratian unohtamaan tässä tilanteessa. Jos meillä olisi tällainen tilanne mahdollista ylipäätään, niin se huuto olisi valtava, Rinne sanoi eduskunnassa.
Johnsson päätti viime viikolla keskeyttää maan parlamentin toiminnan tavanomaista pidemmäksi aikaa. Parlamentille jäi siksi hyvin vähän aikaa uusille brexit-ratkaisuille.
Britannian parlamentti pyrkii estämään sopimuksettoman brexitin lainsäädännöllä ja pakottamaan Johnsonin hakemaan EU:lta lykkäystä brexitille. Johnson veisi mieluummin Britannian uusiin vaaleihin.
Nykyisellään Britannian on määrä erota EU:sta 31. lokakuuta, oli sopimusta tai ei.
"Lisäaikaan ei ole halukkuutta"
Rinteen mukaan yleinen ilmapiiri Euroopassa on, että lisäaikaa ei anneta, vaikka Britannia sitä päätyisi pyytämään.
– Jos ei mitään varmuutta jostain muutoksesta ole syntymässä lisäajan kautta, niin sellaista lisäaikaa ei ole halukkuutta antaa. En tällä hetkellä osaa sanoa, onko briteissä tilanne muuttumassa tavalla, jonka pohjalta voisi olettaa jotakin tällaista uutta näkökulmaa tähän brexit-kokonaisuuteen saatavan.
Hän jättää kuitenkin takaoven lisäajan myöntämiselle raolleen.
– Kyse on siitä, että täytyy olla joku näkymä siitä, että tilanne muuttuisi fiksumpaan, parempaan suuntaan.
Rinteen piti tavata pääministeri Boris Johnson EU:n puheenjohtajamaan pääministerin ominaisuudessa lähiaikoina. Johsson ilmoitti kuitenkin pian lykkäävänsä tapaamista kiireisiinsä vedoten, eikä tapaamisen kohtalosta ole Rinteelläkään uutta tietoa.
Rinne toteaa, ettei brexit-tilanteen sekavuus Britanniassa toistaiseksi anna Suomelle mahdollisuuksia esimerkiksi välittäjän rooliin tilanteen ratkaisemiseksi.
Oululaisen kodittoman Markku Korhosen teltta paloi tänään puolen päivän jälkeen. Korhonen sai tietää asiasta iltapäivällä.
Mies on ymmärrettävästi surullinen ja vihainen tapahtuneesta. Korhosen koko omaisuus paloi: teltta, makuupussi ja muutamat vaatteet.
– Kaikki meni. Nyt otan kaljan tai kaksi.
Korhosen mukaan kaksi lasta oli polttanut teltan. Hän ei itse ollut paikalla polton tapahtuessa, mutta lähistöllä oli hänen mukaansa ollut useita silminnäkijöitä.
– Jos saan ne lapset kiinni, raahaan ne vanhempiensa luo vaikka käsiraudoissa.
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen päivystävä paloesimies kuitenkin kertoo, että palon syytä ei viedä tiedetä, eikä heillä ole tietoa että paikalla olisi ollut silminnäkijöitä. Teltta oli täysin tulessa, kun palokunta saapui paikalle. Myöskään poliisilla ei ole tietoa asiasta.
Korhonen kertoo olleensa koditon nelisen vuotta. Viime vuonna hän nousi julkisuuteen, kun koki leimautuneensa ihmisroskaksi asunnottomiin liittyvän lehtijutun vuoksi.
Yöpaikkaa ei ole tiedossa
Markku Korhonen ei tiedä, mihin suuntaa seuraavaksi yöksi.
– En tiedä mihin menen yöksi. Ehkä rappukäytävään, roskikseen tai johonkin pahvilaatikkoon.
Korhonen sai aiemmin kesällä lahjoituksia tuntemattomilta ihmisiltä, jotka halusivat auttaa koditonta miestä. Myös ne tuhoutuivat palossa. Korhonen sanoo, ettei aio kieltäytyä avusta jatkossakaan.
– Jos uudet kamat saan, niin laitan sinne riistakameran. Jäävätpähän ensi kerralla kiinni.
Markku Korhoselle tarjottiin kesällä myös taloa Haminasta, mutta hän on kieltäytynyt tarjouksesta.
– En lähde Haminaan. Minulla olisi niin pitkät matkat tänne hoitelemaan asioita.
Elämme hämmentäviä aikoja: Lehdessä oli artikkeli, kuinka ilmastonmuutosta hillittäisiin, jos ei tehtäisi lapsia.
Samaan aikaan toisaalla: Greta Thurnberg lähti purjehtien Ameriikkaan jotta ei tuhoaisi ilmastoa lentämällä.
Ja kolmaalla: Vegaaniksi ryhtynyt joogi kertoi lehdessä pesevänsä vaatteensa pähkinöillä ja ravitsevansa ruumiinsa soijalla ja sen sellaisella, jonka tuotannossa ei ole käytetty hyväksi eläimiä.
Niinhän se on, että ilmastonmuutosta hillitsisi, jos ei tehtäisi enää yhtään lasta ikinä. Noin sadassa vuodessa täällä ei olisi enää jäljellä kuin ehkä Keith Richards ja hiilijalanjälkemme olisi pienentynyt niin, että se olisi enää musta muisto.
Mitä tulee Thurnbergin purjehtimiseen, niin besserwisserit olivat nopeasti huomauttamassa, että se nimenomaan vaatii lentämistä, koska vene on sellainen, että siihen tarvitaan monenmoista porukkaa huoltojoukkoihin, jotka lentävät Atlantin yli päästäkseen ottamaan purjehtijat vastaan. Siinä on itse asiassa vähän jotain samaa kuin aikoinaan, kun urheat valkoiset seikkailijamiehet valloittivat vuoria ja tuntemattomia maita vaivaansa säästämättä ja valokuvissa taustalla näkyvät heidän palvelijansa ja kantajansa.
Vegaanit taas ovat tietenkin väärässä siinä, etteivätkö käyttäisi eläimiä hyväkseen – tai luontoa laajemminkin. Se, että heillä on kännykät ja he asuvat taloissa ja ylipäänsä osallistuvat elämään, tarkoittaa lähtökohtaisesti sitä, että luontoa ja eläimiä on hyödynnetty. Vegaanit eivät ehkä ole eläinten kannalta yhtä haitallisia kuin jauhelihaa syövät lajikumppaninsa mutta kyllä hekin haitallisia ovat. He vain ovat piirtäneet sen viivan, joka heidän mielestään on kohtuullista luonnon suojelemiseksi tehdä, vähän eri kohtaan kuin useimmat muut.
Mutta ei se viiva tapissa ole: Te voisitte tehdä enemmän!
Nimittäin ainoa tapa olla hyödyntämättä eläimiä ja tuhoamatta luontoa olisi, että tappaisi itsensä. Kuolleena ihminen ei ole erityisen haitallinen, mitä nyt vähän savukaasuja pääsee krematorion piipusta ilmaa pilaamaan.
Epäilemättä joku keksii kohta ehdottaa sitä, joten olen nopea ja otan aloitteen käsiini: Jos esimerkiksi kaikki miehet tappaisivat itsensä, se olisi hyvä alku, sillä aika suuri osa maailman ongelmista ratkeaisi sen jälkeen ihan itsekseen. Lihaa ei syötäisi niin paljon ja sodatkin suureksi osaksi loppuisivat. Ihmiset eivät haisisikaan niin pahalta.
Jos vastaavalla tavalla päästäisiin naisista eroon, lopputulos olisi niin ikään planeetan kannalta myönteinen, minkä lisäksi loppuisi se ikuinen vääntäminen siitä, että keittiön kaapit pitäisi laittaa kiinni kun on avannut ne.
Myönnän, että ehdotukseni saattaa kuulostaa radikaalilta, mutta maailma on kiusallisen monimutkainen paikka, mistä syystä kaikenlaisia ideoita nousee yön pimeinä hetkinä mieleen.
Tästä monimutkaisuudesta johtuen en kauheasti ihmettele, että meillä on sellainenkin kasvava joukko ihmisiä, jotka haluavat pitää älylliset vaihtoehtonsa mahdollisimman vähissä ja näkevät, että syy kaikkiin murheisiin ja ongelmiin hyttysistä Suomen velkaantumiseen löytyy maahanmuuttajista.
Siis että asia, joka on nyt ainakin Suomessa täydellisen marginaalinen, liittyy kaikkeen ja on kaiken pahan alku ja juuri. Että kun joku Erkki on työtön tai nälkäinen tai sillä on sukassa reikä, niin se on maahanmuuttajien vika.
Ei ole.
Ehdottaisin, että itseruoskimisen tai muiden syyttelemisen sijaan kannattaisi pitää pää kiinni ja tehdä jotain asioille. Jos lentäminen ahdistaa, älä lennä, älä kertaakaan. Jos eläinten kohtelu ahdistaa, älä syö eläimiä.
Ajattelen, että maailmassa, jossa aletaan enemmän tai vähemmän tosissaan miettiä, ettei ihmisten pitäisi tehdä lapsia, on jotain keskiaikaista. Sellaista, josta Bergmanilla on hieno kohtaus elokuvassa Seitsemäs sinetti. Siinä maailmanloppua odottavat ihmiset kulkevat murhetta huokuen maantietä pitkin ruoskien itseään. Eikä se ollut Bergmanin mielikuvituksen tuotetta, vaan sellaisia kulkueita oikeasti oli.
Nykyään itseruoskiminen hoidetaan vähemmän verisesti somessa, jossa sanotaan, että ”Mulla on tosi huono omatunto, mutta tässä nyt ois näitä meijän lomakuvia Thaimaasta! #olipakkovaikkailmasto. #sori”.
Ehdottaisin, että itseruoskimisen tai muiden syyttelemisen sijaan kannattaisi pitää pää kiinni ja tehdä jotain asioille. Jos lentäminen ahdistaa, älä lennä, älä kertaakaan. Jos eläinten kohtelu ahdistaa, älä syö eläimiä. Jos sinulla menee huonosti, älä syytä maahanmuuttajia tai ketään muutakaan; et sinä niin tärkeä ole, että joku viitsisi vasiten elämääsi sekoittaa.
Toisaalta, ymmärrän toki senkin, että jäiden laittaminen hattuun on vaikeaa maailmassa, jossa heti kun avaa netin, sieltä hyppää screenille hullu, joka haluaa polttaa kokonaisen maanosan sademetsät ja toinen joka estäisi tornadot ydinpommeilla.
Tulee mieleen, että Tohtori Outolempi se sentään oli tolkun mies!
Roope Lipasti
Kirjoittaja on lietolainen kirjailija, joka eksyy vapaa-aikanaan kernaasti konkreettisiin ja selkeisiin remonttihommiin.
Hirvikärpäsiä on jälleen tänä syksynä runsaasti metsissä liikkujien riesana. Eniten niitä on hirvien talvehtimisalueiden ja makuupaikkojen lähialueilla.
Tänä kesänä olosuhteet olivat otolliset hirvikärpästen lisääntymisen kannalta, arvioi professori Hannu Ylönen Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalta.
– Hirvikärpästen koteloiden kuoriutumisprosentti saattaa olla huomattavan korkea lämpimällä säällä.
Esimerkiksi Konnevedellä hirvikärpäsiä alkoi esiintyä isommissa määrin reilut kymmenen vuotta sitten, muistelee hirvenmetsästystä harrastava Hannu Heiskanen.
– Kyllä niitä on lähes jokaisessa hirvessä. Kun hirven karvaa vastakarvaan vetää, niitä kärpäsiä on yleensä ihan mattona. Niitä on paljon.
Prosessori Hannu Ylönen miettii, että jos hirvien määrä on pysynyt suhteellisen vakiona, niin silloin hirvikärpästen määrä yksittäisissä hirvissä on nousussa. Yksittäisessä hirvessä saattaakin olla tuhansia hirvikärpäsiä.
Hirvikärpänen tarraa ihoon kiinni
Mikroskoopilla otetut kuvat paljastavat millainen peto hirvikärpänen on. Ne ovat pelottavan näköisiä: niillä on väkäsiä ja teräviä kynsiä, joilla ne tarraavat isäntäeläimen ihoon.
– Ne ovat sopeutuneet täysin pysymään karvoituksen sisällä eivätkä isäntäeläimet saa niitä pois, sanoo professori Hannu Ylönen.
Löydettyään isäntäeläimen hirvikärpänen pudottaa siipensä pois, sillä niistä on vain haittaa eikä hirvikärpäsellä ole aikomustakaan lähteä enää lentämään.
– Se keskittyy täysin ruokailemaan ja lisääntymään, sanoo Ylönen.
Mikroskooppikuva hirvikärpäsestä.Paavo Niutanen, Jyväskylän yliopisto
Hirvien on vaan siedettävä kärpäsiä, sillä pois ne eivät lähde.
Ihmiselle hirvikärpänen saattaa aiheuttaa ikävän allergisen reaktion. Ylösen mukaan vieläkään ei tiedetä, mistä allerginen reaktio johtuu.
– Varmaan joku proteiini erittyy hirvikärpäsen syljestä.
Joillekin herkille ihmisille se voi aiheuttaa erittäin voimakkaan reaktion, jolloin niskaan ja selkään voi syntyä peukalonpään kokoisia muhkuroita, kertoo Ylönen.
Vaikea torjuttava
Hirvikärpäsiltä suojautuminen on hankalaa, sillä esimerkiksi hajusteisiin pohjautuvat torjunta-aineet eivät niihin tehoa, sanoo Ylönen.
Paras keino hirvikärpäsiltä suojautumiseen on hupullinen hyttysverkko, joka vedetään pään yli kasvojen ja niskan suojaksi. Myös vaatetuksen värillä voi olla merkitystä. Tummat vaatteet tuntuvat erityisen hyvin vetävän hirvikärpäsiä puoleensa.
Joskus hirvikärpäsiä on niin paljon, että metsästä on pakko lähteä pois, sanoo Hannu Heiskanen.
– Tehokkain suojautumiskeino on pysyä kotona, sanoo Heiskanen.
Hirvikärpäset eivät pysty lentämään alle 8 asteen lämpötilassa eivätkä kostealla säällä. Marjastajien kannattaakin mennä metsään aamuvarhaisella.
Hirvikärpäsien lentoaika on elokuusta lokakuulle siihen saakka kunnes sää viilenee.
Professori Hannu Ylönen arvelee, että hirvikärpänen on levinnyt Suomessa eteläisimpien paliskuntien alueelle Rovaniemen korkeudelle saakka. Ainakin Meri-Lappiin ne ovat asettuneet pysyvästi.
Poroille hirvikärpänen ei ole samanlainen riesa kuin hirville. Ylönen kertoo, että poroilla aluskarvoitus on tiheämpi kuin hirvillä eikä hirvikärpänen pysty kaivautumaan porojen ihoon.
Poliisi epäilee, että Kolarista etelään matkalla ollutta junaa kohti ammuttiin tiistaina aseella Ylitorniolla. Poliisin mukaan kyseessä voi olla jopa isohaulinen haulikko. Laukausten epäillään tulleen Tornionjoen suunnalta.
Osumia on löytynyt yhdestä junavaunusta, jossa särkyi ikkunoita. Vaunun ikkunoista oli ensin kuulunut kova räpsähdys ja sen jälkeen ikkunalasia oli rikkoutunut ulkopuolelta.
Tapahtuma ei aiheuttanut junamatkaan keskeytystä.
Jutun tekninen tutkinta on kesken. Sitä hoitaa Helsingin poliisi.
Edit 4.9.2019 klo 15.05: Poliisi korjasi antamiaan tietoja ja kertoi, että ravintolavaunuun ei ollut syntynyt vaurioita.
Työntekijöiden palkkaromautussotkussa rypevän Postin toimitusjohtaja Heikki Malinen on nostanut itsensä parissa vuodessa selkeästi kovapalkkaisimmaksi toimitusjohtajaksi keskeisissä valtionyhtiöissä.
Tulos selviää Ylen ansioselvityksestä, johon otettiin mukaan kuusi keskeistä valtionyhtiötä, joilla on merkittävä rooli suomalaisen yhteiskunnan toiminnassa. Vertailuun ei otettu mukaan valtio-omisteisia pörssiyhtiöitä.
Yhtiöt, Harri Vähäkangas / Yle
Malisen ansiot ovat nousseet toimitusjohtajista selkeästi eniten sekä prosenteissa (+47%) että euroissa, ja olivat 2018 liki miljoona euroa vuodessa (oheinen graafi). Viime vuonna Malisen peruspalkka oli 611 000 euroa ja maksetut kannustimet 376 500 euroa .
Oheisen taulukon tulotietoihin on ynnätty palkan ohella kaikki yhtiöiden itse ilmoittamat etuudet, bonukset ja muut lisät toimitusjohtajalleen. Selvityksen tulotiedot kaivettiin yhtiöiden vuosikertomuksista, -raporteista ja tilinpäätöksistä.
Jermut pitäneet puolensa
Kantaverkkoyhtiö Fingridin Jukka Ruusunen on toinen tulojaan reippaasti nostanut (+23%) toimitusjohtaja. Ruusunen on saanut hilattua ylöspäin niin palkkaa kuin tulospalkkiotakin. Tulospalkkion osuus oli noin kolmannes kokonaiskorvauksesta.
Huomattavaa kovimmissa tulonostajissa on, että niin Malinen kuin Ruusunen ovat molemmat olleet nykyisessä tehtävässään jo pidempään. Muut vertailussa mukana olevat toimitusjohtajat ovat aloittaneet nykypostissaan 1-3 vuotta sitten. Niinpä heidän kohdallaan tuloja verrataan osin edeltäjän tuloihin.
Jos toimitusjohtaja on vaihtunut kesken vuoden, on vuositiedoissa laskettu niin väistyneen kuin uuden toimitusjohtajan tulot yhteen.
Uusilla maltillisempaa
Tuoreempien toimitusjohtajien palkkakehitys onkin ollut huomattavasti maltillisempaa. Esimerkiksi VR-Yhtymän Rolf Janssonin tulot olivat viime vuonna kutakuinkin samaa luokkaa kuin hänen edeltäjällään Mikael Arolla vuonna 2016.
Vuosi 2017 oli Janssonille palkkakuoppavuosi, mutta sen yhtiö paikkasi nopeasti nostamalla reippaasti niin Janssonin palkkaa kuin bonuksiakin. Nyt Jansson kuuluu jo selvästi pörssin ulkopuolisten valtionyhtiöiden tuloaateliin.
Veikkauksen Olli Sarekoski aloitti uuden, Fintotosta, Raha-automaattiyhdistyksestä ja Veikkauksesta 2017 alussa muodostetun suuren rahapeliyhtiön johdossa käytännössä samalla palkalla kuin millä hänen edeltäjänsä veti pelkkää "vanhaa" Veikkausta. Sarekosken tulot koostuivat 2018 pääosin palkasta. Palkkioita Veikkaus maksoi toimitusjohtajalleen viime vuonna 30 000 euroa.
Alkolla iso miinus
Syksyllä 2017 Alkon toimitusjohtajana aloittanut Leena Laitinen on hoitanut tointaan noin 100 000 euroa pienemmällä vuosikorvauksella kuin hänen edeltäjänsä Hille Korhonen. Miinusta on peräti 23 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna.
Laitinen on tämän vertailun pahnanpohjimmainen vuoden 2018 tuloilla katsottuna. Eroa palkkakuningas Maliseen oli yli 600 000 euroa vuonna 2018.
Paljoa Alkoa enempää ei makseta Yleisradiossakaan. Yleisradio tilitti toimitusjohtajapalkkoja ja -palkkioita viime vuonna yhdeksän prosenttia enemmän kuin 2016. Ne ovat pitkälti edellisen toimitusjohtajan Lauri Kivisen ansioita. Nykyinen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila aloitti vuosi sitten 1. syyskuuta 2018.
Suomalaisten kotitalouksien varallisuudesta yli 60 prosenttia on kiinni asunnoissa ja mökeissä. Niiden arvon kehitykseen vaikuttaa yhä enemmän se, missä asunto sijaitsee.
Kylät tyhjenevät ja väki siirtyy kiihtyvään tahtiin suurempiin keskuksiin. Monilla edellisten sukupolvien vaalimilla taloilla ei ole käyttöä edes suvun kesämökkeinä.
Jos perheellä taas on asunto-omaisuutta isoimmissa kaupungeissa ja erityisesti Helsingin seudulla, omaisuus ei todennäköisesti ole menettämässä arvoaan.
Pääkaupunkiseudulla keskimääräinen varallisuus kasvaa muuta maata nopeammin, sillä Uudellamaalla varoja myös sijoitetaan innokkaammin rahastoihin ja osakkeisiin.
Oletko perinyt asunto-omaisuutta kaupungissa tai maalla, ja mietit, miten sen kanssa toimisit? Onko perinnöstä ollut sinulle enemmän haittaa vai hyötyä?
Kerro meille kokemuksistasi alla olevalla lomakkeella tai sähköpostilla anne.ali-hokka@yle.fi
