Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittelee, että kaikki uimahallit sallisivat burkinien käytön.

Valtuutetun tietoon on tullut useita tapauksia uimahalleista, joissa ei ole sallittu uimista burkinia käyttävälle naiselle. Burkini on joidenkin musliminaisten käyttämä koko vartalon peittävä uima-asu.

Valtuutetun mukaan burkinikielto voi olla syrjintää. Koska burkinia käyttävät ovat naisia, syrjintä liittyy uskonnon lisäksi myös sukupuoleen, valtuutettu linjaa.

Valtuutettu suosittelee myös yksityisten suihkutilojen rakentamista uimahalleihin, koska ne edistäisivät erilaisten ihmisryhmien yhdenvertaisuuden toteutumista.

Esimerkkeinä mainitaan erilaisista kulttuurisista tai uskonnollisista taustoista tulevien lisäksi ihmiset, joilla on jokin vamma tai sairaus tai jotka kuuluvat sukupuolivähemmistöihin.

Englannin Valioliigassa Norwichin joukkueessa pelaavan Teemu Pukin sukunimi herättää riemua sosiaalisessa mediassa ja jalkapallofoorumeilla. Valioliigan Facebookissa pukki-sana on huvittanut viime päivinä etenkin malesialaisia:

– Hillittömän hauska nimi, kun sen sanoo Kaakkois-Aasiassa.

– Malesiassa fanit todella pitävät tästä pelaajasta.

– Älä tule Malesiaan ja tee maaleja meitä vastaan.

Sana pukki viittaa malaijiksi naisen sukuelimiin. Teemu Pukin kasvattiseurassa KTP:ssä on pantu irvailu merkille.

– Kyllä tuohon kyseiseen merkitykseen on tullut törmättyä keskustelufoorumeilla. Malesialaiset hehkuttavat sitä Valioliigan Facebookissa peräkkäin, kertoo FC KTP:n media- ja markkinointivastaava Jesse Ojala.

Male goat

Brittiläinen tabloidi Daily Star kertoo, että Pukin edesottamusten uutisointi aiheuttaa päänvaivaa malesialaisella Stadium Astro -urheilukanavalla, joka näyttää Valioliigan pelejä.

Kanavalla työskentelevä entinen Liverpool-tähti Stan Collymore on myös avannut nimen malaijinkielistä merkitystä Twitterissä. Collymore twiittasi asiasta elokuun lopussa sen jälkeen, kun asia oli noussut esiin kanavan tuotantopalaverissa Kuala Lumpurissa.

Sosiaalisessa mediassa on innostuttu viime aikoina myös goat-sanasta, jonka merkitys valkeni monille ulkomaalaisille vasta muutama viikko sitten.

Joulupukki

Pukkia alettiin joissakin piireissä kutsua nimellä "Goat" jo viime vuonna hänen pelatessaan Tanskassa ja maaleja alkoi tulla. "Goat" viittaa sanoihin "greatest of all time", ja ilmaisua on käytetty eri urheilulegendojen kuten Cristiano Ronaldon ja Lionel Messin yhteydessä.

Pari viikkoa sitten englantilaiset huomasivat, että suomen sana "pukki" on suoraan englanniksi käännettynä "male goat". Esimerkiksi amatöörijoukkue Caversham United FC, jonka logossa on vuohi, tiedusteli vahvistusta asiaan helsinkiläiseltä HJK:lta.

Riemu oli suuri, kun HJK vastasi ettei pukki ole vain male goat vaan myös Santa Claus eli joulupukki. Caversham United on muistanut Teemu Pukkia sen jälkeen useaan otteeseen Twitterissä.

Suomifutis.com-sivustolla kerrotaan, että goat-keskustelu sai lisää vettä myllyynsä, kun Pukista löydettiin kuva poseeraamassa pukin kanssa.

''Turha laittaa uutta tilalle ku mie sotken senki.''

Näin viestittää nimimerkki ''07'' pesäpallokentän anniskeluterassin seinään raapustetussa viestissä.

Kouvolan Urheilupuistossa toimivat urheiluseurat KPL ja KooKoo ovat joutuneet ilkivallan kohteeksi. Pesäpallokentän ja jäähallin aluetta on töhritty tusseilla ja spray-maalilla.

KPL:n myyntipäällikön Simo Pyöriän mukaan töhrimistä tapahtui jo viime kauden alussa, mutta tänä kesänä se on lisääntynyt. Töhrimistä on ollut viikonloppuisin, todennäköisesti yöaikaan.

– On töhritty anniskeluterassin ympäristöä ja jäähallin seinää. Uudessa katoksessa on kirjoiteltu mainoksiin. Korpeaahan se, kun niiden teettäminen maksaa aina, toteaa Pyöriä.

Viime vuonna spray-maalilla tehtyjä töherryksiä ilmestyi takakentän mainoksiin pesäpallokentällä. Uusimisesta aiheutui useiden tuhansien eurojen kulut.

Simo Pyöriä uskoo, että ilkivallan takana on nuorisojoukko.

– Kirjoitusten jutut eivät tunnu aikuisten ihmisten touhulta. Luulen, että taustalla on useampia tekijöitä, koska töhryjä on tehty sekä tusseilla että spray-maalilla.

''Nuoret ampuvat omaan jalkaansa''

Töhrimisen lisäksi KPL:n anniskeluterassin koppiin murtauduttiin kesällä. Simo Pyöriän mukaan kopin riippulukko oli katkaistu pulttisaksilla.

– Sieltä vietiin tyhjiä tölkkejä. Muuta viemisen arvoista siellä ei ollutkaan. Olen tyytyväinen, ettei sentään särjetty paikkoja.

Lukon uusimisesta tuli tappiota kolmenumeroinen summa, mutta sen kanssa voidaan Pyöriän mukaan elää.

Tänä vuonna KPL ei ole alueelle ilmestyneitä töhryjä enää siivonnut.

– Kaikki raha mitä näihin joudutaan käyttämään, on pois muusta meidän toiminnastamme. Tapahtumien järjestämisestä kouvolalaisille ja lähialueen ihmisille, sekä KPL:n junioritoiminnasta. Siinä nuoret ampuvat omaan jalkaansa, toteaa Pyöriä.

KPL on harkinnut kameravalvonnan asentamista kentälle, mutta päätöksiä ei ole toistaiseksi tehty. Pesäpallokentän kokoista aluetta on Pyöriän mukaan vaikea valvoa.

– Jos päätämme investoida satoja euroja siihen, että mitään ei jatkossa tapahdu, niin ei sekään oikein tunnu köyhästä urheiluseurasta mukavalta, toteaa Pyöriä.

KPL on yrittänyt vedota suoraan ilkivallan tekijöihin. Noin kuukausi sitten seura vei pesäpallokentälle viestin.

''Sinä nuori, joka koristelet öisin Areenan seiniä. Olet ilmeisesti paremman harrastustoiminnan puutteessa. Tervetuloa Koplan toimistolle (ma-pe klo 10-15 tai sopimuksen mukaan) juttelemaan katutaiteen ja pesäpallon suhteesta. KSS Energia Areenalla on paljon harmaita spotteja, jotka kaipaavat väriä pintaansa – tarjoamme sinulle mahdollisuuden toteuttaa taiteellista puoltasi luvan kanssa, yhdessä sovitusti. Kouvolalainen graffitikulttuuri kaipaa piristysruiskeita. Kukaan ei ole virtuoosi syntyessään, mutta stadionimme ei ole oikea paikka tägien heittelemiselle. Tehdään yhdessä kunnon piissi.''

Simo Pyöriän mukaan viesti ei ole poikinut yhteydenottoja, eikä hän usko, että niitä tuleekaan. Viesti ei kuitenkaan ollut mikään vitsi.

– Pääkatsomon taustalla on harmaita levyjä. Ottaisimme mielellämme osaavia nuoria taiteilemaan sinne. Haluamme tarjota nuorille mahdollisuuksia hyödyttää seuraa, ja toteuttaa itseään samalla. Voisimme tehdä yhdessä jotain hienoa, sanoo Pyöriä.

Poliisiin seura ei ole ilkivallan vuoksi ollut yhteydessä. Pyöriä uskoo, ettei tutkintaa olisi aloitettu kuitenkaan.

– En ole varma, onko terassin ympäristöä edes vakuutettu, mutta olisimme kuitenkin joutuneet maksamaan omavastuun. Ei siitä olisi mitään saatu. Tässä on resurssit aika vähissä ja kiire aika kova. Ylimääräiseen paperisotaan ei olisi aikaa.

Voit keskustella aiheesta klo 22 saakka.

Tästä on kyse:

• Britannian parlamentti äänestää laista, joka pakottaa hallituksen hakemaan EU:lta lykkäystä brexitille. Tarkoitus on estää ero ilman sopimusta.
• Pääministeri Boris Johnson vaatii uusia vaaleja, jos laki menee läpi.
• Nykyisellään Britannian on määrä erota EU:sta 31. lokakuuta, oli sopimusta tai ei.
• Parlamentti asettui ensimmäisessä äänestyksessä brexitin lykkäämisen taakse äänin 329–300.

Yksi Suomen pisimmistä oikeustaisteluista on johtanut nälkälakkoon. Ikaalisissa asuvat Marketta ja Jari Hautakorpi aloittivat nälkälakon tiistaina vakuutusyhtiö Turvan konttorin edustalla Tampereella.

Hautakorvet ovat käyneet oikeutta 25 vuotta kaikissa mahdollisissa oikeusasteissa useaan kertaan.

Hovioikeuden mukaan Marketta Hautakorpi on kolarin takia työkyvytön, mutta tapaturmavakuutusyhtiö Turvan mukaan työkykyinen.

Kaikki alkoi 16. syyskuuta 1993, kun Marketta Hautakorven perään ajettiin. Silloin 26-vuotias Hautakorpi oli ajamassa Tampereelta töistä kotiin.

Hautakorven niskaan tuli retkahdusvamma. Aluksi peräänajajan liikennevakuutusyhtiö maksoi korvauksia, mutta sitten se lopetti, koska katsoi, etteivät kivut johdu kolarista.

Sen jälkeen riitaa on käyty useissa oikeusasteissa kahta vakuutusyhtiötä ja Hautakorpien juristia vastaan.

Hautakorpien oikeustaistelu on ollut julkisuudessa useaan kertaan. Aamulehti kirjoitti heistä laajan artikkelin vuonna 2016.

"Meille riittää"

Pariskunta päätyi tällä viikolla nälkälakkoon, koska katsoo, ettei sillä ole muuta vaihtoehtoa. He kokevat tilanteen niin epäoikeudenmukaiseksi.

– Meille riittää. 25 vuotta tuli täyteen, kun olen taistellut oikeustaistelua peräänajokolarista. Silti saan 15 prosenttia eläkettä, eikä sillä ihminen elä, Marketta Hautakorpi kertoo Ylelle.

Hautakorpi kertoo kipujen olevan yhä päivittäisiä, ja hän joutuu syömään vahvoja lääkkeitä.

Nälkälakosta kertoi ensin Aamulehti.

Vaarallinen nälkälakko

Hautakorvet ovat olleet esimerkiksi korkeimmassa oikeudessa kuusi kertaa, mikä kuvaa oikeustaistelun poikkeuksellisuutta.

Pariskunta on menettänyt oikeustaisteluissa kaiken omaisuutensa. He ovat eläneet yhteensä 1 500 euron työkyvyttömyyseläkkeillä. Nälkälakko on hengenvaarallinen miehen terveyden takia.

Aiemmin kilpa-ajajana toiminut Jari Hautakorpi sairastaa kakkostyypin diabetestä.

– Mieheni on ollut yli kaksi vuotta dialyysipotilas. Hän kieltäytyi eilen hoidoista, Marketta Hautakorpi sanoo.

Työkyvystä kiista

Pitkässä kiistassa on kyse siitä, onko Marketta Hautakorpi työkykyinen.

Vuonna 2000 Turun hovioikeus päätti, että Marketta Hautakorpi on kokonaan työkyvytön kolarin takia. Hän sai 340 euroa kuukaudessa liikennevakuutusyhtiöltä. Tapaturmakuutusyhtiö Turvan lausunnon mukaan Marketta Hautakorpi on kuitenkin työkykyinen.

Yksi monimutkaisen oikeusvyyhdin ongelma on siinä, että asianajaja vaati Hautakorven puolesta 15 prosenttia ansionmenetyskorvausta liikennevakuutusyhtiöltä ja 85 prosenttia tapaturmavakuutusyhtiöltä. Kun Hautakorpi hävisi oikeuskäsittelyn tapaturmavakuutusyhtiötä vastaan, hän ei saanut valtaosaa korvauksista.

Asianajajaliitto antoi asianajajalle varoituksen huolimattomuudesta, mutta oikeudessa tapaus todettiin vanhentuneeksi.

Vuonna 2013 korkein oikeus katsoi, että Hautakorpien juttu vakuutusyhtiötä ja juristia vastaan oli vanhentunut. Ennakkoratkaisun mukaan vanhentumisaika alkoi jo kanteen vireillepanosta eli vuodesta 1997.

Turvan palvelujohtaja Loviisa Itäkannas sanoo Ylelle, että salassapitovelvollisuuden takia he eivät voi kommentoida tapausta.

– On hyvin valitettavaa, että he ovat päätyneet näin äärimmäiseen ratkaisuun. Yhtiönä olemme aina noudattaneet oikeuslaitoksen päätöksiä ja ohjeistamme asiakkaita, miten muutoksenhakuprosessi voidaan korvauspäätösten osalta käynnistää tarvittaessa, Itäkannas sanoo.

Vakuutusoikeudessa vireillä

Pariskunta käy oikeutta tällä hetkellä Turvaa vastaan vakuutusoikeudessa. Lisäksi toista vakuutusyhtiötä vastaan on tehty kantelu oikeusasiamiehelle.

– Ei ole kuin yksi toivomus, että saamme sopimuksen aikaan. Että Turvan yläkerrasta tullaan ja lopetetaan meidän 25 vuotta kestänyt kärsimys, Marketta Hautakorpi sanoo.

Hautakorpien mukaan he haluavat näyttää, etteivät ihmiset antaisi periksi vakuutusyhtiöille, jos on omasta terveydestä kysymys.

– Toivottavasti tämä päättyy hyvin vielä, Hautakorpi sanoo ja puhkeaa itkuun.

Lue lisää:

Aivovammat vahvistetaan vuosien päästä käräjillä – neurologit syyttävät toisiaan vääristä diagnooseista

19-vuotiaan Leevi Kaurin armeija alkoi paperihommilla. Washingtonissa Yhdysvalloissa asuva Kauri täytti liudan kutsuntapapereita isänsä avustuksella ja lähetti ne Suomeen. Paluukirjeellä tuli lisää papereita ja kysymyksiä, joihin piti myös vastata.

Nyt Kauri suorittaa varusmiespalvelustaan Karjalan prikaatissa.

Kauri on Suomen kansalainen, mutta asunut lähes koko ikänsä ulkomailla. Molempien vanhempien kansainväliset ammatit ovat vieneet perhettä ensin Vietnamista Kiinaan, jossa he asuivat yhdeksän vuotta. Kiinasta muuttokuorma lähti nelisen vuotta sitten Yhdysvaltoihin.

Kesällä elämässä alkoi uusi vaihe, kun yliopisto-opinnot piti laittaa armeijan ajaksi tauolle. Ulkomailla pysyvästi asuvat Suomen kansalaiset ovat palvelusvelvollisia samalla tavalla kuin Suomessa asuvat.

— Kyllä se jännitti, mutta samaan aikaan olin excited. Enemmän jännitti ekana päivänä täällä, kun sai kamat ja mentiin tupaan. Mutta se tuntui samalta, kuin jos olisi mennyt jonnekin uuteen kouluun, Kauri kuvailee.

Salosta alunperin kotoisin olevan Kaurin puheesta kuuluu länsisuomalainen murre ja väliin mahtuu englanninkielisiä sanoja. Kielitaito on kuitenkin niin hyvä, ettei se ole tuottanut armeijassa suuria murheita.

— Englanti sujuu paremmin, mutta kotona on aina puhuttu suomea. Ehkä ensimmäiseen viikkoon en muistanut sanaa alikersantti, Kauri kertoo.

Yksi kotiloma

Tykkimies Kaurin varusmiesaika kestää puoli vuotta. Sinä aikana hän saa käydä kerran Yhdysvalloissa.

Kun varusmiehet päästetään viikonloppuvapaille, Kauri yrittää suunnitella reissuja kavereiden luokse. Osaan hän tutustui 15-vuotiaana rippileirillä, jonka kävi Suomessa. Muuten viikonloput menevät rennoissa merkeissä, sillä Suomessa ei sukulaisia lukuun ottamatta ole kovin laajaa lähipiiriä.

— Jos ei ole mitään suunnitelmia, niin sitten chillaan mummolla.

Armeijassa joihinkin asioihin piti totutella, esimerkiksi aikaisiin aamuheräämisiin. Telttailu ei kuulu Kaurin lempipuuhiin, mutta on armeijassa ollut jo ikimuistoisiakin hetkiä.

— Taisi olla perusampumatesti, jossa mentiin kolmen ihmisen joukkueessa 150 metrin matka metsän läpi ja ammuttiin peltitauluun ja piti pysyä piilossa. Se oli luultavasti hienoin kokemus tähän mennessä, Kauri kertoo.

Varusmieskavereita kansainvälinen tausta kiinnostaa yleensä hetken.

— Kyllä se on ensimmäinen juttu mistä puhutaan, ja mua kutsutaan jenkkipojaksi. Mutta ei se ainakaan poissulje mua mistään, Kauri sanoo.

Yhdysvalloissa armeijan käymistä pidetään arvossa, ja Kauri uskoo siitä olevan hyötyä tulevaisuudessa myös työnhaussa. Insinööriopintoja suunnitteleva Kauri pitää hyvänä asiana myös itsenäistymistä vanhempien hoivista.

— Samoin sitä, että on niin monen ihmisen kanssa samassa tuvassa. Jotain sosiaalista hyötyä siitä tulee, Kauri sanoo.

Kaksoiskansalainen voisi hakea vapautusta

Asevelvollisuuslaissa on säädöksiä, joiden perusteella kaksoiskansalainen voi hakea tietyissä tapauksissa vapautusta armeijasta. Joidenkin maiden välillä on erityissopimuksia ja esimerkiksi yli seitsemän vuotta ulkomailla asunut kaksoiskansalainen voi hakea vapautusta.

Aaron Vander Eecken on Suomen ja Belgian kaksoiskansalainen. 19-vuotias Vander Eecken on asunut koko elämänsä Belgiassa ja siteet Suomeen ovat tulleet äidin puolen suvun kautta. Vapautuksen hakeminen ei käynyt edes mielessä.

— Olen aina halunnut tulla Suomen Puolustusvoimiin palvelukseen. Kun se kirje tuli niin ajattelin, että kiva, pääsen sinne, Vander Eecken kertoo.

Sotilaspoliisina miehistössä palveleva Vander Eecken kokee, että suomalaista armeijaa osaa arvostaa paremmin, kun asuu ulkomailla.

— Armeija on hyvä juttu, koska täällä oppii tosi paljon asioita, joita elämässä voi käyttää. Saa myös miettimisaikaa siihen, mitä voi tehdä armeijan jälkeen, Vander Eecken sanoo.

Vapaansa Vander Eecken viettää omassa asunnossaan Kouvolassa. Armeija edustaa siis myös itsenäistymistä, sillä Belgiassa hän asui vielä perheensä kanssa.

Joukkoon sopeutuminen jännitti

Vander Eecken on puhunut suomea aina äitinsä kanssa. Silti uusi kieli jännitti. Samoin joukkoon sopeutuminen.

— Nyt suomen kieleni on paljon parempi, mutta alussa se oli aika paha. Jännitti aika paljon, että en kai ole outo porukassa.

Kaverit eivät ole kyselleet paljoa Belgiasta.

– Olen osa joukkuetta ja se on hyvä. Pelotti, että tippuisin pois joukosta, Vander Eecken kertoo.

Armeijan oma sanasto tuntui aluksi vieraalta, mutta siihen on saanut myös apua esimerkiksi kokeissa. Joku on istunut viereen ja selittänyt sanojen merkitystä.

— Kerran oli koe, josta en ymmärtänyt montaa kysymystä. Alikersantti istui viereeni ja selitti ne.

Vander Eecken uskoo, että armeija tuo hänelle fyysistä ja henkistä vahvuutta. Varusmiespalvelus kestää hänen kohdallaan yhdeksän kuukautta. Armeijan jälkeen hän on kiinnostunut opiskelemaan taideyliopistossa.

— Ansioluetteloon armeija on hyvä lisä. Olen käynyt sen ja selvinnyt siitä, Vander Eecken virnistää.

Ylpeästi suomalainen

20-vuotias Jesse Pynnönen ei ollut kovin innoissaan armeijasta ennen Suomeen tuloaan. Norjaan kaksivuotiaana muuttanut Pynnönen epäili varusmiespalveluksen olevan vaikea rasti. Pynnönen on Suomen kansalainen.

— Sitten kun tulin tänne, se ei ollutkaan niin paha. Armeija on kovaa, mutta ei niin kovaa kuin luulin. Pääsin myös oppimaan kieltä paremmin. Nyt olen aliupseerioppilas, Pynnönen kertoo.

Norjan kieli kuuluu Pynnösen puheesta pehmeänä nuottina. Pynnösen vanhemmat ovat Suomesta ja kotona on puhuttu suomea. Silti asuinmaan kieli on vahvempi. Armeijassa suoritettavat kokeet olisi mahdollista saada myös englanniksi tai ruotsiksi, mutta Pynnönen on halunnut tehdä kaiken suomeksi.

— Kun on ollut kokeita, olen lukenut hitaasti. Jos on ollut pitkiä tekstejä, niitä pitää lukea monta kertaa.

Vaikka Pynnönen on asunut lähes koko elämä Norjassa, hän kokee olevansa hyvin vahvasti suomalainen.

— Kannustan Suomea kaikissa urheilulajeissa ja olen ylpeä siitä. Kaikki kaverini sanovat, että joo, tämä on meidän suomalainen, Pynnönen kuvailee.

Pynnösen armeija-aika kestää vuoden. Tähän asti armeijassa hauskinta ovat olleet taisteluharjoitukset metsässä. Armeijan etuina hän pitää johtajakoulutusta ja mahdollisuutta vahvistua henkisestä ja fyysisesti.

Alussa Pynnöstä huolestutti se, että hän tulee Norjasta yksin isoon joukkoon.

— Sitten tajusin, että täällä on monta muutakin, jotka ovat täällä yksin eivätkä tunteneet ketään.

Suomalaisena ulkomailla, ulkomaalaisena Suomessa

Kahden tai useammankin maan välissä eläessä voi joskus olla haastavaa määrittää omaa itseään tiettyyn maahan tai kulttuuriin.

Leevi Kauri sanoo suomalaiseksi piirteekseen mieltymyksen metallimusiikkiin. Yhdysvaltalaisille tyypillinen small talk -keskustelukulttuuri ei myöskään tunnu omalta.

— Jenkeissä kaikki puhuvat toisilleen. Suomessa kaikki ottavat kilometrin välin toisiinsa. Se on vitsi, mutta se on myös totta. Ja se on ihan kiva.

Aaron Vander Eecken nauttii siitä, että ihmiset puhuvat Suomessa hiljempaa kuin Belgiassa. Toinen ero on ihmisissä. Belgialaisen silmin suomalaiset avautuvat hitaammin ja näyttävät vähemmän tunteitaan. Omassa tuvassaan Vander Eecken on saanut kuulla nauravansa enemmän kuin muut.

— Voin sanoa, että minussa on kumpaakin. Belgiassa tuntuu, että olen suomalainen ja täällä tuntuu, että olen belgialainen. Suomalainen piirteeni on se, että tykkään luonnosta ja hiljaisuudesta.

Jesse Pynnönen kertoo oman suomalaisuutensa näkyvän urheilun lisäksi saunakulttuurissa.

— Pidin kerran bileet kotona ja kaverit halusivat, että lämmitän saunan. He pitivät minua hulluna, kun sanoin, että saunassa pitää olla 80 astetta lämmintä. Heille olisi riittänyt 45. Sanoin, että te ette osaa saunoa, Pynnönen nauraa.

Veikkauksen torstaina julkistama uudistus vähentää rahapelaamisen haittoja, sanovat asiantuntijat.

Veikkaus kertoi muun muassa vähentävänsä hajasijoitettujen eli esimerkiksi kaupoissa olevien peliautomaattien määrää 3 000:lla. Lisäksi kaikkiin peliautomaatteihin tulee pakollinen tunnistautuminen vuoteen 2022 mennessä.

Ylen haastattelemat ongelmapelaamisen asiantuntijat pitävät muutoksia oikeansuuntaisina. Veikkauksen torstainen tiedotustilaisuus jätti kuitenkin ilmaan monia isoja kysymyksiä.

1. Mitä Veikkaus tekee tunnistettujen pelaajien tiedoilla?

Veikkaus velvoitettiin ottamaan tunnistautuminen käyttöön hajasijoitetuissa peliautomaateissa jo viimeisimmässä arpajaislain uudistuksessa. Pelisalit jäivät kuitenkin lakiuudistuksen ulkopuolelle.

Nyt pakollinen tunnistautuminen tuodaan Veikkauksen mukaan kasinoita ja pahviarpoja lukuun ottamatta kaikkeen pelaamiseen, siis myös pelisaleihin. Tämä on haittojen vähentämisen näkökulmasta hyvä asia.

– Sillä on tosi iso merkitys. Aina kun pelataan anonyymisti, on hankala päästä kiinni siihen, onko pelaamisesta haittaa, sanoo Vertti Kiukas, joka on sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kattojärjestön Soste ry:n pääsihteeri.

– Ja pelaamisen haitoissa raha-automaatit ovat selkeästi ykkösenä ja toisena tulevat erilaiset nettipelit.

Pelkkä tunnistautuminen ei kuitenkaan ratkaise ongelmapelaamista, muistuttaa johtava asiantuntija Saini Mustalampi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Olennaista on, miten tunnistautumisesta saatavaa tietoa käytetään pelaamisen hallintaan.

Yksikön päällikkö Inka Silvennoinen Peluurista puolestaan sanoo, että väärällä tavalla käytettynä tunnistautumisen tuottamasta tiedosta voi olla jopa haittaa. Kaikki tuntevat kriittisen keskustelun, jota käydään esimerkiksi sosiaalisen median yhtiöiden keräämästä datasta.

– Jos tunnistautumisen tuottama tieto valjastetaan markkinointiin, sillä voi olla jopa haitallisia seurauksia.

2. Tuleeko kaikkeen pelaamiseen raja – ja millainen?

Pelihallinnan työkaluista yksinkertaisin on raja. Tunnistautumisen seurauksena kaikkiin peliautomaatteihin tulee mahdollisuus rajoittaa pelaamista.

– Peliautomaatteihin on voinut käyttää rajattoman määrän rahaa, mikä on ollut erikoinen tilanne, THL:n Mustalampi sanoo.

Veikkaus ei vielä torstaina kertonut yksityiskohtia mahdollisista rajoituksista tai muistakaan uusista pelihallinnan välineistä. Yksi vaihtoehto on rajojen tuominen myös peliautomaatteihin, eli että niissä pelaamista rajoitettaisiin kuten Veikkauksen nettipeleissä nykyään. Ylen haastattelemat pelihaittojen asiantuntijat toivovat, että rajoista tehdään riittävän tiukat.

– Tällä hetkellä esimerkiksi Veikkauksen nopearytmisissä onnenpeleissä on netissä 2 000 euron kuukausikohtainen pakollinen tappioraja, mikä on pelimuotoon nähden aivan liian korkea, arvioi Peluurin Inka Silvennoinen.

3. Mitä markkinoinnin vähentäminen tarkoittaa?

Veikkaus kertoi torstaina myös vähentävänsä ja rajoittavansa rahapelien markkinointia. Poliisihallitus on puuttunut Veikkauksen mainontaan useasti. Kesällä kohua herättänyttä radiomainosta voi pitää yhtenä syynä siihen, miksi Veikkauksen vastuullisuudesta puhutaan juuri nyt niin paljon.

– Jään odottamaan, mitä markkinoinnin rajaus tarkoittaa käytännössä. Nyt markkinointi on ollut niin massiivista, että siltä ei ole kukaan voinut välttyä, sanoo Mustalampi.

Myös Peluurin Silvennoinen pitää hyvänä, että markkinointia vähennetään. Häntä kuitenkin jäi mietityttämään, miksi Veikkaus kertoi vähentämänsä markkinointia kolmanneksella verrattuna kolmen edellisen yhtiön aikaan.

– Minkä takia markkinointia ei arvioida suhteessa Veikkauksen nykyiseen mainontaan?

4. Miten ehkäistään ulkomaisten pelifirmojen tuomia haittoja?

Asiantuntijat huomauttavat, että torstaina julkistettu uudistus koskee vain Veikkauksen omaa toimintaa. Joissakin peleissä ulkomaalaisten peliyhtiöiden markkinaosuus on jo yli puolet.

– Niihin liittyy ei-toivottuja piirteitä, joita Suomessa ei ole. Ulkomaisen peliyhtiön sivuilla voi olla esimerkiksi linkki pikavippifirman sivuille, mikä on aivan epäeettistä, Soste ry:n Vertti Kiukas sanoo.

Tutkimusten mukaan ongelmapelaajat käyttävät aikaa sekä Veikkauksen että ulkomaisten peliyhtiöiden parissa. Peluurin Inka Silvennoisen mukaan ulkomaalaisten peliyhtiöiden osuus on ollut kasvussa.

– Ne ovat myös niitä, joissa ongelmapelaaminen tyypillisesti kärjistyy, hän sanoo.

Veikkauksen hallituksen puheenjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo sanoi yhtiön tarvitsevan "todellisen yksinoikeuden", jotta se pystyisi "vastaamaan niihin odotuksiin, jotka siihen kohdistuu". Tämä herättää kysymyksen, onko Suomi puuttumassa ulkomaalaisten pelifirmojen toimintaan jollakin tavalla. Mistään tietystä toimenpiteestä ei ole kuitenkaan torstaina kerrottu.

Lue lisää:

Veikkaus vähentää peliautomaattien määrää 3 000:lla, tunnistautuminen pakolliseksi, markkinointia karsitaan – pelituotot laskevat merkittävästi

Raha-automaattien pelaajien määrä vähenee, mutta Veikkaus tekee niillä enemmän rahaa kuin 2000-luvun alussa – tuotto tulee pieneltä joukolta

Poliisia uhattiin aseella hälytystehtävän yhteydessä Tampereella.

Poliisi sai torstai-iltana hälytystehtävän Tampereen Kalevaan. Ilmoittajan mukaan häntä oli uhattu aseella kerrostalon pihassa.

Sisä-Suomen poliisi kertoo, että partioiden mennessä paikalle uhkaaja nosti aseen kohti poliisia eikä luopunut siitä.

Poliisi kertoi joutuneensa käyttämään tilanteessa ampuma-asetta, minkä seurauksena uhkaaja haavoittui vartaloon ja on toimitettu sairaalahoitoon.

Sosiaalisen median jättiläinen Facebook haastaa Tinderin omalla neittideittauspalvelullaan. Yhtiö ilmoittaa Facebook Dating -palvelun olevan tästä päivästä alkaen käytössä Yhdysvalloissa.

Se on tarjolla myös 19 muussa maassa, muun muassa Brasiliassa, Meksikossa, Kanadassa, Thaimaassa ja Vietnamissa. Suomessa palvelu ei vielä ole tarjolla, sillä Eurooppaan se laajenee vasta ensi vuoden alussa.

Yhtiö vakuuttaa, että deittipalvelu on muusta Facebookista erillinen, eivätkä käyttäjän parinhakuaktiviteetit paljastu Facebook-kavereille. Facebook Dating vaatii erillisen profiilin luomisen.

Yhtiön mukaan deittipalvelu suosittelee kumppania käyttäjän Facebook-toimintojen ja mieltymysten perusteella. Omia Facebook-ystäviä ei saa suoraan kumppanisuosituksiksi, mutta Secret Crush -toiminnon avulla palvelu voi yhdistää myös omaan Facebook-kaveriin edellyttäen, että tämäkin on ilmoittanut olevansa salaa kiinnostunut.

Facebook vakuuttaa, ettei se jaa deittipalvelun käyttäjätietoja mainostajille.

Sähköautot ovat kalliita ja merkittävän osan hinnasta muodostaa auton voimalähde. Akun käyttöikä on rajallinen.

Irrotettavan ja vaihdettavan akun kehittely sähköautoihin on Teknologian tutkimuskeskus VTT:n asiantuntijan mukaan haasteellista. Voitaisiinko auto myydä ilman akkua? VTT:n sähköajoneuvojen tiimin vetäjä Mikko Pihlatien mielestä akun ja auton korin irrottaminen toisistaan on yksi mahdollinen toimintamalli. Sähköauton hinta laskisi huomattavasti, jos kuluttaja voisi ostaa auton ilman akkua.

– Tottakai auton hinta olisi silloin halvempi. Jonkun pitäisi kuitenkin edelleen maksaa auton akku, sanoi Mikko Pihlatie Radio Suomen Päivän haastattelussa.

Tamperelainen diplomi-insinööri Antti Räikkä esitti taannoin Helsingin Sanomissa idean jakeluyhtiön omistamista akuista. Hänen mukaansa kuluttajaa arveluttaa ostaa sähköautoa, koska auton hinta putoaa nopeasti, kun akku menee huonoksi. Räikän mielestä ongelmat ratkeavat, kun akku ei ole enää osa autoa, vaan akun omistaisi jakeluyhtiö. Latausasemalla robotti vaihtaisi tyhjän akun ladattuun akkuun.

Pihlatie pohtii, mikä taho hankkisi akkuja ja kuka vaihtaisi niitä autoihin, kun edellisen akun virta on käytetty. Akkupalvelu maksaisi kuluttajalle ja autokaupassa näkyvä hinta siirtyisi toiseen paikkaan. Akuille pitäisi löytää myös tarpeeksi käyttöä. Pihlatie näkee tällaisessa liiketoimintamallissa haasteita. Pääsisikö autoteollisuus sopimukseen siitä, millainen vaihdettava akku olisi?

– Saadaanko standardoitua akun muoto, koko ja laji vai olisiko eri automerkeillä oma akkuleasingjärjestelmä?

Mikko Pihlatie esittää toisenlaista mallia, joka perustuisi auton leasing-sopimukseen. Kuluttaja ei maksaisi auton koko hintaa vaan kukausittaisen kulun.

– Silloin auto-leasingyhtiöllä olisi riski akusta. Avoimia kysymyksiä ovat esimerkiksi, mikä on akun kesto ja mikä sähköauton jälleenmyyntiarvo voisi olla seuraavalle kuluttajalle.

Pihlatien mukaan näyttää siltä, että ensi vuonna tulee huomattava määrä uusia sähköautomalleja kuluttajalle ja ammattikäyttöön. Suunta on myös se, että akuista tulee suurempia, jolloin niissä on enemmän energiaa.

Kuuntele haastattelu: Kalliit autot, lyhytikäiset akut?

Lue lisää:

Tulevaisuudessa myös kuorma-autot ja joukkoliikenne liikkuvat sähköllä – Kysyimme 4 olennaisinta kysymystä aiheesta asiantuntijoilta

Miten hallitusohjelma vaikuttaa auton ostajan aikeisiin? Kokosimme autokauppiaiden neuvot ostamista harkitsevalle

"Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu."

Näin kertoo Suomen perustuslain kahdestoista pykälä.

Se on sananvapauden ohella kansanvallan keskeinen tukipilari. On nimittäin vaikeaa käyttää sananvapautta yhteisistä asioista, jos ne salataan.

Tätä lakiin kirjattua julkisuusperiaatetta on lakaistu tämän tästä maton alle – ja viime vuosina tiedonhankinnasta on tullut yhä hankalampaa. Tämä johtuu siitä, että kunnat ja valtiot ovat siirtäneet toimintojaan osakeyhtiöihin.

Julkisuuslaki koskee nimittäin virastoja, laitoksia, liikelaitoksia, lautakuntia, komiteoita ja tuomioistuimia...

Mutta ei osakeyhtiöitä.

Ei edes sellaisia, joissa kunta tai valtio käyttää määräysvaltaa.

Finavia, Länsimetro, Arctia...

1. Verovaroin rakennettu länsimetro ylitti budjetin sadoilla miljoonilla euroilla, mutta asiaa käsitellyt raportti ei metroyhtiön mukaan ollut julkinen.
2. Finavia hävisi yli 30 miljoonaa euroa johdannaiskaupoilla. Valtiontalouden tarkastusviraston laati tapauksesta muistion, mutta lentokenttiä hoitava valtionyhtiö halusi salata sen.
3. Oulun kaupunginteatterin ostopalvelusopimuksia käsitellyt raportti salattiin sillä perusteella, että kaupunginteatteri on yhtiö.
4. Espoon sairaalan kustannusarvio ylittyi, mutta kiinteistöyhtiö ei halunnut luovuttaa hallituksensa pöytäkirjoja edes espoolaiselle kuntapoliitikolle.
5. Jäänmurtoyhtiö Arctian offshore-liiketoiminta meni penkin alle, mutta tietoja ei juuri haluttu antaa liikesalaisuuksiin vedoten.

Finaviaa ja Oulun kaupunginteatteria koskevat raportit on sittemmin määrätty julkisiksi Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksillä. Metron tapaus innosti toimittajajärjestöt esittämään vuonna 2017 oikeusministeriölle vetoomuksen julkisuuslain muuttamiseksi.

Vaatimuksia julkisuuslain muuttamiseksi on kuultu myös Keskustan ja sosiaalidemokraattien joukosta.

Ajatus julkisuuslain soveltamisen laajentamisesta on nyt myötätuulessa – onhan aiheesta kirjaus Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmassa.

Mahdollinen uusi lainsäädäntö on parhaillaan esivalmistelussa.

“Julkisuusvaje”

Oikeusministeriöstä eläkkeelle jäänyt Anna-Riitta Wallin toteaa, että julkisuuslain nykytilanne on ongelmallinen.

– Tällä hetkellä kunta tai valtio voi valita toiminnoilleen sellaisen organisaatiomuodon, jossa sen toiminta jää julkisuuslain ulkopuolelle – vaikka tuo toiminta olisi sellaista, että se voisi ihan hyvin harjoittaa sitä omana toimintanaan.

Kyseessä on hänen mukaansa julkisuusvaje.

– Hallinnollisella päätöksellä voidaan kaventaa perustuslain lähtökohtaa tiedonsaantioikeudesta.

Oikeusministeriö tilasi Wallinilta selvityksen julkisuuslain laajentamisen mahdollisuuksista.

Kesällä julkaistussa raportissa Wallin kuvaa, miten julkisia hallinnointitehtäviä on siirretty kuntien ja valtion osakeyhtiöihin. Samalla paljon tietoa yhteisten asioiden hoidosta on siirtynyt julkisuuslain ulottumattomiin.

– Länsimetro on hyvä esimerkki. Siellä todettiin, että julkisuuslaki ei koske heidän asiakirjojaan. Se kuvaa hyvin tilannetta, jossa yhtiöittämisen seurauksena päästään eroon julkisen hallinnon yleislaeista.

Yhtiöittämisen perustelu: Valtio ei voi mennä konkurssiin

Kuka muistaa vielä Posti- ja telelaitoksen, Valtionrautatiet, Ilmailulaitoksen tai Varustamoliikelaitoksen? Erilaisia valtion liikelaitoksia on ollut Suomessa vuosien saatossa kaikkiaan kuusitoista kappaletta ja niiden toiminta oli lähtökohtaisesti julkisuuslain piirissä.

Tänään Posti, VR, Finavia, Arctia ja Finnpilotage ovat valtionyhtiöitä, joita julkisuuslainsäädäntö ei lähtökohtaisesti koske. Varsinaisia liikelaitoksia on enää kaksi, Senaatti-kiinteistöt ja Metsähallitus.

Yhtiöittäminen on ollut päivän sana myös kunnissa. Vuonna 2016 kunnilla ja kuntayhtymillä oli jo yli 2 500 osakeyhtiötä. Niistä suurin osa toimi kiinteistöalalla, paljon myös energiantuotannossa sekä vesi- ja jätehuollossa.

Yhtiöittämistä on perusteltu toiminnan tehostamisella ja ennen kaikkea kilpailulainsäädännöllä. Kyse on siitä, että yksityisten yhtiöiden kanssa kilpaillessaan valtiolla tai kunnalla on aina etulyöntiasema – ne kun eivät voi mennä konkurssiin.

Siksi liikelaitoksista on haluttu eroon, ja kuntalaki velvoittaa kuntia yhtiöittämiseen, jos ne toimivat kilpailluilla markkinoilla.

Käytännössä kyse on usein monopolista

Yhtiöittämisiä perustellaan kilpailusyillä, mutta Wallinin selvityksessä tämä kyseenalaistetaan.

Hyvin usein kuntien ja valtion yhtiöt eivät selvityksen mukaan ole aidossa ja tosiasiallisessa kilpailuasemassa. Kuntien vedenjakelussa, luotsauksessa tai väkevien alkoholin myynnissä ei ole kilpailua.

– Käytännössä moni yhtiö toimii monopoliasemassa – eikä esimerkiksi länsimetrollakaan ole kilpailijaa, Wallin toteaa.

Ruotsissa ei salailla

Oikeus saada tietoja viranomaisten asiakirjoista tuli osaksi oikeusjärjestystä jo vuonna 1766 Ruotsi-Suomen painovapausasetuksella.

Oikeustieteen tohtori Marjut Salokannel arvioi, että Suomen ja Ruotsin perustuslakien henki on tästä johtuen yhä hyvin samankaltainen.

Käytännön lainsäädännössä ja sen soveltamisessa sen sijaan on eroja.

– Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa on selkeästi lakiin kirjattu asiakirjojen julkisuus myös niissä yhtiöissä, joissa kunnilla on päätösvalta, Salokannel sanoo.

– Lisäksi julkisuus on taattu tapauksissa, joissa kunta on vain vähemmistöomistajana. Silloin kunnan tulee huolehtia, että esimerkiksi yhtiöjärjestyksessä on taattu, että asiakirjojen julkinen saatavuus toteutuu.

Salokannel kirjoitti oikeusministeriön tilaaman selvityksen jälkimmäisen puoliskon, jossa käydään läpi sitä, miten julkisuuslaki on toteutettu Ruotsissa. Suomessa vasta puhutaan julkisuuslainsäädännön ulottamista koskemaan valtion ja kuntien yhtiöitä, Ruotsissa ne jo ovat julkisuuslain piirissä.

Salokannel kertoo että julkisuusvaatimus ulottuu jopa tilanteisiin, joissa ruotsalainen kunta ostaa tuotteita tai palveluja täysin yksityisiltä yhtiöiltä. Silloinkin tilaussopimuksissa on määriteltävä, millä tavalla kansalaiset saavat julkisuuslain edellyttämät tiedot.

Lähtökohtaisesti asiakirjojen julkisuusperiaate ei koske valtion yhtiöitä. Julkisuus- ja salassapitolaissa on kuitenkin erikseen lueteltu ne valtion omistamat yhtiöt ja muut organisaatiot, jotka ovat joko kokonaan tai osittain julkisuuslain alaisia.

– Oma käsitykseni on, että Ruotsin järjestelmä toimii hyvin. Vaikka meillä Suomessa on ollut alun alkaen sama julkisuuslainsäädäntö, Ruotsissa se on ymmärretty ja toteutettu laajemmin.

Oikeusoppineet muutoksen puolesta

Julkisuuslain soveltamisen laajentaminen on tällä hetkellä esivalmistelussa ja oikeusministeriö pyytää asiassa lausuntoja.

Ensimmäisen myönteisen lausunnon ehti antamaan kuntaoikeuden tutkijatohtori Matti Muukkonen Itä-Suomen yliopistosta.

– Lähtökohtana tulisi olla ns. organisaationeutraalisuuden periaate. Eli kun tietty tehtävä on julkinen hallintotehtävä, niin sillä minne se lopulta päätyy, ei saisi olla vaikutusta siihen, miten hallinnolliset perusoikeudet käyttäytyvät, Muukkonen kirjoittaa.

Nykyisin tämä tavoite ei Muukkosen mukaan täyty esimerkiksi kuntayhtiöiden osalta – tai ainakin käytäntö on vaihteleva.

– Selkeyttä kuitenkin toisi, jos julkisuuslain soveltaminen kunnan toimintaan olisi laissa eksplisiittisesti määritelty.

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää on jo aiemmin todennut olevansa julkisuuslain laajentamisen kannalla.

– Nämä kuntien osakeyhtiöt, jotka eivät käytä julkista valtaa, jäävät nyt julkisuuslain ulkopuolelle. Siellä on paljon verorahojen käyttöön liittyvää päätöksentekoa ja sikäli julkisuus olisi perusteltua, hän totesi sanomalehti Kalevalle viime vuonna.

"Läpinäkyvyys maksaa"

Kielteisen kannan mahdolliseen uuteen lainsäädäntöön otti valtion kiinteistöomaisuutta hallinnoiva Senaatti-kiinteistöt.

– Haluamme herättää keskustelua siitä, millaiset kustannukset tästä tulisi julkisen puolen liiketoiminnalle, kertoo lakiasiainjohtaja Ilkka Koponen.

Senaatti-kiinteistöjä asia ei kovin merkittävässä määrin koske, koska valtion liikelaitoksena se on julkisuuslain piirissä jo nyt – muutamia tytäryhtiöitä lukuun ottamatta. Tästä syytä Koposella kuitenkin on käsitys siitä, millainen rasite julkisuuslain soveltaminen valtion ja kunnan yhtiöille saattaisi olla.

– Julkisen puolen yhtiöiden täytyisi ottaa käyttöön kohtuullisen raskaita ja viranomaismaisia toimintatapoja esimerkiksi asianhallinnan ja tiedonhallinnan osalta. Muutoin julkisuuslakia ei pysty noudattamaan, hän sanoo.

– Totta kai pitää olla läpinäkyvyyttä, kun julkisella rahalla toimitaan. Mutta täytyy sanoa ääneen myös se, että se maksaa.

Ilkka Koponen on Anna-Riitta Wallinin kanssa samaa mieltä siitä, että nämä asiat tulisi ottaa huomioon jo ennen kuin kunta tai valtio päätyy yhtiöittämään toimintojaan.

Monella, jota asia suoraan koskee, ei vielä ole virallista kantaa aiheeseen. Esimerkiksi Finaviassa asia on selvityksen alla ja Espoon kaupunginhallitus käsittelee asiaa vasta parin viikon kuluttua.

Surullisenkuuluisa hanke sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseksi alkoi utopiana paremmista palveluista mutta kahden yrityksen jälkeen siitä on tullut sekoitus absurdia hallintofarssia ja kafkamaista oikeustragediaa. Nyt Antti Rinteen punavihreä hallitus aikoo viedä uudistuksen maaliin pitämällä terveydenhuollon ”julkisena palveluna eikä yksityisiä yrityksiä ole enää tässä harjoituksessa mukana.”

Yksilön vapauden ja vastuun kannalta on viheliäistä, että meillä julkinen valta haluaa sanella, missä, miten ja kuka ketäkin hoitaa.

Samalla kun hallitus estää markkinaehtoiset ja asiakaslähtöiset ratkaisut, se haluaa määrätä, kuinka monta hoitajaa vanhukset tarvitsevat. Perusteluna jäykille standardeille ja isälliselle holhoukselle on esitetty, että ihmiset eivät itse osaa valita lääkäriä tai hoitolaitosta, jolta haluavat palvelua ostaa.

Tämähän on oppimisvertailuissa hyvin menestyvän kansamme halveksuntaa. Ei hoitopaikan valinta ole sen vaikeampaa kuin parturin tai kuntosalin. Vertailutietoa on netissä hyvin saatavilla ja kaverit kertovat lisää. Jos valitsemani lääkäri tai fysioterapeutti on huono, vaihdan parempaan.

Varsinainen syy valtiovallan raudanlujaan sote-monopoliin onkin vuoden 2000 perustuslaki. Siinä klassisten vapausoikeuksien rinnalle julkisen vallan turvaamiksi perusoikeuksiksi määriteltiin taloudellisia, sivistyksellisiä ja sosiaalisia oikeuksia. Kuten oikeusoppinut tietokirjailija Heikki Suopohja toteaa kirjassaan Yksilönvastuu ja hyvinvointivaltio, tällainen ratkaisu poikkeaa läntisten markkinatalousmaiden ajattelutavasta muistuttaen Neuvostoliiton vuoden 1936 perustuslakia.

Suomeen ajautunut ideologisesti työtön torvimusiikin ystävä voisi perustuslakiin vedoten elää muiden kustannuksella ja vaatia itselleen tuuban soitonopettajaa.

Kaiken kattavan yhteisvastuun hengessä Suomen valtiolla on perustuslakimme mukaan vakaa aikomus turvata jokaiselle maassa asuvalle koulutus, työ, toimeentulo, asunto, terveys, ja jopa ”yhtäläinen mahdollisuus - - kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä”. Siten mistä maailmankolkasta tahansa Suomeen ajautunut ideologisesti työtön torvimusiikin ystävä voisi perustuslakiin vedoten elää muiden kustannuksella ja vaatia itselleen tuuban soitonopettajaa.

Näin epärealistisesta perusoikeusidealismista voi nähdäkseni seurata vain joko todellisuuden ja lain määritelmien erkaantuminen (kuten Neuvostoliitossa) tai julkisen talouden velkaantumiskierre (kuten Suomessa).

Euroopan vapaiden kansojen yhteiskuntapolitiikkaan tulisi saada lisää vertailevaa järkeä ja todellisuudentajua. Silloin ne oppisivat toisiltaan ja parhaat yhteiskunnalliset käytännöt siirtyisivät maasta toiseen. Sote tehtäisiin Hollannin tapaan ja sosiaaliturva uudistettaisiin tanskalaisittain.

Hollannin järjestelmä on toistuvasti todettu EU-maiden parhaaksi vuoden 2006 uudistuksen jälkeen.

Terveydenhuoltojärjestelmän laatua voidaan arvioida potilaan oikeuksien ja tiedonsaannin, hoidon saavutettavuuden, tuloksellisuuden, laajuuden, ennaltaehkäisyn ja uusimpien lääkkeiden saatavuuden kannalta. Näillä mittareilla mitaten Hollannin järjestelmä on toistuvasti todettu EU-maiden parhaaksi vuoden 2006 uudistuksen jälkeen.

Sitä ennen maassa oli samanlainen julkisen vallan dominoima pirstaleinen sekasotku kuin Suomessa. Sitten maan hallitus pani toimeksi ja yksityisti koko terveydenhuollon. Hollannissa jokaisen on otettava yksityinen, henkilökohtaisesti neuvoteltu sairausvakuutus (n. 1500 €), ja pienituloiset kansalaiset voivat saada tukea vakuutusmaksuista selviytymiseen.

Sekä vakuutuksen myöntäjät että palvelun tarjoajat ovat yksityisiä toimijoita, jotka kilpailevat asiakkaista. Kun markkinaehtoisuus on aitoa, se parantaa tehokkuutta ja asiakastyytyväisyyttä.

Kiinnostavinta on, että myös hoidon tuloksellisuus on ollut huippuluokkaa.

Hollannissa monet palveluntarjoajat ovat säätiöitä tai muita kolmannen sektorin voittoa tavoittelemattomia toimijoita. Niissä ei todellakaan uskota hoitajamitoituksiin.

Tämä puhuu sen puolesta, että asiakkaat osaavat valita vakuuttajansa ja lääkärinsä, joiden työn laatu kohentuu kilpailutilanteessa. Markkinaehtoisuus vähentää potilaiden jonossa pitämistä ja siirtelyä luukulta toiselle, mikä on tavallista yksinoikeudella toimivissa julkisissa palveluissa.

Hollantilaisen toimijan mukaan Suomessa niin vanhusten kotihoivassa kuin laitoshoivassakin ongelmia yritetään liiaksi ratkaista lisäämällä sääntöjä, hallintoa ja kontrollia. Hollannissa monet palveluntarjoajat ovat säätiöitä tai muita kolmannen sektorin voittoa tavoittelemattomia toimijoita. Niissä ei todellakaan uskota hoitajamitoituksiin ja kaikille sopiviin standardeihin, vaan keskitytään palvelemaan asiakkaita heidän tarpeidensa mukaan.

Eurooppalaisessa vertailussa koko suomalaisen terveydenhuollon riesana on järjestelmäkeskeisyys ja yhden totuuden oppi. Potilailla ei ole valinnan vapautta, he joutuvat odottamaan hoitoon pääsyä eikä oikeus toiseen mielipiteeseen toteudu. Pahimmillaan hoitotyössäkin halutaan palvella ohjekirjaa eikä ihmisten tarpeita.

Hollannin mallin perusteella voidaan todeta, että yksityinen terveydenhuolto olisi paras meille kaikille, niin nuorille kuin vanhoillekin.

Ja Suomessa tällainen ratkaisu on siis nykyisen hallituksen mielestä täysin poissuljettu.

Euroopan toimivin, tuloksellisin ja asiakaskeskeisin malli ei kelpaa Antti Rinteelle, Katri Kulmunille ja Maria Ohisalolle, koska he tapittavat perustuslakia valtiokeskeisin silmin, pelkäävät avointa kilpailua ja rakastavat julkista valtaa enemmän kuin vapaata suomalaista ihmistä.

Jari Ehrnrooth

Kirjoittaja on kirjailija ja filosofisesti suuntautunut kulttuurin tutkija. Hän on kulttuurihistorian ja sosiologian dosentti. Syntyi Koitereella, kirjoittaa Munkkiniemessä, juoksee Keskuspuistossa. Palautetta kirjoittajalle voi lähettää myös suoraan osoitteeseen palaute.ehrnrooth@gmail.com

Kolumnista voi keskustella 5.9. klo 16.00 asti.

Sairaanhoitokulujen ennakointi on osoittautunut vaikeaksi Kymenlaakson sosiaali- ja terveyskuntayhtymä Kymsotessa.

Kymsote aloitti toimintansa tammikuussa 2019. Siitä lähtien kuntayhtymä on järjestänyt Kymenlaakson kuntien kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut.

Kuntayhtymän budjetti on ylittymässä noin kahdella prosentilla ennakoidusta. Yli 13 miljoonan euron lasku tulee kuntien maksettavaksi.

Talousvaikeuksiensa kanssa jo valmiiksi painivassa Kouvolassa lisälaskut aiheuttavat närää.

''Vääristynyt toimintamalli''

Kouvolan kaupungin maksuosuus on tänä vuonna yhteensä noin 317 miljoonaa euroa, eli yli seitsemän miljoonaa euroa alkuperäistä palvelusopimusta enemmän. Päälle tulee vielä kuusi miljoonaa euroa kuntayhtymän runsaan 16 miljoonan euron alijäämän paikkaamisesta, yhteensä siis yli 13 miljoonaa euroa.

Kasvanut lasku tuo lisää haasteita jo valmiiksi taloutensa kanssa kamppailevalle Kouvolalle.

Kaupunginjohtaja Marita Toikka ei ole lisälaskusta mielissään. Toikan mukaan kaupunki kävi Kymsoten kanssa palvelusopimusneuvottelut, joissa sovittiin siitä, mitä sopimus pitää sisällään. Toikan mukaan Kymsote sai itse ilmoittaa määrärahatarpeensa tälle vuodelle.

– Se on todella vääristynyt malli, mutta niin se meni syksyllä. Meidän taloushallintomme virkamiehiä syytettiin aiemmin alibudjetoinnista, joten halusimme oikein varmistaa Kymsotelta, että budjetissa on varmasti kaikki.

Kouvolan kaupunki joutui jo kesäkuussa hakemaan toimialoistaan lisäsäästöjä 2,4 miljoonan euron edestä – Toikan mukaan juuri Kymsoten kasvaneiden kustannusten vuoksi.

– Käyttötalous on säädetty todella tiukaksi, ja se johtuu nimenomaan ainoastaan siitä, että Kymsote ei pysy budjetissaan, sanoo Toikka.

Marita Toikan mukaan kaupunki on tänä vuonna pysynyt hyvin omassa budjetissaan.

– Kustannusten ylityksiä on tullut ainoastaan teknisellä toimella, koska oli niin luminen talvi. Myöskään kaupungille hyödyttömän omaisuuden realisoinnista ei ole ainakaan vielä tullut ihan sitä määrää tuloja, mitä oli budjetoitu. Toimialajohtajat ovat pitäneet budjettikurin todella tiukasti.

Lisäsäästöt lähes mahdottomia

Marita Toikka ei pidä lisäsäästöjen etsimistä kaupungin taloudesta realistisena.

– Enää on muutama kuukausi vuotta jäljellä. On lähes mahdotonta enää etsiä lisäsäästöjä tälle vuodelle.

Toikan mukaan kaupunki aikookin esittää Kymsoten hallituksen kokouksessa perjantaina, että säästöjä pitää etsiä sosiaali- ja kuntayhtymästä.

– Kymsoten pitää välittömästi lähteä hakemaan käyttötaloudestaan säästöjä tälle vuodelle, että lopullinen toteuma ei olisi näin huono.Samalla tavalla kuin meillä; rekrytointikiellot, hankintakiellot. Kaikki mistä pystytään säästämään. Odotan vahvasti, että Kymsote reagoi samalla tavalla kuin kaupunki asiassa.

Toikan mukaan jatkossa omistajakuntien pitää antaa raamit kuntayhtymän toiminnalle.

– Eli omistajakunnat sanovat Kymsotelle, että tällä euromäärällä järjestätte ne palvelut, ja sopeutatte toimintaa, jos ei onnistu sillä. Sehän on lähtökohta kuntayhtymissä, eikä niin, että kuntayhtymä kertoo mitä se tarvitsee, koska silloinhan se rakentaa ihan omaa palatsiaan siinä. Tällä kertaa se meni väärinpäin.

Torstaina julkaistussa blogissaan Marita Toikka kertoo miettineensä jopa, oliko Kymsoten perustaminen virhe.

– Pohdin vain asiaa. Vielä näen sen kuitenkin olevan meille mahdollisuus kehittää sotepalveluja kustannustehokkaasti, jos tämä mahdollisuus nyt osataan vain käyttää.

Tarvetta vaikea arvioida

Lähes kaikkien Kymenlaakson kuntien maksuosuudet sosiaali- ja terveyskuntayhtymä Kymsotelle ovat kohoamassa luultua suuremmiksi.

Suurin syy kohonneiden maksuosuuksien taustalla on Kymsoten toimitusjohtaja Annikki Niirasen mukaan muista sairaanhoitopiireistä ostetun erikoissairaanhoidon ennakoitua suurempi tarve.

– Erikoissairaanhoidon laskutus perustuu aina siihen, kuinka paljon sitä käytetään. Se ei ole mikään kiinteä laskutus, toteaa Niiranen.

Niirasen mukaan Kouvolan kasvaneesta maksuosuudesta kuusi miljoonaa euroa koostuu erikoissairaanhoidon maksuista. Loput 1,2 miljoonaa tulevat Pohjois-Kymen sairaalan vuodeosaston arvioitua vilkkaammasta käytöstä, ja palvelusopimuksen uudelleen tarkastelusta, joka tehtiin kaupungin tilinpäätöksen valmistuttua.

Kuntien maksuosuudet ovat kasvaneet Kouvolan lisäksi myös Haminassa, Kotkassa ja Pyhtäällä. Miehikkälän ja Virolahden laskut sen sijaan jäävät ennakoitua pienemmiksi. Alkuperäiset budjetit on Niirasen mukaan tehty viime vuoden käytön mukaan.

– Etenkään pienten kuntien osalta erikoissairaanhoidon tarvetta ei voi oikein kunnolla ennakoidakaan. Yksittäiset potilaatkin voivat aiheuttaa maksuihin heittoa. Jos alle 5 000 asukkaan kunnissa Miehikkälässä ja Virolahdella syntyy vaikka keskoslapsi tai tulee pitkäaikaista hoitoa HUS:ssa vaikea traumapotilas, niin se voi keikauttaa koko budjetin ihan päälaelleen, kertoo Niiranen.

Lisäksi Kymsoten talous näyttää jäävän yli 16 miljoonaa euroa alijäämäiseksi – ja omistajakunnat joutuvat pulittamaan summasta osansa.

Kymsote pyrkii säästöihin

Niirasen mukaan Kymsote pyrkii pienentämään tälle vuodelle ennustettua runsaan 16 miljoonan euron alijäämäänsä.

– Teemme toimintamalleihimme muutoksia, jotka olivat osana yt-neuvotteluja, mutta niiden vaikutus on varmaan suurempi ensi vuodelle, kuin tälle vuodelle. Palveluiden ostoa ja henkilöstön palkkausta mietitään niin, että kustannuskehitys ei olisi samanlainen kuin alkuvuonna.

Niirasen mukaan esimerkiksi ostettuja asiantuntijapalveluita aiotaan käyttää vähemmän, kuin alkuvuodesta.

– Tietysti hoidamme sellaiset palvelut, että niillä ei ole meidän palvelutuotantomme toimintaan vaikutusta. Yritämme nyt käydä läpi, onko meillä sellaisia kustannuksia, joihin voimme näin lyhyellä aikavälillä vaikuttaa.

Niirasen mukaan Kymsote selvittää parhaillaan, mistä alijäämä johtuu.

– Varmaan huomenna saamme hallituksessa palvelutuotannosta selvitystä, että mistä se tulee tai mikä on syynä siihen.

Niirasen mukaan esimerkiksi lastensuojelussa huostaanotettujen lasten sijoittamiskustannukset ovat suuremmat kuin mitä on ennakoitu. Myös vastaanotto- ja ostopalvelulääkäreiden kulut olivat ennakoitua suurempia.

Lääkäripula koituu kalliiksi

Niiranen myös ehdottaa perjantaina kokoontuvalle Kymsoten hallitukselle, että Terveystalon kaavailemaa päivystyslääkäripalveluiden hinnan korottamista ei hyväksytä ja että yhtiö käynnistäisi kilpailutuksen lääkärityövoiman hankinnasta.

Terveystalo on ilmoittanut nostavansa päivystyslääkäreiden hintoja jopa 250 prosentilla.

– Sellaisia hinnan korotuksia ei voi mitenkään hyväksyä. Ne eivät perustu mihinkään. Muillakin palveluntuottajilla on tullut hinnankorotuksia, mutta ei suinkaan tällaisia prosenttikorotuksia eikä euromääräisiä summia, Niiranen toteaa.

Kymsote on ostanut lääkäripalveluita terveysalan yrityksiltä, koska sillä on ollut vaikeuksia saada rekrytoitua lääkäreitä.

Eduskunnan syksyn ensimmäinen kyselytunti pyöri valtionyhtiö Postin tilanteen ympärillä.

Kerta oli ensimmäinen, kun suurin oppositiopuolue perussuomalaiset esiintyi kyselytunnilla Jussi Halla-ahon johdolla. Edellisellä, kesän alun kyselytunnilla puheenjohtaja Halla-aho ei ollut vielä palannut Brysselistä takaisin kotimaan parlamenttiin.

Ensimmäisen puheenvuoron käyttänyt Halla-aho peräsi hallitukselta vastausta siihen, miksi osan postilaisten palkkoja ollaan leikkaamassa jopa 30 prosentilla samalla kun Postin johtajan ansiot nousevat. Halla-aho halusi tietää, aikooko hallitus leikata valtionyhtiöiden johdon palkkiota ja estää suunnitellut palkanalennukset.

– Onko valtion edun mukaista, että ihmiset eivät saa työstään palkkaa, jolla tulee toimeen, vaan joutuvat turvautumaan tulonsiirtoihin, Halla-aho kysyi.

Omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) vastasi, että yleiset linjaukset valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelyihin tehdään aina hallituskauden alussa. Hän piikitteli, että nyt on toteutettu linjausta vuodelta 2016, jolloin nykyiset oppositiopuolueet perussuomalaiset ja kokoomus olivat hallituksessa.

– Olen pyytänyt Postin johtoa tekemään syyskuun aikana arvion johdon palkkioista, Paatero kertasi.

Paatero kertoi tiistaina, että kiistaan työehtojen heikentämisestä Posti ottaa aikalisän.

Perussuomalaiset ja kokoomus maahanmuutosta eri linjoilla

Kaksi Ylen kannatuskyselyn kärjessä olevaa puoluetta, perussuomalaiset ja kokoomus, kilpailevat profiloitumisesta opposition vahvimpana puolueena. Ylen aamulla julkaistussa kyselyssä perussuomalaiset vahvisti asemaansa ja jätti kakkosena olevaa kokoomusta yhä kauemmas taakse.

Torstain kyselytunnilla esiintynyt oppositio oli hyvin jakautunut. Halla-aho kytki Postin tilanteen heti toisessa kysymyksessään maahanmuuttoon.

– Työvoimavaltaisilla aloilla, kuten Postissa, työperäinen maahanmuuto vääristää työmarkkinoita. Työnantaja voi huoletta kyykyttää työntekijöitään ja alentaa palkkoja, koska vaikka työntekijät lähtisivät, tilalle saadaan koska tahansa halvempia, Halla-aho väitti.

– Uskooko hallitus todella, että syy siihen ettei suomalaisia duunareita ole enemmän rakennuksilla, siivomassa ja jakamassa postia, johtuu siitä että meillä on työvoimapula ja kohtaanto-ongelma, jatkoi kansanedustaja Riikka Purra (ps).

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sen sijaan kysyi hallitukselta, onko työvoimapulaan mahdollista vastata ilman ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poistoa.

Harakka: Päinvastaiset mielipiteet

Työministeri Timo Harakka (sd.) ihmetteli, että oppositiossa on saatavuusharkinnasta kaksi täsmälleen päinvastaista mielipidettä.

Mykkäselle Harakka vastasi, että hallituksella ei ole aikeita, "kuten käytännössä millään muullakaan maalla maailmassa, luopua vallasta kontrolloida mille aloille tarvitaan ulkomaista työvoimaa".

Perussuomalaisille Harakka sanoi, että hallituksen ohjelmassa on kirjauksia alipalkkaukseen puuttumisesta ja harmaan talouden kitkemisestä.

Kokoomus on ollut runsaan kolmenkymmenen vuoden aikana oppositiossa vain kerran, joten oppositio on puolueelle oudompi paikka kuin perussuomalaisille. Vuosina 2003–2007 kokoomus oli suurin oppositiopuolue, mutta keväällä siitä tuli opposition kakkospuolue, joka joutuu odottamaan ääneen pääsyä kun perussuomalaiset saavat avata kyselytunnin.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) ei ollut kyselytunnilla paikalla, koska hän on vierailulla Ruotsissa.

Torstai oli myös viimeinen kerta, jolloin kyselytunnilla esiintyi Juha Sipilän keskusta, sillä puolue valitsee uuden puheenjohtajan viikonloppuna.

Virolainen muotisuunnittelija ja ympäristöaktivisti Reet Aus esittää hätkähdyttävän ajatuskuvion: muotiteollisuuden muuttaminen ympäristöystävälliseksi vaatisi vain kourallisen ihmisiä.

– On kaksi mahdollisuutta. Joko muutamme tapamme tai muotiteollisuus romahtaa täysin ja samalla romahtaa koko maapallo. Se on tieteellinen tosiasia.

Ausille muotiteollisuuden muuttaminen on sydämen asia. Moneen kertaan palkittu nainen on paitsi muotisuunnittelija, myös tohtori ja Viron akatemian vanhempi tutkija.

Aus kertoo, että maailman muotibisnestä pyörittää noin kymmenen isoa konsernia..

– Ja kun mietitään suuria johtajia niiden takana. Ei olisi kovin suuri joukko, joka voisi viedä muotibisneksen kestävän kehityksen raiteille.

Uusiokäyttö ja kierrätys eivät ole sama asia

Reet Aus itse on tehnyt uusiomuotia 2000-luvun alusta. Hänen töitään on esillä myös 5. syyskuuta alkavan Helsinki Design -viikon päätapahtumapaikalla Erottajan Palatsissa, entisessä Tullihallituksen talossa.

– Aloimme testata kierrätystä pari vuotta sitten. Se ei ole ihan helppoa. Selvityksen mukaan EU:ssa kierrätetään vain prosentti kerättävästä jätteestä.

Aus muistuttaa myös, että uusiokäyttö ja kierrätys ovat kaksi aivan eri asiaa.

Uusiokäytössä hyödynnetään jo olemassa olevaa materiaalia ja luodaan siitä suunnittelun avulla jotain uutta. Kierrätyksessä käytetään jätemateriaalia, joka prosessoidaan ja siitä tehdään uutta lankaa ja kangasta.

Kierrätys on siten paljon pidempi ja monimutkaisempi prosessi, ja vie enemmän resursseja.

T-paitoja isojen brändien jätteistä

Ausin omassa tuotannossa uusiomateriaalista valmistetaan käyttövaatteita. Hänen erilaisilla nuolilla koristelluista t-paidoistaan esimerkiksi on tullut hyvin suosittuja.

Ne valmistetaan suurten brändien ylijäämämateriaaleista, ja siksi niissä on pienin mahdollinen ympäristöjalanjälki. Tavalliseen t-paitaan verrattuna valmistamisessa säästyy 91 prosenttia vettä ja 87 prosenttia energiaa sekä syntyy 80 prosenttia vähemmän hiilidioksidia.

Aus valmistuttaa suunnittelemansa vaatteet siellä missä ylijäämämateriaalitkin syntyvät. Hän ottaa talteen ison tuotemerkin valmistuksesta yli jäävän hukkamateriaalin ja tekee siitä samassa tehtaassa omia tuotteitaan.

Kaksi sopimustehdasta on Intiassa ja yksi Bangladeshissa. Aasiassa siksi, että kaikki suurteollisuus on käytännössä nykyisin siellä.

– Valmistus on siellä [Aasiassa], koska emme halua kuljettaa materiaaleja ja saamme heti tiedon, mitä hukkamateriaalia isoilta brändeiltä on tulossa. Me siis tavallaan siivoamme toisten sotkut.

Brändit määräävät tavat tehtaissa

Ausin mukaan yritysten lupaukset muuttaa tapojaan kestävämpään suuntaan vaikkapa vuoteen 2025 mennessä ovat riittämättömiä.

Parempi päätös olisi esimerkiksi puolittaa tuotanto. Se veisi kehitystä oikeaan suuntaan.

Vaikeinta Ausin mielestä onkin saada isot brändit vakuuttuneiksi siitä, että niiden pitäisi huolehtia myös jätteistään.

– Yritykset ovat alkaneet hiljalleen myöntää, että hukkamateriaalia syntyy. Me olemme vain pieni yritys, mutta voimme näyttää, että muutos on mahdollinen.

Muotiteollisuudella on merkitystä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, koska se on yksi saastuttavimmista teollisuudenaloista. Sen vuosittaiset päästöt ovat jo suuremmat kuin maailman lento-ja laivaliikenteen yhteensä.

Ausin mielestä on tärkeä ymmärtää, että tehdas toimii aina brändin määräysten mukaan. Tuotemerkki määrää valmistuksessa käytettävät kemikaalit, puuvillan laadun ja sekoitteet.

– Samassa tehtaassa, jopa samalla linjalla, voidaan valmistaa sekä laadukasta tavaraa että huonolaatuista pikamuotia. Kalliille brändille tehdas voi tehdä huippulaadukkaan paidan, mutta massamuotifirmalle kertakäyttövaatteen.

Laatu ei siis riipu tehtaasta. Tahdin määrää aina brändi ja sen bisnesmalli. Ausin mukaan huono laatu on pikamuodissa usein sisäänrakennettu ominaisuus.

Hyvä tehdas ja paha tehdas

Virolainen Aus on ollut kehittämässä vielä alkuvaiheissaan olevaa UPMADE-sertifikaattia. Sen tarkoituksena on levittää tietoa tehtaista brändeille ja valmistajille. Laatusertifikaatilla varmistettaisiin tuotteen laatu, kierrätysalkuperä, työntekijöiden eettinen kohtelu sekä myrkyttömyys.

Aus on huomannut, että ihmisillä voi olla ennakkoluuloja vaikkapa Bangladeshissa valmistettuja tuotteita kohtaan, vaikka sieltäkin löytyy laadukkaita, puhtaita ja hyvin organisoituja tehtaita.

Hänen omia tuotteitaan valmistetaan siellä valtavassa tehtaassa, jossa on 40 000 työntekijää. Sieltä Aus on sertifioinut käyttöönsä yhden linjan.

–Yhteistyökumppanimme Tukholman ympäristöinstituutista kävi Bangladeshin tehtaalla. Heidän mukaansa se on paljon puhtaampi kuin moni Euroopassa toimiva tehdas.

Mutta todellisuus voi toki olla myös tyystin jotain muuta.

– Bangladeshissa olen nähnyt myös 6-7 vuotiaita lapsia painamassa vaatejätin t-paitoja jossain kammottavassa hikipajassa.

Vaasan keskussairaalaan viime viikolla perustettu potilasturvallisuuskeskus on ensimmäisen toimintaviikkonsa aikana saanut runsaasti julkisuutta, johon se ei osannut varautua.

Potilasturvallisuuskeskus sai nimekseen No-harm Center.

Englanninkielinen nimi viittaa Hippokrateen valaan “do no harm” ja “no harm” on käsitteenä potilasturvallisuuden parissa toimiville hyvin tuttu, sanoo Vaasan sairaanhoitopiirin johtaja Marina Kinnunen.

– Tavallisten ihmisten näkökulmasta, jotka eivät tunne sanastoa, termi näyttäytyy eri tavalla, Kinnunen toteaa nyt, kun nimestä on kohistu viikon verran.

No-harm Center -nimeen puuttui kannanotossaan myös Kotimaisten kielten keskus (Kotus).

Kotuksen palautteen johdosta Vaasan sairaanhoitopiiri kehittää nyt keskukselle uuden nimen, joka vastaa suosituksia ja lainsäädännön vaatimuksia.

– Kotus ei vaatinut meitä vaihtamaan nimeä kokonaan, vaan tuomaan sen eteen suomen- ja ruotsinkieliset nimekkeet, Kinnunen sanoo.

Kotus: Epäonnistunut nimi

Kotuksen erityisasiantuntija, nimistönhuoltaja Ulla Onkamo toteaa No-harm Centerin nimen olevan Kotuksen näkökulmasta monelta osin epäonnistunut.

– Pelkästään englanninkieltä oleva viranomaisen nimi ei ole hyvää virkakieltä eikä hyvän hallinnon mukainen, Onkamo perustelee.

Onkamo toteaa, että kielilain mukaan valtion ja kaksikielisten kuntien on palveltava suomeksi ja ruotsiksi. Hallintolain mukaan taas on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä.

– Englanninkielinen nimi ei voi olla ymmärrettävä. Lisäksi, vaikka osaisi englantia, tämä nimi ei yhdisty selvästi potilasturvallisuuteen. Asiantuntijoille ehkä, mutta ei suurelle yleisölle, Onkamo sanoo.

Lisäksi nimessä olisi hyvä käyttää loppuosaa, joka viittaa selvästi kohteeseensa. Esimerkiksi, jos kyse on keskuksesta, “keskus” olisi sopiva myös nimen loppuosaksi.

Viranomaisten ja julkishallinnon organisaatioiden pitäisi jo nimeltään erottua kaupallisista nimistä.

– Nimi auttaa kansalaisia hahmottamaan yhteiskunnan rakenteita ja parantaa yhteiskunnan luotettavuutta, Ulla Onkamo toteaa.

Monenlaisia nimiongelmia

Vaasan No-harm Center ei ole nimiongelmansa kanssa yksin.

Onkamon mukaan julkishallinnon nimissä on ollut viime vuosina ongelmia. Yksi ongelmallinen nimityyppi ovat yritysnimiä muistuttavat nimet.

– Esimerkiksi liikenne- ja viestintävirasto käyttää Traficom-oheisnimeä, joka ei hahmotu pelkästään viranomaisen nimeksi, Ulla Onkamo sanoo.

Toisena esimerkkinä Onkamo mainitsee Postin. Posti otti Itellan jälkeen käyttöön vanhan nimensä, mutta ei kielilain edellyttämää ruotsinkielistä nimeä suomenkielisen rinnalle.

Myös sanojen merkitykset voivat aiheuttaa ongelmia. Onkamon mukaan sanan merkitys voi olla liian abstrakti tai laaja – kuten “elinvoimapalvelut”.

Sanaa voidaan myös käyttää niin, että sen merkitys poikkeaa yleiskielessä ymmärretystä merkityksestä. Onkamo viittaa esimerkiksi keskusteluun Rikosseuraamuslaitoksen Jyväskylän kampuksesta, minne ovat tulossa avovankila ja yhdyskuntaseuraamustoimisto.

– Kampus-sanan merkitys on ehkä laajenemassa niin, että sitä käytetään yleensä rakennusten ryhmittymästä, mutta yleiskielessä se viittaa ainoastaan korkeakoulualueeseen.

Keskustelua myös potilasturvallisuudesta

Kotuksella on alkamassa hyvän nimistön oppaan kokoaminen. Julkishallinnon – ja muidenkin – toimijoiden käyttöön se on tarkoitus saada ensi vuoden aikana.

Vaasassa No-harm Center saanee sitä ennen suomenkielisen ja ruotsinkielisen lisukkeen nimensä eteen.

Marina Kinnunen sanoo, että ei arvannut nimestä nousevan tällaista kohua, mutta kun nyt on kohistu, toivottavasti julkisuutta saadaan myös itse työlle. Kinnunen toivoo, että keskustelu toisi potilasturvallisuuden kehittämiseen kansallisia resursseja.

– Olemme nyt saaneet ilmaista mainosta keskukselle. Toivon, että se johtaa myös siihen, että kansallisesti voidaan resurssoida ja saada potilasturvallisuutta paremmalle tasolle.

Mitä mieltä olet julkisten toimijoiden ja viranomaisten nimistä? Jääkö ymmärrettävyys kikkailun jalkoihin? Aiheesta voi keskustella 5.9.2019 kello 22 asti.

Aiheesta aiemmin: Vaasan keskussairaalaan perustettiin valtakunnallinen potilasturvallisuuskeskus

Oppositiopuolueet jatkavat Ylen kyselyn kärjessä. Perussuomalaiset vahvisti asemaansa suosituimpana puolueena, ja kakkosena jatkaa toinen oppositiopuolue, kokoomus.

Pääosin elokuun aikana tehdyssä kannatusmittauksessa perussuomalaisten ero kokoomukseen kasvoi yli kolmeen prosenttiyksikköön.

Kahden suurimman oppositiopuolueen kannatus on eduskunnan syksyn kynnyksellä nousussa. Perussuomalaiset ja kokoomus haastavat oikealta Antti Rinteen (sd.) viiden puolueen keskustavasemmistolaista hallitusta.

Pienistä oppositiopuolueista kristillisdemokraattien kannatus on polkenut paikoillaan. Elokuun puoluekokous ja Sari Essayahin jatkokausi puolueen johdossa eivät ole kannatuslukuja värisyttäneet. Harry Harkimon puolueeksi pyrkivä Liike Nyt saa edelleen runsaan prosentin kannatuksen.

Pääministeripuolue SDP hallituksen ykkönen

Hallituspuolueista SDP on kääntänyt kannatuksensa kesäkuun notkahduksen jälkeen loivaan nousuun. Vihreiden kesäpiikki katkesi ja myös vasemmistoliiton suosio putosi.

SDP, vihreiden ja vasemmistoliiton kesäkokouksissa on korostettu hallitussuunnan muutosta. Rinteen hallituksen ensimmäisiä kuukausia on hallinnut Suomen EU-puheenjohtajuus, mutta talous- ja työllisyyspolitiikan isot ratkaisut ovat edessä heti alkusyksystä.

Pääministeri Rinteen ja omistajaohjausministeri Sirpa Paateron (sd.) pikaiset ja tiukat reagoinnit Postin työehto- ja palkkakohuun kertovat kovista paineista vaikean työmarkkinasyksyn edellä.

Demareiden kannatus on edelleen alle huhtikuun eduskuntavaalien 17,7 prosentin ääniosuuden, joten kirittävää riittää. Parhaiten ovat eduskuntavaalien jälkeen pärjänneet vihreät ja perussuomalaiset – molemmilla nousua yli kolme prosenttiyksikköä.

Tästä linkistä löydät lisää tietoja Ylen kannatusmittauksesta ja puolueiden kannatusmuutoksista pitkällä aikavälillä.

Keskustan uudella johdolla kivinen tie

Kevään eduskuntavaalien murskatappion jälkeen hallitukseen kivunneen keskustan kannatus vajosi elokuussa jälleen alle 12 prosentin. Eduskuntavaaleistakin pudotusta on kertynyt vielä runsaat kaksi prosenttiyksikköä.

Hallituksen suosiota mittaavien kyselyjen mukaan keskustan entiset kannattajat näyttävät siirtyneen katsomoon seuraamaan, miten keskustan ääni kuuluu Rinteen hallituksessa.

Elokuussa eri puolilla Suomea pyörinyt elinkeinoministeri Katri Kulmunin (kesk.) ja puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) puheenjohtajakiertue ei näytä piristäneen keskustan suosiota, ja lauantaina Kouvolassa valittavalla uudella puoluejohtajalla on edessään iso urakka.

Loppukesän poliittista keskustelua on hallinnut valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) ensimmäisen budjettiesityksen ruotiminen.

Valtiovarainministerin salkku polttelee käsissä

Keskustalla on pitkästä aikaa käsissään valtiovarainministerin salkku, mutta valtion rahojen pyörittely ei näytä ainakaan vielä kohottaneen keskustan kannatusta.

Talousnäkymien heikentyessä valtiovarainministerin salkku voi muodostua taakaksi, kun keskustelu siirtyy menolisäyksistä veronkorotuksiin tai menojen leikkauksiin.

Keskustan puheenjohtajaehdokkaista Katri Kulmuni on vaikuttanut innokkaammalta tarttumaan valtiovarainministerin salkkuun. Antti Kaikkonen on suhtautunut salkkuvaihtoon varovaisemmin.

Perussuomalaisilla näytön paikka oppositiossa

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho palaa eduskuntaan viiden vuoden europarlamettikauden jälkeen. Halla-ahon ensimmäinen kausi eduskunnassa oli vaikea.

Halla-aho joutui kesällä 2012 luopumaan hallintovaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä, kun hän oli arvostellut korkeimmasta oikeudesta saamaansa tuomiota.

Eduskunnan toiseksi suurimman puolueen puheenjohtajalle olisi ollut nyt tarjolla ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan nuija, mutta Halla-aho on torjunut tehtävän, jonka hän kokee rajoittavan liikaa puoluejohtajan työtä.

Kokoomus taiteilee hallituksen ja Halla-ahon välissä

Pitkäaikainen hallituspuolue, kokoomus, joutuu opettelemaan oppositiopolitiikan perusteita. Eduskuntaryhmässä on vain muutama edustaja, jolla on kokemusta kokoomuksen edelliseltä oppositiokaudelta vuosina 2003–07.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo nousi ensimmäisen kerran eduskuntaan keväällä 2007 ja eduskuntaryhmän tuore puheenjohtaja Kai Mykkänen on vasta toisen kauden kansanedustaja. Oppositiopolitiikan vankinta kokemusta edustavat 1970- ja 1980-luvuilla oppositiossa istuneet Ilkka Kanerva ja Ben Zyskowicz.

Kokoomuksen oppositiopolitiikan maalitaluna on Rinteen hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka. Kokoomus hakee aloitetta valmistelemalla jo ensimmäistä välikysymystä heti hallituksen syyskuun puolivälin budjettiriihen jälkeen.

Kokoomuksen ja perussuomalaisten taistelussa opposition johtajuudesta ratkaistaan puolueiden voimasuhteita seuraaviin vaaleihin. Perussuomalaiset on onnistunut jo kolme kertaa vaaleissa tekemään kovan loppukirin ja ylittämään kannatusodotukset.

Veikkaus vähentää peliautomaattien määrää 3 000:lla, pelaajien tunnistautuminen tulee pakolliseksi ja markkinointia karsitaan – tällaisia uutisia kerrottiin tänään aamupäivällä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, jossa olivat paikalla muun muassa omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) sekä Veikkauksen hallituksen puheenjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo.

Veikkauksen edunvälittäjien verkoston puheenjohtajan Rosa Meriläisen mielestä on ymmärrettävää, että omistajaohjausministeri Paatero on halunnut ryhtyä toimiin.

– Veikkaus teki kesällä surkeita ja törkeitä mainoksia, mikä ei tietenkään meidän näkökulmastamme, jotka Veikkauksen varoja käyttävät, ole ollenkaan iloinen asia. Rahapelitoiminnan hoitaminen vastuullisesti on kaikkien etu. Toivotaan, että nämä toimenpiteet ovat tehokkaita ja riittäviä.

Siitä kuinka Veikkauksen toimenpiteet eri alojen rahoitukseen tulevaisuudessa vaikuttavat, ei vielä ole tietoa.

Pelituotot kuitenkin laskevat merkittävästi. Esimerkiksi kulttuurin ja taiteen perusrahoituksesta noin puolet tulee Veikkauksen voittovarojen kautta.

– Se mitä tämä tarkoittaa kunkin alan rahoitukselle, on poliittiinen päätös. Ja kuitenkin edelleen luotetaan siihen, mitä hallitusohjelmassa lukee – eli että kulttuurin budjettia on tarkoitus nostaa.

– Toivomme, että Veikkauksen johto kantaa tästä vastuunsa ja hallitus tekee meille kunnolliset vaikutuslaskemat siitä, mitä tämä tulee tarkoittamaan lähivuosina tärkeille yhteiskunnallisille toiminnoille, jotka ovat kokonaisuudessaan Veikkauksen voittorahojen varassa, Meriläinen jatkaa.

Leikkauksia tulossa monella alalla

Jos Veikkauksen voittovarat laskevat eikä hallitusrahaakaan löydy, tarkoittaa se leikkauksia monella alalla: niin kulttuurissa, taiteessa, tieteessä, nuorisotoiminnassa kuin sosiaali- ja terveyssektorillakin.

– Totta kai tällaiset leikkaukset olisivat tuntuvia, koska tällä hetkellä Veikkauksen voittovaroja jaetaan yhteiskunnallisiin kohteisiin miljardin euron verran vuodessa.

Kulttuurin osalta Veikkauksen voittovaroja käytetään eniten kansallisten kulttuurilaitosten ja esittävien taiteiden, kuten teattereiden ja musiikin rahoittamiseen.

– Se miten Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää kulttuuria ja taidetta tukea, on oletettavasti kuitenkin eri asia kuin se, tulevatko rahat verovaroista vai rahapelitoiminnan tuotoista. Suomen elokuvasäätiön rahoitus tulee kokonaan Veikkauksen voittovaroista, mutta olisi hyvin vaikea uskoa, että tällaisesta taidemuodosta haluttaisiin luopua, Rosa Meriläinen summaa.

Katastrofin äärellä

Taiteen edistämiskeskuksen johtajan Paula Tuovisen mukaan nimenomaan kulttuurille käy huonosti, jos pelitoiminnan tuotot putoavat merkittävästi.

– Se olisi katastrofi taiteen ja kulttuurin alalle. Juuri tällä hetkellä pitäisi tehdä iso tulevaisuusinvestoiti nimenomaan luovalle sektorille, ja jos samaan aikaan putoaa rahoitus rahapelitoiminnan tuotoilla niin pitäisi pystyä sitä kompensoimaan budjettirahoituksen puolelta. Tulevaisuudessa tilanne on vaikea, Tuovinen ennustaa.

Tuovisen mielestä tällaisessa tilanteessa vaikeuksissa olisivat kaikki taiteenalat.

– Rahapelitoiminnan tuotoilla tuetaan kaikkia taiteenaloja. On vaikea sanoa, että yksittäinen taiteenala kärsisi enemmän kuin toinen, vaan kaikki kärsisivät.

Lue myös:

Rahapelien uudistus vähentää haittoja oikeasti, sanovat asiantuntijat – se jättää kuitenkin auki neljä isoa kysymystä
Veikkaus vähentää peliautomaattien määrää 3 000:lla, tunnistautuminen pakolliseksi, markkinointia karsitaan – pelituotot laskevat merkittävästi

Helsinkiläinen ravintola-alan amattilainen Esa Puhakka kertoo painineensa työttömyyden kanssa uransa aikana pariinkin otteeseen. Työttömyysjaksot ovat olleet 57-vuotiaan Puhakan mukaan ikäviä kokemuksia.

– Tavallaan sitä tippuu yhteiskunnan ulkopuolelle, Puhakka kuvailee.

Jo 40 vuotta työelämässä ollut Puhakka kertoo työskennelleensä myös vakituisissa työsuhteissa, mutta viime vuodet ovat menneet yksinomaan keikkatöissä. Viimeisin työttömyysjakso päättyi noin vuosi sitten, jolloin hän löysi uuden työpaikan vuokratyöfirman kautta.

Puhakka sanoo, että hänellä ei mielestään ole erityisiä esteitä, jotka olisivat vaikeuttaneet palkkaamista, mutta etenkin pienille yrityksille rekrytointi tuntuu olevan aina iso päätös.

Yrityksillä on mahdollisuus hakea henkilöstöä rekrytoidessaan myös palkkatukea. Tuen tarkoituksena on madaltaa työllistämisen kynnystä. Palkkatuella kompensoidaan esimerkiksi kustannuksia, joita voi syntyä uuden työntekijän kouluksesta, osaamisen kehittämisestä ja perehdytyksestä uuteen työtehtävään.

Puhakka kertoo, että hänen kohdallaan palkkatukea ei ole vielä käytetty, mutta hän uskoo, että se voisi vielä auttaa häntäkin löytämään vakituisen työsuhteen.

– Työttömiä ei pitäisi nähdä massana vaan kartoittaa aina yksilön tilanne ja vahvuudet tarkasti, Puhakka sanoo.

Kuten ravintola-alalla on tavallista, Puhakka paiskii töitä usein silloin kun muut ovat vapaalla ja päin vastoin.

– Uskon, että pitkää kokemusta ja kykyä joustaa arvostetaan jatkossa, Puhakka sanoo.

TE-toimiston johtaja: Tukia suunnattava enemmän yrityksiin

Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen aloittaisi työllisyystoimien korjaamisen palkkatuen uudelleen suuntaamisella. Ukkosen mielestä palkkatukea pitäisi ohjata nykyistä enemmän vaikeasti työllistyville ja pitkäaikaistyöttömien sekä osatyökykyisten työllistymisen tukemiseen.

Ukkonen sanoo, että tällä hetkellä jopa 40 prosenttia palkkatukipäätöksistä kohdentuu alle vuoden tai vain muutamia päiviä työttömänä olleisiin henkilöihin.

Ukkonen toteaa, että mikäli palkkatukea suunnattaisiin nykyistä voimakkaammin vaikeasti työllistyville, pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisten työllistämiseen niin silloin palkkatukeen käytettävällä rahapotilla onnistuttaisiin vieläkin tehokkaammin saamaan näitäkin ryhmiä työmarkkinoille.

– Saataisiin varmasti väkeä liikkeelle työvoimapulasta kärsiville aloille, Ukkonen sanoo.

Ukkonen muistuttaa, että tuki perustettiin alun perin vaikeasti työllistyvien, pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllistymisen tukemiseen.

– Siitä on nyt tullut vähän tällainen all-around tyyppinen yleistuki, jota jaetaan moneen suuntaan eli kaikenlaisten rekrytointien yhteydessä, Ukkonen hämmästelee.

Ukkonen: Palkkatuki oikein kohdennettuna toimii hyvin

Hallitus on nostanut palkkatuen yhdeksi keskeiseksi keinoksi, jolla työllisyysastetta pyritään kohottamaan tavoiteltuun 75 prosenttiin.

Ukkonen sanoo, että palkkatuki oikein kohdennettuna ja yhdistettynä muihin työllistämispalveluihin toimii hyvin.

Hänen mukaansa yksityiselle sektorille myönnettyjen palkkatukien vaikuttavuutta voidaan pitää hyvänä, koska työttömänä on kolmen kuukauden päästä palkkatuen päättymisestä vain hieman päälle 30 prosenttia tukea saaneista.

Julkisella sektorilla tillanne on toinen, koska jos kunnille tehdään palkkatukipäätös henkilön työllistämiseksi niin kuukauden päästä palkkatuen päättymisestä työttömänä on vajaa 60 prosenttia tukea saaneista.

– Osoittaa sen, että yksityiselle sektorille näitä varoja kannattaa suunnata, Ukkonen sanoo.

Ukkonen kertoo, että hänen johtamansa Uudenmaan TE-toimiston myöntämistä palkkatukipäätöksistä suuntautuu tänä päivänä vajaa 70 prosenttia yksityiselle sektorille.

Palkkatukeen käytetään tällä hetkellä Suomessa kaikkiaan 230–250 miljoonaa euroa vuosittain. Hallitusohjelmassa on kirjaus 18 miljoonan euron lisärahoituksesta vuodessa.

Näkemykset palkkatuen vaikuttavuudesta vaihtelevat

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimusjohtaja Antti Kauhanen puolestaan sanoi aiemmin tällä viikolla Ylen haastattelussa, että yrityksiin suuntautuva palkkatuki auttaa työttömiä työllistymään jonkin verran palkkatukijakson jälkeen. Hänen mukaansa vaikutus ei kuitenkaan ole suuri vaan siinä puhutaan keskimäärin muutamasta työkuukaudesta vuodessa.

Sen sijaan julkiselle sektorille tai yhdistyksiin kohdistuva palkkatuki ei Etlan Kauhasen mukaan auta työllistymään. Hänen mukaansa ero johtuu siitä, että julkisella puolella tuetut työttömät ovat vaikeammin työllistettäviä kuin yrityksiin päätyvät työttömät.

Kauhanen sanoo, että lopullinen tavoite ei olekaan näiden ihmisten työllistyminen avoimille työmarkkinoille, vaan tavoitteet ovat enemmän sosiaalisia: Katkaistaan hetkeksi ihmisen työttömyys ja tarjotaan mielekästä tekemistä.

Kauhasen mukaan olisi ehkä syytä miettiä, onko palkkatuki oikea keino heidän työllistymisensä tukemiseen, vai tarvittaisiinko jotain muuta sen lisäksi tai tilalle.

Pariinkin otteeseen työttömyyden syövereihin suistunut helsinkiläinen Esa Puhakka sanoo, että mikäli työttömänä olo pitkittyy, niin uuteen alkuun pääseminen usein vaikeutuu. Puhakka sanoo siksi olevansa erityisen huolissaan nuorisotyöttömyydestä, jonka katkaisuun on syytä käyttää hänen mielestään kaikki keinot.

Työnantajat arvostelevat byrokratiaa

Työnantajat ovat arvostelleet palkkatuen byrokratiaa. Hallitus aikoo yksinkertaistaa tuen ehtoja ja nopeuttaa maksatusta.

Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen ei parjattua byrokratiaa tunnista.

– Jos muutamalla näpäytyksellä voi tehdä palkkatukihakemuksen ja lähettää sen käsittelyyn, niin mikä se hankalaksi koettu byrokratia oikein on, Ukkonen hämmästelee.

Niin Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen kuin Etlan Kauhanenkin sanovat kannattavansa etujärjestöjen SAK:n ja EK:n ehdotusta palkkatuen osuuden nostamisesta 70 prosenttiin palkkakustannuksista erityisesti vaikeasti työllistyvien kohdalla.

– Palkkatuen tarkoituksena on madaltaa työllistämisen kynnystä, Ukkonen korostaa.

Lue myös:

Hallituksen asettamien työllisyysryhmien työ käynnistyy – budjettiriiheen odotetaan linjauksia palkkatuesta

Britannian EU-eroa ympäröivä sekava poliittinen tilanne vaikuttaa koko unioniin hiukan sekoittavasti, luonnehtii presidentti Sauli Niinistö.

– Eiköhän se nyt ole ollut viimeiset pari-kolme vuotta aika selvää, että kaikenlainen sekavuus vaikuttaa tietysti koko järjestelmään, koko EU:hun hiukan sekoittavasti, ja onhan tuo hämmentävää, Niinistö pohtii.

Niinistö puhui Helsingissä järjestetyssä parlamenttien ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa konferenssissa.

Presidentti peräänkuuluttaa EU:lta nykyistä tiiviimpää yhtenäisyyttä, sillä yhtenäisyyden kautta Eurooppa voi olla vahvempi globaali toimija.

Niinistö toisti suurlähettiläspäivillä esittelemänsä ajatuksen siitä, että geopoliittinen kuva maailmasta muistuttaa kolmiota, jonka kärjissä ovat Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä.

EU:n Niinistö sijoittaisi kolmion keskelle paineen alle.

– Piirtäisin paljon mieluummin suorakulmion, jossa vahva EU olisi neljäs kulma tasavertaisena globaalina toimijana kolmen muun rinnalla.

Tällä hetkellä suorakulmiota ei kuitenkaan Niinistön mukaan ole.

– Eurooppa ei enää muokkaa maailmaa, vaan maailma muokkaa meitä.

Haavisto vaatii Venäjä-suhteisiin parannusta

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi talouslehti Financial Timesin tuoreessa haastattelussa, että EU:n täytyy vahvistaa toimia Venäjä-suhteiden parantamiseksi, jos se on eduksi turvallisuudelle.

Presidentti Niinistö kertoo, ettei ole keskustellut asiasta Haaviston kanssa, mutta pitää Haaviston ulostuloa samansuuntaisena kuin, mitä Ranskan presidentti Emmanuel Macron on puhunut.

–Minä olen omalta kohdaltani aina painottanut dialogin merkitystä, joka on ehkä hivenen varovaisempi, Niinistö sanoi.

Niinistö kuitenkin korostaa, ettei ota Haaviston kommenttiin etäisyyttä tai läheisyyttä ennen kuin on keskustellut asiasta tarkemmin ulkoministerin kanssa.

Mahdollinen askel eteenpäin Iranissa

Iranin tapauksessa on tapahtumassa paljon asioita, Niinistö arvioi. Hän toivoo, että uutinen kiinni otetun tankkerin miehistön jäsenten vapauttamisesta voisi olla askel eteenpäin.

Iran kertoi keskiviikkona vapauttavansa seitsemän Stena Impero -aluksen miehistön jäsentä, jotka ovat olleet Iranin vankeina heinäkuusta lähtien. Iran otti haltuunsa ruotsalaisvarustamon omistaman, Britannian lipun alla purjehtivan tankkerin ja sen miehistön Hormuzinsalmessa Persianlahdella heinäkuun puolivälin jälkeen.

Niinistö kertoi sanoneensa Iranin ulkoministerille Mohammed Javad Zarifille tämän vieraillessa Suomessa elokuussa, että tankkeri tulisi vapauttaa.

EU:lla on yhtenäinen kanta siitä, että Iranin ydinsopimuksesta tulisi pitää kiinni jatkossakin. Persianlahdelle mahdollisesti kaavailtu EU:n merivalvontatehtävä ei sen sijaan ole saanut selvää mandaattia.

Niinistö korosti mandaatin tärkeyttä. Hän arvioi, että mandaatin puutteen vuoksi operaation tilanne on aika avoin.

Niinistö sanoi myös, että Ranskan presidentillä Macronilla on merkittävä rooli Iranin tilanteen selvittelyssä.

– Hän ainakin kovasti yrittää, sanotaan näin.